EUROOPAN KOMISSIO. Bryssel, C(2003)784fin. Valtiontuki N 74/B/2002 Suomi Tuki voimalaitoksille. Arvoisa Ulkoministeri, 1.

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, C(2003)784fin Asia: Valtiontuki N 74/B/2002 Suomi Tuki voimalaitoksille Arvoisa Ulkoministeri, 1. MENETTELY Suomen viranomaiset ilmoittivat komissiolle 7. tammikuuta 2002 päivätyllä ja 10. tammikuuta 2002 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä ohjelmasta "Energiaverotuksen tuet". Ilmoitus koski toisaalta voimalaitoksille ja toisaalta energiaintensiivisille yrityksille tarkoitettua tukea. Näistä kahdesta tuesta päätettiin tehdä erilliset päätökset, ja tämä päätös koskee voimalaitoksille tarkoitettua tukea. Komissio pyysi Suomen viranomaisilta lisätietoja 1. maaliskuuta 2002, 10. heinäkuuta 2002 ja 24. lokakuuta 2002 päivätyillä kirjeillä. Lisätiedot annettiin 3. toukokuuta 2002 päivätyllä ja 7. toukokuuta 2002 saapuneeksi kirjatulla, 4. marraskuuta 2002 päivätyllä ja 6. marraskuuta 2002 saapuneeksi kirjatulla sekä 13. tammikuuta 2003 päivätyllä ja 15. tammikuuta 2003 saapuneeksi kirjatuilla kirjeillä. 2. TOIMENPITEEN YKSITYISKOHTAINEN KUVAUS 2.1. Taustaa Sähkön kulutuksesta ei ennen vuotta 1997 kannettu energiaveroa, vaan vero kannettiin voimalaitosten käyttämistä polttoaineista. Vuonna 1997 järjestelmää muutettiin siten, että voimalaitosten käyttämien polttoaineiden verotus lopetettiin ja sen sijaan siirryttiin verottamaan sähkön kulutusta. Tällä hetkellä on käytössä yleinen veroluokka I ja matalampi veroluokka II. Veroluokkaa II sovelletaan teollisuusyrityksiin ja ammattimaista Ulkoministeri Erkki TUOMIOJA Laivastokatu 22 FIN HELSINKI B-1049 Bruxelles/Wetstraat 200, B-1049 Brussel - Belgia Puhelin: keskus (+32-2) Telex: COMEU B Sähkeosoite : COMEUR Bryssel.

2 kasvihuoneviljelyä harjoittaviin yrityksiin. 1 Veroluokan I mukainen vero on tällä hetkellä 0,69 snt/kwh ja veroluokan II mukainen vero 0,42 snt/kwh. Suomen viranomaiset ilmoittivat vuonna 1996 ohjelmasta 2, jolla tasoitetaan tuulivoimaa, vesivoimaa, puuta, energiahaketta tai turvetta käyttäville pienille voimalaitoksille 3 uudesta kulutusverosta aiheutuvia kustannuksia, jotka heikensivät niiden kilpailukykyä. Korvaus suoritettiin avustuksena kilowattituntia kohti ja se oli saman suuruinen kuin veroluokan II mukainen energiavero, jonka teollisuusyritykset maksavat sähkönkulutuksestaan. Vuonna 1998 Suomen viranomaiset ilmoittivat, että ohjelman soveltamisalaan lisätään puupohjaisia polttoaineita käyttävät suuremmat voimalaitokset ja että avustusta korotetaan kaikkien avustuksensaajien osalta teollisuuden sähkönkulutuksesta kannettavan energiaveron korotuksen vuoksi. 4 Myöhemmin samana vuonna ilmoitettiin lisämuutoksista. 5 Ensinnäkin ohjelma laajennettiin koskemaan myös voimalaitoksia, jotka tuottavat sähköä metallurgisten prosessien jätekaasuilla. 6 Toiseksi avustuksen määrää korotettiin jälleen kaikkien avustuksensaajien osalta uuden veronkorotuksen vuoksi. Kolmanneksi tuulivoimalaitoksille tarkoitettua avustusta korotettiin keskimääräistä enemmän, jotta se vastaisi paremmin kotitalouksien sähkönkulutuksestaan maksamaa korkeampaa energiaveroa (veroluokka I). Oletuksena oli, että tuulivoimalla tuotettu sähkö käytetään yleensä kotitalouksissa, jolloin siitä kannetaan korkeampaa veroa Ohjelman keston pidentäminen ja ohjelmaan tehdyt muutokset Suomen viranomaiset ovat ilmoittaneet, että kohdassa tarkoitetuille voimalaitoksille myönnettävää tukea jatketaan 1. tammikuuta 2002 lähtien. Avustusten maksaminen on keskeytetty, koska komissiolta ei vielä ole saatu hyväksyntää. Muutokset, jotka on tarkoitus saattaa voimaan 1. tammikuuta 2003 lähtien, on kuvattu jäljempänä ja kohdassa. 1 Komissio hyväksyi energiaverokantojen eriyttämisen valtiontukipäätöksessään NN 75/2002, EYVL C 309, , s Valtiontuki N 884/96, EYVL C 288, , s Voimalaitokset, joiden nimellisteho on alle 40 megavolttiampeeria. 4 Valtiontuki N 66/98, EYVL C 264, , s Valtiontuki N 515/98, EYVL C 225, , s Metallurgisten prosessien jätekaasut ovat myrkyllisiä, ja ne on aina poltettava ennen kuin ne päästetään ilmakehään. Prosessi aiheuttaa siis yhtä suuret hiilidioksidipäästöt siitä riippumatta, poltetaanko kaasut suoraan tehtaalla vai voimalaitoksessa. 2

3 Tuen jatkaminen kaikkien tukeen tällä hetkellä oikeutettujen voimalaitosten osalta Nykyisen ohjelman mukaisesti tukikelpoisia ovat tuulivoimalaitokset vesivoimalaitokset, joiden nimellisteho on enintään 1 megavolttiampeeria lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitokset, joiden nimellisteho on enintään 40 megavolttiampeeria ja jotka tuottavat lämpöä pääasiassa yhdyskuntien käyttöön, sillä edellytyksellä, että sähkö tuotetaan turpeella voimalaitokset, jotka käyttävät puuta tai puupohjaisia polttoaineita voimalaitokset, jotka käyttävät metallurgisten prosessien jätekaasuja Näille voimalaitoksille maksettava tuki on tällä hetkellä 0,42 snt/kwh. Tuen laskentaperusteena on teollisuuslaitoksilta ja kasvihuoneviljelylaitoksilta energiankulutuksesta kannettava veroluokan II mukainen vero. Ainoan poikkeuksen muodostavat tuulivoimalaitokset, joille maksettava tuki on korkeampaan veroluokkaan I perustuen 0,69 snt/kwh. Lisätietoja pienistä turvetta käyttävistä lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksista Suomessa on lähes kaikissa suurissa kaupungeissa kaukolämpöjärjestelmät, jotka perustuvat yhdistettyyn lämmön ja sähkön tuotantoon. Näin ollen uusia lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksia voidaan rakentaa lähinnä pieniin yhdyskuntiin, joissa lämmön kysyntä on rajallista. Hallituksen politiikan tavoitteena on, että nämä uudet pienet yhteistuotantolaitokset käyttäisivät pääasiallisena polttoaineenaan metsähaketta fossiilisten polttoaineiden sijaan. Puu on kuitenkin teknisesti melko vaativa polttoaine, ja sen lisäksi on usein käytettävä muuta hyvälaatuista kiinteää polttoainetta. Suomen viranomaisten mukaan turve soveltuu erittäin hyvin puun tukipolttoaineeksi yhteistuotantolaitoksissa, koska sillä on hyvät palamisominaisuudet ja sitä on kyseisillä alueilla runsaasti saatavana. Näin turpeen käyttö pienissä yhteistuotantolaitoksissa tukee myös puun käyttöä. Alueilla, joilla turvetta ja puuta on saatavana, ei ole kansallista kaasuverkkoa, joten öljyn käyttöön perustuva erillinen lämmöntuotanto on usein ainoa vaihtoehto turvetta ja puuta käyttäville yhteistuotantolaitoksille. Suomessa on vain muutamia voimalaitoksia, jotka käyttävät ainoastaan turvetta. Yli 90 prosenttia tukikelpoisista voimalaitoksista käyttää sekä turvetta että puuta. Vaikka näiden polttoaineiden suhde vaihtelee suuresti eri voimalaitoksissa, keskimäärin ne käyttävät yhtä paljon puuta ja turvetta. Suomen viranomaisten mukaan kaikkien voimalaitosten hyötysuhde on vähintään 80 prosenttia. Kaikki nykyiset tukikelpoiset lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitokset toimivat vastapainehöyryturbiinilla. Ehdotuksessa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi hyötylämmön tarpeeseen perustuvan sähkön ja lämmön yhteistuotannon edistämisestä sisämarkkinoilla 7 edellytetään tähän tekniikkaan perustuvilta 7 EYVL C 291 E, , s

4 voimalaitoksilta vain 75 prosentin hyötysuhdetta, jotta tuotanto katsottaisiin yhteistuotannoksi. Suomen viranomaiset katsovat lisäksi, että tukikelpoiset yhteistuotantolaitokset täyttävät selkeästi suuritehoista yhteistuotantoa koskevan kriteerin, joka on määritelty lämmön ja sähkön yhteistuotannosta annetun direktiiviehdotuksen liitteessä III Suurempi tuki metsähaketta käyttäville voimalaitoksille Metsähakkeella tarkoitetaan suoraan metsästä kerättävää puupolttoainetta. Metsähaketta saadaan pääasiassa uudistushakkuiden ja ensiharvennushakkuiden sivutuotteena. Metsähake kuuluu jo tukikelpoisiin polttoaineisiin. Metsähaketta käyttäville voimalaitoksille tarkoitettua tukea ehdotetaan kuitenkin korotettavaksi 0,42 sentistä 0,69 senttiin kilowattitunnilta. Puu ja puupohjaiset polttoaineet ovat metsäteollisuuden tärkein sivutuote- ja jäteryhmä. Niitä käytetään energiantuotannossa yleisesti. Sen sijaan hakkuutähteistä valmistetun metsähakkeen käyttö on vasta aloitettu. Metsähake on keruu-, käsittely- ja kuljetuskustannustensa vuoksi kalliimpaa kuin teollisuudesta saatava puupolttoaine. Hakkeen käyttöä voitaisiin huomattavasti lisätä, sillä puuvarat ovat suuret. Biomassan käytön lisääminen uusiutuvia energialähteitä koskevan ohjelman mukaisesti perustuu pääosin metsähakkeen tuotannon ja käytön lisäämiseen. Metsähakkeen käytöstä saatavaa etua suhteessa muihin puupolttoaineisiin ehdotetaan lisättäväksi sen kilpailukyvyn parantamiseksi Muut tukikelpoiset energialähteet Ohjelma laajennetaan koskemaan voimalaitoksia, jotka tuottavat sähköä kierrätyspolttoaineella, biokaasulla ja kemiallisten prosessien reaktiolämmöllä. Avustuksen määräksi kierrätyspolttoaineita käyttäville voimalaitoksille ehdotetaan 0,25 senttiä kilowattituntia kohti ja biokaasua tai kemiallisten prosessien reaktiolämpöä käyttäville voimalaitoksille 0,42 senttiä kilowattituntia kohti. Kierrätyspolttoaineet Ohjelman oikeusperustassa kierrätyspolttoaine määritellään polttoaineeksi, jonka ominaisuudet tunnetaan ja joka on valmistettu yhdyskuntien tai yritysten polttokelpoisista, kuivista, kiinteistä ja syntypaikoilla lajitelluista jätteistä mekaanisella käsittelyprosessilla; jätepolttoaineesta kaasutuksella valmistettu tuotekaasu katsotaan kierrätyspolttoaineeksi. Suomen viranomaisten mukaan tuki rajoittuu näiden polttoaineiden uusiutuvaan (biohajoavaan) osaan sähköntuotannon edistämisestä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön sisämarkkinoilla 27 päivänä syyskuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/77/EY 8 2 artiklan b kohdassa vahvistetun biomassan määritelmän mukaisesti. Keskimäärin 60 prosenttia kierrätyspolttoaineiden energiasta on 8 EYVL L 283, , s

5 peräisin biomassasta. Kierrätyspolttoaineiden tuki kilowattituntia kohti on tämän vuoksi muita alhaisempi. Biokaasu Suurin osa biokaasusta on peräisin kaatopaikoilta, joissa sen talteenotto on pakollista. Suomen viranomaiset katsovat, että biokaasua voitaisiin kohtuullisin kustannuksin käyttää sähköntuotantoon suurimmilla kaatopaikoilla, mutta tämä on vielä harvinaista. Viranomaiset katsovat, että biokaasun käyttöön perustuva sähköntuotanto olisi saatava taloudellisemmaksi. Kemiallisten prosessien reaktiolämpö Kemiallisten prosessien reaktiolämpöön perustuva sähköntuotanto ei Suomen viranomaisten mukaan aiheuta hiilidioksidipäästöjä, joten reaktiolämpö on tältä osin verrattavissa uusiutuviin energialähteisiin Kasautuminen Uusiutuviin energialähteisiin perustuvalle sähköntuotannolle voidaan energiaverohyvitysten lisäksi myöntää investointitukea Sähkön markkinahinta ja tuotantokustannukset Sähkön keskimääräinen markkinahinta on viime vuosina vaihdellut pohjoismaisessa sähköpörssissä NordPoolissa seuraavasti: 1999: 13,65/MWh 2000: 14,88/MWh 2001: 22,83/MWh 2002: 19,43/MWh (tammi toukokuu) Keskimääräinen markkinahinta jaksolla tammikuu 1999 toukokuu 2002 oli 17,70/MWh. Sähkön markkinahinta ei riipu polttoaineesta. Sähkön käyttäjät voivat Suomessa ostaa uusiutuvista energialähteistä tuotettua ekosähköä, jonka hinta on hieman tavanomaisen sähkön hintaa korkeampi. Ekosähkön kysyntä on tästä huolimatta pysynyt melko vähäisenä. 9 Valtiontuki N 75/02, EYVL C 271, , s. 3. 5

6 Seuraavassa taulukossa on esitetty sähkön keskimääräiset tuotantokustannukset kaikkien ohjelmaan kuuluvien energialähteiden osalta. Kustannukset sisältävät 10 prosentin voittomarginaalin. Energialähde Tuulivoima Pienet vesivoimalaitokset 36,30 Teollisuuden sivutuotteena syntynyt puupolttoaine Sähkön keskimääräiset tuotantokustannukset 46,20 55 sijaintipaikan mukaan 27,50 33,00 kuljetusreitin mukaan Kierrätyspolttoaine 33,00 46,20 Biokaasu 36,30 46,20 Metsähake 33,00 36,30 Metallurgisten prosessien jätekaasu Kemiallisten prosessien reaktiolämpö Turve pienissä yhteistuotantolaitoksissa 31,60 34,30 27,50 Sähkön tuotantokustannukset yhteistuotantolaitoksissa lasketaan vähentämällä voimalaitoksen kokonaiskustannuksista lämmön tuotantokustannukset. Lämmön tuotantokustannukset määritellään Suomessa yleensä erillisten lämpövoimalaitosten tuottaman lämmön kustannuksiksi. Nämä kustannukset vaihtelevat paikallisten olosuhteiden mukaan (tuotantotapa, polttoaineyhdistelmä, verkon ominaisuudet jne.). Ilmoitettuja sähkön tuotantokustannuksia vastaavat erillisen lämmöntuotannon kustannukset olisivat 18 euroa/mwh. Yhteistuotantolaitosten lisäkustannukset näkyvät siis vain sähkön tuotantokustannuksissa Tuensaajat Ohjelman tuensaajien kokonaismäärä on Talousarvio 2.6. Kesto Talousarvio vuodeksi 2002 oli noin 50 miljoonaa euroa nykyisen ohjelman voimassaoloajan pidentämisen osalta. Vuodesta 2003 talousarvio tulee ohjelmaan tehtävien ilmoitettujen laajennusten johdosta olemaan 54 miljoonaa euroa. Ohjelma arvioidaan uudelleen viiden vuoden kuluttua, ja siitä ilmoitetaan uudelleen komissiolle, jos sitä jatketaan. 6

7 2.7. Ohjelman ympäristöpoliittinen merkitys Suomen viranomaisten mukaan energiaverotus on ratkaisevan tärkeää Kioton pöytäkirjassa asetettujen kasvihuonekaasupäästöjä koskevien kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Kansallisen ilmastostrategian mukaan energiaverotusta käytetään apuna pyrittäessä lisäämään sellaisten energialähteiden käyttöä, joiden hiilidioksidipäästöt ovat vähäiset, sekä hidastamaan energiankulutuksen kasvua. On arvioitu, että uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisellä voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä 4 miljoonalla tonnilla ja muilla sähköntuotantoon liittyvillä toimenpiteillä edelleen 6 miljoonalla tonnilla vuoteen 2010 mennessä. On arvioitu, että päästöjen yhteenlaskettu vähentämistarve on Suomessa 14 miljoonaa tonnia. Tavoitteena on lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä 20 prosentilla vuoden 1999 tasoon verrattuna. 3. ARVIO 3.1. Sisältyykö ohjelmaan EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea? Komissio on aikaisemmissa tätä ohjelmaa koskevissa päätöksissään katsonut, että ohjelma on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan mukaista valtiontukea. Seuraavassa on lainaus 22. kesäkuuta 1999 tehdystä asiaa N 515/98 koskevasta komission päätöksestä: "Yleisestä ympäristöverojärjestelmästä tehtävät poikkeukset ja veronpalautukset kuuluvat perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan, jos ne suosivat jotakin yritystä tai tuotannonalaa [ ] ja jos poikkeuksia ei voida perustella järjestelmän luonteella tai taloudellisella rakenteella [ ]. Ilmoitetun tukijärjestelmän mukaisesti veroavustuksina myönnettävät verohuojennukset ovat joillekin energiantuottajille [ ] suunnattua valtiontukea." Avustukset uusiutuvia energialähteitä tai muita sellaisia polttoaineita käyttäville voimalaitoksille, jotka eivät lisää hiilidioksidipäästöjen kokonaismäärää Komissio teki vuonna 2001 useita päätöksiä ohjelmista, joissa ympäristöä keskimääräistä vähemmän saastuttavia energialähteitä käyttävät sähköntuottajat otetaan erityisesti huomioon ympäristöverojärjestelmissä. Esimerkiksi Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskevassa valtiontukiasiassa N 123/2000 Ilmastonmuutosmaksu (Climate Change Levy) 10 vihreän sähkön kulutus vapautetaan verosta. Maaliskuussa 2001 komissio totesi päätöksessään, että "koska mikään maksusta vapautetuista energialähteistä ei aiheuta pitkäketjuisen hiilidioksidin päästöjä, Yhdistyneen kuningaskunnan ilmoittamista energialähteistä tuotettua sähköä koskeva poikkeus on verojärjestelmän luonteen tai yleisen rakenteen nojalla perusteltu". 10 EYVL C 185, , s

8 Komissio teki lisäksi marraskuussa 2001 päätöksen Alankomaita koskevassa valtiontukiasiassa NN/30/B/2000 Nollaverokanta vihreälle sähkölle. 11 Se totesi päätöksessään, että uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön kulutukseen sovellettava energian nollaverokanta ei ollut tukea, koska se oli verojärjestelmän luonteen tai yleisen rakenteen nojalla perusteltu. Komissio katsoi kuitenkin joulukuussa 2001 toisessa Alankomaita koskevassa valtiontukiasiassa N 239/2001 Jätteenpolttolaitosten osittainen vapauttaminen energiaverosta 12, että järjestelmä on tukea, jos kuluttajat maksavat uusiutuvista energialähteistä tuotetusta sähköstä kannettavan veron, mutta veronpalautus myönnetään kyseisen sähkön tuottajalle. Komissio katsoi, että tämäntyyppinen järjestelmä poikkeaa selkeästi järjestelmästä, jossa vihreän sähkön kulutusta ei lainkaan veroteta. Komissio toteaa, että tarkasteltavana oleva Suomea koskeva asia on kaikkein lähimpänä Alankomaita koskevaa valtiontukiasiaa N 239/2001, sillä molemmissa verotetaan sähköä ja palautus maksetaan tukikelpoisille tuottajille takautuvasti. Tarkasteltavana olevassa asiassa avustukset ovat lisäksi erisuuruisia ja päätös siitä, perustuuko korvaus verokantaan I vai II, tehdään kulloisenkin voimalaitos- tai polttoainetyypin kilpailukyvyn arvioinnin perusteella. Jos avustukset todellisuudessa olisivat korvaus saastumisen vähentämisestä, tuensaajien tuotantokustannuksilla ei olisi avustusten määrien kannalta merkitystä. Komissio katsoo näin ollen, että tukikelpoisille voimalaitoksille myönnetyt avustukset eivät tässä tapauksessa ole järjestelmän luonteen tai loogisen rakenteen mukaisia. Avustukset maksetaan valtion varoista ja niillä on erityistarkoitus, koska niitä voidaan myöntää vain tiettyjä polttoaineita käyttäville sähköntuottajille. Nämä tuottajat toimivat sähkön sisämarkkinoilla, joten niille myönnetty etu uhkaa vääristää kilpailua ja vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Näin ollen perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan edellytykset täyttyvät Avustukset turvetta käyttäville pienille yhteistuotantolaitoksille Valtio maksaa varoistaan kilowattituntikohtaista avustusta turvetta käyttäville yhteistuotantolaitoksille niiden tuottamasta sähköstä. Nämä voimalaitokset myyvät sähköä sähkön sisämarkkinoilla, joten tuki voi vääristää kilpailua näillä markkinoilla ja vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Näin ollen myös nämä avustukset ovat perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. 11 EYVL C 30, , s EYVL C 32, , s

9 3.2. Tuen yhteensopivuus EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan kanssa Tuki uusiutuvia energialähteitä käyttäville voimalaitoksille Komissio on arvioinut uusiutuvia energialähteitä käyttäville voimalaitoksille myönnettävän tuen perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan ja ympäristönsuojelulle myönnettävää valtiontukea koskevien yhteisön suuntaviivojen mukaisesti. 13 Avustukset eivät ole yhteydessä tukikelpoisiin investointeihin sähköntuotannossa. Niillä on tarkoitus kattaa sellaiset sähkön tuotantokustannukset, jotka voimalaitosten olisi normaalisti rahoitettava talousarviostaan. Tuki on näin ollen toimintatukea. Suuntaviivojen E.3.3 kohdassa esitetään useita vaihtoehtoja, jotka mahdollistavat sen, että uusiutuvia energialähteitä käyttäville voimalaitoksille myönnetty toimintatuki voidaan katsoa yhtenäismarkkinoille soveltuvaksi. Vaihtoehdossa 4 viitataan suuntaviivojen 45 ja 46 kohdassa vahvistettuihin toimintatukea koskeviin yleissääntöihin. Suuntaviivojen 46 kohta koskee alentumatonta tukea, ja sen mukaan tämänkaltaista tukea voidaan myöntää, jos tuen kesto on rajattu viiteen vuoteen ja taso 50 prosenttiin ylimääräisistä kustannuksista. Ylimääräiset kustannukset määritellään 43 kohdassa sähkön markkinahinnan ja kunkin yksittäisen polttoaineen tuotantokustannusten erotukseksi. Kun otetaan huomioon sähkön markkinahinnan vaihtelut NordPool-pörssissä, komissio käyttää vuoden 1999 tammikuun ja vuoden 2002 toukokuun välisen jakson keskimääräistä markkinahintaa. Tuotantokustannusten katsotaan sisältävän tavanomaisen voiton, joten tässä tapauksessa voidaan hyväksyä 10 prosentin voittomarginaali. Tuotantokustannukset olisi laskettava ilman mitään tukia. Seuraavassa taulukossa on esitetty keskimääräiset tuotantokustannukset ilman ohjelman N 75/02 (Energiatuki) mukaisesti myönnettyjä investointitukia, koska investointituet määräytyvät tapauskohtaisesti ja tukimäärä sekä tuen prosenttiosuus vaihtelevat useiden tekijöiden mukaan. Suomen viranomaiset ottavat kuitenkin huomioon näiden kahden tukiohjelman yhteisvaikutuksen mukauttamalla toimintatukea saaville voimalaitoksille myönnettävän investointituen määrää. Energialähde (1) (2) Keskimääräiset tuotantokustannukset Markkinahinta Ylimääräiset kustannukset Tuki (4) Tuki: ylim. kustannukset (4):(3) Tuulivoima 46,20 55,00 (3) = (1)-(2) 17,70 28,50 37,30 6, % sijaintipaikan 13 EYVL C 37, , s. 3. 9

10 Pienet vesivoimalaitokset Teollisuuden sivutuotteena saatava puupolttoaine Kierrätyspolttoaine mukaan 36,30 17,70 18,60 4,20 23 % 27,50 33,00 17,70 9,80 15,30 4, % 33,00 46,20 17,70 15,30 28,50 2, % Biokaasu 36,30 46,20 17,70 18,60 28,50 4, % Metsähake 33,00 36,30 17,70 15,30 18,60 6, % Taulukosta ilmenee, että tuki on enintään 50 prosenttia ylimääräisistä kustannuksista. Tuen kestoksi on ilmoitettu viisi vuotta, joten alenematonta tukea koskevat suuntaviivojen 46 kohdan vaatimukset täyttyvät Tuki voimalaitoksille, joiden käyttämä polttoaine ei lisää hiilidioksidipäästöjen kokonaismäärää Metallurgisten prosessien jätekaasut ja kemiallisten prosessien reaktiolämpö eivät kuulu uusiutuvista energialähteistä annetun direktiivin 2 artiklassa vahvistettuun uusiutuvien energialähteiden määritelmään. Komissio toteaa kuitenkin, että näiden polttoaineiden käyttö sähköntuotannossa ei lisää ilmakehään joutuvien hiilidioksidipäästöjen määrää. Lisäksi niillä korvataan yleensä muita, enemmän saastuttavia polttoaineita, kuten hiiltä ja öljyä. Metallurgisissa prosesseissa syntyvät myrkylliset jätekaasut on poltettava, mikä kuluttaisi myös energiaa. Sähkön tuottaminen metallurgisten prosessien jätekaasulla tai kemiallisten prosessien reaktiolämmöllä voidaan näin ollen katsoa suuntaviivojen 6 kohdan 2 alakohdan toisessa virkkeessä tarkoitetuksi energiansäästötoimenpiteeksi, koska näin vähennetään edellä mainittujen niukkojen energiatuotteiden tarvetta. Tuki on arvioitu suuntaviivojen E.3.1 kohdan mukaisesti. Kyseisessä kohdassa vahvistetaan säännöt, joita sovelletaan kaikkeen energiansäästöjä edistävään toimintatukeen, ja 46 kohdassa vahvistetaan lisäksi alenematonta tukea koskevat säännöt, jotka ovat samat kuin ne, joita sovellettiin edellä arvioituun tukeen uusiutuville energialähteille. Seuraavasta taulukosta nähdään, että tuen ehdotettu määrä on enintään 50 prosenttia ylimääräisistä kustannuksista. Myös tämän tuen kestoksi on ilmoitettu viisi vuotta, joten alentamatonta tukea koskevat suuntaviivojen 46 kohdan vaatimukset täyttyvät. 10

11 Energialähde (1) (2) Keskimääräiset tuotantokustannukset Markkinahinta Ylimääräiset kustannukset Tuki (4) Tuki: ylim. kustannukset (4):(3) Metallurgisten prosessien jätekaasu Kemiallisten prosessien reaktiolämpö (3) = (1)-(2) 31,60 17,70 13,90 4,20 30 % 34,30 17,70 16,60 4,20 25 % Tuki turvetta käyttäville pienille yhteistuotantolaitoksille Myös tuki turvetta käytäville pienille lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksille on toimintatukea, koska se ei ole yhteydessä tukikelpoisiin investointeihin. Komissio on arvioinut tämän tuen suuntaviivojen E.3.4 kohdan mukaisesti. Tässä kohdassa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat sähkön ja lämmön yhteistuotantoon myönnettävää toimintatukea. Yhteistuotantolaitoksille myönnettävä toimintatuki voi suuntaviivojen 66 ja 31 kohdan mukaisesti olla perusteltua, jos esimerkiksi tukikelpoisten voimalaitosten muuntamisen hyötysuhde on poikkeuksellisen hyvä. Suomen viranomaiset toteavat, että tukikelpoisten voimalaitosten kokonaishyötysuhde on vähintään 80 prosenttia. Tämä täyttää 31 kohdassa asetetun vaatimuksen poikkeuksellisen hyvästä hyötysuhteesta 14. Lisäksi todetaan, että tukikelpoiset voimalaitokset täyttävät suuritehoisia yhteistuotantolaitoksia koskevat vaatimukset, jotka asetetaan ehdotuksessa direktiiviksi sähkön ja lämmön yhteistuotannon edistämisestä. Tämä tarkoittaa, että tuotanto tukikelpoisissa voimalaitoksissa säästää primaarienergiaa verrattuna sähkön ja lämmön erilliseen tuotantoon. Komission olisi lisäksi suuntaviivojen 31 kohdan mukaan otettava erityisesti huomioon tuotantoprosessissa käytetty primaarienergiamuoto. Komissio toteaa, että turpeen poltto aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä, mutta se ottaa myös huomioon, että turvetta käytetään tarkasteltavana olevassa tapauksessa puun tukipolttoaineena ja että puu on uusiutuva energialähde. Turpeen käytöllä on näin ollen ympäristön kannalta myönteinen vaikutus, koska sillä lisätään samalla uusiutuvien kotimaisten energialähteiden käyttöä. Turpeen 14 Ks. valtiontuki N 449/2001 Saksa. EYVL C 137, , s

12 vaihtoehtona olisi ollut huomattavasti enemmän saastuttava, fossiilisiin polttoaineisiin kuuluva öljy. Suuntaviivojen 66 kohdan mukaan toimintatukea voidaan myöntää sähkön ja lämmön julkisesta jakelusta vastaaville yrityksille, jos tällaisen sähkön tai lämmön tuotantokustannukset ovat sen markkinahintaa suuremmat. Tuen välttämättömyyttä arvioitaessa otetaan huomioon sähkön ja lämmön tuotannon ja myynnin kustannukset ja tuotot. Jos tuki säilyy kiinteänä viiden vuoden jakson ajan, se voi kattaa enintään 50 prosenttia ylimääräisistä kustannuksista (suuntaviivojen vaihtoehto 4 ja 46 kohta). Yhteistuotantolaitoksen yhteenlasketut tuotot perustuvat sähkön markkinahintaan ja tuottoihin lämmön myynnistä, joka tarkasteltavana olevassa tapauksessa on myyntiä kaukolämpöverkkoon. Sähkön markkinahinta tunnetaan. Jotta voitaisiin määrittää lämmön myynnistä saatavat tuotot, komissio käyttää Suomen viranomaisten esittämää, erillisen lämmöntuotannon kustannuksiin perustuvaa viitearvoa, joka on 18/MWh korotettuna viiden prosentin voittomarginaalilla. Lämmön voittomarginaali on pienempi kuin sähkön, koska Suomen lainsäädännössä lämmön myynnille asetetaan kohtuullisuuden ja oikeudenmukaisuuden vaatimukset. Lämmön tuotantokustannukset ( 18/MWh) on jo otettu huomioon sähkön tuotantokustannuksia määritettäessä. Näin ollen voittomarginaali voidaan ottaa huomioon lisäämällä se sähkön markkinahintaan ylimääräisenä tuottona. Seuraavasta taulukosta ilmenee, että tuki on vaatimusten mukaisesti rajoitettu 50 prosenttiin ylimääräisistä kustannuksista. Energialähde (1) Sähkön tuotantokustannukset Yhteenlasketut tuotot (2) Ylimääräiset kustannukset Tuki (4) Tuki: ylim. kustannukset (4):(3) Turve pienissä yhteistuotantovoimalaitoksissa (3) = (1)-(2) 27,50 17,70 + 0,90 8,90 4,20 47 % Vaikuttaa kuitenkin siltä, että tuki kattaa lähes 50 prosenttia ylimääräisistä kustannuksista. Tältä osin komissio toteaa, että 27,50 euron tuotantokustannukset kilowattituntia kohti viittaavat melko suuren tukikelpoisen voimalaitoksen tuotantokustannuksiin ja että pienemmissä voimalaitoksissa tuotantokustannukset ovat tätä suuremmat. Suomen viranomaiset ovat tämän vuoksi sitoutuneet valvomaan tukea varmistaakseen, ettei sitä makseta liikaa. 12

13 Komissio katsoo näin ollen, että tuki turvetta käyttäville lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksille on suuntaviivojen 46 kohdan mukainen. Kaikille ilmoitetuille tukitoimenpiteille voidaan näin ollen myöntää EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukainen poikkeus. Suomen viranomaisia pyydetään toimittamaan vuosittain raportti ohjelman toiminnasta. 4. PÄÄTELMÄ Komissio on tämän perusteella päättänyt katsoa tuen yhteensopivaksi EY:n perustamissopimuksen kanssa. Jos tämä kirje sisältää luottamuksellisia tietoja, joita ei saa julkistaa, tästä on ilmoitettava komissiolle 15 työpäivän kuluessa kirjeen vastaanottamisesta. Jos komissio ei saa perusteltua pyyntöä asetetussa määräajassa, se katsoo, että olette antanut suostumuksenne koko kirjeen julkaisemiseen todistusvoimaisella kielellä Internet-sivustossa Pyyntö on lähetettävä kirjattuna kirjeenä tai faksilla seuraavaan osoitteeseen: Euroopan komissio Kilpailun pääosasto Valtiontukien kirjaamo B-1049 Bryssel Faksi: (32-2) Kunnioittaen Komission puolesta Mario Monti Komission jäsen 13