Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailun tulokset vuonna 2018

Transkriptio

1 Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailun tulokset vuonna 2018 Pia Vesisenaho Pietarsaari 2019

2 Vesisenaho Pia 2019: Pietarsaaren kaatopaikkatarkkailu vuodelta Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. 16 s.+ 6 liitettä. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Österbottens vatten och miljö rf PL/PB PIETARSAARI JAKOBSTAD ;

3 SISÄLLYS 1. JOHDANTO KAATOPAIKKA KAATOPAIKAN TARKKAILU Pintavesien tarkkailu Pohjaveden tarkkailu Suotovesien tarkkailu Kaatopaikkakaasujen tarkkailu VUODEN 2018 SÄÄ VUODEN 2018 VELVOITETARKKAILUN TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU Pintavedet Pohjavedet Suotovedet Kaatopaikkakaasut PÄÄTELMÄT YHTEENVETO LÄHTEET LIITTEET

4 PIETARSAAREN KAATOPAIKAN VELVOITETARKKAILU VUONNA JOHDANTO Pietarsaaren kaupungin käytöstä poistettu kaatopaikka sijaitsee Pietarsaaren kaupungin rajan läheisyydessä, pääosin Pedersören kunnan alueella. Jätteiden sijoitus kaatopaikalle on aloitettu vuonna 1958 ja toiminta on jatkunut vuoteen 1993 saakka. Kyseisenä aikana kaatopaikalle on toimitettu jätteitä yhteensä noin tonnia. Kaatopaikalle sijoitettu jäte on pääosin yhdyskunta, rakennus, muovi ja tupakkateollisuuden jätettä, kuivattuja ja märkiä jätevesilietteitä sekä vaarallista jätettä. Kaatopaikan siirryttyä Oy Ekorosk Ab:n hoidettavaksi vuonna 1993, on alueelle toimitettu ainoastaan hyödyntämiseen soveltumattomia jätteitä ja lietteitä. Vuodesta 1994 lähtien on toimitetut lietteet kuivattu ja kompostoitu jätepenkereen päällä. Jätteiden ja lietteiden vastaanotto on lopetettu vuoden 2001 lopulla. Länsi Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa (dnro LSU 2004 Y 100) kaatopaikan sulkemiselle, ohjaa kaatopaikan käytöstä poistamista sekä sen jälkihoitoa. Länsi ja Sisä Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt (Dnro LSSAVI/170/04.08/2010) sekä (LSSA VI/2711/2017) antamillaan päätöksillä jatkoaikaa Pietarsaaren kaatopaikan sulkemiselle annetussa päätöksessä päivitettiin ja muutettiin lisäksi Länsi Suomen ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan lupaehtoja mm. tarkkailuvelvoitteiden osalta. Kaatopaikalla tapahtuneesta näytteenotosta ja näytteiden analysoinnista on vastannut Ahma ympäristö Oy (nyk. Eurofins Ahma Oy). Jätevedenpuhdistamolle viemäröityjen suotovesien analysoinnin on toteuttanut vuoteen 2015 asti Nablabs Oy, jonka jälkeen suotovedet on analysoinut Ramboll Analytics/ Eurofins Environment Testing Finland Oy. Pietarsaaren suljetun kaatopaikan velvoitetarkkailuraportoinnin on laatinut Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. 2. KAATOPAIKKA Pietarsaaren käytöstä poistetun kaatopaikan kunnostustyöt on aloitettu talvella Sulkemiselle on haettu jatkoaikaa useamman kerran. Aluehallintoviraston vuoden 2017 päätöksen (LSSAVI/2711/2017) mukaisesti kaatopaikan tiivistys ja kuivatuskerrosten tulee olla valmiit viimeistään , minkä jälkeen kaatopaikka on suojattava eroosiolta ja maisemoitava. Lopullisesti muotoiltuna kaatopaikan on oltava vuoden 2021 loppuun mennessä. Kaatopaikan sulkemistoimet ovat edenneet vaiheeseen, jossa on aloitettu tiivistys ja kuivatuskerroksen teko ja pintamaalla peittäminen. Työt jatkuvat vuodelle Ennen tiivistys ja kuivatuskerrosta kaatopaikan lakiosan pinta on muotoiltu ja samalla kaasunpoistokaivot korotettu muotoilun vaatimalle korkeudelle. Suotovesien syntymistä ehkäistään tiiviillä pintarakenteilla. Tiiviistä pintarakenteista huolimatta, kaatopaikan sisältä suotautuu vesiä. Muodostuneet suotovedet kerätään yhteensä 765 m pitkään reunasalaojaan, josta ne pumpataan kokoojakaivon kautta pumppukaivoon ja edelleen kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Kaatopaikalla muodostuvat pintavalumavedet kerätään alueen ympäröivään ojaan, josta ne johdetaan niskasalaojan kautta Pirilönlahteen laskevaan ojaan. Kaatopaikan etäisyys Pirilönlahteen on noin puolitoista kilometriä. Kaatopaikka alueen länsi ja pohjoispuolella on niskaoja, joka estää ulkopuolisten valumavesien pääsyn kaatopaikka alueelle. Kaatopaikan yhdeksän kaasukaivoa on asennettu niin, että ne ylettyvät tuhkatäytön alapuolelle ja yhdistyvät jätetäyttöön asennettuihin vaakaojastoihin. Kaatopaikalla syntyvät kaatopaikkakaasut käsitellään 4

5 täytön korkeimpiin kohtiin rakennettavien biosuodattimien avulla jätetäytön saavutettua lopullisen korkeuden. 3. KAATOPAIKAN TARKKAILU Pietarsaaren kaupunki huolehtii kaatopaikan jälkihoidosta ja sen tarkkailusta, mukaan lukien rakenteiden ja laitteiden toiminnan tarkkailu ja niiden kunnossapito. Kaatopaikan velvoitetarkkailu pitää sisällään pinta ja pohjavesien, suotovesien sekä kaatopaikkakaasun tarkkailun. Länsi ja Sisä Suomen aluehallintoviraston antaman päätöksen seurauksena velvoitetarkkailun laajuus ja sisältö ovat muuttuneet vuodesta Kuva 1. Velvoitetarkkailun pinta ja pohjavesien sekä kaatopaikkakaasujen tarkkailupisteet. 3.1 Pintavesien tarkkailu Kaatopaikan alueella muodostuvia pintavesiä tarkkaillaan kolmesta havaintopisteestä (A, E ja B). Pisteet A sekä E havainnollistavat kaatopaikan yläpuolisen veden laatua ja piste B kuvastaa kaatopaikan alapuolisen veden laatua (kuva 1). Pintavesien laatua tarkkaillaan kahdesti vuodessa toistuvin perusanalyysein. Joka viides vuosi määritetään jokaisesta pisteestä erikoisanalyysit. Perusanalyysin määrityksiin kuuluvat pintaveden lämpötila, haju, väri, sähkönjohtavuus, ph, happi, kiintoainepitoisuus, COD Cr, kok N, kok P, NH 4 N, rauta, AOX ja fekaaliset enterokokit. Erikoisanalyysien parametreja ovat alumiini, sinkki, kromi, lyijy, arseeni, kupari, nikkeli, kadmium ja elohopea. Tarkkailun erikoisanalyysit lukeutuivat vuoden 2015 tarkkailun toteutukseen ja tehdään seuraavan kerran vuonna

6 3.2 Pohjaveden tarkkailu Pohjavesitarkkailu koostuu kolmesta havaintopisteestä (PT43, PT63 ja Milkan kaivo). Pohjavesien tarkkailu kattaa jokaisesta putkesta kerran vuodessa määritettävät perusanalyysit, joiden lisäksi joka viides vuosi tulee määrittää erikoisanalyysit. Pohjavesinäytteiden perusanalyysejä ovat pinnankorkeus, lämpötila, ulkonäkö, ph, happi, sähkönjohtavuus, COD Cr, kok N, NH 4 N, kloridi, AOX ja fekaaliset enterokokit. Lisäksi on analysoitava liukoinen kok P, rauta, sinkki, kromi ja lyijy. Edellä mainittujen lisäksi pohjavedestä on tarkkailtava kerran vuodessa barium, molybdeeni, seleeni, vanadiini sekä sulfaattipitoisuuksia, sillä kyseisiä metalleja esiintyy yleisesti lentotuhkassa ja pohjatuhkassa. Joka viides vuosi määritettäviin erikoisanalyyseihin kuuluvat alumiini, arseeni, kupari, nikkeli, kadmium ja elohopea. Myös kloorifenolit tulee analysoida yhden kerran töiden aikana sekä toisena vuotena töiden päätyttyä. Tarkkailun erikoisanalyysien sekä kloorifenolien määritykset on toteutettu vuoden 2015 tarkkailun yhteydessä, ja seuraavan kerran erikoisanalyysit tehdään vuonna Suotovesien tarkkailu Jätevedenpuhdistamolle johdettavan suotoveden määrän tarkkailun lisäksi määritetään suotovesistä kolmesti vuodessa ph, johtokyky, kiintoaineet, AOX, BOD 7ATU, COD Cr, kok P, kok N, NH 4 N, kloridi, rauta, mangaani, alumiini, sinkki, elohopea, kadmium, kupari, nikkeli, kromi (kok.), lyijy, tina ja arseeni sekä fekaaliset enterokokit. Edellä mainittujen lisäksi jätevedenpuhdistamolle johdetusta vedestä on myös tarkkailtava kolmesti vuodessa sulfaatin sekä seuraavien metallien pitoisuuksia: barium, molybdeeni, seleeni, vanadiini. 3.4 Kaatopaikkakaasujen tarkkailu Jätetäytössä muodostuvan ja kaasukaivojen kautta purkautuvan kaasun määrää on tarkkailtava alueen kahdeksasta putkesta vuosittain. Vuosittain toistuva tarkkailu kattaa kaatopaikkakaasun paineen sekä kaasun aineosat; metaani (CH 4 ), hiilidioksidi (CO 2 ) ja happi (O 2 ). Mikäli tarkkailun tuloksilla kyetään osoittamaan että myös pidemmällä mittausvälillä kyetään saamaan riittävän luotettava tieto kaasun määrästä ja laadusta, voidaan mittauksia mukauttaa valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. 4. VUODEN 2018 SÄÄ Vuoden 2017 kuukausittaiset keskilämpötilat Kruunupyyssä ja kuukausittainen sadanta Kalajoen Metsäkylässä sekä vuosien sadanta Kokkolan Korplaxissa ja lämpötilat Kruunupyyssä on esitetty kuvassa 2 (Ilmatieteen laitos 2019a). Vuosi 2018 oli vähäsateinen ja koko vuoden sadanta 720 mm/a oli yli 22 % vertailuaikavälin (Korplax , 544 mm/a) sadantaa pienempi. Vain elo, syys ja lokakuun sademäärät olivat vertailuarvon sadantaa suurempia. Vuosi 2018 oli helmi, maalis ja lokakuuta lukuun ottamatta pitkän ajan keskiarvoa lämpimämpi. Vuoden 2018 keskilämpötila oli Kruunupyyssä 4,5 C, kun vuotuinen keskilämpötila vuosina on ollut 3,4 C. Lokakuun keskilämpötilahavaintoa Kruunupyystä ei ollut saatavilla. Lokakuu oli kuitenkin maan etelä ja keskiosassa noin asteen tavanomaista leudompi. Maan lämpimin havainto tehtiin Kruunupyyssä Kokkola Pietarsaaren lentoasemalla mitattiin 20,9 astetta, joka on Suomen lokakuun lämpöennätys (Ilmatieteen laitos 2019b). 6

7 Kuva 2. Vuoden 2018 sadanta mitattuna Kalajoen Metsäkylässä ja lämpötila Kruunupyyssä, sekä vuosien vertailuarvot (Ilmatieteenlaitos 2019b). 5. VUODEN 2018 VELVOITETARKKAILUN TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU 5.1 Pintavedet Kaikki pintaveden analyysitulokset vuosilta on raportoitu liitteessä 1. Vuonna 2018 pintavesinäytteet saatiin virtaavasta vedestä virtaaman ollessa huhtikuussa moninkertainen lokakuuhun nähden. Kiintoainepitoisuudet olivat vuonna 2018 kaatopaikan alapuolisessa pisteessä (B: 6 12 mg/l) edellisvuoden tapaan alhaisia eikä kaatopaikan vaikutuksia näkynyt. Tarkastelujaksolla on pisteissä E ja B tarkkailukertojen välinen vaihtelu kiintoainepitoisuudessa ollut huomattavasti suurempaa kuin pisteessä A (kuva 3). Kuva 3. Pintaveden kiintoainepitoisuudet vuosina Kaatopaikan alapuolisen näytepisteen sähkönjohtavuudet (B: ms/m) olivat vuonna 2018 koholla kaatopaikan yläpuolisiin pisteisiin (14 30 ms/m) verrattuna. Näin on ollut useimpina vuosina tarkastelujakson aikana. Syyskuussa alapuoliselta näytepisteeltä (B) mitattu sähkönjohtavuus oli kuitenkin vertailujakson korkeimpia (kuva 4). 7

8 Kuva 4. Pintaveden sähkönjohtavuus vuosina Pintaveden kokonaistyppipitoisuudet olivat vuonna 2018 huomattavasti korkeampia kaatopaikan alapuoliselta pisteeltä otetuissa näytteissä ( µg/l) kuin yläpuolisissa ( µg/l), mikä osoittaa kaatopaikalla olevan edelleen vaikutusta pintaveteen. Myös aiempina tarkkailuvuosina ovat alapuoliset pitoisuudet olleet pääosin yläpuolisia korkeampia (kuva 5). Kuva 5. Pintaveden kokonaistyppipitoisuudet vuosina Pintaveden ammoniumtypen pitoisuudet mukailevat tarkkailutuloksissa kokonaistypen tuloksia. Myös ammoniumtypen pitoisuuksissa näkyivät aiempien vuosien tapaan kaatopaikan vaikutukset, ja alapuoliset pitoisuudet ( µg/l) olivat selvästi yläpuolisia ( µg/l) korkeampia (kuva 6). Kuva 6. Pintaveden ammoniumtyppipitoisuudet vuosina

9 Vuoden 2018 huhtikuussa oli kokonaisfosforin pitoisuus alapuolisessa pisteessä B (100 µg/l) samaa tasoa kuin yläpuolisessa pisteessä A (96 µg/l). Syyskuussa alapuolisen pisteen fosforipitoisuus (110 µg/l) oli molempia yläpuolisia pisteitä (51 82 µg/l) korkeampi. Myös valtaosassa vuosien näytekerroista ovat pintaveden fosforipitoisuudet olleet hieman korkeampia kaatopaikan alapuolisessa vedessä kuin yläpuolisessa. Erot ovat kuitenkin olleet enimmäkseen vähäisiä (kuva 7). Kuva 7. Pintaveden kokonaisfosforipitoisuudet vuosina COD cr arvo oli syyskuussa pisteessä B (57 mgo 2 /l) pisteitä A ja E (29 45 mgo 2 /l) korkeampi. Huhtikuussa erot ylä ja alapuolisten pisteiden välillä olivat pieniä. Yleisesti kaatopaikan alapuoliset COD cr arvot ovat tarkkailuaineistossa olleet yläpuolisia pisteitä korkeampia (kuva 8). Kuva 8. Pintaveden COD Cr arvot vuosina Raudan pitoisuuksissa on näytekertojen välinen tulosten vaihtelu ollut tarkkailuaineistossa suurta ( µg/l). Vuoden 2018 havaintokerroilla erot havaintopisteiden välillä olivat melko pieniä. Kaatopaikan alapuolisella pisteellä raudan pitoisuus oli µg/l (kuva 9). 9

10 Kuva 9. Pintaveden rautapitoisuudet määrät vuosina Pintaveden bakteerit (fekaaliset enterokokit) ovat vaihdelleet suuresti sekä tarkkailun ylä että alapuolisilla havaintopisteillä, joten kaatopaikan vaikutuksia ei bakteerien osalta pystytä erittelemään. Vuonna 2018 bakteerimäärät olivat edellisvuoden tapaan pieniä suhteessa aiempiin tuloksiin (2 22 pmy/100 ml) (kuva 10). Kuva 10. Pintaveden enterokokkien määrät vuosina Pohjavedet Vuosien pohjaveden analyysitulokset on raportoitu liitteessä 2. Pietarsaaren kaatopaikka ei sijaitse varsinaisella pohjavesialueella. Vuonna 2018 mitattiin korkein ph arvo putkessa P63 (7,8) ja alhaisin putkessa P43 (6,6), kuten pääosin muinakin tarkkailuvuosina. Putken P63 ph arvo on vuotta 2016 lukuun ottamatta ollut hyvin tasainen ja vesi emäksistä. Putkessa P64 on veden ph noussut melko tasaisesti happamasta lievästi happamaan. Suurin ph:n vuosien välinen vaihtelu on ollut Milkan kaivossa, jossa vuonna 2018 veden ph oli 7,2 (kuva 11). Pohjaveden sähkönjohtavuuden tulokset ovat olleet muihin putkiin nähden hyvin tasaisia putkessa P63 (45 55 ms/m). Havaintopisteessä Milkan kaivo on sähkönjohtavuus ollut melko alhainen (8,6 30 ms/m) ja arvot ovat laskeneet vuosikymmenen alkuun verrattuna. Kaatopaikan vaikutukset näkyvät kaatopaikan välittömässä läheisyydessä sijaitsevan pohjavesiputken P43 sähkönjohtavuuksissa ( ms/m), jotka ovat olleet huomattavasti muita tarkkailupisteitä korkeampia. Vuonna 2018 mitattiin putkesta P43 koko tarkastelujakson korkein sähkönjohtavuus (230 ms/m), joka on sama kuin vuonna 2017 (kuva 11). 10

11 Kuva 11. Pohjaveden ph:n ja sähkönjohtavuuden arvot vuosina Kaatopaikan vaikutukset näkyvät putkessa P43 myös veden kloridipitoisuuksissa, jotka ovat vaihdelleet suuresti tarkkailuaineistossa ( mg/l). Vuonna 2018 pitoisuus oli hieman kahta edellistä vuotta alhaisempi (180 mg/l). Milkan kaivon pitoisuudet ovat olleet koko tarkastelujaksolla huomattavasti putken P43 tasoa alhaisempia (2,1 11 mg/l). Vuonna 2018 pitoisuus oli 4,9 mg/l, joka on hieman edellisvuotista alhaisempi. Putken P63 kloridipitoisuudet ovat pysyneet melko tasaisina vuosina (29 71 mg/l). Vuonna 2016 pitoisuus kohosi tarkastelujakson korkeimmaksi, mutta on sen jälkeen kääntynyt laskuun. Vuonna 2018 pitoisuus (41 mg/l) oli hieman edellisvuonna mitattua alhaisempi (kuva 12). Putken P63 sekä havaintopisteen Milkan kaivo happikyllästys on tarkastelujaksolla vaihdellut välillä 5,9 73 % (O 2 0,7 7,9 mg/l). Putken P43 pohjavesi on ollut hapetonta vuosina (kuva 12). Kuva 12. Pohjaveden kloridi ja happipitoisuudet vuosina COD cr pitoisuus oli putkessa P43 edelleen vuonna 2018 muita tarkkailuputkia huomattavasti korkeampi, mikä ilmentää kaatopaikan vaikutuksia. Koko tarkastelujaksolla on COD cr pitoisuus vaihdellut putkessa P43 välillä mgo 2 /ml. Vuosien aikaiset pitoisuudet kahdessa muussa putkessa ovat olleet välillä <20 57 mg/l (kuva 13). Liukoisen kokonaisfosforin pitoisuudet ovat olleet kaatopaikan yläpuolisessa putkessa P63 ( g/l) huomattavasti muita putkia korkeammat ja syyskuussa 2018 havaittiin tarkkailukauden korkein pitoisuus. Kaatopaikan alapuolisessa putkessa P43 ovat liukoisen fosforin pitoisuudet laskeneet murtoosaan yläpuolisen putken P63 pitoisuudesta ja ovat viimeiset neljä vuotta olleet samaa tasoa kuin Milkan kaivon pitoisuudet (kuva 13). 11

12 Kuva 13. Pohjaveden COD cr arvot ja fosforipitoisuudet vuosina Putken P63 ja Milkan kaivon kokonaistyppipitoisuudet ovat vaihdelleet vuosina välillä µg/l ja ammoniumtyppipitoisuudet vuosina välillä < µg/l. Kaatopaikan vaikutus on havaittavissa putken P43 kok N ja NH 4 N pitoisuuksissa, jotka ovat huomattavasti muita tarkkailupisteitä korkeampia (kok N: µg/l; µg/l). Myös näytekertojen väliset pitoisuuksien vaihtelut ovat olleet suuria (kuva 14). Kuva 14. Pohjaveden kokonaistyppi ja ammoniumtyppipitoisuudet vuosina Kaatopaikan alapuolisesta putkesta P43 on mitattu viimeisen neljän vuoden tarkkailuissa erittäin korkeita liukoisen raudan pitoisuuksia ( g/l). Vuonna 2018 putkesta mitattu rautapitoisuus ( g/l) oli hieman edellisvuotista alhaisempi. Pohjavesiputken P63 raudan liukoiset pitoisuudet ovat vaihdelleet vuosina välillä µg/l. Vuonna 2018 Milkan kaivossa pohjaveden liukoinen rautapitoisuus (1 090 µg/l) oli korkeampi kuin kolmena edellisenä vuotena (kuva 15). Myös liukoisen sinkin pitoisuudet ovat olleet putkessa P43 ( g/l) huomattavasti muita pisteitä korkeampia ja vaihtelu ollut suurta läpi tarkkailujakson. Milkan kaivossa mitattiin vuonna 2018 sinkin liukoiseksi pitoisuudeksi 13,6 µg/l, joka laski selvästi edellisvuonna mitatusta tarkkailujakson korkeimmasta pitoisuudesta. Putkessa P63 liukoisen sinkin pitoisuus (26,4 µg/l) oli vuonna 2018 tarkkailujakson korkein (kuva 15). Liukoisen kromin pitoisuudet ovat myös olleet korkeimmat putkessa P43 (2,7 6,3 µg/l). Kaatopaikan yläpuolisissa putkissa ovat liukoisen kromin pitoisuudet olleet 0,23 2,0 µg/l (kuva 15). Pohjavesiputkien lyijypitoisuudet ovat olleet pieniä läpi tarkkailujakson (kuva 15). Milkan kaivon tarkkailupisteessä on useana tarkkailuvuonna havaittu suolistoperäisiä enterokokkeja ( pmy/100 ml). Vuonna 2018 myös havaintoputkesta P63 havaittiin suolistoperäisiä bakteereita (8 pmy/100 ml) (liite 2). 12

13 Kuva 15. Pohjaveden rauta, sinkki, kromi ja lyijypitoisuudet vuosina Suotovedet Kaatopaikan viemäröityjen suotovesien tarkkailut ovat osa Alheldan jätevedenpuhdistamon tulokuorman tarkkailua. Kaatopaikalta jätevedenpuhdistamolle johdettujen vesien tarkkoja määriä ei ole kyetty mittaamaan, sillä suotovesien mukana kulkeva sakka on toistuvasti tukkinut kaatopaikalla olevan virtaamamittarin. Sakka on tutkimusten perusteella pääosin rautasakkaa (Palko 2017). Puhdistamolle pumpattujen suotovesien määrän on arvioitu olleen vuodesta 2009 lähtien noin m 3 vuodessa. Jätevedenpuhdistamolle johdetun veden laatua on tarkkailtu neljästi vuodessa. Liitteeseen 3 on kerätty kaatopaikan suotovesien muodostaman tulokuormituksen tarkkailutulokset vuosilta Bariumin, molybdeenin, seleenin, vanadiinin sekä sulfaatin määritykset ovat jääneet aiemmin puuttumaan tarkkailun toteutuksesta, mutta niiden tarkkailua jatkettiin vuonna 2016 lupaehtojen ja Pietarsaaren Veden kanssa laaditun sopimuksen mukaisesti neljästi vuodessa. Myös muutaman muun uuden muuttujan pitoisuus otettiin mukaan määrityksiin. Vuoden 2013 kesäkuun näytekerran poikkeavat tulokset (kiintoaine, BOD 7 ATU, COD Cr sekä Cu) osoittavat, että suotovesien puhdistamolle muodostama kuormitus voi vaihdella suuresti. Vuoden 2018 tarkkailukertojen osalta ei ilmennyt Alhedan puhdistamolle tavanomaisesta jätevedestä olennaisesti poikkeavia tuloksia ja Pietarsaaren Veden jätevesille asettamat raja arvot alittuivat kaikissa näytteissä. 5.4 Kaatopaikkakaasut Jätetäytössä muodostuneita kaatopaikkakaasuja on tarkkailtu vuodesta 2012 alkaen kerran vuodessa. Vuonna 2017 happianturi oli epäkunnossa, joten hapen osalta tuloksia ei ole. Hapen osuudet ovat olleet pääosin laskussa vuosina , mutta vuoden 2018 mittauksissa hapen osuus kohosi selvästi kaikissa mittauspisteissä. Koko tarkkailuaineistossa ovat hapen osuudet vaihdelleet välillä 0,2 20 % (kuva 16). 13

14 Metaanin osuudet olivat vuonna 2018 tehdyissä mittauksissa pieniä kaikissa havaintoputkissa, vaihdellen välillä 0 10 %. Korkeimmat pitoisuudet havaittiin putkissa 3 ja 7. Putken 3 pitoisuudet ovat olleet laskussa tarkastelujakson aikana. Putkessa 7 metaanipitoisuus oli samaa tasoa kuin vuodesta 2015 lähtien (kuva 16). Tarkkailukertojen väliset muutokset hiilidioksidin osuuksissa ovat olleet pääasiassa melko vähäisiä. Vuoden 2018 mittauksissa hiilidioksidin osuudet vaihtelivat välillä 0 20 %. Metaanin tavoin myös hiilidioksidipitoisuudet olivat korkeimmat putkissa 3 ja 7. Muissa putkissa osuudet olivat edellisvuoden tasoa (kuva 16). Vuosien kaikki kaatopaikkakaasujen mittaustulokset on koottu liitteen 4 taulukkoon. Kuva 16. Kaatopaikkakaasun CH 4 ja CO 2 ja happipitoisuudet vuosina PÄÄTELMÄT Kaatopaikan vaikutuksia pintaveden laatuun oli vuonna 2018 havaittavissa selvästi kohonneina kokonaisja ammoniumtyppipitoisuuksina kaatopaikan alapuolisessa pintaveden seurantapisteessä (B). Sähkönjohtavuus oli syyskuussa alapuolisella pisteellä vertailujakson korkeimpia. Syyskuun havaintokerralla myös fosforipitoisuus ja kemiallinen hapenkulutus (COD Cr ) olivat alapuolisessa pisteessä yläpuolisia suurempia. Erot ovat kuitenkin melko pieniä. Ojapisteiden tarkkailutuloksissa on ajoittain ollut havaittavissa kohonneita bakteeripitoisuuksia. Pitoisuudet ovat kuitenkin useasti olleet korkeampia kaatopaikan yläpuolisilla tarkkailupisteillä, eikä kaatopaikan vaikutuksia veden hygieeniseen laatuun kyetä tällöin arvioimaan. Vuonna 2018 bakteerimäärät olivat kaikilla havaintopisteillä suhteellisen pieniä. Kaatopaikan vaikutukset pohjaveden laatuun näkyivät vuonna 2018 aikaisempien vuosien tapaan kaatopaikan läheisessä pohjavesiputkessa P43, jossa pohjaveden laatu on muita tarkkailuputkia (P63 ja Milkan kaivo) selvästi heikompaa. Sähkönjohtavuudet ovat olleet koko tarkkailujakson ajan putkessa P43 huomattavasti muita putkia korkeampia, myös kloridi, COD cr, kok N ja NH 4 N tulokset ilmentävät kaatopaikan vaikutuksia putken P43 vedenlaatuun. Lisäksi putkesta P43 mitataan muita putkia selvästi korkeammat raudan, sinkin ja kromin liukoiset pitoisuudet. 14

15 Kaatopaikalle asennetuista kahdeksasta kaasuputkesta on määritetty metaanin, hiilidioksidin ja hapen tilavuusprosentit kenttäkäyttöisellä kaasuanalysaattorilla. Vuosien tarkkailujakson aikana havaitut CO 2 :n sekä CH 4 :n osuudet kaasuputkissa ovat olleet vähäisiä. Hapen osuudet kasvoivat aiemmista seurantavuosista. Tämä selittyy mahdollisesti sulkemistöiden yhteydessä tehdyllä kaasunpoistokaivojen korotuksella. Happituloksia ei ole vuodelta 2017, mutta hapen osuudet ovat laskeneet kahtena edeltävänä vuonna ja olivat vuonna 2016 hyvin alhaisia (< 1 %). 7. YHTEENVETO Pietarsaaren kaupungin käytöstä poistetun kaatopaikan vuoden 2018 velvoitetarkkailut pinta, pohja ja suotovesien sekä kaatopaikkakaasun osalta on toteutettu aluehallintoviraston (LSSAVI/170/04.08/2010) päätöksen mukaisesti sekä luvan edellyttämässä laajuudessa. Keväästä 2013 alkaen pintavesien määrää ja laatua on tarkkailtu alueen kolmesta havaintopisteestä (A, E ja B) kahdesti vuodessa. Kaatopaikka alueen pohjavesiputkien (PT43, PT63 sekä Milkan kaivo) tarkkailu on jatkunut edellisvuosien tavoin kerran vuodessa toistuvan näytteenoton avulla. Kaatopaikkakaasun tarkkailua on tehty alueen kahdeksasta kaasuputkesta kertaalleen vuoden 2018 aikana. Alhedan jätevedenpuhdistamolle pumpatun suotoveden laatua on tarkkailtu neljästi vuodessa. Kaatopaikan vaikutukset ovat havaittavissa tarkkailujaksolla etenkin alapuolisen pintavesipisteen (oja B) sekä kaatopaikan välittömässä läheisyydessä olevan pohjavesiputken (P43) kohonneina typen ja COD cr pitoisuuksina. Putken P43 pohjavedessä on lisäksi havaittu huomattavia kloridipitoisuuksia ja kohonneita metallipitoisuuksia (Fe, Zn ja Cr). Myös sähkönjohtavuus on kohonnut sekä pinta että pohjavedessä kaatopaikan vaikutuksesta. 15

16 LÄHTEET Hautakangas H 2016: Pietarsaaren vanhan kaatopaikan pintarakenne. Maanrakennustyöselostus. Golder Associates, raportti numero _Versio A0, Ilmatieteenlaitos 2019a. Keskilämpötilojen ja sadesummien kuukausihavainnot. www sivut: lataus#!/. Luettu Ilmatieteenlaitos 2019b. Lokakuun 2018 kuukausikatsaus. www sivut: kuukausikatsaus/. Luettu Länsi Suomen ympäristökeskus Pietarsaaren kaupungin kaatopaikan sulkemista ja kunnostamista koskeva ympäristölupapäätös ( , LSU 2004 Y 100). Länsi ja Sisä Suomen aluehallintovirasto Pietarsaaren keskustan kaatopaikan käytöstä poistamista kokevan ympäristöluvan muuttaminen, Pietarsaari. ( , päätös nro 212/2012/1) Länsi ja Sisä Suomen aluehallintovirasto Pietarsaaren keskustan kaatopaikan ympäristöluvan pintarakenteille asetettujen lupamääräyksien 11 ja 12 määräaikojen pidentäminen, Pietarsaari. ( , päätös nro 69/2017/1) Mykrä M. 2018: Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailun tulokset vuonna Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Pietarsaari Palko J. 2017: Pietarsaaren kaupungin vanjan suljettavan jätealueen suotovesiputkiston tukkeuman tutkimus. Envitop Oy , Oulu. Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry Pietarsaaren kaupungin kaatopaikan sulkemiseen ja kunnostamiseen liittyvä tarkkailuohjelma. Pietarsaari. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Pietarsaaren kaupungin kaatopaikan sulkeminen vesien ja kaatopaikkakaasun tarkkailuohjelma. Pietarsaari. LIITTEET Liite 1 Pintavesipisteiden tarkkailutulokset vuosilta Liite 2 Pohjavesipisteiden tarkkailutulokset vuosilta Liite 3 Viemäröityjen suotovesien tarkkailutulokset vuosilta Liite 4 Kaatopaikkakaasun tarkkailutulokset vuosilta Liite 5 Liite 6 Eurofins Ahma Oy Analyysimenetelmät, akkreditoinnit sekä määritysrajat vuonna 2018 Kartta havaintopisteiden sijainnista 16

17 Pietarsaaren kaupunki Kaatopaikan tarkkailutulokset, Vuosi 2010 Pintavesi Piste Pvm Syvyys Lämpötila Haju Väri Kiintoaine Sähkönjoht. ph Happi Happi COD Cr BOD 7 Kok N Kok P NH 4 N NO 3 N Kloridi Enterokokit Virtaama AOX Fe Fe Zn Cr Pb As cu Ni Cd Al Hg (m) ( C) (mgpt/ml) (ms/m) (%) (mgo 2/l) (mgo 2/l) (pmy/100ml) (l/s) A, yp Touko 10 0,1 8,6 ei hajua , < 30 < ,8 80 < 3 < 5 < 1 < 5 11 < < 1 A, yp Syys 10 0,07 10,9 ei hajua 130 3,6 34 7,2 11, < , ,1 39 A, yp Marras 10 0,14 0,3 ei hajua ,8 10, < ,2 83 ka. 0, ,2 10, , ,7 67 1,5 2,5 0,5 2,5 11 0, ,5 E, yp Touko 10 0,08 9,2 ei hajua 75 4,3 21 6, < , , < 5 < 1 6 < 10 < < 1 E, yp Syys 10 0,15 10,6 ei hajua 130 4,4 29 7, < ,3 E, yp Marras 10 0,09 0,6 ei hajua 130 6,8 30 6,5 10, < ,9 ka. 0, ,8 10, , , , ,0 2,5 0,5 6,0 5 0, ,5 B, ap Touko 10 0,1 9,7 ei hajua ,4 9, < ,2 83 < 3 < 5 < 1 < 5 < 10 < < 1 B, ap Syys 10 0,11 9,9 ei hajua 130 2,4 76 7,2 5, , ,4 B, ap Marras 10 0,14 0,2 ei hajua ,5 10, < ka. 0, ,7 8, , ,2 83 1,5 2,5 0,5 2,5 5 0, ,5 Vuosi 2011 Piste Pvm Syvyys Lämpötila Haju Väri Kiintoaine Sähkönjoht. ph Happi Happi COD Cr BOD 7 Kok N Kok P NH 4 N NO 3 N Kloridi Enterokokit Virtaama AOX Fe Fe Zn Cr Pb As cu Ni Cd Al Hg (m) ( C) (mgpt/ml) (ms/m) (%) (mgo 2/l) (mgo 2/l) (pmy/100ml) (l/s) A, yp Touko 11 0,10 11,4 ei hajua ,4 8, < , , < 5 < 1 < 5 < 10 < < 1 A, yp Syys 11 0,02 12,5 ei hajua 190 7, , < ,7 A, yp Loka 11 0,07 6,3 ei hajua ,2 7, < ka. 0, ,5 6, , ,1 50 4,0 2,5 0,5 2,5 5 0, ,5 E, yp Touko 11 0,05 12,1 ei hajua ,7 9, < ,3 12,5 < 3 < 5 < 2 < 5 < 10 < < 1 E, yp Syys 11 0,07 12,8 ei hajua , , < E, yp Loka 11 0,08 6,2 ei hajua ,4 7, < ,6 ka. 0, ,4 8, , , ,3 13 1,5 2,5 1,0 2,5 5 0, ,5 B, ap Touko 11 0,12 12 ei hajua ,7 8, < ,8 46 < 3 < 5 < 1 < 5 < 10 < < 1 B, ap Syys 11 0,04 12,4 ei hajua , , < ,4 B, ap Loka 11 0,1 6,3 ei hajua ,8 7, < ,2 ka. 0, ,8 5, , , ,8 46 1,5 2,5 0,5 2,5 5 0, ,5 Vuosi 2012 Piste Pvm Syvyys Lämpötila Haju Väri Kiintoaine Sähkönjoht. ph Happi Happi COD Cr BOD 7 Kok N Kok P NH 4 N NO 3 N Kloridi Enterokokit Virtaama AOX Fe Fe Zn Cr Pb As cu Ni Cd Al Hg (m) ( C) (mgpt/ml) (ms/m) (%) (mgo 2/l) (mgo 2/l) (pmy/100ml) (l/s) A, yp Huhti 12 0,2 4,3 ei hajua ,8 8, < 0, ,8 61 < 3 < < < 1 A, yp Heinä 12 0,19 12,9 ei hajua ,2 4, , ,5 A, yp Syys 12 0,1 10,2 ei hajua ,6 5, < 0, ka. 0, ,2 6, , , ,8 61 1,5 2,5 1,0 6,0 12 0, ,5 E, yp Huhti 12 0,15 5,3 ei hajua ,5 9, < 0, , ,7 44 5,4 < 5 1,1 8 < 10 < < 1 E, yp Heinä 12 0,19 12,6 ei hajua ,4 8, < 0, , E, yp Syys 12 0,06 10,5 ei hajua ,7 8, < 0, ,2 ka. 0, ,5 8, , , ,7 44 5,4 2,5 1,1 8,0 5 0, ,5 B, ap Huhti 12 0,17 5 ei hajua ,3 8, < 0, ,4 80 5,3 9 < < < 1 B, ap Heinä 12 0,21 13,7 ei hajua , < 0, < B, ap Syys 12 0,08 10,5 ei hajua ,1 5, , ,8 ka. 0, ,6 4, , , ,4 80 5,3 9,0 0,5 8,0 12 0, ,5 Vuosi 2013 Piste Pvm Syvyys Lämpötila Haju Väri Kiintoaine Sähkönjoht. ph Happi Happi COD Cr BOD 7 Kok N Kok P NH 4 N NO 3 N Kloridi Enterokokit Virtaama AOX Fe Fe Zn Cr Pb As cu Ni Cd Al Hg (m) ( C) (mgpt/ml) (ms/m) (%) (mgo 2/l) (mgo 2/l) (pmy/100ml) (l/s) A, yp Huhti 13 0,15 2,1 maatunut ,9 6, A, yp Loka 13 0,20 0,7 ei hajua ,7 10,9 76 < ,8 ka. 0, ,3 8, , ,9 E, yp Huhti 13 0,13 2,6 maatunut ,4 9, , ,9 E, yp Loka 13 0,15 3,4 ei hajua ,1 11,9 89 < , ka. 0, ,3 10, , B, ap Huhti 13 0,17 2,5 maatunut ,5 7, , B, ap Loka 13 0,10 1,5 ei hajua ,8 9, , ka. 0, ,7 8, , ,0 Tulokset: EPV / Ahma Ympäristö Oy (Alkuperäiset tutkimustodistukset toimitettu tilaajalle) (keltaisella korostettu tulos on ollut alle määritysrajan = tulos puolitettu keskiarvoissa ja raportin kuvaajissa) Liite 1

18 Liite 1 Pietarsaaren kaupunki Kaatopaikan tarkkailutulokset, Pintavesi Vuosi 2014 Piste Pvm Syvyys Lämpötila Haju Väri Kiintoaine Sähkönjoht. ph Happi Happi COD Cr BOD 7 Kok N Kok P NH 4 N NO 3 N Kloridi Enterokokit Virtaama AOX Fe Fe Zn Cr Pb As cu Ni Cd Al Hg (m) ( C) (mgpt/ml) (ms/m) (%) (mgo 2/l) (mgo 2/l) (pmy/100ml) (l/s) A, yp Touko 14 0,1 10,5 ei hajua 130 5, , < A, yp Syys 14 0,1 5,4 ei hajua , , ,21 ka. 0, ,0 8, , , ,2 E, yp Touko 14 0,04 10 ei hajua ,9 7, < ,6 E, yp Syys 14 0,05 6,9 ei hajua ,8 9, , ,44 ka. 0, ,9 8, , , ,4 B, ap Touko 14 0,03 10,8 ei hajua 190 7,2 68 7,3 8, , ,2 B, ap Syys 14 0,05 5,6 ei hajua ,3 9, ka. 0, ,3 8, , , ,0 Vuosi 2015 Piste Pvm Syvyys Lämpötila Haju Väri Kiintoaine Sähkönjoht. ph Happi Happi COD Cr BOD 7 Kok N Kok P NH 4 N NO 3 N Kloridi Enterokokit Virtaama AOX Fe Fe Zn Cr Pb As cu Ni Cd Al Hg (m) ( C) (mgpt/ml) (ms/m) (%) (mgo 2/l) (mgo 2/l) (pmy/100ml) (l/s) A, yp Huhti 15 10,9 ei hajua ,6 8, , ,31 A, yp Syys lievä t/m ,84 5, < ,8 14,9 1 0,06 0,74 1,7 4,9 < 0, < 0,002 ka ,7 6, , ,1 14,9 1,0 0,06 0,74 1,7 4,9 0, ,001 E, yp Huhti 15 10,6 ei hajua ,7 8, ,1 E, yp Syys 15 10,8 Lievä öljy ,25 4, ,68 16,2 3,6 0,13 1,2 2,2 6,5 < 0,02 98,6 < 0,002 ka ,0 6, , ,4 16,2 3,6 0,13 1,2 2,2 6,5 0,01 98,6 0,001 B, ap Huhti 15 10,3 lievä öljy ,67 8, ,49 B, ap Syys 15 9,9 lievä t/m ,89 7, < ,1 3,3 1,2 2,1 8,4 8,6 < 0, < 0,002 ka ,8 8, , ,7 15,1 3,3 1,2 2,1 8,4 8,6 0, ,001 Vuosi 2016 Piste Pvm Syvyys Lämpötila Haju Väri Kiintoaine Sähkönjoht. ph Happi Happi COD Cr BOD 7 Kok N Kok P NH 4 N NO 3 N Kloridi Enterokokit Virtaama AOX Fe Fe Zn Cr Pb As cu Ni Cd Al Hg (m) ( C) (mgpt/ml) (ms/m) (%) (mgo 2/l) (mgo 2/l) (pmy/100ml) (l/s) A, yp Huhti 16 0,13 3 Hajuton ,42 8, A, yp Syys 16 12,7 Lievä öljy ,21 1, ,9 ka ,3 4, ,5 E, yp Huhti 16 0,06 2,5 Hajuton ,63 9, ,2 E, yp Syys 16 0,05 12,8 Lievä m/t , ,18 ka ,5 7, ,2 B, ap Huhti 16 0,18 2,8 Hajuton ,99 3, ,8 B, ap Syys 16 0,2 13,3 Lievä öljy ,89 1, < ,2 ka ,4 2, ,5 Vuosi 2017 Piste Pvm Syvyys Lämpötila Haju Väri Kiintoaine Sähkönjoht. ph Happi Happi COD Cr BOD 7 Kok N Kok P NH 4 N NO 3 N Kloridi Enterokokit Virtaama AOX Fe Fe Zn Cr Pb As cu Ni Cd Al Hg (m) ( C) (mgpt/ml) (ms/m) (%) (mgo 2/l) (mgo 2/l) (pmy/100ml) (l/s) A, yp Huhti 17 0,1 Hajuton ,35 7, ,9 A, yp Syys 17 0,1 selvä maaturve ,66 8, ,4 < ,8 ka ,5 8,1 65, ,4 E, yp Huhti 17 0,05 Hajuton , ,36 E, yp Syys 17 0,05 selvä maaturve ,23 9, < 10 1,6 < ,26 ka ,0 10, ,5 3, ,3 B, ap Huhti 17 0,1 Hajuton ,73 9, ,6 B, ap Syys 17 0,01 selvä maaturve 350 8,3 23 7,26 8, ,0 < ,88 ka ,0 8, ,7

19 Liite 1 Vuosi 2018 Piste Pvm Syvyys (m) Lämpötila ('c) Haju Väri Kiintoaine Sähkönjoht. (ms/m) ph Happi Happi (%) CODcr (mgo2/l) BOD7 (mgo2/l) Kok N Kok P NH4 N NO3 N Kloridi Enterokokit (pmy/100ml) Virtaama (l/s) AOX Fe Fe Zn Cr Pb As cu Ni Cd Al Hg A, yp Huhti 17 0,36 1,8 Hajuton ,41 7, ,34 Lievä A, yp Syys 17 0,20 10 maaturve 170 7,2 30 6, , ,12 ka. E, yp Huhti 17 0,2 1,8 Lievä öljy 250 7,2 14 6,84 7, ,39 Lievä E, yp Syys 17 0,05 11,4 maaturve ,05 8, , ,47 ka. B, ap Huhti 17 0,45 1,7 Lievä öljy ,77 8, ,29 Lievä B, ap Syys 17 0,15 9,7 maaturve ,26 9, , ,1 ka ,015 8,9 71, ,2 Tulokset: EPV / Ahma Ympäristö Oy Alle määritysrajan olevat tulokset on puolitettu keskiarvoissa ja raportin kuvaajissa (alkuperäiset tutkimustodistukset toimitettu tilaajalle)

20 Liite 2 Pietarsaaren kaupunki Kaatopaikan tarkkailutulokset, Pohjavesi Vuosi 2010 Näytepiste Pvm T Pinta ulkonäkö ph Sähkönjoht. Happi Happi COD Cr Kok P Kok N NO 3 N Kloridi Rauta Sinkki Kromi Lyijy AOX Enterokokit Kiintoaine Rauta ( c) (m) (ms/m) (%) (mgo 2 /l) (pmy/100ml) Pohjaveden ympäristölaatunormi P Touko 10 4,3 1, < P Touko 10 3,8 1,5 7,8 55 3,6 27 < , < 3 < ,3 Milkan kaivo Touko 10 2, ,7 57 < , , < < 2 Vuosi 2011 Näytepiste Pvm T ( c) ulkonäkö Pinta (m) ph Sähkönjoht. (ms/m) Happi Happi (%) COD Cr (mgo 2 /l) Kok P Kok N NO 3 N Kloridi Rauta Rauta Sinkki Kromi Lyijy AOX Enterokokit (pmy/100ml) Pohjaveden ympäristölaatunormi P Touko 11 6,5 1,65 6, < < P Touko 11 3,9 1,51 7,7 45 1,1 8, , < ,6 < 3 < 3 Milkan kaivo Touko 11 5,5 7, , , ,2 < 25 3 < < 3 < 3 Vuosi 2012 Näytepiste Pvm T Pinta ulkonäkö ph Sähkönjoht. Happi Happi COD Cr Kok P Kok N NO 3 N Kloridi Rauta Sinkki Kromi Lyijy AOX Enterokokit Kiintoaine Rauta ( c) (m) (ms/m) (%) (mgo 2 /l) (pmy/100ml) Pohjaveden ympäristölaatunormi P Huhti 12 5,7 1,3 6, < < P Huhti 12 2,8 1,29 7,9 46 2, ,6 < Milkan kaivo Huhti 12 2,4 7,3 30 1, ,5 < Vuosi 2013 COD Cr (mgo 2 /l) Näytepiste Pvm T Pinta ulkonäkö ph Sähkönjoht. Happi Happi Liuk. P Kok N NH 4 N Kloridi Liuk. Fe Rauta Liuk. Zn Liuk. Cr Liuk. Pb AOX ( c) (m) (ms/m) (%) Pohjaveden ympäristölaatunormi P T Loka 13 7,8 1,86 6, , ,8 < 0, PT Loka ,81 7,8 49 1,1 9, ,028 14,3 0,23 < 0, Milkan kaivo Loka 13 8,8 6,8 21 1,6 13, < 5 7, ,66 17,4 1,9 0, Vuosi 2014 COD Cr (mgo 2 /l) Näytepiste Pvm T Pinta ulkonäkö ph Sähkönjoht. Happi Happi Liuk. P Kok N NH 4 N Kloridi Liuk. Fe Rauta Liuk. Zn Liuk. Cr Liuk. Pb AOX ( c) (m) (ms/m) (%) Pohjaveden ympäristölaatunormi P T Syys 14 8,4 samea 2,08 6,3 210 < 0, , ,7 0, PT Syys 14 5,9 kirkas 1,97 7,9 50 0,74 5, ,1 0, ,2 0,23 < 0, Milkan kaivo Syys 14 11,5 kirkas 7,1 16 6, , ,79 9,2 1,8 2, Vuosi 2015 Näytepiste Pvm T Pinta ulkonäkö ph Sähkönjoht. Happi Happi COD Cr Liuk.P Kok N NH 4 N Kloridi Liuk. Fe Rauta Liuk. Zn Liuk. Cr Liuk. Pb AOX Enterokokit Sulfaatti Ba Mo Se V Al As Cd Cu Ni Hg Kloorifenolit ( c) (m) (ms/m) (%) (mgo 2 /l) (pmy/100ml) Pohjaveden ympäristölaatunormi , ,06 P T Syys 15 9,8 ruskea 1,7 6, < ,3 0, ,7 0,75 29, ,8 0,59 29,5 12,2 < 0,002 < 0,5 PT Syys 15 8,2 kellertävä 1,9 7,9 50 3, < ,271 6,8 0,36 0,066 < ,6 0,2 < 0,1 1, ,3 0,02 1,2 2 < 0,002 < 0,5 Milkan kaivo Syys 15 13,2 kellertävä 7,2 18 7,1 68 < , ,734 24,9 1,3 2, ,8 24,7 0,25 < 0,1 0, ,6 < 0,02 16,8 2,2 < 0,002 < 0,5 Vuosi 2016 Näytepiste Pvm T Pinta ulkonäkö ph Sähkönjoht. Happi Happi COD Cr Liuk.P Kok N NH 4 N Kloridi Liuk. Fe Rauta Liuk. Zn Liuk. Cr Liuk. Pb AOX Enterokokit Sulfaatti Ba Mo Se V Al As Cd Cu Ni Hg ( c) (m) (ms/m) (%) (mgo 2 /l) (pmy/100ml) Pohjaveden ympäristölaatunormi , ,06 P T Syys 16 9,6 samean ruskea 1,38 6,9 170 < 0,2 < , ,9 4,2 < 0, ,4 0,6 17,7 PT Syys 16 9,6 kirkas/kellertävä 1,31 6,5 55 5,7 50 < ,741 2,2 0,32 0, ,23 < 0,1 1,3 Milkan kaivo 7.9. Syys 16 7,7 kirkas/kellertävä 7,9 8,6 6,3 60 < < 5 2,1 91,9 0,0919 7,7 2 0,78 < ,1 11,5 0,27 < 0,1 0,44 Enterokokit (pmy/100ml) Enterokokit (pmy/100ml) Kiintoaine BOD 7 (mgo 2 /l) >10 4,9 < 3 BOD 7 (mgo 2 /l) BOD 7 (mgo 2 /l) 25 8,8 < 3 Kloorifenolit

21 Liite 2 Pietarsaaren kaupunki Kaatopaikan tarkkailutulokset, Pohjavesi Vuosi 2017 Näytepiste Pvm T ( c) ulkonäkö Pinta (m) ph Sähkönjoht. (ms/m) Happi Happi (%) COD Cr (mgo 2 /l) Liuk.P Kok N NH 4 N Kloridi Liuk. Fe Pohjaveden ympäristölaatunormi , ,06 P T Syys 17 10,9 Samea, ruskea 1,92 6,6 230 < 0,2 < ,1 0, < ,5 1,4 28,3 PT Syys 17 7,9 Kirkas 1, , ,294 7,1 0,72 1, ,1 0,27 < 0,1 0,85 Milkan kaivo 5.9. Syys 17 11,9 Kirkas 7,5 15 7, < 5 9, , ,97 0,58 < ,7 18,3 0,33 < 0,1 0,31 Vuosi 2018 Näytepiste Pvm T ( c) ulkonäkö Pinta (m) ph Sähkönjoht. (ms/m) Happi Happi (%) COD Cr (mgo 2 /l) Liuk.P Kok N NH 4 N Kloridi Liuk. Fe Pohjaveden ympäristölaatunormi , ,06 P T Syys 18 9,4 Ruskea, sakkainen 19,5 6,6 230 < 0,2 < ,2 0,048 < 100 < ,6 0,75 12,4 PT Syys 18 6,1 Kellertävä 1,89 7,8 49 1, ,507 26,4 0,35 0,072 0, ,5 0,28 < 0,2 1,1 Milkan kaivo Syys 18 13,1 Kellertävä 7,2 13 6,8 65 < < 5 4, ,09 13,6 0,79 2,8 < ,5 32,2 0,24 < 0,2 1,4 Tulokset: EPV / Ahma Ympäristö Oy Alle määritysrajan olevat tulokset on puolitettu keskiarvoissa ja raportin kuvaajissa (alkuperäiset tutkimustodistukset toimitettu tilaajalle) Punaisella värillä esitetyt tulokset ylittävät pohjaveden ympäristölaatunormin (asetus 341/2009) Rauta Rauta Liuk. Zn Liuk. Zn Liuk. Cr Liuk. Cr Liuk. Pb Liuk. Pb AOX AOX Enterokokit (pmy/100ml) Enterokokit (pmy/100ml) Sulfaatti Sulfaatti Ba Ba Mo Mo Se Se V V Al Al As As Cd Cd Cu Cu Ni Ni Hg Hg Kloorifenolit Kloorifenolit

22 Liite 3 Pietarsaaren suljettu kaatopaikka Suotovesi (jätevesi) Enterok. ph Alkalit. Sähkönj. SS Kok N NH 4 N Kok P BOD 7 ATU COD cr Cl Öljy SO4 K Ca Al Hg Mn Fe Zn As Cd Cr Cu Pb Ni Sn Ba Mg Mo Se V AOX Pvm +Rasva (pmy/100ml) mmol/l (ms/m) (mgo2/l) (mgo2/l) Raja arvo (Prs Vesi) 6,0 11, , ,2 0,04 < 2 < 30 < 0, , ,05 < < 0, , , < 0, , , ,28 < 0,05 0,48 7,6 0,07 < 7 < < 12, , , < 0,2 < 0,05 0,57 8,1 < 0,025 < 10 < < < 12, , ,36 5, < 0,2 < 0,05 0,61 15 < 0,025 < 6,25 < 1, < 6, ~4 7, , ,27 < 0,05 0,6 11 < 0,025 < 6,25 < 1, < 6,25 10 < 12, , , < 0,2 < 0,05 0, ,04 < 6 < < 6, , , < 0,2 < 0,05 0,5 8,2 0,03 < 6,25 < 1,25 < 6, < 12, , ,35 3, < 0,2 < 0,05 0,45 10 < 0,025 < 6 < 1, < , > , , ,42 < 0,05 0, ,08 2,4 1,7 8, ,88 8,1 1, ~6 7, , < 0,2 < 0,05 0,53 6,5 0,03 < ,6 7,4 1, < 2 7, , ,042 < 0,05 0,49 4,9 < 0,025 1,2 0,11 3,7 24 0,25 7,9 0, , , , ,076 < 0,05 0,31 1,9 0,021 0,73 0, ,73 4,6 < 0, , , ,16 0,005 1,25 0,021 0,021 1,2 0,19 2,7 34 2,5 5,7 < 0, < 2 7, , ,054 0,013 0,6 15 0,04 1,5 0,1 3,9 11 0,34 9,9 0, < 2 7, , ,04 < ,029 < 0,004 0,4 0,87 0,026 0,4 < 0,01 2,8 16 < 0,05 4,5 < 0, < 2 7, , ,69 0,038 0, ,025 6,9 0, ,6 10 4, , , ,13 < 0,004 0, , , , , , , ,11 < 0, ,3737 3,9 0, , , ,21 < ,044 < 0,004 0,37 5,3 0,084 2,5 2, ,4 7,8 < 0, ,5 3, ,22 < < 0,1 0,4 0,019 < 0, < 2 < < ,6 4, , ,085 < < 0,05 < 0,1 0,39 3,6 < 0,01 < 2 < 0, < 2 6,1 < ,7 4,1 78 < ,6 5, , ,087 < < 0,05 < 0,1 0,42 3,9 < 0,01 < 2 < 0, < 2 < 5 < , < ,6 4, ,047 < < 0,05 < 0,2 0,65 4,1 0,018 < 2 < 0, < 2 18 < ,3 2,5 139 < , ,25 7, < 0,2 0,63 0,017 < 0, < ,6 3, , ,11 < ,060 < 0,1 0,2 2 0,0062 1,2 < 0,2 4,3 7,6 < 1 < 3 < < 1 1,6 42 < , , ,45 5, ,069 < 0,1 0, ,0099 < 0, < 1 11 < ,4 8,3 181 < ,7 4, ,29 < ,054 < 0,1 0, ,012 1,4 < 0,2 8,4 9,4 < 1 4,9 1, ,1 3,5 29 < ,0 4, ,24 < < 0,1 0,55 0,0066 < 0,2 3,5 5,1 < 1 4, < ,1 4, , ,053 < ,14 < 0,1 0,46 2,2 0,013 < 1 < 0,2 6 8,3 < 1 5,1 < , < ,0 3, , ,12 < < 0,1 0,6 7,5 0,009 1,0 < 0,2 4 5,4 < 1 4,3 < ,6 1,5 300 < ,1 5, ,051 < < 0,05 < 0,2 0,73 5,7 0,0051 < 1 < 0,2 0,5 5,1 < 1 5,4 < ,9 < < 10 ka ,5 6, , ,128 0,03 0,5 9,6 0,036 2,3 0, ,2 8,3 5, ,8 2, ,8 ka ,1 4, , ,9 1, ,083 0,05 0,59 5,1 0,008 0,50 0,10 3,5 6,0 0,50 4,8 0, ,6 1, ,0 Alle määritysrajan olevat tulokset puolitettu keskiarvoihin (alkuperäiset tutkimustodistukset toimitettu tilaajalle) Punaisella värillä esitetyt tulokset ylittävät Pietarsaaren Veden asettaman pitoisuusraja arvon Alhedan jätevedenpuhdistamolle johdettavalle vedelle

23 Liite 4 Pietarsaaren kaupunki / suljettu kaatopaikka Kaatopaikkakaasut mittaustulokset Vuosi 2012 Vuosi 2013 Näytepiste Pvm CH 4 CO 2 Happi Ilmanpaine Lämpötila % % % mb C Näytepiste Pvm CH 4 % CO 2 % Happi % Ilmanpaine mb Kaasuputki ,0 0,1 10, ,7 Kaasuputki ,3 6,9 984 Kaasuputki ,4 17,7 2, ,7 Kaasuputki ,2 22,2 0,5 983 Kaasuputki ,2 26,7 0, ,1 Kaasuputki ,7 29,4 3,2 983 Kaasuputki ,0 0,8 9, ,0 Kaasuputki ,1 6,8 983 Kaasuputki ,4 23,6 1, ,1 Kaasuputki ,7 24,2 1,1 983 Kaasuputki ,0 3,0 8, ,1 Kaasuputki ,6 8,1 6,2 983 Kaasuputki ,0 3,7 7, ,8 Kaasuputki ,8 6,5 983 Kaasuputki ,0 2,3 8, ,9 Kaasuputki ,6 13,5 2,1 983 Kaasuputki ,2 7,2 4, ,9 Kaasuputki ,3 10,5 3,2 984 Lämpötila C Vuosi 2014 Vuosi 2015 Näytepiste Pvm CH 4 CO 2 Happi Ilmanpaine Lämpötila % % % mb C Näytepiste Kaasuputki ,9 10,8 991 Kaasuputki ,6 5 5 Kaasuputki ,2 5,8 6,3 992 Kaasuputki Kaasuputki ,1 20,3 2,5 992 Kaasuputki Kaasuputki ,1 15, Kaasuputki Kaasuputki ,1 11,8 992 Kaasuputki Kaasuputki ,5 2,2 10,4 992 Kaasuputki Kaasuputki ,1 1,3 11,1 992 Kaasuputki Kaasuputki ,5 992 Kaasuputki Pvm CH 4 % CO 2 % Happi % Ilmanpaine mb Lämpötila C Vuosi 2016 Vuosi 2017 Näytepiste Pvm CH 4 CO 2 Happi Ilmanpaine Lämpötila % % % mb C Näytepiste Pvm CH 4 % CO 2 % Happi % Ilmanpaine mb Lämpötila C Kaasuputki Kaasuputki Kaasuputki , Kaasuputki Kaasuputki , Kaasuputki Kaasuputki , Kaasuputki Kaasuputki ,7 0, Kaasuputki Kaasuputki , Kaasuputki Kaasuputki , Kaasuputki Kaasuputki ,3 0,4 0, Kaasuputki ,6 Vuosi 2018 Näytepiste Pvm CH 4 % CO 2 % Happi % Ilmanpaine mb Lämpötila C Kaasuputki , ,6 Kaasuputki ,4 Kaasuputki ,0 Kaasuputki ,0 Kaasuputki , ,1 Kaasuputki , ,7 Kaasuputki ,4 Kaasuputki , ,0 Kaasuputki ,2 0, ,4 Tulokset: EPV / Ahma Ympäristö Oy (Alkuperäiset tutkimustodistukset toimitettu tilaajalle)

24 Määritysmenetelmät ja mittausepävarmuudet, Seinäjoki Päivitetty: (TO) Vesinäytteet Eurofins Ahma Oy Liite 5 Määritys Menetelmä Akkr. Matriisit Yksikkö Määritysraja Pit.alue1 U1, % Pit.alue2 U2, % Pit.alue3 U3, % Alkaliniteetti Sisäinen menetelmä, titraus ph4.5/4.2 K Luonnonvesi, talousvesi ja jätevesi Natural mmol/l 0,01 <0,1 15 >0,1 10 Ammoniumtyppi SFS-3032:1976 K Luonnonvesi, talousvesi ja jätevesi µg/l 5 > 5 17 Ammoniumtyppi SFS-EN ISO 11732:2005, FIA K Luonnonvesi, talousvesi ja jätevesi µg/l 5 < >50 10 BOD7, BOD7ATU :1998 K Luonnonvesi ja jätevesi mgo2/l 3 <10 30 >10 25 CODMn SFS-3036:1981 K Luonnonvesi, talousvesi ja uima-allasvesi mgo2/l 0,5 <3 20 >3 10 CODcr ISO 15705:2002 K Luonnonvesi ja jätevesi mgo2/l 20 <50 30 >50 20 Fluoridi SFS-EN ISO 10304:2007 K Luonnonvesi, talousvesi ja jätevesi mg/l 0,1 <0,5 20 >0,5 15 PO4-P SFS-EN ISO 6878:2004 K Luonnonvesi ja talousvesi µg/l 3 >3 16 PO4-P SFS EN ISO :2005, FIA K Luonnonvesi, talousvesi ja jätevesi µg/l 3 < >50 10 Happi SFS-EN 25813:1993 K Luonnonvesi ja talousvesi mg/l 0,2 <2 20 >2 10 Kiintoaine SFS-EN 872:2005 K Luonnonvesi, jätevesi mg/l 1 <10 25 >10 15 Kloridi, Cl SFS-EN ISO 10304:2007 K Luonnonvesi, talousvesi ja jätevesi mg/l 0,5 <3 30 >3 10 Kloridi, Cl Sisäinen menetelmä, merkurometrinen titraus K Luonnonvesi, talousvesi ja jätevesi mg/l 1 >1 10 Kokonaisfosfori, P SFS-EN ISO 6878:2004 K Luonnonvesi, talousvesi ja jätevesi µg/l 5 > 5,0 9 Kokonaisfosfori, P SFS EN ISO :2005 K Luonnonvesi, talousvesi ja jätevesi µg/l 3 < >50 10 Kokonaiskovuus SFS-3003:1987 K Luonnonvesi ja talousvesi mmol/l 0,05 <0,2 15 >0,2 10 Kokonaistyppi, N SFS-EN ISO :1998, FIA K Luonnonvesi, talousvesi ja jätevesi µg/l 50 < > NO3-N SFS-EN ISO :1997, FIA K Luonnonvesi, talousvesi, uima-allasvesi ja jätevesi µg/l 5 > 5,0 20 NO2-N SFS 3029:1976 K Luonnonvesi, talousvesi ja jätevesi µg/l 10 > NO23-N SFS-EN ISO :1997 K Luonnonvesi, talousvesi, uima-allasvesi ja jätevesi µg/l 5 > 5,0 20 ph SFS-3021:1974 K Luonnonvesi, talousvesi, jätevesi ja uima-allasvesi - - 0,2 ph yks. Sameus SFS-EN ISO :2016 K Luonnonvesi, talousvesi, jätevesi ja uima-allasvesi FTU 0,15 <1 30 >1 20 Sulfaatti, SO4 SFS-EN ISO 10304:2007 K Luonnonvesi, talousvesi ja jätevesi mg/l 0,5 <2 15 >2 10 Sähkönjohtavuus SFS-EN 27888:1994 K Luonnonvesi, talousvesi ja jätevesi ms/m 1 <2 10 > 2,0 4 Väri SFS-EN ISO 7887:2012, komparatiivinen K Luonnonvesi ja talousvesi mgpt/l 5 > 5 5 yks. Väri SFS-EN ISO 7887:2012 ( C) spektrofotom. K Luonnonvesi ja talousvesi mgpt/l 5 <25 35 > Kokonaiskloori SFS-EN ISO ;2000 K Uima-allasvesi mg/l 0,05 <0,5 20 >0,5 15 Vapaa kloori SFS-EN ISO ;2000 K Uima-allasvesi mg/l 0,05 <0,5 20 >0,5 15 Sitoutunut kloori SFS-EN ISO ;2000 K Uima-allasvesi mg/l 0,05 <0,5 25 >0,5 20 Klorofylli SFS-5772: 1993 K Luonnonvesi mg/l 1 >1 20 Rauta SFS-3047:1980, FAAS K Luonnonvesi µg/l 200 < >

25 Määritysmenetelmät ja mittausepävarmuudet ICP-MS ja TOC/DOC, Oulu Päivitetty: (LH) Vesinäytteet Eurofins Ahma Oy Määritys Menetelmä Akkr. Matriisit Yksikkö Määritysraja Pit.alue1 U1, % Pit.alue2 U2, % Pit.alue3 U3, % Be ICP-MS, SFS-EN ISO , SFS-EN ISO K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 0,05 <0,2 40 0,2-0,5 17 >0,5 10 B ICP-MS, SFS-EN ISO , SFS-EN ISO K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 0,5 < >5 12 Al ICP-MS, SFS-EN ISO , SFS-EN ISO K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 5 <50 20 >50 12 V ICP-MS, SFS-EN ISO , SFS-EN ISO K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 0,05 <0,2 25 0, >1 10 Cr ICP-MS, SFS-EN ISO , SFS-EN ISO K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 0,05 <0,2 30 0, >2 10 Mn ICP-MS, SFS-EN ISO , SFS-EN ISO K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 0,2 < >5 8 Fe ICP-MS, SFS-EN ISO , SFS-EN ISO K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 2,5 < >25 10 Co ICP-MS, SFS-EN ISO , SFS-EN ISO K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 0,02 <0,1 25 0, >1 9 Ni ICP-MS, SFS-EN ISO , SFS-EN ISO K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 0,05 <0,3 30 0, >2 10 Cu ICP-MS, SFS-EN ISO , SFS-EN ISO K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 0,05 <0,2 30 0, >2 10 Zn ICP-MS, SFS-EN ISO , SFS-EN ISO K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 0,2 < >20 10 As ICP-MS, SFS-EN ISO , SFS-EN ISO K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 0,05 <0,2 25 0, >2 11 Se ICP-MS, SFS-EN ISO , SFS-EN ISO K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 0,2 <0,5 35 0, >2 12 Sr ICP-MS, SFS-EN ISO , SFS-EN ISO K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 0,1 <1 20 >1 9 Mo ICP-MS, SFS-EN ISO , SFS-EN ISO K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 0,05 <0,2 30 0, >1 10 Cd ICP-MS, SFS-EN ISO , SFS-EN ISO K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 0,01 <0, , >2 10 Sn ICP-MS, SFS-EN ISO , SFS-EN ISO K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 0,05 <0,5 25 0, >1 10 Sb ICP-MS, SFS-EN ISO , SFS-EN ISO K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 0,05 <0,5 20 >0,5 11 Ba ICP-MS, SFS-EN ISO , SFS-EN ISO K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 0,3 <2 15 >2 10 Hg ICP-MS, SFS-EN ISO , SFS-EN ISO K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 0,02 <0,1 30 0,1-0,5 20 >0,5 12 Tl ICP-MS, SFS-EN ISO , SFS-EN ISO K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 0,01 <0,1 20 0,1-0,5 15 >0,5 8 Pb ICP-MS, SFS-EN ISO , SFS-EN ISO K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 0,02 <0,1 25 0,1-0,5 15 >0,5 10 U ICP-MS, SFS-EN ISO , SFS-EN ISO K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset µg/l 0,005 <1 15 >1 10 Taulukoissa esitetyt määritysrajat ovat voimassa talousvesi-, luonnonvesi- ja pohjavesinäytteille (suorat mittaukset). Merivesinäytteillä ICP-MS mittauksen määritysrajat ovat 10 kertaa ja jätevesinäytteillä 5 kertaa taulukossa esitettyjä arvoja korkeammat. Käytettäessä esikäsittelynä märkäpolttoa ICP-MS mittauksen määritysrajat ovat 5 kertaa korkeammat kuin taulukossa esitetyt arvot. Vaikeilla näytematriiseilla (esim erittäin korkea kokonaissuolapitoisuus) voidaan joutua häiriöiden eliminoimiseksi käyttämään korkeampia määritysrajoja. Määritys Menetelmä Akkr. Matriisit Yksikkö Määritysraja Pit.alue1 U1, % Pit.alue2 U2, % Pit.alue3 U3, % TOC / DOC SFS-EN 1484:1997 K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset mg/l 0,5 < >5 10 TC (Kokonaishiili) SFS-EN 1484:1997 E Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset mg/l 0,5 <5 20 >5 10 TIC (Epäorg. hiili) SFS-EN 1484:1997 E Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi, pohjavesi ja liukoisuustestisuodokset mg/l 0,5 <5 20 >5 10

26 Määritysmenetelmät ja mittausepävarmuudet, Rovaniemi Päivitetty: (PH) Vesinäytteet Eurofins Ahma Oy Määritys Menetelmä Akkr. Matriisit Yksikkö Määritysraja Pit.alue1 U1, % Pit.alue2 U2, % Pit.alue3 U3, % Alkaliniteetti Sisäinen menetelmä, titraus ph4.5/4.2 K Talousvesi ja luonnonvesi mmol/l 0,01 <0,1 15 >0,1 10 Alkaliniteetti SFS-EN ISO :1996 K Jätevesi mmol/l 0,2 >0,20 14 NH4-N SFS-3032:1976 K Talousvesi, luonnonvesi ja jätevesi µg/l 3 3, > 33 7 NH4-N SFS-EN ISO 11732:2005, FIA K Talousvesi, luonnonvesi ja jätevesi µg/l 5 5, > BOD7, BOD7ATU SFS-EN :1998 K Luonnonvesi ja jätevesi mgo2/l 3 <10 30 >10 20 Chla, klorofylli SFS-5772:1993 K Luonnovesi µg/l 1 <2 30 >2 18 CODMn SFS-3036:1981 K Talousvesi, uima-allasvesi ja luonnonvesi mgo2/l 0,5 <3 20 >3 10 CODcr ISO 15705:2002 K Luonnonvesi ja jätevesi mgo2/l 30 <50 30 >50 20 Fluoridi SFS-EN ISO 10304:2007 K Talousvesi, luonnonvesi ja jätevesi mg/l 0,2 <0,5 20 >0,5 15 PO4-P SFS-EN ISO 6878:2004 K Luonnonvesi, jätevesi µg/l 2 2, > 26 5 PO4-P SFS-EN ISO :2005, CFA K Luonnonvesi, jätevesi ja talousvesi µg/l 2 2, > Happi SFS-EN 25813:1993 K Talousvesi, luonnonvesi ja jätevesi mg/l 0,2 <2 20 >2 10 Kiintoaine SFS-EN 872:2005 K Luonnonvesi ja jätevesi mg/l * <10 25 >10 15 Kloridi, Cl SFS-EN ISO 10304:2007 K Talousvesi, luonnonvesi ja jätevesi mg/l 0,1 <1 20 >1 10 Kokonaisfosfori, P SFS-EN ISO 6878:2004 K Luonnonvesi ja jätevesi µg/l 2 2, > 24 8 Kokonaisfosfori, P SFS-EN ISO :2005, CFA K Luonnonvesi ja jätevesi µg/l 3 3, > Kokonaiskovuus SFS-3003:1987 K Talousvesi ja luonnonvesi mmol/l 0,05 <0,2 15 >0,2 10 Kokonaistyppi, N SFS-EN ISO :1998 K Luonnonvesi ja jätevesi µg/l 50 < > NO3-N SFS-EN ISO 10304:2007 K Talousvesi, luonnonvesi, jätevesi ja uima-allasvesi µg/l 10 > > NO3-N SFS-EN ISO :1997, CFA K Talousvesi, luonnonvesi, jätevesi ja uima-allasvesi µg/l 5 5, > NO2-N SFS-EN ISO 10304:2007 K Talousvesi, luonnonvesi, jätevesi ja uima-allasvesi µg/l 5 > 5, > NO2-N SFS-EN ISO :1997, CFA K Talousvesi, luonnonvesi, jätevesi ja uima-allasvesi µg/l 2 2,0-5,0 35 5, > 10 8 NO23-N SFS-EN ISO 10304:2007 K Talousvesi, luonnonvesi, jätevesi ja uima-allasvesi µg/l > NO23-N SFS-EN ISO :1997, CFA K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi µg/l 5 5, > ph SFS-3021:1979 K Talousvesi, luonnonvesi, jätevesi ja uima-allasvesi ,2 ph yks. Sameus SFS-EN ISO :2016 K Talousvesi, luonnonvesi ja uima-allasvesi FTU 0,15 <1 30 >1 20 Sulfaatti, SO4 SFS-EN ISO 10304:2007 K Talousvesi, luonnonvesi ja jätevesi mg/l 0,2 <2 15 >2 10 Sähkönjohtavuus SFS-EN 27888:1994 K Talousvesi, luonnonvesi ja jätevesi ms/m 1 <2 10 > 2,0 4 Urea Koroleff-menetelmä K Uima-allasvesi mg/l 0,1 <0,2 20 >0,2 15 Kokonaiskloori SFS-EN ISO :2000 K Uima-allasvesi mg/l 0,1 <0,5 15 >0,5 10 Vapaa kloori SFS-EN ISO :2000 K Uima-allasvesi mg/l 0,1 <0,5 20 >0,5 15 Sitoutunut kloori SFS-EN ISO :2000 K Uima-allasvesi mg/l 0,1 <0,5 25 >0,5 20 Väri SFS-EN ISO 7887:2012 ( C) K Talousvesi ja luonnonvesi mgpt/l > Rasva ISO K Luonnonvesi ja jätevesi mg/l 20 <80 34 >80 25

27 Määritysmenetelmät ja mittausepävarmuudet, Rovaniemi Päivitetty: (IV) Määritys Menetelmä Akkr. Matriisit Yksikkö Määritysraja Pit.alue1 U1, % Pit.alue2 U2, % Pit.alue3 U3, % THC Öljyhiiliivedyt THC (C10-40) Sisäinen menetelmä, GC/MS, perustuu ISO :2001 K Talousvesi-, luonnonvesi, jätevesi µg/l 50 < >200 20

28 Liite 6