2. YKSITYISKOHTAINEN KUVAUS TOIMENPITEESTÄ

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 10.V.2007 K(2007)1941 lopull. Asia: Valtiontuki N 886/ Suomi Kuljetusten alueellinen tukeminen Arvoisa ulkoministeri, 1. MENETTELY (1) Komissio hyväksyi 13. tammikuuta 2004 alueellisen kuljetustukijärjestelmän (valtiontuki N 535/ ) 1. tammikuuta 2004 ja 31. joulukuuta 2006 väliseksi ajaksi. (2) Suomen viranomaiset ovat ilmoittaneet 29. joulukuuta 2006 EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan nojalla komissiolle sähköisesti alueellisen kuljetustukijärjestelmän jatkamisesta vuodeksi (3) Komissio pyysi 9. helmikuuta 2007 päivätyllä kirjeellä (D/50551) Suomen viranomaisilta lisätietoja kyseisestä toimenpiteestä. Suomen viranomaiset toimittivat pyydetyt tiedot 9. maaliskuuta 2007 päivätyllä kirjeellä (A/32143), joka rekisteröitiin saapuneeksi komissioon samana päivänä. 2. YKSITYISKOHTAINEN KUVAUS TOIMENPITEESTÄ 2.1. Tarkoitus (4) Alueellisella kuljetustukijärjestelmällä pyritään korvaamaan ne lisäkustannukset, joita harvaanasutuilla alueilla toimiville pienille ja keskisuurille yrityksille aiheutuu tiettyjen tuotteiden pitkistä kuljetuksista Oikeusperusta (5) Tukijärjestelmän oikeusperustan muodostaa laki kuljetusten alueellisesta tukemisesta (954/1981) myöhemmin tehtyine muutoksineen ja valtioneuvoston asetus kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun lain soveltamisalueesta. 1 K(2004) 71. Ulkoministeri Ilkka KANERVA Merikasarmi PL 176, FIN Helsinki Commission européenne, B-1049 Bruxelles/Europese Commissie, B-1049 Brussel Belgium Telephone: (32-2)

2 (6) Tukijärjestelmä on julkaistu Internetissä osoitteessa Tuen myöntävä viranomainen (7) Myöntävä viranomainen on kauppa- ja teollisuusministeriö Tukikelpoiset alueet (8) Kuljetustukea voidaan myöntää seuraaville viidelle NUTS-III -alueelle (väestötiheys perustuu vuotta 2004 koskeviin Eurostat-tietoihin): Lappi (2 asukasta neliökilometrillä), Pohjois-Pohjanmaa (10,6 asukasta/km 2 ), Kainuu (4 asukasta/km 2 ), Pohjois-Karjala (9,5 asukasta/km 2 ) ja Etelä-Savo (11,4 asukasta/km 2 ). (9) Edellä mainitut alueet voivat saada EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla aluetukea vuosia koskevan Suomen aluetukikartan 2 mukaisesti Edunsaajat (10) Tuensaajia järjestelmässä ovat edellä mainituille alueille sijoittautuneet pienet ja keskisuuret yritykset, joiden toiminta liittyy tiettyihin tuotteisiin (jäljempänä olevan selvityksen mukaisesti). Suomen viranomaiset vahvistavat, että pkyritysten määritelmä vastaa 6. toukokuuta 2003 annettua komission suositusta 2003/361/EY 3. Tuki maksetaan edunsaajille jälkikäteen tuettavaa yhtenäistä kuljetusketjua koskevia tositteita vastaan Tukikelpoiset kuljetusmuodot (11) Oikeusperustan mukaan tukea annetaan pienen ja keskisuuren yrityksen edellä mainituilla alueilla jalostamien tuotteiden jalostuspaikalta alkavien kuljetusten lisäkustannuksiin Suomessa, jos jalostus on ollut merkittävää. (12) Tuesta korvataan yhtenäiseen kuljetusketjuun kohdistuvia tukikelpoisia kustannuksia. Yhtenäinen kuljetusketju voi koostua kokonaan tai osittain kuormaauto-, rautatie- tai vesikuljetuksesta. Maksettava tuki määräytyy kuljetukseen käytettyjen kilometrien mukaisesti tietyn vähimmäiskilometrimäärän ylittäviltä osin. Satama-alueella tuki määräytyy lähetyksen painon mukaan. (13) Tukea ei makseta alkuperäistä arvoa vain vähän lisäävästä jalostuksesta. Jalostukseksi ei katsota uudelleen lastaamista tai purkamista eikä tavaran pakkaamista. Käytettyjen tavaroiden kuljetuksista ei makseta kuljetustukea. (14) Tukikelpoisiin kustannuksiin ei järjestelmässä sisällytetä satamatoimintoihin liittyviä käsittelykustannuksia. 2 3 Komission päätös 20. joulukuuta 2006: Valtiontuki N 359/2006 Suomi Aluetukikartta , K(2006) Komission suositus, annettu 6. toukokuuta 2003, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (tiedoksiannettu numerolla K(2003) 1422), EUVL L 124, , s

3 (15) Kuljetustukea ei makseta myöskään yrityksen omalla kuljetuskalustolla suoritetuista kuljetuksista. (16) Alueellista kuljetustukea voidaan maksaa (1) vähintään 266 kilometrin pituisista rautatie- ja kuorma-autokuljetuksista; (2) yhteensä vähintään 266 kilometrin pituisista rautatie- ja kuormaautokuljetuksista, jotka muodostavat yhtenäisen kuljetusketjun; (3) Suomessa tapahtuvan kuljetusmatkan osalta sellaisista vähintään 266 kilometrin pituisista Suomen Pohjoiskalotilta alkavista kuljetuksista, jotka suuntautuvat toisen maan Pohjoiskalotille tai sen kautta edelleen kuljetettaviksi, siten kuin jäljempänä on mainittu; (4) vesikuljetuksista, jotka alkavat a) Merikarvian kunnasta ja sen pohjoispuolella sijaitsevista Pohjanlahden satamista tai laivauspaikoista, b) Saimaan vesistöalueen satamista tai laivauspaikoista. Jos rautatie- tai kuorma-autokuljetukseen liittyy satamatoimintoja, kuljetustukea voidaan maksaa vähintään 101 kilometrin pituisista rautatie- tai kuormaautokuljetuksista. (17) Tukea voidaan antaa seuraaviin ryhmiin kuuluvien tuotteiden kuljetukseen: ruuat ja juomat; kivi- ja maalajit, kivennäisaineet sekä niiden valmisteet; puu ja puutuotteet; paperiteollisuustavarat; metalliteollisuustavarat; koneet ja laitteet, kemian teollisuuden ja sen liitännäisteollisuuden tuotteet lukuun ottamatta lannoitteita ja muut tuotteet (tekstiilit, matot, linoleumit, nahkatuotteet, punontaja korintekijäteokset ym.). (18) Järjestelmää ei sovelleta seuraavilla aloilla: terästeollisuus, synteettikuidut ja EY:n perustamissopimuksen liitteessä I mainitut tuotteet. Kuljetustukea ei myöskään saa maksaa toimialoille, joilla sovelletaan erityisiä valtiontukisääntöjä, esimerkiksi kalastukselle, hiiliteollisuudelle, laivanrakennusalalle tai kuljetusalalle. (19) Järjestelmässä ei voi antaa tukea sellaisten yritysten tuotteiden kuljetukseen tai kauttakuljetukseen, joilla ei ole vaihtoehtoista sijaintipaikkaa (esimerkiksi kaivannaisteollisuuden tuotteet tai vesivoimalaitokset) Kuljetustuen määrän laskeminen (20) Tuki lasketaan prosenttiosuutena tuensaajalle aiheutuneista kuljetuskustannuksista. Tässä yhteydessä käsitteellä kuljetuskustannukset tarkoitetaan rahtimaksuja rahdinlisineen ja lisämaksuineen, jotka välttämättä kohdistuvat varsinaiseen kuljetukseen ja jotka on merkitty rahtikirjaan tai muuhun kuljetuskirjaan. Saadut alennukset ja vähennykset on vähennettävä kuljetusmaksusta ennen kuljetustuen määräämistä. Satamatoimintojen tuki maksetaan kuitenkin lähetyksen painon perusteella 4. Kuljetustuki voidaan maksaa, jos kuljetusmaksu on ollut vähintään 20 euroa lähetykseltä ja maksettava kuljetustuki on vähintään 336 euroa hakemuskauden aikana. Asianomaisella ministeriöllä on oikeus korottaa mainittuja määriä tavaraliikenteen rahtitason nousua vastaavasti. Kuljetustuki maksetaan puolivuosittain jälkikäteen. 4 EUR 2.05 tonnia kohden tai EUR 1.04 tonnia kohden riippuen laivauspaikasta. Satamatoimintojen tuen merkitys on käytännössä ollut vähäinen. Vuonna 2006 sitä maksettiin koko maassa yhteensä EUR Vuonna 2007 tukea arvioidaan maksettavan saman verran kuin vuonna

4 (21) Sovellettava tuki-intensiteetti riippuu kilometreinä mitattavasta kuljetustuen edellyttämästä vähimmäismatkasta ( kuljetusmatka ) (katso taulukko 1). (22) Järjestelmässä käsitteellä kuljetusmatka tarkoitetaan lyhimmän sopivan reitin kokonaispituutta kuljetettaessa tavaroita Suomen alueella. Suomen Pohjoiskalotilta alkavien kuljetusten kuljetustuen edellyttämää vähimmäismatkaa laskettaessa mukaan luetaan myös muualla kuin Suomen Pohjoiskalotilla tapahtuva kuljetus. Jos kuljetus Suomen alueella on alle 266 kilometriä, tukiprosentti määräytyy 266 kilometrin mukaan. Tässä järjestelmässä Pohjoiskalotilla tarkoitetaan niitä läänejä tai vastaavia hallinnollisia alueita Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa, jotka sijaitsevat kokonaan tai osaksi napapiirin pohjoispuolella. Venäjän alueella tällaiseksi alueeksi katsotaan Muurmanskin alue. Kuitenkin tuki näissäkin tapauksissa maksetaan aina vain Suomen rajojen sisäpuolella tapahtuvasta kuljetuksesta. Taulukko 1: Kuljetustuen intensiteetti kilometreinä laskettua kuljetusmatkaa kohti Kuljetettu matka, kilometriä Tuen määrä Tukiprosentti satamatoimintoihin liittyvissä kuljetuksissa % % % % % 14 % % 14 % % 15 % % 18 % % 22 % % 24 % % 26 % % 29 % 2.8. Kesto (23) Ilmoitettu järjestelmä kattaa kauden 1. tammikuuta 31. joulukuuta Talousarvio (24) Kuljetustukijärjestelmän talousarvio on noin 4,7 miljoonaa euroa vuonna Edunsaajien arvioitu määrä vaihtelee 101:stä 500:aan. 4

5 2.10. Tuen kasautuminen (25) Järjestelmän nojalla myönnettävää tukea ei voi yhdistää muista paikallisista, alueellisista, kansallisista tai yhteisön järjestelmistä samoihin kuljetuskustannuksiin myönnettävään tukeen Sitoumukset (26) Suomen viranomaiset sitoutuvat järjestelmän suhteen (1) varmistamaan, ettei tukea anneta kustannuksiin, joita aiheutuu perushyödykkeiden, raaka-aineiden tai välituotteiden kuljetuksesta tuotantopaikalta loppujalostuspaikkaan, (2) toimittamaan vuoden 2007 osalta kustakin alueesta, jolla toimintatukea myönnetään, kertomuksen, jossa esitetään kunkin kyseisellä alueella hyväksytyn tuen kokonaiskustannukset eriteltyinä ja ilmoitetaan kymmenen (saadun tuen määrän perusteella) suurinta toimintatuen saajaa kyseisellä alueella sekä näiden tuensaajien toimialat ja kunkin saamat tukimäärät. 3. TUKITOIMENPITEEN ARVIOINTI (27) Koska Suomen viranomaiset ovat ilmoittaneet tukijärjestelmästä ennen sen toimeenpanoa, ne ovat noudattaneet EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisia velvollisuuksiaan. (28) Suomen tukijärjestelmän tavoitteena on helpottaa harvaanasutuilla seuduilla sijaitsevien pk-yritysten menoja vähentämällä kuljetuskustannuksia. Tuensaajat toimivat aloilla, joilla käydään jäsenvaltioiden välistä kauppaa (ks. 17 kohta). Tuen myöntävä viranomainen on kauppa- ja teollisuusministeriö eli julkinen laitos, joka käyttää julkisia varoja. Tämän vuoksi tuki on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa ja ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. (29) Suomen viranomaiset katsoivat ilmoituksessaan ja komissio katsoi aiemmassa tukijärjestelmää koskevassa päätöksessään 5, että tukijärjestelmän osana annettu tuki oli kuljetustukea. Edellä mainitun perusteella komissio on tarkastellut ilmoitettua tukijärjestelmää EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla ja erityisesti vuosien alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen, jäljempänä suuntaviivat 6, nojalla. Arvioinnin perusteella komissio on tehnyt seuraavat huomiot: 3.1. Tuki on rajoitettu harvaanasutuille alueille, jotka kuuluvat EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan piiriin (suuntaviivojen 30 kohdan b alakohta ja 81 kohta): (30) Kaikki viisi NUTS III -aluetta (Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Pohjois- Karjala ja Etelä-Savo), joille ohjelman perusteella voidaan myöntää tukea, täyttävät alhaista väestötiheyttä koskevan perusteen (väestötiheyden on oltava alle 5 6 Komission päätös 13. tammikuuta 2004: Valtiontuki N 535/2003 Kuljetusten alueellinen tukeminen , K(2004) 71. EUVL C 54, , s

6 12,5 asukasta/km²). Kaikki viisi aluetta on sisällytetty vuosiksi laadittuun Suomen aluetukikarttaan Tuki on tarkoitettu ainoastaan kuljetuksesta aiheutuvien lisäkustannusten korvaamiseen, kun otetaan huomioon muut kuljetusalan tukiohjelmat. Vaikka tuen määrä voidaan laskea keskimääräisten kustannusten perusteella, järjestelmällistä liian suurten korvausten maksamista on vältettävä (suuntaviivojen 81 kohdan ensimmäinen luetelmakohta): (31) Suomen viranomaiset ovat toimittaneet viimeisimmät tilastot 8, jotka osoittavat, että kuljetustukeen oikeutetuilla alueilla sijaitseville yrityksille todella koituu kuljetuksesta lisäkustannuksia. Seuraavassa tilastossa on esitetty yhteenlaskettujen kuljetus- ja varastointikulujen suhde yritysten yhteenlaskettuun liikevaihtoon alueilla, jota ilmoituksen N 886/2006 mukainen kuljetustuki koskee, sekä Suomen muilla alueilla: Taulukko 2: Kuljetustukeen oikeutetuilla alueilla sijaitseville yrityksille kuljetuksesta aiheutuneet lisäkustannukset Alue Kuljetus- ja varastointikulut (euroina) Liikevaihto (euroina) Kuljetusvarastointikulut suhteessa liikevaihtoon ja Ilmoituksessa N 886/2006 mainitut alueet (Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo) ,66 % Muut Suomen alueet ,96 % (32) Edellä olevista tilastoista on selkeästi todettavissa, että kuljetustukeen oikeutetuilla alueilla yrityksille aiheutuu kuljetuksista lisäkustannuksia ja kuljetuskustannusten painoarvo yritysten kulurakenteessa on näillä alueilla merkittävästi suurempi kuin alueilla, jotka eivät ole oikeutettuja tukeen. Kuljetustukeen oikeutetulla alueella yritysten toimipaikkojen kuljetus- ja varastointikulut suhteessa liikevaihtoon ovat noin 4,66 prosenttia, kun ne muualla Suomessa ovat ainoastaan noin 2,96 prosenttia. (33) Taulukossa 1 esitetyt tuki-intensiteetit (jotka ovat 7 29 % kuljetuskustannuksista) vastaavat näin ollen niitä kuljetuksesta aiheutuneita lisäkustannuksia, joita koituu kuljetustukeen oikeutetuilla alueilla sijaitseville yrityksille, eikä järjestelmällä anneta enempää tukea kuin näiden kuljetuksesta aiheutuneiden lisäkustannusten korvaamiseksi tarvitaan. (34) Järjestelmän nojalla myönnettävää tukea ei myöskään voi yhdistää tukeen, jota myönnetään muista paikallisista, alueellisista, kansallisista tai yhteisön järjestelmistä samoihin kuljetuskustannuksiin. 7 8 Komission päätös 20. joulukuuta 2006: Valtiontuki N 359/2006 Suomi Aluetukikartta , K(2006) Vuotta 2005 koskevat Tilastokeskuksen toimittamat tiedot. 6

7 3.3. Tukea saa myöntää vain niihin kuljetuksesta aiheutuneisiin lisäkustannuksiin, jotka johtuvat syrjäisimmillä ja harvaanasutuilla alueilla tuotettujen tavaroiden kuljetuksesta kyseisen jäsenvaltion kansallisten rajojen sisäpuolella. Nämä tuet eivät saa olla vientitukia (suuntaviivojen 81 kohdan toinen luetelmakohta): (35) Tukijärjestelmässä annetaan tukea lisäkustannuksiin, jotka aiheutuvat Suomessa pienen ja keskisuuren yrityksen edellä mainituilla alueilla jalostamien tuotteiden jalostuspaikalta alkavasta kuljetuksesta, mikäli jalostus on ollut merkittävää. Lisäksi järjestelmässä edellytetään, että tukea maksetaan ainoastaan Suomen alueella kuljetetulle matkan osalle Tuen määrä on voitava arvioida objektiivisesti ennakolta matkustajaa tai tonnia/ajokilometriä kohti. Tuesta on laadittava muiden seikkojen lisäksi näihin tunnuslukuihin perustuva vuosikertomus. Lisäkustannukset on arvioitava taloudellisimman kuljetusvälineen ja tuotanto- tai käsittelypaikasta markkinoille kyseistä kuljetusvälinettä käyttäen vievän lyhimmän reitin perusteella. (Suuntaviivojen 81 kohdan neljäs ja viides luetelmakohta ja 83 kohta.): (36) Järjestelmän mukainen tuki lasketaan osuutena kuljetuskustannuksista (kuljetustuki kattaa 7 29 % kuljetuskustannuksista). Kuljetuskustannukset ovat ne kustannukset, jotka on eritelty lähetysasiakirjoissa tai muissa vastaavissa asiakirjoissa ja jotka riippuvat kuljetusmatkasta, tavaran painosta ja tavaran laadusta sekä muista suoraan kuljetuksesta aiheutuvista maksuista. (37) Kuljetusmatkalla tarkoitetaan lyhimmän sopivan reitin kokonaispituutta kuljetettaessa tavaroita taloudellisimmalla kuljetusmuodolla lyhintä tuotanto- tai jalostuspaikan ja markkinoiden välistä reittiä noudattaen. Suomen viranomaiset ovat vahvistaneet, että ilmoitetusta tukiohjelmasta myönnetty tuki ei voi kattaa kustannuksia, joita aiheutuu perushyödykkeiden, raaka-aineiden tai välituotteiden kuljetuksesta tuotantopaikalta loppujalostuspaikkaan kyseisillä alueilla. (38) Suomen viranomaiset ovat sitoutuneet toimittamaan komissiolle vuoden 2007 osalta yksityiskohtaisen kertomuksen, jossa esitetään kyseisen järjestelmän kokonaiskustannukset eriteltyinä ja ilmoitetaan kymmenen (saadun tuen määrän perusteella) suurinta toimintatuen saajaa kyseisellä alueella sekä näiden tuensaajien toimialat ja kunkin saamat tukimäärät Alakohtaiset järjestelyt (suuntaviivojen 8 kohta ja 81 kohdan toinen luetelmakohta): (39) Järjestelmää ei sovelleta seuraavilla aloilla: terästeollisuus, synteettikuidut ja EY:n perustamissopimuksen liitteessä I mainitut tuotteet. Kuljetustukea ei myöskään saa maksaa toimialoille, joilla sovelletaan erityisiä valtiontukisääntöjä, esimerkiksi kalastukselle, hiiliteollisuudelle, laivanrakennusalalle tai kuljetusalalle. (40) Järjestelmässä ei voi antaa tukea sellaisten yritysten tuotteiden kuljetukseen tai kauttakuljetukseen, joilla ei ole vaihtoehtoista sijaintipaikkaa (esimerkiksi kaivannaisteollisuuden tuotteet tai vesivoimalaitokset). 7

8 4. PÄÄTÖS Edellä esitetyn perusteella komissio on päättänyt olla vastustamatta kuljetusten alueellista tukemista koskevan tukijärjestelmän jatkamista 31. joulukuuta 2007 asti, sillä järjestelmä soveltuu EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla yhteismarkkinoille. Komissio muistuttaa, että Suomen viranomaisten on toimitettava vuoden 2007 osalta kertomus, jossa esitetään kyseisen järjestelmän kokonaiskustannukset eriteltyinä ja ilmoitetaan kymmenen (saadun tuen määrän perusteella) suurinta toimintatuen saajaa kyseisellä alueella sekä näiden tuensaajien toimialat ja kunkin saamat tukimäärät. Lisäksi komissio muistuttaa Suomen viranomaisia, että kaikista tukiohjelman muuttamista koskevista suunnitelmista on ilmoitettava komissiolle. Jos tämä kirje sisältää luottamuksellisia tietoja, joita ei saa julkistaa, tästä on ilmoitettava komissiolle viidentoista työpäivän kuluessa kirjeen vastaanottamisesta. Jos komissio ei saa perusteltua pyyntöä määräajassa, se katsoo, että olette antanut suostumuksenne koko kirjeen tiedoksi antamiseen kolmansille osapuolille ja julkistamiseen todistusvoimaisella kielellä Internet-sivulla: Pyyntö on lähetettävä kirjattuna kirjeenä tai faksilla seuraavaan osoitteeseen: Kunnioittavasti European Commission Directorate-General for Competition State Aid Registry B-1049 Brussels Faksi: (+32-2) Komission puolesta Neelie Kroes Komission jäsen 8