Opettaja motivoitumisen tukena
|
|
- Juuso Manninen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Opettaja motivoitumisen tukena Anni Loukomies FT, KM Viikin normaalikoulu Helsingin yliopisto 07/09/2017
2 Miksi oppilaat eivät aina innostu? Opetussuunnitelman tavoitteet ja henkilökohtainen kiinnostus eivät aina kohtaa. Yksilöllinen kokemushistoria onnistumisineen ja epäonnistumisineen Negatiivinen minäkäsitys ja heikot pystyvyysuskomukset Perheen ja vertaisryhmän arvot, ristiriita koulun arvojen kanssa Opettajan kontrolloiva vuorovaikutustyyli Vähäiset resurssit motivoitumisen yksilölliseen tukemiseen Motivoitumisen sekoittaminen tilannekiinnostuksen herättämiseen (Silvia, 2008; Palmer, 2009)
3 Miksi motivoituminen on tärkeää? Laadukas motivaatio on yhteydessä parempiin oppimistuloksiin ja hyvinvointiin. Opettajan työskentelyolosuhteet, esim. työrauha. Koulussaoloajan tarkoituksenmukainen käyttö, oppilaiden erilaiset toimintaedellytykset ja tarpeet. Osaamisuskomukset ja asenteet ohjaavat toimintaa ja sitoutumista oppimistilanteissa. (Guay, Ratelle, Chanal, 2008; Niemiec & Ryan, 2009; Reeve & Halusic, 2009; Vasalampi, Salmela-Aro & Nurmi, 2009; Tuominen-Soini, 2012, Eccles, 2009)
4 Opettaja on motivoinnin asiantuntija Opetussuunnitelman perusteissa motivaatio on keskeisessä asemassa. Näkökulmia OPS:n perusteista: Oikeus kasvaa ihmisenä Aktiivinen toimijuus, tavoitteiden asettaminen Oppiminen positiivisten tunnekokemusten herättäjänä Rohkaisu omien taitojen kehittämiseen Henkilökohtainen merkityksellisyyden kokemus Opettaja siirtää opetussuunnitelman periaatteet käytäntöön. (OPH, 2014)
5 Esimerkki luokkahuoneesta: Tilannekiinnostus Loukomies, A., Juuti, K. & Lavonen, J. (2016). Investigating Situational Interest in Primary Science Lessons (International Journal of Science Education) Alakoulun tutkimuksellinen ympäristöopin tunti Tuntisuunnitelmassa paljon erilaisia elementtejä: lämpökamerademo, opettajajohtoinen dialoginen keskustelu, yhteistoiminnalliset tutkimustehtävät Oppilaat ilmaisivat kiinnostuksensa äänestyslaitteen avulla Tutkijat arvioivat kiinnostuksen kuvista juuri ennen äänestyshetkiä Tilannekiinnostus henkilökohtainen kiinnostus sisäistynyt motivaatio Oppilaita on vaikea tulkita, tyttöjä vielä vaikeampi kuin poikia! Vaihtelu työtavoissa lisää tunnin kiinnostavuutta. Lopputuntia kohti kiinnostus hiipuu kaikilla
6 Esimerkki luokkahuoneesta: luonnontiedemotivaation kehittyminen Matematiikkaan ja lukemiseen liittyvä motivaatio alkaa eriytyä jo pienillä koululaisilla, mitä tapahtuu luonnontieteen näkökulmasta? Pitkittäisasetelma, ekaluokkalaisia Itä-Helsingistä, N=300 Kysely (Likert 1-5), videointerventio, face reader software School engagement - school exhaustion Science related values Science related cost experiences Science-related ability self-concept Ekaluokkalaisilla on korkeat osaamisuskomukset luonnontieteisiin liittyen (Mean 4.0) Luonnontiede koettiin tärkeäksi (Means 3.9) Oppilaat sitoutuneita koulunkäyntiin (Mean 4.0) Matala koulu-uupumus (Mean 2.0) Opiskelua ei koeta kovin kuormittavaksi (Mean 2.4) Mutta: Jo ekaluokkalaiset pojat kokevat luonnontieteen opiskelun kuormittavampana ja vähemmän merkityksellisenä kuin tytöt! (Juuti, Loukomies, Salmela-Aro & Lavonen, 2017)
7 Tutkimusesimerkki: Opettajaopiskelijoiden oppiminen Helsingissä ja Johannesburgissa Opiskelijoiden vaikeus yhdistää luennolla käsiteltyä harjoitteluun. Keskustelut ohjaavan opettajan kanssa merkittävässä roolissa. Mihin käsitykset motivaation tukemisesta perustuvat? (Loukomies, Petersen, Henning & Lavonen, submitted)
8 Käyttöteoria Opettajan toimintaa ohjaa käyttöteoria Arvot Uskomukset Kokemukset Tutkimukseen perustuva tieto Mihin päätöksenteko perustuu? Uskomukset vai teoria? Opettajankoulutus! Onko käyttöteoriassasi motivaatioon liittyviä näkökulmia? Mihin ne perustuvat? (Stenberg, 2011; Lunenberg & Korthagen, 2009; Shulman, 2007)
9 Attribution theory Kausaaliattribuutiot eli uskomukset tapahtumien syistä Pysyvyys kontrolloitavuus - sijainti Achievement Goal Orientationtheory Tavoiteorientaatio Miksi tiettyyn toimintaan sitoudutaan? Motivaation synty ja kehittyminen Tehtävään liittyvät arvot -kiinnostavuus -merkityksellisyys -hyöty Expectancyvalue theory Pystyvyysuskomukset Perustarpeet -autonomia -kompetenssi -yhteenkuuluvuus Selfdetermination theory Sosiaalinen ympäristö Tehtävän kustannukset -sosiaaliset -tunnepuoli -aika Yksilöllinen kokemushistoria (Schunk, Pintrich & Meece, 2007; Eccles, 2005; Weiner, 1986; Ryan & Deci, 2002, Dweck, )
10 Motivaation laatu Self-determination theory: Amotivation (amotivaatio) Extrinsic motivation (ulkoinen motivaatio) External Introjected Identified Integrated Intrinsic motivation (Sisäinen motivaatio) Kontrolloitu motivaatio Autonominen motivaatio Motivaation kehittyminen ja säätelyn sisäistyminen tapahtuvat samanaikaisesti Motivaation laatu paranee, kun perustarpeet täyttyvät Achievement Goal Orientation Theory Avoidance orientation (vaivannäön välttäminen) Performance orientation (hyvät arvosanat, epäonnistumisen välttäminen) Success orientation (hyvät arvosanat, muiden päihittäminen, oppiminen) Masteryorientation (oppiminen, kehittyminen, hyvät arvosanat)
11 Miten motivaation kehittymistä voi tukea? Anna palaute toiminnasta ja korosta muutoksen ja kehittymisen mahdollisuutta sekä omaa vastuuta (growthmindset). Huomioi oppilaiden näkökulmat. Ota oppilaiden ajatukset ja ehdotukset toiminnan suuntaajiksi. Tunnista oppilaiden valmiudet ottaa vastuuta ja säädellä toimintaansa. Tue oppilaan olemassa olevia motivaatioresursseja, älä sammuta. Perustele toiminta. Älä käytä kontrolloivaa tai pakottavaa kieltä. Anna oppimiselle ja sisäistämiselle tarpeeksi aikaa. Suunnittele toiminta niin, ettei tule kiire. Huomioi ja hyväksy negatiiviset tunteet. Luo toiminnalle struktuuri! (Dweck, 2016; Reeve & Halusic, 2009)
12
13 Struktuuri ei ole kontrollointia! Selkeän struktuurin avulla Oppilaat tietävät toiminnan tavoitteet. Oppilailla on selkeät toimintaohjeet. Oppilaat eivät osaa automaattisesti ilman ohjeita esim. tehdä ryhmätyötä! Oppilaat tietävät, mitä heiltä odotetaan. Oppilaat tietävät, mitä tekemättä jättämisestä seuraa. Struktuuri tekee tilanteesta ennustettavan ja johdonmukaisen. Struktuurin määrä riippuu oppilaan itsesäätelytaidoista. Opettajan täytyy uskoa itsesäätelytaitojen kehittymiseen! Struktuuri on positiivinen asia! Struktuuri on turvallisuutta! Ilman struktuuria toiminta on puuhastelua ja pahimmillaan heitteillejättöä! (Guay, Ratelle & Chanal, 2008) 13
14 Miten toiminnan struktuuria voi lisätä? Ensimmäinen askel on oppilaiden säätelytaitojen tason tunnistaminen. Tavoitteiden paloittelu osatavoitteisiin Tavoitteen kommunikointi selkeästi Uskottava ja kannustava palaute toiminnasta Riittävän yksityiskohtaiset muutosehdotukset Selkeästi kommunikoitu aikataulu, kirjoitettuna ja piirrettynä Sopivan mittaiset työskentelyrupeamat ja tauot Ryhmätyössä ryhmäläisten roolit Palkkiot, joiden käyttöä ja laatua kannattaa tarkasti miettiä
Oppilaan motivaation tukeminen. Anni Loukomies 13.11.2013
Oppilaan motivaation tukeminen Anni Loukomies 13.11.2013 Motivaatio nykyisessä OPS:ssa? OPS:n perusteet: Luku 3.1 Oppimiskäsitys: oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta
Lisätiedot11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s )
11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen (s. 124-133) Käsitys itsestä oppijana käsitys itsestä oppijana muodostuu kokemusten pohjalta vaikuttavat esim. skeemat itsestä oppijana ja oppiaineesta tunteet
LisätiedotTervetuloa webinaariin! Esitysdiat ja tallennelinkit löytyvät kunkin webinaarin jälkeen osoitteesta
Tervetuloa webinaariin! Esitysdiat ja tallennelinkit löytyvät kunkin webinaarin jälkeen osoitteesta http://bit.ly/liitu-webinaarit UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ Koettu liikunnallinen pätevyys ja liikuntamotivaatio
LisätiedotMotivaatio ja itsesäätely oppimisessa
Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 31.10.2007 Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Millaista oppimista tarvitaan? Epäselvien, muuttuvien ja avoimien ongelmien ratkaisu Oman ja muiden
LisätiedotMiten motivoida muutokseen? Nelli Hankonen
Miten motivoida muutokseen? Nelli Hankonen 27.2.2019 Tässä esityksessä Mistä motivaatio koostuu? Motivaation ainesosat? Paras motivaatio-cocktail? Voiko toista motivoida? Miten motivoida = miten luoda
LisätiedotTarvitseeko perehdyttäjä pedagogin taitoja?
Tarvitseeko perehdyttäjä pedagogin taitoja? -opisto 26.4.2019 Sitra / megatrendit: o Elinikäinen oppiminen muuttuu hyveestä välttämättömyydeksi. o Elinikäisestä uuden oppimisesta pitäisi tulla uusi elämän
LisätiedotMitä nuorten elämänhallintaan kuuluu?
Mitä nuorten elämänhallintaan kuuluu? Nuoret, päihteet ja elämänhallinta Päihdetiedotusseminaari 3.6.2014 Suunnittelija, psykologi Elina Marttinen elina.marttinen@nyyti.fi Agenda 1. Mitä nuoruuteen kuuluu?
LisätiedotMotivaatio ja itsesäätely oppimisessa
Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 3.5.2007 Kirsi Juntti Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Rakenne - Johdanto - Mitä on oppiminen? - Motivaatio - Oppimisen itsesäätely - Scamo/Learning
LisätiedotMiten ja miksi kannattaa ajatella opiskelumotivaatiota?
Miten ja miksi kannattaa ajatella opiskelumotivaatiota? NYYTI RY VERKOSTOPÄIVÄ: JAKSAA JAKSAA? Sami Määttä, Jyväskylän Yliopisto JYU. Since 1863. 17.4.2018 1 Miten ja miksi ajatella motivaatiota? Ihmisillä
LisätiedotHyvinvoiva lapsi kasvaa ja oppii
Hyvinvoiva lapsi kasvaa ja oppii Jouni Välijärvi,professori Jyväskylän yliopisto E-mail: Jouni.Valijarvi@jyu.fi LAPE, Toimiva arki hyvinvointia rakentamassa -päätösseminaari Oulu 13.11.2018 Mikä Pisa on?
LisätiedotJari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto
Jari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto Oppilas on kiinnostunut oppimisesta Oppilas on kiinnostunut opetettavista asioista Oppilas panostaa oppimiseen luokkahuoneessa (ja kotona) Oppilas uskoo olevansa kykenevä
LisätiedotSuomi-koulujen opettajien koulutuspäivät, Jorma Kauppinen. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Suomi oppimisen maailmankartalla Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivät, 7.8.2013, Helsinki, Opetushallitus Jorma Kauppinen Johtaja Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta maailmalta. Why do Finland's
LisätiedotINTO- Innovatiivinen ja taitava oppija. Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu
INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu INTO-hankkeen tarkoitus Kehittää käsityön opetuksessa innovatiivista ajattelua ja taitavaa oppimista tukevaa pedagogista toimintaa
LisätiedotLuovuus ja oppiminen. Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja
Luovuus ja oppiminen Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja Helsingin yliopisto Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Lääketieteellisen koulutuksen tuki- ja kehittämisyksikkö
LisätiedotMillainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä?
Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä? Elina Moisio Tutkija, TkL, MBA 17.8.2011 Kannustaminen = suoritus- tai tulosperusteinen palkitseminen? Perinteinen oletus:
LisätiedotOrganisaatiokäyttäytyminen. 21C00250, 6 op, , periodi I
Organisaatiokäyttäytyminen 21C00250, 6 op, 2016 2017, periodi I Tämän päivän oppimistavoitteet Ymmärtää, mitä motivaatio on ja mikä sen merkitys on työssä suoriutumiselle Oppia keskeisimmät motivaatioita
LisätiedotOPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta
OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt
LisätiedotOppimisen tunnistaminen ja opintoihin kiinnittyminen. - Kiinnittymismittarin pilottivaiheen tarkastelua Sirpa Törmä/ CC1-projekti/Tay
Oppimisen tunnistaminen ja opintoihin kiinnittyminen - Kiinnittymismittarin pilottivaiheen tarkastelua Sirpa Törmä/ CC1-projekti/Tay Kiinnittymismittari Tutkimusperustainen kysely oppimisen ja toimintakäytäntöjen
LisätiedotLaatu ja tasa-arvo esiopetuksessa
Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa Motivaatio ja oppiminen: Eskarista kouluun siirryttäessä Jari-Erik Nurmi & Kaisa Aunola, Ulla Leppänen, Katja Natale,, Jaana Viljaranta, Marja Kristiina Lerkkanen,, Pekka
LisätiedotOpetussuunnitelmakysely - Oppilaat OPS-kysely, yhteenveto/kaikki koulut
Opetussuunnitelmakysely - Oppilaat OPS-kysely, yhteenveto/kaikki koulut Mäntsälä n = 1613 Oletko kokenut, että seuraavia asioita on mielestäsi enemmän, saman verran tai vähemmän kuin Oppitunnilla istutaan
LisätiedotAjattelu ja oppimaan oppiminen (L1)
Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen
LisätiedotPISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto
PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena
LisätiedotTAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)
MITÄ HYVÄ SMART TAVOITE EDELLYTTÄÄ ÄÄ? Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) Tarpeet Fysiologiset Psykologiset Sosiaaliset
LisätiedotOppimisen tunnistaminen ja opintoihin kiinnittyminen kiinnittymiskyselyn tarkastelua. Sirpa Törmä/CC1 projekti
Oppimisen tunnistaminen ja opintoihin kiinnittyminen kiinnittymiskyselyn tarkastelua Sirpa Törmä/CC1 projekti 6.6.2012 Kiinnittymiskysely Tutkimusperustainen kysely opintojen ja oppimisen edistämiseksi,
LisätiedotADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA
ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA Tässä luvussa annetaan neuvoja parhaista tavoista tukea ADHD-lasta luokkahuoneessa. Lukuun on sisällytetty myös metodologiaan liittyviä ehdotuksia, joiden avulla voidaan
LisätiedotMaailma muuttuu muuttuuko koulu?
Janne Pietarinen professori kasvatustiede, erityisesti perusopetuksen ja opettajankoulutuksen tutkimus Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Maailma muuttuu muuttuuko koulu? Suomalaisen
LisätiedotNäkemyksiä tavoitteiden ja tuntijaon valmistelutyön pohjaksi fysiikan ja kemian opetuksen näkökulmasta
Näkemyksiä tavoitteiden ja tuntijaon valmistelutyön pohjaksi fysiikan ja kemian opetuksen näkökulmasta Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon työryhmälle Jari Lavonen Fysiikan ja kemian didaktiikan
LisätiedotOPPIMISEN SÄÄTELY HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ
OPPIISEN SÄÄTELY HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Opetuksen päivä 13.10.2017 Lääketieteellinen tiedekunta Tohtorikoulutettava illa Räisänen Yliopistopedagogiikan keskus (HYPE) 12.10.2017 1 TUTKIUKSEN TAUSTAA Yliopisto-opiskelijoiden
LisätiedotAjatuksia motivaatiosta?
Ajatuksia motivaatiosta? JYYn Sikariklubi Sami Määttä, Jyväskylän Yliopisto JYU. Since 1863. 18.4.2018 1 Mistä puhutaan kun puhutaan motivaatiosta? Ihmisolennon perusluonne on? Miksi ihmiset ylipäätään
LisätiedotKansallinen seminaari
Kansallinen seminaari Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden aineenopettajakoulutuksen pedagogisten opintojen tutkintovaatimukset Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden didaktiikka luokanopettajakoulutuksessa
LisätiedotOppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus
Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta 1.11. 2013 Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus Opetustoimen henkilöstökoulutuksen haasteet ja päämäärä oppimistulokset oppiminen osaaminen
LisätiedotMatti Pietillä Opetushallitus Liikkuva koulu_turku ja sisäinen liikuntamotivaatio
Matti Pietillä Opetushallitus Liikkuva koulu_turku 12.4.2016 ja sisäinen liikuntamotivaatio Työikäisten määrä vähenee Suomessa 2050: 27,9 % 2014: 42,9 % Lähde: Valtiovarainministeriö Haasteenamme ISTUVA
LisätiedotONKO PAKKO, JOS EI HALUA?
ONKO PAKKO, JOS EI HALUA? Pari sanaa omaehtoisesta motivaatiosta ja sen hyödyistä liikunnan edistämisessä Kouvola, 21.9.2017 Elisa Kaaja, YTM, Projektikoordinaattori elisa.kaaja@helsinki.fi Helsingin yliopisto
LisätiedotPISA JA TULEVAISUUS. Jouni Välijärvi, professori. Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto
PISA JA TULEVAISUUS Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Koulutusmessut Yhtheen tulhaan ja etheenpäin menhään! Rovaniemi 20.9.2014 19.9.2014 PISA 2012 Programme for
LisätiedotDiginatiivit tulevat, olemmeko valmiita?
Diginatiivit tulevat, olemmeko valmiita? Professori Kirsti Lonka, varadekaani sekä Lauri Hietajärvi, Juho Makkonen, Niclas Sandström ja Lauri J. Vaara, Opettajankoulutuslaitos, Käyttäytymistieteellinen
LisätiedotH e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S
H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja
LisätiedotPISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto
PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena
Lisätiedot1.8.2008. Jorma Joutsenlahti Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos. 4.8.2008 Jyväskylän Kesäkongressi. JoJo / TaY 2
Jorma Joutsenlahti Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos 2 Tv-maailma nro 30, s. 2-3 1 4 Matematiikkakuva (View of Mathematics) koostuu kolmesta komponentista: 1) Uskomukset itsestä matematiikan
LisätiedotSuomen koululaitos Maailman paras? Tuusulan rotaryklubi, Kauko Hämäläinen, professori emeritus
Suomen koululaitos Maailman paras? 16.01.2019 Tuusulan rotaryklubi, 24.4.2019 Kauko Hämäläinen, professori emeritus Sisältö Miten Suomella menee? Koulutuksemme vahvuuksia Haasteitakin riittää Koulutuksemme
LisätiedotMiksi koulu on olemassa?
Miksi koulu on olemassa? Oppilaan hyvinvointi Oppilaan hyvinvointi Oppimisen ilo Uskallus ottaa vastaan tehtäviä Halu ponnistella Usko omiin mahdollisuuksiin Suomalaisen koulutuspolitiikan vahvuuksia
LisätiedotSisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22
Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...
LisätiedotOppiminen ja kasvu muuttuvassa maailmassa. Mikko Saari Sivistystoimialan johtaja, KT
Oppiminen ja kasvu muuttuvassa maailmassa Mikko Saari Sivistystoimialan johtaja, KT Se, kellä on opetuksessaan vastaus kysymykseen miksi, ymmärtää ja osaa käsitellä melkein minkä tahansa muutoksen tai
LisätiedotMillaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana
Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,
LisätiedotNÄKÖKULMIA LUKEMISEEN
NÄKÖKULMIA LUKEMISEEN ELÄINAVUSTEINEN OPPIMINEN JA LUONTOPEDAGOGIIKKA Eläinavusteisuus Tunteiden osoittaminen päivän aikana Vastuullisuus ja kritiikitön ihailu Positiiviset lukukokemukset Pehmot Luontopedagogiikka
LisätiedotOppilaitoksesta oppisopimukseen
Oppilaitoksesta oppisopimukseen opiskelijoiden näkemyksiä ammatillisesta koulutuksesta Katarina Ojala katarina.ojala@gmail.com Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Tutkimuksen toteutus Laadullinen
LisätiedotMerkityksellisyyden johtamisesta. Merja Fischer, TkT, KTM
Merkityksellisyyden johtamisesta Merja Fischer, TkT, KTM 2.6.2015 Ihmisiä motivoi eniten edistyminen merkityksellisessä työssä Fischer & Vainio 2014 Ihmiset haluavat olla synnyttämässä jotain itseään suurempaa.
LisätiedotOpetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu
Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
LisätiedotKOULUTULOKKAAN TARJOTIN
KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla
LisätiedotOhjaus tuutorin roolissa
Ohjaus tuutorin roolissa Vertaistutorkoulutus Tommi Pantzar Millainen ohjaaja minä olen? OHJAAMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT TOIMINTATAVAT Miten arvot ja käsitykset näkyvät toiminnassa? ASENTEET Mikä on ohjaajan
LisätiedotLÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT
LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT Perusopetuksen matematiikan oppimistulokset 9. vuosiluokalla 2015 Arvioinnin tulokset Oppilaiden keskimääräinen ratkaisuosuus oli 43 % arviointitehtävien kokonaispistemäärästä
LisätiedotMikä opetuksessa on muuttunut, miksi koulun pitää uudistua? KM Lauri Vaara Helsingin yliopisto
Mikä opetuksessa on muuttunut, miksi koulun pitää uudistua? KM Lauri Vaara Helsingin yliopisto Mikä opetuksessa on muuttunut? 1. Oppimiskäsitys 2. Kehkeytyvät työmarkkinat. 3. Z-sukupolvi (diginatiivit)
LisätiedotKäytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,
Lisätiedot1. Kuluneen lukuvuoden aikana olen opiskellut enimmäkseen pääainetta sivuainetta 2. Jos olet opiskellut enimmäkseen sivuainetta, niin kerro mitä.
HowULearn 2016 Helsingin yliopisto HowULearn -kyselyn avulla on tarkoitus saada tietoa opiskelijoiden opiskelusta ja opetuksesta eri tieteenaloilla. Tavoitteena on saada mahdollisimman tarkka kuva kokemuksistasi
LisätiedotTyöelämän murros, robo0saa0o ja tekoäly
Työelämän murros, robo0saa0o ja tekoäly Miten säily+ää energia ja toimintakyky muutosmyrskyissä? PHD, Director, Robo5cs and SSC, Staria Oyj @merjafischer @merjafischer www.tekoälyaika.fi Työelämä on murroksessa!
LisätiedotNuori Yrittäjyys Ry. Virpi Utriainen, toiminnanjohtaja Sivistysvaliokunta
Nuori Yrittäjyys Ry Virpi Utriainen, toiminnanjohtaja Sivistysvaliokunta 13.4.2018 Yrittäjyysasennetta, työelämävalmiuksia, talouslukutaitoja tekemällä oppien. Nuori Yrittäjyys ry eli NY Vahvistaa 7-25-vuotiaiden
LisätiedotMotivaation merkitys oppimisessa
Lyhyempiä kirjoituksia 548 Jari-Erik Nurmi Motivaation merkitys oppimisessa Johdanto Vaikka motivaation merkitystä oppimisessa on tutkittu vuosikymmeniä, kiinnostus alaa kohtaan on viime aikoina edelleen
LisätiedotPsyykkinen valmennus lapsikiekkovaiheessa
Psyykkinen valmennus lapsikiekkovaiheessa 9.10.2017 Psyykkinen valmennus Millaisia ajatuksia herättää? Psyykkinen valmennus Monesti vieläkin ajatellaan, että psyykkinen valmennus on kuin mentäisiin lääkäriin
LisätiedotPEDAGOGINEN HYVINVOINTI KOULUYHTEISÖSSÄ
PEDAGOGINEN HYVINVOINTI KOULUYHTEISÖSSÄ Janne Pietarinen Itä-Suomen yliopisto OPPI-tutkimusryhmä Copyright OPPI-tutkimusryhmä Neljä teesiä 1. Opettaja kuormittuu työnsä eri ulottuvuuksissa laadullisesti
LisätiedotKoulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).
Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen
LisätiedotValmentajan luoma motivaatioilmasto kaksoisuralla. Milla Saarinen LitM Tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos
Valmentajan luoma motivaatioilmasto kaksoisuralla Milla Saarinen LitM Tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos Esityksen sisältö: 1. Valmentajan luoma motivaatioilmasto teoria käytäntö
LisätiedotTyöpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus
Työpaikkaohjaajan tehtävät momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaaja voi monin tavoin auttaa opiskelijan oppimista työssäoppimisjaksoilla. Ohjaaja voi ottaa huomioon oppimisen
LisätiedotMitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto
Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto Lukutaidon määritelmä PISA-arvioinnissa Lukutaito on kirjoitettujen tekstien ymmärtämistä, käyttöä ja arviointia
LisätiedotTyöpaikkaohjaajakoulutus Kouvolan seudun ammattiopistossa
Ideoita ohjauksen haasteisiin Työpaikkaohjaajakoulutus Kouvolan seudun ammattiopistossa Carry on - kärryllinen työkaluja ohjaukseen Työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa työpaikkaohjaajaa saattaa
LisätiedotPisan 2012 tulokset ja johtopäätökset
Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA ja opettajankoulutuksen kehittäminen-seminaari Tampere 14.3.2014 17.3.2014 PISA 2012
LisätiedotEtelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi
Etelä- Suomen aluehallintovirasto 15.- 16.9. 2015 Ulla Rasimus Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi 20.9.2015 Osallisuuden muodot 1) Sosiaalinen osallisuus Kouluyhteisö muodostaa suhdeverkoston, johon
LisätiedotOppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä
Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää
LisätiedotTyöyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen
Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä
LisätiedotPISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto
PISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena matematiikan
LisätiedotOPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN
OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN FT Katriina Sulonen 30.11.2016 Kehittämishankkeet ja uudistukset onnistuvat, kun - työyhteisössä on muutama aktiivinen, innostava henkilö - löytyy halu
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa
Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta
LisätiedotVESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla
VESO yläkoulun opettajat OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla 29.3.2017 Oppimisen arviointi Erja Vitikka 6.3.2015 Laaja-alainen osaaminen Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen,
LisätiedotLeikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06
Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen
Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia
LisätiedotAttraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot
Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot PS 6 K2014 Attraktion määrittely Myönteisten tunteiden synnyttämä vetovoima yksilöä tai ryhmää kohtaan Attraktion syveneminen ja ylläpito vaatii
LisätiedotTU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen VAHVUUDET
TU-A1140 - Itsensä tunteminen ja johtaminen VAHVUUDET 19.1. 2017 Eerikki Mäki eerikki.maki@aalto.fi Agenda 19.1.2017 Läsnäololista Keskustelua kurssin tehtävistä Vahvuudet itsensä tuntemisessa ja johtamisessa
LisätiedotPerusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi
Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien
LisätiedotSummanen Anna-Mari TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013
TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013 OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI Kevät 2013 Perusopetuksen päättövaihe Arviointiin osallistui 3 652 oppilasta, joista 1. tyttöjä 1 754 (48,0 %)
LisätiedotOppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen
Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,
LisätiedotUusi peruskoulu visiotyöpaja , Lappeenranta
Uusi peruskoulu visiotyöpaja 19.1.2017, Lappeenranta #uusiperuskoulu Teemakohtaiset alaryhmät - ryhmien työskentelyn tulokset - 1 Oppijalähtöisyys Vahvan itsetunnon omaava motivoitunut oppija, joka on
LisätiedotElina Harjunen Elina Harjunen
Elina Harjunen 28.4.2015 Elina Harjunen 28.4.2015 Äidinkielen ja kirjallisuuden 9. luokan oppimistulosten arviointi vuonna 2014: keskiössä kielentuntemus ja kirjoittaminen Kielentuntemuksen viitekehys
LisätiedotSpark(l)ing moments minäpystyvyyden ja osaamisen tukeminen varhaiskasvatuksessa
Spark(l)ing moments minäpystyvyyden ja osaamisen tukeminen varhaiskasvatuksessa Eeva-Liisa Kronqvist Hyvän arjen aineksia varhaiskasvatuksessa, Ylivieska 29.11.2012 Taustaa Millaiset suojaavat tekijät
LisätiedotOpetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
LisätiedotVanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:
Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen
LisätiedotLIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden
LisätiedotSTEM oppimiseen sitouttavat käytännöt: Suomi-Chile tutkimusyhteistyö
STEM oppimiseen sitouttavat käytännöt: Suomi-Chile tutkimusyhteistyö Janna Inkinen, Jari Lavonen, Katariina Salmela-Aro, Kalle Juuti Tulevaisuuden oppiminen ja osaaminen TULOS 6.6.2016 8.6.2016 1 Yhteistyötahot
LisätiedotPISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?
PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen
LisätiedotURAOHJAUKSELLA TUKEA OPISKELIJOIDEN URASUUNNITTELUUN
URAOHJAUKSELLA TUKEA OPISKELIJOIDEN URASUUNNITTELUUN Joensuu 1.9.2017 KT Helena Kasurinen KT Helena Kasurinen SISÄLTÖ Ohjauksen tehtävä Urasuunnittelutaidot ja toimijuus Ura- ja elämänsuunnittelu Ohjaus
Lisätiedot1. Oppimisen arviointi
1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan
LisätiedotEväitä parempaan itsensä johtamiseen Hanna Poskiparta, Novetos Oy
Eväitä parempaan itsensä johtamiseen 6.6.2019 Hanna Poskiparta, Novetos Oy Kerro vieruskaverille TOIMINTA: Yksi asia, jonka sait valmiiksi tällä viikolla? TUNNE: Miltä tuntui? MERKITYS: Mitä tämä merkitsi
LisätiedotOPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen
OPSISSA JA OPSISTA Opetussuunnitelma 2016 Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 1.8.2016 alkaen kaikissa kouluissa vuosiluokilla 1 6. Perusopetuksen ylemmät vuosiluokat ottavat opetussuunnitelmat
LisätiedotTiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa
Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Oppijan taidot & oppivan yhteiskunnan haasteet Tarvitaan ehjät ja pidemmät työurat. Pään sisällä tehtävän työn osuus
LisätiedotOppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014
Oppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 Eija Kauppinen Opetushallitus Rakennusfoorumi 6.11.2018, Helsinki Oppimisympäristöt muutoksessa Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa
LisätiedotPROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen
PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen Ammatillisen kehittymisen prosessin aluksi hankkeeseen osallistuvat opettajat arvioivat omaa osaamistaan liittyen luonnontieteiden
LisätiedotHUIPPUJEN KASVATTAJA
HUIPPUJEN KASVATTAJA Alppikoulu ympäristö nuoren kasvua ja kehitystä tukemassa Rukan alppi- ja freeski- akatemia 2 Nuorten psykososiaalinen kehitys Nuoruudessa ihminen kohtaa monia haasteita, jotka liittyvät
LisätiedotHyvinvointia vuorovaikutuksesta - näkökulmia positiivisesta psykologiasta
Hyvinvointia vuorovaikutuksesta - näkökulmia positiivisesta psykologiasta Markus Talvio FT, LO, tutkija, työnohjaaja Helsingin yliopisto www.markustalvio.com Hyvinvointiin vaikuttavat Deci, E. L. & Ryan,
LisätiedotAjatuksista, odotuksista ja tavoitteista. Tapani Vuorinen Ohjelmajohtaja
Ajatuksista, odotuksista ja tavoitteista Tapani Vuorinen Ohjelmajohtaja Koulutusta ohjaavat ajatukset ja tavoitteet Ministeriö Työnantaja Määrälliset tavoitteet Valmiudet Opiskelija Yliopisto Asiantuntija
LisätiedotTilat ja opetussuunnitelmien perusteet
Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.
LisätiedotNuorten urheilupolkujen merkittävät kokemukset. Outi Aarresola Tutkija Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus
Nuorten urheilupolkujen merkittävät kokemukset Outi Aarresola Tutkija Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus 1 Urheilupolku = urheiluun liittyvien tilojen, toimintojen ja tapahtumien sarja osana elämänkulkua.
LisätiedotMotivaatiolla muutokseen näkökulmia myönteisen muutoksen edistämiseen
Motivaatiolla muutokseen näkökulmia myönteisen muutoksen edistämiseen Ossi Salin Laurea ammattikorkeakoulu Yliopettaja YTT, Laurea ammattikorkeakoulu Sote-ala (Voimavaralähtöisten työtapojen kehittäminen
LisätiedotPerusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?
Lisätiedot