Vuorovaikutusprosessit ja osallisuuden tukeminen alakoulusta yläkouluun siirtymässä

Transkriptio

1 Vuorovaikutusprosessit ja osallisuuden tukeminen alakoulusta yläkouluun siirtymässä TUTKIMUS- RYHMÄ: hakijat Anna-Maija Poikkeus, Prof., Opettajankoulutuslaitos, Jyväskylän yliopisto Helena Rasku-Puttonen, Prof., OKL, JY Marja-Kristiina Lerkkanen, dosentti, yliopistotutkija, OKL, JY Matti Kuorelahti, dosentti, lehtori, Kasvatustieteen laitos (erityisped.), JY Martti Siekkinen, KT, lehtori (opettajankoulutus), Itä-Suomen yliopisto Tutkijoita: Eija Pakarinen, Kati Vasalampi, Tuomo Virtanen MUUT TUTKIMUSRYHMÄN JÄSENET: kansalliset Jari-Erik Nurmi, Noona Kiuru, Riitta-Leena Metsäpelto, Jaana Viljaranta, Jouni Viiri, Sirpa Eskelä-Haapanen, Gintautas Silinskas, Jenni Ruotsalainen, Jyväskylän yliopisto Pekka Niemi, Tiina Turunen, Turun yliopisto; Janne Lepola, Turun yliopisto/rauman okl YHTEISTYÖKUMPPANEITA: kansainväliset Engagement: James J. Appleton (U. of Minnesota); Lars-Erik Malmberg, U. of Oxford; Eve Kikas, U. of Tallinn; Fred Morrison U. of Michigan. Classroom Interaction: Bridget Hamre, U. of Virginia, Paul Leseman, U. of Utrecht; Karen Littleton, Open University, Milton Keynes, UK.

2 Vuorovaikutusprosessit ja osallisuuden tukeminen alakoulusta yläkouluun siirtymässä Syrjäytymisen ehkäiseminen koulussa edellyttää Yksilöllisten tekijöiden (riskitekijät, taitoprofiili, motivaatio), rakenteellisten kontekstitekijöiden (esim. ryhmäkoko) sekä vuorovaikutusprosessien tunnistamista, jotka tukevat osallistumista ja kiinnittymistä sekä taitojen kehitystä pitkittäistutkimusaineisto, on-line prosessien tutkimus Opettajan taitoja rakentaa ryhmään tunnetukea ja käyttää vuorovaikutuksellisia käytänteitä, jotka tukevat oppilaiden kiinnittymistä luokan ja koulun tasolla havainnoinnit, videoaineistojen analyysit Opettajan herkkyyttä antaa yksilöivää oppimista tukevaa palautetta sekä käyttää dialogista keskustelua ja ohjausta vahvistamaan lasten osallisuuden kokemusta ja keskustelu- ja ongelmanratkaisutaitoja interventiot havainnointien tukemana Preventing disengagement in classroom context: Classroom processes fostering student engagement quality of classroom interaction; teacher-student relationship

3 KONTEKSTIT OSALLISTUMINEN / KIINNITTYMINEN engagement SEURAAMUKSET Perhe Käyttäytyminen Suoriutuminen Tavoitteet, uskomukset ja odotukset Lapsen oppimisen tukeminen Oppimistehtävien suorittaminen Aktiivinen osallistuminen luokan ja koulun yhteisön toimintaan Taidot Arvosanat Keskeyttäminen Koululuokka Ohjausvuorovaikutus Opettajan tavoitteet, pystyvyyskokemukset, stressi Rakenteelliset tekijät Motivaatio / Kognitio Oppijaminäkuva Tehtäväsuuntautuneisuus vs. välttävä käyttäytyminen Itsesäätelytaidot Oppimisen vaikeudet Kognitio Minäpystyvyys Tavoitteiden asettaminen Koulu ja yhteisö Koulun toimintakulttuuri Kodin ja koulun yhteistyö Moniammatillinen yhteistyö Tunteet Kokemus kuulumisesta koulun yhteisöön Opettajan ja oppilaan välisen suhteen läheisyys ja konfliktien vähäisyys Myönteiset toverisuhteet Vuorovaikutus Yhteisöihin liittyminen Sosioemotionaalinen hyvinvointi Mukailtu Appleton, Christenson, Kim, & Reschly, 2006

4 Tunnetuki Toiminnan organisoinnin tehokkuus IKÄTOVERIT Oppilaan osallistuminen / kiinnittyminen TEHTÄVÄT OPETTAJA Opettajan ominaisuudet Oppimisen ohjaus Motivaatio Taitojen kehitys Hyvinvointi

5 SEURANTATUTKIMUS : Esiopetus 4. lk - Siirtymä alakouluun Alkuportaat - Lapset, vanhemmat ja opettajat yhteistyössä koulutien alussa. Seuranta v syntyneiden ikäluokassa 4 paikkakunnalla (Kuopio, Joensuu, Laukaa, Turku) Jyväskylän yliopisto, Turun yliopisto, Itä-Suomen yliopisto : 6. lk ja 7. lk (9 lk?) - alakoulusta yläkouluun siirtymä (n=49) Yksilötestit Osalle yksilötestit ja opearviot Osalle yksilötestit ja opearviot (n=32) Osalle yksilötestit ja opearviot (n=29) Osalle yksilötestit ja opearviot (n=29) Osalle yksilötestit ja opearviot (n=29) (n=50) (n=50) Yksilötestit 2006 syksy syksy Esiopetus 1. lk 2. lk 3. lk 4. lk lk lk 9. lk Esiopetusvuosi 1874 lasta 187 ryhmää 217 opettajaa 1572 äitiä 1551 isää luokka n oppilasta, joista tarkemmassa yksilöseurannassa 557 (puolella riski lukivaikeuksiin) 163 luokanopettajaa, 58 erityisopettajaa n vanhempaa 6. luokka n oppilasta, 163 opettajaa, n vanhempaa

6 Havainnoitu vuorovaikutusprosessien laatu Classroom Assessment Scoring System (CLASS, Pianta, La Paro & Hamre; 2008; CLASS-S, Pianta, Hamre & Mintz, 2012) 1. Tunnetuki (emotional support): vuorovaikutussuhteet, ryhmän ilmapiiri 2. Toiminnan organisointi (classroom organization): rutiinit, tuotteliaisuus 3. Oppimisen ohjaus (instructional support): ongelmanratkaisu, palaute, mallit edistävät akateemisten ja sosiaalisten taitojen kehitystä Alkuportaat seuranta: esiopetus ja 1. luokka Mitä korkealaatuisempaa oppimisen ohjaus oli, sitä tehtäväsuuntautuneemmin ryhmässä työskenneltiin yhteys matematiikan taitoihin (Pakarinen ym. 2011). Lukutaito kehittyi keskimäärin paremmin niissä 1. luokan opetusryhmissä, joissa oli vahva tunnetuki ja rutiinit sekä runsaasti oppimista tukevaa palautetta (Pakarinen, Lerkkanen, Poikkeus, Siekkinen & Nurmi 2013). Lukivaikeusriskin omaavien lasten toverisyrjintä oli muihin luokkiin verrattuna vähäisempää niissä 1. luokan opetusryhmissä, joissa opettajan arvioima lämpimyys ja myönteinen ilmapiiri olivat korkeampia (Kiuru ym. 2012). LISÄKSI: CLASS-S menetelmällä pilotti erillisessä yläkoulun aineistossa (Virtanen ym.), jossa vuorovaikutuksen laadun havaittiin olevan yhteydessä oppilaiden sitoutumiseen yläkoulussa

7 Dialoginen lähestymistapa yläkoulun luonnontieteiden opetuksessa Lehesvuori, Viiri, Rasku-Puttonen & Helaakoski (2013) D/I = dialoginen / vuorovaikutteinen D/NI = dialoginen /ei vuorovaikutteinen. A/I = auktoritatiivinen / vuorovaikutteinen A/NI = auktoritatiivinen / ei vuorovaikutteinen Mortimer & Scott (2003) Sami Lehesvuori Towards Dialogic Teaching in Science: Challenging Classroom Realities through Teacher Education. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 465.

8 Tutkimus 1: Tutkimusluvat, keväällä 2013 perheet ja alakoulun 6 lk opettajat, syksyllä 2013 yläkoulun opettajat., kyselyt, videoinnit opetusryhmissä, 4 paikkakuntaa (n oppilasta) Tutkimus 1:, kyselyt, videoinnit yläkoulun 7 lk opetusryhmissä Tutkimus 2: Tutkimusluvat opettajainterventioon. Workshopit. Nettisivujen rakentaminen resurssiksi interventioon. Tutkimus 2: Opettajainterventioon liittyvät videoinnit, kyselyt, haastattelut ja workshopit. Testimenetelmiä: Luku- ja kirjoitustaidon ja matematiikan arvioinnit, sosiometriset kyselyt ja verkostokartoitukset Kyselylomakkeita: Student Engagement Instrument (SEI; Appleton, Christenson ym. 2006), Student-Teacher Relationship Scale (STRS; Pianta, 1992), WIHIC questionnaire; Fraser, 1998; Teachers Sense of Efficacy Scale (TSES; Tschannen-Moran & Woofolk-Hoy, 2001 menetelmiä: CLASS-S ; Pianta, Hamre & Mintz, ulottuvuutta tunnetuen, oppimisen ohjaamisen ja toiminnan tehokkuuden osa-alueilla, arvioituna 7-portaisella asteikolla videonauhoituksista. In-CLASS; Individualized Classroom Assessment Scoring System Downer, Booren, Lima, Luckner, & Pianta, On-line prosessit: Mobiililaitteet tiedon keräämisessä (arvioinnit ryhmissä)

9 Kiitos!

10 Opettajainterventiot Periaatteita: Ankkurointi systemaattisiin havainnointimenetelmiin perustuviin ulottuvuuksiin konkreettisiin käytäntöihin kohdentuvaa itsereflektoinnin tukea Konsultaatio, jossa opettajat saivat säännöllistä ja kohdennettua palautetta omasta toiminnastaan; kollegiaalinen tuki Esimerkit korkealaatuisesta opettajan ja oppilaiden vuorovaikutuksesta Käytäntöjä/mittoja: Workshopit (vertaistuki), nettivideoarkisto Observoinnit/videonauhoitukset luokissa (CLASS-S; InCLASS); kyselyt opettajille (tavoitteet, pystyvyysuskomukset) Opettajia pyydetään videonauhoittamaan oppituntejaan konsultaatio Otos: 6 lk luokanopettajia (n ) ja yläkoulun äidinkielen ja matematiikan opettajia (n. 15) 2-3 paikkakunnalta MyTeachingPartner Pianta, Mashburn, Downer, Hamre, & Justice (2008). Effects of Web-Mediated Professional Development Resources on Teacher-Child Interactions Observations promote focus on specific behaviours rather than generalizations, enhance self-awareness, and sensitivity to the subtleties of classroom processes