Valtiontuki N 133/ Suomi Tuki epäsuotuisten sääolojen aiheuttamien menetysten korvaamiseksi maatalousyrityksille vuonna 2004

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Brussels, 03.V.2005 C(2005)1313 fin Asia: Valtiontuki N 133/ Suomi Tuki epäsuotuisten sääolojen aiheuttamien menetysten korvaamiseksi maatalousyrityksille vuonna 2004 Arvoisa ulkoministeri Tarkasteltuaan Suomen viranomaisten toimittamia edellä mainittua tukea koskevia tietoja komissio on päättänyt olla vastustamatta kyseistä tukea, koska se on EY:n perustamissopimuksen mukaista. Päätöstä tehdessään komissio on ottanut huomioon seuraavat näkökohdat: 1. MENETTELY Suomen tasavallan pysyvä edustusto Euroopan unionissa ilmoitti komissiolle perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesti päivätyllä kirjeellä kahdesta tukitoimenpiteestä, joilla korvataan vuoden 2004 epäsuotuisien sääolojen aiheuttamia menetyksiä. Toimenpiteet on rekisteröity tukinumerolla N 133/ KUVAUS: 2.1. Nimike Tuki epäsuotuisten sääolojen aiheuttamien menetysten korvaamiseksi maatalousyrityksille vuonna Talousarvio Noin 19,61 miljoonaa euroa 2.3. Kesto Kertaluonteinen tuki 2.4. Tuensaajat Pääasiassa maatalous- ja puutarhatuotantoa harjoittavat viljelijät Ulkoministeri Erkki TUOMIOJA Laivastokatu 22 FIN Helsinki Commission européenne / Europese Commissie, B-1049 Brussel Belgia - Puhelin: (32-2)

2 2.5. Tukitoimenpide Epäsuotuisten sääolojen maataloustuotannolle vuonna 2004 aiheuttamat menetykset Ilmatieteen laitoksen laatimien raporttien 1 mukaan poikkeuksellisille sääoloille kesällä 2004 Suomessa olivat tyypillisiä suuret sademäärät, joista suuri osa saatiin rankkasateina, jotka aiheuttivat paikallisia tulvia. Kun kesän (kesä-elokuu) keskimääräinen sademäärä vuosina on ollut mm, se oli kesällä 2004 suuressa osassa maata kaksinkertainen tai enemmän. Heinäkuussa sädemäärä oli Etelä- ja Keski-Suomessa kolminkertainen pitkäaikaiskeskiarvoon verrattuna, ja monin paikoin saavutettiin kaikkien aikojen ennätyksiä. Myös rankkasadepäivien (yli 10 mm päivässä) lukumäärä oli keskimääräistä suurempi, paikoin jopa kaksinkertainen keskimääräiseen lukumäärään verrattuna. Lisäksi lämpötilat olivat jonkin verran pitkäaikaiskeskiarvon alapuolella, ja auringonpaistetuntien ja kokonaissäteilyn määrät jäivät huomattavasti normaalia vähäisemmiksi. Kasvusto ja maaperä pysyivät märkinä, mikä tuhosi viljelyksiä ja vaikeutti sadonkorjuuta. Elokuun alussa eräiden jokien vesistöalueilla 2 sijaitsevat paikkakunnat kärsivät pahoista tulvista Pohjanmaalla ja Pääkaupunkiseudulla. Jo heinäkuun viimeisellä viikolla sademäärä oli ollut poikkeuksellinen, ja 3.8. saatiin rankimmat kaatosateet sitten luvun alun. Oravaisissa Pohjanmaalla sademäärä oli suurin koskaan mitattu. Länsi- Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijoiden laatimista lausunnoista käy ilmi, että tällaisia sademääriä saadaan keskimäärin vain kerran sadassa vuodessa. Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijalausunnon mukaan kaikilla tulva-alueilla valuma ja ylivirtaama saavuttivat poikkeuksellisen tason, jollainen sattuu kesällä vain kerran 20 vuodessa. Pohjois-Pohjanmaalla Kalajoen sivujokien ylivaluma oli itse asiassa korkein vuoden 1941 jälkeen mitattu Satovahinkojen korvaamisesta annetun lain mukainen tuki Komissio päätti päivätyllä kirjeellä SG(2002)D/ (tuki N 294/2001) olla vastustamatta satovahinkojen korvaamisesta annettua lakia (1214/2001), jolla otettiin käyttöön satovahinkojen korvaamista koskeva puitejärjestelmä, jäljempänä puitejärjestelmä. Mainitun päätöksen II kohdan C alakohdassa todetaan, että Suomen viranomaiset ovat sitoutuneet ilmoittamaan komissiolle, kun epäsuotuisat sääolosuhteet aiheuttavat vahinkoja, joille voidaan maksaa järjestelmästä tukea, sekä toimittamaan asiaa koskevat säätiedot. Ilmoitettu tukijärjestelmä on mainitun päätöksen II kohdan C alakohdan mukainen. Tuki myönnetään puitejärjestelmän säännösten mukaisesti. Puitejärjestelmässä todetaan seuraavaa: 1 2 Ilmastokatsaus 7, 8 ja 9/2004, Ilmatieteen laitoksen tiedote 29.7., 30.7., 2.8., 4.8, ja Vöyrinjoki ja siihen laskevat Lotlaxbäcken, Röukas träsk, Korpenutfallet (Kalapää), Isomäki- Kuckusbäcken ja Tuckor Träskbacken sekä Keravanjoki, Lepsämänjoki, Kimojoki ja sen sivujoet Bötermossabäcken, Kunijärbäcken, Vesiluoma ja Myllymäenluoma. 2

3 Korvausta voidaan maksaa tapauksissa, joissa epäsuotuisista sääoloista johtuvaksi osoitettu vahinko on enemmän kuin 30 prosenttia tietyn kasvilajin normisadosta sillä normisatoalueella, jolla tila sijaitsee. Normisadolla tarkoitetaan epäsuotuisista sääoloista johtunutta vahinkovuotta edeltäneiden viiden vuoden ajalta laskettua keskimääräistä vuosisatoa, poikkeuksellisia vuosia lukuun ottamatta. Viljelmäkohtainen vahinko lasketaan vähentämällä viljelmän normisadon arvosta vahinkovuoden sadon arvo. Korvausta maksetaan ainoastaan tuotannolle aiheutuneesta vahingosta, rakennuksille ja muulle omaisuudelle aiheutuneet vahingot eivät ole kelpoisia tähän tukeen. Vuonna 2004 korvauksen enimmäismääränä on 90 prosenttia vahingosta, joka ylitti 30 prosenttia normisadon arvosta. Toimenpiteen talousarvio on 19,81 miljoonaa euroa Tulvavahinkojen korvaaminen Korvaus tulvien aiheuttamista vahingoista myönnetään edellä kohdassa lueteltujen jokien vesistöalueilla sijaitsevien tilojen tuotantorakennuksille ja -rakennelmille sekä sadoille aiheutuneista vahingoista. Korvaukset tuotantorakennuksille, kasvaville, korjuuvaiheessa oleville tai korjatuille peltokasveille ja puutarhatuotteille aiheutuneista vahingoista maksetaan tulvavahinkojen korvaamisesta annetun lain (284/1983, sellaisena kuin se on muutettuna lailla 1310/1990 ja 92/1995) nojalla. Rakennuksille ja rakennelmille aiheutuneista vahingoista maksettavan korvauksen määrä on 80 prosenttia tukikelpoisista vahingoista ja viljelykasveille ja puille aiheutuneista vahingoista 60 prosenttia niiden markkina-arvosta. Markkina-arvo määritetään käyttäen normaalivuosien satotilastoja ja keskihintoja, jotka on laskettu hallituksen teettämien hintatutkimusten pohjalta. Muille viljelykasveille aiheutuneista vahingoista maksettavan korvauksen enimmäismäärä on 90 prosenttia vahingosta, joka ylitti 30 prosenttia normisadon arvosta. Vahinko arvioidaan ja lasketaan tuottajakohtaisesti. Korvauksesta on vähennettävä kaikki muut kyseessä olevista tulvavahingoista maksetut korvaukset. Suomen viranomaiset ovat ilmoittaneet, että Suomessa ei voi saada tulvan viljelykasveille aiheuttamia vahinkoja koskevaa vakuutusta. Toimenpiteen talousarvio on 0,8 miljoonaa euroa. 2.6 Oikeusperusta Toimenpide perustuu lakiin satovahinkojen korvaamisesta (1214/2000) ja lakiin tulvavahinkojen korvaamisesta (284/1983, sellaisena kuin se on muutettuna lailla 1310/1990 ja 92/1995). 2.7 Tuen intensiteetti Vaihtelee viljelyksille aiheutuneiden vahinkojen mukaan. 3

4 3. ARVIOINTI 3.1. Onko kyseessä tuki? Jotta perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohtaa voidaan soveltaa, toimenpiteistä on oltava yritykselle taloudellista hyötyä, jota se ei olisi voinut saada tavanomaisesta liiketoiminnastaan, tukea on myönnettävä tietyille yrityksille, tuen on oltava jäsenvaltion myöntämää tai se on myönnettävä valtion varoista ja tuella on oltava näkyvä vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Alustavasti tarkasteltuna nämä edellytykset näyttäisivät täyttyvän. Toimenpide rahoitetaan valtion varoista. Siitä hyötyvät tietyt yritykset (Suomen maataloustuottajat). Koska tuesta hyötyvät yritykset toimivat erittäin kilpailluilla kansainvälisillä markkinoilla, toimenpide vääristää tai uhkaa vääristää 3 kilpailua ja vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Sen vuoksi toimenpide on tukea ja perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohtaa sovelletaan. Näin ollen on tutkittava, voidaanko perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan yleiseen periaatteeseen valtiontuen yhteismarkkinoille soveltumattomuudesta myöntää poikkeus Tuet epäsuotuisista sääoloista aiheutuneiden menetysten korvaamiseksi maanviljelijöille Kyseessä oleva tuki myönnetään viljelijöille sääoloihin liittyvien, kasvintuotantoa kohdanneiden menetysten korvaamiseksi Suomessa. Tällaisiin epäsuotuisista sääoloista johtuviin menetyksiin sovelletaan maatalousalan valtiontukia koskevien yhteisön suuntaviivojen, jäljempänä suuntaviivat, 11.3 kohtaa. Epäsuotuisista sääoloista aiheutuneiden menetysten korvaamista koskevien järjestelmien on täytettävä seuraavat vaatimukset: (1) Suuntaviivojen kohdassa todetaan, että epäsuotuisia sääoloja, kuten hallaa, rakeita, jäätä, sadetta tai kuivuutta, ei voida sinänsä pitää 87 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuina luonnonmullistuksina. Koska tällaiset tapahtumat voivat kuitenkin vahingoittaa maataloustuotantoa tai maatalouden tuotantovälineitä, komissio on hyväksynyt, että ne voidaan rinnastaa luonnonmullistuksiin, jos vahinkojen taso ylittää tietyn vähimmäismäärän, joka on vahvistettu 20 prosentiksi tavanomaisesta tuotannosta epäsuotuisilla alueilla ja 30 prosentiksi muilla alueilla. (2) Epäsuotuisien sääolojen aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi toteutettavia tukitoimenpiteitä koskeviin ilmoituksiin olisi liitettävä asianmukaiset säätieteelliset lisätiedot (suuntaviivojen kohta). (3) Jos vahingot kohdistuvat yksivuotisiin viljelmiin, menetyksiin sovellettava 20 tai 30 prosentin vähimmäismäärä olisi määritettävä vertaamalla viljelykasvista kyseisenä vuotena saatua kokonaissatoa tavanomaisena 3 Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan valtiontuesta johtuva yrityksen kilpailuaseman paraneminen osoittaa yleensä kilpailun vääristymisen verrattuna muihin kilpaileviin yrityksiin, jotka eivät saa tällaista tukea. Asia C-730/79, Kok. 1980, s. 2671, 11 ja 12 kohta. 4

5 vuotena saatuun vuotuiseen kokonaissatoon. Tavanomaisen vuoden kokonaistuotanto olisi periaatteessa laskettava käyttäen viimeksi kuluneiden kolmen vuoden keskimääräistä tuotantoa ottamatta huomioon sellaista vuotta, jolta on mahdollisesti maksettu korvausta muiden epäsuotuisien sääolojen vuoksi (suuntaviivojen kohta). (4) Maksettava tuki ei saa ylittää määrää, joka lasketaan kertomalla tavanomaisena kautena saavutettava keskimääräinen tuotantomäärä samana kautena sovellettavalla keskihinnalla ja vähentämällä tästä tapahtumavuoden tosiasiallinen tuotantomäärä kerrottuna kyseisen vuoden keskihinnalla (suuntaviivojen kohta). (5) Menetykset olisi pääsääntöisesti laskettava yksittäisen tilan osalta erikseen. Näin on erityisesti silloin, jos tukea maksetaan paikallisesti vaikuttaneista tapahtumista johtuneiden vahinkojen korvaamiseksi. Jos epäsuotuisien sääolojen vaikutukset ovat kuitenkin olleet samat laajalla alueella, komissio hyväksyy tukien maksamisen keskimääräisten tappioiden perusteella, jos ne ovat edustavia eivätkä johda merkittävästi liiallisten korvausten maksamiseen kenellekään tuensaajalle (suuntaviivojen kohta). (6) Liiallisten korvausten välttämiseksi olisi maksettavasta tuesta vähennettävä vakuutussopimusten perusteella mahdollisesti saadut korvaukset. Lisäksi olisi otettava huomioon myös tavanomaiset kustannukset, joilta viljelijä on säästynyt esimerkiksi sen takia, että satoa ei ole korjattu. Jos tällaiset kustannukset kuitenkin nousevat epäsuotuisten sääolojen vuoksi, niiden kattamiseksi voidaan myöntää lisätukea (suuntaviivojen kohta). Näiden edellytysten katsotaan täyttyvän seuraavasti (ks. edellä kohta): Korvausta maksetaan, jos viljelijä on kärsinyt vahingon, jonka määrä ylittää 30 prosenttia normaalista tuotannosta. Sen vuoksi voidaan todeta, että vahingon taso täyttää luonnonmullistuksiin suuntaviivojen kohdan mukaisesti rinnastettavalle tapahtumalle asetetun perusteen. Suomen viranomaiset ovat liittäneet mukaan yksityiskohtaiset säätieteelliset raportit, joista käy ilmi, että viljelykasveille aiheutunut vahinko johtuu epäsuotuisista sääoloista. Ilmoitettu tuki myönnetään puitejärjestelmän mukaisesti, jossa säädetään edellytykset tuen saamiselle, tuen määrät sekä menetysten ja korvausten laskentamenetelmät. Komissio on todennut päivätyllä kirjeellä SG(2002)D/229055, että puitejärjestelmä on suuntaviivojen 11.3 kohdan mukainen. Puitejärjestelmään ei tehdä muutoksia. Suomen viranomaisten mukaan Suomessa ei voi saada tämänkaltaisia vahinkoja koskevaa vakuutusta. Korvauksen tasosta riippumatta kaikki muut näistä vahingoista maksettavat korvaukset vähennetään tuesta. Tavanomaisia sadonkorjuukustannuksia ei vähennetä, koska viljelijän on korjattava sato ja muokattava maa tavanomaiseen tapaan. Myöskään tilan varastointikapasiteetin alikäytöstä ei koidu säästöä. 5

6 Edellä olevien näkökohtien perusteella epäsuotuisien sääolojen aiheuttamista menetyksistä maksettava tuki täyttää suuntaviivojen 11.3 kohdassa vahvistetut vaatimukset Tuet tulvien aiheuttamien menetysten korvaamiseksi maanviljelijöille Kuten suuntaviivojen kohdassa todetaan, komissio on johdonmukaisesti katsonut, että perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdan b alakohdassa käytettyjä ilmaisuja luonnonmullistus" ja poikkeuksellinen tapahtuma on tulkittava rajoittavasti. Komissio on toistaiseksi hyväksynyt maanjäristykset, lumivyöryt, maanvyöryt ja tulvat mahdollisiksi luonnonmullistuksiksi. Komissio arvioi 87 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla myönnettäviä tukia koskevat ehdotukset edelleen tapauskohtaisesti ja ottaa tässä yhteydessä huomioon aikaisemmin noudattamansa käytännön. Heti kun luonnonmullistus tai poikkeuksellinen tapahtuma on osoitettu, komissio sallii enintään 100-prosenttisen tuen maksamisen aineellisten vahinkojen korvaamiseksi. Korvaus on yleensä laskettava kunkin yksittäisen tuensaajan osalta erikseen, ja liiallisten korvausten välttämiseksi on esimerkiksi vakuutussopimusten perusteella mahdollisesti maksettavat korvaukset vähennettävä tuen määrästä. Komissio hyväksyy myös tuen, jolla viljelijöille korvataan maatalouden tuotantovälineiden tuhoutumisesta aiheutuneet tulonmenetykset edellyttäen, ettei liiallisia korvauksia makseta. Onko kyseessä luonnonmullistus? Vaikka tulvat koskivat Suomessa kesällä 2004 vain suhteellisen rajallista aluetta, ne aiheuttivat erittäin suurta vahinkoa viljelmille ja rakennuksille. Suomen viranomaisten toimittamat lausunnot ja lehtiartikkelijäljennökset osoittavat tapahtuman poikkeuksellisuuden ja vahinkojen laajuuden. Asiantuntijalausunnoista käy ilmi, että tulvat ovat erittäin epätavallisia elokuussa ja että elokuun 2004 tulvat olivat laajuutensa ja ajankohtansa vuoksi sellaisia, joita esiintyy vain kerran 20 vuodessa. Monilla paikkakunnilla tulva oli pahin 50 vuoteen. Lehtileikkeistä käy ilmi, että maataloustuotannon kärsimien menetysten lisäksi asuinrakennukset ja infrastruktuurit, kuten tiet ja sillat, kärsivät laajoja vahinkoja, ja vedenjakelussa ja jätevedenkäsittelyssä oli häiriöitä suuressa osassa maata. Vaikka nämä vahingot eivät olekaan ilmoitettuun tukeen kelpoisia, ne kuvaavat tulvien laajuutta ja ankaruutta. Näistä syistä olisi hyväksyttävä, että Suomen elokuun 2004 tulvat muodostavat poikkeuksellisen tapahtuman tulvien koettelemilla alueilla. Korvaukset Suuntaviivojen kohdassa vahvistettujen edellytysten katsotaan täyttyneen. Kuten edellä kohdassa on selitetty, vahinko on arvioitu tilakohtaisesti, eikä korvaus ylitä koskaan menetyksiä. Kaikki muut tulvavahingoista maksetut korvaukset vähennetään tuesta. Suomen viranomaisten mukaan Suomessa ei voi saada tulvavahinkoja koskevaa vakuutusta. Edellä olevien näkökohtien perusteella tulvavahingoista maksettava tuki täyttää suuntaviivojen 11.2 kohdassa vahvistetut vaatimukset. 6

7 4. PÄÄTELMÄT Koska toimenpide on yhteisön maatalousalan valtiontuesta annettujen suuntaviivojen mukainen, toimenpidettä voidaan pitää yhteismarkkinoille soveltuvana tulvavahinkojen osalta perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla ja tukitoimenpiteen muilta osilta perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla. Komissio on päättänyt, että kyseinen tuki vastaa EY:n perustamissopimuksen määräyksiä. Jos tämä kirje sisältää luottamuksellisia tietoja, joita ei saa julkistaa, siitä on ilmoitettava komissiolle viidentoista työpäivän kuluessa kirjeen vastaanottamisesta. Jos komissio ei saa perusteltua pyyntöä määräajassa, se katsoo, että olette antanut suostumuksenne koko kirjeen tiedoksi antamiseen kolmansille osapuolille ja julkaisemiseen todistusvoimaisilla kielillä Internet-sivustossa Pyyntö on lähetettävä kirjattuna kirjeenä tai faksilla seuraavaan osoitteeseen: European Commission Directorate-General for Agriculture and Rural Development Directorate H B-1049 Brussels Faksi: (+32) Kunnioittavasti, Komission puolesta Mariann FISCHER BOEL Komission jäsen 7