Motivationaalisten orientaatioiden typologia. Havainnointitehtävä perjantain klo tunnille, OEAP1010, Sirpa Eskelä-Haapanen

Transkriptio

1 Motivationaalisten orientaatioiden typologia Havainnointitehtävä perjantain klo tunnille, OEAP1010, Sirpa Eskelä-Haapanen

2 Motivaatiota on tutkittu todella paljon, muualla ja meillä, esim. (Peda.net): Eccles, J. S., & Wigfield, A Motivational beliefs, values and goals. Annual Review Psychology, 53, Eccles, J. S., Wigfield, A., Harold, R. D., & Blumenfield, P Age and gender differences in children s self- and task perceptions during elementary school. Child Development, 64, Lerkkanen, M.-K., Poikkeus, A.-M., Ahonen, T., Siekkinen, M., Niemi, P., & Nurmi, J.-E Luku- ja kirjoitustaidon kehitys sekä motivaatio esi- ja alkuopetusvuosina. Kasvatus, 41 (2), Viljaranta, J., Lerkkanen, M.-K., Poikkeus, A.-M., Aunola, K., & Nurmi, J.-E Cross-lagged relations between task motivation and performance in arithmetic and literacy in kindergarten. Learning and Instruction, 19 (4), Wigfield, A. & Eccles, J. S. & Rodriguez, D The development of children s motivation in school contexts. Review of Research in Education, 23,

3 Motivaation ja lukutaidon kehittyminen alakoulussa koulutulokkaiden motivaatioprofiilien näkökulmasta Lepola, J. & Poskiparta, E Kasvatus 32 (3), pitkittäistutkimus, 78 lasta motivaation kehittyminen esikoulusta kuudennelle luokalle

4 Esikoulun tehtävätilanteissa havaittu vahva tehtäväorientaatio oli yhteydessä sekä suotuisan alkavan lukutaidon että luetun ymmärtämistaitojen oppimiseen. Varhainen sosiaalinen riippuvuus yhdistyneenä heikkoon tehtävien hallintaan oli yhteydessä kehitykselliseen lukemisvaikeuteen. Esikoulussa havaitut motivaatioerot säilyivät alakoulun aikana heijastaen oppimismotivaation pysyvyyttä.

5 Tehtäväorientaatio Lapsen toiminnan päämääränä on itsenäinen tehtävän hallinta. Päämäärää motivoi: 1. Opettajan kuvaus tehtävästä 2. Tehtävän vaikeus tai 3. Pyrkimys tehtävän mielekkääseen ratkaisemiseen. Tehtäväorientoituneelle toiminnalle on ominaista tiedon aktiivinen ja omaehtoinen muokkaus sekä kytkeminen jo opittuun, (vrt. konstruktiot) tyypillisesti johtaa hyvään koulumenestykseen. Onnistumisen kokemukset vahvistavat yksilön sisäisiä tavoitteita oppimistaitojen kehittyminen ja itseohjautuvuuden vahvistuminen Opettaja, tein tän jo! Saanko uuden tehtävän? Oppilas sanoo siinä vaiheessa, kun vasta tehtävää yleisesti aloitellaan. Ilmaisee myös ääneen: Hei, toi on kiva tehtävä! Milloin saa alkaa laskee? jne.

6 Miten näkyy oppimistilanteessa? Lapsen suoritus tehtävän alusta loppuun siten, että tehtävään kuulumattomat asiat eivät keskeytä suoritusta Suulliset ilmaisut, jotka osoittavat lapsen paneutumista tehtävään ja ratkaisuvaihtoehtojen pohtimista ja/tai kokeilemista Lapsen sitkeys ja halu tehdä tehtävät loppuun, esim. palaaminen keskeneräiseen tehtävään ja ponnistelu vaativissa tehtävissä (arvioitiin 1. luokalta alkaen).

7 Sosiaalinen riippuvuusorientaatio lapsen toiminta ohjautuu ensisijaisesti ulkoisten vihjeiden ja palautteiden kautta (esim. mallin mukainen toiminta ja suorat avunpyynnöt). Riippuvuusorientoituneen toiminnan ensisijaisena tavoitteena ei ole tehtävän hallinta, vaan opettajan ja toverien toimintaan ja odotuksiin mukautuminen sekä opettajan miellyttäminen. Riippuvuusorientaatiossa oppilas pyrkii tavoittelemaan opettajan tai toverin hyväksyntää olemalla avuttoman oloinen tai jäljittelemällä sokeasti ulkoista mallia. Riippuvuusorientaatio ehkäisee tehtävän tiedollista jäsentelyä, koska lapsen toiminta keskittyy pinnallisten assosiaatioiden etsintään oman toiminnan ja opettajan antamien palautteiden välillä. Lapsi pyörii ja hyörii paikallaan. Välillä pitää käydä kurkkaamassa, mitä kaverit tekevät. Opettajan tekemistä on kiva matkia ja opelta pitää aina varmistaa.

8 Miten näkyy oppimistilanteessa? Lapsen avuttomuus ja taipumus pyytää välittömästi apua tehtävissä Lapsen taipumus muuttaa omaa toimintaansa mallin tai toiveen mukaan asiaa pohtimatta Lapsen suuntautuminen tehtävään vain pyydettäessä tai ohjattaessa Huomion hakemiseen liittyvät suulliset ilmaisut (arvioitiin 1. luokalta alkaen)

9 Minää puolustava orientaatio lapsi tulkitsee koulun suoritustilanteen pikemmin omaan persoonaan liittyvänä arviointina kuin oppimistilanteena. Minäkeskeisen tulkinnan seurauksena lapsi herkistyy tilannetekijöille, jotka ilmaisevat uhkaa, hallinnan puutetta tai epäonnistumista (tehtävän vaikeus, opettajan ilmeet, oma jännittyneisyys.) Minää puolustavassa orientaatiossa oppilaan sopeutumistavoitteiksi nousevat tehtävän hallinnan sijaan oman minän suojelu ja arviointipaineiden lievittäminen. Tällöin lapsella havaitaan tyypillisesti sijaistoimintoja ja välttämiskäyttäytymisiä (esim. kuviteltu tai fyysinen poistuminen tilanteesta). Tehtävän suhteen ristiriitaiset käyttäytymiset ovat omiaan ehkäisemään tehtävän tiedollista jäsentelyä ja oppimistaitojen rakentumista. Kun lähden vessaan tai terottamaan kynää, ei tarvi alkaa tehdä tehtävää kun en kumminkaan sitä osaa..

10 Miten näkyy oppimistilanteessa? Lapsen pyrkimys välttää tehtävää ja ryhtyä muuhun toimintaan (esim. sijais- ja oheistoiminta) Passiivisuus ja lukkiutuminen tehtävätilanteissa (poissaolevuus, nieleskely, tehtävän peittäminen, jne.) Osaamattomuutta sekä haluttomuutta tehtävään suorittamiseen osoittavat verbaaliset tunneilmaisut (itkuiset, uhmakkaat tai ärtymystä osoittavat tunneilmaisut).