Natriuminsaannin vähentäminen lisää terveitä elinvuosia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Natriuminsaannin vähentäminen lisää terveitä elinvuosia"

Transkriptio

1 Katsaus Antti Jula LKT, tutkimusprofessori, sisätautiopin dosentti Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Väestötutkimusyksikkö Natriuminsaannin vähentäminen lisää terveitä elinvuosia Natriuminsaannin vähentäminen alentaa verenpainetta ja vähentää kohde-elinvaurioiden jasydänja verisuonitautitapahtumien vaaraa. Suomalaisten verenpainetaso on mm. natriuminsaannin vähentymisen ansiosta laskenut, mutta silti se on edelleen korkea. Kohonnutta verenpainetta ei esiinny yhteisöissä, joissa natriuminsaanti alittaa 900 mg. Suomalaisten miesten natriuminsaanti on noin mg/pv ja naisten noin mg/pv. Suomalaisten verenpainetaso nousee varhaislapsuudesta alkaen, ja 8 vuoden iässä se ylittää sellaisten väestöjen aikuisten verenpainetason, joissa ei käytetä ruokasuolaa. Natriuminsaannin vähentäminen WHO:n määrittelemään tavoitteeseen, alle mg:aan päivässä, laskisi suomalaisten verenpainetasoja merkittävästi. Se pienentäisi terveydenhuollon menoja ja olisi tehokas tapa lisätä terveiden elinvuosien määrää. Kirjallisuutta 1 Commission of the European Communities. Reports of the Scientific Committee for Food (Thirty-first series). Nutrient and energy intakes for the European Community. Luxembourg, WHO. Guideline: Sodium intake for adults and children. Geneva, World Health Organization (WHO), Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä. Kohonnut verenpaine. Käypä hoito -suositus (päivitetty ). www. kaypahoito.fi 4 Dahl LK. Salt intake and salt need. N Engl J Med 1958;258: Baldwin D, Alexander RW, Warner EG. Chronic sodium chloride challenge studies in man. J Lab Clin Med 1960;55: Swift PA, Markandu ND, Sagnella GA, He FJ, MacGregor GA. Modest salt reduction reduces blood pressure and urine protein excretion in black hypertensives: a randomized control trial. Hypertension 2005;46: Intersalt Cooperative Research Group. Intersalt: an international study of electrolyte excretion and blood pressure. Results for 24-hour urinary sodium and potassium excreation. BMJ 1988;297: Elliott P, Stamler J, Nichols R ym. Intersalt revisited: further analyses of 24 hour sodium excretion and blood pressure within and across populations. Intersalt Cooperative Research Group. BMJ 1996;312: Erratum in: BMJ 1997;315:458. Vertaisarvioitu VV Natrium on elämälle välttämätön kivennäisaine. Sen fysiologinen tarve on 230 mg/pv ja turvallisen vähimmäissaannin rajaksi on määritelty 575 mg/pv (1). Riittävä natriuminsaanti toteutuu ilman lisättyä suolaa, kun syö monipuolisesti lihaa, kalaa, kasviksia, hedelmiä ja rasvattomia nestemäisiä maitotaloustuotteita sisältävää sekaruokaa. Suomalaisten miesten natriuminsaanti on noin mg/pv (10 g ruokasuolaa) ja naisten noin mg/pv (noin 7,5 g ruokasuolaa) (10). Naisten natriuminsaanti ylittää siis fysiologisen tarpeen 12-kertaisesti ja miesten 16-kertaisesti. Yli 90 % ruokaan lisätystä natriumista tulee natriumkloridista eli ruokasuolasta; 2,540 grammassa suolaa on mg natriumia. Väestövertailujen perusteella optimaalinen natriuminsaannin taso on alle 900 mg/pv (alle 2,3 g ruokasuolaa). Väestön natriuminsaannin tavoitetasona se ei kuitenkaan ole nykyään realistinen. WHO suosittaa natriuminsaannin väestötavoitteeksi alle mg/pv (alle 5 g ruokasuolaa) (2). Kohonneen verenpaineen Käypä hoito -suosituksissa hypertensiivisten henkilöiden natriuminsaannin tavoite on ollut alle mg/pv jo vuodesta 2002 (3). Natrium ja munuainen Yli 95 % ravinnon natriumista imeytyy suolistosta. Normaaliolosuhteissa pieniä määriä poistuu elimistöstä hikoilun (20 30 mg/pv) ja ulosteiden (2 180 mg/pv) kautta (4,5). Munuaisella on keskeinen merkitys suola- ja verenpainetason säätelyssä. Primaarivirtsaan erittyvästä natriumista 99,5 % imeytyy takaisin verenkiertoon munuaistiehyiden kautta. Useat hormonit, kuten insuliini, vasopressiini, angiotensiini II ja aldosteroni, lisäävät natriumin takaisinimeytymistä ja toiset, kuten natriureettiset peptidit, kiniinit ja prostaglandiini E 2, vähentävät sitä. Siten esimerkiksi insuliiniresistenssiin liittyvä hyperinsulinemia altistaa lihavuudessa ja tyypin 2 diabeteksessa natriumin verenpainetta kohottavalle vaikutukselle. Fysiologiseen tarpeeseen nähden liiallinen natriuminsaanti johtaa useimmilla verenpaineen ja munuaiskerästen suodatuspaineen nousuun. Natriumin lisäkertyminen tasapainottuu, mutta sydän ja verisuonet kuormittuvat. Ilman suojatoimenpiteitä kohde-elimet alkavat vaurioitua. Verenpaineen kohoaminen vaurioittaa myös munuaisia. Munuaisvaurio puolestaan nostaa edelleen verenpainetasoa. Natriumrajoitus vähentää albumiinin erittymistä virtsaan ja voi suojata vaurioituneita munuaisia (6). Natrium ja verenpaine Kohonnutta verenpainetta ei esiinny sellaisissa yhteisöissä, joissa suolaa ei käytetä ruoan säilönnässä, valmistuksessa tai pöydässä. Intersalttutkimuksessa vuorokausivirtsan natriumin ja verenpaineen välisiä yhteyksiä tutkittiin noin :lla iältään vuotiaalla miehellä ja naisella (7). Tutkimus tehtiin 52 keskuksessa ja 32 maassa. Yanomamo- ja Xingu-intiaanien ja papuauusiguinealaisten päivittäinen natriuminsaanti alitti 900 mg. Näissä yhteisöissä verenpaine oli keskimäärin /61 63 mmhg 1814

2 tieteessä 9 Kastarinen M, Antikainen R, Peltonen M ym. Prevalence, awareness and treatment of hypertension in Finland during J Hypertens 2009;27: Viikari JS, Juonala M, Raitakari OT. Trends in cardiovascular risk factor levels in Finnish children and young adults from the 1970s: The Cardiovascular Risk in Young Finns Study. Exp Clin Cardiol 2006;11: Laatikainen T, Pietinen P, Valsta L ym. Sodium in the Finnish diet: 20-year trends in urinary sodium excretion among the adult population. Eur J Clin Nutr 2006;60: Pietinen P, Vartiainen E, Seppänen R, Aro A, Puska P. Changes in diet in Finland from 1972 to 1992: impact on coronary heart disease risk. Prev Med 1996;25: Niinikoski H, Jula A, Viikari J ym. Blood pressure is lower in children and adolescents with a low-saturated-fat diet since infancy: the special Turku coronary risk factor intervention project. Hypertension 2009;53: Koskinen S, Lundqvist A, Ristiluoma N, toim. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 68/2012;66 69, bitstream/handle/10024/90832/ Rap068_2012_netti. pdf?sequence=1 15 Jula A, Rönnemaa T, Rastas M, Karvetti RL, Mäki J. Long-term nopharmacological treatment for mild to moderate hypertension. J Int Med 1990;227: Appel LJ, Moore TJ, Obarzanek E ym. A clinical trial of the effects of dietary patterns on blood pressure. N Engl J Med 1997;336: Sacks FM, Svetkey LP, Vollmer WM ym. Effects on blood pressure of reduced dietary sodium and the Dietary Approaches to Stop Hypertension (DASH) diet. N Engl J Med 2001;344: Vollmer WM, Sacks FM, Ard J ym. Effects of a diet and sodium intake on blood pressure: subgroup analysis of the DASH-sodium trial. Ann Intern Med 2001;135: Elmer PJ, Obarzanek E, Vollmer WM ym. Effects of comprehensive lifestyle modification on diet, weight, physical fitness, and blood pressure control: 18-month results of a randomized trial. Ann Intern Med 2006;144: He FJ, MacGregor GA. Effect of longer-term salt reduction on blood pressure (Cochrane Review). The Cochrane Library, Issue 4, Chichester, UK: John Wiley & Sons, Ltd. 21 He FJ, MacGregor GA. Importance of salt in determining blood pressure in children. Meta-analysis of controlled trials. Hypertension 2006;48: Machnik A, Neuhofer W, Jantsch J ym. Macrophages regulate salt-dependent volume and blood pressure by a vascular endothelial growth factor-c-dependent buffering mechanism. Nature Med 2009;15: eikä se noussut iän mukana. 48 keskuksessa natriumin keskimääräinen päivittäinen saanti oli mg ja painetaso välillä 109/68 mmhg ja 124/82 mmhg. Tutkimuksen mukaan mg ylittävään päivittäiseen natriuminsaantiin liittyi keskimäärin 6/3 mmhg korkeampi verenpainetaso ja 10 11/6 mmhg suurempi verenpaineen nousu 25 vuoden iästä 55 vuoden ikään (7,8). Väestötutkimusten mukaan suomalaisten nuorten ja aikuisten verenpainetasot ovat laskeneet merkittävästi 1970-luvulta alkaen, mutta edullinen kehitys on pysähtynyt 2000-luvulla (3,9,10). Aikavälillä suomalaisten miesten verenpainetaso laski keskimäärin 10/6 mmhg ja naisten 16/8 mmhg (9). Suomalaisten miesten suolankäyttö väheni noin 14 grammasta 10 grammaan päivässä ja naisten 11 grammasta 7 grammaan päivässä (11). Tyydyttyneen rasvan käyttö väheni ja osin korvautui tyydyttymättömillä rasvoilla. Kasvisten ja hedelmien kulutus lisääntyi. Väestön verenpainetaso laski, vaikka lihavuus ja alkoholinkulutus lisääntyivät (12). Edullisesta kehityksestä huolimatta suomalaisten verenpainetaso on edelleen korkea. Suomalaisten lasten verenpaine ylittää 8 vuoden iässä vähän natriumia käyttävien yhteisöjen verenpainetason (10,13). Lasten energiansaantiin suhteutettu natriuminsaanti vastaa aikuisten tasoa (13). Systolinen verenpaine nousee tasaisesti ensimmäisistä elinvuosista alkaen. Diastolinen verenpaine nousee 8 10 vuoden iästä alkaen keskimäärin vuoden ikään asti. Terveys ja tutkimusten mukaan vuotiaista 60 %:lla ja 65 vuotta täyttäneistä %:lla on hypertensio: systolinen verenpaine vähintään 140 mmhg tai diastolinen verenpaine vähintään 90 mmhg tai verenpainetta alentava lääkehoito (14). Valtaosalla verenpaine ylittää optimaalisen painetason 120/80 mmhg. Suomalaisessa vuoden pituisessa suolarajoitukseen painottuneessa interventiotutkimuksessa natriuminsaanti pieneni miehillä keskimäärin mg ja naisilla mg (15). Hypertensiivisten miesten verenpaine aleni keskimäärin 8/6 mmhg ja naisten 9/6 mmhg verrokkiryhmän painetta enemmän. Amerikkalaisessa DASH-tutkimuksessa (Dietary Intevention to Stop Hypertension) (16) 30 päivän pituinen suolarajoitus tehosti runsaasti kasviksia, vähärasvaisia maitotaloustuotteita ja vähän tyydyttynyttä rasvaa sisältäneen lääkkeettömän hoidon verenpainetta alentavaa vaikutusta (17). Tutkimuksessa mg:n suuruisen natriumrajoituksen laskettiin alentavan DASH-ruokavaliolla olleiden henkilöiden verenpainetta keskimäärin 3/2 mmhg ja tavanomaista ruokavaliota noudattaneiden 7/3 mmhg (17,18). Osa DASH-ruokavalion vaikutuksista perustuu lisääntyneeseen kaliumin ja kalsiumin saantiin. Kaliumilla on lievä natriumin eritystä lisäävä vaikutus. Noin mg:n suuruinen päivittäinen kaliumlisä voi laskea verenpainetta, jos natriuminsaanti on runsasta (3). Amerikkalaisessa 18 kuukauden pituisessa PREMIER-tutkimuksessa (19) henkilökohtaisella ohjauksella kyettiin vähentämään lievästi hypertensiivisten henkilöiden päivittäistä natriuminsaantia mg. Neljään henkilökohtaiseen ja 14 ryhmätapaamiseen perustunut ohjaus muutti elintapoja ja verenpainetta enemmän kuin kertatapaaminen. Kontrolloitujen hoitokokeiden meta-analyysien mukaan yli neljän viikon pituinen natriuminsaannin pienentäminen mg päivässä alentaa hypertensiivisten henkilöiden verenpainetta keskimäärin 7/4 mmhg ja normotensiivisten verenpainetta 4/2 mmhg (20). Natriuminsaannin vähentäminen lisää verenpainelääkkeiden verenpainetta alentavaa vaikutusta (3). Suolan vähentäminen laskee myös lasten verenpainetta (21). Kymmenen tutkimuksen meta-analyysissä natriuminsaannin vähentäminen noin 40 % laski 8 16-vuotiaiden verenpainetta 1,2/1,3 mmhg. Pienemmillä lapsilla noin 50 %:n suuruinen natriuminsaannin pienentäminen alensi systolista painetta 2,5 mmhg. Natrium, valtimot ja sydän Elimistön natriumista yli puolet on luissa, rustoissa ja sidekudoksessa. Osa liian runsaasta natriumista sitoutuu ihon proteoglykaaneihin, aiheuttaa lymfakapillaarien hyperplasiaa ja imusuoniverkoston tiheyden lisääntymistä (22). Spontaanisti hypertensiivisillä rotilla tehtyjen tutkimusten mukaan runsassuolainen ruokavalio lisää aortan seinämän paksuutta, kollageenipitoisuutta ja verisuonen seinämän jäykkyyttä (23,24). Suolakuormitus suurentaa plasman natriumpitoisuutta viitealueen sisällä (25). Kokeellisissa olosuhteissa plasman natriumpitoisuuden suureneminen 135 mmol:sta/l

3 Katsaus 23 Et-taouil K, Schiavi P, Lévy BI, Plante GE. Sodium intake, large artery stiffness, and proteoglycans in the spontaneously hypertensive rat. Hypertension 2001;38: Partovian C, Benetos A, Pommiès JP, Mischler W, Safar ME. Effects of a chronic high-salt diet on large artery structure: role of endoghenous bradykinin. Am J Physiol Heart Circ Physiol 1998;274:H He FH, Markandu ND, Sagnella GA, Wardener HE, MacGregor GA. Plasma sodium: ignored and underestimated. Hypertension 2005;45: Oberleithner H, Riethmuller C, Schillers H ym. Plasma sodium stiffens vascular endothelium and reduces nitric oxide release. PNAS 2007;104: Iwamoto T, Kita S, Zhang J ym. Salt-sensitive hypertension is triggered by Ca2+ entry via Na+/ Ca2+ exchanger type-1 in vascular smooth muscle. Nature Med 2004;10: Safar ME, Thuilliez C, Richard V, Benetos A. Pressure-independent contribution of sodium to large artery structure and function in hypertension. Cardiovasc Res 2000;46: Avolio AP, Deng FQ, Li WQ ym. Effects of aging on arterial distensibility in populations with high and low prevalence of hypertension: comparison between urban and rural communities in China. Circulation 1985;71: Kupari M, Koskinen P, Virolainen J. Correlates of left ventricular mass in a population sample aged 36 to 37 years. Focus on lifestyle and salt intake. Circulation 1994;89: Neaton JD, Grimm RH Jr, Prineas RJ ym. Treatment of Mild Hypertension Study. Final results. Treatment of Mild Hypertension Study Research Group. JAMA 1993;270: Jula AM, Karanko HM. Effects on left ventricular hypertrophy of long-term nonpharmacological treatment with sodium restriction in mild-to-moderate essential hypertension. Circulation 1994;89: Tuomilehto J, Jousilahti P, Rastenyte D ym. Urinary sodium excretion and cardiovascular mortality in Finland: a prospective study. Lancet 2001;357: Alderman MK, Cohen H, Madhavan S. Dietary sodium intake and mortality: the National Health and Nutrition Examination Survey (NHANES I). Lancet 1998;351: He J, Ogden LG, Vupputuri S ym. Dietary sodium intake and subsequent risk of cardiovascular disease in overweight adults. JAMA 1999;282: Strazzullo P, D Elia L, Ngianga_Bakwin K, Cappuccio FP. Salt intake, stroke, and cardiovascular disease: meta-analysis of prospective studies. BMJ 2009;339:b4567. mmol:iin/l jäykistää endoteelisoluja ja vähentää niiden kykyä erittää typpioksidia (26). Ylimääräistä natriumia kulkeutuu myös verisuonen sileään lihassoluun, jossa Na + /Ca 2+ - vaihtaja korvaa sen osittain kalsiumilla (27). Sileän lihaksen kalsiumpitoisuuden suureneminen altistaa vastusverisuonia verenpainetta nostavien hormonien vaikutuksille. Verisuonivastus ja sen seurauksena verenpaine alkavat nousta. Ihmisellä runsas natriuminsaanti lisää painetasosta riippumatta suurten valtimoiden jäykkyyttä ja vähentää niiden kimmoisuutta (28,29). Valtimoiden jäykistymisen seurauksena nousevan aortan pulssiaallon muoto muuttuu korkeaksi ja yksihuippuiseksi systolisen paineaallon ja periferiasta takaisin palaavan paineaallon summautuessa yhteen. Valtimoiden jäykistymisen seurauksena systolinen verenpaine ja pulssipaine suurenevat. Runsas natriuminsaanti voi lisätä myös laskimotonusta ja sydämen tilavuuskuormitusta. Korkeampi verenpainetaso lisää puolestaan painekuormitusta. Poikkileikkaustutkimusten mukaan lihavuus ja suurempi natriuminsaanti ovat verenpainetasosta riippumattomia vasemman kammion hypertrofian vaaratekijöitä (30,31). Suomalaisessa tutkimuksessa vuoden pituinen suolarajoitus pienensi hypertensiivisten henkilöiden sydämen vasemman kammion massaa (32). Natrium ja sydän- ja verisuonisairastavuus Suomalaisessa henkilön väestökohortissa mg suurempi päivittäinen natriuminsaanti lisäsi sepelvaltimotautikuoleman vaaraa 56 % (riskisuhteen 95 %:n luottamusväli 1,15 2,12), sydän- ja verisuonikuoleman vaaraa 36 % (95 %:n LV 1,05 1,76) ja kuoleman vaaraa 22 % (95 %:n LV 1,02 1,47) (33). Amerikkalaisessa NHANES-tutkimuksessa vähäisen natriumin raportoitiin lisäävän valtimotautiriskiä (34). Kuitenkin energiansaannin suhteen vakioitu vähäisempi natriuminsaanti pienensi sydän- ja verisuonitautikuoleman vaaraa (34). Samasta aineistosta tehdyn toisen analyysin mukaan kj:n energiansaannin tasolle suhteutettu mg runsaampi natriuminsaanti lisäsi liikapainoisilla (painoindeksi yli 27,8 kg/m 2 miehillä ja yli 27,3 kg/m 2 naisilla) aivohalvauskuolleisuutta 89 % (95 %:n LV 1,31 2,74), sepelvaltimotautikuolleisuutta 44 % (95 %:n LV 1,14 1,81), sydän- ja verisuonitautikuolleisuutta 61 % (95 %:n LV 1,32 1,96) ja kokonaiskuolleisuutta 39 % (95 %:n LV 1,23 1,58) (35). Kohorttiseurantatutkimusten meta-analyysin mukaan runsaampi suolan käyttö lisää aivohalvauksen ja verisuonitautitapahtuman vaaraa (36). Analyysistä jätettiin pois amerikkalainen verenpainepotilaille tehty tutkimus, jossa tutkittavia oli 4 5 päivää ennen vuorokausivirtsan keräystä kehotettu välttämään runsaasti suolaa sisältävien elintarvikkeiden käyttöä. 19 kohortin ja henkilön 3,5 19 vuoden pituisessa seurannassa rekisteröitiin noin verisuonitautitapahtumaa. Keskimäärin mg suurempi päivittäinen natriuminsaanti lisäsi aivohalvauksia 23 % (95 %:n LV 1,06 1,43) ja sydän- ja verisuonitautitapahtumia 14 % (95 %:n LV 0,99 1,32). Natriumrajoituksen vaikutuksia sydän- ja verisuonitautitapahtumiin on analysoitu kahdessa kontrolloituihin hoitotutkimuksiin perustuvassa meta-analyysissä. Cochrane-katsauksen mukaan suolarajoitus ei vähentänyt sydän- ja verisuonitautitapahtumia, kun analyysit tehtiin erikseen normotensiivisillä (n = 3 518) ja hypertensiivisillä (n = 2 349) henkilöillä (37). Tautitapahtumat pienenivät kuitenkin merkitsevästi (RS 0,80; 95 %:n LV 0,64 0,99), kun normotensiiviset ja hypertensiiviset analysoitiin yhdessä (38). Pohdinta Väestökohorttien seurantaan perustuvat tutkimukset voivat useasta syystä aliarvioida ravinnon natriumin terveyshaittoja ja johtaa virheellisiin päätelmiin (taulukko 1). Näin kävi mm. hiljattain runsasta julkisuutta saaneessa pienehkössä eurooppalaisessa tutkimuksessa, jossa vuorokausivirtsan natrium ei ennustanut sydän- ja verisuonitautitapahtumia. Uutiskynnys ylittyi, kun tutkijat raportoivat vuorokausivirtsan vähäisemmän natriumin ennustavan sydän- ja verisuonitautikuolemia tilastollisesti juuri ja juuri merkitsevästi (p = 0,04) (39). Kolmannes raportin kuolemista oli seurausta sydämen vajaatoiminnasta ja noin 5 % keuhkoperäisestä sydänsairaudesta tai keuhkoveritulpasta. Sydämen vajaatoiminnan suuri esiintyvyys kuolemansyissä viittaa siihen, että tutkijat eivät kyenneet sulkemaan analyyseistään pois sellaisia henkilöitä, joilla oli tutkimuksen alkaessa kuoleman riskiä lisäävä sydänsairaus ja sen 1816

4 tieteessä 37 Taylor RS, Ashton KE, Moxham T, Hooper L, Ebrahim S. Reduced dietary salt for the prevention of cardiovascular disease. Cochrane Database Syst Rev 2011;7:CD He FJ, MacGregor GA. Salt reduction lowers cardiovascular risk: meta-analysis of outcome trials. Lancet 2011;378: Stolarz-Skrzypek K, Kuznetsova T, Tikhonoff V ym. Fatal and nonfatal outcomes, incidence of hypertension, and blood pressure changes in relation to urinary sodium excretion. JAMA 2011;305: Bibbins-Domingo K, Cheretow GM, Coxson PG ym. Projected effect of dietary salt reductions on future cardiovascular disease. N Engl J Med 2010;362: Kastarinen MJ, Puska PM, Korhonen MH ym. Non-pharmacological treatment of hypertension in primary health care: a 2-year open randomized controlled trial of lifestyle intervention against hypertension in eastern Finland. J Hypertens 2002;20: Reinivuo H, Valsta LM, Laatikainen T, Tuomilehto J, Pietinen P. Sodium in the Finnish diet: II Trends in dietary sodium intake and comparison between intake and 24-h excretion of sodium. Eur J Clin Nutr 2006;60: Sidonnaisuudet Kirjoittaja on ilmoittanut sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Antti Jula: Ei sidonnaisuuksia. taulukko 1. Natriumin terveyshaittojen arvioinnin ongelmat seurantaan perustuvissa väestötutkimuksissa. Vuorokausivirtsan natrium, ruoankäyttökyselyt ja haastattelut eivät kuvaa yksilön keskimääräistä pitkän aikavälin natriuminsaantia. Samallakin natriuminsaannin tasolla eri päivinä vuorokausivirtsasta mitattu natrium vaihtelee. Ravinnonlaskentaohjelmat perustuvat ruoka-aineiden ja reseptien keskimääräisiin natriumpitoisuuksiin eivätkä huomioi yksilöllisiä valintoja. Ylipainoiset aliraportoivat energian ja suolan saantiaan. Natriumin verenpainetta kohottavan vaikutuksen suuruus on yksilöllinen. Suolan käyttöön vaikuttavia tautiriskiä lisääviä sairauksia ei ole tunnistettu tai huomioitu. vuoksi vähäisempi suolan käyttö. Natriuminsaannista ja kohonneesta verenpaineesta riippumattomien päätetapahtumien virheellisen mukaanottamisen syitä voi vain spekuloida. Kontrolloitujen hoitokokeiden perusteella natriuminsaannin vähentäminen alentaa kiistatta lasten ja aikuisten verenpainetta, pienentää sydämen kuormitusta ja näyttää myös vähentävän sydän- ja verisuonitautitapahtumia. Amerikkalainen tutkijaryhmä arvioi väestötasoisen natriuminsaannin vähentämisen vaikutuksia väestön terveyteen ja terveydenhuollon kustannuksiin (40). Suomen väkilukuun suhteutettuna natriuminsaannin vähentäminen mg/pv (3 g ruokasuolaa) vähentäisi vuositasolla uusia sydäninfarkteja ja uusia aivohalvauksia , lisäisi terveitä elinvuosia ja vähentäisi terveydenhuollon menoja miljoonaa euroa. Lisätietoa suolan terveysvaikutuksista löytyy World Action on Salt & Health -verkkosivuilta (www. actiononsalt.org.uk tai com). Väestön ja verenpainepotilaiden natriuminsaannin vähentämiseen kannattaa panostaa. Terveydenhuollon ammattilaisten ohjausta ja tukea tarvitaan, vaikka ne eivät yksinään riitä natriuminsaannin vähentämiseen (41). Suomalaisten ravinnon natriumista keskimäärin 20 % tulee kotitalouksissa käytetystä suolasta ja 80 % elintarviketuotteiden ja joukkoruokailun käyttämistä natriumsuoloista (42). Jokainen voi vaikuttaa omilla valinnoillaan. Elintarviketeollisuuden ja joukkoruokailun merkitys on keskeinen. n English summary > in english Reduced sodium intake adding to healthy years of life 1817

5 english summary Antti Jula M.D., Ph.D. National Institute for Health and Welfare, Population Studies Unit, Department of Chronic Disease Prevention Reduced sodium intake adding to healthy years of life Strong and convincing evidence shows that higher sodium intake is associated with higher blood pressure, increased stiffness of large arteries, left ventricular hypertrophy and increased cardiovascular morbidity. Correspondingly, reduction of sodium intake decreases blood pressure, left ventricular mass and albumin excretion and may decrease the rate of cardiovascular events. Hypertension is practically non-existent in societies where average daily sodium intake is lower than 900 mg. In Finland, daily sodium intake is approximately 4000 mg among men and 3000 mg among women. Blood pressure begins to rise in early childhood and continues to rise with age. Approximately half of the Finnish population aged 30 years or more has hypertension. According to recommendations of the World Health Organization the population-wide average sodium intake should be lower than 2000 mg/day. Reducing dietary sodium intake to the recommended goals would have substantial health benefits by decreasing blood pressure, cardiovascular events and mortality, and would reduce medical costs. 1817a

Suolan terveyshaitat ja kustannukset

Suolan terveyshaitat ja kustannukset Suolan terveyshaitat ja kustannukset Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL Seminaari Suola Näkymätön vaara 8.2.2011 Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus

Lisätiedot

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lihavuus ja liitännäissairaudet Rasvahapot valtimotaudin vaaran arvioinnissa Lihavuus ja liitännäissairaudet Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 12.12.2011 Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Elintapamuutokset tarjoavat halvan ja tehokkaan

Elintapamuutokset tarjoavat halvan ja tehokkaan Kohonnut verenpaine Kohonneen verenpaineen lääkkeetön hoito Antti Jula Tärkeimmät kohonnutta verenpainetta alentavat elintapatekijät ovat natriumin saannin vähentäminen, kaliumin saannin lisääminen, ylipainoisilla

Lisätiedot

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk

Lisätiedot

Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota

Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Ilkka Kantola Hoyl, dosentti. Sisätautien el TYKS sisätautien klinikka Hypertension and Target-Organ Sequelae Eyes Retinopathy

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset

Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset Ilkka Tikkanen Professori, osastonylilääkäri Sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, nefrologia, ja Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva

Lisätiedot

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for

Lisätiedot

Suomalaisten suolan saanti. Seminaari: Suola näkymätön vaara 8.2.2011 Satu Männistö ETT, dosentti, akatemiatutkija

Suomalaisten suolan saanti. Seminaari: Suola näkymätön vaara 8.2.2011 Satu Männistö ETT, dosentti, akatemiatutkija Suomalaisten suolan saanti Seminaari: Suola näkymätön vaara 8.2.2011 Satu Männistö ETT, dosentti, akatemiatutkija Mitä suola/natriumkloridi on? Elintarvikkeen ainesosa/mauste Metab. prosessit solussa,

Lisätiedot

OVATKO SUOLAN SAANNIN SUOSITUKSET KUNNOSSA?

OVATKO SUOLAN SAANNIN SUOSITUKSET KUNNOSSA? OVATKO SUOLAN SAANNIN SUOSITUKSET KUNNOSSA? Carol Forsblom, DMSc FinnDiane, kansainvälinen koordinaattori Folkhälsanin tutkimuskeskus Sisätautilääkäripäivät 23.11.2012, Biomedicum Helsinki Sidonnaisuudet

Lisätiedot

Verenpainetasot ja hoitotasapaino FINRISKI-tutkimusalueilla 1982 2012

Verenpainetasot ja hoitotasapaino FINRISKI-tutkimusalueilla 1982 2012 alkuperäistutkimus tieteessä Tiina Laatikainen LT, professori Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä,

Lisätiedot

PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon

PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ Tee tilaa kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon Lähteet 1. Catapano et al. ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias. Atherosclerosis 2016;

Lisätiedot

Mikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta?

Mikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta? Mikä puuttuu potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta? Alentaa 1-4 kolesterolia todistetun tehokkaasti Terveysvaikutteiset elintarvikkeet, joihin on lisätty kasvistanolia*, tarjoavat tehokkaan

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

Raskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen

Raskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä

Lisätiedot

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut

Lisätiedot

Mistä muissa maissa tapahtuu? Suolaseminaari 8.2.2011. Pirjo Pietinen Tutkimusprofessori

Mistä muissa maissa tapahtuu? Suolaseminaari 8.2.2011. Pirjo Pietinen Tutkimusprofessori Mistä muissa maissa tapahtuu? Suolaseminaari 8.2.2011 Pirjo Pietinen Tutkimusprofessori Yli 30 vuoden tarina V. 1977 Yhdysvaltain senaatin komitea antoi ensimmäisen suosituksen väestön suolansaannista,

Lisätiedot

Ravinnon rasvojen määrä ja laatu merkitys seerumin lipiditasoille

Ravinnon rasvojen määrä ja laatu merkitys seerumin lipiditasoille Ravinnon rasvojen määrä ja laatu merkitys seerumin lipiditasoille Ursula Schwab FT, dosentti, kliininen opettaja, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemus, UEF Medisiininen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen

Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa Professori Tiina Laatikainen 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa sydän- ja verisuonisairauksiin, syöpään, diabetekseen ja kroonisiin

Lisätiedot

KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO

KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO Näyttöä väestötutkimuksista, 1960 2015 www.puolikiloa.fi 2 Meta- analyysi Tutkimus Maa Vuodet Key ym. 1999 Adven7st Mortality USA 1960 65 Mukana Adven7st

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

RUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka I Jouni Tuomisto

RUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka I Jouni Tuomisto RUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka 25.4.2019 I Jouni Tuomisto Tautitaakan käsite 1/2 Tautitaakka (burden of disease, BoD) yhdistää: sairauden takia menetetyt haittapainotetut

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine on kiistatta sydän- ja

Kohonnut verenpaine on kiistatta sydän- ja Kohonnut verenpaine Ilkka Tikkanen ja Tuula Tikkanen Kiistatta on osoitettu, että jo lievästi kohonnutta verenpainetta kannattaa hoitaa. Uusimmissa suosituksissa ollaan kuitenkin luopumassa kategorisista

Lisätiedot

Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija

Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija Luennon tavoitteet Suomalaisten ruokavalio ja sen muutokset Ravitsemuksen plussat ja miinukset Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski 28.2.2014 Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija Tietolähteet

Lisätiedot

Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus

Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot

Lisätiedot

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset

Lisätiedot

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02. Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.2016 Ihmiskunnan kriittisen tärkeät sairaudet ja riskitekijät Global Burden

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

Valkotakkiverenpaine ja piilevä hypertensio totta vai tarua? Antti Jula Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Valkotakkiverenpaine ja piilevä hypertensio totta vai tarua? Antti Jula Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Valkotakkiverenpaine ja piilevä hypertensio totta vai tarua? Antti Jula Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 135/85 Ambulatory awake or Home BP Antti Jula 2 Valkotakkihypertensio ja piilevä

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot

Proteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa. Jan Verho 5.11.2014

Proteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa. Jan Verho 5.11.2014 Proteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa Jan Verho 5.11.2014 Urheilija tarvitsee proteiinia 1. Proteiinisynteesin raaka-aineeksi Päivittäinen tarve kasvaa 2. Stimuloimaan lihasproteiinisynteesiä

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

KELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE

KELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE KELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE Juha Hartikainen KYS-SYDÄNKESKUS AME 2003 1 ILMAILUMÄÄRÄYKSET EASA Part Med HYPERTENSIO ILMAILUMÄÄRÄYKSET EASA Part Med B.010 Sydän ja verisuonisto (c) ILMAILUMÄÄRÄYKSET

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Kun farkut vaihtuu lökäreihin koululaisten ylipainosta. Harri Niinikoski Dosentti, osastonylilääkäri TYKS lasten- ja nuortenklinikka Kevät 2013

Kun farkut vaihtuu lökäreihin koululaisten ylipainosta. Harri Niinikoski Dosentti, osastonylilääkäri TYKS lasten- ja nuortenklinikka Kevät 2013 Kun farkut vaihtuu lökäreihin koululaisten ylipainosta Harri Niinikoski Dosentti, osastonylilääkäri TYKS lasten- ja nuortenklinikka Kevät 2013 4/2013 1 Outline Uusia tutkimustuloksia ylipainoisuuden yleisyydestä

Lisätiedot

Verenpaineen hoito valtimotautien komplikaatioiden ehkäisyssä uudet verenpaineen hoitosuositukset

Verenpaineen hoito valtimotautien komplikaatioiden ehkäisyssä uudet verenpaineen hoitosuositukset Verenpaineen hoito valtimotautien komplikaatioiden ehkäisyssä uudet verenpaineen hoitosuositukset Antti Jula Ylilääkäri, dosentti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tärkeimmät kuolemaan johtaneet riskitekijät

Lisätiedot

Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa

Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa Helsinki, 27.11.2018 Jyrki Virtanen, FT, ravitsemusepidemiologian dosentti Laillistettu ravitsemusterapeutti Esityksen sisältö Kananmunan ravitsemuksellinen

Lisätiedot

Fysioterapian vaiku0avauus

Fysioterapian vaiku0avauus Fysioterapian vaiku0avauus Tomi Mikkola! HYKS, NaiS!! Sidonnaisuudet Luento-/konsultaatiopalkkiot:!!Abbot, Astellas Pharma, Boston Scientific, Contura! Käypä Hoito työryhmän jäsen (2011)! Virtsankarkailu

Lisätiedot

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys

Lisätiedot

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos SOKERIT JA TERVEYS Antti Reunanen Kansanterveyslaitos RAVINNON SOKERIT Monosakkaridit Glukoosi Fruktoosi Maltoosi Disakkaridit Sakkaroosi Laktoosi Oligosakkaridit Raffinoosi Stakyoosi RAVINNON SOKEREIDEN

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja

Lisätiedot

Proteiinien merkitys ihmisten ravitsemuksessa

Proteiinien merkitys ihmisten ravitsemuksessa Proteiinien merkitys ihmisten ravitsemuksessa Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ravitsemustieteiden osasto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristötieteiden

Lisätiedot

Suklaata herkkuhetkeen? Tuloksia suklaatutkimuksesta Heli Salmenius-Suominen, ETM Merja Suominen, ETT, dosentti, Gery ry

Suklaata herkkuhetkeen? Tuloksia suklaatutkimuksesta Heli Salmenius-Suominen, ETM Merja Suominen, ETT, dosentti, Gery ry Suklaata herkkuhetkeen? Tuloksia suklaatutkimuksesta 6.9.2018 Heli Salmenius-Suominen, ETM Merja Suominen, ETT, dosentti, Gery ry Antioksidantit Antioksidantitovat yhdisteitä, jotka kykenevät pysäyttämään

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus Markku Peltonen PhD, dosentti, yksikön päällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 30.11.2011 Terveydenhuoltotutkimuksen päivät

Lisätiedot

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 9 TOUKOKUU 2016 1982 2012 Päälöydökset Miesten tupakointi väheni eniten ylimmässä koulutusryhmässä. Naisten tupakointi lisääntyi alimmassa koulutusryhmässä ja väheni ylimmässä.

Lisätiedot

Verenpaineen kotimittaus ja tulkinta

Verenpaineen kotimittaus ja tulkinta Verenpaineen kotimittaus ja tulkinta Antti Jula LKT, sisätautien erikoislääkäri, tutkimusprofessori, THL Yleislääkäripäivät 2016, 13.5.2016 Helsinki Verenpaine ja AVH-kuolleisuus Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin

Lisätiedot

VALIO VALSA MAITOSUOLA AINUTLAATUINEN INNOVAATIO

VALIO VALSA MAITOSUOLA AINUTLAATUINEN INNOVAATIO VALIO VALSA MAITOSUOLA AINUTLAATUINEN INNOVAATIO SUOLA ON PITKÄN LINJAN PAHIS Suola on merkittävin kohonneen verenpaineen riskitekijä, ja se on suurin terveitä elinvuosia vähentävä tekijä maailmassa. Kohonnut

Lisätiedot

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS MONIPUOLISEN RUOKAVALION PERUSTA Vähärasvaisia ja rasvattomia maitotuotteita 5-6 dl päivässä sekä muutama viipale vähärasvaista ( 17 %) ja vähemmän suolaa sisältävää juustoa.

Lisätiedot

Komplisoitumattoman hypertension lääkehoito ei vastaa hoitosuosituksia

Komplisoitumattoman hypertension lääkehoito ei vastaa hoitosuosituksia Tieteessä alkuperäistutkimus Teemu L. Ahola LT, kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri TYKS Sydänkeskus THL, Terveysosasto teemu.ahola@tyks.fi Jouni K. Johansson LT, terveydenhuollon erikoislääkäri,

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Kala osana terveellistä ja kestävää ruokavaliota

Kala osana terveellistä ja kestävää ruokavaliota Kala osana terveellistä ja kestävää ruokavaliota Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristötieteiden

Lisätiedot

Pohjoismaiset ravitsemussuositukset uudistuivat. Miten?

Pohjoismaiset ravitsemussuositukset uudistuivat. Miten? Pohjoismaiset ravitsemussuositukset uudistuivat. Miten? Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristötieteiden

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

D-vitamiinin tarve ja saanti

D-vitamiinin tarve ja saanti D-vitamiinin tarve ja saanti Onko D-vitaminoimaton luomumaito terveysriski? D-vitamiini Ravintoaine ja hormonin esiaste Puutos aiheuttaa riisitautia ja osteomalasiaa Yksi kansainvälinen yksikkö (IU, international

Lisätiedot

Verenpaine- ja kolesterolilääkkeitä käyttävien vyötärönympärysmitan muutokset kuuden vuoden seurannassa

Verenpaine- ja kolesterolilääkkeitä käyttävien vyötärönympärysmitan muutokset kuuden vuoden seurannassa Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2011: 48 196 203 A r t i k k e l i Verenpaine- ja kolesterolilääkkeitä käyttävien vyötärönympärysmitan muutokset kuuden vuoden seurannassa Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Ravitsemussuositukset lihavuustutkimuksen valossa. Prof. Aila Rissanen HYKS aila.rissanen@hus.fi

Ravitsemussuositukset lihavuustutkimuksen valossa. Prof. Aila Rissanen HYKS aila.rissanen@hus.fi Ravitsemussuositukset lihavuustutkimuksen valossa Prof. Aila Rissanen HYKS aila.rissanen@hus.fi Lihavuuden (BMI 25) yleisyys (%) Finriski 2007-tutkimuksessa Lihavuuden (BMI 30) yleisyys (%) Finriski 2007-tutkimuksessa

Lisätiedot

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa Erkki Vartiainen, professori, Terveysosaston johtaja 11.10.2016 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa

Lisätiedot

Hypertension lääkehoito Suomessa

Hypertension lääkehoito Suomessa SILY ry:n ja Trafin valtuuttamien ilmailulääkäreiden kevätkokous 4.4.2014 Helsinki Hypertension lääkehoito Suomessa Teemu Ahola LT kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri TYKS Sydänkeskus Ilmailulääkäri

Lisätiedot

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Miten ehkäisemme ensimmäisen lonkkamurtuman?

Miten ehkäisemme ensimmäisen lonkkamurtuman? Lonkka murtui tavoitteena takaisin kotiin Tunnetko Lonkkamurtuman päivitetyn Käypä hoito suosituksen? Heureka 8.2.2018 Miten ehkäisemme ensimmäisen lonkkamurtuman? Saija Karinkanta FT, ft Erikoistutkija,

Lisätiedot

Tutkimustietoa kasvisten vaikutuksesta terveyteen

Tutkimustietoa kasvisten vaikutuksesta terveyteen Tutkimustietoa kasvisten vaikutuksesta terveyteen Tässä tekstissä esitellään laajojen tieteellisten tutkimuksien tuloksia ihmisen terveyden ja kasvisten käytön välillä. Osa tutkimusaineistosta on kerätty

Lisätiedot

Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä. Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala

Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä. Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala Sidonnaisuudet Toiminut asiantuntijana seuraaville lääkeyrityksille: Bayer Schering, Schering-Plough Luennoitsijana

Lisätiedot

Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori SEMPPI kehittämispäivä Terveyskäyttäytymiseen vaikuttaminen

Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori SEMPPI kehittämispäivä Terveyskäyttäytymiseen vaikuttaminen Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori SEMPPI kehittämispäivä 28.4.2015 Terveyskäyttäytymiseen vaikuttaminen KESKEINEN ASIA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ ON ELINTAPOJEN MUUTOS Tietoa, keppiä vai

Lisätiedot

KASVISSYÖJIEN RUOKAVALION LAATU

KASVISSYÖJIEN RUOKAVALION LAATU KASVISSYÖJIEN RUOKAVALION LAATU Energiaravintoaineet sekä vitamiinit ja kivennäisaineet www.puolikiloa.fi 2 Tiivistelmä ja huomiota Diaesityksessä on mukana kolme tutkimusta: brittiläinen EPIC- Oxford,

Lisätiedot

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita

Lisätiedot

Mitä raskausdiabeteksen jälkeen?

Mitä raskausdiabeteksen jälkeen? Mitä raskausdiabeteksen jälkeen? Diabeteshoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 11.4.2019 Seinäjoki Tiina Vilmi-Kerälä, vs ylilääkäri Naistentaudit ja synnytykset, Kanta-Hämeen keskussairaala Sidonnaisuudet

Lisätiedot

Tutkitusti tehokas KOLESTEROLIA ALENTAVA LEVITE. Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite.

Tutkitusti tehokas KOLESTEROLIA ALENTAVA LEVITE. Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite. Tutkitusti tehokas KOLESTEROLIA ALENTAVA LEVITE. Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite. LEVITE SYDÄNYSTÄVÄLLISEEN RUOKAVALIOON Keiju Alentajaa suositellaan osaksi sydänystävällistä

Lisätiedot

Suomalaiset vahvuudet

Suomalaiset vahvuudet Suomalaiset vahvuudet Korkealaatuinen terveydenhuoltojärjestelmä Luotettavat terveydenhuollon rekisterit Väestöaineistot ja terveydenhuollon näytekokoelmat Geneettisesti homogeeninen väestö Kansainvälisesti

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

Elämänkulku ja vanheneminen

Elämänkulku ja vanheneminen Elämänkulku ja vanheneminen Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Miksi tutkia pitkäikäisyyttä ja vanhuuden

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 -hankkeen tavoite -keskeiset tulokset, kliininen ja kineettiset kokeet -johtopäätökset Hankkeen tavoite Tuottaa tietoa antioksidatiivisesti vaikuttavien, terveysvaikutteisten

Lisätiedot

Maito ravitsemuksessa

Maito ravitsemuksessa Maito ravitsemuksessa Sisältö Ravitsemussuositukset kehottavat maidon juontiin Maidon ravintoaineet Mihin kalsiumia tarvitaan? Kalsiumin saantisuositukset Kuinka saadaan riittävä annos kalsiumia? D-vitamiinin

Lisätiedot

VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä

VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä Tutkimusten tarkoitus 1) Tilanteen kuvaaminen Millaisia terveys- ja hyvinvointiongelmia väestössä on? (esim. sydäntaudit, allergiat, mielenterveysongelmat,

Lisätiedot

Ravitsemus- ja liikuntasuositukset ja painonhallinta

Ravitsemus- ja liikuntasuositukset ja painonhallinta Ravitsemus- ja liikuntasuositukset ja painonhallinta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristötieteiden

Lisätiedot

Timo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi?

Timo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi? Timo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi? Sepelvaltimotauti Ei ole vielä voitettu Olisi 80%:sti ehkäistävissä, jos syötäisiin terveellisimmin, liikuttaisiin enemmän ja vältettäisiin

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CANDESARTAN/HYDROCHLOROTHIAZIDE ORION 8 MG/12,5 MG, 16 MG/12,5 MG, 32 MG/12,5 MG, 32 MG/25 MG ORION OYJ PÄIVÄYS: 17.4.2015, versio 2 Sivu 1/6 VI.2 Julkisen

Lisätiedot

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012

Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012 Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten Pertti Mustajoki 3.9. 2013 Vartiainen ym. Suom Lääkl 2008;63:1375 DIABETEKSEN (Tuomilehto ym. NEJM 2001;344:1343) Interventio Kunnon ohjaus:

Lisätiedot

Aikuisten lihavuuden elintapahoidon vaikuttavuus tutkimusnäytön näkökulmasta Veikko Kujala

Aikuisten lihavuuden elintapahoidon vaikuttavuus tutkimusnäytön näkökulmasta Veikko Kujala Alueellinen terveyden edistämisen seminaari Oulu, 19.10.2012 Aikuisten lihavuuden elintapahoidon vaikuttavuus tutkimusnäytön näkökulmasta Veikko Kujala Miksi näyttöä tarvitaan Suurin osa terveydenhuollon

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot