EUROOPAN KOMISSIO. Bryssel C(2002) Valtiontuki N:o N 469/02 Suomi Energiahaketuki. Arvoisa ulkoministeri, 1.

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel C(2002) 4257 Asia: Valtiontuki N:o N 469/02 Suomi Energiahaketuki Arvoisa ulkoministeri, 1. Menettely Suomen viranomaiset ilmoittivat 1. heinäkuuta 2002 päivätyllä ja komissiossa 2. heinäkuuta 2002 vastaanotetuksi kirjatulla kirjeellä hyväksytyn energiahaketukijärjestelmän voimassaoloajan pidentämisestä. Komissio pyysi lisätietoja 30. heinäkuuta 2002 päivätyllä kirjeellä, johon Suomen viranomaiset vastasivat 30. elokuuta 2002 päivätyllä ja 5. syyskuuta 2002 komissiossa vastaanotetuksi kirjatulla kirjeellä. 2. Toimenpiteen yksityiskohtainen kuvaus 2.1 Tausta Komissio hyväksyi vuonna 1999 tukijärjestelmän, jonka tarkoituksena oli myöntää avustuksia erityisesti nuorista metsistä korjatusta puusta energiahaketta tuottaville yrittäjille (N304/99 1 ). Tätä puupolttoainetta käyttävät energiavoimalat ja paikalliset lämpövoimalat ovat yleensä pieniä ja ne ostavat energiahakkeen paikallisesti. Hakkeen tuotanto on työvoimavaltaista ja kuljetuskustannukset suhteellisen korkeat, minkä vuoksi haketta käyttävät tuotantoalueen lähellä toimivat pienyrittäjät. Komissio hyväksyi vuosittaisen tuen määräksi noin 1,6 2,5 miljoonaa euroa. Tukijärjestelmän oli tarkoitus kestää vuoden 2002 loppuun. 1 EYVL C 365, , s. 9. Ulkoministeri Erkki TUOMIOJA Laivastokatu 22 FIN HELSINKI Commission européenne, B-1049 Bruxelles / Europese Commissie, B-1049 Brussel - Belgia. Puhelin: (32-2)

2 2.2 Energiahakejärjestelmän voimassaoloajan pidentäminen Suomen viranomaiset pyysivät heinäkuussa 2002 järjestelmän pidentämistä toiseksi viisivuotiskaudeksi vuoden 2007 loppuun. Tukijärjestelmää aiotaan jatkaa nykyisessä muodossa eikä muutoksia tehdä olennaisiin tukiehtoihin. Suomen viranomaiset ovat todenneet tutkimusten osoittavan, että nuorten metsien hoitokohteista saatava energiapuu on huomattavasti kalliimpaa kuin päätehakkuussa korjattava puu. Puiden hakkuu-, kuljetus- ja muut käsittelyolosuhteet ovat harvoin niin suotuisat, että energiahake pystyisi kilpailemaan muiden energiamuotojen kanssa, vaikkakin puunkorjuu keskittyy vain tiettyyn puustoon (lyhyet kuljetuskustannukset, tasainen maasto, puupolttoaineen korkea tuotto hehtaarilta). Nuorista metsistä saatavan energiapuun tuotantokustannukset ovat 3,36 4,20 /MWh korkeammat kuin turpeen, jota voidaan myös käyttää samoissa energialaitoksissa. Polttoainehakkeen käytön lisäämiseksi Suomen hallituksen energia- ja ilmastostrategioiden mukaisesti puunkorjuuta on laajennettava metsiin, joissa tekniset korjuuolosuhteet ovat vaikeammat. Tämän vuoksi kustannukset nousevat hallituksen arvion mukaan 1 3 /MWh. Puuhakkeen kokonaistuotantokustannukset ovat näin ollen 3,36 7,20 /MWh korkeammat turpeeseen verrattuna, riippuen siitä, millaisia puunrunkoja energialaitokset käyttävät. Energiapuun hakettamiseen myönnettävä tuki on ollut ja on edelleen 1,7 euroa irtokuutiometriltä. Tämä vastaa 2,13 euroa megawattitunnilta (1 irtokuutiometri on 0,8 MWh). Tuki supistaa kahden polttoainemuodon välistä hinnaneroa. Yrittäjät saavat tuen vasta sitten kun puu on myyty voimalaitokselle. Komission pyydettyä lisätietoja 30. heinäkuuta 2002 Suomen viranomaiset ilmoittivat komissiolle olevansa valmiit tarkistamaan tuen määrää niin, että se on valtiontuesta ympäristönsuojelulle annettujen yhteisön suuntaviivojen 2 46 kohdan mukainen. Lisäksi sitouduttiin siihen, että tuki kattaa alle 50 prosenttia energiapuun käytöstä aiheutuvista ylimääräisistä kustannuksista. Suomen viranomaiset totesivat, että on mahdotonta antaa tarkempia lukuja, koska energiapuun hakettamiskustannukset vaihtelevat huomattavasti esimerkiksi puulajin, laitteiden ja maantieteellisten olosuhteiden mukaan. Arvioidaan, että järjestelmässä on noin 100 tuensaajaa ja että vuosikustannukset ovat euroa. 2 EYVL C 37, , s. 3. 2

3 Suomen viranomaisten mukaan tämä on ainoa energiahaketta koskeva tukijärjestelmä, vaikkakin hakettamoyrittäjille voidaan myöntää investointitukea koneiden ja laitteiden hankkimiseen. 3. Toimenpiteen arviointi 3.1 EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valtiontuki Tukea myönnetään ainoastaan puuhaketta tuottaville yrityksille. Tästä huolimatta myös haketta ostavat voimalaitokset hyötyvät tuesta, sillä turpeen sijasta käytettävän polttoaineen hinta alenee. Yritysten ja voimalaitosten saamaa tuen määrää ei ole mahdollista arvioida, mutta tuelle varattu vuotuinen budjetti on rajattu euroon. Varsinaisia tuensaajia on noin 100 ja yrittäjien vuosittain saama tukimäärä on enintään vain euroa. Tuen määrä jää alle euron enimmäismäärän 3 vuoden ajanjaksolla, kuten komission asetuksessa (EY) N:o 69/2001, EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen määrätään. 3 Komissio katsoo muiden puuntuottajien toiminnan kuuluvan metsätalouden piiriin, vaikka puuhake on teollisuustuote. Tästä johtuen kyseiset yrittäjät eivät voi saada mitään muuta vähämerkityksistä tukea ja tukien kasaantuminen ei ole ongelma. Niin kauan kuin yrittäjät kasvattavat omat taimensa ja käyttävät siitä saatavan puun hakkeen tuotantoon, valtion metsätaloustuki saattaa tulla kyseeseen. Voimalaitoksien kohdalla tilanne on toinen. Niiden on mahdollista saada myös muita vähämerkityksisiä tukia. Siinä tapauksessa, että Suomen viranomaiset eivät sitoudu noudattamaan vähämerkityksisen tuen enimmäismäärästä annettua komission asetusta, komissio katsoo voimalaitosten tuesta saaman osan vastaavan EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan mukaista valtion tukea. Voimalaitokset myyvät sähköä vapailla sähkömarkkinoilla ja tuki voi siten vääristää kilpailua ja vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. 3.2 Tuen soveltuvuus yhteismarkkinoille EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti Tukijärjestelmästä ilmoitettiin etukäteen EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Energian tuottajille myönnettävän tuen osalta komissio hyväksyy Suomen hallituksen näkemyksen, että tuen tarkoituksena on edistää nuorten metsien hoitokohteista saatavan korjuujätehakkeen käyttöä energiantuotannossa. Jätepuu on sähköntuotannon edistämisestä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön sisämarkkinoilla 27 3 EYVL L 10, , s

4 päivänä syyskuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/77/EY 4 2 artiklan a ja b kohdassa tarkoitettu uusiutuva energialähde. Järjestelmän soveltuvuutta yhteismarkkinoille arvioidaan näin ollen valtiontuesta ympäristönsuojelulle annettujen suuntaviivojen perusteella ja erityisesti uusiutuvan energian hyväksi myönnettävää toimintatukea koskevan E kohdan mukaisesti. Suomen viranomaiset ovat soveltaneet kyseisten suuntaviivojen vaihtoehtoa 4 myöntäessään toimintatukea uusiutuvan energian tuotantoon. Suuntaviivojen tässä kohdassa viitataan kohdassa oleviin toimintatukea koskeviin yleisiin sääntöihin. Sähköntuottajien osalta voidaan todeta, että suuntaviivojen 43 kohdan mukaan jäsenvaltiot voivat myöntää tukea kyseessä olevien tuotteiden markkinahintaan verrattuna ylimääräisten tuotantokustannusten korvaamiseen, jos kyseinen tuki on välttämätöntä. Suuntaviivojen 46 kohdan mukaan toimintatuen määrä voi olla korkeintaan 50 prosenttia ylimääräisistä kustannuksista viiden vuoden ajan, jos tuki ei ole asteittain alenevaa. Komissio katsoo, että ilmoitettu tukijärjestelmä soveltuu yhteismarkkinoille seuraavista syistä: - Komissio hyväksyy turpeen ja hakkeen hintaeron ylimääräisiksi kustannuksiksi, jotka aiheutuvat pyrittäessä saavuttamaan puuhakkeen käytön lisäämistä energiantuotannossa koskeva ympäristötavoite. - Nuorista metsistä korjatun jätepuun hakettamisesta aiheutuvien korkeiden kustannusten vuoksi komissio katsoo, että tuki on tarpeen, jotta voidaan turvata hakkeen käyttö voimalaitoksissa. - Suomen viranomaiset ovat sitoutuneet varmistamaan, että tuki kattaa alle 50 prosenttia energiantuottajien ylimääräisistä kustannuksista. Koska energiantuottajat hyötyvät tuesta ainoastaan osittain, tuen intensiteetti jää alle 50 %:n. - Ilmoituksen voimassaoloaika päättyy vuoden 2007 lopussa. Lopuksi komission vakiintuneeseen käytäntöön perustuen, valtion tuki metisien säilyttämiseen, parannukseen ja kehittämiseen sekä ylläpitämiseen, voidaan katsoa kokonaisuudessaan yhteismarkkinoille soveltuvaksi EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan perusteella. 5 Edellä olevan perusteella komissio katsoo, että järjestelmä täyttää vaaditut edellytykset ja on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukainen. 4 5 EYVL L 283, , s. 33. Valtion tukea koskevat oikeustapaukset N 286/98, EYVL C 321/1998; NN 11/98, EYVL C 215/1998; N 752/96, EYVL C 231/1997; N 660/96, EYVL 70/1997; N 750/96, EYVL 231/1997; N 646/96, EYVL C 67/1997; N 153/96, EYVL 314/

5 4. Päätös Komissio on päättänyt katsoa tuen EY:n perustamissopimuksen mukaiseksi. Jos tämä kirje sisältää luottamuksellisia tietoja, joita ei saa julkistaa, ilmoittakaa tästä komissiolle viidentoista työpäivän kuluessa kirjeen vastaanottamisesta. Jos komissio ei saa perusteltua pyyntöä määräajassa, se katsoo, että olette antanut suostumuksenne koko kirjeen tiedoksiantamiseen kolmansille ja julkaisemiseen todistusvoimaisella kielellä Internet-sivustossa: Pyyntö on lähetettävä kirjattuna kirjeenä tai faksilla seuraavaan osoitteeseen: Euroopan komissio Kilpailun pääosasto "State Aid Greffe" B-1049 Bryssel Faksi: (32-2) Kunnioittavasti Komission puolesta Mario Monti Komission jäsen 5