YLÖJÄRVEN KAUPUNKI YDINKESKUSTAN OSAYLEIS- KAAVAN HULEVESISELVITYS, VAIHE 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YLÖJÄRVEN KAUPUNKI YDINKESKUSTAN OSAYLEIS- KAAVAN HULEVESISELVITYS, VAIHE 1"

Transkriptio

1 Vastaanottaja Ylöjärven kaupunki Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä YLÖJÄRVEN KAUPUNKI YDINKESKUSTAN OSAYLEIS- KAAVAN HULEVESISELVITYS, VAIHE 1

2 YDINKESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS, VAIHE 1 Tarkastus Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Antti Harju, Päivi Paavilainen Laura Inha Kimmo Hell Suunnitelmaselostus, ESIKOPIO Viite Kannen kuva: Pölhönojan uoman alaosaa Keijärven tuntumassa (Ramboll) Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL TAMPERE T

3 Sisältö 1. Johdanto Hankkeen taustaa Käytetty koordinaatisto- ja korkeusjärjestelmä 1 2. Suunnittelualueen kuvaus Nykytila Hydrologia Luonnonympäristö ja maaperä Tuleva tilanne Maankäytön vaikutukset hulevesien laatuun 3 3. Suunnittelualueen hulevesiin liittyvien ongelmakohtien erittely Nykyiset ongelmakohdat Tiikonoja (alueet 1a ja 1b) Pölhönoja (alueet 2a, 2b ja 2c) Soppeen teollisuusalue (alue 3) Soppeenmäen ydinalue (alue 4) Maankäytön muutoksista aiheutuvat ongelmat Tiikonoja (alueet 1a ja 1b) Pölhönoja (alueet 2a, 2b ja 2c) Soppeen teollisuusalue (alue 3) Soppeenmäen ydinalue (alue 4) 7 4. Hulevesien hallinta Hallintamenetelmien tarve Tiikonoja (alueet 1a ja 1b) Pölhönoja (alueet 2a, 2b ja 2c) Soppeen teollisuusalue (alue 3) Soppeenmäen ydinalue (alue 4) Hulevesien hallintamenetelmien valinta Hulevesien muodostumisen vähentäminen Hulevesien laadullinen hallinta Hulevesien määrällinen hallinta Rakentamisen aikaisten hulevesien hallinta 9 5. Yhteenveto 10 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Hulevesien hallintamenetelmiä Hulevesien työnaikainen hallinta Maastokäynnin huomiot Liitekartat Piirustusnro Nimi Sisältö Mittakaava Päiväys Y1 Nykytilanne ja hydrologia Yleiskartta 1: Y2 Maaperäkartta Yleiskartta 1: S1 Hulevesien hallinta Suunnitelmakartta 1:

4 1 1. JOHDANTO 1.1 Hankkeen taustaa Ylöjärven ydinkeskustan osayleiskaavan hulevesiselvityksen tarkoituksena oli tuottaa osayleiskaavatasolla hulevesien hallinnan toimenpidesuositukset ja tilavaraukset, jotka myöhemmässä vaiheessa ohjaavat asemakaavasuunnittelua. Vaiheessa 1 selvitettiin hulevesien hallinnan painopistealueita ja laadittiin ehdotukset sopivista hulevesien hallintamenetelmistä osa-alueittain. Myöhemmin vaiheessa 2 tullaan tarkentamaan selvitystä mitoittamalla hallinta-alueille riittävät tilavaraukset. Hulevesien hallinnan päämääränä on - säilyttää nykyisen kaltaiset virtaamaolot - säilyttää pohjaveden muodostumisolot ja pitää imeytyvä vesi hyvälaatuisena - taata vastaanottaviin vesistöihin laskevan veden riittävän hyvä laatu sekä - varmistaa nykyisten luontoarvojen säilyminen. Hulevesien hallintamenetelmissä korostui yllä olevien päämäärien mukaisesti hulevesien syntymisen ehkäiseminen, hallinnan hajauttaminen syntypaikoille sekä vesien luonnonmukainen käsittely ja johtaminen. Työn lähtökohtana oli tekeillä oleva osayleiskaavaluonnos. Suunnittelussa hyödynnettiin myös muita alueella tehtyjä selvityksiä kuten Elovainion alueen hulevesien mallinnuksen yleissuunnitelmaa (Airix, 2008), Elovainion koulutuskeskuksen hulevesisuunnitelmaa (Airix, 2009), Tiikonojan ja Työränojan hulevesiselvitystä (Ramboll, 2009) ja Metsäkylän osayleiskaava-alueen hulevesisuunnitelmaa (Ramboll, 2012). Hankkeen työryhmänä oli Ylöjärven kaupunki Vesa Ylitapio Ritva Kangasniemi Pentti Keskitalo Pekka Virtaniemi Kaavoitusarkkitehti Kaupunginarkkitehti Ympäristöpäällikkö Suunnitteluinsinööri Ramboll Kimmo Hell Päivi Paavilainen Antti Harju Projektipäällikkö Suunnittelija Harjoittelija 1.2 Käytetty koordinaatisto- ja korkeusjärjestelmä Suunnitelmassa on käytetty gk24 koordinaatistoa ja N2000 korkeusjärjestelmää.

5 2 2. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS 2.1 Nykytila Osayleiskaava-alue kattaa kokonaisuudessaan noin 6,6 km 2 alueen. Kaava-alueen eteläosa, noin 3 km 2, sijaitsee pohjavesialueella, jossa maasto viettää jyrkästi. Nykyisin pääosa kaava-alueelle sijoittuvasta maankäytöstä on teollisuuden, palveluiden ja asutuksen aluetta. Kaava-alueelle sijoittuvan pohjavesialueen länsipuoli koostuu pien- ja suurteollisuudesta ja keski- ja itäpuoli palvelu- ja asutusalueista. Kaava-alueella sijaitsee lisäksi kaksi pohjavedenottamoa, joista Ahveniston vedenottamo sijaitsee alueen eteläosaan sijoittuvassa painanteessa ja Saurion vedenottamo kaava-alueen itälaidassa aivan Vaasantien vieressä Hydrologia Suunnittelualue jakautuu kahteen päävaluma-alueeseen, joita ovat Pölhönojan valuma-alue ja Tiikonojan valuma-alue. Molemmat ojat laskevat Keijärveen, josta vedet jatkavat Myllypuroa Näsijärven Nuorlahteen. Lisäksi kaava-alueelle sijoittuu kaksi valuma-aluetta Keijärven rantaan sekä yksi itsenäinen valuma-alue, jossa vedet imeytyvät harjualueen suppaan. Nykyisin koko kaava-alueella on laajalti käytössä avo-ojakuivatus, joka ylläpitää pohjaveden muodostumista alueella. Vedenjakajat ja vesien johtumisreitit on esitetty tarkemmin nykytilannekartassa (liite Y1). Tätä selvitystä varten valuma-alueet jaettiin kahdeksaan eri osavaluma-alueeseen. Osavalumaalueiden jaotus on esitetty hulevesien hallintakartassa (liite S1). Pölhönojan valuma-alueen (2a,b jac) Vaasantien eteläpuolinen osa sijaitsee Ylöjärvenharjun pohjavesialueella. Valuma-alueen koko on noin 2,5 km 2 ja siitä pohjavesialuetta on noin 1,3 km 2. Pintavaluntana Pölhönojaan valuu kohtalaisen vähän vesiä valuma-alueen kokoon nähden. Tämä johtuu suurelta osin harjualueen hyvin läpäisevästä maaperästä ja laajasta avo-ojaverkostosta. Pölhönojaan purkautuu pohjavettä ja vesi on hyvin kirkasta varsinkin aliveden aikaan, jolloin lähdeperäisen veden osuus on suuri. Rankkasateiden aikaan Pölhönojaan tulee hulevesiä runsaasti Elovainiolla sijaitsevan Elon kauppakeskuksen itäpuolelta (2c), jossa on muun muassa jäähalli sekä suuria teollisuus ja palvelurakennuksia. Uoman puolivaiheilla hulevesiä tulee ojaan kirkon pohjois- ja eteläpuolella olevilta rivi- ja kerrostaloalueilta. Noin 400 metriä ennen Keijärveen johtumista (2b purkupiste), Pölhönojaan liittyy koulutuskeskus Valon sekä VT 3:n eteläpuolelta Soppeenmäen alueelta tulevia hulevesiä. Koulutuskeskuksen hulevesille on rakennettu viivytyspainanteita ennen Pölhönojaan liittymistä (Kevyen liikenteen väylä: Ulkoilijantie rautatien alikulkutunneli, Ylöjärven kaupunki, 2012). Tiikonoja valuma-alue on kokonaisuudessaan noin 9,8 km 2. Tiikonojaan tulee hulevesiä Metsäkylästä, Elovainiolta, Haavistolta sekä Hietasmäestä. Valuma-alue koostuu teollisuuden ja kaupan alueista sekä ojan ympärille sijoittuvista asuin- ja metsäalueista. Tässä työssä tarkasteltiin kuitenkin vain pientä osaa Tiikonojan valuma-alueesta. Tarkasteltava alue (noin 1,9 km 2 ) rajautuu ydinkeskustan osayleiskaavan alueelle. Lisäksi kaava-alueeseen kuuluu Soppeenmäen ydinalue, joka rajautuu karkeasti Mastontien ja Kuruntien sekä Keijärven väliin. Alue koostuu nykyisin pääasiassa kerrostalo- ja palvelualueista sekä rakennusten väliin jäävästä metsäkaistaleista. Alue on suurelta osin pohjaveden muodostumisalueella ja lähes kokonaan pohjavesialueella. Tarkasteluun sisältyy myös Räikän urheilukentän ympäristö (5), jonka valuma-alue koostuu puistoista, omakotiasumisesta ja palveluista. Yksi kaava-alueen sisään rajautuvista osavaluma-alueista (3) on Soppeen teollisuusalue, josta vedet johtuvat nykyisin alueella olevaan suppaan, josta ne imeytyvät pohjavedeksi. Alueella on pien- ja suurteollisuutta. Alueelle on tehty hulevesien johtamis- ja imeytyssuunnitelma vuonna Luonnonympäristö ja maaperä Kaava-alueella ei ole erityisen merkittäviä luontokohteita. Pölhönojan vartta pidetään kuitenkin tärkeänä vihervyöhykkeenä, jonka varrella kasvaa monipuolista puustoa. Pölhönojan alajuoksulla

6 3 sijaitsevan Aronrannan läheisyydessä on lisäksi kosteikkoja sekä lehtipuumetsää ja sen on todettu toimivan lepakkojen ruokailupaikkana (Keskitalo P. Kirkonseudun ydinkeskustan luontoselvitys. 2012). Elovainion alueella, Elotien ja jäähallin itäpuolella sijaitsee monille kasvi- ja puulajeille erityisen tärkeä elinympäristö, joka sijoittuu puronvarteen. Jäähallin kaakkoispuolella virtaavan puronvarren yhteydessä on aiemmin havaittu liito-oravan pesintää (2010). Myöhemmin tehdyillä inventoinneilla liito-oravaa ei ole enää tavattu. Metsikkö tulisi silti säilyttää mahdollisena kulkuyhteytenä. Maaperältään Pölhönojan valuma-alue on pääosin hiekkavaltaista harjua, hietaa ja hienoa hietaa. Pölhönojan varteen sijoittuu myös tasainen saraturpeen alue, jossa vesi seisoo kuivaan aikaan useissa uomissa. Tiikonojan osalta maaperän laatu vaihtelee mentäessä kohti Keijärveä. Suunnittelualueen maaperä on esitetty tarkemmin maaperäkartassa Y Tuleva tilanne Kaava-alue muuttuu nykyisten metsäkaistaleiden erottamista rakennetuista alueista yhtenäiseksi keskusta-alueeksi. Varsinkin alueen läpi kulkevan rautatien ympärillä olevat viheralueet korvataan suurelta osin rakentamisella. Lisäksi nykyisiä rakennettuja alueita tiivistetään, joista merkittävimmät tiivistymiset tapahtuvat Soppeenmäessä kaava-alueen itäpuolella. Suurin muutos pinta-valunnan kannalta tapahtuu Vaasantien ja Kuruntien risteämäkohdan ympärillä, jossa nykyisten metsä- ja viheralueiden tilalle rakennetaan asuin- ja palvelukiinteistöjä. Merkittäviä muutoksia on suunniteltu myös nykyiselle Soppeen teollisuusalueelle, jossa nykyistä teollisuusaluetta on tarkoitus muuttaa pääosin asuinalueeksi. Muutoksen on kuitenkin suunniteltu tapahtuvan vasta vuoden 2040 jälkeen. Nykyisin alueella syntyvät hulevedet imeytyvät suurissa määrin teollisuusalueen maastossa ja tilanne tulee säilyttää myös asuinalueen rakentuessa. Tiivistyvä rakentaminen lisää suurimmalta osin pintavalunnan määrää ja kasvattaa virtaamia vastaanottavissa uomissa. Lisäksi pohjaveden muodostuminen vähenee. Maankäytön muutokset on esitetty tarkemmin suunnitelmakartassa S Maankäytön vaikutukset hulevesien laatuun Kasvillisuuden väheneminen ja läpäisemättömän pinnan lisääntyminen lisää merkittävästi muun muassa veden mukana kulkeutuvan kiintoaineksen ja ravinteiden määrää. Alueen tiivistymisen myötä myös liikenne lisääntyy, joka lisää merkittävästi haitta-aineiden huuhtoutumista ojiin ja edelleen Keijärveen. Iso osa haitta-aineista kulkeutuu kiintoaineen mukana (Maanteiden hulevesien laatu, Ramboll 2013). Tämä on ongelmallista, sillä virtaamien kasvaessa, kiintoaines ei ehdi laskeutumaan ojissa. Maankäytön vaikutuksia arvioitiin osavaluma-alueittain. Jokaiselle alueelle arvioitiin maankäytön muutoksesta aiheutuva läpäisemättömän pinnan muutos, joka kuvaa suoraan muuttuvan valunnan määrää. Kullekin osavaluma-alueelle läpäisemättömän pinnan määrää arvioitiin eri maankäyttömuodoille annettujen valuntakertoimien ja alueiden pinta-alan avulla. Alla olevassa taulukossa (Taulukko 1) on esitetty eri maankäyttömuotojen valuntakertoimet. Liikennealueen normaalia pienempi valuntakerroin johtuu siitä, että liikennealueena käytettiin leveää poikkileikkausta, johon oletettiin kuuluvan kadun lisäksi nurmetetut luiskat, avo-ojat sekä jonkin verran viheraluetta. Lisäksi tulevien alueiden valuntakertoimessa on jo huomioitu niihin kohdistuvat kadut. Taulukko 1. Eri maankäyttömuotojen valuntakertoimet. Maankäyttömuoto Valuntakerroin Nyk. pientaloalue 0.20 Nyk. rivitaloalue 0.45 Nyk. teollisuusalue 0.55 Nyk. Kerrostalo- ja palvelualue 0.60 Nyk. metsäalue 0.02 Tuleva pientaloalue 0.30

7 4 Tuleva rivitaloalue 0.45 Tuleva Kerrotalo- ja palvelualue 0.60 Liikennealue 0.50 Osavaluma-alueiden pinta-alat, vettä läpäisemättömän alan määrät ja muutokset nykytilaan verrattuna on esitetty alla olevassa taulukossa (Taulukko 2). Läpäisemättömän pinnan muutosta osavaluma-alueittain on kuvattu liitteenä olevassa suunnitelmakartassa S1. Taulukko 2. Osavaluma-alueiden kokonaispinta-alat, vettä läpäisemättömän pinnan pinta-alat ja vettä läpäisemättömän pinnan määrän muutos. Osavaluma-alueet 1a 1b 2a 2b 2c Pinta-ala yhteensä (ha) Läpäisemätöntä pintaalaa nykytilassa (ha) Läpäisemätöntä pintaalaa tulevaisuudessa (ha) Läpäisemättömän pintaalan muutos nykytilaan verrattuna % 3% 4% 7% 27% -41% 40% 2% 3. SUUNNITTELUALUEEN HULEVESIIN LIITTYVIEN ON- GELMAKOHTIEN ERITTELY 3.1 Nykyiset ongelmakohdat Tiikonoja (alueet 1a ja 1b) Tiikonojan ongelmat kohdistuvat nykyisellään uoman eroosioriskiin, rumpujen huonoon kuntoon ja Leijapuiston tulvaherkkyyteen. Valuma-alueen keskivaiheille kasvanut Elovainion teollisuusalue (1a) on kasvattanut Tiikonojan virtaamia, jolloin uoman eroosio kasvaa ja kiintoainesta päätyy yhä enemmän Keijärveen. Uusi-Kuruntien ja rautatien alitukset saattavat suurilla virtaamilla aiheuttaa padotusta. Tiikonojan itäpuolelle jäävän, Leijatien ja Kuruntien välissä olevan Leijapuiston (1b) korkeustaso tekee sen, että virtaamien kasvaessa Tiikonojassa, vedet nousevat myös Leijapuiston pelloille Pölhönoja (alueet 2a, 2b ja 2c) Pölhönojan varrella todettiin nykytilassa muutama ongelmakohta. Merkittävin ongelmakohta on rautatien alittava rumpu Pallotien päässä sijaitsevan koulutuskeskuksen pohjoispuolella (2c). Rummun yläpäähän on liettynyt eroosion takia maa-ainesta, eikä virtausaukosta näy kuin pieni osa. Rummun alapää on kokonaan veden alla (Kuva 1).

8 5 Kuva 1. Rumpu ja sen edusta radan yläpuolella (vasen kuva) ja alapuolella (oikea kuva) Rautatien ja Asemantien alittamisen jälkeen Pölhönoja kääntyy rivitalojen kulmalta kohti Keijärveä. Mutkassa oleva tontti on tasauksensa takia tulvaherkkää aluetta erityisesti suurilla virtaamilla. Uoma on lisäksi puskittunut, joka hidastaa veden virtausta ja saattaa nostaa näin veden pintaa entisestään uomassa. Hieman ennen Kuruntien alitusta oleva luontainen painanne (2c), jossa Pölhönojaan liittyy hulevesiä Koulutuskeskukselta sekä Vaasantien eteläpuolelta, on eroosioherkkää maata. Kovat virtaamat syövät tiukan mutkan tekevän ojan uomaa, jolloin veden mukana kulkevan kiintoaineen määrä lisääntyy (Kuva 2). Kuva 2. Veden aiheuttamaa eroosiota. Vesi kaivanut onkalon puun alle. Vaasantien ja sen ylittävän Kuruntien lounaiskulmassa olevan alueen (2b) hulevedet purkavat nykyisin Vaasantien varressa olevaan avo-ojaan, josta ne jatkavat edelleen Vaasantien ja rautatien ali kohti Pölhönojaa. Vaasantien ali lähtevän rummun 400 M suu on kasvanut umpeen ja varsinkin talvella vesi kerääntyy ojaan (asukashavainto). Koulutien päässä sijaitsevan urheilutalon (2b) koilliskulmalta koilliseen lähtevät avouomat päätyvät ritiläkansikaivon kautta hulevesiviemäriin. Ritiläkannet ovat osin lehtien ja roskien tukkimia, sekä nurmesta umpeen kasvaneita. Tämä saattaa aiheuttaa tulvimista kevyen liikenteen väylälle Soppeen teollisuusalue (alue 3) Soppeen teollisuusalueella ei havaittu hulevesien kannalta ongelmallisia kohtia.

9 Soppeenmäen ydinalue (alue 4) Soppeenmäen ydinalueella ei havaittu hulevesien kannalta ongelmallisia kohtia. Nykytilassa ongelmat kohdistuvat lähinnä pohjaveden laatuun, joihin osaltaan vaikuttaa myös hulevesien laatu. Lisäksi osavaluma-alueen pohjoisnurkassa olevan Vaasantien alittavan rummun purkupää on pahasti puskittunut, mutta oletettavasti riittävä nykytilassa vain viheralueilta ja Vaasantieltä tuleville virtaamille. 3.2 Maankäytön muutoksista aiheutuvat ongelmat Tiikonoja (alueet 1a ja 1b) Tiikonojan sivuhaara, joka alkaa Elotien ja Elovainiontien väliin jäävän kauppakeskus Elon länsipuolelta (1a), vaatii kaavan toteutuessa uoman siirtoa noin 400 m matkalta. Rakentamista on osoitettu myös nykyisen viivytysalueen päälle. Tiikonojassa on nykyisellään eroosioherkkiä kohtia, joissa lisääntyvät virtaamat kuluttavat uoman penkkoja. Virtaamien kasvu lisää eroosioriskiä ja esimerkiksi Leijapuiston (1b) kohdalla virtaamien kasvu kasvattaa tulvariskiä Pölhönoja (alueet 2a, 2b ja 2c) Osavaluma-alue 2a tiivistyy nykyisestä merkittävästi ja ainakin osa nykyisistä avouomista joudutaan putkittamaan. Valunnan kasvaessa merkittävästi, Vaasantien alittaviin rumpuihin johtuu nykyistä enemmän vesiä. Asemantien pohjoispuolella sijaitsevan hautausmaan pohjois- ja luoteispuolelle rakennettava asuinalue (2c) rakentuu osin alueelle, joka nykyisellään toimii kosteana viivyttävänä metsänä. Alueen rakentaminen lisää merkittävästi hulevesivirtaamia. Alueen hulevedet liittyvät Pölhönojaan kohdassa, jossa nykyisen kerrostalon piha on korkeustasonsa vuoksi tulvariskialueella. Hautausmaan yhteydessä olevan kirkon eteläpuolella oleva hulevesiviemäri joka purkaa Pölhönojaan kapenee nykyisellään 315 M -> 160 M putkeksi. Verkoston varrelle rakentuva asuinalue (Kirkkotanhuantien pohjoispuoli) lisää merkittävästi viemäriin tulevia vesiä, jolloin tulvinnan mahdollisuus kirkon alapuoliseen puistoon lisääntyy. Puistoon tulviminen ei kuitenkaan aiheuta merkittävää haittaa, sillä vedet valuvat pintavaluntana suoraan Pölhönojaan. Vaasantien pohjoispuolelle, Kuruntien ja Pölhönojan väliin rakennettavien asuinalueiden (2c) hulevesien viivytys esitetään yleisten alueiden tilanpuutteen vuoksi kiinteistöille. Kiinteistöjen kohdalla Pölhönoja kulkee syvässä rotkossa, jossa periaatteessa on itsessään paljon viivytystilaa. Kiinteistökohtaisella hulevesien hallinnalla voidaan kuitenkin tasata sadetapahtumista aiheutuvia hulevesien virtaamapiikkejä ja siten vähentää uomaan kohdistuvaa eroosioriskiä. Koulutuskeskukselta (2b) tulevien hulevesien määrä kasvaa tulevaisuudessa, kun Ulkoilijantien päässä olevan nykyisen lämpövoimalan ympäristöön Vaasantien ja rautatien välissä rakennetaan. Lisäksi virtaamat lämpövoimalan vieressä olevassa Vaasantien alittavassa rummussa tulevat kasvamaan, joka tuo lisäpaineita nykyisiin viivytyspainanteisiin. Vaasantien eteläpuolelta (2b) johtuvat hulevedet aiheuttavat ongelmia muutamassa Vaasantien alituksessa. Osayleiskaavassa esitetty asuinalue Soppeen sydän, joka sijoittuu Vaasantien ylittävän Kuruntien sillan lounaiskulmaan lisää rakentuessa merkittävästi hulevesivirtaamia, jotka kohdistuvat Vaasantien sivuojan kautta tien alittavaan rumpuun. Rumpu on nykyisellään jo ahdas liian tiheän kasvuston takia (Kuva 3). Pitkäkestoinen sade saattaa tulevaisuudessa aiheuttaa ojan tulvimista kevyen liikenteen väylälle.

10 7 Kuva 3. Vaasantien ali lähtevä rumpu. Eteen liettynyt maata ja kasvustoa Nykyisen urheilutalon kulmalta (2b) koilliseen lähtevän virtausreitin (avouomat, jotka päätyvät ritiläkansikaivoilla viemäriverkostoon) tulvariski kasvanee jatkossa. Nykyisin lähes tukossa olevien ritiläkansikaivojen kapasiteetti ei riittäne esimerkiksi uuden parkkitalon takia lisääntyville virtaamille Soppeen teollisuusalue (alue 3) Nykyisen, väljästi rakennetun teollisuusalueen korvaaminen asuinalueella saattaa pahimmassa tapauksessa lisätä pinta-valuntaa, mikäli alueen hulevesiviemäröintiä lisätään. Samalla pohjaveden muodostuminen heikkenee ja vesiä päätyy entistä enemmän alapuoleisiin ojiin Soppeenmäen ydinalue (alue 4) Nykyinen hulevesiverkosto saattaa jatkossa olla riittämätön johtamaan alueen tiivistymisestä ja ilmastonmuutoksen johtuen kasvavia virtaamia. Varsinkin Mikkolantiellä kulkeva 300 B runkolinja, joka kulkee terveyskeskuksen pohjoispuolella sekä terveyskeskusalueen läpi kulkeva 315 M runkolinja voivat jatkossa olla riittämättömiä. Terveyskeskuksen tulvariskiä ei saa kasvattaa. Vaasantien eteläpuolelle ja Kuruntien väliin jäävältä nykyisin viheralueena toimivalta alueelta tulee hyvin vähän vesiä, jotka purkavat alueen pohjoispäästä kohti rautatietä ja Keijärveä. Alueen rakentuessa virtaamat Vaasantien alittavassa rummussa kasvavat huomattavasti. Nykyisellä järjestelyllä lisääntyvät vedet ohjautuisivat rautatien varressa olevaan avo-ojaan, mikä ei ole suotavaa. 4. HULEVESIEN HALLINTA Hulevesien hallintatarvetta arvioitiin osavaluma-alueittain tarkastelemalla vettä läpäisemättömän pinnan kokonaismäärää ja sen pinta-alan suhteellista kasvua. Tuloksena saatiin arvio hallintatarpeen ja hulevesistä aiheutuvien ongelmien painottumisesta osa-alueittain. Tarkastelu jaettiin osavaluma-alueittain kahdeksaan eri osa-alueeseen (1a-b, 2a-c, 3,4 ja 5), jotka on esitetty suunnitelmakartassa S1. Arvion ja hallinnan reunaehtojen pohjalta laadittiin osavaluma-alueille suositukset käytettävistä hulevesien hallintamenetelmistä ja alustavat ehdotukset sijoituspaikoille. Hulevesien hallinnan päämääränä oli - säilyttää nykyisen kaltaiset virtaamaolot hulevesien pääreiteillä - taata Tiikonojan ja Pölhönojan kautta Keijärveen johdettavan veden riittävän hyvä laatu

11 8 - säilyttää pohjaveden muodostumisen ja nykyisen vesitaseen nykytila imeyttämällä laadullisesti hyväksyttäviä hulevesiä Hulevesien hallintamenetelmissä korostuu yllä olevien päämäärien mukaisesti vesien luonnonmukainen käsittely ja johtaminen sekä hallinnan hajauttaminen syntypaikoille. Ehdotusvaiheessa selvitystä tarkennetaan saadun palautteen ja kaavaan tulevien muutosten osalta, sekä laaditaan hulevesien hallintarakenteille sijoittelu ja tilavaraukset osayleiskaavan rajausmerkintöjen laatimista varten. 4.1 Hallintamenetelmien tarve Tiikonoja (alueet 1a ja 1b) Tiikonojaan laskeva sivuoja (1a), joka lähtee Elovainiolla sijaitsevan Elon kauppakeskuksen luoteispuolelta, tulee hyödyntää viivytyspaikkana ennen vesien päätymistä Tiikonojaan. Nykyinen ojan varrella sijaitseva nykyinen tasausallas tulisi säilyttää tai vähintäänkin korvata vastaavalla, mikäli allas poistetaan rakentamisen alta. Rautatien länsipuolelle (1a purkukohdan läheisyys) suunnitellun Sinivainion asuinalueen vesiä tulee viivyttää ennen Tiikonojaan ja rautatien alittavaan rumpuun päätymistä. Alueella saattaa olla myös mahdollisuus hulevesien imeytykseen. Alueen vesiä ei saa johtaa rautatien kuivatusojiin Pölhönoja (alueet 2a, 2b ja 2c) Vaasantien ja Soppeen teollisuusalueen väliin (2a) suunnitellun asuinalueen hulevedet tulisi jatkossa ohjata osittain alueen länsipuolelle suunniteltuun avo-ojaan (suunnitelmakartta S1), josta vedet kulkeutuvat Tiikonojaan. Alue soveltuu lisäksi hyvin imeytykseen. Näin vältytään vesimäärien lisääntymiseltä nykyisissä Vaasantien alittavissa rummuissa. Vaasantien varrella tulee säilyttää avouomat. Yksi tärkeimmistä toimenpiteistä on ratarummun kunnostaminen koulutuskeskuksen pohjoispuolella. Rummun virtausaukko tulee puhdistaa liettyneestä maasta. Elovainiolta tulevien vesien viivyttäminen ennen radan suuntaisesti kulkevaa ojaa on tärkeää, jotta eroosio uomassa ei kasva ja liettyminen ratarummun edustalle hidastuu. Viivytys tulisi hoitaa jäähallin itäpuolelle jäävällä alueella (AIRIX, 2008). Viivytys tulee järjestää nykyistä metsää säästäen, sillä alueella on liitooravalle soveltuvaa elinympäristöä. Koulutuskeskuksen itä- ja eteläpuolelle kaavailtujen alueiden osalta yleisiä viivytysalueita on käytössä vähän. Suurin osa näiden alueiden vesien viivytyksestä tulisikin hoitaa kiinteistökohtaisesti tai varata yleisille alueille viivytykselle tilavarausta. Vaasantien eteläpuolella tulisi säilyttää nykyiset avo-ojat, jotka hidastavat virtausta ja mahdollistavat veden imeytymisen maaperään. Soppeen sydämeltä tulevia vesiä tulee viivyttää ennen Pölhönojaan päätymistä. Vaasantien eteläpuolelle ei jää riittävästi tilaa viivytykseen, joten viivytys tulee järjestää Vaasantien ja rautatien väliselle metsäkaistaleelle. Jatkossa viivytysmahdollisuudet rautatien pohjoispuolella heikkenevät, kun nykyiseen painanteeseen rakennetaan liiketiloja. Uusien alueiden rakentuessa tulee hulevesien virtausreittien alapuoliset rummut tarkastaa ja tarvittaessa kunnostaa poistamalla esteet kuten kasvit rummun suilta Soppeen teollisuusalue (alue 3) Soppeen teollisuusalueella tulee säilyttää avo-ojallinen kuivatus pohjaveden muodostumisen ylläpitämiseksi ja pintavalunnan hidastamiseksi. Hulevedet tulee pidättää ja imeyttää alueella. Alueen keskiosiin jääviä viheralueita voidaan tarvittaessa hyödyntää vesien imeyttämiseen Soppeenmäen ydinalue (alue 4)

12 9 Tulevan rakentamisen yhteydessä uusilta läpäisemättömiltä alueilta hulevedet ohjataan reunaalueille imeytykseen, jolloin säästetään nykyisen verkoston kapasiteettia ja ylläpidetään pohjaveden muodostumista. Mikkolantien 1970-luvulla rakennettu hulevesiviemäri saattaa tulevaisuudessa olla saneeraamisen tarpeessa. Mahdollisen saneeraamisen yhteydessä linjan kapasiteettia on mahdollista kasvattaa, jolloin tulvariski alueella pienenee. Kolmioalan (Vaasantien ja Kuruntien väliin jäävä alue) virtaamien hallitsemiseksi tulee hyödyntää uuden alueen eteläpuolelle jäävää viheraluetta hulevesien viivyttämiseen. Alueen maaperä on hiesua, joka soveltuu huonosti imeytykseen. Maan imeytyskyky tulee kuitenkin tarkistaa kairauksilla, sillä hulevesien imeytys on suositeltavaa. 4.2 Hulevesien hallintamenetelmien valinta Hulevesien muodostumisen vähentäminen Tehokkain tapa hallita hulevesien laatua ja määrää on vähentää hulevesien muodostumista käyttämällä rakentamisessa mahdollisimman paljon vettä läpäiseviä pintoja, jotka edistävät huleveden imeytymistä pohjaveteen. Läpäisevien pihamateriaalien lisäksi kattopinnoilla on mahdollista käyttää vettä sitovaa ja haihduttavaa kasvillisuutta. Ratkaisut päällysteistä tehdään pääosin kiinteistöillä. Tästä syystä hulevesien hallintaa on syytä velvoittaa toteutettavaksi kiinteistöillä ja muotoilla hulevesien hallintaa koskevat kaavamääräykset siten, että viivytysvelvollisuus on sidottu vettä läpäisemättömän pinnan alaan ja määräys siten kannustaa etsimään vaihtoehtoja esimerkiksi asfaltille, tiiviille kiveyksille ja perinteiselle kattokuivatukselle Hulevesien laadullinen hallinta Hulevesien haitta-ainekuormituksesta valtaosa muodostuu tavanomaisissa sade- ja sulamistapahtumissa vuoden mittaan. Hulevesien laadun parantamisen tehokkaimpia menetelmiä ovat erilaiset imeyttävät tai suodattavat menetelmät, joissa hulevesien haitta-aineita pidättyy kasvillisuuteen, maaperän mikrobien käyttöön ja absorptiolla maaperän kivennäisaineksiin. Suurilla alueilla voidaan myös käyttää pysyvän vedenpinnan kosteikkoja (viipymä vesialueella vähintään 1 vuorokausi). Kasvipeitteisillä viherpainanne- ja tulvaniittyratkaisuilla on myös suotuisa vaikutus vedenlaatuun, mutta haitta-aineiden pidättyminen on vähäisempää, koska huleveden viipymä järjestelmässä jää lyhyeksi. Hulevesien laadullinen hallinta on yksinkertaisinta toteuttaa hajauttamalla se syntypaikoilleen ja käyttämällä suodattavia ja imeyttäviä järjestelmiä. Tällöin hallintaan käytettävät yksittäiset tilavaraukset jäävät kohtuullisen pieniksi ja rakenteet on mahdollista sijoittaa joustavasti. Syntypaikalla on myös mahdollista johtaa hulevesien puhtaammat jakeet, esim. katoilla muodostuvat hulevedet, laadullisten hallintajärjestelmien ohi jolloin hallintajärjestelmät voidaan mitoittaa pienemmiksi Hulevesien määrällinen hallinta Hulevesien määrällinen hallinta edellyttää aina normaalisti kuivaa tyhjätilavuutta, johon rankkasateen aiheuttama äkillisesti kertyvä vesimäärä voidaan varastoida ja laskea siitä hitaasti eteenpäin. Tyhjätilavuus voidaan toteuttaa maan päällä tai alla. Maanpäälliset menetelmät on mahdollista toteuttaa luonnonmukaisina ja integroida ne viherrakentamiseen ja maisemointiin ja parhaimmillaan saada näin lisäarvoa esimerkiksi puistoalueelle. Maanpäällisiin viivytysratkaisuihin on mahdollista yhdistää myös laadullista käsittelyä esim. yhdistämällä tulvaniittyyn pysyvän veden kosteikko-osa. Maanalaisten menetelmien etuna on niiden sijoittelun joustavuus tiiviisti rakennetuilla alueilla. Tässä hankkeessa on esitetty hulevesien määrällinen hallinta hajautettavaksi siten, että tavanomaiset ylivirtaamat tasataan kiinteistöillä ja poikkeukselliset ylivirtaamat yleisille alueille sijoitettavilla tulvaniityillä. 4.3 Rakentamisen aikaisten hulevesien hallinta

13 10 Uusien kaava-alueiden rakentuessa on kiinnitettävä huomioita rakentamisen aikaisten hulevesien hallintaan. Rakentamisen aikaisten hulevesien haitta-ainekuormitus on moninkertainen normaaliin verrattuna, erityisesti kiintoaineen osalta. Rakentamisesta aiheutuvan kuormituksen on arvioitu kestävän noin 1,5 vuotta: juuri valmistuneiden alueiden hulevesihuuhtouma on vanhempia alueita suurempi, koska kasvillisuus puuttuu tai on vielä nuorta (Vakkilainen et al Rakennetun ympäristön valumavedet ja niiden hallinta, Suomen ympäristö 776, Ympäristönsuojelu). Hulevesien hallintarakenteet, biopidätysalueet ja tulvaniityt tulisi rakentaa hyvissä ajoin ennen muuta rakentamista, mieluiten niin, että niihin ehtii kehittymään kasvillisuutta. Nykyisten uomien yhteyteen rakennettavien hallintarakenteiden rakentamisessa on pyrittävä kiintoainekuorman vähentämiseen esimerkiksi puhkaisemalla yhteys nykyiseen uomaan vasta painanteen valmiustuttua tai huolehtimaan kiintoainekuorman vähentämisestä tilapäisellä pohjapato-tyyppisellä ratkaisulla. Hallintajärjestelmien sijoittelussa on tärkeä huomioida myös rakennustyömaan ympäristön kuivatus. Ympäristössä muodostuvat puhtaat hulevedet tulee johtaa järjestelmän ohitse, jotta järjestelmän virtaamakuormitus pysyisi mahdollisimman pienenä ja siihen pidättynyt kiintoaines ei ylivirtaamatilanteessa pääsisi huuhtoutumaan pois. Rakentamisen aikaisten hulevesien hallintaa on esitelty tarkemmin esimerkkikuvin liitteessä YHTEENVETO Ylöjärven ydinkeskustan kehittämisen yhteydessä nykyisin paljon metsää ja viheralueita sisältävä keskusta-alue tiivistyy, kun rakentamattomia alueita aletaan rakentaa. Tavoitteena on saada yhtenäinen toimiva keskusta. Hulevesien kannalta se tarkoittaa lisääntyviä virtaamia ja vesimääriä hulevesiverkostossa sekä avouomissa. Hulevesien nykyisten virtausreittien varrelle rakennettavat vettä läpäisemättömät pinnat aiheuttavat haasteita hulevesien hallinnalle, kun aiemmin pidättävänä ja puhdistavana pintana toimineet viheralueet poistuvat. Jatkossa yhä enemmän kiintoainesta sekä haitta-aineita päätyy vastaanottavaan vesistöön, Keijärveen. Erityisesti hulevesien laatuun tulee kiinnittää huomiota, sillä alueella olevat päävirtausreitit, Tiikonoja ja Pölhönoja laskevat molemmat suosittujen uimarantojen läheisyyteen. Keijärven rasittumisen lisäksi myös Ylöjärvenharjun pohjaveden muodostuminen saattaa vähentyä ja pienentää näin vedenottamoiden antoisuutta, mikäli riittävästä hulevesien imeytymisestä ei huolehdita jatkossakin. Tässä työssä selvitettiin Ylöjärven ydinkeskustan osayleiskaavan tuomien muutoksien vaikutusta alueen hydrologiaan ja sitä kautta mahdollisiin hulevesien lisääntymisestä aiheutuviin ongelmiin. Työn tarkoitus on tuoda esille kaavoituksessa huomioon otettavia asioita hulevesien kannalta. Työssä selvitettiin alueen nykyisiä ongelmakohtia sekä maankäytön muutosten mukana tulevia ongelmia. Monin paikoin tiivistyvä rakentaminen lisää päällystetyn pinta-alan osuutta ja lisää näin pintavalunnan osuutta. Lisäksi erityisesti hulevesien nykyisten johtumisreittien läheisyyteen rakennettavat rakennukset vaikeuttavat hulevesien hallintaa monin paikoin. Kokonaisuuksina tarkasteltuna Tiikonojan valuma-alueella ja kaava-alueen sisällä tapahtuvat muutokset lisäävät läpäisemättömän pinnan määrää noin 15 %. Pölhönojan valuma-alueella lisäystä tapahtuu noin 14 %. Nykyisen Soppeen teollisuusalueen tilanteen arvioidaan parantuvan, sillä läpäisevän pinnan määrään muutos nykyiseen on noin -41 %, mikäli alueen kuivatusperiaatteet säilyvät nykyisellään ja hulevedet johdetaan ja imeytetään pääosin avo-ojissa. Suurin vettä läpäisemättömän alan kasvu on Soppeenmäen ydinalueella, jossa läpäisevän pinnan määrä kasvaa nykytilaan verrattuna 40 %. Kokonaisuudessaan suunnittelualueella suositellaan uusien alueiden osalta imeytystä, jolloin maaperän vesitase muuttuu mahdollisimman vähän, vaikka pintavalunta lisääntyy paikoin. Niillä alueilla, joilla hulevesiä ei pystytä imeyttämään kohtalaisilla järjestelyillä, tulee järjestää viivytystä. Hulevesien hallinta tulee järjestää ensisijaisesti sen syntypaikalla. Esitettyjen hulevesitoimenpiteiden toteuttamisen alustava vaiheistaminen on esitetty suunnitelmakartalla S1.

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma Alueen nykytila Suunnittelualue on Sulan osayleiskaava-alue, joka on pinta-alaltaan n. 510 hehtaaria. Alueesta noin hieman alle 200 ha on asemakaavoitettu asumisen ja työpaikkojen alueiksi. Kaavoittamattomat

Lisätiedot

VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS

VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä Luonnos 14.8.2013 Viite 1510006406 VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA, VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS

Lisätiedot

HULEVESIEN VIIVYTTÄMINEN RUDUKSEN TUOTTEILLA

HULEVESIEN VIIVYTTÄMINEN RUDUKSEN TUOTTEILLA Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 30.12.2015 HULEVESIEN VIIVYTTÄMINEN RUDUKSEN TUOTTEILLA Tarkastus Päivämäärä 30.12.2015 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Niina Siitonen Jari Laihonen, Kimmo Hell,

Lisätiedot

Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011. Työnro 416079

Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011. Työnro 416079 Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011 Työnro 416079 MAAPERÄ- JA HULEVESISELVITYS KORTEKUMPU, KANGASALA SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT...3 1.1 Selvityksen sisältö ja tekijät...

Lisätiedot

Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella

Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella Rakennetun, vettä läpäisemättömän pinnan lisääntyminen muuttaa sadevesien luontaista kiertoa ja äärevöittää hydrologisia olosuhteita. Se kasvattaa pintavalunnan

Lisätiedot

Alueellinen hulevesisuunnitelma 1.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy

Alueellinen hulevesisuunnitelma 1.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy Alueellinen hulevesisuunnitelma 1.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy 2.4.2014 Leena Sänkiaho, Pöyry Finland Oy 1 Suunnittelun lähtökohdat Valuma-aluelähtöinen selvitys Yleiskaavataso Asemakaavatasoisissa

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN ENERGIAVERKOT OY Korvenkylän vesihuoltotarkastelu

LAPPEENRANNAN ENERGIAVERKOT OY Korvenkylän vesihuoltotarkastelu RAPORTTI 4.6.2014 LAPPEENRANNAN ENERGIAVERKOT OY Korvenkylän vesihuoltotarkastelu 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry

Lisätiedot

Porttipuiston kauppakeskuksen tontin. alustava hulevesiselvitys. Vantaa, Helsinki

Porttipuiston kauppakeskuksen tontin. alustava hulevesiselvitys. Vantaa, Helsinki Porttipuiston kauppakeskuksen tontin alustava hulevesiselvitys Vantaa, Helsinki Maaliskuu 2008 Porttipuiston kauppakeskus, Vantaa, Helsinki 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 3 2 HULEVESIMÄÄRÄT...

Lisätiedot

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus. Hulevesitarkastelu Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus talvi 2015 v.2 SISÄLLYS Hulevesien hallinta 2 Kaavoitettavan alueen sijainti 2 Valuma-alue 3 Hulevedet kaava-alueella 4 Hulevesimäärät 5-6 1 HULEVESIEN

Lisätiedot

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Kunnat yhteistyössä Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Anna Räisänen / Turun kaupunki / kaupunkisuunnittelu / 30.9.2015 Kuvat: Anna Räisänen ja Tuuli Vesanto Kuvaa ei voi näyttää nyt. Taustaa

Lisätiedot

Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy

Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Pöyry Finland Oy 2.4.2014, Pöyry Finland Oy 1 Perinteinen Kokonaisvaltainen Tavoitteet Menetelmät Tulvasuojelu Kuivatus Esteettisyys Maankäytön tehostaminen

Lisätiedot

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Kunnat yhteistyössä Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Tuuli Vesanto / Turun kaupunki / kaupunkisuunnittelu / 17.9.2015 Kuvat: Anna Räisänen ja Tuuli Vesanto Taustaa Turun kaupungin hulevesiohjelma

Lisätiedot

Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, Riihimäki HULEVESI- SELVITYS 2.12.2011. Työnro 416710

Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, Riihimäki HULEVESI- SELVITYS 2.12.2011. Työnro 416710 Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, Riihimäki HULEVESI- SELVITYS 2.12.2011 Työnro 416710 Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, Riihimäki 18.11.2011

Lisätiedot

YLÖJÄRVI, HEINIKKO YRITYSALUEEN LAAJENNUS HULEVESISUUNNITELMA JA NATURA 2000 TARVEHARKINTASELVITYS

YLÖJÄRVI, HEINIKKO YRITYSALUEEN LAAJENNUS HULEVESISUUNNITELMA JA NATURA 2000 TARVEHARKINTASELVITYS Vastaanottaja Ylöjärven kaupunki / Seppo Reiskanen Asiakirjatyyppi Hulevesien hallintasuunnitelma ja Natura 2000 -tarveharkintaselvitys Päivämäärä 15.9.2014 REV. 22.12.2014 YLÖJÄRVI, HEINIKKO YRITYSALUEEN

Lisätiedot

LIITE 2. Sisältö. Rakennustyömailla muodostuvien hulevesien hallinta, esimerkkikuvia

LIITE 2. Sisältö. Rakennustyömailla muodostuvien hulevesien hallinta, esimerkkikuvia Liite 2 1 (6) LIITE 2 Rakennustyömailla muodostuvien hulevesien hallinta, esimerkkikuvia Sisältö Hulevesien hallintarakenteet yleisillä alueilla... 2 Eroosion hallinta... 3 Hulevesien hallinta työmaa-alueilla...

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21350 Loppuraportti 1 (8) Sisällysluettelo

Lisätiedot

SUURPELLON HULEVESIEN HALLINTA VALUMA-ALUETASOLTA KORTTELITASOLLE

SUURPELLON HULEVESIEN HALLINTA VALUMA-ALUETASOLTA KORTTELITASOLLE SUURPELLON HULEVESIEN HALLINTA VALUMA-ALUETASOLTA KORTTELITASOLLE ESITYKSEN SISÄLTÖ Taustatietoa Suurpellosta Lähtökohtana valumaaluetason tarkastelu Hallinta yleisillä alueilla Korttelitason hallintamenetelmät

Lisätiedot

Biopidätys (viherpainanteet, sadepuutarhat, biosuodatus)... 2

Biopidätys (viherpainanteet, sadepuutarhat, biosuodatus)... 2 1 (10) Liite 1 Hulevesien hallintamenetelmien tyyppi- ja esimerkkikuvia. Sisältö Biopidätys (viherpainanteet, sadepuutarhat, biosuodatus)... 2 Läpäisevät pinnoitteet... 4 Viherkatot... 6 Huleveden viivyttäminen

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Mikko Kajanus Suunnitteluinsinööri 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Maankäyttövaihtoehto 2... 3 2.1 Valuma

Lisätiedot

82142989 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALAN OSAYLEIS- KAAVAN HULEVESISELVITYS

82142989 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALAN OSAYLEIS- KAAVAN HULEVESISELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä 8.12.2014 Viite 82142989 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALAN OSAYLEIS- KAAVAN HULEVESISELVITYS Päivämäärä 8.12.2014 Laatija Hyväksyjä

Lisätiedot

Ylivieskan kaupunki Savarin alueen hulevesitarkastelu

Ylivieskan kaupunki Savarin alueen hulevesitarkastelu 9M409026 6.4.2009 Ylivieskan kaupunki Savarin alueen hulevesitarkastelu 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Environment

Lisätiedot

Hämeenlinnan korkeakoulukeskus

Hämeenlinnan korkeakoulukeskus Hämeenlinnan korkeakoulukeskus Hulevesimallin tulokset 19.2.2015 Page 1 Malli Mallinnus FCGswmm -ohjelmalla, pohjana olemassa oleva Hämeenlinnan hulevesimalli Suunnittelualue jaettiin osavaluma-alueisiin

Lisätiedot

Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf

Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf Viheralan hulevesipäivä 6.11.2012 Lahti, FCG 6.11.2012 Page 1 Hulevesien viivyttäminen keskitetyillä ratkaisuilla 6.11.2012 Page 2 Hulevesien viivytystarve Rakentaminen

Lisätiedot

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa Kuntien 7. ilmastokonferenssi, 8.5.2014 Jaana Suur-Askola Uponor infra Oy Tuotehallintapäällikkö Hulevesien muodostuminen Hulevesi on erilaisilta pinnoilta valuvaa

Lisätiedot

Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla

Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla Olli Jaakonaho, Uudenmaan ELY-keskus SEMINAARI HULEVESIEN HALLINNASTA VANTAANJOEN VALUMA ALUEELLA KAAVOITUS, RAKENTEET, TOIMIVUUS JA HUOLTO

Lisätiedot

Hulevesien luonnonmukainen hallinta

Hulevesien luonnonmukainen hallinta Outi Salminen,TKK Vesitalous ja vesirakennus 1.10.2008 Hulevesien luonnonmukainen hallinta Käsitteestä pähkinänkuoressa Luonnonmukaisten suunnitteluperiaatteiden ja tekniikoiden avulla voidaan vähentää

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS

NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä 30.6.2014 Viite 1510007986 NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS NASTOLAN KUNTA ESISELVITYS Päivämäärä 30.6.20014

Lisätiedot

RAPORTTI 25.6.2014. LAPUAN KAUPUNKI Keskustan osayleiskaavojen ja Alangon asemakaava-alueen hulevesiselvitys

RAPORTTI 25.6.2014. LAPUAN KAUPUNKI Keskustan osayleiskaavojen ja Alangon asemakaava-alueen hulevesiselvitys RAPORTTI 25.6.2014 LAPUAN KAUPUNKI Keskustan osayleiskaavojen ja Alangon asemakaava-alueen hulevesiselvitys 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään

Lisätiedot

ALTIAN ALUE HULEVESISELVITYS

ALTIAN ALUE HULEVESISELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä 28.6.2012 Viite 82143065 ALTIAN ALUE HULEVESISELVITYS HOLLOLAN PORTTI, ALTIAN ALUE HULEVESISELVITYS Päivämäärä 7.6.2012, päivitetty

Lisätiedot

HEINOJAN ALUEEN HULEVESISELVITYS

HEINOJAN ALUEEN HULEVESISELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä 30.10.2015 Luonnos Viite 1510019205 HEINOJAN ALUEEN HULEVESISELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA, HEINOJAN ALUEEN HULEVESISELVITYS Päivämäärä

Lisätiedot

PIEKSÄMÄKI, VANHA VARIKKOALUE HULEVESISELVITYS

PIEKSÄMÄKI, VANHA VARIKKOALUE HULEVESISELVITYS Vastaanottaja Pieksämäen kaupunki Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä Heinäkuu 2012 PIEKSÄMÄKI, VANHA VARIKKOALUE HULEVESISELVITYS PIEKSÄMÄKI, VANHA VARIKKOALUE HULEVESISELVITYS Tarkastus 4.7.2012

Lisätiedot

MOREENIN HULEVESISELVITYS JA YLEISTASAUKSEN SUUNNITTELU

MOREENIN HULEVESISELVITYS JA YLEISTASAUKSEN SUUNNITTELU S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HÄMEENLINNNAN KAUPUNKI JA HÄMEENLINNNAN SEUDUN VESI OY MOREENIN HULEVESISELVITYS JA YLEISTASAUKSEN SUUNNITTELU ESIKOPIO FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21374 ESIKOPIO

Lisätiedot

Hulevedet ja Pohjavesi

Hulevedet ja Pohjavesi Hulevedet ja Pohjavesi Keski-Pasilan suunnittelu ja rakentaminen Malmin lentokenttäalueen suunnittelu ja rakentaminen 1 Keski-Pasilan rakentaminen - Pasilan ratapihakorttelit Keskustakortteli Pasilan Ratapihakorttelit

Lisätiedot

TEKNINEN KESKUS NOKIAN KAUPUNKI HULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI

TEKNINEN KESKUS NOKIAN KAUPUNKI HULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI NOKIAN KAUPUNKI HULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI 1 Aihe: Alue: Tekijä(t): Pvm: 17.11.2011 Tunnus ja diaarinumero: KAN 1253/2010 Hulevesitulvariskien alustava arviointi Nokian kaupunki suunnitteluinsinööri

Lisätiedot

PIEKSÄMÄKI, JOROISTENTIEN ASEMAKAAVA-ALUE HULEVESISELVITYS

PIEKSÄMÄKI, JOROISTENTIEN ASEMAKAAVA-ALUE HULEVESISELVITYS Vastaanottaja Pieksämäen kaupunki Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä Marraskuu 2013 PIEKSÄMÄKI, JOROISTENTIEN ASEMAKAAVA-ALUE HULEVESISELVITYS JOROISTENTIEN ASEMAKAAVA-ALUE HULEVESISELVITYS Tarkastus

Lisätiedot

Hulevesien luonnonmukainen käsittely

Hulevesien luonnonmukainen käsittely 1 Hulevesien luonnonmukainen käsittely Hulevesien hallinta maankäytön suunnittelussa 27.2.2013 OULU MAISEMA-ARKKITEHTI ANTTI-JAAKKO KOSKENNIEMI 2 HULEVESIEN HALLINTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA Esityksen

Lisätiedot

Hulevedet hallintaan Lahdessa

Hulevedet hallintaan Lahdessa Hulevedet hallintaan Lahdessa Hulevedet hallintaan Lahdessa KILPAILUN TAVOITTEET Löytää uusia hulevesien hallinnan ja käsittelyn ratkaisuja, jotka sopivat Lahden kaupungin ja rakennusyritysten käyttöön.

Lisätiedot

Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten

Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten 20.10.2015 Suunnittelu ja hankkeet Infrastruktuuri on kasvun alusta Liikenneviraston väyläomaisuus Tällä hetkellä on rakenteilla kehittämishankkeita yhteensä

Lisätiedot

LUONNOS. Merkintöjen selitykset. Maaston kaltevuuden mukainen eroosioherkkyys. Sarsanuoma Eroosio mahdollista

LUONNOS. Merkintöjen selitykset. Maaston kaltevuuden mukainen eroosioherkkyys. Sarsanuoma Eroosio mahdollista Natura-alueen puskurivyöhyke Kirkkojärven Natura-alue ava-alueen raja denjakaja Tierupu Hulevesiverkosto Tulvareitti Maaston kaltevuuden ukainen eroosioherkkyys rsanuoa Eroosio ahdollista Osavalua-alue

Lisätiedot

KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA

KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA Vastaanottaja Joensuun kaupunki Asiakirjatyyppi Suunnitelmaselostus Päivämäärä 30.11.2015 KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA

Lisätiedot

Rankkasateiden vaikutus hulevesiverkostoon -haasteita ja ratkaisuehdotuksia. MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2010 Perttu Hyöty, FCG

Rankkasateiden vaikutus hulevesiverkostoon -haasteita ja ratkaisuehdotuksia. MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2010 Perttu Hyöty, FCG Rankkasateiden vaikutus hulevesiverkostoon -haasteita ja ratkaisuehdotuksia MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2010 Perttu Hyöty, FCG Hulevesien määrä tulee kasvamaan Syitä on kaksi: kaupunkirakenteen

Lisätiedot

Heikki Setälä ja URCA-konsortio

Heikki Setälä ja URCA-konsortio Kaupunkien valuntavesien huomioiminen aluesuunnittelussa Kaupunkien valuntavesien Heikki Setälä huomioiminen Ja URCA-konsortio aluesuunnittelussa Heikki Setälä ja URCA-konsortio SA:n johtoryhmän kysymys:

Lisätiedot

Esittelypaja: Ratko ristiriitoja eri intressit kohtaavat hulevesisuunnittelussa

Esittelypaja: Ratko ristiriitoja eri intressit kohtaavat hulevesisuunnittelussa Esittelypaja: Ratko ristiriitoja eri intressit kohtaavat hulevesisuunnittelussa Kuvitteellisessa Purola kaupungissa on hyvin monenlaista maankäyttöä. Kaupungista löytyy asuinalueita, teollisuusaluetta,

Lisätiedot

JUTIKKALAN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN HULEVESISELVITYS

JUTIKKALAN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN HULEVESISELVITYS VALKEAKOSKEN KAUPUNKI JUTIKKALAN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN HULEVESISELVITYS Loppuraportti FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet...

Lisätiedot

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI 16.11.2011 Sisältö 1 TAUSTA... 2 2 HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVAN ARVIOINNIN PERUSTEET... 2 3 HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVAN ARVIOINNIN TOTEUTUS...

Lisätiedot

HARSUN TYÖPAIKKA-ALUEEN ALIKULKUSELVITYS

HARSUN TYÖPAIKKA-ALUEEN ALIKULKUSELVITYS HARSUN TYÖPAIKKA-ALUEEN ALIKULKUSELVITYS 2.9.2015 2 TOIMEKSIANTO JA SELVITYSALUEEN SIJAINTI Toimeksiannosta olemme laatineet alikulkuselvityksen Harsun työpaikkaalueen kaavaluonnoksen perusteella. Toimeksiantajana

Lisätiedot

Viheralan hulevesipäivä Lahti 6.11.2012

Viheralan hulevesipäivä Lahti 6.11.2012 TALOYHTIÖN HULEVESIEN KÄSITTELY Viheralan hulevesipäivä Lahti 6.11.2012 Dipl.ins. Hannes Björninen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Taloyhtiön hulevesien oikeaoppinen käsittely 1. Hallinnan tavoitteet 2.

Lisätiedot

TURENGIN ITÄOSAN YLEISKAAVA I HULEVESISELVITYS. Janakkalan kunta. Christof Siivonen Ismo Holstila

TURENGIN ITÄOSAN YLEISKAAVA I HULEVESISELVITYS. Janakkalan kunta. Christof Siivonen Ismo Holstila TURENGIN ITÄOSAN YLEISKAAVA I HULEVESISELVITYS 2010 Janakkalan kunta Christof Siivonen Ismo Holstila SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Lähtötiedot... 3 3. Pintavesien nykyinen johtuminen... 4 4. Yleiskaava-alueen

Lisätiedot

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa Hulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Juankosken kaupunki Tekijä(t): Ari Räsänen, Tiia Pelkonen Pvm: 14.10.2011 Tunnus ja diaarinumero:

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

VAASAN KAPPELINMÄEN-PILVI- LAMMEN VALUMA-ALUE- JA HULEVESISELVITYS 2011

VAASAN KAPPELINMÄEN-PILVI- LAMMEN VALUMA-ALUE- JA HULEVESISELVITYS 2011 VAASAN KAPPELINMÄEN-PILVI- LAMMEN VALUMA-ALUE- JA HULEVESISELVITYS 2011 Vaasan kaupunki Kaavoitus 2011 SISÄLLYS 1. Johdanto...3 2. Ekologinen hulevesien käsittely...4 2.1. Ekologinen hulevesien käsittely

Lisätiedot

VUORESKESKUS IDÄN KORTTELEIDEN RAKEN- TAMISEN AIKAISTEN HULEVESIEN HALLINTA- SUUNNITELMA

VUORESKESKUS IDÄN KORTTELEIDEN RAKEN- TAMISEN AIKAISTEN HULEVESIEN HALLINTA- SUUNNITELMA TAMPEREEN KAUPUNKI VUORES-PROJEKTI VUORESKESKUS IDÄN KORTTELEIDEN RAKEN- TAMISEN AIKAISTEN HULEVESIEN HALLINTA- SUUNNITELMA SUUNNITTELUOHJE FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23396 SUUNNITTELUOHJE I Bossmann

Lisätiedot

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 272/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 SOMPASEN VALUMA-ALUE

Lisätiedot

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan Ilmastonmuutos ja kulttuuriympäristö II Mistä tarvitsemme tietoa? 25.11.2009 HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan Hannu Vikman, Hannu Vikman Consulting Termejä Hulevesi: Rakennetuilla

Lisätiedot

lmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä Ilmasto-opas.fi tarjoaa

lmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä Ilmasto-opas.fi tarjoaa lmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä Ilmasto-opas.fi tarjoaa 11.10.2012 Projektijohtaja Pertti Tamminen Vuores Vuores Vuores kaupunkirakenteessa Vuores Vuores Topografia 13.7.2012 5.7.2012

Lisätiedot

VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA

VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA Vastaanottaja Valtimon kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 11.10.2011 VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA Päivämäärä 11/10/2011 Laatija Jouni Mikkonen Tarkastaja

Lisätiedot

Hulevedet uhka vai mahdollisuus?

Hulevedet uhka vai mahdollisuus? Hulevedet uhka vai mahdollisuus? Maarit Leppänen Vantaan kaupunki Kaupungistumine n + ilmastonmuutos Hulevesiä pääsee jätevesiviemäriin Hulevesien saasteet lisääntyvät synnyn estäminen Läpäisemätöntä pintaa

Lisätiedot

INVESTOINTIOHJELMA 2015-2019 Kaupunkikehitysjaoston 15.10.2014 MAPSTO-käsittelyn mukaisena

INVESTOINTIOHJELMA 2015-2019 Kaupunkikehitysjaoston 15.10.2014 MAPSTO-käsittelyn mukaisena INVESTOINTIOHJELMA 2015-2019 Kaupunkikehitysjaoston 15.10.2014 MAPSTO-käsittelyn mukaisena Talonrakennusinvestoinnit uudiskohde Tiuraniemen ryhmäkoti Yksityin 0 0 - - Keskusta en saneeraus Moision koulu

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

Hulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina

Hulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina Hulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina Maisema-arkkitehti Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus, HULEGREEN-hanke Hulevedet haltuun Lounais-Suomessa -seminaari 17.9.2015 Turku

Lisätiedot

Vesi kaavassa, yleiskaava

Vesi kaavassa, yleiskaava FCG Suunnittelukeskus Oy Vesi kaavassa, yleiskaava Etelä-Suomen lääninhallitus 25.9 klo 9.00-12.00 Versio 1.0 Lauri Solin 24.9.2007 2007 Vesi kaavassa, yleiskaava Mustionjoen osayleiskaavat, Karjaan kaupunki

Lisätiedot

29.03.2006 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T.

29.03.2006 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T. 29.3.26 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T. Tiihonen RATU/TKK:n osuus Laaditaan kahdentyyppisiä malleja: * taajamavesien

Lisätiedot

KAPULI III HULEVESISELVITYS

KAPULI III HULEVESISELVITYS Vastaanottaja Mäntsälän kunta Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä 7.2.2014 Viite 1510009612 KAPULI III HULEVESISELVITYS MÄNTSÄLÄN KUNTA, KAPULI III HULEVESISELVITYS Päivämäärä 7.2.2012 Laatija

Lisätiedot

PARKKIARON METSÄSTÄ ASUNTOALUEEKSI

PARKKIARON METSÄSTÄ ASUNTOALUEEKSI MAISEMA JA PAIKKA SELVITYS PARKKIARON OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU PARKKIARON METSÄSTÄ ASUNTOALUEEKSI Maisemarakenne ja maiseman yleispiirteet Osayleiskaava-alueen maiseman perusrakenne

Lisätiedot

23. kaupunginosa, Matinkylä Korttelin 23187 sekä katu- ja virkistysalueet Asemakaavan muutos. Nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti 22.12.2014 27.1.2015.

23. kaupunginosa, Matinkylä Korttelin 23187 sekä katu- ja virkistysalueet Asemakaavan muutos. Nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti 22.12.2014 27.1.2015. 1 (5) Asianumero 4346/10.02.03/2012 Aluenumero 310601 Tiistilä II 23. kaupunginosa, Matinkylä Korttelin 23187 sekä katu- ja virkistysalueet Asemakaavan muutos Lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät

Lisätiedot

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334 Ilmajoki Asemakaavan muutos ja kumoaminen 2014 Antila-Paalutien alue Kaavaselostus 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Kunnanosa: Alue: Korttelit: Kaava: Ilmajoki Siltalan kunnanosa Antila-Paalutien

Lisätiedot

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS Vastaanottaja Nokian kaupunki, Asko Riihimäki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.12.2013 KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS KOHMALAN OSAYLEISKAAVA-ALUE

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI HAKAMETSÄN HULEVESISEL- VITYS, VAIHE I

TAMPEREEN KAUPUNKI HAKAMETSÄN HULEVESISEL- VITYS, VAIHE I ID-numero 794 078 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä 13.1.2014 TAMPEREEN KAUPUNKI HAKAMETSÄN HULEVESISEL- VITYS, VAIHE I HAKAMETSÄN HULEVESISELVITYS Kuvaus Suunnitelmaselostus

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA Vastaanottaja Asikkalan kunta Asiakirjatyyppi Vesihuollon yleissuunnitelma Päivämäärä [Month, year] Viite LUONNOS 10.1.2012 ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA LUONNOS ASIKKALAN KUNTA

Lisätiedot

HULEVESISELVITYS TYÖNUMERO: E26559 SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN HULEVESIEN KÄSITTELY NE 1 ASEMAKAAVALUONNOS 17.9.

HULEVESISELVITYS TYÖNUMERO: E26559 SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN HULEVESIEN KÄSITTELY NE 1 ASEMAKAAVALUONNOS 17.9. TYÖNUMERO: E26559 SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN HULEVESIEN KÄSITTELY NE 1 ASEMAKAAVA 17.9.2014 SWECO YMPÄRISTÖ OY TAMPERE Muutoslista 18.03.2015 INSA 05.09.2014 PNU PNU HNÄR TARKISTETTU MIELIPITEIDEN

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA 1(5) MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 220 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

Kangasalan kunta. Tursolan osayleiskaavan hulevesiselvitys - Loppuraportti

Kangasalan kunta. Tursolan osayleiskaavan hulevesiselvitys - Loppuraportti Tursolan osayleiskaavan hulevesiselvitys - Loppuraportti 8.4.2005 Tursolan osayleiskaavan hulevesiselvitys - Loppuraportti Sisältö: 1 JOHDANTO 1 1.1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 1 1.2 SELVITYKSEN

Lisätiedot

TAIMISTO-TENNARIN ALUEEN HULEVESISELVITYS

TAIMISTO-TENNARIN ALUEEN HULEVESISELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LOHJAN KAUPUNKI TAIMISTO-TENNARIN ALUEEN HULEVESISELVITYS LOPPURAPORTTI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26894 Loppuraportti I (I) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1

Lisätiedot

NOKIA, HARJUNIITTY HULEVESISELVITYS

NOKIA, HARJUNIITTY HULEVESISELVITYS HuVastaanottaja Nokian kaupunki Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä Kesäkuu 2011 NOKIA, HARJUNIITTY HULEVESISELVITYS NOKIA, HARJUNIITTY Tarkastus 06/2011 Päivämäärä 13.6.2011 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

Hulevesien hallinta. esiselvitys organisointimalleista. Jukka Meriluoto Suunnittelukeskus Oy

Hulevesien hallinta. esiselvitys organisointimalleista. Jukka Meriluoto Suunnittelukeskus Oy Hulevesien hallinta esiselvitys organisointimalleista Jukka Meriluoto Suunnittelukeskus Oy Työn tarkoitus Työ on esiselvitys tausta aineistoksi vesihuoltolain muutostyöhön Tavoitteet tunnistaa nykyiset

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Linja-autoaseman alueen hulevesien hallintasuunnitelma

Linja-autoaseman alueen hulevesien hallintasuunnitelma S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KIURUVEDEN KAUPUNKI Linja-autoaseman alueen hulevesien hallintasuunnitelma Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26908 Raportti Puuronen Elisa Sisällysluettelo

Lisätiedot

Hulevesisuunnitelman luonnos

Hulevesisuunnitelman luonnos VAKEAKOSKEN KAUPUNKI JUTIKKAAN ASEAKAAVA UONNOS IITE Hulevesisuunnitelman luonnos - raportti - valuma-aluekartta - yleissuunnitelmakartta - rakennusaikaisen vesikäsittelyn suunnitelmakartta S U U N N IT

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALAN OSAYLEIS- KAAVAN HULEVESISELVITYS. Vastaanottaja NURMIJÄRVEN KUNTA. Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys, LUONNOS

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALAN OSAYLEIS- KAAVAN HULEVESISELVITYS. Vastaanottaja NURMIJÄRVEN KUNTA. Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys, LUONNOS Vastaanottaja NURMIJÄRVEN KUNTA Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys, LUONNOS Päivämäärä 28.5.2012 Viite 82142989 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALAN OSAYLEIS- KAAVAN HULEVESISELVITYS Päivämäärä 28.5.2012 Laatija

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti

Lisätiedot

1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö)

1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö) YLÖJÄRVI 1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Kivilähteen teollisuusalueen

Lisätiedot

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI HELSINGIN KAUPUNGISSA. Selostus arviointiaineiston nähtävillä oloa varten

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI HELSINGIN KAUPUNGISSA. Selostus arviointiaineiston nähtävillä oloa varten FCG Finnish Consulting Group Oy HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI HELSINGIN KAUPUNGISSA Selostus arviointiaineiston nähtävillä oloa varten FCG Finnish Consulting Group Oy Hulevesitulvariskien alustava

Lisätiedot

S-Market Epilä HULEVESISELVITYS. Tampere. Projektinumero 2014-44. Email: kylanpaa.hannu@gmail.com hannu.kylanpaa@raksu.net

S-Market Epilä HULEVESISELVITYS. Tampere. Projektinumero 2014-44. Email: kylanpaa.hannu@gmail.com hannu.kylanpaa@raksu.net Projektinumero 2014-44 HULEVESISELVITYS S-Market Epilä Tampere HRK Suunnittelu / HRK Konsultointi Oy Y-tunnus 2281508-3 Kotipaikka Tampere Osoite: Tasanteenkatu 67 B 33610 Tampere Puh. 0400 237 518 Email:

Lisätiedot

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17 Hirsjärvi Kosteikkosuunnitelma Työnum. 17 Suunnittelukohteen nimi ja osoite Pvm. Hirsjärvi Kiinteistötunnus: 834-413-1-117 31.10.2013 Työn ja piirustuksen numero Piirustuksen sisältö Työnumero: 17 Kosteikkosuunnitelma

Lisätiedot

20306 NASTOLAN KUNTA TURPEENSALMEN ALUEEN LIIKENNESUUNNITELMA LISÄSELVITYKSET 13.4.2006. SÄHKÖPOSTI/E-MAIL proy@ristola.com INTERNET www.ristola.

20306 NASTOLAN KUNTA TURPEENSALMEN ALUEEN LIIKENNESUUNNITELMA LISÄSELVITYKSET 13.4.2006. SÄHKÖPOSTI/E-MAIL proy@ristola.com INTERNET www.ristola. 20306 TURPEENSALMEN ALUEEN LIIKENNESUUNNITELMA 13.4.2006 OSOITE/ADDRESS Terveystie 2 FIN-15870 HOLLOLA PUH./TEL +358-(0)3-52 351 FAKSI/TELEFAX +358-(0)3-523 5252 SÄHKÖPOSTI/E-MAIL proy@ristola.com INTERNET

Lisätiedot

Asemakaavan muutos ja tonttijako 224 Rauha, kortteli 276, tontti 2 ja osa katualuetta (Entinen Rauhan keskuskeittiön tontti)

Asemakaavan muutos ja tonttijako 224 Rauha, kortteli 276, tontti 2 ja osa katualuetta (Entinen Rauhan keskuskeittiön tontti) Tekninen lautakunta 94 19.03.2014 Kaupunginhallitus 131 24.03.2014 Kaupunginhallitus 235 19.05.2014 Kaupunginvaltuusto 44 02.06.2014 Asemakaavan muutos ja tonttijako 224 Rauha, kortteli 276, tontti 2 ja

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

OLMALAN 1. VAIHEEN ASEMA KAAVOITUKSEN VALMISTELU, YLIVIESKA MELUSELVITYS

OLMALAN 1. VAIHEEN ASEMA KAAVOITUKSEN VALMISTELU, YLIVIESKA MELUSELVITYS Liite 5 Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 14.12.2012 Viite 1510000008 OLMALAN 1. VAIHEEN ASEMA KAAVOITUKSEN VALMISTELU, YLIVIESKA MELUSELVITYS RAMB LL OLMALAN 1. VAIHEEN ASEMAKAAVOITUKSEN

Lisätiedot

T 7 Pähkinälehdon laajennuksen, osan A, asemakaava ja asemakaavan muutos

T 7 Pähkinälehdon laajennuksen, osan A, asemakaava ja asemakaavan muutos Valtuusto 36 15.06.2015 T 7 Pähkinälehdon laajennuksen, osan A, asemakaava ja asemakaavan muutos 652/10.02.03/2014 MAAJAOS 19 Maankäyttöjaosto 18.3.2015 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Jarkko Lyytinen,

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 3697 SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET 1 2. TUTKIMUSTULOKSET 1 2.1 Rakennuspaikka

Lisätiedot

LOVIISANTIEN YRITYSALUEEN HULEVESISUUNNITELMA

LOVIISANTIEN YRITYSALUEEN HULEVESISUUNNITELMA SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PORVOON KAUPUNKI LOVIISANTIEN YRITYSALUEEN HULEVESISUUNNITELMA LOPPURAPORTTI LUONNOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P27132 Loppuraportti I (I) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Tyyntä myrskyn edellä

Tyyntä myrskyn edellä Tyyntä myrskyn edellä - hulevesien ja hulevesitulvien hallinta - viitekehyksenä ajankohtaiset lakimuutokset - kunnan vastuut - kustannustehokkuus Henry Westlin, Vantaan kaupungininsinööri Ulla-Maija Rimpiläinen,

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

ILKKA-hanke Alueellinen hulevesisuunnitelma Turku, Kaarina, Lieto, Raisio ja Rusko ILKKA-hanke, Turku RAPORTTI

ILKKA-hanke Alueellinen hulevesisuunnitelma Turku, Kaarina, Lieto, Raisio ja Rusko ILKKA-hanke, Turku RAPORTTI ILKKA-hanke Alueellinen hulevesisuunnitelma Turku, Kaarina, Lieto, Raisio ja Rusko ILKKA-hanke, Turku RAPORTTI Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 6 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 7 2.1 MENETELMÄT

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro A 2641, Mukkula, Mukkulankatu 19, 21, 23 (Isku)

Asemakaavan muutos nro A 2641, Mukkula, Mukkulankatu 19, 21, 23 (Isku) ALUSTAVA SELOSTUS A-2641 / D/3409/10.02.03.00.04/2015 1(8) SELOSTUSTIIVISTELMÄ RATKAISUN PÄÄPERIAATTEISTA Asemakaavan muutos nro A 2641, Mukkula, Mukkulankatu 19, 21, 23 (Isku) TAVOITTEET Asemakaavamuutos

Lisätiedot