Vuorovaikutuksen laadun yhteys lasten oppimiseen ja motivaatioon:

Transkriptio

1 Vuorovaikutuksen laadun yhteys lasten oppimiseen ja motivaatioon: Alkuportaattutkimuksen tuloksia Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari Helsinki professori Helena Rasku-Puttonen & dosentti Marja-Kristiina Lerkkanen Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos & Oppimisen ja motivaation huippututkimusyksikkö

2 ALKUPORTAAT - Lapset, vanhemmat ja opettajat yhteistyössä koulutien alussa VANHEMPI Vanhemmuus Uskomukset ja odotukset koskien lasta ja hänen oppimistaan Yhteistyö vanhempien ja opettajien kesken OPETTAJA Opettajuus ja opetuskäytänteet, opettajan ja oppilaan vuorovaikutus Uskomukset ja odotukset koskien lasta ja hänen oppimistaan Yhteistyö vanhempien ja opettajien kesken Oppimisen riskit Suomen Akatemian Oppiminen ja motivaatio huippututkimusyksikkö LAPSI Taitojen kehittyminen: esiopetusvuosi, 1. ja 2. luokka, seuranta 3. ja 4. luokka Oppimismotivaatio

3 ALKUPORTAAT-seuranta Kaikki n = yksilötestit Kaikki n = ryhmätestit - yksilötestit - opettaja - vanhempi - havainnointi Seurantaotos N = yksilötestit - opettajan arvio Ryhmätestit n = 2005 Seurantaotos n = yksilötestit - opettaja - vanhempi Ryhmätestit n Seurantaotos n = yksilötestit - opettaja - vanhempi Ryhmätestit n Seurantaotos n= yksilötestit - opettaja - vanhempi Ryhmätestit n Seurantaotos n = yksilötestit - opettaja - vanhempi Ryhmätestit n syksy 2007 kevät 2007 syksy 2008 kevät 2009 kevät 2010 kevät 2011 kevät Esiopetusvuosi 1. lk 2. lk 3. lk 4. lk Osallistujat: koko v synt. ikäluokka Kuopiosta, Joensuusta ja Laukaasta sekä noin puolet ikäluokasta Turusta Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos, OKL, varhais.kasv. laitos, Turun yliopisto, psykologian laitos & Oppimistutkimuksen keskus, Ita-Suomen yliopisto, soveltavan kasv.tiet. laitos & erityispedag. Kansainväl. yhteistyö: Tarton & Tallinnan yliopistot, Virginian yliopisto Esiopetusvuosi 1874 lasta 187 ryhmää 217 opettajaa 1572 äitiä 1551 isää 1. luokka 2005 lasta (josta 557 otos) 164 luokkaa 163 luokanopettajaa 58 erityisopettajaa n vanhempaa

4 Muisti Käsitteiden ymmärtäminen Kuullun ymmärtäminen Kirjaimet Fonologinen tietoisuus LUKUTAITO virheetön sanan lukeminen sujuvuus luetun ymmärtäminen KIRJOITUSTAITO Visuomotoriset taidot Sanavarasto Nimeäminen Lukujonotaidot Lukumäärätaidot Matemaattiset käsitteet MATEMAATTISET TAIDOT MOTIVAATIO työskentelystrategiat tehtäväkohtaiset arvostukset oppijaminäkuva syy-selitykset (attribuutiot) SOSIAALISET TAIDOT KÄYTTÄYTYMINEN Opettaja-oppilasvuorovaikutus

5 Valmiuksien ja taitojen kehityksen väliset yhteydet Lukutaidon valmiudet kirjaintuntemus fonologinen tietoisuus nopea nimeäminen ennustavat lukutaidon kehitystä esiopetusvuonna ja 1. luokalla. Matemaattiset valmiudet lukujonotaidot lukujen nimeäminen laskutaito ennustavat matematiikan taitojen kehitystä esiopetusvuonna ja 1. luokalla.

6 Lukivaikeuden riskin ennustaminen Meta-analysit ja pitkittäisseurannat ovat osoittaneet, että parhaiten lukivaikeutta ennustavat: fonologisen prosessoinnin taidot esim. fonologinen tietoisuus, kirjaintuntemus, nopea nimeäminen ja fonologinen muisti puhutun kielen taidot familiaalinen lukivaikeustausta (kohonnot riski) Parhaiten riskiä ennustaa erilaisten tekijöiden kombinaatio (esim. Gijsel, Bosman & Verhoven, 2006) Riskilasten tunnistaminen Alkuportaat- tutkimuksessa: TAITOVIIVEEN KRITEERI 15% persentiilirajan fonologinen tietoisuus kirjaintuntemus nopea nimeäminen + sukuriski (vanhemmalla vähintään lieviä lukipulmia) (Lerkkanen, Poikkeus & Ahonen, in press)

7 Ryhmien väliset erot 1. luokan lopussa Riskiryhmän lapset muita heikompia fonologisissa taidoissa*** nimeämisen nopeudessa*** kuullun ymmärtämisessä** teknisessä lukutaidossa*** epäsanojen lukemisessa*** lukemisen sujuvuudessa*** luetun ymmärtämisessä*** oikeinkirjoituksessa: sanat, epäsanat*** Myös lukujonotaidoissa*** lukujen nimeämisessä*** laskutaidossa*** numerosarjojen muistamisessa***

8 Entä motivaatio?

9 MISTÄ MOTIVAATIO KOOSTUU? Minäkuva: kuva itsestä oppijana sekä se, millaisia uskomuksia ja päämääriä omaan suoriutumiseen liittyy (Wigfield & Eccles, 2000). Työskentelytavat eli suoritusstrategiat (tehtävään suuntautuva strategia, hallintaorientaatio vs. tehtävää välttelevä strategia): näkyvät oppilaan tavassa toimia kohdatessaan haasteita. (Onatsu-Arvilommi & Nurmi, 2000). Mieltymykset: arvostus ja kiinnostus asiasta tai tehtävästä (Wigfield & Eccles 2000).

10 Motivaatio: Kiinnostus sisällöistä/oppiaineista (n = 868) Esiopetuksen sisältöalueet 1. luokka: oppiaineet Environment Arts 4,11 4,11 Maths Music Literacy Story telling 3,7 3,44 3,48 3,5 Outdoor play Playing 4,16 4,

11 Oppijaminäkuva: Lukeminen Oletko sinä teidän ryhmässänne taitavin, jossakin täällä ylhäällä, vai oletko sinä täällä alhaalla, vähiten taitava tässä taidossa, vai oletko sinä jossain täällä keskivälillä? Missä kohdassa sinä olet? Paras (= 1) Keskivälillä (= 2-9) Esiopetuksen kevät Kirjaimet ja eskarikirjan tehtävät (n = 867): M = 3.44, sd = Paras 27,6 Vähiten taitava (= 10) 1.lk: Lukeminen syksy: M = 4.29; sd = 2.5 kevät: M = 3.72; sd = lk syksy n= lk kevät n=578 % ,5 13,5 13,4 15, Paras 16,10 16,2 18,6 14, ,2 1,7 1,4 1,5 4, ,5 2,9 2,2 2,1 2,

12 Ryhmien väliset erot 1. luokalla Riskiryhmän lapset koulun alkaessa Vähemmän kiinnostuneita lukemisesta** Vähemmän kiinnostuneita matematiikasta** Lukemisen oppijaminäkuva kielteisempi* Matematiikan oppijaminäkuva kielteisempi* Riskiryhmän lapset 1. luokan lopussa Lukemisen oppijaminäkuva kielteisempi*** Enemmän tehtävää välttävää käyttäytymistä*** Ei eroja: oppiainekiinnostuksessa tai matematiikan oppijaminäkuvassa

13 Vanhempien antama tuki?

14 Miten vanhemmat tukevat lasten taitojen kehitystä? Esiopetusvuonna vanhemmat lukevat ääneen sekä opettavat kirjaimia ja lukemista lapsille, joilla on hyvät lukemisen valmiudet. Heijastuu lasten lukutaidon kehitykseen. 1. luokalla vanhemmat lukevat ääneen sekä opettavat lukemista lapsille, joilla on heikko lukutaito. Ei positiivista yhteyttä lasten lukutaidon kehitykseen. (Šilinskas, Parrila, Lerkkanen, Poikkeus, Niemi, & Nurmi, 2010)

15 Opettajan antama tuki ja vuorovaikutussuhde?

16 Mitkä tekijät ovat yhteydessä lasten oppimiseen ja motivaatioon esiopetuksessa ja koulussa? RAKENNE Mitä? Kuka? Missä? Opetussuunnitelmat Standardit Materiaalit Opettajankoulutus Rakenteellinen laatu suodattuu prosessin laadun kautta. PROSESSI Miten? Tunnetuki Ohjauksellinen tuki Toiminnan organisointi Lasten akateeminen oppiminen & sosiaalinen kehitys

17 A. RAKENNETEKIJÄT Alkuportaat-tutkimuksen tuloksia Mitä pienempi luokka ja mitä enemmän kouluavustajia, sitä suurempi muutos lukutaidossa 1. luokan aikana. Mitä vähemmän stressiä opettaja kokee ja mitä enemmän kouluavustajia, sitä suurempi muutos matematiikan taidoissa 1. luokan aikana. (Lerkkanen, Kiuru, Niemi, Poikkeus, Siekkinen, Ahonen, & Nurmi, 2010)

18 B. PROSESSITEKIJÄT 1 2 Vuorovaikutuksen laatua ryhmässä edistää opettajan antama tunnetuki, oppimisen tukeminen ja ryhmän organisointi. Ne ovat yhteydessä lasten oppimisprosesseihin ja taitojen kehitykseen (Pianta et al., 2006; Mashburn et al., 2008) Ohjauskäytäntöjen laatu Lapsi-/oppilaslähtöinen ohjaus edistävät akateemisten taitojen kehittymistä, sopeutumista ja sitoutumista kouluun, sosiaalisia taitoja ja motivaatiota (Huffman & Speer, 2000; Marcon, 1999; Perry et al., 2007; Stipek et al., 1998; Stipek et al., 1995) Opettajajohtoiset ohjauskäytännöt edistävät perustaitojen ja valmiuksien kuten kirjaintuntemuksen, lukutaidon ja matemaattisten taitojen oppimista (Stipek et al., 1998) erityisesti heikoimmilla lapsilla (Adams & Carnine, 2003; Connor et al., 2004; Lovett, Barron, & Benson, 2003).

19 CLASS arvioinnit (kahden päivän ja kahden havainnoijan ka) Esiopettajien ohjaustavat Alkuportaat-tutkimus TUNNETUKI RYHMÄN HALLINTA OHJAUKSELLINEN TUKI Alaryhmä 1 n= 3 Alaryhmä 2 n= 4 Alaryhmä 3 n= 16 Alaryhmä 4 n= 26 Neljä erilaista tapaa opettaa Opettajat erosivat toisistaan ohjauksellisen tuen laadussa Ryhmä 1 erosi muista kaikilla vuorovaikutuksen laadun osa-alueilla (Salminen ym under revision)

20 Alkuportaat: esiopetusvuoden tuloksia 1. Mitä enemmän lapsilähtöisiä ohjauskäytäntöjä, sitä vahvempi lasten motivaatio oppia lukemista ja matematiikkaa. 2. Mitä paremmin toiminta on organisoitu, sitä korkeampi on lasten motivaatio Mitä korkeampi motivaatio, sitä paremmat fonologiset taidot. 3. Mitä vahvempi ohjauksellinen tuki, sitä vähemmän tehtävää välttelevää strategiaa. Mitä vähemmän tehtävää välttävää strategiaa, sitä paremmat matematiikan taidot. 4. Mitä vahvempi ohjauksellinen tuki, sitä parempi sosiaalinen kompetenssi ryhmässä. (Pakarinen ym. 2010)

21 Suoriutuminen, 1 lk Low Moderate High Tunnetuki, 1. lk Lähde: Hamre & Pianta (2005). Child Development, 76 (5), riskiä useita riskejä Esiopetusvuoden taidollisten riskien määrä: 0-1 riskiä (89%) vs. useita riskejä (11%) A. Taidolliset riskitekijät esiopetusiässä (esiopettajan arvio) - Tarkkaavuuden ylläpitäminen - Käyttäytymisen ongelmat - Sosiaaliset taidot - Akateeminen oppiminen B. Taustariskit: äidin alhainen koulutus

22 Dialogisia vuorovaikutusmalleja esiopetuksessa Malli A: opettaja hallitsee keskustelua, esittää rajattuja kysymyksiä, auttaa kysymyksin lapsia tuomaan esille omia tietojaan ja taitojaan Malli B: opettaja rohkaisee lapsia osallistumaan ja kuvaamaan omia ajatuksiaan, toistaa vastauksia ja joskus laajentaa lasten kommentteja Malli C: keskustelu käynnistyy lasten aloitteesta, opettaja osoittaa kiinnostusta lasten ajatuksille, antaa lapsille tilaa esittää ajatuksia, kommentoi aloitteita ja jatkaa keskustelua lasten esille tuomista ajatuksista ja kokemuksista. (Rasku-Puttonen ym. 2010)

23 Esimerkki: Eläinten kieli Opettaja ja lapset istuvat puolikaaressa ja keskustelevat kuvakorttien avulla eläinten ominaisuuksista. Lapsi: että mina tuota osaan ötököitten kieltä Opettaja: oho minkäslaista se ötököitten kieli on? (Lapsi ääntelee ja kertoo sammakoista) Opettaja: m: joo Lapsi: ja se tarkottaa apua Opettaja: oho niin ne lentäessä huutaa, joku jahtaa karkuun äkkiä Lapsi: ja tiäksä mistä mä tiiän Opettaja: no? Lapsi: ja amppareitakin tiiän koska oon napannu Opettaja : tiiätteks te jotain muuta eläinten kieliä osaatteko muuten (Lapset kertovat omista kokemuksistaan ja antavat esimerkkejä eläinten äänistä sekä kertovat mitä ne merkitsevät) Opettaja: no niin just hyvä tietää että osataan myös eläinten kieltä et tiietään mitenkä niiden kanssa olla et jos toinen on vihanen niin ei ehkä kannata ensimmäiseksi mennä käsi eellä sillee taputtelemaan vaan katella ensin. Mika on pitkään odottanut vuoroa. (Lapsi kertoo osaavansa variksen kieltä ja niin jutut jatkuvat.) Esimerkki kuvaa, kuinka opettaja teki tarkentavia kysymyksiä ja pyysi kertomaan aiheesta lisää. Opettajan tärkein tehtävä oli antaa tilaa lasten kokemuksille ja olla sensitiivinen ideoille sekä tarttua lasten esittämiin ajatuksiin.

24 Ryhmien väliset erot opetuksen määrässä Riskiryhmän lapset saivat 1. luokalla enemmän yksilöllistä huomiota oppitunneilla (70% sai enemmän kuin muut luokan lapset) tukiopetusta (47% saanut vs. muista 10%) erityisopetusta (74% saanut vs. muista 25%) Riskiryhmän lapsista 45% saavutti lukutaidossaan keskiryhmän lapset 2. luokan loppuun mennessä. Erosivat jo esiopetuksessa muista riskilapsista taitojen kehityksessä, minäkuvassa ja työskentelytavoissa.

25 Johtopäätöksiä Esiopetuksen alusta lähtien tulee kiinnittää erityistä huomiota lapsiin, joilla on heikot valmiudet, sukuriski ja heikko motivaatio. Esiopetuksen aikana tulee kiinnittää huomiota paitsi valmiuksien ja taitojen vahvistamiseen, myös motivaatiotekijöihin. Esiopettajan lapsilähtöinen dialoginen ohjaus tukee lasten motivaatiota ja sitä kautta taitojen oppimista. Miten opettajat ja opettajankouluttajat tunnistavat ohjausprosessin laatutekijät ja sitä kautta mahdollisuuden edistää omaa ammatillista osaamistaan?

26 Kiitos!

27 Tunnetuki (Emotional support) turvallinen ilmapiiri ja hyvä ryhmähenki, kokemus välittämisestä ja arvostuksen saamisesta yksilöllinen huomiointi ystävällinen ja kohtelias kommunikointi Oppimisen tukeminen (Instructional support) toiminta tukee ymmärtämistä ja käsitteiden oppimista lapset ovat motivoituneita ja osallistuvat palaute ja kielellinen mallintaminen tukee oppimista Ryhmän organisointi (Classroom organization) selkeiden sääntöjen olemassaolo ennakoiva puuttuminen, vähän tarvetta muistuttaa vastuista ja sääntöjen rikkomuksista työskentelyaika voidaan käyttää tehokkaasti CLASS - Classroom Assessment Scoring System, Pre-K (Pianta, La Paro & Hamre, 2008)

28 RYHMÄTASO: Mitä parempi oli ryhmän organisointi ja mitä vähemmän stressiä opettaja koki sitä korkeampi oli ryhmän lasten eskarimotivaatio (= kiinnostus eri sisältöalueista). Mitä korkeampi motivaatio sitä paremmat fonologiset taidot..82*** Äidin koulutus Lukemisvalmiudet.54** Ryhmätaso Esiopetusvuoden kevät -.35*** CLASS Op. lämpimyys Op. stressi Ryhmän organ. -.44**.37* Eskarimotivaatio (R 2 =.32).45** Fonolog. tietoisuus (R 2 =.49) Yksilötaso.19*** -.15*** Äidin koulutus Lukemisvalmiudet.56*** -.29*** -.13*** Eskarimotivaatio (R 2 =.09) Fonolog. tietoisuus (R 2 =.40) Sukupuoli Pakarinen ym.

29 RYHMÄTASO: Mitä vahvempi oli havainnoitu ohjauksellinen tuki ja mitä myönteisempiä olivat opettajan pystyvyysuskomukset, sitä vähemmässä määrin ryhmän lapsilla ilmeni välttelevää strategiaa Ryhmätaso.47** Äidin koulutus (T2) Matem. valmiudet (T1).70*** Esiopetusvuoden kevät CLASS Opet. pystyvyysuskomukset (T2) Ohjauksell. tuki (T2) -.22* -.30** Välttely.strat. (T2) (R 2 =.14) -.27** Matem.taidot (T2) (R 2 =.57) Yksilötaso.15***.10*** Sukupuoli Äidin koulutus (T2) Matem. valmiudet (T1).30*** -.17*** -.37*** Välttely.strat. (T2) (R 2 =.19).63*** Matem.taidot (T2) (R 2 =.50) Pakarinen ym.

30 Study 3 (K): ohjauksen laatu Sosiaaliset taidot Eskarit, joissa opettajalla oli vähän stressiä ja opettajan ohjauskäytänteet olivat korkeatasoisia ilmeni lasten välillä enemmän empaattisuutta ja vähemmän häiritsevää käytöstä..52** Mothers education.82***.68** Pre-math skills, T1 -.29* Between Pre-reading skills, T1 Teacher stress T2 Instructional Support, T2 -.19**.29*.46** Empathy, T2 (R 2 =.25) Within.19***.11***.57*** -.15***.14*** Mother s education Pre-reading skills Pre-math skills Gender.11** -.23*** Empathy, T2 (R 2 =.06) Siekkinen, Pakarinen, Lerkkanen, Poikkeus, Salminen, Poskiparta & Nurmi, 2010

31 Figure 2. Pattern of Allowing Space for Sharing of Ideas Kolmannessa vuorovaikutusmallissa opettajat ilmaisivat arvostavansa lasten ajatuksia ja näkemyksiä, esittivät lapsille kysymyksiä, jotka liittyivät lasten esittämiin ajatuksiin sekä antoivat tilaa ja aikaa pohdinnoille hoputtamatta tarpeettomasti ja samalla huolehtivat siitä, ettei keskustelu harhautunut muihin asioihin kovin pitkäksi aikaa. Opettajat myös tekivät yhteenvetoja asioista, selittivät käsitteitä ja esiin tulleita ajatuksia.