TAMPEREEN KAUPUNKI TAMPEREEN KESKUSPUHDISTA- MO, VIHILAHDEN ASEMAKAAVAN NRO 8611 HULEVESIEN ARVION- TI

Transkriptio

1 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Hulevesien arviointi Päivämäärä Marraskuu 2016 ID TAMPEREEN KAUPUNKI TAMPEREEN KESKUSPUHDISTA- MO, VIHILAHDEN ASEMAKAAVAN NRO 8611 HULEVESIEN ARVION- TI Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Antti Harju Kimmo Hell Kimmo Hell Suunnitelmaselostus Viite, Ramboll

2 TAMPEREEN KESKUSPUHDISTAMO, VIHILAHDEN ASEMAKAAVAN NRO 8611 HULEVESIEN ARVIOINTI Sisältö 1. Lähtötiedot Hankkeen taustaa 1 2. Suunnittelualueen kuvaus Nykytila ja valuma-alueet Valuma-alueiden ominaisuuksia Valuma-alue 1a Valuma-alue 1b Valuma-alue Rakentamisen aikainen tilanne Vaikutukset valuma-alueisiin Vaikutukset huleveden laatuun Rakentamisen aikainen hulevesien hallinta Rakentamisen aikainen työmaavesien hallinta 5 4. Lopputilanne Muutokset valuma-alueilla Hulevesien hallinta lopputilanteessa 6 5. Yhteenveto 6 Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL TAMPERE T

3 1 1. LÄHTÖTIEDOT 1.1 Hankkeen taustaa Tässä hankkeessa arvioitiin Tampereen Vihilahteen tekeillä olevan keskuspuhdistamon kaavan nro 6811 vaikutuksia alueen hulevesiin työmaa-aikana sekä muutosten jälkeen. Kaava-alueelle ollaan rakentamassa Tampereen keskuspuhdistamon purkutunneliin liittyviä järjestelyjä. Näitä ovat jätevesiviemärit, purkutunnelin pystykuilu sekä huoltotunneli sekä siihen liittyvä huoltotie. Merkittävin muutos syntyy kuitenkin alueelle tulevista työmaateitä. Työn tarkoituksena oli arvioida millaisia vaikutuksia työmaalla sekä jäävillä muutoksilla on alueelta purkautuviin hulevesiin. Hulevesien vastaanottavana vesistönä on Pyhäjärven Vihilahti, jonka vedenlaatua ei tule heikentää. Hankkeen työryhmä: Tilaaja Antonia Sucksdorff-Selkämaa Marjut Ahponen Ramboll Kimmo Hell Antti Harju Ympäristöasiantuntija, hankkeen koordinaattori Projektiarkkitehti, maankäytön suunnittelu Projektipäällikkö Suunnittelija

4 2 2. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS 2.1 Nykytila ja valuma-alueet Tarkasteltava alue voidaan jakaa kolmeen osavaluma-alueeseen kuvan 1. mukaisesti. Valumaalueista kaksi (1a ja 1b) purkavat hulevetensä rantaviivalle useista eri kohdista. Valuma-alueen 1b hulevedet johtuvat hulevesiviemärillä valuma-alueen 2 läpi ja purkavat Hatanpään valtatien reunalla painanteeseen valuma-alueen 1a puolelle. Valuma-alue 2 koostuu metsästä tulevasta pintavalunnasta sekä Hatanpään valtatien hulevesistä. Käytännössä pieneltä metsäalueelta tulee tuskin ollenkaan pintavaluntaa kesällä, sillä suurin osa kulkeutunee pinta- ja pohjakerrosvaluntaan valuma-alueen 1a kautta Vihilahteen. Kuva 2.1. Suunnittelualueen sijainti ( MML, 02/2015) Valuma-alueiden koot ja arvioidut valuntakertoimet on esitetty taulukossa 1. Taulukon valuntakertoimet perustuvat seuraaviin valuntakertoimiin - Jyrkkäpiirteinen metsä: 0,05 - Kadut ja pihat: 0,8 - Katot: 0,9 Valuma-alue Pinta-ala (ha) Valuntakerroin Läpäisemättömän pinnan määrä (ha) 1a 2,4 0,10 0,24 1b 1,2 0,65 0,78 2 1,2 0,35 0,42

5 3 Yllä esitetyssä taulukossa oleva valuntakerroin ja läpäisemättömän pinnan määrä kuvaavat laskennallista tilannetta. Todellisuudessa esimerkiksi valuma-alueen 1a kohdalla pysäköintialueella syntyvä virtaama imeytyy ja hajautuu metsään sinne johtuessaan. 2.2 Valuma-alueiden ominaisuuksia Valuma-alue 1a Valuma-alueella on nykyisin koirapuisto, joka sijaitsee noin 50 metrin päässä rantaviivasta. Koirapuistossa keräämättä jääneet jätökset saattavat saastuttaa alueella syntyviä hulevesiä. Koirapuistosta poistuvat hulevedet kulkeutuvat pinta- ja pintakerrosvalunta noin 50 metrin matkan metsämaassa. Tämän arvioidaan puhdistavan hulevesiä siinä määrin, että niistä ei synny haittaa Vihilahdelle. Valuma-alueen keskialueille on nykyisin kynä- ja vuorijalavia. Osa niistä joudutaan työmaan yhteydessä poistamaan, mutta jäljelle jääneet tulee säilyttää. Hulevesien hallinta-alueita ei tule esittää jalavien suojaetäisyydelle, joka on esitetty suunnitelmakuvassa Valuma-alue 1b Valuma-alue kerää hulevetensä hulevesiviemäriin ja purkaa ne valuma-alue 1a:n koillisosan painanteeseen. Painanteeseen purkava hulevesi ehtii kulkea noin 60 metrin matkan maastossa ennen Vihilahteen päätymistä. Hulevesiviemäristä purkautuvissa hulevesissä on todennäköisesti jonkin verran Hatanpään valtatieltä tulevia haitta-aineita, joista osa pidättyy maastoon Valuma-alue 2 Valuma alue jakautuu selvästi kahteen erilaiseen alueeseen. Valuma-alueen pinta-alasta noin 30 % koostuu Hatanpään valtatien kaduista ja noin 60 % metsästä. 10 % muodostuu metsään hulevetensä johtavasta pysäköintialueesta. Valuma-alueen hulevedet johtuvat Hatanpään valtatien alataitteessa sijaitsevaan hulevesiviemäriin, josta ne purkautuvat Vihiojan ja Vihilahden rajalle. Hulevesiviemäriin kohdistuvasta valunnasta lähes kaikki syntyy kuitenkin kadulla, koska metsämaalla vesi pääasiassa imeytyy pinta- ja pohjakerrosvalunnaksi. Metsästä pintavaluntana tuleva hulevesi kulkeutuu kevyen liikenteen väylää pitkin alataitteeseen. Talviaikaan tapahtuvalla sateella tai kevätsulannan aikana metsästä tuleva valunta kevyen liikenteen väylälle saattaa jonkin verran lisääntyä. Merkittävin alueella syntyvän huleveden laatuun vaikuttava tekijä on Hatanpään valtatie, josta Vihilahteen purkautuu huleveden mukana mm. kiintoainesta. 3. RAKENTAMISEN AIKAINEN TILANNE Alueella tehtävät työt koostuvat työmaa-/huoltotien, huoltotunnelin, jätevedenpuhdistamon purkutunnelin pystykuilun sekä jätevesiviemärin rakentamisesta. Edellä mainittujen muutosten vuoksi alueelta arvioidaan poistettavan noin 0,7 hehtaaria puustoa. Samaisella alueella tehdään maan kaivu- sekä täyttötoimenpiteitä, joiden yhteydessä työmaalle satava vesi voi muuttua melko sameaksi. Lisäksi alueelle tehtävä työmaatie muuttaa nykyisiä valuma-alueita. 3.1 Vaikutukset valuma-alueisiin Valuma-alueen 1a halki rakennettava työmaatie muuttaa valuma-alueita nykyisestä kuvan 3.1. mukaisesti. Valuma-aluemuutosten seurauksena valuma-alue 1a jakautuu työmaan ajaksi seuraavasti: - valuma-alueen 2 pinta-ala kasvaa noin 0,5 ha. o työmaa-/huoltotien reunaoja tehostaa jonkin verran hulevesien johtumista metsästä Hatanpään valtatielle - jäljelle jäävä noin 1,9 hehtaarin valuma-alue jakaantuu kahdeksi alueeksi o rantaan hajautetusti hulevedet purkava alue (noin 1 ha) o rantaan pistemäisesti hulevedet purkava alue (noin 0,9 ha)

6 4 Pystykuilulta rantaan johtava työmaatie tullaan tämän hetken tiedon mukaan poistamaan viemärin rakentamisen jälkeen, jolloin myös pintavalunnan reitti on mahdollista palauttaa hajautetummaksi. Tämä edellyttää tien palauttamista maastoa myötäileväksi. Kuva 3.2. Kaava-alueen työnaikainen maankäyttö. Punainen katkoviiva kuvaa nykyistä valumaaluerajausta ja turkoosi viiva tulevaa valuma-aluerajausta. ( MML, 02/2015) 3.2 Vaikutukset huleveden laatuun Alueella tehtävät työt vaikuttavat hulevesien laatuun. Laatua heikentävää kiintoainesta irtoaa hulevesiin niin työkoneiden painamasta maaperästä kuin alueelle tuoduista maa-aineksista. Hallitsemattomana vesistöön päästettynä työmaan hulevedet aiheuttavat ajoittaista veden samentumista sekä liettävät hulevesireittien purkupisteitä ja mahdolliset työkoneiden vuodot tai rikkoontumiset saattavat aiheuttaa vahingollisia nestepäästöjä (koneöljyt, polttoaineet, hydraulinesteet yms,) vesistöön. Työmaavesien hallinnassa on varauduttava nähin. Valuma-alueen 1a luoteisosaan laskeutuvan työmaatien hulevesien hallinnan osalta voi olla mahdotonta toteuttaa laskeutusta ojassa. Rantaan päätyvän työmaatien osalta voidaankin joutua harkitsemaan rantavesien rajaamista irti muusta vesistöstä. Työkoneiden osalta vastaava varautuminen kuin eteläosassa. 3.3 Rakentamisen aikainen hulevesien hallinta Työmaatie rakennetaan nykyistä maaston tasausta korkeammalle. Rakentamisen aikaisten hulevesien hallintaan suositellaan tehtävän tien luiskiin kaivettavia ojia, joista ei ole varsinaista purkureittiä, vaan hulevedet pidättyvät, imeytyvät ja suodattuvat maakerrosten läpi kohti järveä. Näillä toimenpiteillä hulevedestä saadaan poistettua kiintoaine. Työmaavesien hallinnassa hyödynnettäviä ojia ei tule johtaa suoraan vesistöön. Ojia tulee hyödyntää myös putkikaivannon hulevesien hallintaan. Kaivannosta pumpattavia hulevesiä ei tule johtaa suoraan vesistöön, vaan ne johdetaan laskeutuskontin kautta imeyttävään ja laskeuttavaan ojapainanteeseen.

7 5 Kuvassa 3.4 on esitetty muutama sijainti, jossa hallintaa voi toteuttaa. Kuva 3.2. Rakentamisen aikaisten hulevesien käsittelyyn suositeltavat sijainnit (keltaiset alueet) ( MML, 02/2015) Osa hallintapaikoista voidaan joutua sijoittamaan sellaiseen paikkaan, johon tulee myös taustaalueilta pinta-valuntaa. Valuma-alueiden koosta johtuen tällaisissa tilanteissa ei ole välttämätöntä lähteä ojittamaan taustalta tuleville hulevesille reittiä ohi hallintarakenteiden, vaan ne voidaan johtaa työmaavesien kanssa samaan käsittelypaikkaan. Poikkeuksena tälle on kuvan 3.1. valuma-alueen 1a koillisosaan purkava hulevesiviemäri, jonka hulevesivirtaaman arvioidaan olevan sen verran suuri, että niitä ei tule johtaa työmaavesien hallintarakenteeseen. Vihilahden pohjoispuolella tullaan rakentamaan työmaa purkuputken asentamista varten. Käytännössä tämä tarkoittaa joiltain osin nykyisen maanpinnan vahvistamista, jolloin saadaan riittävän tukevapohja työkoneille ja putkikuljetusradalle sekä putkien varastoinnille. Kyseiset toimenpiteet eivät merkittävästi muuta käytettävän alueen hulevesivirtaamaa. Työmaa on suunniteltava siten, että vältetään työmaalla muodostuvien hulevesien johtumista suoraan vesistöön, vaan ohjataan ne maaston kautta. 3.4 Rakentamisen aikainen työmaavesien hallinta Rakentamisen aikaisen tunnelirakentamisen työmaavesien käsittelyssä tulee laatia erillinen suunnitelma. Tunnelityömaalta tulevien työmaavesien laatua tulee tarkkailla ja määriä mitata. Lähtökohtana on johtaa ne jätevesiviemäriin, josta tulee erikseen sopia Tampereen Veden kanssa. Tunnelityömaavesien riittävä esikäsittely (laskeutus, selkeytys) tehdään työmaalla ennen jätevesiviemäriin johtamista. Työkoneiden poltto- ja voiteluaineissa tulee huomioida vesistöjen läheisyys.

8 6 4. LOPPUTILANNE 4.1 Muutokset valuma-alueilla Kaava-alue tulee tulevaisuudessakin pysymään pääosin puistomaisena. Maan päällä havaittavia rakenteita tulee olemaan keskuspuhdistamoon liittyvä pystykuilu sekä maanalaisen huoltoyhteyden rakenteita. Näiden lisäksi alueelle jää huoltotunneliin johtava tie sekä pystykuilun huoltotie. Molemmat tiet on suunniteltu sorateiksi. Valuma-alueen 2 pinta-alan kasvamisella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Hatanpään valtatielle johtuvan hulevesivalunnan määrään. Vaikutusten minimoimiseksi huoltotien reunan ojaan voidaan jättää vettä pidättäviä pieniä kohoumia, jolloin hulevedelle jää ojaan päätyessä enemmän aikaa imeytyä maaperään. Talvi- ja kevätaikaisiin virtaamiin kohoumilla ei ole merkittävää vaikutusta, koska ojan pohja saattaa olla jäässä. Tarvittaessa metsästä tulevien hulevesien johtuminen Hatanpään valtatielle voidaan estää rakentamalla huoltotien alittava rumpu. Valuma-alueille arvioidut tulevan tilanteen pinta-alat sekä valuntakertoimet on esitetty taulukossa 4.1. Taulukossa on aiemmin mainittujen eri maankäyttöjen valuntakertoimien lisäksi käytetty soratielle valuntakerrointa 0,4. Huoltotien tulevaisuudessa halkaisema nykyinen valuma-alue 1a käsitellään tässä yhtenä 1a valuma-alueena. Valuma-alue Pinta-ala (ha) Valuntakerroin Läpäisemättömän pinnan määrä sekä muutos nykytilaan (ha) 1a 1,9 0,20 0,38 (+0,14) 1b 1,2 0,65 0,78 (+0) 2 1,7 0,35 0,60 (+0,18) Taulukko 4.3. Valuma-alueiden pinta-alat ja valuntakertoimet tulevassa tilanteessa. Alueelle rakennettava huoltotie siis lisää laskennallista läpäisemättömän pinnan määrää, mutta ei juuri vaikuta järveen kohdistuvaan virtaamaan. Tämä johtuu siitä, että soratiellä syntyvä paikallinen pintavalunnan lisääntyminen hajautuu ympäröivään metsään. Hajautuminen metsään on mahdollista vain, jos tien vartta ei ojiteta liian tehokkaasti. 4.2 Hulevesien hallinta lopputilanteessa Lopullisessa tilanteessa alueelle ei jää pystykuilun rakennetta lukuun ottamatta muuta uutta läpäisemätöntä pintaa. Alueelle jäävä huoltotie säilytetään huoltotunnelin osalta sekä pystykuilulle asti. Pystykuilulta rantaan menevä työmaatie on tarkoitus poistaa ja maisemoida (erillinen suunnitelma). Huoltotien varteen voidaan jättää ojitus, mutta sitä ei tule jatkaa rantaan asti vaan hulevesillä tulee olla mahdollisuus imeytyä maaperään tai levitä tasaisesti metsämaastoon. Rantaan johtavan työmaatien maisemoinnin yhteydessä suositellaan mahdolliset ojat ja painanteet tasoitettavan mahdollisimman maastoa myötäileviksi, jolloin mahdollisten hulevesien läpivirtausten riski vähenee. Nykyinen valuma-alue 2 kasvaa jonkin verran tulevan huoltotien takia. Huoltotien eteläpuolelle rakennettava reunaoja saattaa jonkin verran vaikuttaa pintavalunnan kulkeutumiseen kohti Hatanpään valtatietä. Tästä syystä ojaan suositellaan tehtävän pieniä kynnyksiä, jotka pidättävät hulevesiä. 5. YHTEENVETO Hankkeen tarkoituksena oli arvioida Vihilahteen tehtävän keskuspuhdistamon kaavan 8611 vaikutuksia alueen hulevesiin. Työssä arvioitiin hulevesien tilaa nykyisellään, rakentamisen aikana sekä sen jälkeen. Arvioinnin perusteella Vihilahden vedenlaatu voi hetkellisesti kärsiä työnaikaisista hulevesistä, mikäli niitä ei hallita asianmukaisesti. Asianmukaisella tarkoitetaan tässä tapauksessa kiintoaineen laskeutusta hulevedestä ennen purkamista vastaanottavaan vesistöön.

9 7 Työnaikaiset hulevedet suositellaan johdettavan ojiin tai painanteisiin, joista ei ole suoraa purkua vastaanottavaan vesistöön. Alueen sijainnin ja maastonmuotojen takia työn aikaisten hulevesien käsittely suositellaan toteutettavan pienissä hajautetuissa väliaikaisissa painanteissa, joista hulevesi imeytyy/suotautuu pintakerrosvalunnaksi hiljalleen. Ensisijaisesti hulevesien laadullisen hallinnan painanteet tulee toteuttaa työmaatien vierelle, esimerkiksi sen reunaojiin. Reunaojissa tulee olla vettä pidättävä rakenne. Työnaikaisten hulevesien ja alueen sekä tunnelirakentamisen työmaavesien hallinnasta tulee urakoitsijan laatia oma suunnitelma ja hyväksyttää ne viranomaisilla ja liittymistä viemäriverkostoon tulee sopia Tampereen Veden kanssa. Työmaavesien hallinnassa lähtökohtana on Tampereen kaupungin ympäristösuojelun määräykset ja ohjeet sekä Rakennustiedon RT-ohje RT Rakennustyömaan hulevesien hallinta, Tilaajan ohje. Lopputilanteessa työmaa-alueelle jää nykyisen metsän sijaan noin 2000 m 2 sorapintaista huoltotietä, joitain neliöitä läpäisemätöntä pintaa sekä nurmetettua niittyä. Tulevassa tilanteessa sorapintaisilla huoltoteillä syntyy jonkin verran enemmän pintavaluntaa kuin alueella nykytilassa. Jos valunta johdetaan reunaojiin tai metsämaastoon, jää sen järveen kohdistuvan valunnan vaikutukset hyvin pieniksi. Tulevan tilanteen ei arvioida aiheuttavan uhkaa hulevesien määrälle tai laadulle, eikä niille näin ollen ole tarvetta järjestää erillistä hallintaa.