Eskareista Epuiksi tutkimushanke:

Transkriptio

1 Eskareista Epuiksi tutkimushanke: Motivaation ja koulutaitojen kehitys siirryttäessä esiopetuksesta kouluun * Kaisa Aunola Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto Tutkimusryhmä: Jari-Erik Nurmi & al. Rahoittaja: Suomen Akatemia

2 Tutkimuksen lähtökohdat

3 Oppimisen vaikeudet kaksi näkökulmaa? 1. Neurokognitiivinen näkökulma - esim.. * dysleksia * matematiikan oppimisvaikeudet * tarkkaavaisuuden häiriöt * visuospatiaaliset hahmottamisvaikeudet * motoriikan ongelmat

4 2. Alisuoriutuminen ja motivaatio näkökulma - lapsi suoriutuu kykyihinsä nähden heikommin kuin mitä voisi olettaa (suoriutuminen ei vastaa todellisia kykyjä) - oppimisen vaikeuksien taustalla vaikuttavat motivaatio, itsetunto, hallintakeinot, ym. lapsen sisäiset, psykologiset tekijät Primaarit ja sekundaariset oppimisvaikeudet?

5 TYÖSKENTELYTAVAT LAPSILLA 1) Hallintasuuntautuneet strategiat - innostuneisuus - motivoituneisuus - aktiivisuus - sitkeys 2) Tehtävää välttävät -strategiat - ahdistuneisuus ja epäonnistumisen pelko - motivaation puute - passiivisuus / avuttomuus

6 MYÖNTEISET TAI KIELTEISET KASAANTUVAT KEHÄT (1) Hyvä itsetunto / hallinnantuntu => haasteiden kokeminen oppimistilanteiksi => tehtävään suuntautuminen; yrittäminen => onnistuminen todennäköistä, positiivinen palaute => hallinnantuntu / hyvä itsetunto

7 (2) Heikko itsetunto / epäonnistumisen ennakointi => haasteiden kokeminen suoritustilanteiksi => tehtävän välttäminen; passiivisuus tai häseltäminen => epäonnistuminen todennäköistä, negatiivinen palaute => epäonnistumisen ennakointi / heikko itsetunto

8 Oppimisen vaikeuksien kasaantumisen ennaltaehkäisy: -Minkälaista kehityslinjaa koulutaidot noudattavat esi- ja alkuopetuksessa? Mitkä ovat kehityksen kriittiset vaiheet? - Missä vaiheessa epämielekkäät työskentely- ja ajattelutavat kehittyvät? Miten nämä kehittyvät? Mikä on koulun ja perheen rooli koulutaitojen, motivaation ja työskentelytapojen kehitysympäristöinä?

9 ESKAREISTA EPUIKSI - tutkimushanke Nurmi & Aunola

10 Tutkimuskysymykset: (1) Missä määrin esiopetusiässä olevilla lapsilla esiintyy heikkouksia oppimisvalmiuksissa ja miten nämä selittävät myöhempien oppimisvaikeuksien ilmenemistä koulussa? Millaiset tekijät voivat kompensoida näitä ä heikkouksia (esim. myönteiset työskentelytottumukset, vanhempien tuki, jne.) (2) Onko lasten oppimisvalmiuksien ja koulutaitojen kehityksessä havaittavissa erilaisia kehityspolkuja? Mitkä tekijät selittävät epätyypillisiä iä kehityspolkuja? (3) Missä vaiheessa lapsi oppii ne työskentelytavat, joita hän koulussa k myöhemmin käyttää, ja mikä merkitys näillä on oppimisvaikeuksien synnyssä? (4) Mikä on vanhempien kasvatustyylien, uskomusten ja hyvinvoinnin merkitys oppimisvaikeuksien, -valmiuksien ja työskentelytapojen kehityksessä? (5) Missä määrin lapsen oppimisvaikeudet luovat pohjaa muille lasten ongelmille? (6) Miten lasten oppimisvalmiudet ja työskentelytavat kehittyvät erilaisissa esiopetus- ja kouluympäristöissä?

11 ESKARIT EPUT TOPUT 1. mittaus/ loka 2. mittaus/ huhti 3. mittaus/ syys 4. mittaus/ huhti 5. mittaus/ loka 6. mittau maalis - taidot - alkuvalmiudet - taidot - työskentely- tavat - opettaja-arvio arvio - taidot - työskentely- tavat - opettaja-arvio arvio - taidot - työskentely- tavat - opettaja-arvio arvio - taidot - työskentely- tavat - opettaja-arvio arvio - työskentely- tavat - opettaja-arvio arvio - taidot - työskentely tavat - opettaja-ar uvolan v. tarkistus * taitojen harjaannuttaminen * kasvatustyylit * uskomukset * hyvinvointi ym. * taitojen harjaannuttaminen * kasvatustyylit * uskomukset * hyvinvointi ym. * kasvatustyylit * uskomukset * hyvinvointi ym. 1. Vanhempien kysely 2. Vanhempien kysely 3. Vanhempien kysel

12 1. Mittaus N = Mittaus N = 205 (alkuperäisiä( 199) alkuperäisiä 199) 3. Mittaus N = 212 (alkuperäisiä( 196) alkuperäisiä 196) 4. Mittaus N = 216 (alkuperäisiä( 196) alkuperäisiä 196) 5. Mittaus N = 278 (alkuperäisiä( 195) alkuperäisiä 195) 6. Mittaus N = 275 (alkuperäisiä( 195) alkuperäisiä 195) Vanhempien kysely: 1. Äidit 92.3% Isät 80.7% 2. Äidit 85.9% Isät 74.1% 3. Äidit n. 86.0% Isät n. 80.3%

13 .. Tutkimusta jatkettu keväällä 2004 lasten ollessa 4. luokkalaisia Koulutaitojen ja motivaation kehitys - tutkimuksena

14 Lukutaidon kehitys siirryttäessä esiopetuksesta kouluun Ulla Leppäsen tekeillä oleva väitöstyö

15 Lukutaidon taso / eppusyksy (3. mittaus) Lukee hyvin 39.2 % Ei lue 52.4% Lukee vähän 8.5 %

16 Lukutaidon taso / eppukevät (4. Mittaus) Ei lue 1.4 % Lukee vähän 11.8 % kee hyvin 86.8 %

17 Kuinka lasten lukutaito kehittyy esikoulun ja ensimmäisten kouluvuosien aikana? - missä määrin kehitys on kumulatiivista? (Leppänen ym., 2004)

18 Lukutaidon kehitys pistemäärä eskarisyksy eppusyksy toppusyksy eskarikevät eppukevät toppukevät

19 Reading Skill Scores 10 0 Cluster Groups 1 N=71 2 N=113 3 N=11 Time 1 Time 2 Time 3 Time 4

20 Mitkä tekijät ennustavat lukutaidon kehitystä esikoulun ja ensimmäisten kouluvuosien aikana? (Leppänen ym., 2004)

21 -.15 ännetieisuus irjainntemus Lukutaidon lähtötaso Lukutaidon kehitys / esiopetus Lukutaidon kehitys / 1. lk uullun märtäminen kujonotaidot

22 Laskutaidon kehitys

23 Laskutaidon taso / eppusyksy (3. mittaus) Osaa ähennyslaskuja 25.5 % Ei osaa laskuja 21.2 % osaa yhteenlaskuja 53.3 %

24 Kuinka lasten laskutaito kehittyy esikoulun ja ensimmäisten kouluvuosien aikana? - missä määrin kehitys on kumulatiivista? (Aunola, Leskinen, Lerkkanen & Nurmi, painossa)

25 Laskutaidon kehitys pistemäärä 20 0 eskarisyksy eppusyksy toppusyksy eskarikevät eppukevät toppukevät

26 Mitkä tekijät ennustavat laskutaidon kehitystä esikoulun ja ensimmäisten kouluvuosien aikana? (Aunola ym., 2004)

27 .16**.17** Laskutaidon lähtötaso R 2 =.58 Laskutaidon kehitys R 2 = *.21** Metakognitiot.36***.33*** Kuullunymmärtäminen.27***.16**.62*** Lukujonotaidot.44***.24*.18* Visuaalinen tarkkaavaisuus.15*.14* -.19* -.33*** Sukupuoli

28 JOHTOPÄÄTÖKSET 1. Lukutaidon kehityksessä ei ollut havaittavissa kasaantumista, ts. yksilöiden väliset erot pienenivät ensimmäisen ja toisen kouluvuoden aikana (Leppänen ym., 2004) - vain n. 6 %:lla lukemiseen liittyviä erityisvaikeuksia 2. Laskutaidon kehityksessä havaittavissa kumuloituva trendi (nk. Matteus-efekti efekti), ts. yksilöiden väliset erot kasvoivat kehityksen myötä - toisaalta vain n. 1-2%:lla 1 opettaja-arvion arvion mukaan matematiikkaan liittyviä erityisvaikeuksia

29 Oppiainekohtaisten mieltymysten kehitys

30 ODOTUS-ARVO -TEORIA (Eccles & Wigfield) ehtävävalintojen, sitkeyden ja suoriutumisen taustalla aikuttavat kaksi motivaation osa-aluetta: aluetta: (1) Oppilaan omaan itseensä ja suoriutumiseen liittämät uskomukset ja ennakoinnit (= odotus ) (2) Oppilaan toimintaan tai tehtävään liittämät arvostukset (= arvo ) tehtäväsuuntautuneisuus muodostuu siitä, miten hyvin oppilas uskoo pärjäävänsä tehtävässä ja missä määrin hän sitä arvostaa

31 EEN OIKEIN IELELLÄNI / IKEIN KIVAA EN TEE OLLENKAAN MIELELLÄNI / OIKEIN TYLSÄÄ sim. Kuinka mielelläsi teet koulussa laskutehtäviä? sim Kuinka paljon pidät laskutehtävistä? Kuinka mielelläsi teet kotona laskutehtäviä?

32 1. Luokka 2. Luokka 0 % 0 % 0 % n = 84 (39.8%) 61** n = 110 (52.2%) 74** n = 94 (44.5%) 55** n = 87 (41.2%) 0 % 7* 1** 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % n = 70 (33.2%) n = 24 (11.4%) n = 33 (15.6%) 23* 10*** n = 45 (21.3%) n = 37 (17.5%) n = 19 (9.0%) 10* 7*** n = 50 (23.7%) n = 52 (24.6%) n = 15 (7.1%) n = 59 (28.0%) n = 52 (24.6%) n = 13 (6.2%) Syksy Kevät Syksy Kevät 12** 24*** 9* 22*** 2* 26** 29*** 6*** Motivoitumattomat Matemat. motivoituneet Matemat. motivoitumattomat Motivoituneet

33 4,4 4,2 4,0 3,8 3,6 pistemäärä 3,4 3,2 sp: sukupuoli tyttö poika eppusyksy eppukevät toppusyksy toppukevät Lukumieltymys

34 4,4 4,2 4,0 3,8 3,6 Pistemäärä 3,4 3,2 sp: sukupuoli tyttö poika eppusyksy eppukevät toppusyksy toppukevät Kirjoitusmieltymys

35 4,3 4,2 4,1 4,0 Pistemäärä 3,9 3,8 sp: sukupuoli tyttö poika eppusyksy eppukevät toppusyksy toppukevät Matikkamieltmys

36 TUTKIMUSONGELMAT 1. Missä määrin lasten motivaatio laskutehtäviin ennakoi heidän edistystään laskutaidossa? Vai onko pikemminkin niin, että edistyminen laskutaidossa ennakoi sitä, minkälaiseksi lasten motivaatio muotoutuu? 2. Missä määrin opettajan pedagogiset tavoitteet, lasten lukumäärä luokassa ja opettajan opetuskokemus vaikuttavat laskutaidon ja laskemiseen liittyvän motivaation kehitykseen?

37 sikoulu Ensimmäinen luokka Toinen luokka Laskutaito kujonoidot Laskutaito Laskutaito Motivaatio.21 Motivaatio.60 Motivaatio

38 OPETTAJAN MERKITYS?

39 okkatekijät oppilaiden motivaation kehityksen selittäjinä. Muuttuja Beta Stand. Er. t R 2 Oppilaiden m luokassa Opettajan opetus- kemus Pedagogiset Tavoitteet Minäkuva ja otivaatio ***.64 Matematiikka ***.28

40 JOHTOPÄÄTÖKSET 1. Lasten laskutaito ja siihen liittyvä motivaatio muodostavat kumulatiivisen kehän jo ensimmäisten kouluvuosien aikana: - hyvä laskutaito lisäsi laskemiseen liittyvää motivaatiota, joka edelleen edisti laskutaidon kehitystä 2. Motivaation kehityksessä on luokkien välisiä eroja: - luokissa, joissa opettajan keskeisenä tavoitteena oli minäkuvan tai motivaation kehittäminen, lasten motivaatio laskemiseen lisääntyi enemmän, kuin luokissa, joissa opettajalla ei ollut tällaista tavoitetta

41 Perheen merkitys?

42 Äidit * Kasvatustyylit (CRPR) - arvioidut dimensiot: Osoitan lapselleni usein, että rakastan häntä. ; Osoitan lapselleni tunteitani halaamalla ja pitämällä häntä sylissäni. ; Olen lapseni seurassa mutkaton ja rento. (1) affektiivisuus ( lämpimyys lämpimyys ) (2) behavioraalinen kontrolli ( rajat ) Jos lapseni tekee jotakin, mikä ei ole sallittua, minä tavallisesti rankaisen häntä. Kun olen suuttunut lapselleni, näytän sen myös. (3) psykologinen kontrolli ( syyllistäminen ) Lapseni tulee tietää, mitenpaljonuhraudun hänen vuokseen. ; Annan lapseni nähdä kuinka pettynyt ja häpeissäni olen, jos hän käyttäytyy huonosti.

43 .02 Level of Behavioral Control (Time 2) Level of Affection (Time 2) Level of Psychological control (Time 2) -.24** -.19* Level of Math Performance Trend of Math Performance 4 5 th rformance Math performance Math performance Math performance Math performance Math performan

44 Score for Math Performance High affection / low psychological control High affection / high psychological control Low affection / low psychological control Low affection / high psychological control 5 Time 1 Time 3 Time 4 Time 6 Time 7 Time 9 Preschool Grade 1 Grade 2

45 JOHTOPÄÄTÖKSET 1. Äidin psykologinen kontrolli yhdessä myönteisten tunteiden osoituksen kanssa ennusti lasten heikkoa menestystä matematiikassa. 2. Lapsen ominaisuudet eivät vaikuttaneet äitien kasvatustyyleihin. => Kaksoisviesti äidin hyväksynnästä - lisää ahdistuneisuutta, suorituspaineita, epäonnistumisenpelkoa => Affektiivisessa ilmapiirissä lapsi avoimempi / herkempi vanhemman viesteille (Darling & Steinberg,, 1993)

46 Mitä tulokset merkitsevät käytännössä.

47