Motivaatio TAITOA JA TAHTOA Marja-Kristiina Lerkkanen Jyväskylän yliopisto. Hyvät oppimistulokset edellyttävät taitoa ja tahtoa
|
|
- Timo-Jaakko Pesonen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Motivaatio Marja-Kristiina Lerkkanen Jyväskylän yliopisto TAITOA JA TAHTOA Hyvät oppimistulokset edellyttävät taitoa ja tahtoa (skill & will; Pintrich & Skunk, 2003) Taito Motivaatio Usko omiin kykyihin. Halu oppia ja harjoitella. 1
2 Motivaation määritelmä Tila, joka saa aikaan, ohjaa ja pitää yllä toimintaa (Lehtinen, Vauras & Lerkkanen, 2016). Valinnat, aloitteellisuus, toiminnan intensiivisyys ja sitkeys Voima, joka saa ihmisen tekemään asioita ja saattamaan tekemänsä loppuun asti (Pintrich & Schunk, 2002). MISTÄ MOTIVAATIO KOOSTUU? Minäkuva: kuva itsestä oppijana sekä se, millaisia uskomuksia ja päämääriä omaan suoriutumiseen liittyy (Wigfield & Eccles, 2000). Työskentelytavat eli suoritusstrategiat (tehtävään suuntautuva strategia, hallinta-orientaatio vs. tehtävää välttelevä strategia): näkyvät lapsen tavassa toimia kohdatessaan haasteita. (Onatsu-Arvilommi & Nurmi, 2000). Mieltymykset: arvostus ja kiinnostus asiasta tai tehtävästä (Wigfield & Eccles 2000). 2
3 MIKÄ MOTIVAATIOON VAIKUTTAA? Lapsen synnynnäiset taipumukset, mm. tunteet uusissa tilanteissa Aikuisten lasta koskevat uskomukset ja odotukset Lasten havainnot aikuisten suhtautumisesta tehtäväalueisiin Lasten oma-alotteisuuden ja itsenäisten valintojen tukeminen Aikuisten osoittama kiinnostus lukemista kohtaan OPETTAJAN MERKITYS MOTIVAATIOLLE Opettajan omat päämäärät, arvostukset ja suhtautuminen suoriutumiseen ja oppimiseen vaikuttaa. Opettajan yksittäistä lasta koskeva ennakointi ohjaa opettajan toimintaa. Mitä myönteisempi ennakointi, sitä runsaampi positiivinen palaute, rohkaisu ja kannustus. Lapsen kiinnostus ja motivaatio vaikuttaa myös opettajan motivaatioon. 3
4 OPETTAJAN OPETUSTAVAT JA ILMAPIIRI RYHMÄSSÄ (Deci & Ryan) Ryhmän lasten motivaatio korkea: opettaja tukee lasten itsenäisyyttä ja pätevyyden tunnetta, välttää vertailua ja suoritusten korostamista Lasten motivaatiota heikentää: kilpailuhenkisyys, lasten kykyerojen korostaminen, suoriutumisesta annettavat ulkoiset palkkiot, julkinen arviointi ja arvostelu Opettajan lukuinto Lukumotivaation, lukuasenteen, oppilaan itsetunnon ja koulumenestyksen välillä on osoitettu olevan yhteys (Lerkkanen, 2018). Lukuharrastuksella on merkitystä lapsen ja nuoren tunne-elämän ja ajattelutaitojen kehittymiselle (Merga, 2016; Tartar, 2009). Opettajan asenne lukemista kohtaan, hänen lukuharrastuksensa sekä suhtautuminen lukemiseen on erittäin merkityksellistä sille, miten hän pystyy innostamaan oppilaitaan lukemaan (Merga, 2016). Oppilaiden lukijuudelle on havaittu tekevän suurimman vaikutuksen se, jos opettaja jakaa omia lukukokemuksiaan oppilaiden kanssa, keskustelee luetusta ja jakaa kokemuksiaan ja näkemyksiään kirjoista (Applegate & Applegate, 2004; Gambrell, 1996). JYU. Since
5 Kiinnostuksen kokemus koulussa Yleinen kiinnostus koulussa opiskeluun tyypillisesti laskee ensimmäisten alakouluvuosien aikana. Syynä ei kuitenkaan ensisijaisesti ole kompetenssiuskomusten heikkeneminen. 5 4,5 4 3,5 3 Kuinka paljon pidät /kuinka mukavaa sinusta on koulussa tehtävät asiat/koulun käyminen. 1. Grade 1. Luokka Grade luokka 3. luokka Grade 4. luokka Grade (Spinath & Spinath Learning and Instruction.) ALKUPORTAAT Lapset, vanhemmat ja opettajat yhteistyössä Koulupolun alussa VANHEMPI Vanhemmuus Uskomukset ja odotukset koskien lasta ja hänen oppimistaan Yhteistyö vanhempien ja opettajien kesken OPETTAJA Opettajuus ja opetuskäytänteet, opettajan ja oppilaan vuorovaikutus Uskomukset ja odotukset koskien lasta ja hänen oppimistaan Yhteistyö vanhempien ja opettajien kesken Oppimisen riskit LAPSI Taitojen kehittyminen: Esiopetuksesta 9.lk ja lukio/ammatillinen Oppimismotivaatio 5
6 Varhainen kiinnostus sisällöistä/oppiaineista (interest; n = 868) Environment Esiopetuksen sisältöalueet 4,11 1. luokka: oppiaineet Arts 4,11 Maths Music Literacy Story telling 3,7 3,44 3,48 3,5 Outdoor play Playing 4,16 4, KIINNOSTUS herää esiopetuksessa Esiopetuksen kevät (n = 1836 ): keskiarvo = 3.62, sd = luokan syksy (otos n = 578): Ka = 3.72, sd =
7 Kuinka paljon pidät eskarissa / koulussa? (task-value) (N = 1837) JYU. 14 Since Koulumotivaatio 7. luokalla v.2007 N = 339; 2010 N = 266 (LKK) ja v.2014 N =1167 (Alkuportaat) Matematiikka Äidinkieli Matematiikka Äidinkieli Matematiikka Äidinkieli Tärkeys Hyödyllisyys Kiinnostavuus tytöt pojat ,5 3 2,5 2 1, Välttäminen Tehtäväsuuntautuneisuus Matematiikka Äidinkieli Tehtävästrategia Käsitys taidoista tytöt pojat 7
8 Minäpystyvyys (self-efficacy) Oppilaan käsitys omista kyvyistä selviytyä tehtävästä tai toiminnasta (Bandura, 1997) Yhteydessä: Hyviin oppimistuloksiin Ponnisteluun ja sitkeään yrittämiseen Haasteiden kohtaamiseen Voi tukea tehtävillä, jotka tarjoavat sekä haasteita että menestymisen mahdollisuuksia Olennaista: realistinen käsitys omista kyvyistä Oppijaminäkuva: kirjaimet, eskaritehtävät, lukeminen Paras (= 1) Keskivälillä (= 2-9) Esiopetuksen kevät (n = 867): M = 3.44, sd = 2.38 Paras 30 27,6 Vähiten taitava (= 10) 1.lk: syksy: M = 4.29; sd = 2.5 kevät: M = 3.72; sd = lk syksy n= lk kevät n=578 % ,5 15,8 13,5 13, Paras 16,10 16,2 18,6 14, ,2 4,5 1,7 1,4 1, ,5 2,9 2,2 2,1 2,
9 Kausaaliattribuutiot eli syypäätelmät (attributions) Oppilaan uskomukset onnistumisen tai epäonnistumisen syistä (Weiner, 1986) Kolme ulottuvuutta, joiden mukaan syy voi olla: Yksilössä itsessään tai jossakin ulkoisessa tekijässä Yksilön hallittavissa tai hallinnan ulottumattomissa Yksilön pysyvä ominaisuus tai muutettavissa Muovaavat menestymiseen liittyviä toiveita, pelkoja ja odotuksia ja vaikuttavat siihen, miten suuntaudumme tuleviin tehtäviin Onnistumisen ja epäonnistumisen syitä eskareiden ja 1-2-luokkalaisten kertomana Onnistuin koulussa koska Osaan Olen hyvä Olen liian hyvä Kuuntelin opettajaa Minulla oli hyvä päivä Löysin kynän Kuulin mitä opettaja sanoi Minulla on hyvät silmät Olen niin viisas Olen nopea Näin kysymyksen Olen tehnyt sen aikaisemminkin Ajattelin kovasti Keskityin Epäonnistuin koulussa koska En kuunnellut opettajaa En ole hyvä Olen niin pieni ja huono Päässäni on jotain vikaa En ole tottunut tekemään sellaisia tehtäviä Opettaja ei auttanut Tehtävät olivat liian vaikeita Käteni tärisi En ymmärtänyt Olin liian väsynyt En muistanut Ajattelin jotain muuta En keskittynyt (Koulutaitojen ja motivaation kehitys tutkimus, Nurmi & Aunola, 1999) 9
10 Sisäinen ja ulkoinen motivaatio (Deci & Ryan, 1985) Oppilas toimii, koska oppiminen/käsillä oleva tehtävä on itsessään kiinnostavaa (sisäinen motivaatio) auttaa saavuttamaan palkkion tai jonkin muun tavoitteen (ulkoinen motivaatio) Opettajalla tärkeä merkitys siinä, miten kiinnostavina opetettavat asiat koetaan. Missä määrin toimintaympäristö tukee 1. Autonomiaa? 2. Pystyvyyden tunnetta? 3. Yhteenkuuluvuutta? Tuki valinnoille ja vaikuttamismahdollisuuksille Olen arvokas, mielipiteilläni on väliä Palaute toiminnasta Osaan, olen pystyvä Kokemus läheisyydestä ja välittämisestä Kuulun tähän luokkaan / kouluun. ULKOISESTA SISÄISEEN MOTIVAATIOON 55. Oma kiinnostus ja koettu nautinto - Haluan oppia ja kokeilla. SISÄINEN MOTIVAATIO 44. Itse työstetyt tavoitteet, arvot ja normit - Haluan näyttää itselleni ja muille, että osaan. 33. Kiinnittyminen ympäristön tavoitteisiin ja arvostuksiin Toimin saadakseni hyötyä ja arvostusta. 22. Itsearvostuksen säilyttäminen ja häpeän välttäminen - Muut eivät saa nähdä osaamattomuuttani. 11. Rangaistukset ja palkkiot - Teen, jotta minua ei rangaistaisi. ULKOINEN MOTIVAATIO Deci & Ryan: Organismic Integration Theory (OIT)
11 Tavoitteorientaatio Tavoitteena opetettavan asian, ilmiön tai taidon ymmärtäminen ja osaaminen Tavoitteena hyvä suoriutuminen, kuten hyvä arvosana Tehtäväsuuntautuneet Suoritussuuntautuneet Välttämissuuntautuneet Tavoitteena välttää epäonnistumista ja kyvyttömältä näyttäytymistä muiden silmissä Tavoiteorientaatiolla on yhteyttä kiinnostukseen Sisäisen motivaation kehitystä tukevat oppilaan tavoitteet, jotka painottavat oppimista (ei vain suoriutumista). Aika 1 Aika 2 Sisäinen motivaatio.47***.35*** Sisäinen motivaatio Oppimista korostavat tavoitteet (äidinkieli).73***.02 Oppimista korostavat tavoitteet (äidinkieli) (Spinath & Steinmayr 2012, JEP) 11
12 Estimated Marginal Means of Reading Skill Z scores According to Age Level Varhaiset erot motivaatiossa Riskiryhmän lapset koulun alkaessa Vähemmän kiinnostuneita lukemisesta** Vähemmän kiinnostuneita matematiikasta** Lukemisen oppijaminäkuva kielteisempi* Matematiikan oppijaminäkuva kielteisempi* Riskiryhmän lapset 1. luokan lopussa Lukemisen oppijaminäkuva kielteisempi*** Enemmän tehtävää välttävää käyttäytymistä*** Ei eroja: oppiainekiinnostuksessa Lukutaidon kehitys alaryhmittäin luokilla 1-4 (Lerkkanen, Kiuru & Poikkeus 2013) 0,5 0-0,5-1 -1,5-2 -2,5 T1 T2 T3 T4 T5 1 st st 1 st st 2 nd 3 rd 4 th Fall Fall Spring Time Spring Spring Spring Ryhmä 0 (n = 66): ei-riskiä Ryhmä 1 (n = 108): ikätason 2. lk saavuttaneet Ryhmä 2 (n = 78): tasaisesti jäljessä pysyvät Ryhmä 3 (n = 56): ero ikätasoon kasvaa 2. lk asti Group 1: Not at risk (n = 66) Ryhmien väliset Group 2: Gaining erot age olivat level (n = 108) selvimmät 1. luokan syksystä kevääseen, ja 1. lk keväästä 2. luokan kevääseen. Group 3: Somewhat behind-lagging of age level (n = 78) Ryhmien väliset erot stabiloituivat 2. lk jälkeen. Group 4: Clinically behind-laggind of age level (n = 56) 12
13 Ryhmien väliset erot motivaatiossa Tehtävää välttävä käyttäytyminen: Kaikilla luokka-asteilla paitsi 1. lk riskiryhmän lapsilla oli enemmän tehtävää välttävää käyttäytymistä kuin ei-riskilapsilla (R0). 1. luokalla riskiryhmän lapset, jotka myöhemmin saavuttivat lukutaidossa ikätasonsa (R1), osoittivat vähemmän tehtävä välttävää käyttäytymistä kuin muut riskiryhmän lapset (R2 ja R3). Oppijaminäkuva lukijana: 1. lk syksyllä ei ryhmien välisiä eroja. Myöhemmin riskiryhmänlapsilla R2 ja R3 kielteisempi oppijaminäkuva kuin ei-riskilapsilla (R0). Riskiryhmän lapsilla, jotka saavuttivat ikätasonsa (R1), oli myönteisempi oppijaminäkuva kuin ikätasosta koko ajan jälkeen jäävien ryhmällä (R3). Kiinnostus lukemiseen: Luokilla 1-3 ei ryhmien välisiä eroja. Erot näkyivät vasta 4. luokalla: jälkeen jäävät riskiryhmän lapset (R3) olivat vähemmän kiinnostuneita lukemisesta kuin lapset, jotka saavuttivat ikätasonsa (R1) ja ei-riskilapset (R0). Kehityksellisiä profiileja luokilla 1-2: tehtävää välttävä käyttäytyminen ja lukutaito (Mägi, Torppa, Lerkkanen, Poikkeus, Rasku-Puttonen & Nurmi 2013, L&I) 1,5 Yli keskitason 1 0,5 z-score 0-0,5 Alle keskitason -1-1,5 T1 T2 T3 T1 T2 T3 Task-Avoidance Tehtävien välttely (TA) Reading Fluency Lukutaito (R) high TA-low R high TA-high R low TA-low R low TA-high R 13
14 Myönteisesti ja kielteisesti kasautuvat kehät Myönteinen palaute Hallinnan tunne Myönteinen minäkuva Kielteinen palaute Epäonnistumisen ennakointi Kielteinen minäkuva Onnistuminen todennäköistä Haasteiden kokeminen oppimistilanteina Tehtäväsuuntautunut käyttäytyminen ja yrittäminen Epäonnistuminen todennäköistä Tehtävän välttäminen ja passiivisuus / häseltäminen Haasteiden kokeminen suoritustilanteina LAADUN KAKSI ULOTTUVUUTTA RAKENTEELLISET LAATUTEKIJÄT OPPIMIS- PROSESSIN LAATU OPPIMINEN JA MOTIVAATIO 14
15 VUOROVAIKUTUKSEN LUONNE (CLASS K-3; Pianta ym. 2008; *CLASS-S; Pianta ym. 2012) Tunnetuki Myönteinen ilmapiiri Kielteinen ilmapiiri Opettajan sensitiivisyys Oppilaiden näkökulmien huomioiminen Toiminnan organisointi Käyttäytymisen säätely Tuotteliaisuus Opetuksen muodot Ohjauksellinen tuki Käsitteiden oppiminen * Kielellinen mallintaminen Palautteen laatu Sisältöjen ymmärtäminen Erittely ja ongelmanratkaisu Dialogi Palautteen laatu CLASS - Classroom Assessment Scoring System (Pianta, La Paro & Hamre, 2008) Tunnetuki (Emotional support) turvallinen ilmapiiri ja hyvä ryhmähenki, kokemus välittämisestä ja arvostuksesta yksilöllinen huomiointi, lasten aloitteisiin vastaaminen ystävällinen ja kohtelias kommunikointi Ryhmän toiminnan organisointi (Classroom organization) selkeät säännöt, vähän tarvetta muistuttaa ennakoiva puuttuminen työskentelyaika käytetään tehokkaasti Oppimisen ohjaaminen (Instructional support) Toiminta tukee ymmärtämistä ja käsitteiden oppimista Palaute ja kielellinen mallintaminen tukevat oppimista Lapset osallistuvat 15
16 Suoriutuminen 1. lk (Standardized tests of achievement) MOTIVAATIO VÄLITTÄJÄNÄ 1 Vuorovaikutus Oppimisen tukeminen ESKARISSA Motivaatio Tehtävän välttäminen Matematiikka 2 Mitä korkealaatuisempaa oli havainnoitu oppimisen tukeminen ryhmässä, sitä vähemmän oli esiopetusryhmän lapsilla tehtävää välttävää käyttäytymistä sitä paremmat olivat ryhmän lasten matematiikan taidot. Toiminnan organisointi ESKARISSA Opettajan stressi Motivaatio Kiinnostus esiopetuksen toiminnoista 1 Pakarinen, Kiuru, Lerkkanen, Poikkeus, Ahonen, & Nurmi, 2011, ECRQ 2 Pakarinen, Kiuru, Lerkkanen, Poikkeus, Siekkinen & Nurmi, 2010, EJPE Fonologiset taidot Mitä korkealaatuisempaa oli esiopetusryhmän oli organisointi ja mitä vähemmän opettaja koki stressiä, sitä korkeampi oli ryhmän lasten motivaatio sitä parempia olivat ryhmän lasten fonologiset taidot. TUNNETUEN LAADUN YHTEYS OPPIMISTULOKSIIN 1. LUOKALLA (Hamre & Pianta, 2005, Child Development) Matala Low Keskitasoinen Moderate Korkea High Taitoriskien Kindergarten adjustment määrä esiopetusiässä problems No 0-1 problems riskiä (89%) Multiple Useita riskejä problems (11%) Tunnetuen laatu 16
17 Vuorovaikutuksen laadun yhteys oppilaiden sitoutumiseen yläkoulussa (Virtanen, Lerkkanen, Poikkeus, & Kuorelahti, 2013).73*** Oppimisen tukeminen (R 2 =.54).46*** Itsearvioitu aktiivisuus /sitoutuminen (R 2 =.40) Luokkakoko Tunnetuki.15*.21* Engagement.52*** Toiminnan organisointi.49* Opettajan arvioima aktiivisuus / sitoutuminen (R 2 =.48) (R 2 =.27).67* Havainnoitu aktiivisuus /sitoutuminen (R 2 =.60) CLASS-S: 12 ulottuvuutta Oppimisen tukeminen : Sisällön ymmärtäminen; Analyysi ja ongelmanratkaisu; Palautteen laatu; Dialogisuus. Havainnoitu aktiivisuus / sitoutuminen. WIHIC task orientation scale (Fraser, 1998; What is Happening in this Class) Tilannekohtainen kiinnittyminen InSitu instrument (Lerkkanen, Vasalampi, & Nurmi, 2013) Validation study for InSitu instrument: Vasalampi et al. (2016). Assessment of students' situation-specific classroom engagement by an InSitu Instrument. Learning and Individual Differences, 52, Arvioidaan tilannekohtaista kiinnittymistä. Kännykkäsovellus Välkky Oppilaat vastaavat oppitunnin aikana tai sen jälkeen. The InSitu instrument Taustatietoja (nimi, koulu, luokka) 5-portainen asteikko (1 = not at all, 5 = very much) 5 factors (18 items): 1. Behavioral engagement (7 items; involvement, persistence, attention) 2. Emotional engagement (3 items; intrinsic motivation, positive emotions) 3. Competence experiences (2 items; success expectations) 4. Disaffection (3 items; neg. emotions, boredom, lack of concentration) 5. Help seeking (2 items; from peers or teachers). Correlations between SEI vs. InSitu were -0.15** to 0.64*** 17
18 Tilannekohtainen kiinnittyminen: oppituntien välinen variaatio yläkoulussa (Pöysä, Vasalampi, Muotka, Lerkkanen, Poikkeus, & Nurmi, 2018, Learning and Instruction) Intensiivinen yhden viikon seurata joka päivä ja jokainen oppitunti kahdessa 7. luokassa (N = 57); Total 1,328 arviota Tulokset osoittivat, että oppituntien välillä oli eroja Oppiaineissa: korkein kiinnittyminen kotitaloustunneilla ja liikuntatunneilla Viikonpäivien välillä: korkeampi kiinnittyminen maanantaina kun verrataan keskiviikkoon ja torstaihin, mutta vain suuntaa antava tulos. Koulumenestyksen suhteen: mitä parempi koulumenestys, sitä vahvempi kiinnittyminen oppituntiin. Opetuksen laatu suhteessa opetukseen kiinnittymiseen oppitunnilla - 51 opettajaa; 709 yläkoulun oppilasta; 1,660 arviota oppituntia (90 ÄI ja 65 matikan tuntia) Emotionaalinen tuki: positiivinen yhteys oppituntiin kiinnittymiseen Tytöt raportoivat oppituntikohtaista emotionaalista kiinnittymistä enemmän oppitunneilla, joilla opettajan suhde oppilaisiin oli läheisempi. Opetuksen organisointi: positiivinen yhteys opetukseen kiinnittymiseen Opetuksen sisällöllinen laatu: ei merkitsevää yhteyttä kiinnittymiseen Pöysä ym.,
19 Nuoret heikot lukijat (Sulkunen, 2010: Results of ADORE project v.) Ongelmia taidossa: sujuvuus, ymmärtäminen, lukustrategiat (ei kuitenkaan lukutaidottomia) Heikko motivaatio, sitoutuminen lukuharrastuksiin, heikko minäkuva lukijana ja matalat tavoitteet koulun suhteen Tyypillistä tehtäviä välttävä käyttäytyminen Enemmistö poikia ja maahanmuuttajia Alhainen SES ja vanhempien koulutustaso Kodin lukuympäristö niukka Vähäinen keskustelu vanhempien kanssa Nuorten heikkojen lukijoiden opetuksessa olennaiset tekijät (Sulkunen, 2010: Results of ADORE) Turvallinen ilmapiiri, rohkaiseva vuorovaikutus Motivoivan lukemisympäristön luominen Oppilaan henkilökohtaisten tarpeiden arviointi Oppilaan sitoutuminen omien opintojen suunnitteluun (toimijuuden tukeminen) Kiinnostavien ja mielekkäiden tekstien valitseminen Oppilaan henk.koht. tulkinta arvostettua Kognitiivisten ja metakognitiivisten lukemisstrategioden opettaminen 19
20 Osallistava oppimisympäristö korostaa oppilaiden omaa aktiivisuutta. oppiminen tapahtuu todellisen elämän tilanteissa tai muutoin oppilaille läheisissä tai tutuissa tilanteissa. on ongelmakeskeinen, jolloin voidaan yhdessä pohtia ja keskustella erilaisista ratkaisuista ja oppia uutta. ympäristö tarjoaa monia mahdollisuuksia erilaiseen toimintaan ja oppimisen tapoihin. oppimateriaalissa ja opetuksessa korostuu mahdollisuus tutkia itsekseen sekä parin tai ryhmän kanssa. oppilailla on mahdollisuus keskusteluun ja keskinäiseen vuorovaikutukseen ja dialogiin, jossa he oppivat toisiltaan. Dialoginen lähestymistapa yläkoulun luonnontieteiden opetuksessa (Lehesvuori, Viiri, Rasku-Puttonen & Helaakoski, 2013) D/I = dialoginen / vuorovaikutteinen D/NI = dialoginen /ei vuorovaikutteinen. A/I = auktoritatiivinen / vuorovaikutteinen A/NI = auktoritatiivinen / ei vuorovaikutteinen Mortimer & Scott (2003) Sami Lehesvuori (2013). Towards Dialogic Teaching in Science: Challenging Classroom Realities through Teacher Education. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research,
21 Opettaja motivaation sytyttäjänä ja ylläpitäjänä Ohjaa tehtäväsuuntautuneisiin työskentelytapoihin. Tue myönteistä minäkuvaa ja pystyvyyden tunnetta. Etsi optimaalisia haasteita jokaiselle. Tue uteliaisuutta. Anna mahdollisuus oppia toisilta. Huomioi kiinnostuksen kohteet ja laajenna niitä. OPPIJALÄHTÖINEN OPETUS RUOKKII MOTIVAATIOTA Toimintaympäristön piirteet ja vuorovaikutusprosessien laatu vaikuttavat oppimismotivaatioon ja niiden kautta taitojen kehittymiseen. Dialogisten vuorovaikutussyklien esiintyminen ja lasten/oppilaiden aloitteista viriävä keskustelu tukee vahvasti lasten/oppilaiden osallisuutta ja motivaatiota. Aikuisen tärkeä tehtävä on antaa tilaa lasten/oppilaiden kokemuksille ja olla sensitiivinen ideoille sekä tarttua heidän esittämiin ajatuksiin ja kiinnostukseen. 21
22 Pohdittavaksi 1. Usein kuulee sanottavan, että oppilaat motivoituvat, jos oppimisesta tehdään hauskaa. Pitäisikö opetuksen olla hauskaa? 2. Palkkiona hyvästä tuntityöskentelystä opettaja saattaa päästää oppilaat aikaisemmin tunnilta pois. Mikä on tämän toimintatavan merkitys motivaation näkökulmasta? 22
Motivaatio ruokkii oppimista esiopetuksessa. 26.1.2013 Educa, Helsinki Marja-Kristiina Lerkkanen Jyväskylän yliopisto
Motivaatio ruokkii oppimista esiopetuksessa 26.1.2013 Educa, Helsinki Marja-Kristiina Lerkkanen Jyväskylän yliopisto MISTÄ MOTIVAATIO KOOSTUU? Minäkuva: kuva itsestä oppijana sekä se, millaisia uskomuksia
LisätiedotJari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto
Jari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto Oppilas on kiinnostunut oppimisesta Oppilas on kiinnostunut opetettavista asioista Oppilas panostaa oppimiseen luokkahuoneessa (ja kotona) Oppilas uskoo olevansa kykenevä
LisätiedotVuorovaikutusprosessit ja osallisuuden tukeminen alakoulusta yläkouluun siirtymässä
Vuorovaikutusprosessit ja osallisuuden tukeminen alakoulusta yläkouluun siirtymässä TUTKIMUS- RYHMÄ: hakijat Anna-Maija Poikkeus, Prof., Opettajankoulutuslaitos, Jyväskylän yliopisto Helena Rasku-Puttonen,
LisätiedotH e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S
H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja
LisätiedotVuorovaikutuksen laadun yhteys lasten oppimiseen ja motivaatioon:
Vuorovaikutuksen laadun yhteys lasten oppimiseen ja motivaatioon: Alkuportaattutkimuksen tuloksia Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari 15.11.2010 Helsinki professori Helena Rasku-Puttonen & dosentti
LisätiedotLaatu ja tasa-arvo esiopetuksessa
Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa Motivaatio ja oppiminen: Eskarista kouluun siirryttäessä Jari-Erik Nurmi & Kaisa Aunola, Ulla Leppänen, Katja Natale,, Jaana Viljaranta, Marja Kristiina Lerkkanen,, Pekka
Lisätiedot11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s )
11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen (s. 124-133) Käsitys itsestä oppijana käsitys itsestä oppijana muodostuu kokemusten pohjalta vaikuttavat esim. skeemat itsestä oppijana ja oppiaineesta tunteet
LisätiedotJaana Viljaranta Tutkijatohtori Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto
Jaana Viljaranta Tutkijatohtori Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto Teemat! Mitä oppijaminäkuvalla tarkoitetaan?! Miten oppijaminäkuva kehittyy sosiaalisessa ympäristössä ja koulukontekstissa?! Mikä
LisätiedotTarvitseeko perehdyttäjä pedagogin taitoja?
Tarvitseeko perehdyttäjä pedagogin taitoja? -opisto 26.4.2019 Sitra / megatrendit: o Elinikäinen oppiminen muuttuu hyveestä välttämättömyydeksi. o Elinikäisestä uuden oppimisesta pitäisi tulla uusi elämän
LisätiedotMotivationaalisten orientaatioiden typologia. Havainnointitehtävä perjantain klo tunnille, OEAP1010, Sirpa Eskelä-Haapanen
Motivationaalisten orientaatioiden typologia Havainnointitehtävä perjantain 8.9.2017 klo 8.15-9 tunnille, OEAP1010, Sirpa Eskelä-Haapanen Motivaatiota on tutkittu todella paljon, muualla ja meillä, esim.
LisätiedotLukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla
Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus
LisätiedotLUKIVAIKEUSRISKI JA LUKIVAIKEUDET: SOSIAALISIIN SUHTEISIIN LIITTYVÄT SUOJAAVAT TEKIJÄT
LUKIVAIKEUSRISKI JA LUKIVAIKEUDET: SOSIAALISIIN SUHTEISIIN LIITTYVÄT SUOJAAVAT TEKIJÄT Noona Kiuru, Marja-Kristiina Lerkkanen, Anna-Maija Poikkeus, Pekka Niemi ja Jari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto SISÄLTÖ
LisätiedotLukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa
Lukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa Akatemiatutkija Minna Torppa (minna.p.torppa@jyu.fi) Luetaan yhdessä lapsen kanssa Koulutuspäivä, Aluehallintovirasto Joensuu 4.5.2018 JYU. Since 1863. 3.5.2018
LisätiedotMotivaatio ja itsesäätely oppimisessa
Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 31.10.2007 Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Millaista oppimista tarvitaan? Epäselvien, muuttuvien ja avoimien ongelmien ratkaisu Oman ja muiden
LisätiedotTARU tarinoilla lukijaksi Alakoululaisten kielitietoisuuden kehittäminen lukijuutta tukemalla
TARU tarinoilla lukijaksi Alakoululaisten kielitietoisuuden kehittäminen lukijuutta tukemalla Juli Aerila, TY (, OKLRauman yksikkö) Merja Kauppinen, JY, OKL IKI-seminaari 12.12.2018 https://peda.net/id/b7896a1230b
LisätiedotLasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi
Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen valossa Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi PIRLS 2011 Progress in International Reading Literacy Study IEA-järjestön hanke Toteutetaan viiden vuoden välein (2001
LisätiedotOpetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu
Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
LisätiedotEskareista Epuiksi tutkimushanke:
Eskareista Epuiksi tutkimushanke: Motivaation ja koulutaitojen kehitys siirryttäessä esiopetuksesta kouluun * Kaisa Aunola Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto Tutkimusryhmä: Jari-Erik Nurmi & al.
LisätiedotSisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22
Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...
LisätiedotMotivaatio ja itsesäätely oppimisessa
Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 3.5.2007 Kirsi Juntti Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Rakenne - Johdanto - Mitä on oppiminen? - Motivaatio - Oppimisen itsesäätely - Scamo/Learning
LisätiedotKoulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).
Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen
LisätiedotMannerheimin Lastensuojeluliiton tutkimussäätiön ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton seminaari
2010 erityisopetusreformin selostus ja kytkentä yläkouluun ja toisen asteen koulutukseen erityisesti toisen asteen valinnan näkökulmasta: Ketkä, mihin, millaisin seurauksin? Mannerheimin Lastensuojeluliiton
LisätiedotAlustavia havaintoja Olkahisen hankkeesta: Oppilaiden perustaidot, motivaatio ja suhtautuminen koulunkäyntiin
Alustavia havaintoja Olkahisen hankkeesta: Oppilaiden perustaidot, motivaatio ja suhtautuminen koulunkäyntiin Markku Niemivirta, Akatemiatutkija Kasvatuspsykologian tutkimuskeskus, Helsingin yliopisto
LisätiedotOpettaja motivoitumisen tukena
Opettaja motivoitumisen tukena Anni Loukomies FT, KM Viikin normaalikoulu Helsingin yliopisto 07/09/2017 Miksi oppilaat eivät aina innostu? Opetussuunnitelman tavoitteet ja henkilökohtainen kiinnostus
LisätiedotKäsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta
Käsityön Tutkimushanke 2013-2014 Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta www.helsinki.fi/yliopisto 21.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohtia Käsityön kansallinen arviointi 2010 Arviointitulosten
LisätiedotSummanen Anna-Mari TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013
TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013 OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI Kevät 2013 Perusopetuksen päättövaihe Arviointiin osallistui 3 652 oppilasta, joista 1. tyttöjä 1 754 (48,0 %)
LisätiedotOhjaus tuutorin roolissa
Ohjaus tuutorin roolissa Vertaistutorkoulutus Tommi Pantzar Millainen ohjaaja minä olen? OHJAAMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT TOIMINTATAVAT Miten arvot ja käsitykset näkyvät toiminnassa? ASENTEET Mikä on ohjaajan
LisätiedotVESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla
VESO yläkoulun opettajat OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla 29.3.2017 Oppimisen arviointi Erja Vitikka 6.3.2015 Laaja-alainen osaaminen Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen,
LisätiedotKoulun nimi: Tiirismaan koulu
Koulun nimi: Tiirismaan koulu OPS2016 Arviointi, Tiirismaan peruskoulun ops-työpaja 28.10.2014 Mitä ovat uuden opetussuunnitelman (2016) mukaisen arvioinnin keskeiset tehtävät? Ohjata oppimaan Tukea kehitystä
LisätiedotSuomi-koulujen opettajien koulutuspäivät, Jorma Kauppinen. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Suomi oppimisen maailmankartalla Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivät, 7.8.2013, Helsinki, Opetushallitus Jorma Kauppinen Johtaja Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta maailmalta. Why do Finland's
LisätiedotPisan 2012 tulokset ja johtopäätökset
Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA ja opettajankoulutuksen kehittäminen-seminaari Tampere 14.3.2014 17.3.2014 PISA 2012
LisätiedotLeikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06
Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen
LisätiedotToimintakulttuuri. Arviointikulttuuri
Koulutuksen tavoitteet Säädökset ja perusta Lait ja määräykset Opintojenaikainen arviointi Usko Itseen oppijana Oman oppimisprosessin ymmärtäminen Työpaja 1 tavoitteet Toimintakulttuuri Arvostelusta oppimisen
LisätiedotHyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:
Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv. 2018-2019 ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta: Tervetuloa arviointikeskusteluun! Arviointikeskustelun tehtävänä on ohjata ja kannustaa
LisätiedotKANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)
KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?
LisätiedotMiksi poikien kehitys on uhatumpaa kuin tyttöjen? Paula Määttä Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto TERVE-SOS 2009
Miksi poikien kehitys on uhatumpaa kuin tyttöjen? Paula Määttä Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto TERVE-SOS 2009 Yleisiä havaintoja erityisopetuksen kentältä Poikia enemmän apukoulussa
LisätiedotMihin opettajaa tarvitaan? Opettajan merkitys oppimisprosesseissa 1
Kasvatus 4/2014 367 Puheenvuoroja Marja-Kristiina Lerkkanen Mihin opettajaa tarvitaan? Opettajan merkitys oppimisprosesseissa 1 Johdanto Kun noin kahdelta tuhannelta koulutulokkaalta kysyttiin, mikä koulun
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen
Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia
LisätiedotPISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto
PISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena matematiikan
LisätiedotOppimisen tunnistaminen ja opintoihin kiinnittyminen. - Kiinnittymismittarin pilottivaiheen tarkastelua Sirpa Törmä/ CC1-projekti/Tay
Oppimisen tunnistaminen ja opintoihin kiinnittyminen - Kiinnittymismittarin pilottivaiheen tarkastelua Sirpa Törmä/ CC1-projekti/Tay Kiinnittymismittari Tutkimusperustainen kysely oppimisen ja toimintakäytäntöjen
LisätiedotOPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI
OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on
LisätiedotArvioinnin l Arvioinn uonne ja ylei in l set uonne ja ylei periaat set teet periaat Käsitteet marraskuun hautomo 2014
Koulun nimi: Kunnas Arvioinnin luonne ja yleiset periaatteet Oppimisen arvioinnissa arvioinnin kohteena on oppilaan oppimisen edistyminen ja tavoitteiden toteutuminen tarkasteltavan ajanjakson päättyessä.
LisätiedotMitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto
Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto Lukutaidon määritelmä PISA-arvioinnissa Lukutaito on kirjoitettujen tekstien ymmärtämistä, käyttöä ja arviointia
LisätiedotKouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO
Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO Hyvinvointia tukeva kouluarki 2 Koululla on yhä tärkeämpi rooli lapsen
LisätiedotCenter of Learning and Teaching
Multidisciplinary Research on Learning and Teaching MultiLeTe profiling action Center of Learning and Teaching Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta 6.9.2016 JYU strategy: Learning, teaching, and
LisätiedotPitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ
KOULU TURVAPAIKKANA? oppilaan psyykkistä hyvinvointia edistämässä Jyväskylä 5.11.2015 Pitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ Tanja Äärelä KT, yliopistonlehtori, Lapin yliopisto erityisluokanopettaja,
LisätiedotTervetuloa webinaariin! Esitysdiat ja tallennelinkit löytyvät kunkin webinaarin jälkeen osoitteesta
Tervetuloa webinaariin! Esitysdiat ja tallennelinkit löytyvät kunkin webinaarin jälkeen osoitteesta http://bit.ly/liitu-webinaarit UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ Koettu liikunnallinen pätevyys ja liikuntamotivaatio
LisätiedotPEDAGOGINEN HYVINVOINTI KOULUYHTEISÖSSÄ
PEDAGOGINEN HYVINVOINTI KOULUYHTEISÖSSÄ Janne Pietarinen Itä-Suomen yliopisto OPPI-tutkimusryhmä Copyright OPPI-tutkimusryhmä Neljä teesiä 1. Opettaja kuormittuu työnsä eri ulottuvuuksissa laadullisesti
LisätiedotLuovuus ja oppiminen. Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja
Luovuus ja oppiminen Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja Helsingin yliopisto Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Lääketieteellisen koulutuksen tuki- ja kehittämisyksikkö
LisätiedotARVIOINTIKIRJA. Arviointikirja sisältää lukuvuoden aikana toteutettavia. arviointikeskusteluja ja väliarviointeja varten:
ARVIOINTIKIRJA Arviointikirja sisältää lukuvuoden aikana toteutettavia arviointikeskusteluja ja väliarviointeja varten: - oppilaan itsearvioinnin ja - opettajan arvioinnin oppilaasta. Välitodistus annetaan
LisätiedotMatti Pietillä Opetushallitus Liikkuva koulu_turku ja sisäinen liikuntamotivaatio
Matti Pietillä Opetushallitus Liikkuva koulu_turku 12.4.2016 ja sisäinen liikuntamotivaatio Työikäisten määrä vähenee Suomessa 2050: 27,9 % 2014: 42,9 % Lähde: Valtiovarainministeriö Haasteenamme ISTUVA
LisätiedotPerusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen
Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen
LisätiedotMyönteisiä muutoksia saadaan aikaan vain myönteisillä keinoilla. Yhteen ääneen lasten asialla! Helsinki
Myönteisiä muutoksia saadaan aikaan vain myönteisillä keinoilla Yhteen ääneen lasten asialla! 7.-8.2.2017 Helsinki Adhd-keskus Barnavårdsföreningen Silve Serenius-Sirve Kannusta minut vahvaksi! hanke Ensi-ja
LisätiedotPeruskoulu - nousu, huippu (AAA) ja lasku?
Peruskoulu - nousu, huippu (AAA) ja lasku? Jarkko Hautamäki & Sirkku Kupiainen, Jukka Marjanen, Mari- Pauliina Vainikainen ja Risto Hotulainen Koulutuksen arviointikeskus Helsingin yliopisto 4.4.2014 Peruskoulu
LisätiedotTykätäänkö koululiikunnasta ja Move!- mittauksista?
Tykätäänkö koululiikunnasta ja Move!- mittauksista? Tutkimustietoa koululiikuntamotivaatiosta Säätytalo 31.1.2019 Timo Jaakkola, LitT, dosentti, Jyväskylän yliopisto Mikko Huhtiniemi, LitM, Jyväskylän
LisätiedotVUOROVAIKUTUS PROSESSILAADUN YTIMESSÄ. KT Laura Repo arviointineuvos, Karvi Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi
VUOROVAIKUTUS PROSESSILAADUN YTIMESSÄ KT Laura Repo arviointineuvos, Karvi 5.4.2019 Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi Vuorovaikutus prosessilaadun ytimessä Esityksen sisältö: Mitä tarkoitetaan prosessilaadulla?
LisätiedotSosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa
Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa Valtakunnalliset neuvolapäivät 22.10.2014, Helsinki Minna Rytkönen, TtT, Th minna.rytkonen@uef.fi Sosioemotionaalinen
LisätiedotOhjausvuorovaikutuksen laadun yhteys lasten taitojen ja motivaation kehitykseen esiopetuksessa
. Ohjausvuorovaikutuksen laadun yhteys lasten taitojen ja motivaation kehitykseen esiopetuksessa Eija Pakarinen, PsM, toimii kehityspsykologian assistenttina Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksessa.
LisätiedotTutkimusperusteinen opettajankoulutus: esimerkkejä perus- ja täydennyskoulutuksesta Jyväskylässä
Tutkimusperusteinen opettajankoulutus: esimerkkejä perus- ja täydennyskoulutuksesta Jyväskylässä Marja-Kristiina Lerkkanen Prof., Opettajankoulutuslaitos Jyväskylän yliopisto Multidisciplinary Research
LisätiedotAjattelu ja oppimaan oppiminen (L1)
Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen
LisätiedotMATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere
MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden
LisätiedotMiten tukea luokanopettajaopiskelijoiden myönteistä suhtautumista yhdessä työskentelyyn?!
Miten tukea luokanopettajaopiskelijoiden myönteistä suhtautumista yhdessä työskentelyyn?! Anne Virtanen*, Johanna Pöysä-Tarhonen*, Piia Näykki**, Päivi Häkkinen* & Sanna Järvelä**! *Jyväskylän yliopisto,
LisätiedotMiten motivoida muutokseen? Nelli Hankonen
Miten motivoida muutokseen? Nelli Hankonen 27.2.2019 Tässä esityksessä Mistä motivaatio koostuu? Motivaation ainesosat? Paras motivaatio-cocktail? Voiko toista motivoida? Miten motivoida = miten luoda
LisätiedotSTEM oppimiseen sitouttavat käytännöt: Suomi-Chile tutkimusyhteistyö
STEM oppimiseen sitouttavat käytännöt: Suomi-Chile tutkimusyhteistyö Janna Inkinen, Jari Lavonen, Katariina Salmela-Aro, Kalle Juuti Tulevaisuuden oppiminen ja osaaminen TULOS 6.6.2016 8.6.2016 1 Yhteistyötahot
LisätiedotPISA JA TULEVAISUUS. Jouni Välijärvi, professori. Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto
PISA JA TULEVAISUUS Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Koulutusmessut Yhtheen tulhaan ja etheenpäin menhään! Rovaniemi 20.9.2014 19.9.2014 PISA 2012 Programme for
LisätiedotOhjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto
4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti
LisätiedotOppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi
Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi Nokia 16.9.2015 Päivi Nilivaara 1 17.9.2015 Mikä edistää oppimista? Resurssit Opiskeluun käytetty aika Palautteen anto Tvt opetusvälineenä Kotitausta Luokalle
LisätiedotTemperamentiltaan erilaisten lasten oppiminen ja oppimisen tukeminen
Temperamentiltaan erilaisten lasten oppiminen ja oppimisen tukeminen Kaisa Aunola Jyväskylän yliopisto Kaisa.aunola@jyu.fi Temperamentti? Temperamentti tarkoittaa yksilöllisiä toiminta- ja reaktiomalleja,
LisätiedotPerusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu 20.9.2017 Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen Uudistuneen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden taustalla
LisätiedotOppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö
Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö Kouvola 14.2.2015 FT Eira Suhonen Erityispedagogiikka Systeeminen näkökulma oppimisympäristöön Perustuu ekologiseen
LisätiedotSpark(l)ing moments minäpystyvyyden ja osaamisen tukeminen varhaiskasvatuksessa
Spark(l)ing moments minäpystyvyyden ja osaamisen tukeminen varhaiskasvatuksessa Eeva-Liisa Kronqvist Hyvän arjen aineksia varhaiskasvatuksessa, Ylivieska 29.11.2012 Taustaa Millaiset suojaavat tekijät
LisätiedotMunkkiniemen ala-aste
Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein
LisätiedotMä en sinne enää mee! - Koulupudokkuus ja räätälöidyt koulupolut. Tiina Pilbacka-Rönkä Mikkeli/Kuopio Syksy 2016
Mä en sinne enää mee! - Koulupudokkuus ja räätälöidyt koulupolut Tiina Pilbacka-Rönkä tiina.pilbacka-ronka@valteri.fi Mikkeli/Kuopio Syksy 2016 Koulun kiinnittymisen lisääminen 1. Kohtaaminen, kesyttäminen
LisätiedotKohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi
Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi
LisätiedotInnostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi
Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi Yhteistyössä 2013 Innokas www.innokas.fi Millaista osaamista tarvitaan? PISA, New Millennium learners, DeSeCo, Ajattelutavat Työskentelytavat Työvälineet
LisätiedotKäsitys oppimisesta koulun käytännöissä
Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Aktiivisuus, vuorovaikutus ja myönteiset kokemukset oppimiskäsityksen kuvauksessa Tampere 28.1.2015 Eija Kauppinen Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman
LisätiedotOppimisen tunnistaminen ja opintoihin kiinnittyminen kiinnittymiskyselyn tarkastelua. Sirpa Törmä/CC1 projekti
Oppimisen tunnistaminen ja opintoihin kiinnittyminen kiinnittymiskyselyn tarkastelua Sirpa Törmä/CC1 projekti 6.6.2012 Kiinnittymiskysely Tutkimusperustainen kysely opintojen ja oppimisen edistämiseksi,
LisätiedotOpetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen
Opetusmenetelmien valinnan perusteita Strateginen rasti 26.1.2012 Markku Ihonen Alustuksen osaamistavoitteita Alustuksen jälkeen osallistuja tunnistaa ja osaa eritellä keskeiset opetusmenetelmien valintaan
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus
Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset
LisätiedotKoti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari
Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,
LisätiedotAikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotItsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.
Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen
LisätiedotLAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN
LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotPienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017
Pienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017 5.4 Opetuksen järjestämistapoja - OPS2016 -vuosiluokkiin sitomaton opiskelu - Oppilaan opinnoissa yksilöllisen
LisätiedotOhjausvuorovaikutuksen laadun yhteys lasten taitojen ja motivaation kehitykseen esiopetuksessa
Tutkimukset Eija Pakarinen Marja-Kristiina Lerkkanen Anna-Maija Poikkeus Ohjausvuorovaikutuksen laadun yhteys lasten taitojen ja motivaation kehitykseen esiopetuksessa Tutkimuksessa tarkasteltiin esiopetusryhmässä
LisätiedotOsviitaksi opinnäytteeseen Hanna Vilkka
1 Osviitaksi opinnäytteeseen Hanna Vilkka 21.11.2017 Kuva: Hanna Vilkka, Kivimuseo, Vapriikki 2 Lue: Ammattikasvatuksen aikauskirja Kasvatus & Aika Kasvatus-lehti Aikuiskasvatus-lehti Journal of Education
LisätiedotArvioinnin linjaukset perusopetuksessa. Erja Vitikka 2017
Arvioinnin linjaukset perusopetuksessa Erja Vitikka 2017 Arvioinnin kaksi tehtävää Arvioinnin yksilöllinen luonne Opiskelun ohjaaminen ja kannustaminen sekä oppilaan itsearvioinnin edellytysten kehittäminen
LisätiedotOpetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen
Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin
LisätiedotOhjaus ja opintojen eteneminen: ajankäyttö, opintoihin kiinnittyminen ja
Ohjaus ja opintojen eteneminen: ajankäyttö, opintoihin kiinnittyminen ja tulevaisuusorientaatio Kuvallinen aloitussivu, tavoitteellisella kuvan koko 230 x 68 mm opintopolulla Penttinen, Kosonen, Annala
LisätiedotLAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA
LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus
LisätiedotVanhemmille, joilla on lapsia peruskoulun 2., 5. ja 8. vuosikurssilla
VANHEMPAINKYSELY 2015 Vanhemmille, joilla on lapsia peruskoulun 2., 5. ja 8. vuosikurssilla Taustakysymyksiä Lapseni on: tyttö poika Lisää seuraaville riveille koulun antama käyttäjänimi ja salasana: Käyttäjänimi:
LisätiedotTietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta
Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta Heidi Krzywacki, Jari Lavonen, Tiina Korhonen 12.2.2010 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutuslaitos
LisätiedotOppimisen ja käyttäytymisen interventioryhmät monialaisena yhteistyönä
Oppimisen ja käyttäytymisen interventioryhmät monialaisena yhteistyönä Marjo Lindeman, laaja-alainen erityisopettaja Reija Jyrkinen, laaja-alainen erityisopettaja Juulia Lahdensuo, koulupsykologi 1.3.2018
LisätiedotKeravanjoen koulu Opitaan yhdessä!
Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi
LisätiedotNY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016
NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)
LisätiedotVIIKKI Klo 14: Najat Ouakrim-Soivio (Tutkijatohtori/ HY) Ymmärtääkö oppilas itsearviointia?
VIIKKI Klo 14:45.- 16.00 Najat Ouakrim-Soivio (Tutkijatohtori/ HY) Ymmärtääkö oppilas itsearviointia? PUHEENVUORON SISÄLTÖ Itsearvioinnin: - tavoitteet, - rooli ja tehtävä. Itsearviointitaidot. Itsearviointimalleista:
LisätiedotTAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)
MITÄ HYVÄ SMART TAVOITE EDELLYTTÄÄ ÄÄ? Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) Tarpeet Fysiologiset Psykologiset Sosiaaliset
LisätiedotMaailma muuttuu muuttuuko koulu?
Janne Pietarinen professori kasvatustiede, erityisesti perusopetuksen ja opettajankoulutuksen tutkimus Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Maailma muuttuu muuttuuko koulu? Suomalaisen
Lisätiedot