YLÖJÄRVI, METSÄKYLÄN OYK HULEVESISELVITYS

Transkriptio

1 Vastaanottaja Ylöjärven kaupunki Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä Syyskuu 2012 YLÖJÄRVI, METSÄKYLÄN OYK HULEVESISELVITYS

2 YLÖJÄRVI, METSÄKYLÄN OYK HULEVESISELVITYS Tarkastus Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Laura Inha Päivi Paavilainen Kimmo Hell/Kaisa Mustajärvi Suunnitelmaselostus Viite Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL TAMPERE T F

3 HULEVESISELVITYS Sisältö 1. Johdanto Hankkeen taustaa Terminologia 1 2. Maankäyttö valuma-alueella Nykytila Tulevaisuus 2 3. Mitoitusperusteet Hulevesien hallintamenetelmien valinta Mitoitussade Hulevesien hallintarakenteiden kuormitus Viivytysalueet yleisillä alueilla Korttelialueilla toteutettava hulevesien hallinta 4 4. Hulevesien hallinta osayleiskaava-alueella Työlänojaan laskeva osayleiskaava-alue Työränojaan laskeva osayleiskaava-alue Tiikonojaan laskeva osayleiskaava-alue Muut alueet Rakentamisen aikaisten hulevesien hallinta 6 5. Yhteenveto 7 LIITTEET Liite 1: Esimerkkejä hulevesien hallintarakenteista. Liitekartat Piirustusnro Sisältö Piirustuslaji Mittakaava Päiväys Y1 Nykytilanne ja hydrologia Yleiskartta 1: Y2 Maankäytön muutokset Yleiskartta 1: Y3 Maaperä ja luontokohteet Yleiskartta 1: S1 Hulevesien hallinta Suunnitelmakartta 1:

4 1. JOHDANTO 1.1 Hankkeen taustaa Työn tarkoituksena oli tuottaa hulevesien hallinnan toimenpidesuositukset ja tilavaraukset osayleiskaavan rajausmerkintöjen ja kaavamääräyksien laatimista varten. Hulevesien hallinnan päämääränä oli - säilyttää nykyisen kaltaiset virtaamaolot ja taata Työlänojaan johdettavan veden riittävän hyvä laatu sekä - edistää pohjaveden muodostumista imeyttämällä laadullisesti hyväksyttäviä hulevesiä ja pyrkiä mahdollisimman hyvin nykytilannetta vastaavaan vesitaseeseen. Hulevesien hallintamenetelmissä korostui yllä olevien päämäärien mukaisesti vesien luonnonmukainen käsittely ja johtaminen sekä hallinnan hajauttaminen syntypaikoille. Työn lähtökohtana oli tekeillä olevan osayleiskaavaluonnoksen vaihtoehto 2, huomioiden luonnokseen tehdyt korjaukset Työssä hyödynnettiin lokakuussa 2011 valmistunutta Kirkonseudun OYK hulevesiselvitystä (Ramboll) sekä muita suunnittelualueelta ja sen ympäristöstä tehtyjä suunnitelmia, kuten "Tiikonojan hulevesiselvitys" (Ramboll 2009) ja "Elovainion osayleiskaavan laajennus Uusi-Kuruntien ympäristössä" (Airix 2007). Hulevesisuunnittelun yhteydessä laadittiin Natura tarveharkinta, jolla arvioitiin hulevesiratkaisujen riittävyys takaamaan luontotyyppien säilyminen Perkonmäen Natura-alueella (raportti: Natura-arviointi, Metsäkylän OYK). Toisaalta yhdessä hulevesiselvityksen kanssa laaditun Natura tarveharkinnan tarkoitus oli myös antaa hulevesiselvitykselle riittävä hulevesien hallinnan ohjeistus luontotyyppien osalta. Hankkeen työryhmä oli seuraava: Ylöjärven kaupunki Seppo Reiskanen Pekka Virtaniemi Pentti Keskitalo Ramboll Kaisa Mustajärvi Kimmo Hell Päivi Paavilainen Laura Inha kaavoitusinsinööri suunnitteluinsinööri ympäristöpäällikkö projektipäällikkö erityisasiantuntija suunnittelija suunnittelija 1.2 Terminologia BMP Biopidätys Tulvaniitty Best Management Practise eli esim. ympäristön kannalta parhaan käytännön mukainen menettely Huleveden käsittelymenetelmä, jossa hulevesi johdetaan kasvipeitteiseen painanteeseen. Painanteessa vesi lammikoituu tilapäisesti ja suodattuu kasvualustaan, josta se kerätään salaojalla ja johdetaan hulevesiverkostoon. Menetelmästä käytetään myös nimitystä biosuodatus tai sadepuutarha. Viheralue, jonka suunnittelussa ja rakentamisessa varaudutaan veden nousemiseen maanpinnalle poikkeuksellisilla rankkasateilla. Kuivaan aikaan ja tavanomaisilla sateilla tulvaniitty on kuiva. Tulvaniityn alavammille osille soveltuu kosteikkokasvillisuus, korkeammilla osilla tulvaniitty voi olla nurmipeitteinen.

5 2. MAANKÄYTTÖ VALUMA-ALUEELLA 2.1 Nykytila Ylöjärven länsipuolella sijaitseva suunnittelukohde on pinta-alaltaan noin 600 hehtaaria (kuva 2.1). Suunnittelualueen vedet laskevat pääosin Työlänojaa pitkin Vahantajokeen ja Näsijärveen. Suunnittelualueen länsiosa kuuluu Keijärveen laskevan Tiikonojan valuma-alueeseen. Suunnittelualueella on nykyisin pientalo-, pelto- ja metsätalousalueita. Alueella on myös vuosina toiminut kaatopaikka. Tampere-Seinäjoki rata Uusi-Kuruntie Perkonmäki (Natura) Vaasantie (VT3) Kuva 2.1 Suunnittelukohteen sijainti on ympyröity kartalla ( Ylöjärven kaupunki). Nykytilan maankäyttö ja hydrologia on esitetty tarkemmin kartalla Y1. Osayleiskaava-alueen maaperä on pääosin hiekkaa ja silttiä, osin savea (liite Y3 maaperä ja luontokohteet). Suunnittelualueen eteläosat kuuluvat Ylöjärven harjun pohjavesialueeseen (I lk) Pohjaveden pinta sijaitsee syvällä, keskimäärin noin 10 m syvyydessä. 2.2 Tulevaisuus Metsäkylän osayleiskaava-alueen uudisrakentaminen tuo alueelle lisää pientaloasutusta ja tiivistää nykyistä rakennuskantaa. Samalla alueelta tulevan pintavalunnan vedenlaatu voi heikentyä ja aiheuttaa haittavaikutuksia Työlänojan vedenlaatuun. Läpäisemättömän pinnan osuuden kasvu myös kasvattaa virtaamapiikkejä vastaanottavassa Työlänojassa. Noin puolet suunnittelualueen rakennettavista kortteleista sijaitsee Ylöjärvenharjun I lk pohjavesialueella. Pohjavesien muodostumisen vähentyessä pohjavesialueen antoisuus ja Työlänojan

6 alivirtaamat saattavat pienentyä jonkin verran. Pohjaveden muodostumisalueen rakentaminen voi myös aiheuttaa pohjaveteen haitta-ainekuormitusta. Maankäytön muutokset on esitetty kartalla Y2. 3. MITOITUSPERUSTEET 3.1 Hulevesien hallintamenetelmien valinta Hulevesien hallintamenetelmät määritettiin hyvän hallinnan periaatteen (BMP, Best Management Practise) ja hulevesien määrällisestä ja laadullisesta kuormituksesta aiheutuvien haittojen minimoinnin kannalta. 3.2 Mitoitussade Hallinta-/viivytysrakenteiden tilavarausten määrittelyssä käytettiin taulukossa 3.1 esitettyjä mitoitussateita: Taulukko 3.1 Suunnittelualueella käytetyt mitoitussateet. Valuma-alue Toistuvuus Kesto[h] Sademäärä [mm] Rankkuus [l/s/ha] 6 Kerran 20 vuodessa ,3,5 Kerran 20 vuodessa Valuma-alue 1 purkaa Iso-Työläjärveen ja valuma-alueelle 4 ei tullut muutoksia. Laskennassa valuma-alueille vertailtiin taulukossa esitettyjen lisäksi myös 30 min ja 1 tunnin rankkasateita ja mitoitukseen valittiin se sade, joka tuotti suurimman kertymän. Rankkuus ja sademäärä määritettiin Rankkasateen ja taajamatulvat (RATU) - hankkeen tulosten (Suomen ympäristö 31/2008) mukaan ja niissä on huomioitu ilmastonmuutoksesta aiheutuva 20 % lisäys. 3.3 Hulevesien hallintarakenteiden kuormitus Hallintarakenteiden kuormituksen ja tilantarpeen laskentaa varten suunnittelualue ja siihen liittyvät ympäröivät alueet jaettiin pienvaluma-alueisiin pintavesien valunnan ja hulevesiverkon perusteella (liite Y2). Kullekin valuma-alueelle määritettiin valumakerroin sen maankäytön mukaan (taulukko 3.2). Taulukko 3.2 Käytetyt valumakertoimet maankäytön mukaan. Maankäyttö Selite Valuntakerroin L Liikennealue 90 % T Teollisuuden ja varastorakennusten korttelialue 80 % P Palvelurakennusten korttelialue 60 % ET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten alue 60 % AK Asuinkerrostalojen korttelialue 50 % A Pientalojen korttelialue 30 % MA Peltoalue 10 % M Metsäalue 3 % Valumakertoimen, alueen pinta-alan A ja mitoitussateen rankkuuden i perusteella laskettiin kullakin alueella muodostuva hulevesivirtaama Q seuraavasti: Käytetyt pinta-alat on esitetty liitteessä S1. Q = * A * i

7 3.4 Viivytysalueet yleisillä alueilla Viivytysalueet mitoitettiin sen mukaan etteivät virtaamat kasva vastaanottavissa ojissa (Työlänoja, Työränoja ja Tiikonoja). Kullekin valuma-alueelle määritettiin sallittu purkuvirtaama, jonka arvioitiin vastaavan nykyistä tavanomaista kevätylivirtaamaa (taulukko 3.3). Arvio nykytilan virtaamasta saatiin vertailemalla valuma-alueen keskiylivalumaa ja nykyistä hulevesivirtaamaa. Taulukko 3.3 Sallitut purkuvirtaamat valuma-alueittain. Valuma-alue Sallittu purkuvirtaama [l/s] * ** 160 *** * Valuma-alue 1 laskee Iso-Työläjärveen, josta Työlänoja saa alkunsa. ** Valuma-alueelle 4 ei tullut muutoksia, eikä sinne mitoitettu viivytysalueita. *** Alueen maastonmuodot muodostavat supan ja syntyvät hulevedet imeytetään paikallisesti. 3.5 Korttelialueilla toteutettava hulevesien hallinta Korttelialueilla hulevesien laadullinen käsittely jää osittain kiinteistöillä toteutettavaksi. Myös hulevesien määrällistä hallintaa on toteutettava kiinteistöillä, koska yleisille alueille on vaikea muutoin toteuttaa riittävästi virtaamien tasaustilavuutta Työlänojan ja Tiikonojan suojelemiseksi virtaamien kasvulta. Huleveden hallinnasta korttelialueilla on annettu ehdotukset kaavamääräyksiksi: Hule-100 pientalot: Tonteilla tulee viivyttää vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä. Tonteille sijoitettavien viivytyspainanteiden ja muiden viivytysrakenteiden mitoitustilavuus on yksi kuutiometri jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden (1 m 3 vettä/100 m 2 läpäisemätöntä pintaa). Normaalitilanteessa järjestelmä kuivatetaan salaojalla. Viivytysrakenteissa on oltava myös suunniteltu ylivuoto. Hule-100 muut: Tonteilla tulee viivyttää vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä. Tonteille sijoitettavien viivytyspainanteiden, -säiliöiden tai muiden viivytysrakenteiden mitoitustilavuus on yksi kuutiometri jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden (1 m 3 vettä/100 m 2 läpäisemätöntä pintaa). Viivytysrakenteiden tulee tyhjentyä 3-12 h kuluessa täyttymisestä tai ne voidaan kuivattaa salaojilla tarpeeksi pitkän viivytysajan saavuttamiseksi. Salaojilla kuivattaminen katsotaan tarpeelliseksi silloin, kun tontilta tuleva vesimäärä on hyvin pieni eikä tarpeeksi pitkää viivytysaikaa muutoin saavuteta. Tämä tulee useimmiten kysymykseen pientalotonteilla. Hulevesien laadun parantamiseksi hallinnassa suositellaan ensisijaisesti käytettäväksi maanpäällisiä menetelmiä eli biopidätystä (ks. liite 1). Huleveden laadun parantaminen on huomioitava erityisesti pohjavesialueilla. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää myös maanalaisia hallintamenetelmiä. Hulevesien hallinnasta ja laadullisesta käsittelystä on esitetty esimerkkivaihtoehtoja taulukossa 3.4. Jokainen vaihtoehto toteuttaa hule-100 määräyksen. Taulukko 3.4. Vaihtoehtoja hulevesien hallintaan korttelialueilla. Vaihtoehto VE1 VE2 VE3 Biopidätyksen pinta-ala x % päällystetystä pinta-alasta % 2 % * - Biopidätystä vastaava sademäärä [mm] Lammikoitumissyvyys [cm] Säiliön tilavuus x m 3 / 100 m 2 päällystettyä pintaa. - 0,8 1,0 Säiliötilavuutta vastaava sademäärä [mm] * Kuntaliiton ohjeen mukainen biopidätyksen ala. 2mm sademäärä vastaa keskimääräistä vuorokausisadetta Etelä-Suomessa.

8 VE1: Hulevesien hallinnassa käytetään vain biopidätystä. VE2: Osa hulevesistä hallitaan biopidätyksessä, josta ylivuoto johdetaan virtaamatasaukseen maanalaisille säiliöille. VE3: Hulevesien hallinta on järjestetty maanalaisilla menetelmillä. Kiinteistöjen hulevesiä ei johdeta kuitenkaan suoraan hulevesiverkostoon vaan hulevesiä viivyttävän tai pidättävän järjestelmän kautta. Järjestelmällä on hallittu ylivuoto hulevesiverkostoon tai tulvareitille. Lisäksi yleisillä alueilla ja kiinteistöillä - läpäisemättömien pintojen minimointi (katujen, pysäköintialueiden, katosten järkevä sijoittelu ja yhdistely) - läpäisevien pintojen suosiminen (esim. kennosorapinta asfalttipihan sijaan, reikäkivetys tai nurmetus kiviverhoilun sijaan) - runsaan kasvillisuuden suosiminen (isot puut, nykyisen puuston säilyttäminen) - rakenteellisina toimenpiteinä esim. biopidätysaltaat, sadepuutarhat, hulevesien imeytys/viivytyssäiliöt, terassoidut avouomat + pohjapadot, tulvaniittyalueet. Alla on esitetty hule-100 määräyksen mukainen biopidätyksen tilantarve esimerkkitontilla kun maanalaisia säiliöitä ei toteuteta, vaan biopidätys mitoitetaan viivytykselle (5 m 2 / 100 päällystettyä m 2 ). 4. HULEVESIEN HALLINTA OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA Suunnittelualue jaettiin osavaluma-alueisiin suunnittelukartan S1 mukaisesti. Kartalla on esitetty toimenpiteitä hulevesien hallitaan sekä kiinteistökohtaisesti että yleisille alueille. Yleisten alueiden biopidätysalueiden ja tulvaniittyjen mitoitus on esitetty kartan selitteessä. Suunnitelmassa esitetyt biopidätysalueet ovat muotonsa ja sijaintinsa puolesta viitteellisiä ja ne on tarkoitus muokata ympäristöönsä hyvin sopiviksi, kuitenkin niin, että ne vastaavat vähintään niille määritettyä tilavuutta. 4.1 Työlänojaan laskeva osayleiskaava-alue Työlänojaan laskevat osayleiskaava-alueelta valuma-alueet 1-3. Valuma-alueen 1 hulevedet johtuvat ensin Iso-Työläjärveen, joka toimii luontaisena virtaaman viivytysalueena ennen Työlänojaa. Ennen Iso-Työläjärveä kiinteistöillä on oltava laadullinen hulevesien käsittely. Luvussa 3.5 on esitetty valuma-alueille rakentuville uusille kaava-alueille kiinteistökohtaisia viivytysvelvoitteita. Suunnitelmapiirroksessa (liite S1) on esitetty yleisille alueille suunniteltuja biopidätysalueita ja tulvaniittyjä. Hallintarakenteiden tilavarauksen on sijoitettu luonnollisiin maastopainanteisiin ja mahdollisuuksien mukaan ne on sovitettu yhteen alueen oja-/puroverkoston luonnonmukaistamisen kanssa. Tarkempi mitoitus viivytyksestä on esitetty liitekartassa S Työränojaan laskeva osayleiskaava-alue Työränojaan johtuu hulevesiä valuma-alueelta 4, jonne on osayleiskaavassa suunniteltu vain vähän uutta rakentamista. Uuden alueen hulevesien hallintaan riittää luonnonmukaista uomaa jäljittelevä avouoma. Valuma-alueelle 4 on parhaillaan rakentumassa pienasuntoalue, joiden hule-

9 vesien hallintaan on jo rakennettu 3 biopidätysaluetta ja jätetty varaus neljännelle. Valumaalueella 4 sijaitsee myös Metsäkylän vuonna 2002 suljettu kaatopaikka. 4.3 Tiikonojaan laskeva osayleiskaava-alue Tiikonojaan johtuu osayleiskaava-alueelta valuma-alue 5, jonne kohdistuvat uuden kaavan suurimmat muutospaineet. Tiikonojan alkupäähän on kaavoitettu teollisuustontteja ja asuinkortteleita. Alueelle on esitetty sekä kiinteistökohtaisia viivytysvelvoitteita (luku 3.5) sekä yleisille alueille suunniteltuja viivytyspainanteita (liite S1). Riittävien viivytyspainanteiden toteuttaminen vaatii viheralueiden jättämistä kaava-alueiden sisälle, erityisesti teollisuus alueella. 4.4 Muut alueet Valuma-alue 6 sijaitsee pohjavesialueella eivätkä sen hulevedet johdu luontaisesti mihinkään lähialueilta purkavista ojista vaan imeytyvät maaperään. Alueen nykyiseen hiekkakuoppaan/suppaan on ehdotettu hulevesien imeytyspainannetta. Imeytettäessä pohjavesialueella on erityisesti huomioitava pohjaveden laatu johtamalla hulevedet öljyn- ja hiekanerottimien läpi ennen maastoon imeyttämistä. Imeytettäessä on aina varauduttava maakerrosten tukkeutumiseen. Tukkeutumista voidaan hidastaa huolehtimalla huleveden laadusta. On huomioitava, ettei supan vedenjohtokykyä ole tutkittu ja hiekan k-arvo eli vedenjohtavuuskerroin voi vaihdella jopa 100- kertaisesti (Sovellettu hydrologia 1986, s. 89), minkä vuoksi alueelle on jatkossa tehtävä vedenläpäisevyyskokeet. Lisäksi on suositeltavaa, että alueen rakentaminen vaiheistetaan, jotta imeytymisen määrää voidaan tarkkailla ja tarvittaessa toteuttaa jatkorakentaminen vähemmän tiiviinä. Rakennustöiden aikaisen kiintoaineksen huuhtoutumisen hallinta on tällä alueella erityisen tärkeää pohjamaan tukkeutumisen välttämiseksi. 4.5 Rakentamisen aikaisten hulevesien hallinta Uusien kaava-alueiden rakentuessa on kiinnitettävä huomioita rakentamisen aikaisten hulevesien hallintaan. Rakentamisen aikaisten hulevesien haitta-ainekuormitus on moninkertainen normaaliin verrattuna, erityisesti kiintoaineen osalta. Rakentamisesta aiheutuvan kuormituksen on arvioitu kestävän noin 1,5 vuotta: juuri valmistuneiden alueiden hulevesihuuhtouma on vanhempia alueita suurempi, koska kasvillisuus puuttuu tai on vielä nuorta (Vakkilainen et al Rakennetun ympäristön valumavedet ja niiden hallinta, Suomen ympäristö 776, Ympäristönsuojelu). Hulevesien hallintarakenteet, biopidätysalueet ja tulvaniityt tulisi rakentaa hyvissä ajoin ennen muuta rakentamista, mieluiten niin, että niihin ehtii kehittymään kasvillisuutta. Nykyisten uomien yhteyteen rakennettavien hallintarakenteiden rakentamisessa on pyrittävä kiintoainekuorman vähentämiseen esimerkiksi puhkaisemalla yhteys nykyiseen uomaan vasta painanteen valmiustuttua tai huolehtimaan kiintoainekuorman vähentämisestä tilapäisellä pohjapato/suotopatotyyppisellä ratkaisulla.

10 5. YHTEENVETO Suunnittelualueen, Ylöjärven Metsäkylän hulevedet johtuvat 3 vastaanottavaan ojaan: Työlänojaan, Työränojaan ja Tiikonojaan. Ojista Työlänoja kulkee suunnittelualueen koillispuolella sijaitsevan Natura 2000-alueen läpi. Työränoja ja Tiikonoja on aikaisemmissa selvityksissä (Ramboll 2009) todettu tulvaherkiksi. Metsäkylän osayleiskaavan mukaisesti alueelle on suunniteltu pääosin tiivistyviä asuinalueita ja alueen itäosaan teollisuusalue. Suunnittelualueen eteläosa kuuluu I luokan pohjavesialueeseen. Hulevesien hallinnan päämääränä oli - säilyttää nykyisen kaltaiset virtaamaolot ja taata Työlänojaan johdettavan veden riittävän hyvä laatu sekä - edistää pohjaveden muodostumista imeyttämällä laadullisesti hyväksyttäviä hulevesiä ja pyrkiä mahdollisimman hyvin nykytilannetta vastaavaan vesitaseeseen. Hulevesien hallintamenetelmissä korostui yllä olevien päämäärien mukaisesti vesien luonnonmukainen käsittely ja johtaminen sekä hallinnan hajauttaminen syntypaikoille. Hallinnan hajauttaminen syntypaikoille toteutettiin mm. kiinteistökohtaisella "hule-100"- määräyksellä, jonka mukaan kiinteistöillä on viivytettävä 1 m 3 hulevesiä jokaista 100 m 2 päällystettyä pintaa kohden. Määräystä tarkennettiin pientaloalueiden ja muiden, esimerkiksi teollisuuden ja kaupan tonttien osalta seuraavasti: Hule-100 pientalot: Tonteilla tulee viivyttää vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä. Tonteille sijoitettavien viivytyspainanteiden ja muiden viivytysrakenteiden mitoitustilavuus on yksi kuutiometri jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden (1 m 3 vettä/100 m 2 läpäisemätöntä pintaa). Normaalitilanteessa järjestelmä kuivatetaan salaojalla. Viivytysrakenteissa on oltava myös suunniteltu ylivuoto. Hule-100 muut: Tonteilla tulee viivyttää vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä. Tonteille sijoitettavien viivytyspainanteiden, -säiliöiden tai muiden viivytysrakenteiden mitoitustilavuus on yksi kuutiometri jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden (1 m 3 vettä/100 m 2 läpäisemätöntä pintaa). Viivytysrakenteiden tulee tyhjentyä 3-12 h kuluessa täyttymisestä tai ne voidaan kuivattaa salaojilla tarpeeksi pitkän viivytysajan saavuttamiseksi. Viivytys voidaan toteuttaa kolmella eri vaihtoehdolla: VE1: Hulevesien hallinnassa käytetään vain biopidätystä. VE2: Osa hulevesistä hallitaan biopidätyksessä, josta ylivuoto johdetaan virtaamatasaukseen maanalaisille säiliöille. VE3: Hulevesien hallinta on järjestetty maanalaisilla menetelmillä. Kiinteistöjen hulevesiä ei johdeta kuitenkaan suoraan hulevesiverkostoon vaan hulevesiä viivyttävän tai pidättävän järjestelmän kautta. Järjestelmällä on hallittu ylivuoto hulevesiverkostoon tai tulvareitille. Yleisille alueille suunniteltiin biopidätysalueita ja tulvaniittyjä mitoitussateen toistuvuudelle kerran 20 vuodessa. Hallintarakenteiden tilavaraukset sijoitettiin luonnollisiin maastopainanteisiin ja mahdollisuuksien mukaan ne sovitettiin yhteen alueen oja-/puroverkoston luonnonmukaistamisen kanssa. Pohjavesialueella on kiinnitettävä huomiota huleveden laadulliseen käsittelyyn. Valuma-alueella 6 on ennen rakentamista selvitettävä maaperän vedenläpäisykyky, jotta voidaan varmistua suppaan/hiekkakuoppaan suunnitellun imeyttämispainanteen toimivuudesta.