Valtiontuki nro N 638/2003 Suomi Finnvera Oyj:n kalastusalan laina- ja takausjärjestelmä

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Brysselissä 24.V.2005 C (2005) 1497 Asia: Valtiontuki nro N 638/2003 Suomi Finnvera Oyj:n kalastusalan laina- ja takausjärjestelmä Arvoisa ministeri 1. Menettely Suomen viranomaiset ilmoittivat 10. joulukuuta 2003 päivätyllä ja komission 17. joulukuuta 2003 saamalla kirjeellä tukitoimenpiteestä nimeltä Finnvera Oyj:n kalastusalan laina- ja takausjärjestelmä. Komissio pyysi lisätietoja 3. helmikuuta 2004, 18. kesäkuuta 2004, 19. elokuuta 2004 ja 6. tammikuuta 2005 päivätyillä kirjeillä. Suomen viranomaiset lähettivät tiedot kirjeillä, jotka komissio sai 19. huhtikuuta 2004, 20. heinäkuuta 2004, 9. marraskuuta 2004 ja 2. maaliskuuta Kuvaus Finnvera Oyj on Suomen valtion omistama rahoituslaitos, joka täydentää rahoitusmarkkinoita ja edistää yritysten, alueiden ja viennin kehittämistä. Se on erityisrahoitusyhtiö, joka myöntää lainoja, kotimaan takauksia ja vientitakuita lisätäkseen suomalaisten yritysten käytettävissä olevien rahoitusvaihtoehtojen määrää ja monipuolisuutta. Kun yrityksen omat varat eivät riitä turvaamaan laajaa rahoitusta markkinoiden ehdoilla toimivilta rahoittajilta, Finnvera Oyj tarjoaa rahoitusta toimiin, jotka täyttävät hyväksyttävien liiketoimintatapojen vaatimukset. Toimissaan Finnvera Oyj pyrkii korjaamaan rahoitusmarkkinoiden puutteita. Finnvera Oyj ei kilpaile pankkien eikä muiden rahoituslaitosten kanssa vaan tekee yhteistyötä niiden kanssa täydentäen pankkien rahoitustarjontaa. Finnvera Oyj:n kotimainen rahoitus pienille ja keskisuurille yrityksille perustuu lakiin valtion erityisrahoitusyhtiöstä (443/1998) ja lakiin valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta (445/1998). Finnvera Oyj pyrkii rahoituspalveluita tarjoamalla edistämään ja kehittämään erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa näiden lakien mukaisesti. Kansallisilla tukialueilla investointi- ja käyttöpääomalainoja voidaan Ulkoministeri Erkki Tuomioja Merikasarmi PL Helsinki Finland Commission européenne, B-1049 Bruxelles / Europese Commissie, B-1049 Brussel - Belgium. Puhelin: (32-2)

2 kuitenkin myöntää myös suurille yrityksille. Kansallisia tukialueita ovat ne Suomen alueet, jotka komissio on hyväksynyt valtiontukikelpoisiksi 13. joulukuuta 1999 tehdyllä päätöksellä (valtiontukiasia N 238/1999), sellaisena kuin se on muutettuna 16. maaliskuuta 2000 tehdyllä komission päätöksellä (valtiontukiasia N 60/2000). Komissio on aiemmin päättänyt valtiontukiasiassa N 552/2002, joka koskee Finnvera Oyj:n lainaohjelmaa maataloustuotteiden jalostukseen ja markkinointiin, olla vastustamatta kyseistä tukea, koska tuki todettiin EY:n perustamissopimuksen mukaiseksi (28. lokakuuta 2002 tehty päätös C(2002) Tuensaajat Tukikelpoisia ovat kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostusta ja markkinointia harjoittavat yritykset sekä sisävesikalastusta ja vesiviljelyä harjoittavat yritykset. Tuensaajien kokonaismäärän on arvioitu olevan 50 vuodessa. Talousarvio Ehdotetun tukiohjelman kokonaismenojen odotetaan olevan enintään euroa vuosina Tukiohjelmaa ei ole vielä otettu käyttöön. Tuki on ainoastaan kansallista tukea. Finnvera Oyj:n kaikilla aloilla myöntämien korkotukilainojen enimmäismäärä vahvistetaan vuosittain valtion talousarviossa. Kalastusalalle myönnettävien lainojen määrä sisältyy enimmäismäärään. Kauppa- ja teollisuusministeriö päättää vuosittain Finnvera Oyj:n myöntämien, korkotukia sisältämättömien lainojen ja takausten enimmäismäärän luotto- ja takaustappioita koskevan sitoumuksen puitteissa. Valtioneuvoston nykyinen sitoumus on voimassa 31. päivään joulukuuta Jokaisesta uudesta valtioneuvoston Finnvera Oyj:lle antamasta sitoumuksesta ilmoitetaan komissiolle. Järjestelmän tarkoitus Ehdotetun ohjelman tarkoituksena on erityisesti edistää alueellisesti pk-yritysten toimintaa, ja se koskee ainoastaan jalostusta ja markkinointia sekä sisävesikalastusta ja vesiviljelyä. Tässä tarkoituksessa kehitysalueiden vähemmän kehittyneet osat hyötyvät niille tyypillisten tuotteiden jalostamisen ja markkinoinnin edistämisestä. Järjestelmän avulla odotetaan voitavan luoda tai säilyttää työpaikkaa vuosittain. Investointitukea myönnettäessä käytetään seuraavia Finnveran laina- ja takaustuotteita: a) investointi- ja käyttöpääomalainat b) pienlainat c) naisyrittäjälainat d) takaukset. Valtio maksaa edellä mainittujen lainojen korkotuen, joka siirretään suoraan asiakkaalle vähentämällä korosta vastaava määrä. Korkotukea myönnetään ainoastaan pienlainoihin (b) ja naisyrittäjälainoihin (c). 2

3 Soveltamista koskevat säännöt ja edellytykset Luottoriskien hallitsemiseksi Finnvera soveltaa kahdeksanportaista luokitusjärjestelmää. Kaikkia rahoituspäätöksiä edeltää yritystutkimus, jossa selvitetään yrityksen liiketoiminta, markkinat ja yrityksen mahdollisuudet maksaa laina takaisin ja näin varmistaa yrityksen elinkelpoisuus. Lainoja ja takauksia myönnetään Finnveran aluekonttoreissa normaalien päätöksentekomenettelyiden pohjalta, joissa erityistä huomiota kiinnitetään lainoja ja takauksia saavien yritysten elinkelpoisuuteen. Toimintaa valvovat yhtiön normaalin liiketoiminnan valvontajärjestelmän lisäksi yhtiön sisäinen tarkastus, tilintarkastajat ja kauppa- ja teollisuusministeriö. Tukiekvivalentti lasketaan vertaamalla voimassa olevaa referenssikorkoa myönnettävän lainan korkoon viite- ja diskonttokorkojen vahvistamismenetelmää koskevan komission tiedonannon 99/C 273/3 mukaisesti. Takauksen tuki-intensiteetti lasketaan vastaavalla menetelmällä soveltamalla EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta takauksina myönnettyihin valtiontukiin annetun komission tiedonannon kohtaa. Investointituen osalta laina- ja takauspäätösten tukiekvivalentti ei saa olla enempää kuin neuvoston asetuksen (EY) N:o 2792/1999 liitteessä IV olevan taulukon 3 ryhmässä 3 vahvistettu määrä. Tuki voidaan yhdistää muihin kalastus- ja vesiviljelyalalle myönnettyihin tukiin. Tällöin sovelletaan neuvoston asetuksen (EY) N:o 2792/1999 liitteessä IV olevan taulukon 3 ryhmän 3 mukaisia (kumulatiivisia) enimmäismääriä. Finnvera Oyj:n aluekonttorit ovat yhteydessä kyseisen työvoima- ja elinkeinokeskuksen (TE-keskus) maaseutuosaston kalatalousyksikköön, jos on kyse tapauksista, joissa tukea on myönnetty myös TE-keskusten maaseutuosaston kalatalousyksikön tukiohjelmista. Laina ja takaus voidaan myöntää vain, jos ne ovat yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden mukaisia. Lainoilla ja takauksilla ei saa olla suojatoimenpiteiden kaltaisia vaikutuksia, vaan niillä on edistettävä kalastustuotteiden tuotannon ja markkinoinnin järkiperäistämistä ja tehostamista niin, että niillä kannustetaan ja nopeutetaan alan mukautumista uuteen tilanteeseen. Lainat ja takaukset myönnetään kestäviin parannuksiin niin, että kalatalousala voi kehittyä pelkästään markkinoilta saatavien tulojen varassa. Yritys on velvollinen maksamaan velkakirjan mukaisen pääoman ja koron sovittuna laina-aikana. Yrityksen on maksettava takauksesta sovittu takauspalkkio. Tukiohjelma ei sisällä mitään erityisehtoa tuen osalta, jos hanke on onnistunut. Julkinen tuki voidaan velkakirjaehtojen mukaan periä kokonaan tai osittain takaisin, jos lainanottaja menettelee velkakirjaehtojen vastaisesti. Tukikelpoiset kustannukset Kun edellä mainittujen neljän luokan mukaisia lainoja ja takauksia myönnetään sisävesikalastukseen, tukikelpoisia ovat aluksia koskevat kustannukset. Vesiviljelyn osalta tukikelpoisia kustannuksia ovat poikasistutukset, kantojen uusiminen sekä vesiteiden ja lammikoiden rakentaminen ja kunnostaminen. Tukikelpoisiin jalostus- ja markkinointi-investointeihin kuuluvat ainoastaan investoinnit, jotka koskevat ihmisravinnoksi tarkoitettuja kalastus- ja vesiviljelytuotteita, ellei ole kyse 1 EYVL C 71, , s

4 investoinneista, jotka on suunnattu yksinomaan kalatalous- ja vesiviljelytuotteista syntyvien jätteiden käsittelyyn, jalostamiseen ja kaupan pitämiseen. 3. Arvio Menettely Suomen viranomaiset ovat noudattaneet EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdassa määrättyjä menettelysääntöjä ilmoittaessaan edellä mainitusta tukiohjelmasta ennen sen täytäntöönpanoa. Onko kyseessä tuki? Jotta voitaisiin arvioida, ovatko toimenpiteet EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tukea, on tarpeen päättää, suosivatko ne joitakin yrityksiä, myönnetäänkö etu valtion varoista, vääristävätkö toimenpiteet kilpailua ja voivatko ne vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Valtio myöntää ohjelmassa varoja lainojen ja lainatakausten muodossa. On olemassa joukko indikaattoreita, jotka osoittavat, ettei Finnvera Oyj:n päätöksiä voida tehdä ottamatta huomioon viranomaisten vaatimuksia. Finnvera Oyj kuuluu kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalaan, ja Finnvera Oyj:n koko osakepääoman on oltava valtion suorassa omistuksessa ja valvonnassa valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain mukaisesti. Näin ollen tukeen käytetään valtion varoja. Rahoituksen myöntämisehdot ovat edullisempia kuin ehdot, jotka kyseiset yritykset olisivat voineet saada avoimilla markkinoilla. Yksittäiset markkinatoimijat eivät ota riskiä sijoittamalla kyseessä oleviin yrityksiin samoilla ehdoilla kuin Suomen viranomaiset kyseisen tukiohjelman puitteissa. Sen vuoksi eri välineisiin sisältyvä tukiosuus antaa tuensaajille taloudellisen edun. Näin myönnetty tuki voi vahvistaa tuensaajien asemaa heidän muissa jäsenvaltioissa sijaitseviin kilpailijoihinsa nähden, ja sen on sen vuoksi katsottava vääristävän kilpailua ja vaikuttavan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Sen vuoksi sovelletaan EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohtaa. Ilmoitetussa tukiohjelmassa korkotuki ja takuu voidaan antaa ainoastaan Finnvera Oyj:n myöntämille lainoille. Finnveran on ohjattava korkotuki suoraan lainanottajalle alentamalla sovellettavaa korkoa korkotuen määrällä. Lainanottaja hyötyy myös luottotappioita koskevasta valtiontakauksesta, joka pienentää lainanottajan lainasta maksamaa riskipreemiota. Finnvera on perustettu lailla, ja sen tehtävänä on myöntää yrityksille tietyntyyppistä rahoitusta, jollaista rahoitusmarkkinoilta ei ole saatavissa. Näin ollen Finnvera ei kilpaile muiden rahoituslaitosten kanssa, koska tukea myönnetään ainoastaan lainoille, joita ei puuttuvien vakuuksien vuoksi olisi rahoitusmarkkinoilla ollut saatavilla. Komissio totesi asiassa nro N 465/00, joka koski Finnvera Oyj:n pk-yrityksille myöntämien yrittäjälainojen valtiontukea (lukuun ottamatta liitteeseen I kuuluvia toimintoja), että korkotuki ja osittainen valtiontakaus luottotappioita vastaan ei ollut Finnvera Oyj:lle myönnettyä valtiontukea, koska korkotuen ja osittaisen valtiontakauksen tuensaaja oli lainanottaja, eikä Finnvera Oyj kilpaillut muiden rahoituslaitosten kanssa. Koska myönnetty tuki (lainanottajaa hyödyttävä korkotuki ja takaus) ja Finnvera Oyj:n asema ilmoitetussa tukiohjelmassa ovat vastaavat kuin asiassa nro N 456/00, ei ole syytä poiketa asian nro N 465/00 yhteydessä tehdystä arviosta. Sen vuoksi näyttää siltä, että ilmoitetussa tukiohjelmassa Finnvera ei saa valtiontukea. 4

5 Tuen soveltuvuus yhteismarkkinoille Todettuaan, että tukiohjelma on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tukea, komissio tutki, voidaanko sen katsoa soveltuvan yhteismarkkinoille EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti. Tukiohjelma on arvioitava kalastus- ja vesiviljelyalan valtiontukien tarkastelemista koskevien suuntaviivojen 2, jäljempänä suuntaviivat, ja kalatalousalan rakenteellisia toimia koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja edellytyksistä 17 päivänä joulukuuta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2792/ valossa. Suuntaviivojen 1.1 kohdan mukaisesti halpakorkoisia lainoja, korkohyvityksiä ja valtion pankkilainatakauksina myönnettäviä tukia pidetään tukena. Vuoden 2001 suuntaviivoja sovelletaan, koska tukiohjelma ilmoitettiin ennen 1. päivää marraskuuta 2004, eli päivämäärää, josta lähtien sovelletaan uusia kalastus- ja vesiviljelyalan valtiontukien tarkastelemista koskevia suuntaviivoja 4. Koska Finnvera Oyj rahoittaa tukiohjelmassa toisinaan myös suuria kalastusalan yrityksiä, EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta kalastustuotteiden tuottamisen, jalostamisen ja kaupan pitämisen alalla toimiville pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettävään valtiontukeen 8 päivänä syyskuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1595/ artiklassa säädettyä vapautusta perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta ei voida soveltaa. Jalostus ja kaupan pitäminen Neuvoston asetuksen (EY) N:o 2792/ artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti jäsenvaltiot voivat liitteessä III määritellyillä edellytyksillä toteuttaa toimenpiteitä kalatalous- ja vesiviljelytuotteiden jalostamiseen ja kaupan pitämiseen tehtävien pääomainvestointien edistämiseksi. Suuntaviivojen 2.3. kohdan mukaan kalastustuotteiden jalostukseen ja kaupan pitämiseen myönnettävää investointitukea voidaan pitää yhteismarkkinoille soveltuvana, jos: a) tuen myöntämisedellytykset vastaavat neuvoston asetuksen (EY) N:o 2792/1999 liitteessä III olevassa 2.4 kohdassa säädettyjä edellytyksiä ja ovat vähintään yhtä tiukat; b) valtiontuen määrä tukiekvivalenttina ilmaistuna ei ylitä kyseisen asetuksen liitteessä IV vahvistettua kansallisen ja yhteisön taloudellisen osallistumisen sallittua enimmäistasoa. 2 EYVL C 19, , s EYVL L 337, , s. 10. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna kalatalousalan rakenteellisia toimia koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja edellytyksistä annetun asetuksen (EY) N:o 2792/1999 muuttamisesta 19 päivänä heinäkuuta 2004 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1421/ EUVL C 229, , s EUVL L 291, , s. 3. 5

6 Neuvoston asetuksen (EY) N:o 2792/1999 liitteessä III olevassa 2.4 kohdassa esitetään seuraavasti: a) Tässä asetuksessa kalatalous- ja vesiviljelytuotteiden jalostamisella ja kaupan pitämisellä tarkoitetaan käsittelyn, tuotannon ja jakelun kaikkia toimia purkaushetken tai koennan ja lopputuotevaiheen välillä. b) Tukikelpoisia eivät ole investoinnit, jotka koskevat: i) muuhun käyttöön ja jalostamiseen kuin ihmisravinnoksi tarkoitettuja kalatalous- ja vesiviljelytuotteita, paitsi jos kyseessä ovat investoinnit, jotka on suunnattu yksinomaan kalatalous- ja vesiviljelytuotteista syntyvien jätteiden käsittelyyn, jalostamiseen ja kaupan pitämiseen; ii) vähittäismyyntiä. Tässä tukiohjelmassa tukikelpoisia ovat ainoastaan jalostus- ja markkinointi-investoinnit, jotka koskevat ihmisravinnoksi tarkoitettuja kalastus- ja vesiviljelytuotteita, ellei ole kyse investoinneista, jotka on suunnattu yksinomaan kalatalous- ja vesiviljelytuotteista syntyvien jätteiden käsittelyyn, jalostamiseen ja kaupan pitämiseen. Investoinnit vähittäiskauppaan tai pyydysten ostamiseen eivät ole Finnvera Oyj:n lainaja takausohjelman nojalla tukikelpoisia. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 2792/1999 liitteen IV mukaisesti yksityisten tuensaajien rahoitusosuuden on oltava vähintään 40 prosenttia. Suomen viranomaiset ovat vahvistaneet, että investointituen osalta ja silloin kun kyseessä on useampi julkinen tuki, laina- ja takauspäätösten tukiekvivalentti ei ole suurempi kuin neuvoston asetuksen (EY) N:o 2792/1999 liitteessä IV olevan taulukon 3 ryhmässä 3 vahvistettu määrä. Suomen viranomaisilta saatujen tietojen mukaan Finnvera Oyj:n kalatalousalan laina- ja takausjärjestelmää koskeva tukiohjelma täyttää kaikki edellä mainitut vaatimukset. Sisävesikalastus Suuntaviivojen 2.7 kohdan mukaan tukea makean veden ammattikalastuksen investointeihin voidaan pitää yhteismarkkinoille soveltuvana, jos: - tuen myöntämisedellytykset vastaavat asetuksen (EY) N:o 2792/ artiklassa ja liitteessä III säädettyjä edellytyksiä ja ovat vähintään yhtä tiukat, - valtiontuen määrä tukiekvivalenttina ilmaistuna ei ylitä kyseisen asetuksen liitteessä IV vahvistettua kansallisen ja yhteisön taloudellisen osallistumisen sallittua enimmäistasoa. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 2792/ artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisesti jäsenvaltiot voivat liitteessä III määritellyillä edellytyksillä toteuttaa toimenpiteitä sisävesikalastukseen tehtävien pääomainvestointien edistämiseksi. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 2792/1999 liitteessä olevan 2.5 kohdan mukaan seuraavia sovelletaan: 6

7 a) sisävesikalastuksella tarkoitetaan kalastusta, jota harjoittavat kaupallisessa tarkoituksessa yksinomaan jäsenvaltioiden alueen sisävesillä toimivat alukset, joihin ei sovelleta kalastuslaivastoja koskevia säännöksiä; b) kun investointi koskee sisävesikalastusaluksen rakentamista, sovelletaan liitteessä III olevan 1.3 kohdan a alakohdan säännöksiä, eli alukset on rakennettava noudattaen hygieniaa, turvallisuutta, terveyttä, tuotteiden laatua ja työskentelyolosuhteita koskevia asetuksia ja direktiivejä sekä alusten mittausta ja kalastustoiminnan seurantaa koskevia yhteisön säännöksiä ja määräyksiä; c) kun investointi koskee sisävesikalastuksen uudenaikaistamista, sovelletaan liitteen III olevan 1.4 kohdan b alakohdan säännöksiä, eli investointien olisi liityttävä kalastustoimien järkiperäistämiseen, pyydettyjen tuotteiden laadun parantamiseen sekä työ- ja turvallisuusolosuhteiden parantamiseen; d) investoinnit eivät ole tukikelpoisia, jos ne todennäköisesti uhkaavat laivaston koon ja vastaavasti saatavissa olevien kalavarojen välistä tasapainoa. Suomen viranomaiset ovat taanneet, että neuvoston asetuksen (EY) N:o 2792/ artiklan 1 kohdan e alakohdan ja liitteessä III olevan 2.5 kohdan vaatimuksia noudatetaan. Tukiohjelma noudattaa näin sisävesikalastuksen osalta neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2792/1999 vahvistettuja edellytyksiä sekä tuen intensiteetin että hyväksyttävien tukimuotojen osalta. Vesiviljely Suuntaviivojen 2.7 kohdan mukaan tukea vesiviljelyyn voidaan pitää yhteismarkkinoille soveltuvana, jos: - tuen myöntämisedellytykset vastaavat asetuksen (EY) N:o 2792/ artiklassa ja liitteessä III säädettyjä edellytyksiä ja ovat vähintään yhtä tiukat, - valtiontuen määrä tukiekvivalenttina ilmaistuna ei ylitä kyseisen asetuksen liitteessä IV vahvistettua kansallisen ja yhteisön taloudellisen osallistumisen sallittua enimmäistasoa. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 2792/ artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti jäsenvaltiot voivat liitteessä III määritellyillä edellytyksillä toteuttaa toimenpiteitä vesiviljelyyn tehtävien pääomainvestointien edistämiseksi. Liitteessä III olevan 2.0 kohdan a alakohdan mukaan yritysten hankkeet voivat koskea tuotantoon ja hallinnointiin tehtyjä pääomainvestointeja (laitteiden rakentaminen, laajentaminen, varustaminen ja nykyaikaistaminen). Lisäksi liitteessä III olevan 2.2. kohdan c alakohdan mukaan vedenvirtauksen asennus- tai parannustöihin vesiviljely-yrityksissä ja käytössä olevissa aluksissa tehdyt investoinnit ovat tukikelpoisia. Näiden kahden tukiohjelman mukaiset tuet koskevat vesiviljelylaitosten parantamista ja/tai laajentamista ja rakentamista, niin että etusijalla ovat parantaminen ja mahdollinen laajentaminen. Ehdotettujen investointien on oltava rakennuslupien osalta viranomaisten hyväksymiä, ja niistä on tehtävä maisemansuojelua ja/tai ympäristövaikutuksia koskeva arviointi. 7

8 Suomen viranomaiset ovat taanneet, että suuntaviivojen 2.7 kohdan ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2792/1999 asianomaisten säännösten vaatimuksia noudatetaan. Tukiohjelma noudattaa näin vesiviljelyn osalta kalastus- ja vesiviljelyalan valtiontukien tarkastelemista koskevissa suuntaviivoissa ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2792/1999 vahvistettuja edellytyksiä sekä tuen intensiteetin että hyväksyttävien tukimuotojen osalta. 4. Päätös Edellä olevan arvioinnin perusteella komissio on päättänyt olla vastustamatta kyseistä tukiohjelmaa sillä perusteella, että se on EY:n perustamissopimuksen mukainen. Lisäksi komissio täsmentää, että sen näitä toimenpiteitä koskeva arviointi liittyy ainoastaan edellä mainittujen tukitoimenpiteiden yhteismarkkinoille soveltuvuuteen. Jos tämä kirje sisältää luottamuksellisia tietoja, joita ei saa julkistaa, tästä on ilmoitettava komissiolle viidentoista työpäivän kuluessa kirjeen vastaanottamisesta. Jos komissio ei saa perusteltua pyyntöä määräajassa, se katsoo, että olette antanut suostumuksenne koko kirjeen tiedoksi antamiseen ja julkaisemiseen todistusvoimaisilla kielillä Internet-sivulla: Pyyntö on lähetettävä kirjattuna kirjeenä tai faksilla seuraavaan osoitteeseen: European Commission Directorate General for Fisheries DG FISH-D-3 Legal Issues B-1049 Brussels (Faksinumero: (+32) ) Kunnioittavasti Komission puolesta Joe Borg Komission jäsen 8