SÖDERFJÄRDSBACKENIN ASEMAKAAVA HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA. Vastaanottaja Jonas Aspholm, Maalahden kunta. Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys

Transkriptio

1 Vastaanottaja Jonas Aspholm, Maalahden kunta Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä ID SÖDERFJÄRDSBACKENIN ASEMAKAAVA HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA

2 SÖDERFJÄRDSBACKENIN ASEMAKAAVA HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA Laatija Hyväksyjä Kuvaus Antti Harju Kimmo Hell Suunnitelmaselostus Viite, Ramboll Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL TAMPERE T

3 Sisältö 1. Lähtötiedot Hankkeen taustaa Käytetty koordinaatisto- ja korkeusjärjestelmä 1 2. Suunnittelualueen kuvaus Nykytila Maaperä Luontoarvot Tuleva tilanne 3 3. Hulevesien hallinta Valuma-alueiden muutokset Rakentamisen aikainen hulevesien hallinta Hulevesien hallinnan menetelmät ja niiden mitoitusperusteet Hallinta kiinteistöillä Hallinta yleisillä alueilla Sallitun purkuvirtaaman määritys Biosuodatus Viivytys Hulevesien hallinta luontaisessa soistumassa Jatkosuunnittelussa huomioitavia asioita Virtausreittien kunnon varmistaminen Soistuman tarkkailu Viivytysrakenteiden toteuttaminen pengerrettynä Yhteenveto 12 LIITTEET Piirustusnro Nimi Piirustuslaji Mittakaava Päiväys N1 Nykytila ja hydrologia Yleiskartta 1: S1 Hulevesien hallinta Yleiskartta 1:

4 1. LÄHTÖTIEDOT Hankkeen taustaa Tässä hankkeessa laadittiin hulevesien hallintasuunnitelma alueen kaavoituksen ohjaamiseksi. Söderfjärdsbackenin kaava-alue mahdollistaa uuden asuinrakentamisen nykyiselle metsämaalle. Asemakaava-alue sijaitsee Maalahden keskustan pohjoispuolella lähellä Mustasaaren kunnan rajaa. Tässä asemakaavoituksen tueksi tehdyssä hulevesiselvityksessä tarkasteltiin alueen hulevesien hallinnan reunaehtoja sekä määritettiin alueelle soveltuvat hulevesien hallintaratkaisut ja niiden tilantarve kaavoituksessa. Työn lähtökohta on vähentää rakentamisen myötä kohoavaa hulevesitulvan riskiä nykyisillä johtumisreiteillä. Tulvariskin lisäksi pyritään ehkäisemään eroosion lisääntymistä joka voi aiheuttaa veden laadun heikkenemistä ja edelleen virtausreittien tukkeutumista. Hulevesien hallintasuunnitelmassa on huomioitu maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) luvussa 13 a olevat hulevesiä koskevat erityiset säännökset. Hankkeen työryhmä: Maalahden kunta Jonas Aspholm Ramboll Jonas Lindholm Kimmo Hell Antti Harju Kaavoitus Kaavoitus Projektipäällikkö Suunnittelija 1.2 Käytetty koordinaatisto- ja korkeusjärjestelmä Suunnitelmassa on käytetty järjestelmää ETRS-TM35FIN / N60.

5 2 2. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS 2.1 Nykytila Kaava-alue on nykyisin Maalahden Söderfjärdenintietä lukuun ottamatta jyrkkäpiirteistä metsää. Kaava-aluetta halkoo valuma-alueraja, jonka pohjoispuolella valumavedet päätyvät Söderfjärdenin peltoalueen ojien kautta Vaasan Eteläisen kaupunginselän lahteen. Valuntareitti kulkee kolmen tien sekä useiden pihateiden ja peltoliittymien ali. Etelään johtuva valunta kulkee pelto- ja metsämaiden läpi, Vitmossen soistumaa reunustaen Maalahdenjokeen ja päätyy mereen Stenskärsfjärdenin lahteen. Etelään johtava hulevesireitti alittaa lisäksi kaksi seututietä, Rantatien ja Maalahdentien sekä kolme pienempää tietä. Kuva 2.1: Kaava-alueen nykytilanne. Kaava-alue rajattu punaisella, vedenjakajat esitetty lilalla, ojat turkoosilla, ja kunnan rajat oranssilla. Kuvassa taustalla Maanmittauslaitoksen ortoilmakuva, haettu MML latauspalvelusta 11/2017 ( Kaava-alue on yhteensä noin 82 ha. Siitä noin 46 ha sijoittuu pohjoiseen ja 35 ha etelään laskevalle valuma-alueelle. Noin hehtaarin kokoinen kaistale Maalahden Söderfjärdenintien länsipuolella laskee länteen. Alueen reunustaa kulkeva Maalahden Söderfjärdenintie, metsätiet, polut ja hakkuut ovat vähäinen merkki ihmisen toiminnasta. Laajojen metsäalueiden vuoksi alueella tuskin muodostuu merkittävästi luonnollista enempää pintavaluntaa. 2.2 Maaperä Asemakaava-alueen pintamaalaji on GTK:n aineistojen perusteella pääosin hienoainesmoreenia (kuva alla). Alueen pohjoisosassa on muutamin paikoin kalliota. Maaperää voidaan pitää eroosioherkkänä etenkin pohjoisosasta, jossa maasto on laajalti yli 6 % kaltevuudessa. Nykytilanteessa kaavan pohjoisosan jyrkille mäille ei ole muodostunut ojia, vaan valunta jakautuu tasaisesti. Lisäksi kesällä suurin osa satavasta vedestä kulkeutuu todennäköisesti pinta- ja pohjakerrosvaluntana, jolloin pintavalunnan voidaan olettaa olevan melko vähäistä. Suurimmillaan pintavalunnan arvioidaan olevan kevätsulannan aikana, jolloin routainen maa estää sulamisveden imeytymisen.

6 3 Kuva 2.2: Asemakaava-alueen maaperäkartta (GTK). Taustalla MML:n taustakartta, ladattu 11/2017 ( Maaperätiedot paikkatietoaineistona GTK:n WFS palvelun kautta ( Näistä syistä johtuen eroosiota arvellaan tapahtuneen alueella hyvin vähän. Pistemäinen hulevesikuormitus saattaa lisätä alueen eroosiota ja joka lisää hulevesien mukana kulkeutuvan kiintoaineen määrää. 2.3 Luontoarvot Osayleiskaavaa varten laaditussa luontoselvityksessä (2015) alueen keskivaiheilla sijaitsee pieni soistuma, joka tulee säilyttää. Soistuma on esitetty nykytilakartassa N1. Muita suojeltavia luontoarvoja alueelta ei havaittu. 2.4 Tuleva tilanne Asemakaavaluonnoksessa alueelle on osoitettu paljon asumiskortteleita, joista suurin osa on erillispientalokortteleita (AO) ja pienempi osa rivitalokortteleita (AR) sekä asuinpientalojen kortteleita (AP). Kaava-alueen eteläosaan on esitetty myös julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue (YL). Asuinkortteleita ympäröimään on ehdotettu lähivirkistysalueita (VL) ja Maalahden Söderfjärdenintien itäreunaan suojaviheraluetta (EV). Maankäytön jakauma on esitetty alla.

7 4 Kuva 2.4: Maankäytön jakautuminen Söderfjärdsbackenin asemakaava-alueella. 3. HULEVESIEN HALLINTA 3.1 Valuma-alueiden muutokset Kaava-aluetta halkova päävaluma-alueiden raja kulkee lähellä nykyistä metsätietä, joka on jäämässä ulkoilureitiksi. Ulkoilureitti toimii hyvänä vedenjakajana tulevaisuudessakin, eikä valumaalue tule alueen ylätaitteessa juuri muuttumaan. Pohjoiseen laskevalle valuma-alueelle on esitetty merkittävä muutos osavaluma-alueeseen. Alla olevassa kuvassa näkyy osavaluma-alueille tapahtuva muutos, jossa itäisemmälle reitille ohjattaisiin hulevesiä nykyistä merkittävästi suuremmalta alueelta. Valuma-aluemuutokseen johtavat suunnitellut hulevesireitit on esitetty suunnitelmakartassa S1. Kuva 3.1: Asemakaava-alueen pohjoisosaan esitettävä valuma-aluemuutos. Taustalla MML:n ortoilmakuva, ladattu 11/2017 (

8 5 Esitetyistä osavaluma-alueista läntisempi on nykyisin noin 44,9 ha ja itäisempi noin 21,9 ha. Esitetyn muutoksen jälkeen läntisempi on noin 33 ha (-11,9 ha) ja itäisempi noin 33,8 ha (+11,9 ha). Näin suuren valuma-alueen kääntäminen ei tyypillisesti ole järkevää, mutta tässä tapauksessa valuma-alueen kääntämistä on esitetty seuraavista syistä: - Alueen länsireunassa on kohouma, joka maaperäkartan perusteella on kalliota kallista rakentaa - Alueen länsi-/luoteisosassa maasto on jyrkkä ja tilaa hallintarakenteelle on vähän - Koillisnurkassa on korkeuskäyrien perusteella toteuttamiskelpoisin paikka hallinnalle (jyrkässä maastossa sekin) - Valuma-alueen kasvamisen vaikutus virtaamaan saadaan hallittua riittävällä viivytyksellä Valuma-aluemuutoksesta koituvia mahdollisia haittoja voivat olla - Läntisen valuma-alueen luontainen valunta pienenee, joka voi vaikuttaa johtumisreiteillä olevien soistumien vesitasapainoon vaikutuksia kasvustoon - Mitoitusvirtaaman ylittyessä esitetystä viivytysaltaasta ylivuotona poistuu suurempi virtaama, joka voi aiheuttaa eroosiota sekä tulvimista vastaanottavassa verkostossa. Tähän voidaan vaikuttaa pitämällä reitin rummut kunnossa ja riittävän kokoisina 3.2 Rakentamisen aikainen hulevesien hallinta Työmaa-alueelta ympäristöön pääsevien likaisten hulevesien muodostuminen ja määrä riippuvat keskeisesti mm. vuodenajasta ja säästä, työmaa-alueen kuivatuksen järjestämisestä ja siitä, miten vettä läpäisevää aluetta ympäröivä pohjamaa on. Rakentamisen aikaisten hulevesien haitta-ainekuormitus on moninkertainen normaaliin verrattuna, erityisesti kiintoaineen osalta. Rakentamisesta aiheutuvan kuormituksen on arvioitu kestävän noin 1,5 vuotta: juuri valmistuneiden alueiden hulevesihuuhtouma on vanhempia alueita suurempi, koska kasvillisuus puuttuu tai on vielä nuorta (Vakkilainen et al Rakennetun ympäristön valumavedet ja niiden hallinta, Suomen ympäristö 776, Ympäristönsuojelu). Rakentamisen aikaisten hulevesien hallinnassa kiinnitetään ensisijaisesti huomiota eroosion ehkäisemiseen, johon voidaan vaikuttaa lähinnä työmaan järkevällä suunnittelulla eli rajoittamalla paljaan, huuhtoutumiselle alttiin maanpinnan ja maakasojen määrää ja sijaintia sekä kiinnittämällä huomiota kuivatusjärjestelyihin. Kiintoainespitoisten hulevesien käsittelyssä käyttökelpoisimpia ovat työmaaoloissa laskeutus- ja imeytyspainanteet, joihin johdetaan mahdollisimman vähän työmaan ulkopuolisia vesiä virtaamakuormituksen minimoimiseksi. Tarvittaessa työmaavedet tulee varautua pumppaamaan käsittelyyn, jotta puhtaiden vesien sekoittuminen käsiteltävään veteen voidaan estää. Imeytys- ja laskeutuspainanteet tulisi rakentaa hyvissä ajoin ennen muuta rakentamista, mieluiten niin, että painanteisiin ja luiskiin ehtii kehittymään kasvillisuutta. Rakentamisen aikaisten imeytys- ja laskeutuspainanteiden tilavaraus on oltava kaikissa tilanteissa vähintään 1,5 % työmaa-alueen auki olevasta pinta-alasta RT-kortin mitoitusohjeen mukaisesti. Esimerkki työnaikaisesta hallintarakenteesta on suotopato, jonka periaatteellinen poikkileikkaus on esitetty alla olevassa kuvassa.

9 6 Kuva 3.2: Esimerkkikuva rakentamisen aikaiseen hulevesien hallintaan soveltuvasta suotopadosta. 3.3 Hulevesien hallinnan menetelmät ja niiden mitoitusperusteet Hallinta kiinteistöillä Hulevesien hallinnan tarvetta on mahdollista jakaa myös kiinteistöille. Monissa Suomen kaupungeissa käytetty ja kuntaliiton hulevesioppaassa esitetty 1 m 3 / 100 m 2 läpäisemätöntä pintaa kohden -velvoite vähentää hallinnan tarvetta yleisillä alueilla. Kiinteistökohtainen hallinta on erityisen tärkeää kohteissa, joissa liitytään olemassa oleviin vanhoihin hulevesijärjestelmiin. Söderfjärdsbackenin kaava-alueella kaikki ojat ja reitit rakennetaan uusina, jolloin niiden kapasiteetti voidaan määrittää riittävän suureksi. Yksittäisellä kiinteistöllä järkevän hallintarakenteen toteuttaminen voi olla korkeuserojen takia paikoin hankalaa, koska alueen kuivatus perustuu avo-ojiin (vrt. hulevesiviemäri, joka on syvemmällä). Lisäksi yleisten alueiden hallinnalle on kaavassa riittävästi tilaa. Näillä perusteilla kiinteistökohtaista hallintaa ei koettu tarpeelliseksi Hallinta yleisillä alueilla Hulevesisuunnitelmassa on esitetty yleisille alueille biosuodatus- ja viivytysrakenteiden tilavaraukset, jotka perustuvat oletukseen, että kiinteistöillä ei viivytetään hulevesiä. Biosuodatusrakenteet ovat kasvipeitteisiä suodattavia rakenteita, joiden kuivatus perustuu imetykseen tai salaojitukseen. Viivytysrakenteet ovat viherpeitteisiä tulvaniittyalueita, joissa virtaamaa kuristava rakenne padottaa vettä altaaseen rankkasateen aikana. Molemmat rakenteet ovat normaalioloissa kuivia ja ne toteutetaan kaivamalla. Osa hallintarakenteista voidaan toteuttaa myös pidättämällä vettä nykyiseen maastoon penkereen avulla. Tätä on käsitelty kohdassa Molempien järjestelmien mitoitus perustuu alueelle tulevan läpäisemättömän pinnan (esim. katot ja kadut) määrään ja siitä laskettavaan valuntakertoimeen. Keskimääräiset valuntakertoimet on laskettu AO- ja katualueiden osalta esimerkkitontin perusteella, joka on esitetty alla olevassa kuvassa. Esimerkkikortteliin perustuvan laskennan perusteella AO-alueen keskimääräinen valuntakerroin on 0,18 ja katualueen 0,56. Muille, kuin AO- ja katualueille on käytetty kirjallisuudesta löytyviä valuntakertoimia, jotka on esitetty taulukossa 1.

10 7 Kuva 3.3: Kaava-alueen hulevesien hallinnan mitoituksessa käytetty esimerkkitontti ja sen eri pinnoille arvioidut valuntakertoimet. Taulukko 3.3: Eri maankäyttömuodoille käytetyt valuntakertoimet Maankäyttö Selite Valuntakerroin EV Suojaviheralue 3 % VL Lähivirkistysalue 3 % AO Erillispientalojen korttelialue 18 % AP Asuinpientalojen korttelialue 20 % AR Rivitalojen korttelialue 35 % YL Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue 50 % Kadut Avo-ojallinen katualue 56 % Valuntakertoimen φ, alueen pinta-alan A ja mitoitussateen rankkuuden i perusteella saadaan kullakin tarkastelualueella tulevaisuudessa muodostuva hulevesivirtaama Q seuraavasti: Q = φ A i Viivytykseen rankkasateella kertyvä vesimäärä saatiin seuraavasti: V = (Q Q out) t jossa Q = tarkastelualueella muodostuva hulevesivirtaama tulevaisuudessa Q out = tarkastelualueelta ulos sallittava virtaama t = mitoitussateen kesto Viivytykseen kertyvä vesimäärä laskettiin kahdeksalla eri mitoitussateella (alla), joiden kesto vaihteli ja toistuvuus oli 1/10a. Viivytystilavuus valittiin suurimman kertymän mukaiseksi. Taulukko 3.4: Mitoitussateen rankkuudet eri sateen kestoilla Sateen kesto 5 min 15 min Intensiteetti kerran 10 vuodessa toistuvalla rankkasateella (l/s/ha) 30 min 1 h 3 h 6 h 12 h 24 h Sateen intensiteetti on määritelty Rankkasateet ja taajamatulvat (RATU) -hankkeen tulosten (Suomen ympäristö 31/2008) mukaan ja niissä on huomioitu ilmastonmuutoksesta aiheutuva 20 % lisäys.

11 Viivytysalueiden tilavaraukset arvioitiin nykyisen topografian ja vastaanottavien verkostojen avulla. Arvioinnissa pyrittiin käyttämään yksinkertaisuuden vuoksi hallintarakenteiden keskimääräisen vedensyvyyden arvona 0,5 m Sallitun purkuvirtaaman määritys Nykyisiltä valuma-alueilta purkautuvan hulevesivirtaaman arvioimisessa käytettiin osavalumaalueiden koon ja maankäytön (rakentumaton, pinta-ala > 10 ha) takia keväällä tapahtuvasta lumen sulamisesta aiheutuvaa virtaamaa. Kevätylivaluman määritys tehtiin Liikenneviraston Teiden ja ratojen kuivatuksen suunnittelu 5/2013 ohjeen mukaan. Pohjoiseen johtavilla virtausreiteillä olevat tiet arvioitiin merkitykseltään yhdystietä vastaavaksi tieksi, jolloin mitoitustoistuvuutena käytettiin 1/10a. Etelään laskevat valuntareitit alittavat Rantatien, joka vastaa tieluokaltaan seututietä. Seututien alittavan rummun mitoituksessa on käytetty Liikenneviraston ohjeen mukaisesti 1/15a. Sallitut purkuvirtaamat on esitetty suunnitelmapiirroksessa S Biosuodatus Biosuodatuksella pyritään parantamaan kaava-alueelta poistuvan huleveden laatua. Pääperiaatteena on suodattaa hulevedet valittujen suodatinkerrosten läpi maaperään. Mikäli maaperä ei salli imeytystä (este, kuten pilaantuneet maat, läheiset rakenteet tai heikko veden läpäisevyys), voidaan suodattunut vesi kerätä salaojiin. Rakenteissa tulee aina olla hallittu ylivuoto, joka voidaan toteuttaa esimerkiksi kupukansikaivon avulla. GTK:n maaperäkartan perusteella kaava-alueen maaperä ei sovellu imeytykseen hienojakoisuuden takia. Maan imeytyskyky suositellaan kuitenkin tarkastettavaksi tapauskohtaisesti. Biosuodatusten mitoituksessa käytettiin lähtökohtaa, jossa valuma-alueen läpäisemättömille pinnoille satavasta vedestä pystytään käsittelemään 2 mm sadetta vastaava määrä hulevesiä. Tämä vastaa tavanomaista sadepäivän sademäärää. Biosuodatus on mitoitettu siten, että 2 mm sade mahtuu rakenteen tilapäiseen lammikoitumistilaan, jonka syvyydeksi on esitetty 0,2 m. Alla on esitetty eräs tyyppiratkaisu biosuodattimesta. Kuva 3.4: Esimerkkileikkaus biosuodatusrakenteesta Viivytys Hulevesiä viivyttämällä pyritään ehkäisemään tulvien syntymistä ja uomien eroosiota. Nykyisillä hulevesireiteillä etenkin eroosion estäminen on tärkeää, jotta reitillä olevat rummut eivät liety umpeen. Eroosion myötä irtoava kiintoaines myös samentaa vettä ja huonontaa näin vastaanottavien

12 9 vesistöjen vedenlaatua. Koko kaava-alueen kuivatus pyritään toteuttamaan avo-ojilla jo itsessään jo imeyttää ja viivyttää hulevesiä. Viivytyksen tavoitteena on säilyttää kaava-alueelta poistuvat hulevesivirtaamat nykytilaisena, jolloin minimoidaan kaavasta syntyvät vaikutukset. Erittäin harvinaisilla sateille kuitenkin järjestelmästä voi tulla virtaaman ylityksiä. Esimerkiksi kerran 50 vuodessa toistuvan sateen sattuessa, hallintarakenteen mitoitus saattaa ylittyä, jolloin syntyy hetkellisiä virtaamapiikkejä. Tällaisia tilanteita varten järjestelmässä tulee olla toimiva ja kapasiteetiltaan riittävä ylivuoto. Viivytyksen mitoitustoistuvuudella voidaan siis vaikuttaa riskeihin. Toisaalta kerran 10 vuoteen mitoitettu viivytysrakenne saattaa pystyä pidättämään lyhyen rankkasateen, jonka toistuvuus voi olla esimerkiksi kerran 50 vuodessa. Viivytysrakenne voi olla yksinkertainen ruohopeitteinen allasrakenne, mutta siinä tulee olla mitoitettu purkujärjestelmä, jotta sallittua purkuvirtaamaa ei ylitetä. Mitoituksessa tulee erityisesti huomioida veden paineen vaikutus virtaamaan. Mikäli altaassa saa olla vettä maksimissaan puoli metriä, tulee purkurakenne mitoittaa siten, että sallittu purkuvirtaama saavutetaan vasta maksimivesipinnalla. Lisäksi järjestelmässä tulee olla toimiva ylivuoto häiriötilanteita varten. Alla olevassa kuvaajassa on esitetty esimerkki hulevesien hallinnan vaikutuksesta alueelta purkautuvaan virtaamaan. Esimerkkisimulointi on tehty alueen eteläosaan esitetylle valuma-alueelle, jonka hulevesille on esitetty 1000 m 3 viivytystarve. Virtaamakäyrät kuvaavat virtaamaa ojassa viivytysrakenteen alapuolella. Kuvaaja 3.5: Esimerkki viivytyksen vaikutuksesta kaava-alueelta poistuvaan hulevesivirtaamaan. Kuvaaja perustuu alueen eteläosaan purkavien hulevesien karkeaan mallinnukseen. Esimerkki viivytysaltaan purkurakenteesta on esitetty alla olevassa kuvassa.

13 10 Kuva 3.4: Esimerkki viivytysaltaan purkurakenteesta Hulevesien hallinta luontaisessa soistumassa Kaava-alueen keskivaiheilla sijaitsee nykyinen soistuma, johon on pyritty maaston muodot ja kaava huomioiden johtamaan mahdollisimman paljon tulevaisuuden hulevesiä. Tämä tukee alueelle tehtyä luontoselvitystä, jonka mukaan kosteikko tulee säilyttää. Valuma-alueen jäädessä melko pieneksi, soistuman arvioidaan riittävän pidättämään hulevesiä riittävästi. Tilannetta tulisi kuitenkin tarkkailla, koska virtaamapiikkien kasvu saattaa synnyttää kosteikolle läpivirtausreitin, jolloin pidätyskyky katoaa. Läpivirtauksen synnyn ehkäisemiseksi on esitetty hulevedet purettavaksi ojista luonnon maastoon ennen kosteikkoa. Ojista tuleville hulevesille voidaan myös rakentaa pienet laskeutusaltaat, joista purku tapahtuu virtausta hajauttaen. 3.4 Jatkosuunnittelussa huomioitavia asioita Virtausreittien kunnon varmistaminen Kaava-alueen hulevesiä vastaanottavien ojien ja niiden rumpujen kunto tulee tarkistaa ja ne tulee tarvittaessa kunnostaa. Mikäli virtausreitillä todetaan sellaisia pieniä rumpuja, joiden kapasiteetin arvioidaan kunnostettunakin jäävän alle määritettyjen purkuvirtaamien, tulee ne uusia riittävän kokoisiksi. Reittien kunnolla on eritystä merkitystä siinä vaiheessa, kun erittäin rankkojen sateiden aikana viivytysrakenteista tulee hetkellisiä ylivuotoja. Erityistä huomiota tulee kiinnittää pohjoiseen purkavan suuren viivytysrakenteen virtausreittiin. Esitetyillä ratkaisuilla valunta tulee kohdistumaan yksityisten omistamille tonteille, joissa tulvareittitarkastelun perusteella vesi ohjautuu rakennusten ohi. Maalahden kunnan puolelle suositellaan rakennettavan niskaojat, joilla hulevedet saadaan kerättyä ja ohjattua hallitusti rakennusten ohi. Reittien kunnostaminen tulee vaatimaan yhteistyötä kiinteistöjen omistajien kanssa.

14 11 Mikäli kunnostuksia ei voida toteuttaa esimerkiksi asukkaiden vastustamisesta johtuen, tulee harkita joko viivytysrakenteen mitoitustoistuvuuden tiukentamista, tai hulevesien ohjaamista muille reiteille. Esimerkiksi ojitus yllä olevan kuvan vasemmassa laidassa näkyvään ojaan on mahdollinen Soistuman tarkkailu Kaava-alueen keskivaiheilla olevaa soistumaa ja länsilaidalta poistuvaa purkuvirtaamaa tulee tarkkailla rakentamisen jälkeen. Mikäli soistumaan alkaa muodostua viittauksia läpivirtauksesta, voidaan purkupisteeseen rakentaa pengertämällä patorakenne, jossa on virtaus kuristava putki. Putken tasolla pystytään säätämään soistuman vesipinnan tasoa nykyistä vastaavaksi Viivytysrakenteiden toteuttaminen pengerrettynä Kaivettujen viivytysaltaiden sijaan, hulevesien viivytys voidaan toteuttaa nykyisiä maastonmuotoja hyödyntäen. Etelään purkavien hulevesien osalta voi olla mahdollista toteuttaa viivytysrakenteet nykyiseen maastoon kaava-alueen ulkopuolelle rakennettavien penkereiden avulla. Mikäli viivytyksen järjestäminen kaava-alueen ulkopuolella sallitaan, voidaan suunnitelmakartassa S1 esitettyjen vaihtoehtoisten pengerrettyjen hallinta-alueiden toteutettavuutta selvittää. Pengertämisen etuna on alhaisemmat rakennuskulut, kaava-alueelta tulevien kaivumassojen hyödyntäminen ja luonnonmukaisempi toteutus (vähemmän kaadettuja puita). Toisaalta pengertäminen kannattavuus kärsii, mikäli penkere joudutaan tekemään etäälle kaava-alueesta. Tällöin työmaa- ja huoltotien rakentaminen voi vaatia jopa enemmän kaadettuja puita, kuin kaivetun altaan tilanteessa. Samalla kustannukset voivat nousta kaivettavaa allasta suuremmaksi. Myös pengertämällä toteutettua viivytysrakennetta voi olla tarvetta huoltaa, joten rakennettu työmaa- /huoltotie tulee säilyttää.

15 12 4. YHTEENVETO Tässä hankkeessa laadittiin hulevesien hallintasuunnitelma Söderfjärdsbackenin asemakaava-alueelle, jonka pinta-ala on noin 82 ha. Kaava-alueesta noin 45 ha tulee olemaan asuintonteista, lähipalveluista ja kaduista koostuvaa rakentamista. Aluetta jakaa valuma-alueraja, jonka molemmilla puolilla maasto viettää melko jyrkästi. Valunnat kohdistuvat alueelta pohjoiseen Mustasaaren kunnan suuntaan ja etelään kohti Maalahden läpi kulkevaa Maalahdenjokea. Suunnitelman tavoitteena oli selvittää hulevesien hallinnan tarve ja esittää tarvittavat hallintatoimenpiteet. Hallintatoimenpiteillä pyrittiin vähentämään rakentamisen myötä lisääntyvän pintavalunnan aiheuttamia vaikutuksia vastaanottavilla hulevesireiteillä. Virtaaman kuristamisella tavoiteltiin eroosion ja tulvien ehkäisyä. Virtaaman lisäksi pyrittiin huomioimaan laadullisen hallinnan tarpeet, kuten kiintoaineen tai raskasmetallien poistaminen hulevesistä. Hulevesisuunnitelmassa on esitetty yleisille alueille viivytyksen tilavaraukset. Viivytysrakenteet ovat viherpeitteisiä tulvaniittyalueita, jotka ovat normaalioloissa kuivia. Suunnitelmassa esitetyt biosuodattimet ovat niin ikään viherpeitteisiä alueita, joissa kuivatus hoidetaan suodattavien rakenteiden läpi. Erityishuomiota tulee kiinnittää valuma-alueen pohjoisosan valuntareitteihin, jotka kulkevat nykyisin yksityisten tonttien läpi. Ensisijaisesti tulee varmistaa, että kaava-alueen hulevedet eivät aiheuta haittaa kiinteistöille. Riskien minimoimiseksi viivytysrakenteen purku ja ylivuoto voidaan jakaa esimerkiksi kahdelle valuntareitille (suunnitelmassa purkureitit VE1 ja VE2). Rakentamisen aikaisten hulevesien hallinnassa kiinnitetään ensisijaisesti huomiota eroosion ehkäisemiseen, johon voidaan vaikuttaa lähinnä rajoittamalla paljaan, huuhtoutumiselle alttiin maan määrää ja sijaintia. Kiintoainespitoisten hulevesien käsittelyssä käyttökelpoisimpia ovat työmaaoloissa laskeutus- ja imeytyspainanteet, joihin johdetaan mahdollisimman vähän työmaan ulkopuolisia vesiä.

16 A AS VA TI AH AL A M MUSTASAARI MAALAHTI V-A 2 V-A 3 V-A 1 Valuma-alue Rumpuun kohdistuva osavaluma-alue Rumpu V-A 4 Pintavalunnan suunta Kaava-alueen raja Kunnan raja Tulvareitti (autom. analysoitu MML 2x2 aineistosta) Nykyinen suo/soistuma (MML maastokartta) Valuma-alue Pinta-ala Tarkastelupiste V-A V-A V-A V-A V-A 16,6 ha 44,9 ha 21,9 ha 75,2 ha 41,5 ha Rantatien alittava rumpu Rantatien alittava rumpu V-A 5 Ortoilmakuva, ojaverkosto ja maastomalli k.osa/ kyl kortteli/ tila Tontti/ Rn:o Rakennustoimenpide Piirustuslaji Yleiskartta Rakennuskohteen nimi ja osoite Mittakaava Piirustuksen sis lt Nykytila ja hydrologia alueen hulevesien hallintasuunnitelma MAALAHTI MALAX Ramboll PL 718, Pakkahuoneenaukio Tampere puh :5000 TM35/N60 Suunn.ala Ty nro Tiedosto VHT Piirustusnro Muutos N1 Suunn.(nimi, tutkinto, allekirj.) Piirt. A. Harju A. Harju. Hyv. Pvm

17 Ojat, rummut ja tulvareitit tarkistettava Oletettu rumpu tarvittaessa. MUSTASAARI Polku MAALAHTI Mahdollinen rumpu polun ali Mahdollinen rumpu polun ali Purkureitti VE2 Kahteen suuntaan purettaessa Sallittu purkuvirtaama 60 l/s Virtausta kuristava putki 250 M Purku maastoon Purkureitti VE1 max. vesisyvyys 0,2 m max. vesisyvyys 0,2 m max. vesisyvyys 0,2 m joka Peruskartan (MML) mukaan on helppokulkuinen suo. Tasaa tarvittaessa virtaamaa max. vesisyvyys 0,2 m perusteella pintamaa kalliota. Ei voida toteuttaa hulevesien hallintaa. max. vesisyvyys 0,2 m Korkeusaineiston perusteella arvioitu tarkistettava mittauksin). Tarvittaessa ojaan. Kosteikon pengerrys tarvittaessa tasaamaan virtaamia. Sallittu purkuvirtaama = 50 l/s. Virtausta kuristava putki = 250 M Purku nykyiseen ojaan. max. vesisyvyys 0,2 m NYKYISET max. vesisyvyys 0,2 m Valuma-alue Kaavan ulkopuolella oleva hulevesien hallintaan soveltuva alue. Toteutettavissa Rumpuun kohdistuva osavaluma-alue Nykyinen oja Nykyinen rumpu Kunnan raja Nykyinen suo/soistuma (MML maastokartta) SUUNNITELMA Sallittu purkuvirtaama = 90 l/s. Virtausta kuristava putki = 315 M Purku nykyiseen ojaan. Rantatien ali. Avo-oja Biosuodatus Viivytysalue Penger Arvioitu pintavaluntareitti Kaavan ulkopuolella oleva hulevesien hallintaan soveltuva alue. Toteutettavissa Poistettava oja Kaava-alueen raja Ortoilmakuva, maastotietokanta ja maastomalli Rummut tarkistettava tarvittaessa. k.osa/ kyl kortteli/ tila Tontti/ Rn:o Rakennustoimenpide Piirustuslaji Yleiskartta Rakennuskohteen nimi ja osoite Mittakaava Piirustuksen sis lt Hulevesisuunnitelma alueen hulevesien hallintasuunnitelma MAALAHTI MALAX Ramboll PL 718, Pakkahuoneenaukio Tampere puh Rantatien ali. 1:2500 TM35/N60 Suunn.ala Ty nro Tiedosto VHT Piirustusnro Muutos S1 Suunn.(nimi, tutkinto, allekirj.) Piirt. A. Harju A. Harju. Hyv. Pvm