Motivaatio ruokkii oppimista esiopetuksessa Educa, Helsinki Marja-Kristiina Lerkkanen Jyväskylän yliopisto

Transkriptio

1 Motivaatio ruokkii oppimista esiopetuksessa Educa, Helsinki Marja-Kristiina Lerkkanen Jyväskylän yliopisto

2 MISTÄ MOTIVAATIO KOOSTUU? Minäkuva: kuva itsestä oppijana sekä se, millaisia uskomuksia ja päämääriä omaan suoriutumiseen liittyy (Wigfield & Eccles, 2000). Työskentelytavat eli suoritusstrategiat (tehtävään suuntautuva strategia, hallinta-orientaatio vs. tehtävää välttelevä strategia): näkyvät lapsen tavassa toimia kohdatessaan haasteita. (Onatsu-Arvilommi & Nurmi, 2000). Mieltymykset: arvostus ja kiinnostus asiasta tai tehtävästä (Wigfield & Eccles 2000).

3 MIKÄ MOTIVAATIOON VAIKUTTAA? Lapsen synnynnäiset taipumukset, mm. tunteet uusissa tilanteissa Aikuisten lasta koskevat uskomukset ja odotukset Lasten havainnot aikuisten suhtautumisesta tehtäväalueisiin Lasten oma-alotteisuuden ja itsenäisten valintojen tukeminen Aikuisten osoittama kiinnostus Esi- ja alkuopetusvuosina lasten motivaatio eriytyy tehtäväalakohtaiseksi ja muodostuu vähitellen pysyväksi (Aunola 2002).

4 OPETTAJAN MERKITYS MOTIVAATIOLLE? Opettajan omat päämäärät, arvostukset ja suhtautuminen suoriutumiseen ja oppimiseen vaikuttaa. Opettajan yksittäistä lasta koskeva ennakointi ohjaa opettajan toimintaa Myönteinen ennakointi - runsaampi positiivinen palaute, rohkaisu ja kannustus. Lapsen motivaatio vaikuttaa myös opettajaan.

5 OPETTAJAN OPETUSTAVAT JA ILMAPIIRI RYHMÄSSÄ (Deci & Ryan) Ryhmän lasten motivaatio korkea: opettaja tukee lasten itsenäisyyttä ja pätevyyden tunnetta, välttää vertailua ja suoritusten korostamista Lasten motivaatiota heikentää: kilpailuhenkisyys, lasten kykyerojen korostaminen, suoriutumisesta annettavat ulkoiset palkkiot, julkinen arviointi ja arvostelu

6 ALKUPORTAAT Lapset, vanhemmat ja opettajat yhteistyössä koulutien alussa VANHEMPI Vanhemmuus Uskomukset ja odotukset koskien lasta ja hänen oppimistaan Yhteistyö vanhempien ja opettajien kesken OPETTAJA Opettajuus ja opetuskäytänteet, opettajan ja oppilaan vuorovaikutus Uskomukset ja odotukset koskien lasta ja hänen oppimistaan Yhteistyö vanhempien ja opettajien kesken Oppimisen riskit Suomen Akatemian Oppiminen ja motivaatio Huippututkimusyksikkö, Tutkimustiimit: Jyväskylän yliopisto, Turun yliopisto, Itä-Suomen yliopisto. LAPSI Taitojen kehittyminen: esiopetusvuosi, 1. ja 2. luokka, seuranta 3. ja 4. luokka Oppimismotivaatio

7 ALKUPORTAAT-seuranta Kaikki n = yksilötestit Kaikki n = ryhmätestit - yksilötestit - opettaja - vanhempi - havainnointi Seurantaotos N = yksilötestit - opettajan arvio Ryhmätestit n = 2005 Seurantaotos n = yksilötestit - opettaja - vanhempi Ryhmätestit n Seurantaotos n = yksilötestit - opettaja - vanhempi Ryhmätestit n Seurantaotos n= yksilötestit - opettaja - vanhempi Ryhmätestit n Seurantaotos n = yksilötestit - opettaja - vanhempi Ryhmätestit n syksy 2007 kevät 2007 syksy 2008 kevät 2009 kevät 2010 kevät 2011 kevät Esiopetusvuosi 1. lk 2. lk 3. lk 4. lk Osallistujat: koko v synt. ikäluokka Kuopiosta, Joensuusta ja Laukaasta sekä noin puolet ikäluokasta Turusta Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos, OKL, varhais.kasv. laitos, Turun yliopisto, psykologian laitos & Oppimistutkimuksen keskus, Ita-Suomen yliopisto, soveltavan kasv.tiet. laitos & erityispedag. Kansainväl. yhteistyö: Tarton & Tallinnan yliopistot, Virginian yliopisto Esiopetusvuosi 1874 lasta 187 ryhmää 217 opettajaa 1572 äitiä 1551 isää 1. luokka 2005 lasta (josta 557 otos) 164 luokkaa 163 luokanopettajaa 58 erityisopettajaa n vanhempaa

8 Kiinnostus sisällöistä/oppiaineista (interest; n = 868) Esiopetuksen sisältöalueet 1. luokka: oppiaineet Environment Arts 4,11 4,11 Maths Music Literacy Story telling 3,7 3,44 3,48 3,5 Outdoor play Playing 4,16 4,

9 KIINNOSTUS kirjaimia ja lukemista kohtaa herää esiopetuksessa Esiopetuksen kevät (n = 1836 ): keskiarvo = 3.62, sd = luokan syksy (otos n = 578): Ka = 3.72, sd =

10 KIINNOSTUS laskemista ja matematiikka kohtaan herää esiopetuksessa Esiopetuksen kevät (n = 1835 ): keskiarvo = 3.84, sd = luokan syksy (otos n = 578): Ka = 4.06, sd =

11 Kuinka paljon pidät eskarissa / koulussa? (task-value) (N = 1837) (n = 369) (n = 578) (N = 1993) (n = 369)

12 % Oppijaminäkuva: kirjaimet, eskaritehtävät, lukeminen Paras (= 1) Keskivälillä (= 2-9) Esiopetuksen kevät Kirjaimet ja eskarikirjan tehtävät (n = 867): M = 3.44, sd = Paras 27,6 Vähiten taitava (= 10) 1.lk: Lukeminen syksy: M = 4.29; sd = 2.5 kevät: M = 3.72; sd = lk syksy n= lk kevät n= ,5 13,5 13,4 15, Paras 16,10 16,2 18,6 14, ,2 1,7 1,4 1,5 4, ,5 2,9 2,2 2,1 2,

13 % OPPIJAMINÄKUVA: numerot, laskeminen, matematiikka Esiopetuksen kevät: numerot ja laskeminen (n = 867): Ka = 3.16, sd = taitavin luokan syksy: matematiikka (otos n = 578): ka. = 2.97; sd = 2.17 taitavin

14 Varhaiset erot motivaatiossa Riskiryhmän lapset koulun alkaessa Vähemmän kiinnostuneita lukemisesta** Vähemmän kiinnostuneita matematiikasta** Lukemisen oppijaminäkuva kielteisempi* Matematiikan oppijaminäkuva kielteisempi* Riskiryhmän lapset 1. luokan lopussa Lukemisen oppijaminäkuva kielteisempi*** Enemmän tehtävää välttävää käyttäytymistä*** Ei eroja: oppiainekiinnostuksessa tai matematiikan oppijaminäkuvassa

15 Estimated Marginal Means of Reading Skill Z scores According to Age Level 0 Ikätaso Ikätasoa saavuttavat (45 %) -0,5-1 Pysyvät tasaisesti ikätasosta jäljessä (32%) -1,5-2 -2,5 Eskarin lopussa 1. lk T1 T2 T3 lopussa Time 2. lk lopussa Ero ikätasoon kasvaa jatkuvasti (23%) Group 1: Gaining age level group (45%) Miten ikätason Group 2: Somewhat behind-lagging saavuttaneet of age level (32%) erosivat jo eskarissa: Group 3: Clinically behind-laggind of age level (23%) Lukivalmiudet: taidot kehittyivät eskarin syksystä kevääseen muita riskilapsia enemmän Kuullun ymmärtämisen taidot muita paremmat Minäkuva myönteisempi Työskentelytavat tehtäväsuuntautuneempia

16 Myönteisesti ja kielteisesti kasautuvat kehät Myönteinen palaute Hallinnan tunne Myönteinen minäkuva Kielteinen palaute Epäonnistumisen ennakointi Kielteinen minäkuva Onnistuminen todennäköistä Haasteiden kokeminen oppimistilanteina Tehtäväsuuntautunut käyttäytyminen ja yrittäminen Epäonnistuminen todennäköistä Tehtävän välttäminen ja passiivisuus / häseltäminen Haasteiden kokeminen suoritustilanteina

17 Opettajan antama tuki ja vuorovaikutussuhde

18 Mitkä tekijät ovat yhteydessä lasten oppimiseen ja motivaatioon esiopetuksessa? RAKENNE Mitä? Kuka? Missä? Opetussuunnitelmat Standardit Materiaalit Opettajankoulutus Rakenteellinen laatu suodattuu prosessin laadun kautta. PROSESSI Miten? Tunnetuki Ohjauksellinen tuki Toiminnan organisointi Lasten akateeminen oppiminen & sosiaalinen kehitys

19 Lapsilähtöinen ohjaus (child-centered) Aikuisen aktiivinen ohjaus ja leikki lasten oppimisen ja ja sosiaalisten taitojen kehityksen tukena. Ohjaukseen liittyvät tavoitteet ovat tasapainossa lasten omien aloitteiden ja kiinnostuksen kohteiden kanssa. Opettajan sensitiivisyys eriyttää toimintaa lapsen tarpeiden mukaan. Jaettu vastuu ja yhteisöllisestä hyvinvoinnista huolehtiminen. Developmentally appropriate practices Early Childhood Classroom Observation Measure (Stipek & Byler, 2005) Opettajajohtoinen ohjaus (teacher-directed) Ryhmätoiminta on vahvasti opettajan kontrolloimaa ja johtamaa. Ohjauksessa painottuu akateemisten perustaitojen opettaminen. Paljon mallin mukaan harjoittelua, toistoja, koko ryhmän yhteisiä tai samoja harjoitteita kaikille. Lasten johtama toiminta (child-dominated) Lapsilla on autonomia toimintansa suuntaamisessa Toiminnalle ei selkeitä kriteerejä tai tavoitteita. Aikuinen tarjoaa materiaaleja ja pyrkii ylläpitämään järjestystä, mutta antaa vähän ohjausta, tukea tai palautetta.

20 AIKUISEN JA LASTEN VUOROVAIKUTUKSEN LAATU RYHMÄSSÄ Tunnetuki (Emotional support) turvallinen ilmapiiri ja hyvä ryhmähenki, kokemus välittämisestä ja arvostuksesta yksilöllinen huomiointi, lasten aloitteisiin vastaaminen ystävällinen ja kohtelias kommunikointi CLASS - Classroom Assessment Scoring System (Pianta, La Paro & Hamre, 2008) Ryhmän toiminnan organisointi (Classroom organization) selkeät säännöt, vähän tarvetta muistuttaa ennakoiva puuttuminen työskentelyaika käytetään tehokkaasti Oppimisen ohjaaminen (Instructional support) Toiminta tukee ymmärtämistä ja käsitteiden oppimista Palaute ja kielellinen mallintaminen tukevat oppimista Lapset osallistuvat

21 MOTIVAATIO VÄLITTÄJÄNÄ 1 Vuorovaikutus Oppimisen tukeminen ESKARISSA Motivaatio Tehtävän välttäminen Matematiikka Mitä korkealaatuisempaa oli havainnoitu oppimisen tukeminen ryhmässä, sitä vähemmän oli esiopetusryhmän lapsilla tehtävää välttävää käyttäytymistä sitä paremmat olivat ryhmän lasten matematiikan taidot. 2 Toiminnan organisointi ESKARISSA Opettajan stressi Motivaatio Kiinnostus esiopetuksen toiminnoista Fonologiset taidot Mitä korkealaatuisempaa oli esiopetusryhmän oli organisointi ja mitä vähemmän opettaja koki stressiä, sitä korkeampi oli ryhmän lasten motivaatio sitä parempia olivat ryhmän lasten fonologiset taidot. 1 Pakarinen, Kiuru, Lerkkanen, Poikkeus, Ahonen, & Nurmi, 2011, ECRQ 2 Pakarinen, Kiuru, Lerkkanen, Poikkeus, Siekkinen & Nurmi, 2010, EJPE

22 Suoriutuminen, 1 lk Low Moderate High Tunnetuki, 1. lk Esiopetusiän taidollisten riskien määrä 0-1 riskiä useita riskejä (89%) (11 %) A. Taidolliset riskitekijät esiopetusiässä (esiopettajan arvio) - Tarkkaavuuden ylläpitäminen - Käyttäytymisen ongelmat - Sosiaaliset taidot - Akateeminen oppiminen B. Taustariskit: äidin alhainen koulutus Lähde: Hamre & Pianta (2005). Child Development, 76 (5),

23 LAPSILÄHTÖISTEN OHJAUSKÄYTÄNTEIDEN YHTEYS MOTIVAATIOON JA TAITOJEN OPPIMISEEN Alkuportaat esiopetusvuonna 1. Mitä enemmän lapsilähtöisiä ohjauskäytäntöjä ryhmässä, sitä vahvempi lasten motivaatio oppia lukemiseen ja matematiikkaan liittyviä taitoja. Alkuportaat 1. luokalla 2. Mitä enemmän lapsilähtöisiä ohjauskäytänteitä opettaja käytti, sitä paremmin lasten lukutaito ja laskutaito kehittyivät. 1 Lerkkanen, Kiuru, Pakarinen, Viljaranta, Poikkeus, Rasku-Puttonen, Siekkinen, & Nurmi, Lerkkanen, Kiuru, Pakarinen, Poikkeus, Rasku-Puttonen, Siekkinen, & Nurmi, 2013

24 Dialogisia vuorovaikutusmalleja esiopetuksessa (mikroanalyysit litteroidusta aineistosta) Malli A: opettaja hallitsee keskustelua, esittää rajattuja kysymyksiä, auttaa kysymyksin lapsia tuomaan esille omia tietojaan ja taitojaan. Malli B: opettaja rohkaisee lapsia osallistumaan ja kuvaamaan omia ajatuksiaan, toistaa vastauksia ja joskus laajentaa lasten kommentteja. Malli C: keskustelu käynnistyy lasten aloitteesta, opettaja osoittaa kiinnostusta lasten ajatuksille, antaa lapsille tilaa esittää ajatuksia, kommentoi aloitteita ja jatkaa keskustelua lasten esille tuomista ajatuksista ja kokemuksista. (Rasku-Puttonen, Lerkkanen, Poikkeus, & Siekkinen, 2012)

25 Erään esiopetusryhmän aamupiirin keskustelu Lapset istuvat piirissä. Opettaja näyttää seinäkalenteria ja keskustellaan säästä. Lapsi 1: Eilen tuota illalla oli oli niin Eilen illalla oli kova pyry Ope: Niin olikin! Ja mikä se pyry.? Lapsi 1: Me mentiin ulos sillon Lapsi 2: Myö mentiin kans sillon Ope: Eikö ollu vähän ihana.. Kun lunta tuli vähän lissää. Oliks se märkää lunta vai semmosta pakkaslunta? Usea lapsi kuorossa: Pakkaslunta Ope: Pakkaslunta Lapsi 3: Suvilunta Ope: Suvilunta. Hei, milläs tavalla pakkaslumi ja suvilumi eroaa toisistaan? Lapsi 4: ekana sulaa Lapsi 5: Niin, suvilumi on vähän märempää Lapsi 4:.. Voi tehdä lumiukkoja ja lumipalloja. Toisesta lumesta ei voi.

26 Erään eskariryhmän keskustelua eläinten kielestä Istutaan puolikaaressa ja keskustellaan kuvakorttien avulla eläinten ominaisuuksista. Lapsi: että mina tuota osaan ötököitten kieltä Ope: oho minkäslaista se ötököitten kieli on? (Lapsi ääntelee ja kertoo sammakoista) Ope: m: joo Lapsi: ja se tarkottaa apua Ope: oho niin ne lentäessä huutaa, joku jahtaa karkuun äkkiä Lapsi: ja tiäksä mistä mä tiiän Ope: no? Lapsi: ja amppareitakin tiiän koska oon napannu Ope: tiiätteks te jotain muuta eläinten kieliä osaatteko muuten (Lapset kertovat omista kokemuksistaan ja antavat esimerkkejä eläinten äänistä sekä kertovat mitä ne merkitsevät) Ope: no niin just hyvä tietää että osataan myös eläinten kieltä et tiietään mitenkä niiden kanssa olla et jos toinen on vihanen niin ei ehkä kannata ensimmäiseksi mennä käsi eellä sillee taputtelemaan vaan katella ensin. Mika on pitkään odottanut vuoroa. (Lapsi kertoo osaavansa variksen kieltä ja niin jutut jatkuvat.)

27 Opettaja motivaation sytyttäjänä ja ylläpitäjänä Tue lapsen myönteistä minäkuvaa. Etsi optimaalisia haasteita kullekin lapselle. Ohjaa lapsia tehtäväsuuntautuneisiin työskentelytapoihin. Huomioi lasten kiinnostuksen kohteet ja laajenna niitä.

28 LAPSILÄHTÖINEN ESIOPETUS RUOKKII MOTIVAATIOTA Toimintaympäristön piirteet ja vuorovaikutusprosessien laatu vaikuttavat lasten varhaiseen oppimismotivaatioon ja niiden kautta taitojen kehittymiseen. Dialogisten vuorovaikutussyklien esiintyminen ja lasten aloitteista viriävä keskustelu tukee vahvasti lasten osallisuutta ja motivaatiota esiopetuksessa. Opettajan tärkeä tehtävä on antaa tilaa lasten kokemuksille ja olla sensitiivinen ideoille sekä tarttua lasten esittämiin ajatuksiin ja kiinnostukseen.

29 Kiitos! Yhteystiedot: Marja-Kristiina Lerkkanen Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos