Valtion tuki nro N 65/ Suomi Maatalouden varhaiseläketukea koskeva järjestelmä. Komissio teki päätöksensä seuraavien seikkojen perusteella:

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, SG(2000) D/ Asia: Valtion tuki nro N 65/ Suomi Maatalouden varhaiseläketukea koskeva järjestelmä Herra Ministeri, Suomen viranomaiset antoivat komissiolle perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesti tiedon ehdotetusta tuesta 3. helmikuuta 2000 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin saapuneeksi samana päivänä. Suomen viranomaisilta pyydettiin lisätietoja 28. helmikuuta 2000 päivätyllä kirjeellä. Suomen viranomaiset toimittivat vastauksensa 20. maaliskuuta 2000 päivätyllä kirjeellä. Komissio ei vastusta kyseistä toimenpidettä perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan nojalla. Komissio teki päätöksensä seuraavien seikkojen perusteella: Tuen yksityiskohtainen kuvaus Alkuperäinen varhaiseläketukea koskeva järjestelmä Tiedoksi annetulla toimenpiteellä muutetaan maatalouden varhaiseläketukea koskevaa voimassa olevaa järjestelmää. Ulkoministeri Erkki TUOMIOJA Laivastokatu 22 FIN HELSINKI Rue de la Loi 200, B-1049 Bruxelles/Wetstraat 200, B-1049 Brussel - Belgia. Puhelin: keskus (+32) Telex: COMEU B Sähkeosoite: COMEUR Bryssel

2 Järjestelmä hyväksyttiin alunperin yhteisrahoitettavaksi 16. kesäkuuta 1995 tehdyllä komission päätöksellä. 1 Eräitä järjestelmän osia ei kuitenkaan hyväksytty yhteisrahoitettaviksi, vaan ne ilmoitettiin valtiontueksi EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Komissio hyväksyi kyseiset valtiontukiosuudet 16. huhtikuuta 1996 päivätyllä kirjeellä SG(96) D/3895 (asia N 34/96). Yksi järjestelmän perusedellytyksistä on, että maanviljely on ollut tuensaajien pääelinkeino vähintään kymmenen vuoden ajan ennen viljelytoiminnan lopettamista. Lisäksi vaaditaan, että maanviljelystä luopuva henkilö on vähintään 55- mutta alle 65-vuotias lopettaessaan elinkeinonsa harjoittamisen. Viljelytoiminnasta luopumisen on oltava lopullista ja siihen on liityttävä luopuminen kaikesta kaupallisesta maataloustoiminnasta. Valtiontukeen liittyviä näkökohtia arvioidessaan komissio totesi, että tukea ei voitu katsoa myönnettävän yrityksille EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä, koska tuensaajan oli luovuttava ansiotoiminnastaan eläketukea saadakseen. Komissio viittasi aiempaan menettelyynsä tämänkaltaisen eläketuen yhteydessä. Ensimmäinen muutos varhaiseläkejärjestelmään Komission hyväksyi kyseiseen järjestelmään tehdyn ensimmäisen muutoksen 7. maaliskuuta 1997 päivätyllä kirjeellään SG(97) D/1820 (asia N 21/97). Tätä päätöstä arvioitaessa todettiin jälleen komission ottaneen huomioon, että järjestelmän mukaista tukea myönnettiin yksityishenkilöille, jotka olivat sitoutuneet lopettamaan maatalouselinkeinon harjoittamisen, ja tämän vuoksi ei voitu katsoa, että tukea myönnettiin yrityksille EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä. Tämä erityistoimenpide koskee maanviljelijää. Järjestelmän mukaista tukea maksetaan enintään 10 vuoden ajan vuonna 1999 tehtyjen sitoumusten osalta. Yhdelle maanviljelijälle maksettava eläketuki on keskimäärin euroa vuodessa. Kokonaismäärärahat ovat noin 8,2 miljoonaa euroa. Toinen muutos varhaiseläkejärjestelmään Suomen viranomaiset antoivat marraskuussa 1999 tiedon järjestelmään tehdystä puhtaasti muodollisesta muutoksesta, jonka tarkoituksena oli selvittää rahoituskauden päättymiseen liittyviä siirtymäkauden ongelmia. Komissio hyväksyi tämän muutoksen 27. tammikuuta 2000 päivätyllä kirjeellä SG(00) D/ Päätöksessä todettiin, kuten aiemminkin, että järjestelmä ei sisältänyt valtiontukea. 1 STAR-komitean valmisteluasiakirja VI/3872/95. 2

3 Varhaiseläkejärjestelmään nyt tehtävä kolmas muutos Tiedoksi annetun toimenpiteen tarkoituksena on tehdä alkuperäiseen järjestelmään lisää muutoksia, joihin liittyy tuen myöntämisedellytysten tiukentaminen järjestelmän perustana olevan lain (1293/93) eräiden muutosten ja sen eräiden säännösten kumoamisen nojalla. Tukikelpoiset yritykset Uudella lailla (1326/99) muutetun järjestelmän mukaan tuensaajia ovat maaseutuyrittäjät, jotka omistavat maatilan tai osan siitä, sekä tällaisten maaseutuyrittäjien puolisot. Lesket eivät ole enää oikeutettuja saamaan tätä tukea. Maanviljelyn käsite kattaa tietyt liitännäistoimet kuten puutarhanhoidon, kalastuksen, luonnonvaraisten marjojen ja sienten keruun, ammattimaisen metsästyksen, mehiläistenhoidon ja eläinten kasvatuksen. Muutoksilla järjestelmä halutaan ulottaa myös porotaloutta harjoittaviin yrityksiin. Varhaiseläkkeeseen liittyvät siirrot Komission aiemmin hyväksymän järjestelmän mukaan tuensaajan viljelytoiminnan lopettamiseen voitaisiin yhdistää maatalousmaan sekä toiminnan lakkauttamisen kohteena olevan tuotantotilan siirto tai vuokraus tilan jatkajalle, jonka on täytettävä määrätyt edellytykset, kuten riittävä ammattitaito maanviljelyssä. Aiemmin oli niin ikään mahdollista, jos tilalle ei löytynyt jatkajaa, siirtää tai vuokrata maatalousmaa muihin kuin viljelytarkoituksiin ja säilyttää silti kelpoisuus varhaiseläketukeen. Muutoksella halutaan poistaa tämä mahdollisuus. Suomen lainsäädännössä tehdään aiemman käytännön mukaisesti ero sukupolvien välisten siirtojen ja maatalousyrittäjille tehtyjen siirtojen välillä. Niin kutsutuissa sukupolvien välisissä siirroissa tilan jatkajan on oltava alle 40-vuotias. Muissa siirroissa, eli maatalousyrittäjille tehdyissä siirroissa tilan jatkajan on oltava alle 55-vuotias. Tuen muoto ja määrä Varhaiseläketuki vastaa eläkettä siltä osin, että sitä maksetaan kuukausittain varhais-eläkkeelle siirtymistä seuraavasta kuukaudesta siihen saakka, kunnes tuensaaja täyttää 65 vuotta. Varhaiseläketukimaksun suuruus perustuu maaseutuyrittäjän tuloihin, kuten eläkkeitä koskevassa Suomen lainsäädännössä määritellään. Varhaiseläketukea ei voida yhdistää muihin tukimuotoihin. Sukupolvenvaihdosten yhteydessä tilan jatkajalle voidaan maksaa nuorille viljelijöille myönnettävää tukea sekä korkeintaan euron suuruinen avustus. Maaseutuyrittäjille tehtävien siirtojen yhteydessä tilan jatkajalle voidaan myöntää korkotuettu laina maan hankintaa varten. Kyseisestä maanhankintajärjestelmästä on ilmoitettava erikseen. 3

4 Lopullinen luopuminen viljelytoiminnasta Jos tuensaaja aloittaa uudelleen toiminnan, josta hän on kertaalleen luopunut, varhaiseläketuen maksaminen lakkaa. Jos maaseutuyrittäjän uudelleen aloittama kaupallinen toiminta katsotaan kuitenkin laajuudeltaan merkityksettömäksi tai jos toiminnan uudelleen aloittamiselle on muita erityisiä syitä, varhaiseläketuen maksamista voidaan jatkaa. Vaihtoehtoisesti tuki voida keskeyttää määrätyksi ajaksi. Muiden erityisten syiden on oltava väliaikaisia ja luonteeltaan ylivoimaisia esteitä. Järjestelmän kesto Muutettua järjestelmää sovelletaan vuosina toteutuneisiin eläkkeelle siirtymisiin. Tukea maksetaan siihen asti kunnes tuensaaja täyttää 65 vuotta. Talousarvio Muutettu järjestelmä rahoitetaan siitä valtion talousarvion pääluokasta, josta aiemmat varhaiseläkettä koskevat sitoumukset maksetaan. Arvioidut menot (euroina) ovat seuraavat: ,7 11,3 19,7 23,9 23,4 22,4 117,6 Tuensaajien määrä Arvio Tiedoksi annettu toimenpide koskee muutoksia olemassa olevaan järjestelmään, joka perustuu alunperin maatalouden varhaiseläketukea koskevasta yhteisön järjestelmästä 30 päivänä kesäkuuta 1992 annettuun neuvoston asetukseen (ETY) N:o 2079/92 (EYVL L 215, , s. 91), ja jota komissio ei ole aiemmin vastustanut. Suurimmat muutokset koskevat tukiedellytysten tiukentamista sekä järjestelmän mukauttamista Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tuesta maaseudun kehittämiseen ja tiettyjen asetusten muuttamisesta ja kumoamisesta 17 päivänä toukokuuta 1999 annettuun neuvoston asetukseen (EY) No 1257/1999 (EYVL L 160, , s. 80), jolla nykyisin säädellään yhteisrahoitetun varhaiseläketuen edellytyksiä (jäljempänä 'maaseudun kehittämisasetus'). Varhaiseläkettä koskevan valtiontuen arviointia koskevat säännökset löytyvät nykyisin asiakirjasta Yhteisön suuntaviivat maatalousalan valtiontuesta (EYVL C 28, , s. 2, jäljempänä 'suuntaviivat') ja erityisesti sen kohdasta 8 (Tuki varhaiseläkkeelle siirtymiseen tai viljelytoiminnan lopettamiseen). Suuntaviivoissa vahvistetaan suurelta osin tämänkaltaista tukea koskeva voimassa oleva käytäntö, joka perustuu neuvoston asetukseen (ETY) N:o 2079/92. 4

5 Suuntaviivojen kohdan 8.1 mukaisesti komissio suhtautuu myönteisesti tukijärjestelmiin, joiden tarkoituksena on kannustaa ikääntyviä maanviljelijöitä siirtymään varhaiseläkkeelle. Komissio katsoo, että todelliset varhaiseläkejärjestelmät vaikuttavat vain rajoitetusti kilpailuun samalla kun ne edistävät koko alan pitkän aikavälin kehitystä. Näistä syistä komissio sallii valtiontuen myöntämisen tämäntyyppisiin toimenpiteisiin maatalouden kehittämisasetuksen artiklassa säädetyn yhteisön tuen lisäksi. Tällaisiin tukijärjestelmiin on kuitenkin sovellettava vaatimusta kaupallisen viljelytoiminnan pysyvästä lopettamisesta. Tämä vaatimus täyttyy, sillä muutetussa järjestelmässä vaaditaan edelleenkin, että tuensaajan on luovuttava lopullisesti kaupallisesta viljelytoiminnasta. Tätä tukijärjestelmää koskevassa aiemmassa kolmessa päätöksessään komissio teki yleisen päätelmän, jonka mukaan kyseisestä, komission vuonna 1995 yhteisrahoitettavaksi hyväksymästä tukijärjestelmästä maksettu tuki ei ollut luonteensa perusteella valtiontukea. Komissio toteaa edellä mainituissa suuntaviivoissa, että varhaiseläketuen vaikutus kilpailuun jää rajalliseksi, mutta se edistää koko alan pitkän aikavälin kehitystä EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan merkityksessä. Päätelmä Koska varhaiseläkejärjestelmä täyttää, muutokset huomioon ottaen, tämäntyyppiselle tuelle maatalousalan valtiontukea koskevissa yhteisön suuntaviivoissa vahvistetut edellytykset, tukea voidaan pitää EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisena. Jos kirjeessä on luottamuksellisia tietoja, joita ei saa julkaista, Suomen viranomaisia kehotetaan ilmoittamaan siitä komissiolle 15 työpäivän kuluessa tämän kirjeen vastaanottamispäivästä. Jos komissiolle ei toimiteta perusteltua pyyntöä asiasta määräaikaan mennessä, se katsoo Suomen viranomaisten hyväksyneen kirjeen julkaisemisen sellaisenaan. Pyyntö ja erittely kyseisistä tiedoista on lähetettävä kirjattuna kirjeenä tai faksilla osoitteeseen: Euroopan komissio Maatalouden pääosasto Maatalouden taloudellinen lainsäädäntö RuedelaLoi/Wetstraat200 B-1049 Bruxelles / Brussel Faksi (+32) Kunnioittavasti Komission puolesta 5