Työeläkesektorin alkuvuoden alavireinen vakavaraisuuskehitys pysähtyi, mutta haasteet jatkuvat tulevina vuosina

Transkriptio

1 Verkkoartikkeli 1 (7) Työeläkesektorin alkuvuoden alavireinen vakavaraisuuskehitys pysähtyi, mutta haasteet jatkuvat tulevina vuosina Marja Nykänen, apulaisjohtaja Ensimmäinen vuosipuolisko oli haastava työeläkesektorin sijoitustoiminnalle. Työeläkelaitosten vakavaraisuus heikentyi sijoitustoiminnan tuoton jäädessä tuottotavoitteesta. Vakavaraisuuspääoman suhde sijoitusten riskillisyyden perusteella määräytyvään vakavaraisuusrajaan kuitenkin kasvoi, kun sijoitusten riskitaso aleni osakepainon laskun myötä. Riskinkantokyky säilyi edelleen hyvällä tasolla. Puolen vuoden tuottojen perusteella ei kuitenkaan pidä tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä sijoitustoiminnan onnistumisesta. Työeläkesektorin sijoitustoiminnan tuottojen tarkastelussa pitkä aikaväli on ratkaisevaa. Myös tulevina vuosina tuottotavoite on haasteellista saavuttaa, koska korkosijoituksista saatavien tuottojen voidaan ennakoida jäävän maltillisiksi. Sijoitustoiminnan allokaatioissa alhainen korkotaso ei kuitenkaan vielä näy. Mikäli korkotaso säilyy tulevinakin vuosina matalana, kiinteistöjen ja muiden vaihtoehtoisten sijoitusluokkien painon sijoitusallokaatioissa voi ennakoida vahvistuvan. Työeläkesektorin alkuvuoden alavireinen vakavaraisuuskehitys pysähtyi kesän aikana Työeläkelaitosten puolen vuoden tuotot nollassa haastavassa ympäristössä Riskittömien korkosijoitusten tuotot ovat kiven alla lähivuosina, mistä tuotot Vakavaraisuuspääomaa alensivat heikkojen tuottojen lisäksi uudet kuolevuusoletukset Työeläkelakien muutokset ja uuden vakavaraisuussääntelyn käyttöönotto painopistealueena syksyllä Kirjoittajat: Mika Arala, riskiasiantuntija; Tarja Taipalus, johtava matemaatikko Työeläkesektorin alkuvuoden alavireinen vakavaraisuuskehitys pysähtyi kesän aikana Vuoden alussa osakekurssien notkahtaessa työeläkelaitosten vakavaraisuus heikentyi selvästi. Toisen neljänneksen aikana alavireinen vakavaraisuuskehitys pysähtyi, kun sijoitusten tuotot ylsivät tuottovaateen tasolle. Työeläkelaitosten keskimääräinen vakavaraisuusaste eli vakavaraisuuspääoman suhde vastuuvelkaan oli kesäkuun 2016 lopussa 26,0 % ja vakavaraisuuspääoman suhde sijoitusten riskillisyyden perusteella määräytyvään vakavaraisuusrajaan 2,1. Työeläkevakuutusyhtiöillä vakavaraisuusaste oli keskimäärin 25,6 % ja vaihteli yhtiöittäin 12,3 prosentista 38,8 prosenttiin. Eläkesäätiöillä ja -kassoilla vakavaraisuusaste oli keskimäärin 35,1 % ja vaihteli laitoksittain 12,3 prosentista 102,0 prosenttiin. Työeläkelaitosten sijoitusten riskitaso on ollut korkea viimeisen kahden vuoden ajan, mutta se aleni alkuvuoden aikana selvästi osakeriskin määrän vähentyessä sijoitussalkuissa. Se näkyy myös riskiperusteisen vakavaraisuusrajan laskuna (kuva: Työeläkelaitosten vakavaraisuuden kehitys). Eläkesäätiöillä ja -kassoilla on edelleen yhtiöitä riskillisemmät sijoitussalkut. Työeläkevakuutusyhtiöiden keskimääräinen riskiperusteinen vakavaraisuusraja oli kesäkuun 2016 lopussa 12,5 %, eläkesäätiöiden ja -kassojen 13,9 %.

2 Verkkoartikkeli 2 (7)

3 Verkkoartikkeli 3 (7) Työeläkelaitosten puolen vuoden tuotot nollassa haastavassa ympäristössä Sijoitusmarkkina oli alavireinen ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Vuoden alusta aina helmikuun puoleenväliin asti osakemarkkinoiden trendi oli laskeva ja yrityslainojen riskilisät nousivat, kun epävarmuus Kiinan talouden kehityssuunnasta ja sen vaikutuksista koko globaaliin talouteen veivät sijoittajilta riskinottohaluja. Spekulaatiot Ison-Britannian EU-jäsenyyden kohtaloa koskevasta kansanäänestyksestä pitivät yllä epävarmuutta touko-kesäkuussa. Yllättävä äänestystulos aiheutti markkinoille voimakkaan lyhytaikaisen sokin ja kaikki keskeiset osakemarkkinat laskivat 5 10 % parin seuraavan kaupankäyntipäivän aikana. Markkinat lähtivät kuitenkin nopeasti toipumaan Brexit-äänestyksestä. Kaiken kaikkiaan Euroopassa osakemarkkinoiden puolen vuoden tuotto oli selvästi negatiivinen ja Yhdysvalloissa hieman plussalla. Työeläkelaitosten painotettu sijoitustuotto toisella neljänneksellä kumosi ensimmäisen neljänneksen aikana syntyneet tappiot ja sijoitustuotto päätyi 0,0 prosenttiin kesäkuun 2016 lopussa (kuva: Työeläkelaitosten sijoitusten tuottojaettuna eri sijoitusluokkien osuuksiin tuotosta). Ensimmäisen vuosipuoliskon nollatuotto johtui pääosin negatiivisista osaketuotoista, sillä muiden pääsijoitusluokkien tuotot olivat positiiviset (kuva: Työeläkelaitosten sijoitusten tuotto sijoitusluokittain).

4 Verkkoartikkeli 4 (7) Työeläkeyhtiöiden painotettu sijoitustuotto ensimmäisellä vuosipuoliskon lopussa oli -0,1 % vaihdellen -0,6 1,3 prosentin välillä. Eläkekassojen ja säätiöiden keskimääräinen painotettu tuotto oli 0,7 % tuoton vaihdellessa -0,9 2,8 prosentin välissä. Eläkekassojen ja -säätiöiden yhtiöitä korkeampi sijoitustoiminnan tuotto ei selity sijoitusten allokaatioiden eroilla, jotka olivat melko pienet kesäkuun lopussa (taulukko 1). Eläkekassojen ja -säätiöiden parempi tuotto johtui ensisijaisesti työeläkeyhtiöitä korkeammista korkotuotoista (2,8 %) ja alhaisemmista osaketappioista (-2,2 %). Työeläkelaitosten riskipainotetut sijoitusallokaatiot 2016/06 Riskipainotetut allokaatiot Korko Osake Kiinteistö Muut Työeläkeyhtiöt 41 % 35 % 11 % 13 % Eläkekassat ja -säätiöt 41 % 36 % 17 % 5 % Kesäkuun lopun riskipainotetussa sijoitusallokaatiossa (johdannaiset mukana) osakepaino laski 5 prosenttiyksikköä 35 prosenttiin vuoden 2015 lopusta (kuva: Työeläkelaitosten riskikorjattu sijoitusjakauma, sisältää johdannaiset). Noin puolet muutoksesta selittyy negatiivisilla arvon muutoksilla. Loppuosa on aktiivista osakeriskin alentamista, mikä on tehty johdannaisia käyttäen. Korkosijoitusten määrä työeläkelaitosten allokaatiossa kasvoi samaan aikaan 5 prosenttiyksikköä 40 prosenttiin. Korkosijoitusten sisällä riskiä on kasvatettu lisäämällä alle investointiluokan yrityslainojen määrää. Työeläkelaitosten rahamarkkinasijoitusten ja talletusten määrä kasvoi ensimmäisen vuosipuoliskon aikana, vaikka nykyisessä korkoympäristössä talletusten pitäminen pankissa maksaa instituutionaalisille sijoittajille.

5 Verkkoartikkeli 5 (7) Riskittömien korkosijoitusten tuotot ovat kiven alla lähivuosina, mistä tuotot Euroopan keskuspankin rahapolitiikka, jossa on siirrytty negatiiviseen ohjauskorkoon sekä määrälliseen elvyttämiseen joukkovelkakirjalainoja ostamalla, on painanut euroalueen riskittömät korot (AAA-valtionlainojen korot) ennätysalhaisille tasoille. Esimerkiksi kesäkuun 2016 lopussa Saksan valtionlainojen korot olivat negatiivisia noin 15 vuoteen asti. Korkosijoittajan tuotot jäävät laihoiksi myös korkosijoitusten juoksuaikaa kasvattamalla, sillä Saksan 30 vuoden lainan korko on laskenut tämän vuoden aikana yhden prosenttiyksikön 0,5 prosentin tuntumaan. Yrityslainojen riskilisät ovat painuneet elokuussa vuoden alhaisimmalle tasolle sijoittajien metsästäessä nyt hiipuvia korkotuottoja riskillisemmistä korkosijoituksista (kuva: Riskittömän ja yrityslainan korkojen kehitys). Näin ovat toimineet myös työeläkelaitokset, jotka kasvattivat alle investointiluokan yrityslainojen määrää merkittävästi sijoitussalkussaan tämän vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Viime vuosina korkosijoituksista saatu tuotto on ollut hyvä. Työeläkeyhtiöille korkosijoitukset ovat tuottaneet vuosina 2010

6 Verkkoartikkeli 6 (7) 2015 keskimäärin noin 3,0 prosenttia (kuva: Työeläkelaitosten sijoitusten tuotto sijoitusluokittain), mikä on vastannut noin neljännestä työeläkelaitosten kokonaistuotosta (kuva: Työeläkelaitosten sijoitusten tuottojaettuna eri sijoitusluokkien osuuksiin tuotosta). Vastaavanlaisiin korkosijoitusten tuottoihin pääseminen jatkossa vaatisi korkojen painumista yhä enemmän negatiiviseksi. Tulevina vuosina nykyisessä korkoympäristössä työeläkelaitosten on haastavaa saavuttaa vastuuvelan tuottovaade sijoitusallokaatiolla, jossa korkosijoitusten osuus on merkittävä. Matalien korkojen vaikutus ei ole heijastunut työeläkelaitosten sijoitusallokaatioihin alkuvuoden aikana, koska korkosijoitusten määrä kasvoi ja osakepaino laski. Työeläkelaitoksille osakesijoitukset ovat olleet parhaiten tuottava pääomaisuusluokka viimeiset viisi vuotta lähes 8 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Osakkeiden korkeista historiallisista tuotoista huolimatta osakesijoittaminen on haasteellista työeläkelaitoksille johtuen osakekurssien suuresta heilahtelusta. Se voisi pahimmillaan vaarantaa työeläkelaitoksen vakavaraisuuden, mikäli osakepaino olisi liian korkea. Tämän johdosta työeläkelaitokset eivät voi rajattomasti kasvattaa osakepainoa vaarantamatta vakavaraisuuttaan. Näin ollen tuottoja on tarvittaessa haettava sellaisista sijoituksista, joiden korrelaatio osakkeita vastaan on alhainen. Tällaisia osakkeita vastaan vähän korreloivia sijoituksia ovat esimerkiksi kiinteistösijoitukset ja osa hedge-rahastoista. Kiinteistösijoitukset ovat kuuluneet vuosia työeläkelaitosten sijoitussalkkuihin. Erityisesti eläkekassoilla ja -säätiöillä kiinteistösijoittaminen on ollut keskeisessä asemassa kiinteistöomaisuuden ollessa kesäkuun 2016 lopussa noin 17 prosenttia eläkekassojen ja -säätiöiden koko sijoitusvarallisuudesta. Koko työeläkesektorilla kiinteistöjen paino oli noin 11 prosenttia. Nykyisessä korkoympäristössä sijoittajien kiinnostus kiinteistöjä kohtaan on kasvanut niistä saatavan tasaisen tuoton johdosta. Työeläkelaitosten kiinteistösijoitusten tuotto onkin ollut tasaista: viimeisen viiden vuoden aikana kiinteistösijoitukset ovat tuottaneet 5 prosentin ja 6,8 prosentin välillä. Työeläkelaitokset saavat kiinteistöistä myös hajautushyötyjä. Esimerkiksi vuonna 2011, jolloin työeläkelaitosten kiinteistöt tuottivat hyvin huolimatta osakesijoitusten negatiivisesta tuotosta. Kiinteistösijoittamisen ongelma on likviditeetti, sillä kiinteistöjen myyminen etenkin heikommassa markkinatilanteessa on vaikeaa. Työeläkeyhtiöillä on ollut vuoden 2015 alusta alkaen väliaikainen poikkeuslupa vieraan pääoman käyttöön työeläkeyhtiöiden tytäryhtiöinä oleville asunto-osakeyhtiöille uudisasuntohankkeissaan, millä on pyritty luomaan edellytyksiä vuokra-asuntotuotannon kasvattamiselle. Tämä mahdollistaa työeläkelaitoksille paremman oman pääoman tuoton uusissa vuokra-asuntohankkeissa. Väliaikaislain vaikutus ei vielä näy työeläkeyhtiöiden kiinteistösijoitusten määrän kasvuna. Tosin uudisrakennushankkeet vievät oman aikansa, joten on mahdollista, että väliaikaislain vaikutukset näkyvät vasta seuraavien vuosien aikana. Kiinteistösijoittamiseen rinnastettavia sijoituskohteita ovat infrastruktuurisijoitukset, jotka tarjoavat kiinteistöjen tavoin tasaista kassavirtaa sekä hajautushyötyjä perinteisiä osake- ja korkosijoituksia vastaan. Tyypillisiä infrastruktuurisijoituksia ovat esimerkiksi sähköverkon siirtoyhtiöt, satamat, lentokentät ja moottoritiet. Työeläkelaitokset tekevät infrastruktuurisijoituksia sekä kotimaahan että ulkomaille. Niitä voidaan tehdä kiinteistösijoitusten tavoin sekä suorina sijoituksina että epäsuorina rahastojen kautta. Hedge-rahastot ovat olleet tärkeä osa erityisesti työeläkeyhtiöiden sijoitusallokaatioita jo useiden vuosien ajan ja nykyisessä alhaisten korkojen ympäristössä niiden osuus sijoitusallokaatiossa voi kasvaa. Hedge-rahastojen osuus kesäkuun 2016 lopussa työeläkeyhtiöiden koko sijoitusallokaatiosta oli noin 10 prosenttia, kun eläkekassoilla ja -säätiöillä niiden osuus oli alle 5 prosenttia. Hedge-rahastot pyrkivät saavuttamaan absoluuttista tuottoa markkinatilanteesta riippumatta monilla erilaisilla sijoitusstrategioilla. Hedge-rahastojen sijoitusstrategioissa on usein häntäriskiä, eli ne ovat alttiita suurille tappioille poikkeuksellisissa tilanteissa. Lisäksi tuottoa pyritään usein saamaan sijoittamalla hyvin epälikvideihin sijoitusinstrumentteihin ja käyttämällä korkeaa velkavipua. Monet hedge-rahastot pyrkivät tuottojen lisäksi saavuttamaan asiakkailleen hajautushyötyjä osaketuottoihin nähden. Hajautus onnistui ainakin vuonna 2011, jolloin työeläkelaitosten hedge-rahastot tuottivat osakkeiden negatiivisesta tuotosta huolimatta. Vuosina hedgerahastot ovat tuottaneet työeläkelaitoksille keskimäärin lähes 6 prosenttia vuodessa, kun Global hedge fund rahastoindeksin tuotto on jäänyt nollan tuntumaan. Vakavaraisuuspääomaa alensivat heikkojen tuottojen lisäksi uudet kuolevuusoletukset Heikosta alkuvuodesta johtuen työeläkelaitosten vakavaraisuuspääoma aleni ensimmäisen vuosipuoliskon aikana 1,9 mrd. euroa. Selkeästi tuottoja korkeampi tuottovaade söi vakavaraisuuspääomaa heikkotuottoisessa sijoitusympäristössä. Tuottovaateen määrällä hyvitetään pääosin eläkevastuita sekä kerätään järjestelmätasoista puskurirahastoa osakeriskin varalta. Vakavaraisuuspääoman aleni 0,3 mrd. euroa, koska työeläkelaitokset varautuivat seuraavassa vuoden vaihteessa tehtävään kuolevuusperustetäydennykseen. Tällä hetkellä eläkevastuiden laskennassa käytettävät kuolevuusoletukset ovat jääneet jälkeen eliniän pitenemisestä ja oletuksia muutetaan eläkeuudistuksen yhteydessä. Muutoksen johdosta työeläkelaitosten eläkevastuut kasvavat arvioilta noin 2,9 mrd. euroa. Osa tästä kustannuksesta tullaan rahoittamaan

7 Verkkoartikkeli 7 (7) vakavaraisuuspääomasta ja kustannus on huomioitu jo tulevana velvoitteena vakavaraisuuspääoman laskennassa. Loppu eläkevastuun kasvusta tullaan rahoittamaan osakeriskiä varten kertyneestä puskurirahastosta sekä tarvittaessa tulevaisuudessa saatavilla sijoitustoiminnan tuotoilla. Työeläkelakien muutokset ja uuden vakavaraisuussääntelyn käyttöönotto painopistealueena syksyllä Työeläkelaitosten vakavaraisuutta koskeva uusi sääntely tulee voimaan Uusi vakavaraisuusmalli ottaa huomioon nykyistä tarkemmin ja kattavammin kaikki olennaiset eläkelaitoksen sijoitustoiminnan riskit sekä vakuutusriskit. Finanssivalvonta lähettää syksyn aikana työeläkelaitoksille kyselyn, jonka tarkoituksena on selvittää laitosten valmistautumista tulevaan sääntelyyn ja sen vaikutuksista vakavaraisuuteen. Lakisääteisten työeläkelakien muuttuminen vaikuttaa välillisesti myös vapaaehtoisiin lisäeläkejärjestelyihin, joita työnantajat ovat tehneet täydentämään lakisääteistä työeläketurvaa. Erityisesti lakisääteisen eläkeiän nousu aiheuttaa muutostarpeita lisäeläkesäätiöiden ja -kassojen sääntöihin, joihin. tulee hakea Finanssivalvonnan hyväksyntä.