Ranskalainen kirurgi Philippe Mouret suoritti
|
|
- Jaana Lehtilä
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus Laparoskooppinen suolistokirurgia Ilmo Kellokumpu Laparoskooppisen suolistokirurgian välittöminä etuina pidetään vähäisempää toimenpiteen jälkeistä kipua, suolen toiminnan nopeampaa käynnistymistä, lyhyempää sairaalahoitoaikaa, nopeampaa paluuta normaaliin elämään ja parempaa kosmeettista tulosta. Haittapuolina ovat pidentyneet leikkausajat sekä leikkauskustannusten nousu. Paksusuolisyövän hoidossa tärkeintä on taudin vähäinen uusiutuminen ja hyvä pitkäaikaisennuste. Lähitulevaisuudessa tarvitaan lisää satunnaistettuja vertailututkimuksia riittävän pitkältä seuranta-ajalta, jotta voidaan tehdä lopulliset päätelmät videoavusteisen kirurgian soveltuvuudesta suolistosairauksien hoitoon. Ranskalainen kirurgi Philippe Mouret suoritti ensimmäisenä sappirakon poistoleikkauksen tähystystekniikalla vuonna 987. Tämä leikkaus ei herättänyt aluksi juuri lainkaan huomiota. Vasta kun tulokset samanlaisista Yhdysvalloissa ja Ranskassa suoritetuista sappileikkauksista julkaistiin vuonna 989, alkoi videoavusteisen sappikirurgian vallankumous ja laparoskooppisen kirurgian soveltaminen muihin vatsan alueen leikkauksiin. Ensimmäinen videoavusteinen hemikolektomia raportoitiin vuonna 99, ja tämän jälkeen useat keskukset ovat ilmoittaneet rohkaisevia tuloksia ja osoittaneet, että suolistoleikkauksia voidaan suorittaa turvallisesti myös tähystystekniikalla (Franklin ym. 996, Wexner ym. 996, Fleshman ym. 999, Köckerling ym. 2000, Marcello ym. 2000, Schiedeck ym. 2000, Hartley ym. 200). Laparoskooppinen suolistokirurgia ei ole kuitenkaan saavuttanut samanlaista laajaa suosiota kuin videoavusteiset sappi- ja antirefluksileikkaukset, koska ne vaativat keskimääräistä enemmän kokemusta ja oppimisaika on pidempi kuin muissa leikkauksissa. Leikkaus tehdään laajalla alueella vatsaontelossa, eikä se ole samanlaista täsmäkirurgiaa kuin sappi- tai antirefluksileikkaus. Suoliresektiota varten tulee suoliliepeen suonet sulkea ja katkaista. Leikkauspreparaatti on poistettava vatsaontelosta, ja lisäksi on tehtävä suolianastomoosi tai tarvittaessa kolostooma. Tekniikka Laparoskooppisia paksusuolileikkauksia varten suoli on tyhjennettävä sen käsittelyn helpottamiseksi. Infektio- ja tromboosiprofylaksiasta huolehditaan tavanomaiseen tapaan. Leikkauksessa potilas on joko selkäasennossa tai ns. muunnetussa litotomia-asennossa. Leikkauspöydän asentoa joudutaan yleensä muuttamaan toimenpiteen aikana hyvän näkyvyyden takaamiseksi. Instrumenttien ja 30 asteen optiikan viemiseksi vatsaonteloon käytetään 3 5:tä troakaaria (läpimitta 5 2 mm) leikkaustyypin mukaan (kuva ). Kudosdissektio tehdään parhaiten ultraäänisaksia käyttäen ja avoleikkauksen periaatteita soveltaen. Verisuonet ja suoli katkaistaan laparoskooppiseen kirurgiaan soveltuvalla suorasulkulaitteella. Leikkaukset tehdään yleensä laparoskooppisesti avustettuna, jolloin suoli mobilisoidaan ja suoliliepeen verisuonet suljetaan ja katkaistaan Duodecim 2002;8:
2 Kuva. Leikkausasento ja porttien sijainti laparoskooppisessa suolistoleikkauksessa. Yleensä portit asetetaan puolikaaren muotoon leikattavaan suolenosaan nähden. vatsaontelon sisällä. Sen jälkeen suoli tuodaan vatsanpeitteiden päälle noin 5 cm:n pituisen apuviillon kautta. Resektion jälkeen suoliliitos voidaan tehdä vatsaontelon ulkopuolella (oikeanpuoleinen hemikolektomia) tai suoli palautetaan vatsaonteloon ja suoliliitos tehdään rengassulkulaitteen avulla (vasemmanpuoleinen hemikolektomia, sigmasuoliresektio, anteriorinen resektio) (leikkausvideo oheisaineistona osoitteessa Jotta videoavusteisia kolorektaalileikkauksia voitaisiin suorittaa teknisesti helpommin, on viime vuosien kuluessa kehitetty ns. käsiavusteinen tekniikka (HALS Study Group 2000). Ilmatiivistä hihaa käyttäen voidaan toinen käsi viedä vatsaonteloon apuviillon kautta helpottamaan kudosten käsittelyä ja dissektiota. Yhden satunnaistetun tutkimuksen perusteella käsiavusteisessa leikkauksessa tavanomaisen laparoskooppisen leikkauksen edut säilyvät (HALS Study Group 2000). Aiheet Avoimen suoliresektion tavallisin aihe on koolon- tai rektumkarsinooma. Decanini ym. (994) osoittivat hiljattain kuolleilla potilailla, että laparoskooppinen abdominoperineaalinen rektumeksisio onnistuu onkologisten periaatteiden mukaisesti yhtä hyvin kuin avoleikkauksissa. Poistettujen imusolmukkeiden mediaanimäärä oli 2 (vaihteluväli 6 22), eikä yhtään imusolmuketta löydetty resektioalueelta tarkassa ruumiinavauksessa heti leikkauksen jälkeen. Tämän jälkeen useat satunnaistamattomat tutkimukset (Franklin ym. 996, Wexner ym. 996, Fleshman ym. 999, Köckerling ym. 2000, Schiedeck ym. 2000, Hartley ym. 200) ja kolme satunnaistettua tutkimusta (Lacy ym. 995 ja 998, Milsom 998, Stage ym. 997) ovat osoittaneet, ettei tähystystekniikalla tehtyjen paksusuolisyöpäleikkausten komplikaatioissa, poistettujen imusolmukkeiden määrissä, resektiomarginaaleissa tai taudin uusiutumisessa lyhyen seurannan aikana ole merkitseviä eroja verrattuna avoleikkauksiin. Koska sekä välittömät että pitkäaikaistulokset satunnaistetuista monikeskustutkimuksista puuttuvat toistaiseksi, on avoleikkausta pidettävä edelleen rutiinimenetelmänä paksusuolisyövän hoidossa. Laparoskooppisia suoliresektioita tehdään myös divertikuloosin, ulseratiivisen koliitin, Crohnin taudin, endoskooppiseen poistoon soveltumattomien adenoomien ja rektumprolapsin hoitamiseksi (Eijsbouts ym. 999, Köckerling ym. 999, Dunker ym. 2000, Marcello ym. 2000, Milsom ym. 200). Vaikka kyseiset sairaudet ovat sinänsä hyvänlaatuisia ja soveltuvat hyvin videoavusteisella tekniikalla hoidettaviksi, voivat komplisoituneet tautimuodot aiheuttaa ongelmia hankalan arpi-, kiinnike- ja fistelimuodostuksen takia. Divertikuliitin sairastaneilla elektiivisen leikkauksen aiheita ovat kaksi sairastettua divertikuliittia, kolovesikaalinen tai kolovaginaalinen fisteli, suolen ahtauma tai toistuva divertikkeliverenvuoto. Komplisoituneet divertikuliitit, kuten Hincheyn luokkiin I (parakolinen absessi) tai II (laajempi absessi, mahdollinen fisteli) kuuluvat, hoidetaan ensisijaisesti perkutaanisella dreneerauksella ja myöhemmin elektiivisellä suoliresektiolla. Hincheyn III luokan (märkäinen peritoniitti) tai IV (fekaaliperitoniitti) diverkuliitit vaativat päivystysluonteisen avoimen suoliresektion, joko Hartmannin tyyppisen (Hinchey III ja IV) tai suolisauman kera (Hinchey III) (The Updated EAES Consensus Development Conferences 2000). Vaikea keuhkosairaus, sydämen kongestiivinen vajaatoiminta tai vaikea munuaissairaus ovat yleensä vasta-aiheita videoavusteiselle suo- 806 I. Kellokumpu
3 listokirurgialle, mikä johtuu pitkästä leikkausajasta ja hiilidioksidipneumoperitoneumin fysiologisista haittavaikutuksista keuhkojen, sydämen ja munuaisten toimintaan. Tulokset Oikean- ja vasemmanpuoleinen hemikolektomia sekä abdominoperineaalinen rektumeksisio voidaan hyvin tehdä laparoskooppisesti onkologisten periaatteiden mukaan. Peräsuolen keskiosan kasvaimet edellyttävät kuitenkin mesorektumin täydellistä poistoa ja laparoskooppisen kirurgian kannalta teknisesti hankalaa, matalaa suoliliitosta. Anteriorinen resektio TME-tekniikan (täydellinen mesorektaalieksisio) mukaisesti onnistuu videoavusteisena vain noin 50 %:lla potilaista (Hartley ym. 200). Laparoskooppisissa koolon-ja rektumkarsinoomaleikkauksissa toimenpiteeseen kuluva aika on minuuttia pidempi kuin avoleikkauksissa. Se lyhenee kuitenkin kokemuksen myötä. Avoleikkaukseen verrattuna kipua tai kipulääkityksen tarvetta esiintyy vähemmän, suolen toiminta käynnistyy 2 vuorokautta aikaisemmin, hengitys normaalistuu nopeammin, hoitoaika on yleensä 3 vuorokautta lyhyempi ja kosmeettinen tulos parempi (taulukot ja 2). Toimenpide joudutaan muuttamaan avoleikkaukseksi 6 20 %:lla potilaista. Lyhyen aika- Taulukko. Paksusuolisyövän leikkaustulokset satunnaistamattomissa aineistoissa. Vinoviivojen vasemmalla puolella olevat arvot koskevat laparoskooppisia leikkauksia ja oikealla puolella olevat avoleikkauksia. Franklin ym. 996 Schiedeck ym Fleshman ym. 999 Köckerling ym (koolon- (koolon- ja rektum- (rektum- (rektumkarsinooma) karsinooma) karsinooma) karsinooma) Potilaita 9/ /0 42/52 6/0 Muutos avoimeksi (%) ,4 Verenvuoto (ml) 50/450 Leikkauskuolleisuus (%),8 0,7 Komplikaatiot (%) 7/ /30 34,4 Haavainfektiot (%) 0,5/6 2,9 4,5 24/ Hoitoaika (vrk) 5,6/ /2 2 3 Seuranta-aika (v) 2,8/2 2,5 2,3 Taudin uusiutuminen (%) paikallinen 2/22,5 9/4 6 etäpesäkkeet 6 38/26 5 Leikkaustyypistä riippuen 2 Perineumin haava 3 Erilainen sairausvakuutuskäytäntö Taulukko 2. Laparoskooppisten paksusuolisyöpäleikkausten tulokset Milsomin ym. (998) satunnaistetussa tutkimuksessa (tulokset ilmoitettu mediaaniarvoina). Laparoskooppinen Avoleikkaus p leikkaus (n = 55) (n = 54) Leikkausaika (min) <0,000 Haavan pituus (cm) 4,5 22 <0,000 Keuhkojen toiminnan korjautuminen (vrk) 3 6 0,0 Kipulääkityksen tarve vrk:n aikana (mg/kg/vrk) 0,78 0,92 <0,0 Flatuksen ilmaantuminen (vrk) 3 4 0,0 Verenvuoto (ml) NS Komplikaatiot (%) 5 5 Hoitoaika (vrk) 6 7 NS Taudin uusiutuminen (%) (seuranta-aika,5 v) 0 4 Mediaaniaika, jonka kuluessa sekuntitilavuus (FEV ) ja nopea vitaalikapasiteetti (FVC) palautuivat 80 %:iin leikkausta edeltäneistä arvoista NS = ero ei merkitsevä Laparoskooppinen suolistokirurgia 807
4 välin (mediaani 8 30 kk) seurannassa ei ole todettu merkitseviä eroja avoleikkauksiin verrattuna leikkauskuolleisuudessa (alle 2 %) komplikaatioissa (5 30 %), poistettujen imusolmukkeiden määrissä, resektiomarginaaleissa tai taudin uusiutumisessa (Lacy ym. 995 ja 998, Franklin ym. 996, Milsom 998, Fleshman ym. 999, Köckerling ym. 2000, Hartley ym. 200). Laparoskooppisten paksusuolisyöpäleikkausten jälkeen porttiaukkoihin ilmaantuneet etäpesäkkeet herättivät suurta huomiota vuonna 993. Avoimissa syöpäleikkauksissa taudin uusiutumista leikkaushaavaan on todettu 0,6 0,8 %:lla potilaista. Kuudessatoista laparoskooppista paksusuolisyöpäkirurgiaa koskevassa tutkimuksessa ( 737 potilasta) porttiaukkojen etäpesäkkeitä todettiin %:lla (vaihteluväli 0,7 %) (Zmora ym. 200). Näissä tapauksissa todettiin usein myös vatsaontelon karsinoosi. Näyttääkin siltä, että ns. porttimetastaaseja ei ilmaannu sen enempää kuin leikkaushaavan etäpesäkkeitä tavanomaisten leikkausten jälkeen siitä syystä, että laparoskooppisten leikkausten tekninen toteutus on parantunut ja leikkauspreparaatin poistoon ja haavan suojaamiseen on kiinnitetty enemmän huomiota (Milsom 998, Lacy ym. 998, Zmora ym. 200). Videoavusteisista leikkauksista divertikuliitin hoidossa ei ole olemassa satunnaistettuja tutkimuksia. Laajassa 304 potilaan aineistossa leikkauskuolleisuus oli % ja toimenpide jouduttiin muuttamaan avoimeksi 7 %:ssa tapauksista (Köckerling ym. 999). Leikkauksenjälkeisiä komplikaatioita esiintyi 5 %:lla komplisoitumatonta tautia potevista ja 29 %:lla Hincheyn luokkien I IV potilaista (Köckerling ym. 999). Kun kirurgi on kokenut, leikkauskuolleisuus ja komplikaatiotaajuus ovat elektiivisissä videoavusteisissa leikkauksissa samanveroiset kuin avoleikkauksissa. Toimenpide joudutaan muuttamaan avoimeksi 5 20 %:lla potilaista pääasiassa hankalan kiinnike- ja arpimuodostuman takia (The Updated EAES Consensus Development Conferences 2000). Laparoskooppisen kirurgian tuloksia tulehduksellisten suolistosairauksien hoidossa on julkaistu vähän. Yhden ulseratiivista koliittia koskevan tapaus-verrokkitutkimuksen perusteella laparoskooppiseen restoratiiviseen proktokolektomiaan näyttää liittyvän pidempi leikkausaika (330 vs 230 min) ja suolen toiminnan nopeampi käynnistyminen kuin avoleikkauksiin. Komplikaatioita esiintyi yhtä paljon molemmissa ryhmissä (Marcello ym. 2000). Myös fulminantin koliitin hoidossa videoavusteinen kolektomia on antanut vastaavanlaisia tuloksia (Dunker ym. 2000). Yhden satunnaistetun Crohnin tautia koskevan tutkimuksen perusteella hengitys normaalistui nopeammin ja komplikaatioita esiintyi vähemmän videoavusteisen ileokolisen resektion jälkeen kuin avoleikkauksen jälkeen (6 vs 30 %) (taulukko 3) (Milsom ym. 200). Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös kahdessa tapaus-verrokkitutkimuksessa. Videoavusteista kirurgiaa on sovellettu onnistuneesti myös rektumprolapsin ja endoskooppiseen poistoon soveltumattomien adenoomien hoitoon (Eijsbouts ym. 999). Rektumprolapsiin liittyy usein inkontinenssi ja ummetus. In- Taulukko 3. Ileokolisen Crohnin taudin leikkaustulokset Milsomin ym. (200) satunnaistetussa tutkimuksessa (tulokset ilmoitettu mediaaniarvoina). Laparoskooppinen Avoleikkaus p leikkaus (n = 3) (n = 29) Leikkauksen kesto (min) < 0,000 Haavan pituus (cm) 5 3 < 0,000 Keuhkojen toiminnan korjautuminen (vrk) 2,5 3,5 0,05 Flatuksen ilmaantuminen (vrk) 3 3,3 NS Komplikaatiot (%) 6 3 0,05 Hoitoaika (vrk) 5 6 NS Mediaaniaika, jonka kuluessa sekuntitilavuus (FEV ) ja nopea vitaalikapasiteetti (FVC) palautuivat 80 %:iin normaalista NS = ei merkitsevää eroa 808 I. Kellokumpu
5 kontinenssi korjautuu noin 70 %:lla potilaista leikkaustyypistä riippumatta, mutta ummetus saattaa aiheuttaa ongelmia osalle potilaista. Suoliresektion laajuudesta ja tarpeellisuudesta rektopeksian yhteydessä tarvitaan lisää satunnaistettuja tutkimuksia. Laparoskooppisen rektumprolapsikirurgian osalta viittaan omiin julkaistuihin kokemuksiini (Kellokumpu ym. 2000). Omat kokemukset Leikkausaika (min) Lap rrp Lap rp Avoin rrp Avoin rp Potilaiden lukumäärä Kuva 2. Laparoskooppiseen suolistokirurgiaan liittyvä oppimiskäyrä. Oppimisvaiheessa leikkausajat lyhenevät nopeasti. Noin 30 toimenpiteen jälkeen mediaanileikkausaika vakiintui laparoskooppisissa rektopeksioissa (Lap rp) 80 minuuttiin (avoin 67 min) ja resektio-rektopeksioissa (Lap rrp) 35 minuuttiin (avoin 5 min). Helmikuusta 993 on johdollani tehty 0 laparoskooppista paksusuolileikkausta (68 prolapsia, kahdeksan adenomaa, karsinoomaa, 8 divertikuloosia, yksi endometrioosi, yksi GIST, yksi inkontinenssi, yksi megakoolon, yksi sädestriktuura). Potilaista 30 % oli yli 70-vuotiaita, 27 % kuului ryhmiin ASAIII IV ja aikaisempia vatsaleikkauksia oli tehty 25 %:lle. Leikkauksissa 7 potilaalle tehtiin suoliresektio (mediaanipituus 35 cm, vaihteluväli 0 70 cm) ja lisäksi yhdeksälle suoliavanne (taulukko 4). Leikkausaika vaihteli puolestatoista kolmeen tuntiin ja lyhentyi kokemuksen myötä (kuva 2). Leikkaus muutettiin avoimeksi viidellä potilaalla (5 %), yleensä laajojen, hankalien kiinnikkeiden takia. Leikkauskuolleisuutta ei esiintynyt. Komplikaatioita ilmeni 2 %:lla potilaista, ja niiden takia tehtiin uusintaleikkaus kuudelle potilaalle (taulukko 5). Suolisauman pettäminen todettiin yhdellä potilaalla (,4 %). Toimenpiteen jälkeinen mediaanihoitoaika oli viisi vuorokautta (vaihteluväli 2 29 vrk). Verrattaessa tapaus-verrokkipohjalta laparoskooppisesti tehtyjä rektumprolapsileikkauksia avoimiin (kummassakin ryhmässä 53 potilasta) leikkausaika osoittautui laparoskooppisissa leikkauksissa selvästi pidemmäksi (laparoskooppinen rektopeksia 27 min, avoin 72 min; laparoskooppinen resektiorektopeksia 20 min, avoin Taulukko 4. Omat kokemukset laparoskooppisesta suolistokirurgiasta vuosina (0 leikkausta, tulokset ilmoitettu mediaaniarvoina) Leikkaustyyppi Potilaita Kesto Verenvuoto Suolen Postop. (min) leikkauksessa toiminnan hoitoaika (ml) palautuminen (vrk) (vrk) Rektopeksia ,5 4 Rektopeksia/sigmasuoliresektio Anteriorinen resektio Abdominoperineaalinen rektumeksisio Sigmasuoliresektio Hemikolektomia (vas.) Hemikolektomia (oik.) Ileosekaalinen resektio Colon transversumin lyhyt resektio Sigmoideostomia ,5 5 Vatsansisäinen vuoto 20 ml Laparoskooppinen suolistokirurgia 809
6 Taulukko 5. Laparoskooppisen paksusuolileikkauksen jälkeiset varhaiskomplikaatiot ja niiden määrät omassa 0 toimenpiteen aineistossani. Laparoskooppiseen tekniikkaan liittyvät Porttihernia Haavakipu Porttiverenvuoto Presakraalihematooma 2 (rektopeksiaompeleisiin liittyvä) Rektopeksiaompeleiden pettäminen Alaraajan lihasaitiosyndrooma (pitkä leikkausaika) Ohimenevä plexus brachialis -pareesi Keuhkoödeema (ylinesteytys leikkauksen aikana) Suolistoleikkauksiin liittyvät Suolisauman pettäminen Suolisauman ahtauma Ileus 4(2 ) Laskimotromboosi Virtsatieinfektio Perineumhaavan tulehdus 2 Clostridium difficile -koliitti Keuhkokuume Ohimenevä virtsaumpi Leikkauksenjälkeinen kuumeilu Uusintaleikkaus 7 min). Toisaalta leikkauksenaikainen verenvuoto oli vähäisempää (laparoskooppinen rektopeksia 5 ml, avoin 00 ml; laparoskooppinen resektiorektopeksia 35 ml, avoin 300 ml) ja hoitoaika lyhyempi (laparoskooppinen rektopeksia 4,5 vrk, avoin 7 vrk; laparoskooppinen resektiorektopeksia 5 vrk, avoin 7 vrk). Leikkaukseen liittyvä kuolleisuus oli laparoskooppisessa ryhmässä nolla ja avoleikkauksissa 2 %. Toimenpiteen jälkeisten varhaiskomplikaatioiden määrä oli laparoskooppisesti leikatuilla 23 % ja avoimesti leikatuilla 30 %, ja myöhäiskomplikaatioiden määrät olivat 4 % ja 3 %. Prolapsi uusiutui puolentoista vuoden mediaaniseurannan aikana 6 %:lla laparoskooppisesti leikatuista ja %:lla avoleikkauspotilaista. Lopuksi Viimeisten kymmenen vuoden aikana on osoitettu, että laparoskooppista tekniikkaa voidaan hyvin soveltaa suolistosairauksien hoitoon, jos kirurgilla on menetelmästä riittävästi kokemusta. Oikean- ja vasemmanpuoleinen hemikolektomia sekä abdominoperineaalinen rektumeksisio voidaan tekniikan puolesta tehdä laparoskooppisina onkologisten periaatteiden mukaan, mutta TME-tekniikalla tehtävät matalat anterioriset resektiot aiheuttavat teknisiä ongelmia anteriorisen dissektion osalta erityisesti lantion ollessa ahdas. Tähän mennessä julkaistujen satunnaistettujen tutkimusten perusteella laparoskooppisten leikkausten tuoma hyöty leikkauksenjälkeisen kivun, suolen toiminnan käynnistymisen ja hoitoaikojen kannalta näyttää käytännössä vähäiseltä. Hengityksen nopeampi normaalistuminen saattaa kuitenkin vähentää hengitystiekomplikaatioita. Pienemmän kudostrauman takia laparoskooppisiin leikkauksiin näyttää liittyvän vähäisempi elimistön immunologista järjestelmää heikentävä vaikutus (Taragona ym. 2000), mikä saattaa vähentää esimerkiksi leikkauksenjälkeisiä infektiokomplikaatioita ja mahdollisten syöpäsolujen leviämistä elimistössä. Koska sekä välittömät että pitkäaikaistulokset kansainvälisistä satunnaistetuista monikeskustutkimuksista (NCI Trial, USA 994, British Classic Trial, Englanti 996, Uusi- Seelanti ja Australia 998, COLOR Trial, Pohjois-Eurooppa 997, Saksa 995, Espanja 993, Brasilia 993) puuttuvat toistaiseksi, on avoleikkausta pidettävä edelleen rutiinimenetelmänä paksusuolisyövän hoidossa. * * * Lisätietoa on saatavilla Internet-osoitteista: com ja Valitse On-line Seminars / American Society of Colon and Rectal Surgeons 200 ). Kirjallisuutta Decanini C, Milsom JW, Böhm B, Fazio VW. Laparoscopic oncological abdominoperineal resection. Dis Colon Rectum 994;37: Dunker MS, Bemelman WA, Slors JFM, Van Hogezand RA, Ringers J, Gouma DJ. Laparoscopic-assisted vs open colectomy for severe acute colitis in patients with inflammatory bowel disease. Surg Endosc 2000;4:9 4. Eijsbouts QAJ, Heuff G, Sietses C, Meijer S, Cuesta MA. Laparoscopic surgery in the treatment of colonic polyps. Br J Surg 999; 86: Fleshman J, Wexner S, Anvari M, ym. Laparoscopic vs open abdominoperineal resection for cancer. Dis Colon Rectum 999;42: Franklin M, Rosenthal D, Abrego-Medina D, ym. Prospective comparison 80 I. Kellokumpu
7 of open vs laparoscopic colon surgery for carcinoma. Dis Colon Rectum 996;39: HALS Study Group. Hand-assisted laparoscopic surgery vs standard laparoscopic surgery for colorectal disease: a prospective randomized trial. Surg Endosc 2000;4: Hartley J, Mehigan B, Qureshi A, Duthie G, Lee W, Monson J. Total mesorectal excision: assessment of the laparoscopic approach. Dis Colon Rectum 200;44:35 2. Kellokumpu I, Vironen J, Scheinin T. Laparoscopic repair of rectal prolapse. Surg Endosc 2000;4: Köckerling F, Scheidbach H, Schneider C, ym. Laparoscopic abdominoperineal resection. Dis Colon Rectum 2000;43:503. Köckerling F, Schneider C, Reymond MA, ym. Laparoscopic resection of sigmoid diverticulitis. Results of a multicentre study: Laparoscopic Surgery Study Group. Surg Endosc 999;3: Lacy AM, Garcia-Valdecasas JC, Pique JM, ym. Short-term analysis of a randomized study comparing laparoscopic vs open colectomy for colon cancer. Surg Endosc 995;9:0 5. Lacy AM, Delgado S, Garcia-Valdecasa JC, ym. Port site metastases and recurrence after laparoscopic colectomy. Surg Endosc 998;2: Marcello P, Milsom J, Wong S, ym. Laparoscopic restorative proctocolectomy. Dis Colon Rectum 2000;43: Milsom J, Böhm B, Hammerhofer K, Fazio V, Steiger E, Elson P. A prospective, randomized trial comparing laparoscopic versus conventional techniques in colorectal cancer surgery. A preliminary report. J Am Coll Surg 998;87:46 7. Milsom J, Hammerhofer K, Böhm B, Marcello P, Elson P, Fazio V. Prospective, randomized trial comparing laparoscopic vs conventional surgery for refractory ileocolic Crohn s disease. Dis Colon Rectum 200;44: 9. Schiedeck THK, Schwandner O, Baca J, ym. Laparoscopic surgery for colorectal cancer. Dis Colon Rectum 2000;43: 8. Stage JG, Schulze S, Möller P, ym. Prospective randomized study of laparoscopic versus open colonic resection for adenocarcinoma. Br J Surg 997;84:39 6. Taragona EM, Balague C, Knook MM, Trias M. Laparoscopic surgery and surgical infection. Br J Surg 2000;87: The updated EAES Consensus Development Conferences Kirjassa: Neugebauer E, Sauerland S, Troidl H, toim. Recommendations for evidence-based endoscopic surgery. Paris: Springer-Verlag, s Wexner SD, Reissman P, Pfeifer J, Bernstein M, Geron N. Laparoscopic colorectal surgery. Surg Endosc 996;0:33 6. Zmora O, Gervaz P, Wexner SD. Trocar site recurrence in laparoscopic surgery for colorectal cancer. Surg Endosc 200;5: ILMO KELLOKUMPU, dosentti, osastonylilääkäri ilmo.kellokumpu@ksshp.fi Keski-Suomen keskussairaala Keskussairaalantie Jyväskylä 8
Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS
Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi
LisätiedotLAPAROSKOOPPINEN VAI AVOIN LEIKKAUS? KATSAUS KOLONKIRURGIAN LEIKKAUSMENETELMIIN
LAPAROSKOOPPINEN VAI AVOIN LEIKKAUS? KATSAUS KOLONKIRURGIAN LEIKKAUSMENETELMIIN Markus Poranen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Laparoskooppinen
LisätiedotSuojaavan avanteen käyttö vähentää pysyvän avanteen riskiä matalissa kolorektaali- ja koloanaaliliitoksissa
Suojaavan avanteen käyttö vähentää pysyvän avanteen riskiä matalissa kolorektaali- ja koloanaaliliitoksissa Minna Räsänen LL, gastrokirurgian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus Anna Lepistö dosentti, OYL
LisätiedotLaparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma. Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki
Laparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki Lasten ja aikuisten laparoskopian ja torakoskopian eroja Vatsaontelon / rintaontelon pieni tilavuus pienet
LisätiedotPaksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio
Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio Heikki Huhtinen, LT TYKS, vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Gastroenterologiayhdistyksen syyskokous 20.9.2013, Kuopio Sidonnaisuudet Tutkimusrahoitusta
LisätiedotSuolta ei pidä tyhjentää ennen paksusuolileikkausta
Paulina Salminen ja Arto Rantala KATSAUS Suolta ei pidä tyhjentää ennen paksusuolileikkausta Paksusuolikirurgiassa on vuosikymmeniä käytetty suolen mekaanista tyhjentämistä ilman tieteellistä näyttöä toimenpiteen
LisätiedotGE-komplikaatiot gynekologisessa kirurgiassa. Pekka Luukkonen HYKS Peijaksen sairaala
gynekologisessa kirurgiassa Pekka Luukkonen HYKS Peijaksen sairaala Tapausselostus no 1 : 35-v Operoitu kahdesti endometrioosin takia aikaisemmin resekoitu rektoktovaginaalista endometrioosia rakkoresektio
LisätiedotKolorektaalisyövän leikkaushoidon tulokset Mikkelin keskussairaalassa. Hannu Paajanen ja Niilo Härkönen
Alkuperäistutkimus Kolorektaalisyövän leikkaushoidon tulokset Mikkelin keskussairaalassa Hannu Paajanen ja Niilo Härkönen Vuosina 1985 94 Mikkelin keskussairaalassa todettiin 341 kolorektaalisyöpää, joista
LisätiedotSaako paksunsuolen syöpää leikata laparoskooppisesti?
Gastroenterologiayhdistyksen syyskokous Kuopio 19. 20.9.2013 Saako paksunsuolen syöpää leikata laparoskooppisesti? el Saija Vuolio, Lapin Keskussairaala Historiaa Saksalainen Georg Kelling teki ensimmäisen
LisätiedotEntry-tekniikat GKS 23.9.2010
Entry-tekniikat Päivi Härkki GKS 23.9.2010 Laparoskopia Vakavien komplikaatioiden riski laparoskopioissa 0.3% 50% laparoskopian vakavista komplikaatioista johtuu sokkona tehtävästä alkuvaiheesta/entrystä
LisätiedotGKS koulutuspäivät 13.10.2011 Marjaleena Setälä, EL 1. Fossa Douglas on endometrioosipesäkkeiden yleisin sijaintipaikka kuoppaa verhoava peritoneum sakrouteriiniset ligamentit peräsuoli 2. Endometrioosi
LisätiedotSappirakon laparoskooppinen poisto kirurgikoulutuksessa
Alkuperäistutkimus Hannu Paajanen, Anu Turunen, Satu Suuronen ja Seppo Ojala Sappirakon laparoskooppinen poisto kirurgikoulutuksessa Mikkelin keskussairaalassa vuosina 1995 2004 tehtiin 1 133 laparoskooppista
LisätiedotKOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA. GKS 25.9.08 Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio
KOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA GKS 25.9.08 Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio PÄIKI-LASKEUMALEIKKAUKSET ALKOIVAT KYS 2005 Aluksi... potilaille varattiin
LisätiedotFINPOP 2015 Nina Ma'sson Erikoislääkäri Oyl gyn K- HKS
FINPOP 2015 Nina Ma'sson Erikoislääkäri Oyl gyn K- HKS FINPOP - Taustoja Kohu vaginaalisiin verkkoleikkauksiin lii'yvistä riskeistä FDA:n varoitukset (2011) HALO- katsaus 2012 SHENIHR 2015 Miten meillä
LisätiedotKohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS
Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Sisältö / Kohdunpoiston Komplikaatiot Insidenssi ja kehitys Suomessa Vaikuttavat tekijät: Gynekologisen
LisätiedotUudet tekniikat peräsuolisyövän kirurgisessa hoidossa
TEEMA SUOLISTOSYÖPÄ KATSAUS Tero Rautio, Matti Kairaluoma ja Juhani Sand Uudet tekniikat peräsuolisyövän kirurgisessa hoidossa Peräsuolisyöpä on suomalaisten miesten kahdeksanneksi ja naisten kymmenenneksi
LisätiedotKoolonin divertikuliitin hoitolinjat
KATSAUS Jyrki Mäkelä, Heikki Kiviniemi, Erkki Rauvala ja Tero Rautio Koolonin divertikuliitin hoitolinjat Divertikuloosi pysyy valtaosalla, jopa 75 80 %:lla potilaista vähäoireisena ja komplisoitumattomana
LisätiedotMitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku
1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v
LisätiedotKasvainsairauksien kirurginen hoito
Kasvainsairauksien kirurginen hoito Sari Mölsä Diplomate of European College of Veterinary Surgeons Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Eläintenhoitajaseminaari 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta
LisätiedotKoolonin- ja peräsuolen syöpä eli kolorektaalisyöpä
Alkuperäistutkimus Suuret kolorektaaliset adenoomat Jyrki Mäkelä, Niina Riekkinen, Nina Rotko ja Seppo Laitinen Tasaisesti yleistyvän kolorektaalisyövän ennustetta on pyritty parantamaan seulonnan ja seurannan
LisätiedotLisämunuaisten kirurginen hoito Dos. Juhani Sand Kirurgian, Gastroenterologian ja Syövänhoidon toimialue TAYS Lisämunuaiskirurgia Tiivistä yhteistyötä endokrinilogin kanssa Endokriinista kirurgiaa Tiivisyhteistyö
LisätiedotLymfadenektomiaan liittyvät komplikaatiot. Jyrki Jalkanen
Lymfadenektomiaan liittyvät komplikaatiot GKS 14.10.2011 GKS 14.10.2011 Jyrki Jalkanen Lymfadenektomia gynekologisissa syövissä Vulva-ca nivuset/ (lantio) Cervix-ca lantio/para-aortaalitila Endometrium-ca
LisätiedotSuoliston alueen interventioradiologiaa
Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston
LisätiedotKomplisoitumaton divertikuliitti oikean diagnoosin kautta oireenmukaiseen hoitoon
Katsaus tieteessä Ville Sallinen LKT, erikoislääkäri HYKS, vatsaelinkirurgian klinikka Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS, vatsaelinkirurgian klinikka panu.mentula@hus.fi Komplisoitumaton divertikuliitti
Lisätiedot23.9.2010 GKS 2010 Reita Nyberg
Laparoskopia raskauden aikana el Reita Nyberg Naistentautien ja synnytysten vastuualue, TAYS Taustaa 1 odottaja / 500-635 tarvitsee vatsan alueen kirurgiaa muusta kuin obstetrisesta syystä appendisiitti,
LisätiedotIson kohdun poisto. Eija Tomás, Tays
Ison kohdun poisto Eija Tomás, Tays Jo ennen muinoin... V. 120 Soranus Kreikassa Vaginaalinen hysterektomia 1813 Conrad Langenbeck ensimmäinen suunniteltu VH Ephraim McDowell Kentucky v.1809 Laparotomia
LisätiedotSimulaattorit kirurgikoulutuksessa
Katsaus Tom Scheinin Simulaattorit kirurgikoulutuksessa Tehokkaaseen erikoistumiskoulutukseen käytetään eri syistä entistä vähemmän aikaa. Samalla sairaaloiden johtoon kohdistuu paineita taloudellisuuden
LisätiedotFINPOP- katsaus. GKS Nina Mattsson El, Oyl K- HKS
FINPOP- katsaus GKS 23.9.2016 Nina Mattsson El, Oyl K- HKS FINPOP 2015 Finnish National Survey of Pelvic Organ Prolapse Surgery Selvittää gynekologisten laskeumaleikkausten 1) indikaatiot, 2) leikkausmenetelmät,
LisätiedotPaksusuolen divertikuloosi
Katsaus Jyrki Mäkelä on länsimaissa yleinen sairaus, jonka esiintyvyys kasvaa iän myötä. Divertikuloosi sinänsä ei juuri koskaan ole leikkauksen aihe, vaan sen oireita pyritään hallitsemaan runsaskuituisella
LisätiedotTähystyskirurgia ja sen mahdollisuudet
ja sen mahdollisuudet gastrokirurgi Tähystysleikkaus tarkoittaa toimenpiteen suorittamista videokameraa apuna käyttk yttäen, tarkoitukseen suunniteltujen instrumenttien avulla Historia Ensimmäiset iset
LisätiedotLaparoskooppinen kohdunpoisto
Gynekologinen peruskirurgia tänään Laparoskooppinen kohdunpoisto GKS 19.9.2014 Marjaleena Setälä PHKS marjaleena.setala@phsotey.fi Sidonnaisuudet Ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala, Lahti Laparoskooppisen
LisätiedotKATSAUS. Paksu- ja peräsuolisyöpäleikkausten. Heikki Joensuu ja Ilmo Kellokumpu
KATSAUS Paksu- ja peräsuolisyöpäleikkausten liitännäishoito Heikki Joensuu ja Ilmo Kellokumpu Paksu- tai peräsuolisyöpää sairastavista 75 80 %:lle voidaan tehdä radikaali, kaiken makroskooppisen syöpäkudoksen
LisätiedotDIVERTIKKELITAUTI JA SEN OPERATIIVINEN HOITO HATANPÄÄN SAIRAALASSA VUOSINA
DIVERTIKKELITAUTI JA SEN OPERATIIVINEN HOITO HATANPÄÄN SAIRAALASSA VUOSINA 2005 2015 Erkki Karttunen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Maaliskuu
LisätiedotAppendisiitti lääke vai leikkaus? APPAC-tutkimus
Appendisiitti lääke vai leikkaus? APPAC-tutkimus 19.9.2013 SGY syyskokous, Kuopio Dos Paulina Salminen TYKS, Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Fitz RH. Perforating Inflammation of the Vermiform
LisätiedotLaparoskopiasta on tullut urologian rutiinia ensimmäiset 178 leikkausta HYKS:ssa
Alkuperäistutkimus Harry Nisen, Ilkka Perttilä, Harri Juusela, Martti Ala-Opas ja Kimmo Taari Laparoskopiasta on tullut urologian rutiinia ensimmäiset 178 leikkausta HYKS:ssa Vuosina 1998 2005 tehtiin
LisätiedotTeemu Taalamo REKTUMPROLAPSIEN OPERATIIVINEN HOITO
Teemu Taalamo REKTUMPROLAPSIEN OPERATIIVINEN HOITO Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Syventävien opintojen kirjallinen työ Maaliskuu 2019 1 TIIVISTELMÄ Teemu Taalamo: Rektumprolapsien operatiivinen
LisätiedotPÄIVÄKIRURGIA Alueellinen koulutustilaisuus VSSHP Tuula Manner TOTEK
PÄIVÄKIRURGIA Alueellinen koulutustilaisuus VSSHP 12.12.2016 Tuula Manner TOTEK Päiväkirurgia Päiväkirurginen toimenpide tehdään leikkaussalissa, ja se edellyttää laskimosedaatiota, yleisanestesiaa tai
LisätiedotEturauhasen poistoleikkaus
Eturauhasen poistoleikkaus www.eksote.fi Potilasohje Yleistä Eturauhanen sijaitsee lantion pohjassa virtsarakon alapuolella ympäröiden virtsaputkea. Eturauhanen tuottaa osan siemennesteestä. Eturauhasen
LisätiedotNaisen Sterilisaatio
Naisen Sterilisaatio El Outi Nevalainen alueellinen koulutus 27.10.2017 Sterilisaatio Sterilointi eli sterilisaatio on kirurginen toimenpide, jonka ensisijainen ja ihmisillä pääasiallinen tarkoitus on
LisätiedotSakrumin pahanlaatuisten luukasvainten kirurginen hoito
Sakrumin pahanlaatuisten luukasvainten kirurginen hoito Toni-Karri Pakarinen 1, Piia Suomalainen 1, Hannu Kuokkanen 2, Minna Laitinen 1 1 Sarkoomayksikkö, Tuki- ja liikuntaelinsairauksien vastuualue, TAYS
LisätiedotNopeutetun hoidon malli
Ilmo Kellokumpu KATSAUS Nopeutetun hoidon malli kolorektaalikirurgian toinen vallankumous Fast track hoitomallia eli nopeutettua kirurgista hoitoa voidaan pitää kolorektaalikirurgian toisena vallankumouksena
LisätiedotKOOLONKARSINOOMA. oireet, diagnostiikka, levinneisyysluokitus ja hoito
KOOLONKARSINOOMA oireet, diagnostiikka, levinneisyysluokitus ja hoito Laura Pekkarinen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos / lääketiede
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotKirurgin näkökulma: Päiväkirurgiset laparoskooppiset leikkaukset
Kirurgin näkökulma: Päiväkirurgiset laparoskooppiset leikkaukset Pipsa Peromaa-Haavisto 26.9.2014 Tampere Suomen Päiväkirurgisen Yhdistyksen koulutuspäivä Pienet laparoskooppiset toimenpiteet Esittely
Lisätiedot6.10.2011. M.Rasmussen 30.07.2007
Ileokolonoskopia Martin Rasmussen yleislääket. erik.lääkäri Tampereen kaupunki 29.09.2011 2011 Ileokolonoskopia toimenpidevälineistö tiimi toimenpidevalmistelu antibioottiprofylaksia toimenpiteen indikaatiot
LisätiedotRuokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä 2013. Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia
Ruokatorvisyöpä Ruokatorvisyöpä 2013 Eero Sihvo Dos KSKS Nielemisvaikeus Suomessa vajaa 300/v 14. yleisin ca >20. yleisin ca 2 histologista päätyyppiä Distaalinen ruokatorvi 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0
LisätiedotVaginaalinen ohutsuoliprolapsi laskeumaleikkauksen jälkeen. Ayl, vye Kirsi Kuismanen, TAYS NaSy GKS 28.9.2012
Vaginaalinen ohutsuoliprolapsi laskeumaleikkauksen jälkeen Ayl, vye Kirsi Kuismanen, TAYS NaSy GKS 28.9.2012 Potilastapaus -28, 1 synnytys, -93 hysterectomia adn.que 1/2010 rectoenterocele naisen nyrkin
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotNaisen kirurginen vatsakipu. Anne Mattila, gastrokirurgi
Naisen kirurginen vatsakipu Anne Mattila, gastrokirurgi 30.9.2016 Erotusdg kirurginen vai gynekologinen mahakipu? Selkeä kirurginen dg Mekaaninen tukos / paralyysi gi-kanavassa Perforaatiot Iskemia Gi-kanavan
LisätiedotIäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES
Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS- Milloin potilas tulisi leikata? Potilas tulisi leikata silloin kun hänelle on leikkauksesta enemmän hyötyä kuin haittaa
LisätiedotEsimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli
Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli Markku Luostarinen LT, Dosentti Kirurgian ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala Lihavuus Painoindeksi BMI (body mass index, kg/m
LisätiedotUlkusperforaation hoito avoin vai laparoskooppinen suturaatio?
Ulkusperforaation hoito avoin vai laparoskooppinen suturaatio? Jaana Vironen dosentti, gastrokirurgian erikoislääkäri HYKS Jorvin sairaala Ulkusperforaatio on peptisen ulkustaudin komplikaatio, jossa maha-
LisätiedotHyötyykö potilas leikkaushoidosta?
Hyötyykö potilas leikkaushoidosta? FINPOP 2015 6 kk:n seurannan tuloksiin viitaten Nina Mattsson, oyl K-HKS Sidonnaisuudet Päätoimi Osastoylilääkäri, Kanta-Hämeen Keskussairaala, Hämeenlinna Sivutoimet
LisätiedotAkuutit suolisto-ongelmat: ongelmat:
2013 Akuutin vatsan radiologiaa / natiivimaha-rtg kuvantulkintaharjoitus Ryhmäopetus V1 Radiologian oppikirjassa sivut 259-284 ja 292-314 liittyvät aihepiiriin Akuutit suolisto-ongelmat: ongelmat: Lama
LisätiedotÓlafur Ólafsson Uterus flags 2008 (outdoor installation, Reykjavik)
Ólafur Ólafsson Uterus flags 2008 (outdoor installation, Reykjavik) Yhteenvetoa väitöskirjasta / FINHYST 2006 Hysterectomy for benign indications in Finland 30.3.2012 HY GKS 27.9.2012 Tea Brummer Osatyöt
LisätiedotPOTILASOHJE 1 ensitieto 28.3.2012
PAKSU- JA PERÄSUOLEN SYÖPÄ POTILASOHJE 1 Sinulla on todettu syöpä paksu- tai peräsuolen alueella. Sairastuminen herättää paljon kysymyksiä, pelkoa ja ahdistusta. On hyvä tietää, ettei syöpädiagnoosi tarkoita
LisätiedotOptimoitu toipuminen, kirurgin näkökulma. Tom Scheinin, kirurgian dosentti, FRCS
Optimoitu toipuminen, kirurgin näkökulma Tom Scheinin, kirurgian dosentti, FRCS Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, kirurgian ja gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri, kirurgian dosentti,
LisätiedotCystocelen korjaus vaginaalisella verkolla. Teuvo Takala P-HKS GKS
Cystocelen korjaus vaginaalisella verkolla Teuvo Takala P-HKS GKS 26.09.08 Esityksen sisältö Johdanto Julkaistuja tutkimuksia Omia kokemuksia ja johtopäätöksiä Ei historiaa eikä epidemiologiaa Ei leikkaustekniikkaa
LisätiedotLAPAROSKOOPPISET KOLONKARSINOOMARESEKTIOT OULUN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA VUOSINA 2008-2011
LAPAROSKOOPPISET KOLONKARSINOOMARESEKTIOT OULUN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA VUOSINA 2008-2011 LK TUOMAS LEHTOLA OHJAAJA: JYRKI MÄKELÄ KIRURGIAN KLINIKKA OULUN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Hyväksytty: 1 1.
LisätiedotKalprotektiinin käyttö tulehduksellisten suolistosairauksien diagnostiikassa
Labquality Days 12.2.2016 Kalprotektiinin käyttö tulehduksellisten suolistosairauksien diagnostiikassa Martti Färkkilä Helsingin Yliopisto Kliininen laitos HUS Vatsakeskus, Gastroenterologian klinikka
LisätiedotMilloin dacryocystorhinostomia?
Milloin dacryocystorhinostomia? Juha Seppä OYL, korva-, nenä- ja kurkkutautiopin dosentti Osaamiskeskusjohtaja, aistinelinsairaudet, Kuopion Yliopistollinen Saitraala Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia
LisätiedotHAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO
HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO Marko Lempinen osastonylilääkäri, dosentti HYKS Vatsakeskus Elinsiirto- ja Maksakirurgia Diabetespäivä 17.11.2015 Haimansiirto Ensimmäinen siirto 1966 Minnesota USA Eurooppa 1972
LisätiedotCORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)
LisätiedotENDOMETRIOOSI- POTILASOPAS - Valmistautuminen leikkaukseen
ENDOMETRIOOSI- POTILASOPAS - Valmistautuminen leikkaukseen Potilasopas endometrioosileikkaukseen tulevalle Tämä potilasopas on suunniteltu sinulle, joka valmistaudut endometrioosin vuoksi leikkaukseen.
LisätiedotLeikkausalueen infektioiden ehkäisy, WHO:n ohjeiden soveltaminen
Leikkausalueen infektioiden ehkäisy, WHO:n ohjeiden soveltaminen INTO-päivät, 6.11.2018 Dipoli Kaisa Huotari LT, Infektiolääkäri HUS, Tulehduskeskus, Peijaksen sairaala Tässä esityksessä jätän vähemmälle
LisätiedotBellovac Exudrain Abdovac
Bellovac Exudrain Abdovac Haavaimut Täydellinen tuotevalikoima kaikkiin indikaatioihin ja tarpeisiin Hellävarainen ja oikea imuteho Matala alipaine on oikea valinta Matalalle alipaineelle ei nykyään ole
LisätiedotMilloin vatsaonteloon jätetään dreeni leikkauksessa?
Mikael Laine, Panu Mentula, Laura Koskenvuo, Arno Nordin ja Ville Sallinen Milloin vatsaonteloon jätetään dreeni leikkauksessa? Leikkauksen jälkeen vatsaonteloon voidaan jättää joko aktiiviseen imuun kytketty
LisätiedotVartijaimusolmuketutkimus kolorektaalisyövän hoidossa diagnostiikka paranee
Katsaus Jaana Vironen Vartijaimusolmuketutkimus kolorektaalisyövän hoidossa diagnostiikka paranee Kolorektaalisyövän etäpesäkkeitä syntyy tavallisesti ensimmäiseksi suoliliepeen imusolmukkeisiin. Jos imusolmukkeissa
LisätiedotPalleatyräleikkauksen komplikaatiot
KATSAUS Tuomo Rantanen Onnistuessaan palleatyräleikkaus eli fundoplikaatio parantaa oireisen refluksipotilaan elämänlaatua merkittävästi. Fundoplikaation jälkeiset komplikaatiot ovat varsin harvinaisia,
LisätiedotGynekologinen robottikirurgia Eija Tomás, TAYS
Gynekologinen robottikirurgia 15.1.2010 Eija Tomás, TAYS Gynekologisen kirurgian historia 1900-luvun alkupuoli ja puoliväli avokirurgiaa 1980-luku laparoskopia 1990-luku laparoskooppinen syöpäkirurgia
LisätiedotLEIKOPÄIKILYHKI. Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014. Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää
LEIKOPÄIKILYHKI Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014 Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää Ulla Keränen Sidonnaisuudet: HUS - Hyvinkää - Operatiivisen tulosyksikön
Lisätiedottekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun
Polven tekonivelleikkauksessa korvataan kuluneet nivelpinnat tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun Leikkauksen tarkoituksena
LisätiedotAkuutit vatsakivut ovat tavallinen päivystysvastaanotolle
Katsaus Laparoskopia: oivallinen apuväline monissa akuutin vatsan ongelmissa Jari Ovaska ja Pontus Molander Akuuttien vatsakipujen syyt ovat moninaisia, ja leikkauspäätös joudutaan tekemään usein ilman
LisätiedotTekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS
Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,
LisätiedotAlexey Schramko LT, osastonylilääkäri HYKS, ATeK, Jorvin sairaala
Taru Muhonen LL, sairaalalääkäri HYKS, ATeK, Töölön sairaala taru.muhonen@helsinki.fi Alexey Schramko LT, osastonylilääkäri HYKS, ATeK, Jorvin sairaala alexey.schramko@hus.fi Epiduraalipuudutus aikuisten
LisätiedotSiirtokriteerit heräämöstä vuodeosastolle. Mari Savo, anest sh kesle, anestesia, OYS Jyväskylä 4.10.2012
Siirtokriteerit heräämöstä vuodeosastolle Mari Savo, anest sh kesle, anestesia, OYS Jyväskylä 4.10.2012 Lukkarinen Hannele TtT, dosentti, esh, yliopistonlehtori, Oulun yliopisto, Terveystieteiden laitos
LisätiedotHOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN
HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN MIKÄ ON HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO Potilaalla todetaan mikrobin aiheuttama paikallinen- tai yleisinfektio ei ollut
LisätiedotO ptimoidun toipumisen ohjelma (fast
Johanna Savikko, Jyrki Kössi ja Tom Scheinin Optimoidun toipumisen ohjelmat vatsaelinkirurgiassa Optimoidun toipumisen ohjelmia on sovellettu jo pitkään, 1990-luvun lopusta alkaen, suolileikkauksessa olleilla
LisätiedotMitä onkologi toivoo patologilta?
Mitä onkologi toivoo patologilta? Mikä PAD-lausunnossa vaikuttaa kilpirauhassyövän hoitoon Hanna Mäenpää, dos HUS, Syöpätautien klinikka Onkologian trendejä Entiteetit pirstoutuvat pienemmiksi: lisää tietoa
LisätiedotKrooninen alavatsakipu, suolistokipu? LT, erikoislääkäri Markku Pajala 23.9.2015
Krooninen alavatsakipu, suolistokipu? LT, erikoislääkäri Markku Pajala 23.9.2015 Kiitos kutsusta sidonnaisuudet Lääketehtaiden koulutusalaisuudet MSD, AbboF Lääketehtaiden koulutusmatkat MSD, AbboF, Takeda
LisätiedotYhtenäisten toimenpidekoodien merkitys. Jyrki Jalkanen GKS 28.9.2006
Yhtenäisten toimenpidekoodien merkitys Jyrki Jalkanen GKS 28.9.2006 Nordic Centre for Classifications in Health Care Uppsala University Department of Public Health and Caring Sciences www.nordclass.uu.se
LisätiedotKroonisen haimatulehduksen komplikaatioiden endoskooppinen hoito
Endoskopia Leena Kylänpää, Marianne Udd ja Jorma Halttunen Kroonisen haimatulehduksen komplikaatioiden endoskooppinen hoito Krooninen pankreatiitti on haimaa arpeuttava tauti, joka kehittyy akuuttien haimatulehdusten
LisätiedotMikä määrää peräsuolisyöpäpotilaan primaarihoidon?
TAPAUSSELOSTUS TEEMA Anna Lepistö, Mauri Kouri, Ritja Savolainen ja Ari Ristimäki Diagnostiikka ja hoitopäätös potilastapausten valossa Mikä määrää peräsuolisyöpäpotilaan primaarihoidon? Moniammatillinen
LisätiedotMikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI
Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksia Mikrobilääkeprofylaksilla eli ehkäisevällä antibioottihoidolla tarkoitetaan leikkauksen
LisätiedotKirjaamisesimerkkejä, v. 2011
Kirjaamisesimerkkejä, v. 2011 Esimerkki Potilas on ollut osastolla tekonivelen luksaation vuoksi Diagnoosit väärässä järjestyksessä 1. I48 Eteisvärinä tai eteislepatus 2. I10 Essentiaalinen verenpainetauti
LisätiedotMiten hyödynnän opetuksessa eläin- ja kadaaverikeskuksia? Reita Nyberg Presymposium 13.4.2016
Miten hyödynnän opetuksessa eläin- ja kadaaverikeskuksia? Reita Nyberg Presymposium 13.4.2016 You cannot learn to play the piano by going to concerts Kenton 2006 Obstet Gynecol Clin N Am 2 13.4.2016 Jyväskylä
LisätiedotPERÄSUOLISYÖVÄN HOITO KUOPION YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA
PERÄSUOLISYÖVÄN HOITO KUOPION YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA Heta Emilia Ylkänen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Lääketieteen laitos / kirurgia Helmikuu 2019 Sisältö 1 Johdanto...
LisätiedotAikuisen uveiittipotilaan valmistautuminen kaihileikkaukseen. Mira Siiskonen, el OYS SSLY Levillä
Aikuisen uveiittipotilaan valmistautuminen kaihileikkaukseen Mira Siiskonen, el OYS SSLY Levillä 23.3.2017 Luentopalkkioita Santen Konsulttipalkkioita Bayer Abbvie Kongressimatkoja Bayer Abbvie Allergan
Lisätiedot1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa
1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos
LisätiedotSeminoman hoito ja seuranta. S. Jyrkkiö
Seminoman hoito ja seuranta S. Jyrkkiö 17.4.2015 Kivessyöpä yleistyy Pohjoismaissa Seminoman ja non-seminoomien yleisyys Pohjoismaissa Kuolleisuus kivessyöpään Pohjoismaissa Kivessyöpä 5 v OSS Kivestuumoreiden
LisätiedotVirtsarakon poistoleikkaus virtsa-avanne (Bricker) Potilasohje
Virtsarakon poistoleikkaus virtsa-avanne (Bricker) www.eksote.fi Potilasohje Yleistä Sinulla on todettu virtsarakon syöpä ja lääkärin kanssa käydyn neuvottelun jälkeen on hoidoksi valittu virtsarakon poistoleikkaus.
LisätiedotBMI:N VAIKUTUS TEKONIVELLEIKKAUKSEEN. IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Turku EL, LT Outi Väyrynen OYS
BMI:N VAIKUTUS TEKONIVELLEIKKAUKSEEN IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Turku 24.4.2019 EL, LT Outi Väyrynen OYS Painoindeksi eli BMI (WHO:n luokittelu) BMI (body mass index) = paino (kg)/ pituus²
LisätiedotVirtsatiekomplikaatiot. Päivi Härkki GKS päivät 14.10.2011
Virtsatiekomplikaatiot Päivi Härkki GKS päivät 14.10.2011 diagnostisissa laparoskopioissa riski olematon LH:ssa 0.3% dg peroperatiivisesti vain 10% poltto suurin syyllinen Uretervaurio LH:n uretervauriot
Lisätiedot! Ruoansulatusentsyymien tuotto!! Ravinteiden imeytyminen!! Imeytymishäiriöt (keliakia, giardia)! ! Umpilisäke!! Paksu- ja peräsuoli!
Suolisto!! Ohutsuoli! GI-kanava / Suoli 2012 Ari Ristimäki Kliinisen patologian professori Osastonylilääkäri Helsingin yliopisto ja HUSLAB Koliitit" Paksusuolen tulehdukset!! Mikroskooppinen koliitti!!
LisätiedotNeuroendokriinisten syöpien lääkehoito
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,
LisätiedotRefluksitaudin leikkaushoito Mikkelin keskussairaalassa vuosina Hannu Paajanen ja Anu Valkonen
Alkuperäistutkimus Refluksitaudin leikkaushoito Mikkelin keskussairaalassa vuosina 1997 2001 Hannu Paajanen ja Anu Valkonen Mikkelin keskussairaalassa suoritettiin viiden viime vuoden aikana yhteensä 192
LisätiedotMuutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista
17 December 2015 EMA/PRAC/835776/2015 Pharmacovigilance Risk Assessment Committee (PRAC) Muutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista Hyväksytty PRAC:n 30.
LisätiedotVarhainen mobilisaatio vaatii saumatonta yhteistyötä. Fysioterapeutti Jaana Koskinen, anestesiasairaanhoitaja Hannu Koivula
Varhainen mobilisaatio vaatii saumatonta yhteistyötä Fysioterapeutti Jaana Koskinen, anestesiasairaanhoitaja Hannu Koivula VARHAINEN MOBILISAATIO vs. LIIKKUMATTOMUUS Varhainen mobilisaatio tarkoittaa varhaista
LisätiedotKoska refluksitaudin todellisia syitä ei täysin
Refluksitauti Tuula Kiviluoto Refluksitaudin primaarihoito ovat elämäntapaohjeet ja lääkitys. Vain osa potilaista tarvitsee leikkausta. Hyvä leikkaustulos edellyttää potilaiden huolellista valintaa ja
Lisätiedot