Vuorovaikutuksen laadun yhteys lasten oppimiseen ja motivaatioon:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuorovaikutuksen laadun yhteys lasten oppimiseen ja motivaatioon:"

Transkriptio

1 Vuorovaikutuksen laadun yhteys lasten oppimiseen ja motivaatioon: Alkuportaattutkimuksen tuloksia Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari Helsinki professori Helena Rasku-Puttonen & dosentti Marja-Kristiina Lerkkanen Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos & Oppimisen ja motivaation huippututkimusyksikkö

2 ALKUPORTAAT - Lapset, vanhemmat ja opettajat yhteistyössä koulutien alussa VANHEMPI Vanhemmuus Uskomukset ja odotukset koskien lasta ja hänen oppimistaan Yhteistyö vanhempien ja opettajien kesken OPETTAJA Opettajuus ja opetuskäytänteet, opettajan ja oppilaan vuorovaikutus Uskomukset ja odotukset koskien lasta ja hänen oppimistaan Yhteistyö vanhempien ja opettajien kesken Oppimisen riskit Suomen Akatemian Oppiminen ja motivaatio huippututkimusyksikkö LAPSI Taitojen kehittyminen: esiopetusvuosi, 1. ja 2. luokka, seuranta 3. ja 4. luokka Oppimismotivaatio

3 ALKUPORTAAT-seuranta Kaikki n = yksilötestit Kaikki n = ryhmätestit - yksilötestit - opettaja - vanhempi - havainnointi Seurantaotos N = yksilötestit - opettajan arvio Ryhmätestit n = 2005 Seurantaotos n = yksilötestit - opettaja - vanhempi Ryhmätestit n Seurantaotos n = yksilötestit - opettaja - vanhempi Ryhmätestit n Seurantaotos n= yksilötestit - opettaja - vanhempi Ryhmätestit n Seurantaotos n = yksilötestit - opettaja - vanhempi Ryhmätestit n syksy 2007 kevät 2007 syksy 2008 kevät 2009 kevät 2010 kevät 2011 kevät Esiopetusvuosi 1. lk 2. lk 3. lk 4. lk Osallistujat: koko v synt. ikäluokka Kuopiosta, Joensuusta ja Laukaasta sekä noin puolet ikäluokasta Turusta Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos, OKL, varhais.kasv. laitos, Turun yliopisto, psykologian laitos & Oppimistutkimuksen keskus, Ita-Suomen yliopisto, soveltavan kasv.tiet. laitos & erityispedag. Kansainväl. yhteistyö: Tarton & Tallinnan yliopistot, Virginian yliopisto Esiopetusvuosi 1874 lasta 187 ryhmää 217 opettajaa 1572 äitiä 1551 isää 1. luokka 2005 lasta (josta 557 otos) 164 luokkaa 163 luokanopettajaa 58 erityisopettajaa n vanhempaa

4 Muisti Käsitteiden ymmärtäminen Kuullun ymmärtäminen Kirjaimet Fonologinen tietoisuus LUKUTAITO virheetön sanan lukeminen sujuvuus luetun ymmärtäminen KIRJOITUSTAITO Visuomotoriset taidot Sanavarasto Nimeäminen Lukujonotaidot Lukumäärätaidot Matemaattiset käsitteet MATEMAATTISET TAIDOT MOTIVAATIO työskentelystrategiat tehtäväkohtaiset arvostukset oppijaminäkuva syy-selitykset (attribuutiot) SOSIAALISET TAIDOT KÄYTTÄYTYMINEN Opettaja-oppilasvuorovaikutus

5 Valmiuksien ja taitojen kehityksen väliset yhteydet Lukutaidon valmiudet kirjaintuntemus fonologinen tietoisuus nopea nimeäminen ennustavat lukutaidon kehitystä esiopetusvuonna ja 1. luokalla. Matemaattiset valmiudet lukujonotaidot lukujen nimeäminen laskutaito ennustavat matematiikan taitojen kehitystä esiopetusvuonna ja 1. luokalla.

6 Lukivaikeuden riskin ennustaminen Meta-analysit ja pitkittäisseurannat ovat osoittaneet, että parhaiten lukivaikeutta ennustavat: fonologisen prosessoinnin taidot esim. fonologinen tietoisuus, kirjaintuntemus, nopea nimeäminen ja fonologinen muisti puhutun kielen taidot familiaalinen lukivaikeustausta (kohonnot riski) Parhaiten riskiä ennustaa erilaisten tekijöiden kombinaatio (esim. Gijsel, Bosman & Verhoven, 2006) Riskilasten tunnistaminen Alkuportaat- tutkimuksessa: TAITOVIIVEEN KRITEERI 15% persentiilirajan fonologinen tietoisuus kirjaintuntemus nopea nimeäminen + sukuriski (vanhemmalla vähintään lieviä lukipulmia) (Lerkkanen, Poikkeus & Ahonen, in press)

7 Ryhmien väliset erot 1. luokan lopussa Riskiryhmän lapset muita heikompia fonologisissa taidoissa*** nimeämisen nopeudessa*** kuullun ymmärtämisessä** teknisessä lukutaidossa*** epäsanojen lukemisessa*** lukemisen sujuvuudessa*** luetun ymmärtämisessä*** oikeinkirjoituksessa: sanat, epäsanat*** Myös lukujonotaidoissa*** lukujen nimeämisessä*** laskutaidossa*** numerosarjojen muistamisessa***

8 Entä motivaatio?

9 MISTÄ MOTIVAATIO KOOSTUU? Minäkuva: kuva itsestä oppijana sekä se, millaisia uskomuksia ja päämääriä omaan suoriutumiseen liittyy (Wigfield & Eccles, 2000). Työskentelytavat eli suoritusstrategiat (tehtävään suuntautuva strategia, hallintaorientaatio vs. tehtävää välttelevä strategia): näkyvät oppilaan tavassa toimia kohdatessaan haasteita. (Onatsu-Arvilommi & Nurmi, 2000). Mieltymykset: arvostus ja kiinnostus asiasta tai tehtävästä (Wigfield & Eccles 2000).

10 Motivaatio: Kiinnostus sisällöistä/oppiaineista (n = 868) Esiopetuksen sisältöalueet 1. luokka: oppiaineet Environment Arts 4,11 4,11 Maths Music Literacy Story telling 3,7 3,44 3,48 3,5 Outdoor play Playing 4,16 4,

11 Oppijaminäkuva: Lukeminen Oletko sinä teidän ryhmässänne taitavin, jossakin täällä ylhäällä, vai oletko sinä täällä alhaalla, vähiten taitava tässä taidossa, vai oletko sinä jossain täällä keskivälillä? Missä kohdassa sinä olet? Paras (= 1) Keskivälillä (= 2-9) Esiopetuksen kevät Kirjaimet ja eskarikirjan tehtävät (n = 867): M = 3.44, sd = Paras 27,6 Vähiten taitava (= 10) 1.lk: Lukeminen syksy: M = 4.29; sd = 2.5 kevät: M = 3.72; sd = lk syksy n= lk kevät n=578 % ,5 13,5 13,4 15, Paras 16,10 16,2 18,6 14, ,2 1,7 1,4 1,5 4, ,5 2,9 2,2 2,1 2,

12 Ryhmien väliset erot 1. luokalla Riskiryhmän lapset koulun alkaessa Vähemmän kiinnostuneita lukemisesta** Vähemmän kiinnostuneita matematiikasta** Lukemisen oppijaminäkuva kielteisempi* Matematiikan oppijaminäkuva kielteisempi* Riskiryhmän lapset 1. luokan lopussa Lukemisen oppijaminäkuva kielteisempi*** Enemmän tehtävää välttävää käyttäytymistä*** Ei eroja: oppiainekiinnostuksessa tai matematiikan oppijaminäkuvassa

13 Vanhempien antama tuki?

14 Miten vanhemmat tukevat lasten taitojen kehitystä? Esiopetusvuonna vanhemmat lukevat ääneen sekä opettavat kirjaimia ja lukemista lapsille, joilla on hyvät lukemisen valmiudet. Heijastuu lasten lukutaidon kehitykseen. 1. luokalla vanhemmat lukevat ääneen sekä opettavat lukemista lapsille, joilla on heikko lukutaito. Ei positiivista yhteyttä lasten lukutaidon kehitykseen. (Šilinskas, Parrila, Lerkkanen, Poikkeus, Niemi, & Nurmi, 2010)

15 Opettajan antama tuki ja vuorovaikutussuhde?

16 Mitkä tekijät ovat yhteydessä lasten oppimiseen ja motivaatioon esiopetuksessa ja koulussa? RAKENNE Mitä? Kuka? Missä? Opetussuunnitelmat Standardit Materiaalit Opettajankoulutus Rakenteellinen laatu suodattuu prosessin laadun kautta. PROSESSI Miten? Tunnetuki Ohjauksellinen tuki Toiminnan organisointi Lasten akateeminen oppiminen & sosiaalinen kehitys

17 A. RAKENNETEKIJÄT Alkuportaat-tutkimuksen tuloksia Mitä pienempi luokka ja mitä enemmän kouluavustajia, sitä suurempi muutos lukutaidossa 1. luokan aikana. Mitä vähemmän stressiä opettaja kokee ja mitä enemmän kouluavustajia, sitä suurempi muutos matematiikan taidoissa 1. luokan aikana. (Lerkkanen, Kiuru, Niemi, Poikkeus, Siekkinen, Ahonen, & Nurmi, 2010)

18 B. PROSESSITEKIJÄT 1 2 Vuorovaikutuksen laatua ryhmässä edistää opettajan antama tunnetuki, oppimisen tukeminen ja ryhmän organisointi. Ne ovat yhteydessä lasten oppimisprosesseihin ja taitojen kehitykseen (Pianta et al., 2006; Mashburn et al., 2008) Ohjauskäytäntöjen laatu Lapsi-/oppilaslähtöinen ohjaus edistävät akateemisten taitojen kehittymistä, sopeutumista ja sitoutumista kouluun, sosiaalisia taitoja ja motivaatiota (Huffman & Speer, 2000; Marcon, 1999; Perry et al., 2007; Stipek et al., 1998; Stipek et al., 1995) Opettajajohtoiset ohjauskäytännöt edistävät perustaitojen ja valmiuksien kuten kirjaintuntemuksen, lukutaidon ja matemaattisten taitojen oppimista (Stipek et al., 1998) erityisesti heikoimmilla lapsilla (Adams & Carnine, 2003; Connor et al., 2004; Lovett, Barron, & Benson, 2003).

19 CLASS arvioinnit (kahden päivän ja kahden havainnoijan ka) Esiopettajien ohjaustavat Alkuportaat-tutkimus TUNNETUKI RYHMÄN HALLINTA OHJAUKSELLINEN TUKI Alaryhmä 1 n= 3 Alaryhmä 2 n= 4 Alaryhmä 3 n= 16 Alaryhmä 4 n= 26 Neljä erilaista tapaa opettaa Opettajat erosivat toisistaan ohjauksellisen tuen laadussa Ryhmä 1 erosi muista kaikilla vuorovaikutuksen laadun osa-alueilla (Salminen ym under revision)

20 Alkuportaat: esiopetusvuoden tuloksia 1. Mitä enemmän lapsilähtöisiä ohjauskäytäntöjä, sitä vahvempi lasten motivaatio oppia lukemista ja matematiikkaa. 2. Mitä paremmin toiminta on organisoitu, sitä korkeampi on lasten motivaatio Mitä korkeampi motivaatio, sitä paremmat fonologiset taidot. 3. Mitä vahvempi ohjauksellinen tuki, sitä vähemmän tehtävää välttelevää strategiaa. Mitä vähemmän tehtävää välttävää strategiaa, sitä paremmat matematiikan taidot. 4. Mitä vahvempi ohjauksellinen tuki, sitä parempi sosiaalinen kompetenssi ryhmässä. (Pakarinen ym. 2010)

21 Suoriutuminen, 1 lk Low Moderate High Tunnetuki, 1. lk Lähde: Hamre & Pianta (2005). Child Development, 76 (5), riskiä useita riskejä Esiopetusvuoden taidollisten riskien määrä: 0-1 riskiä (89%) vs. useita riskejä (11%) A. Taidolliset riskitekijät esiopetusiässä (esiopettajan arvio) - Tarkkaavuuden ylläpitäminen - Käyttäytymisen ongelmat - Sosiaaliset taidot - Akateeminen oppiminen B. Taustariskit: äidin alhainen koulutus

22 Dialogisia vuorovaikutusmalleja esiopetuksessa Malli A: opettaja hallitsee keskustelua, esittää rajattuja kysymyksiä, auttaa kysymyksin lapsia tuomaan esille omia tietojaan ja taitojaan Malli B: opettaja rohkaisee lapsia osallistumaan ja kuvaamaan omia ajatuksiaan, toistaa vastauksia ja joskus laajentaa lasten kommentteja Malli C: keskustelu käynnistyy lasten aloitteesta, opettaja osoittaa kiinnostusta lasten ajatuksille, antaa lapsille tilaa esittää ajatuksia, kommentoi aloitteita ja jatkaa keskustelua lasten esille tuomista ajatuksista ja kokemuksista. (Rasku-Puttonen ym. 2010)

23 Esimerkki: Eläinten kieli Opettaja ja lapset istuvat puolikaaressa ja keskustelevat kuvakorttien avulla eläinten ominaisuuksista. Lapsi: että mina tuota osaan ötököitten kieltä Opettaja: oho minkäslaista se ötököitten kieli on? (Lapsi ääntelee ja kertoo sammakoista) Opettaja: m: joo Lapsi: ja se tarkottaa apua Opettaja: oho niin ne lentäessä huutaa, joku jahtaa karkuun äkkiä Lapsi: ja tiäksä mistä mä tiiän Opettaja: no? Lapsi: ja amppareitakin tiiän koska oon napannu Opettaja : tiiätteks te jotain muuta eläinten kieliä osaatteko muuten (Lapset kertovat omista kokemuksistaan ja antavat esimerkkejä eläinten äänistä sekä kertovat mitä ne merkitsevät) Opettaja: no niin just hyvä tietää että osataan myös eläinten kieltä et tiietään mitenkä niiden kanssa olla et jos toinen on vihanen niin ei ehkä kannata ensimmäiseksi mennä käsi eellä sillee taputtelemaan vaan katella ensin. Mika on pitkään odottanut vuoroa. (Lapsi kertoo osaavansa variksen kieltä ja niin jutut jatkuvat.) Esimerkki kuvaa, kuinka opettaja teki tarkentavia kysymyksiä ja pyysi kertomaan aiheesta lisää. Opettajan tärkein tehtävä oli antaa tilaa lasten kokemuksille ja olla sensitiivinen ideoille sekä tarttua lasten esittämiin ajatuksiin.

24 Ryhmien väliset erot opetuksen määrässä Riskiryhmän lapset saivat 1. luokalla enemmän yksilöllistä huomiota oppitunneilla (70% sai enemmän kuin muut luokan lapset) tukiopetusta (47% saanut vs. muista 10%) erityisopetusta (74% saanut vs. muista 25%) Riskiryhmän lapsista 45% saavutti lukutaidossaan keskiryhmän lapset 2. luokan loppuun mennessä. Erosivat jo esiopetuksessa muista riskilapsista taitojen kehityksessä, minäkuvassa ja työskentelytavoissa.

25 Johtopäätöksiä Esiopetuksen alusta lähtien tulee kiinnittää erityistä huomiota lapsiin, joilla on heikot valmiudet, sukuriski ja heikko motivaatio. Esiopetuksen aikana tulee kiinnittää huomiota paitsi valmiuksien ja taitojen vahvistamiseen, myös motivaatiotekijöihin. Esiopettajan lapsilähtöinen dialoginen ohjaus tukee lasten motivaatiota ja sitä kautta taitojen oppimista. Miten opettajat ja opettajankouluttajat tunnistavat ohjausprosessin laatutekijät ja sitä kautta mahdollisuuden edistää omaa ammatillista osaamistaan?

26 Kiitos!

27 Tunnetuki (Emotional support) turvallinen ilmapiiri ja hyvä ryhmähenki, kokemus välittämisestä ja arvostuksen saamisesta yksilöllinen huomiointi ystävällinen ja kohtelias kommunikointi Oppimisen tukeminen (Instructional support) toiminta tukee ymmärtämistä ja käsitteiden oppimista lapset ovat motivoituneita ja osallistuvat palaute ja kielellinen mallintaminen tukee oppimista Ryhmän organisointi (Classroom organization) selkeiden sääntöjen olemassaolo ennakoiva puuttuminen, vähän tarvetta muistuttaa vastuista ja sääntöjen rikkomuksista työskentelyaika voidaan käyttää tehokkaasti CLASS - Classroom Assessment Scoring System, Pre-K (Pianta, La Paro & Hamre, 2008)

28 RYHMÄTASO: Mitä parempi oli ryhmän organisointi ja mitä vähemmän stressiä opettaja koki sitä korkeampi oli ryhmän lasten eskarimotivaatio (= kiinnostus eri sisältöalueista). Mitä korkeampi motivaatio sitä paremmat fonologiset taidot..82*** Äidin koulutus Lukemisvalmiudet.54** Ryhmätaso Esiopetusvuoden kevät -.35*** CLASS Op. lämpimyys Op. stressi Ryhmän organ. -.44**.37* Eskarimotivaatio (R 2 =.32).45** Fonolog. tietoisuus (R 2 =.49) Yksilötaso.19*** -.15*** Äidin koulutus Lukemisvalmiudet.56*** -.29*** -.13*** Eskarimotivaatio (R 2 =.09) Fonolog. tietoisuus (R 2 =.40) Sukupuoli Pakarinen ym.

29 RYHMÄTASO: Mitä vahvempi oli havainnoitu ohjauksellinen tuki ja mitä myönteisempiä olivat opettajan pystyvyysuskomukset, sitä vähemmässä määrin ryhmän lapsilla ilmeni välttelevää strategiaa Ryhmätaso.47** Äidin koulutus (T2) Matem. valmiudet (T1).70*** Esiopetusvuoden kevät CLASS Opet. pystyvyysuskomukset (T2) Ohjauksell. tuki (T2) -.22* -.30** Välttely.strat. (T2) (R 2 =.14) -.27** Matem.taidot (T2) (R 2 =.57) Yksilötaso.15***.10*** Sukupuoli Äidin koulutus (T2) Matem. valmiudet (T1).30*** -.17*** -.37*** Välttely.strat. (T2) (R 2 =.19).63*** Matem.taidot (T2) (R 2 =.50) Pakarinen ym.

30 Study 3 (K): ohjauksen laatu Sosiaaliset taidot Eskarit, joissa opettajalla oli vähän stressiä ja opettajan ohjauskäytänteet olivat korkeatasoisia ilmeni lasten välillä enemmän empaattisuutta ja vähemmän häiritsevää käytöstä..52** Mothers education.82***.68** Pre-math skills, T1 -.29* Between Pre-reading skills, T1 Teacher stress T2 Instructional Support, T2 -.19**.29*.46** Empathy, T2 (R 2 =.25) Within.19***.11***.57*** -.15***.14*** Mother s education Pre-reading skills Pre-math skills Gender.11** -.23*** Empathy, T2 (R 2 =.06) Siekkinen, Pakarinen, Lerkkanen, Poikkeus, Salminen, Poskiparta & Nurmi, 2010

31 Figure 2. Pattern of Allowing Space for Sharing of Ideas Kolmannessa vuorovaikutusmallissa opettajat ilmaisivat arvostavansa lasten ajatuksia ja näkemyksiä, esittivät lapsille kysymyksiä, jotka liittyivät lasten esittämiin ajatuksiin sekä antoivat tilaa ja aikaa pohdinnoille hoputtamatta tarpeettomasti ja samalla huolehtivat siitä, ettei keskustelu harhautunut muihin asioihin kovin pitkäksi aikaa. Opettajat myös tekivät yhteenvetoja asioista, selittivät käsitteitä ja esiin tulleita ajatuksia.

Motivaatio ruokkii oppimista esiopetuksessa. 26.1.2013 Educa, Helsinki Marja-Kristiina Lerkkanen Jyväskylän yliopisto

Motivaatio ruokkii oppimista esiopetuksessa. 26.1.2013 Educa, Helsinki Marja-Kristiina Lerkkanen Jyväskylän yliopisto Motivaatio ruokkii oppimista esiopetuksessa 26.1.2013 Educa, Helsinki Marja-Kristiina Lerkkanen Jyväskylän yliopisto MISTÄ MOTIVAATIO KOOSTUU? Minäkuva: kuva itsestä oppijana sekä se, millaisia uskomuksia

Lisätiedot

Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa

Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa Motivaatio ja oppiminen: Eskarista kouluun siirryttäessä Jari-Erik Nurmi & Kaisa Aunola, Ulla Leppänen, Katja Natale,, Jaana Viljaranta, Marja Kristiina Lerkkanen,, Pekka

Lisätiedot

Jari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto

Jari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto Jari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto Oppilas on kiinnostunut oppimisesta Oppilas on kiinnostunut opetettavista asioista Oppilas panostaa oppimiseen luokkahuoneessa (ja kotona) Oppilas uskoo olevansa kykenevä

Lisätiedot

Miten päästään tehostettuun esiopetukseen???

Miten päästään tehostettuun esiopetukseen??? Miten päästään tehostettuun esiopetukseen??? Anna-Maija Poikkeus Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos & Oppiminen ja motivaatio huippututkimusyksikkö Ohjausryhmä ehdottaa mm. nykyistä käytäntöä

Lisätiedot

Miksi poikien kehitys on uhatumpaa kuin tyttöjen? Paula Määttä Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto TERVE-SOS 2009

Miksi poikien kehitys on uhatumpaa kuin tyttöjen? Paula Määttä Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto TERVE-SOS 2009 Miksi poikien kehitys on uhatumpaa kuin tyttöjen? Paula Määttä Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto TERVE-SOS 2009 Yleisiä havaintoja erityisopetuksen kentältä Poikia enemmän apukoulussa

Lisätiedot

Vuorovaikutusprosessit ja osallisuuden tukeminen alakoulusta yläkouluun siirtymässä

Vuorovaikutusprosessit ja osallisuuden tukeminen alakoulusta yläkouluun siirtymässä Vuorovaikutusprosessit ja osallisuuden tukeminen alakoulusta yläkouluun siirtymässä TUTKIMUS- RYHMÄ: hakijat Anna-Maija Poikkeus, Prof., Opettajankoulutuslaitos, Jyväskylän yliopisto Helena Rasku-Puttonen,

Lisätiedot

Dysleksiariski oppimisen haasteena

Dysleksiariski oppimisen haasteena Lectio Praecursoria Ritva Ketonen Dysleksiariski oppimisen haasteena Ritva Ketosen psykologian väitöskirja Dysleksiariski oppimisen haasteena: fonologisen tietoisuuden interventio ja lukemaan oppiminen

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen 16.9.2010 Helsinki Leila Kairaluoma, Niilo Mäki Instituutti KM, Erityisopettaja, tutkija Motivoimaa-hanke,Jyväskylä Erityisvaikeus Lukivaikeus

Lisätiedot

Lukivaikeudet haasteena

Lukivaikeudet haasteena Lukivaikeudet haasteena Lukemiseen liittyvät ongelmat tulevat usein esiin hitautena ja työläytenä. Myös luetun ymmärtäminen on osalle hankalaa, samoin juuri luetun asian muistaminen. H13: Mä pidän taukoja,

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Kasv. 12.6.2014 Liite 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Osoite Vanhempien yhteystiedot Päiväkoti ja ryhmä (ryhmäkoko ja rakenne) Yhteystiedot Opettaja Hyvä lapsen huoltaja!

Lisätiedot

Kielelliset vaikeudet ja niiden. Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy

Kielelliset vaikeudet ja niiden. Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy Kielelliset vaikeudet ja niiden kohtaaminen lukiossa Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy Mitä lukemis ja kirjoittamisvaikeudella tarkoitetaan? Erillinen, merkittävä lukutaidon kehittymisen puute,

Lisätiedot

Oppilas Vanhemmat Opettaja Erityisopettaja Esiopetusryhmä miettii ja ilmoittaa tuotoksensa myöhemmin.

Oppilas Vanhemmat Opettaja Erityisopettaja Esiopetusryhmä miettii ja ilmoittaa tuotoksensa myöhemmin. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN VARHAINEN HAVAINNOINTI JA SEURANTA esi Oppilas Vanhemmat Opettaja Erityisopettaja Esiopetusryhmä miettii ja ilmoittaa tuotoksensa myöhemmin. 1-2lk Oppilaan : läksyjen teon Oppilaan

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Leena Holopainen Professori Joensuun yliopisto Mitä ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (= lukivaikeudet, dysleksia)? Dysleksia on yksi

Lisätiedot

Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään

Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Timo Ahonen, Kenneth Eklund, Minna Torppa ja Sami Määttä

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (5) HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Oulun yliopistollinen sairaala Lastenneurologian yksikkö (os.65) 10.2.

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (5) HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Oulun yliopistollinen sairaala Lastenneurologian yksikkö (os.65) 10.2. POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (5) Hyvät vanhemmat, Lapsellenne on varattu tutkimusaika OYS:n lastenneurologian yksikköön. Toivomme, että pyydätte opettajaa täyttämään oheisen lomakkeen lapsenne koulunkäynnistä.

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto

Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto Lukutaidon määritelmä PISA-arvioinnissa Lukutaito on kirjoitettujen tekstien ymmärtämistä, käyttöä ja arviointia

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: Kuinka kauan olet

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Täällä saa tehdä niitä asioita, joista on kiinnostunut Kerhojen tarjoamista eri lahjakkuuden alueiden tukemiseen Kerhoissa

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

1.8.2008. Jorma Joutsenlahti Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos. 4.8.2008 Jyväskylän Kesäkongressi. JoJo / TaY 2

1.8.2008. Jorma Joutsenlahti Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos. 4.8.2008 Jyväskylän Kesäkongressi. JoJo / TaY 2 Jorma Joutsenlahti Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos 2 Tv-maailma nro 30, s. 2-3 1 4 Matematiikkakuva (View of Mathematics) koostuu kolmesta komponentista: 1) Uskomukset itsestä matematiikan

Lisätiedot

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Katja Elo katja.elo@tuusula.fi luokanopettaja Tuusulan kunta Tuusulan OPS2016 arviointityöryhmän jäsen OPS2016: Arvioinnin merkitys oppilaalle

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto

Lisätiedot

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka?

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 200 koulua Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja, nuorisotyö, yliopistoja, yrityksiä

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen valossa Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi PIRLS 2011 Progress in International Reading Literacy Study IEA-järjestön hanke Toteutetaan viiden vuoden välein (2001

Lisätiedot

AARTEENETSINTÄÄ PORKKANAMAALLA Opettajien kokemuksia suomalaisten koulupuutarhojen toiminnasta ja ruokajärjestelmäopetuksesta

AARTEENETSINTÄÄ PORKKANAMAALLA Opettajien kokemuksia suomalaisten koulupuutarhojen toiminnasta ja ruokajärjestelmäopetuksesta AARTEENETSINTÄÄ PORKKANAMAALLA Opettajien kokemuksia suomalaisten koulupuutarhojen toiminnasta ja ruokajärjestelmäopetuksesta Pro gradu tutkielma, Pinja Sipari 2013 Puutarhakasvatus on ympäristökasvatusta

Lisätiedot

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla ASKELEITA LUOVUUTEEN - Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden 2009 päätösseminaari Anni Lampinen konsultoiva opettaja, Espoon Matikkamaa www.espoonmatikkamaa.fi

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Minäpystyvyys ja oppimisvaikeusinterventiot

Minäpystyvyys ja oppimisvaikeusinterventiot Minäpystyvyys ja oppimisvaikeusinterventiot Mikko Aro, prof. Kasvatustieteiden laitos / Erityispedagogiikka, Jyväskylän yliopisto Tuija Aro, tutkija, dos. Niilo Mäki Instituutti Tutkitut oppimisvaikeuksien

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Nina Saine. KM, FM, tutkija Oppiminen ja motivaatio Huippututkimusyksikkö Jyväskylän yliopisto. nina.saine@psyka.jyu.fi

Nina Saine. KM, FM, tutkija Oppiminen ja motivaatio Huippututkimusyksikkö Jyväskylän yliopisto. nina.saine@psyka.jyu.fi Nina Saine KM, FM, tutkija Oppiminen ja motivaatio Huippututkimusyksikkö Jyväskylän yliopisto nina.saine@psyka.jyu.fi Esityksen teemat Mikä on Ekapeli? Ekapeli interventiotutkimuksen tulokset mihin lukutaidon

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa?

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Mervi Hangasmaa Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kasvatustieteen päivät

Lisätiedot

Dia 1. Dia 2. Dia 3. Tarinat matematiikan opetuksessa. Koulun opettaja. Olipa kerran pieni kyläkoulu. koulu

Dia 1. Dia 2. Dia 3. Tarinat matematiikan opetuksessa. Koulun opettaja. Olipa kerran pieni kyläkoulu. koulu Dia 1 Tarinat matematiikan opetuksessa merkityksiä ja maisemia matemaattiselle ajattelulle Dia 2 Olipa kerran pieni kyläkoulu koulu Dia 3 Koulun opettaja Laskehan kaikki luvut yhdestä sataan yhteen Dia

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Maailma muuttuu, kehittyykö valmennus? Jukka Tiikkaja, koulutuspäällikkö (valmennus) Valmennus- ja seuratoimintaseminaari 25.4.

Maailma muuttuu, kehittyykö valmennus? Jukka Tiikkaja, koulutuspäällikkö (valmennus) Valmennus- ja seuratoimintaseminaari 25.4. Maailma muuttuu, kehittyykö valmennus? Jukka Tiikkaja, koulutuspäällikkö (valmennus) Valmennus- ja seuratoimintaseminaari 25.4.2014, Lappeenranta Alustuksen teemat Mistä tulossa? Ympäristö ja kehittyminen

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus Tiedote 13/2015 www.oph.fi valtionavustusta enintään

Lisätiedot

Suomalaisten nuorten osaaminen ja kehityksen suunta

Suomalaisten nuorten osaaminen ja kehityksen suunta Suomalaisten nuorten osaaminen ja kehityksen suunta Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Kansallisen osaamisperustan tila ja tulevaisuus Helsinki 27.5.2014 6.6.2014

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton tutkimussäätiön ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton seminaari

Mannerheimin Lastensuojeluliiton tutkimussäätiön ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton seminaari 2010 erityisopetusreformin selostus ja kytkentä yläkouluun ja toisen asteen koulutukseen erityisesti toisen asteen valinnan näkökulmasta: Ketkä, mihin, millaisin seurauksin? Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Työjärjestys 6.12.2011

Työjärjestys 6.12.2011 Kirjoittamalla lukemaan - Trageton -työtapa, rehtori Meriusvan koulu 7.12.2011 Virtuaaliopetuksen päivät, Hki Messukeskus 1 Tietokone apuvälineenä lukemaan oppimisessa Arne Trageton, norjalainen pedagogi,

Lisätiedot

Laaja-alaisten erityisopettajien syysseminaari. Siikaranta 13.9.2012

Laaja-alaisten erityisopettajien syysseminaari. Siikaranta 13.9.2012 Laaja-alaisten erityisopettajien syysseminaari Siikaranta Ketä kannattaa opettaa? Onko toivottomia tapauksia? Älä pienennä minua oikeasta koostani vertaamalla minua jättiläiseen. Juhani Siljo Mitä kannattaa

Lisätiedot

Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö

Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö Kouvola 14.2.2015 FT Eira Suhonen Erityispedagogiikka Systeeminen näkökulma oppimisympäristöön Perustuu ekologiseen

Lisätiedot

Mitä arvioidaan ja milloin?

Mitä arvioidaan ja milloin? Koulun nimi: Ahtialan koulu Mitä arvioidaan ja milloin? Arviointi on monialaista ja jatkuvaa, sanallista arviointia ja arvosanoja annetaan lukukausittain. OPPIMINEN > välitön palaute onnistumisista ja

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaito ja kielitietoisuus - kysymyksiä Mitä on monilukutaito

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Matemaattiset oppimisvaikeudet

Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset taidot Lukumäärien ja suuruusluokkien hahmottaminen synnynnäinen kyky, tarkkuus (erottelukyky) lisääntyy lapsen kasvaessa yksilöllinen tarkkuus vaikuttaa siihen,

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014 Esiopetuksesta perusopetukseen 15.1.2014 Lapsen kasvun ja kehityksen polku varhaiskasvatus 0-6 v (=päivähoito ja esiopetus) -> esiopetus 6 v. -> perusopetus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta

Lisätiedot

SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI

SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI Christine Välivaara SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI SISUKAS-projektin päämäärät, toimenpiteet ja tulokset Tavoitteena parantaa perheisiin sijoitettujen, 7-11-v. lasten koulumenestystä

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin

Lisätiedot

Nopea nimeäminen oppimisvaikeuslapsilla

Nopea nimeäminen oppimisvaikeuslapsilla Nopea nimeäminen oppimisvaikeuslapsilla Riikka Heikkilä, PsM Jyväskylän yliopisto ja Niilo Mäki Instituutti riikka.heikkila@nmi.fi Mitä nopea nimeäminen on? Rapid automatized naming(ran), rapid serial

Lisätiedot

Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame

Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame Helsinki, 26.4. 2012 KT, ohjaava opettaja Marjatta Mikola (Haukkarannan ohjauspalvelut) KM, erityisluokanopettaja Tiina

Lisätiedot

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta?

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Elisa Helin, 12.5.2014 Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Opettajuus muutoksessa Nuohooja on tullut, nähnyt ja voittanut, sopipa se opettajalle tai ei, ja opettajan

Lisätiedot

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Perusopetuslaki: 2 Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA 20-20 OMA KUVANI

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA 20-20 OMA KUVANI LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA 20-20 OMA KUVANI LAPSEN NIMI JA SYNTYMÄAIKA ESIOPETUSPAIKKA JA YHTEYSTIEDOT ESIOPETTAJAT 1. Mistä asioista pidän ja mistä olen kiinnostunut LAPSEN OMA OSIO (täytetään

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

Miten opettaja voi tukea?

Miten opettaja voi tukea? Miten opettaja voi tukea? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet JEDU 12.12.2013 JAMK/AOKK Maija Hirvonen 2013 Tuen tarpeiden kartoittaminen HAASTATTELUT, KYSELYT, SEURANTA hakeutumisvaihe, orientaatiojakso TIEDON-

Lisätiedot

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu:

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu: IISALMEN KAUPUNKI LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen

Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen Lectio Praecursoria Tiina Siiskonen Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen Tiina Siiskosen väitöskirja Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

OSAA! Oppimisen seuranta ja arviointi alkuopetuksessa. KELPO koulutus. Mälkönen 2013

OSAA! Oppimisen seuranta ja arviointi alkuopetuksessa. KELPO koulutus. Mälkönen 2013 OSAA! Oppimisen seuranta ja arviointi alkuopetuksessa KELPO koulutus Ihan sama miten kuljet, kunhan pääset perille! Mikä ihmeen OSAA!? OSAA! on lyhenne sanoista oppimisen seuranta ja arviointi alkuopetuksessa.

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot