Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 YHTEENVETO: Keskeisimmät toimintaympäristön ilmiöt

Transkriptio

1 Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 YHTEENVETO: Keskeisimmät toimintaympäristön ilmiöt

2 Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 YHTEENVETO: Keskeisimmät toimintaympäristön ilmiöt Väestö ja väestönmuutokset Espoon väestöennusteet Maankäyttö, asunnot ja rakentaminen Yritykset ja työpaikat Palvelut Hyvinvointi Hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä Hyvinvointitietoa ikäryhmittäin Ekologisesti kestävä kehitys Kaupungin talous, tilinpäätös 2017 Kaupungin henkilöstö Toimintaympäristön tila Espoossa

3 Väestö ja väestönmuutokset Kuvasarjan alkuun Toimintaympäristön tila Espoossa

4 Espoon väkiluku oli asukasta vuodenvaihteessa 2017/2018. Espoon väestönkasvu alkoi 1950-luvulla ja jatkuu väestöennusteen mukaan edelleen. Toimintaympäristön tila Espoossa

5 Espoon on väestöltään Suomen kunnista toiseksi suurin Helsingin jälkeen. Kuusikkokuntien väestö kasvaa tasaisesti. Toimintaympäristön tila Espoossa

6 Espoon väestö kasvaa vuosittain keskimäärin asukkaalla. Vuonna 2017 väestö kasvoi asukkaalla eli 1,6 prosenttia. Väestönkasvusta 67 prosenttia oli vieraskielistä. Toimintaympäristön tila Espoossa

7 Viime vuosina luonnollinen väestönlisäys on kääntynyt laskuun alenevan syntyvyyden vuoksi. Kotimainen muuttovoitto on ylittänyt ulkomaisen muuttovoiton vuonna Ulkomainen muuttovirta ollut voitollista lähes koko 2000-luvun. Toimintaympäristön tila Espoossa

8 Espoo saa eniten muuttovoittoa työikäisistä ja lapsista. Vieraskielisistä saadaan kaikissa ikäryhmissä enemmän muuttovoittoa kuin kotimaankielisistä. Toimintaympäristön tila Espoossa

9 Espoon väestöstä valtaosa on työikäisiä vuotiaita. Ikääntyneessä väestönosassa on selkeä naisenemmistö. Ikäryhmä Lapset (0 17-v) Nuoret (18 24-v) Työikäiset (25 64-v) Väestömäärä 2017/ Ikääntyneet Yhteensä Toimintaympäristön tila Espoossa

10 Espoolaisista seitsemän prosenttia oli ruotsinkielisiä vuodenvaihteessa 2017/2018. Ikääntyneessä väestössä on enemmän ruotsinkielisiä kuin työikäisessä väestössä. Ikäryhmä Ruotsinkielinen väestö 2017/2018 lkm, (osuus ikäryhmästä) Lapset (0 17-v) (8,4 %) Nuoret (18 24-v) (6,5 %) Työikäiset (25 64-v) (5,8 %) Ikääntyneet (10,8 %) (12,4 %) (14,5 %) Yhteensä (7,2 %) Toimintaympäristön tila Espoossa

11 Espoolaisista 16 prosenttia oli vieraskielisiä vuodenvaihteessa 2017/2018. Vieraskielinen väestö painottuu työikäisiin ja lapsiin. Työikäisestä väestöstä 19 prosenttia oli vieraskielistä, lapsista 18 prosenttia. Ikäryhmä Vieraskielinen väestö 2017/2018 lkm, (osuus ikäryhmästä) Lapset (0 17-v) (18 %) Nuoret (18 24-v) (16 %) Työikäiset (25 64-v) (19 %) Ikääntyneet (3 %) (2 %) (2 %) Yhteensä (16 %) Toimintaympäristön tila Espoossa

12 Espoon väestöennusteet Kuvasarjan alkuun Toimintaympäristön tila Espoossa

13 Espoon väestönkasvu alkoi 1950-luvulla ja jatkuu myös tulevaisuudessa. Vuonna 2050 Espoossa on asukkaita Toimintaympäristön tila Espoossa

14 Espoon väestö kasvaa keskimäärin asukkaalla vuodessa vuoteen 2050 mennessä Toimintaympäristön tila Espoossa

15 Espoon väestö ja Nopea vaihtoehto vuoteen 2050: Ikäryhmittäin vuotiaiden ikäryhmä säilyy suurimpana. Lähde: Espoon kaupungin ja Helsingin seudun väestöprojektiot Kaupunkitutkimus TA Oy Toimintaympäristön tila Espoossa

16 Espoon vuosittainen väestönlisäys äidinkielen mukaan. Kantaväestön määrä väestönlisäyksestä pienenee ja vieraskielisten määrä kasvaa. Toimintaympäristön tila Espoossa

17 Suur-Leppävaara ja Suur-Espoonlahti ovat suurimmat alueet Toimintaympäristön tila Espoossa

18 Pienalueista eniten kasvavat Suurpelto 4 400, Niittykumpu 3 000, Perkkaa 2 500, Saunaniemi 2 500, Otaniemi ja Kuninkainen asukkaalla Toimintaympäristön tila Espoossa

19 Maankäyttö, asunnot ja rakentaminen Kuvasarjan alkuun Toimintaympäristön tila Espoossa

20 Asemakaavoituksen painopiste on kestävin kulkutavoin hyvin saavutettavilla alueilla Vuonna 2017 kunnassa hyväksytyt asemakaavat sisälsivät uutta asumisen kerrosalaa yhteensä k-m². Tästä noin 80 % sijoittui hyville saavutettavuusvyöhykkeille I-III. Espoon kaupunki, Kaupunkisuunnittelukeskus Toimintaympäristön tila Espoossa

21 Asuntotuotanto on vilkastunut merkittävästi: Vuonna 2016 Espooseen valmistui 2474 asuntoa, Vuonna 2017 valmistui 3269 asuntoa, arvio vuoden 2018 valmistuvaksi tuotannoksi on 3700 asuntoa Valmistuneiden asuntojen määrä Espoossa Toimintaympäristön tila Espoossa

22 Asuntotuotanto on vilkastunut merkittävästi: Vuonna 2016 Espoossa aloitettiin 3500 asunnon rakentaminen, Vuonna 2017 aloitettiin 4095 asuntoa, rakennuslupia 5287 asunnolle, arvio vuoden 2018 määräksi on 4100 aloitusta Aloitettujen asuntojen määrä Espoossa Toimintaympäristön tila Espoossa

23 Vuosina Espooseen arvioidaan valmistuvan vuosittain keskimäärin asuntoa. Tulevasta asuntotuotannosta 80 % valmistuu kerrostaloihin. Valmistumisvuosi Kaikki yhteensä Talotyyppi % Keskiarvo/ vuosi Kerrostalo , Rivitalo ,3 301 Omakotitalo ,7 347 Pientalot yhtensä ,0 649 Pientalojen osuus % 22,6 23,9 17,0 18,9 17,2 19,4 24,2 20,6 21,4 18,1 17,4 Kaikki yhteensä Lähde: Asuntoyksikkö Toimintaympäristön tila Espoossa

24 Espoon tavoitteena on nostaa asuntotuotantoa yli asuntoon vuosittain Toimintaympäristön tila Espoossa Lähde: Espoon kaupunki, Asuntoyksikkö 24

25 Yritykset ja työpaikat Kuvasarjan alkuun Toimintaympäristön tila Espoossa

26 Yritysten määrä Espoossa on kasvanut viime vuosina Yritysrekisterin mukaan Espoossa oli yritystä vuoden 2017 alussa. Luvuissa on mukana mm. asunto-osakeyhtiöt ja pöytälaatikkoyritykset. Asunto-oy:t ja toimimattomaksi arvioidut yritykset* pois lukien yrityksiä oli vuoden 2017 lopulla * Yritykset, joilla ei ole liikevaihto- tai henkilömäärätietoa Lähteet: Tilastokeskus, Yritysrekisteri, YritysEspoo Oy, Soldeman Oy: Ekry (Espoon kaupungin reaaliaikainen yritystietokanta) Toimintaympäristön tila Espoossa

27 Tuorein virallinen Espoon työpaikkamäärä on vuonna Vuosina määrä väheni työpaikalla vuodessa. Arvio vuoden 2017 työpaikkamääräksi on suunnilleen sama - työvoimatutkimuksen perusteella työpaikkojen määrä pysytellyt viiden edeltävän vuoden tasolla - myös estimaatti yritystyöpaikkojen määrän kehityksestä on saman suuntainen (seuraava dia) Työvoimatutkimuksen luvuissa on kuntatasolla huomattava virhemarginaali, joten ne ovat suuntaa-antavia. Lähteet: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto (virallinen tilasto) ja työvoimatutkimus (otoskysely). Konserniesikunta, Strategiayksikkö Toimintaympäristön tila Espoossa

28 Espoossa oli vuoden 2017 tammi-lokakuussa noin yritystyöpaikkaa: - 57 % palveluissa - 24 % kaupassa, matkailussa ja ravitsemustoiminnassa - 19 % teollisuudessa ja rakentamisessa Konserniesikunta, Strategiayksikkö Toimintaympäristön tila Espoossa

29 Länsimetron kehityskäytävällä oli vuoden 2017 tammi-lokakuussa noin yritystyöpaikkaa: - 61 % palveluissa - 22 % kaupassa, matkailussa ja ravitsemustoiminnassa - 17 % teollisuudessa ja rakentamisessa Konserniesikunta, Strategiayksikkö Toimintaympäristön tila Espoossa

30 Kaupunkiradan kehityskäytävällä oli vuoden 2017 tammi-lokakuussa noin yritystyöpaikkaa: - 54 % palveluissa - 24 % kaupassa, matkailussa ja ravitsemustoiminnassa - 22 % teollisuudessa ja rakentamisessa Konserniesikunta, Strategiayksikkö Toimintaympäristön tila Espoossa

31 Espoossa yritysten liikevaihto kasvanut voimakkaasti vuosina 2016 ja 2017, myös henkilöstömäärä kääntyi nousuun vuonna 2017 Yritysten liikevaihdon ja henkilöstömäärän trendi Espoossa vuodesta 2005 Indeksitarkastelu, vuosi 2010=100 Konserniesikunta, Strategiayksikkö Toimintaympäristön tila Espoossa

32 Länsimetron kehityskäytävällä yritysten liikevaihto on kasvu-uralla muutaman vuoden laskukauden jälkeen, mutta on edelleen pienempi kuin vuonna Henkilöstömäärä on pysytellyt samalla tasolla useamman vuoden. Yritysten liikevaihdon ja henkilöstömäärän trendi Länsimetron kehityskäytävällä vuodesta 2005 Indeksitarkastelu, vuosi 2010=100 Konserniesikunta, Strategiayksikkö Toimintaympäristön tila Espoossa

33 Kaupunkiradan kehityskäytävällä yritysten liikevaihto kasvanut voimakkaasti viime vuosina, henkilöstömäärän laskusuuntaus taittui viime vuoden alussa Yritysten liikevaihdon ja henkilöstömäärän trendi Kaupunkiradan kehityskäytävällä vuodesta 2005 Indeksitarkastelu, vuosi 2010=100 Konserniesikunta, Strategiayksikkö Toimintaympäristön tila Espoossa

34 Palvelut Kuvasarjan alkuun Toimintaympäristön tila Espoossa

35 Vertailukaupungit Alueet Espoo Espoolaisten tyytyväisyys palveluihin on vertailukaupunkien keskiarvoa korkeampi Laaja asuinkuntaindeksi, 54 palvelua Laaja asuinkuntaindeksi sisältää 54 asumiseen, terveydenhuoltoon, koulutukseen, harrastusmahdollisuuksiin, infrastruktuuriin ja liikenteeseen liittyvää asiaa, joita mitataan asteikolla 1 5. Indeksiä laskettaessa poistetaan en osaa sanoa -vastaukset ja käytetään painokertoimia. Terveyskeskuksen lääkäripalveluiden ja peruskoulun painokerroin on viisi, sairaalapalveluiden, hammaslääkäripalveluiden ja lasten päivähoidon kerroin on kolme ja kaikilla muilla palveluilla kerroin on yksi. 1=erittäin huonosti, 5=erittäin hyvin 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Espoo, 2017 (n=627) Espoo, 2015 (n=616) Espoo, 2012 (n=646) Espoo, 2005 (n=993) Espoo, 2001 (n=1997) Leppävaara, 2017 (n=142) Tapiola, 2017 (n=99) Matinkylä-Olari, 2017 (n=118) Espoonlahti, 2017 (n=138) Espoon keskus, 2017 (n=120) Helsinki, 2016 Lahti, 2015 Oulu, 2016 Turku, 2016 Vantaa, 2016 Keskiarvo 3,76 3,79 3,59 3,55 3,47 3,80 3,77 3,76 3,78 3,70 3,73 3,55 3,47 3,61 3,56 3,58 Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2017 Asukastyytyväisyystulokset Toimintaympäristön tila Espoossa

36 Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin pysynyt hyvällä tasolla 5 Laaja asuinkuntaindeksi, 54 palvelua Laaja asuinkuntaindeksi sisältää 54 asumiseen, terveydenhuoltoon, koulutukseen, harrastusmahdollisuuksiin, infrastruktuuriin ja liikenteeseen liittyvää asiaa, joita mitataan asteikolla 1 5. Indeksiä laskettaessa poistetaan en osaa sanoa -vastaukset ja käytetään painokertoimia. Terveyskeskuksen lääkäripalveluiden ja peruskoulun painokerroin on viisi, sairaalapalveluiden, hammaslääkäripalveluiden ja lasten päivähoidon kerroin on kolme ja kaikilla muilla palveluilla kerroin on yksi. 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 3,79 3,47 3,61 3,55 3,59 3,51 3,57 3,56 3,60 3,59 3,64 3,70 3,76 3, Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2017 Asukastyytyväisyystulokset Toimintaympäristön tila Espoossa

37 Laaja asuinkuntaindeksi, 54 palvelua Tyytyväisyys palveluihin on lisääntynyt ja tyytyväisyyserot alueiden välillä ovat tasoittuneet Laaja asuinkuntaindeksi sisältää 54 asumiseen, terveydenhuoltoon, koulutukseen, harrastusmahdollisuuksiin, infrastruktuuriin ja liikenteeseen liittyvää asiaa, joita mitataan asteikolla 1 5. Indeksiä laskettaessa poistetaan en osaa sanoa -vastaukset ja käytetään painokertoimia. Terveyskeskuksen lääkäripalveluiden ja peruskoulun painokerroin on viisi, sairaalapalveluiden, hammaslääkäri-palveluiden ja lasten päivähoidon kerroin on kolme ja kaikilla muilla palveluilla kerroin on yksi. Leppävaara 2017, n= , n= n , n= , n= , n=184 Tapiola 2017, n= , n= n , n= , n= , n=135 Matinkylä-Olari 2017, n= , n= n , n= , n= , n=113 Espoonlahti 2017, n= , n= n , n= , n= , n=153 Espoon keskus 2017, n= , n= n , n= , n= , n=143 3,80 3,86 3,81 3,67 3,71 3,77 3,76 3,76 3,76 3,74 3,76 3,71 3,82 3,60 3,56 3,78 3,73 3,80 3,78 3,67 3,70 3,73 3,76 3,68 3, Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2017 Asukastyytyväisyystulokset

38 Vuonna 2016 Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset alenivat ennätyksellisen paljon Espoossa 3,2 % vuodesta 2015 Suurten kaupunkien (Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa) väliset erot terveydenhuollon kustannuksissa kasvoivat vuodesta Vuonna 2016 kustannuksiltaan suurimman ja pienimmän kaupungin välinen ero oli 318 /asukas, kun se vuonna 2015 oli 277 /asukas. Lähde: Kuntaliitto, Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2016 Toimintaympäristön tila Espoossa

39 Espoon ja Vantaan terveydenhuollon kustannukset suurista kaupungeista alhaisimmat vuonna 2016, Helsingin kustannukset mediaanissa Terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset euroa/asukas vuonna 2016 Suurten kaupunkien (Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa) joukossa Espoon ikävakioidut kokonaiskustannukset olivat vuonna 2016 pienimmät. Vuonna 2016 Espoon terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset asukasta kohden laskivat hieman vuodesta Lähde: Kuntaliitto, Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2016 Toimintaympäristön tila Espoossa

40 Espoossa vuonna 2016 suurista kaupungeista korkeimmat yksityisen terveydenhuollon kustannukset asukasta kohti Suurten kaupunkien Kelan korvaaman yksityisen terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset euroa/asukas Lähde: Kuntaliitto, Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2016 Toimintaympäristön tila Espoossa

41 Kaikissa kuusikkokunnissa perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin potilaita alle puolet väestöstä Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin potilaat yhteensä, % väestöstä Espoo 41,8 Helsinki 45,8 Oulu 38,9 Tampere 45 Turku 47,8 Vantaa 44,4 Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet

42 Säännöllisessä kotihoidossa olevien 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä kuusikkokunnissa pienin Espoossa ja suurin Turussa Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 v. täyttäneet 2016, % vastaavanikäisestä väestöstä Espoo 6,8 Helsinki 11,6 Oulu 11,1 Tampere 11,2 Turku 12,4 Vantaa 8, Toimintaympäristön tila Espoossa

43 Ympärivuorokautisessa hoidossa olevien 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä Espoossa kuusikkokuntien pienin Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 v. täyttäneet 2016, % vastaavanikäisestä väestöstä Espoo 6,8 0,9 Helsinki 6,1 2,4 Oulu 6,4 2,3 Tampere 6,1 2,6 Turku 6,3 3,8 Vantaa 7, Tehostettu palveluasuminen Laitoshoito Ympärivuorokautisessa hoidossa olevien kokonaisprosenttilukua varten laskettava yhteen sekä tehostetun palveluasumisen että laitoshoidon prosentit. Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet Toimintaympäristön tila Espoossa

44 Espoossa ja muissa pääkaupunkiseudun kunnissa suurin osa 3 6-vuotiaiden lasten ikäluokista on varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten osuus ikäluokittain pääkaupunkiseudun kunnissa vuonna 2016 (6-vuotiaat varhaiskasvatus ja esiopetus) Toimintaympäristön tila Espoossa

45 Ruotsinkielisestä lapsiväestöstä kunnan järjestämään varhaiskasvatukseen osallistuvien osuus suurin Kunnan järjestämässä varhaiskasvatuksessa olevien lasten osuus ikäryhmittäin ja äidinkielen mukaan vastaavan kielisestä väestöstä Sis. suomenkielisen varhaiskasvatuksen ja ruotsinkielisten palvelujen järjestämä kunnan oma toiminta, ostopalvelut, yksityisen hoidon tuen yksiköiden esiopetus Ei sisällä yksityisen hoidon tuella olevia alle 6- vuotiaita lapsia eikä suomenkielisen opetuksen järjestämää esiopetusta niiden lasten osalta, jotka eivät tarvitse esiopetuksen lisäksi varhaiskasvatusta Toimintaympäristön tila Espoossa

46 Suuri osa on pieniä päiväkoteja ja ryhmäperhepäiväkoteja Suomenkielisen varhaiskasvatuksen kunnalliset päiväkodit ja ryhmäperhepäiväkodit niihin sijoitettujen lasten määrän mukaan 123 toimipaikkaa 84 toimipaikkaa Toimintaympäristön tila Espoossa

47 Suomenkieliseen varhaiskasvatukseen tarvitaan lisää koulutettua henkilöstöä Vuosi Syyskuun tilanne Suomenkielinen varhaiskasvatus, epäpätevien hoitamien %-osuus vakansseista Lastentarhanopettaja Erityislastentarhanopettaja ,4 30, ,5 32, ,9 25,2 15, ,6 17, ,7 16,3 12, ,7 15,2 11, ,3 17,2 10,0 Lastenhoitaja Lähde: Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tilastot Toimintaympäristön tila Espoossa

48 Espoolaiset perheet ovat tyytyväisiä varhaiskasvatuspalveluihin Lasten vanhempien antama yleisarvosana varhaiskasvatukselle järjestämismuodoittain vuosina 2017 ja 2014 Lähde: Pääkaupunkiseudun kuntien varhaiskasvatuksen asiakaskysely 2017 Toimintaympäristön tila Espoossa

49 Perusopetusikäisten määrä kasvaa voimakkaasti suuralueilla: Matinkylä, Leppävaara ja Vanha-Espoo Perusopetusikäisten väestöennuste suuralueittain, kaikki kieliryhmät yhteensä (määrät ilmoitettu kunkin vuoden syksyn tilanteesta) Suuralue Muutos Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Yhteensä Lähde: Espoon väestöennuste 2018 Toimintaympäristön tila Espoossa

50 Espoolaisten vastaajien tyytyväisyys peruskouluun on pysynyt hyvällä tasolla Miten hyvin peruskoulu on hoidettu asuinkunnassa? Tyytyväisten osuus kantaa ottaneista, %. En osaa sanoa -vastaukset poistettu. Vastaajia 619, joista kantaa ottaneita 67 %. Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2017 Asukastyytyväisyystulokset

51 Suomenkielisten lukioiden opiskelijamäärä kasvaa 1565 oppilaalla Peruskoulun päättävien nuorten määrän arvioidaan lisääntyvän vuoden 2016 tasosta seuraavina vuosina merkittävästi. Jos lukiopaikkoja varataan vuodesta 2018 lähtien 62,5 %:lle perusopetuksen päättävistä nuorista, vuoteen 2026 mennessä tarvitaan 558 aloituspaikkaa lisää vuoteen 2016 verrattuna. Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Lähde: Suomenkielinen opetustoimi, lukiolinja

52 Vain puolet 4. luokkalaisista pojista saavutti riittävän lukutaidon tason *ALLU on suomenkielisessä perusopetuksessa käytetty 2. ja 4. luokan luetun ymmärtämisen ja teknisen lukutaidon tasoa mittaava standardoitu lukutesti *Suomea toisena kielenä opiskelevat maahanmuuttajataustaiset oppilaat Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Lähde: Suomenkielinen opetustoimi

53 Ulkopaikkakuntalaisten ja vieraskielisten lukiolaisten määrä kasvussa Kevään 2016 yo-kirjoituksissa Espoon lukiolaisten ylioppilaskokeiden pakollisten aineiden puoltoäänien keskiarvo oli 4,65*. Valtakunnallinen keskiarvo oli 4,32. Espoon lukioissa on muiden kuntien opiskelijoita 12,8 %. Eniten Kirkkonummelta ja Helsingistä. Vieraskielisten määrä noussut vuosittain: nyt 6,2 % Espoon suomenkielisten päivälukioiden opiskelijat lkm %-osuus lkm %-osuus lkm %-osuus Ulkopaikkakuntalaisia ,6 % ,2 % ,8 % Vieraskielisiä 235 5,1 % 256 5,7 % 282 6,2 % Tyttöjä ,3 % ,7 % ,0 % 4. vuoden opiskelijoita 233 5,1 % 220 4,9 % 238 5,3 % Opiskelijoita yhteensä *Suom. kiel. lukiot. Laudaturista saa 7 pistettä ja approbaturista 2 pistettä. (L=7, E=6, M=5, C=4, B=3, A=2 ja I=0.) **Lähde: Tilastokeskus. V lukion päättäneiden tilanne v Toimintaympäristön tila Espoossa

54 Lähes kaikki kantaa ottaneet edelleen sitä mieltä, että Espoossa lukiot on hoidettu hyvin Miten hyvin lukio on hoidettu asuinkunnassa? Tyytyväisten osuus kantaa ottaneista, %. En osaa sanoa -vastaukset poistettu. Vastaajia 610, joista kantaa ottaneita 56 %. Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2017 Asukastyytyväisyystulokset

55 Kaikukortti mahdollistaa kulttuuripalveluiden käytön myös taloudellisesti tiukassa tilanteessa Kaikukortilla taloudellisesti tiukoilla olevat voivat hankkia maksuttomia pääsylippuja Espoon kulttuurilaitosten palveluihin Vuonna 2017 Kaikukorttia luovuttivat asiakkailleen 19 espoolaista sote-alan toimijaa. Vuonna 2017 uusia Kaikukortteja jaettiin sosiaalisin perustein 1347 asiakkaalle (2016: 1320). Kaikukortin saaneiden asiakkaiden elämäntilanne 18% 2% 5% 5% 29% työssäkäyvä/yrittäjä työtön/lomautettu opiskelija tai koululainen työkyvyttömyyseläkkeellä / pitkäaikaisesti sairas Vuonna 2017 asiakkaista 12,8 % oli vieraskielisiä (2016: 16,5%). 35% 7% eläkkeellä iän / työvuosien perusteella tai työttömyyseläkkeellä omaa kotitaloutta hoitava muu Toimintaympäristön tila Espoossa

56 Espoon kaupunginkirjasto on asukkaiden suosiossa Vuonna 2017 Espoon kirjastoissa oli 4,2 milj. kävijää (2016: 3,7 milj.). Lisäys edelliseen vuoteen 12,4 %. tehtiin lainausta (2016: ). Lainoja oli 14,6/asukas (2016: 15,5/asukas). Lastenaineiston lainauksen osuus kaikista lainoista oli 45 % (2016: 45 %) verkkokäyntejä oli 2,5 milj. (2016: 2,1 milj.) Omatoimikirjastot otettiin käyttöön vuonna 2016 yhdeksässä kirjastossa. Näissä kirjastoissa ei ole aina henkilökuntaa ja asiakas pääsee sisään kirjastoon kirjastokortilla. Omatoimikirjastoissa käynnit lisääntyivät vuonna % (2016: %) ja lainaus nousi 5-17 % (2016: %) Kirjastot tarjoavat kirjojen lisäksi kulttuuripalveluja: 2017 Espoon kirjastoissa oli yli 6500 tapahtumaa (2016: 4600) 2017 tapahtumien osallistujia (2016: ) Lastentapahtumia 2409, osallistujia Perhetapahtumia 473, osallistujia Senioreille 307 tapahtumaa, osallistujia Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Lähde: Espoon kaupunginkirjaston tilastot

57 KULPS! -kulttuuri- ja liikuntapolku tuo elämyksiä peruskoululaiselle ja tekee palvelut tutuiksi KULPS! mahdollistaa peruskoululuokille kirjastojen, liikunnan ja kulttuurin palveluiden hyödyntämisen oppimisympäristöinä. Toimintaympäristön tila Espoossa

58 Kysely selvittää mielikuvia Espoon kaupungista yritysten toiminnan näkökulmasta. Tavoitteena on tuoda esille yritysten odotuksia ja näkemyksiä siitä, miten Espoon tulisi parantaa toimintaansa ja palveluitaan. Kysely toteutettiin puhelinhaastatteluin. Noin puolet vastanneista arvioi yritystoiminnan edellytykset kokonaisuudessaan hyviksi tai erittäin hyviksi. Espoossa yritykset ovat tyytyväisimpiä toimitilojen ja alihankkijoiden tai osatoimittajien saatavuuteen Tyytymättömimpiä ollaan kaavoitukseen sekä julkisiin hankintoihin ja niiden kilpailuttamiseen Miten hyvin tai huonosti seuraavat asiat on toteutettu kunnassa yritystoiminnan kannalta? ESPOO 2017 (n=301) (järjestys 'Espoo 2017' keskiarvon mukaan) 0% 50% 100% ka. Toimitilojen saatavuus ,70 Alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus KOKONAISTYYTYVÄISYYS KO. ASIOIHIN Liikenne ja yhteydet Näkyminen medioissa Yrityksellenne sopivan työvoiman saatavuus Verotus Lupakäytännöt yritystoiminnassa Yritysneuvonta Kaavoitus yritystoiminnan kannalta Julkiset hankinnat ja niiden kilpailuttaminen , , ,57 3,42 3,20 3,14 3,03 2,94 2,92 2,92 n=kaikki vastaajat 5=erittäin hyvä 4 3 Ei osaa sanoa 2 1=erittäin huono Lähde: Kantar TNS Espoon yritystutkimus 2017 Toimintaympäristön tila Espoossa

59 Helsingissä yritykselle sopivan työvoiman ja saatavuus sekä näkyminen medioissa ovat parempia kuin vertailukunnissa Espoossa yritysneuvonta saa heikon arvion Miten hyvin tai huonosti seuraavat asiat on toteutettu kunnassa yritystoiminnan kannalta? Kysely selvittää mielikuvia Espoon kaupungista yritysten toiminnan näkökulmasta. Tavoitteena on tuoda esille yritysten odotuksia ja näkemyksiä siitä, miten Espoon tulisi parantaa toimintaansa ja palveluitaan. Kysely toteutettiin puhelinhaastatteluin. KAIKKI 2017 (n=513) (järjestys 'Espoo 2017' keskiarvon mukaan) Toimitilojen saatavuus Alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus KOKONAISTYYTYVÄISYYS KO. ASIOIHIN Liikenne ja yhteydet Näkyminen medioissa Yrityksellenne sopivan työvoiman saatavuus 1=erittäin huono 5=erittäin hyvä 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 Verotus Lupakäytännöt yritystoiminnassa Yritysneuvonta Kaavoitus yritystoiminnan kannalta n=kaikki vastaajat Julkiset hankinnat ja niiden kilpailuttaminen 3,70 3,57 3,44 3,42 3,21 3,20 3,14 3,03 2,94 2,92 2,92 ESPOO 2017 (n=301) KAIKKI 2017 (n=513) Helsinki (n=60) Vantaa (n=51) Ympäristökunnat yhteensä (n=101) Lähde: Kantar TNS Espoon yritystutkimus 2017 Toimintaympäristön tila Espoossa

60 Kyselyyn vastanneiden kuntalaisten tyytyväisyys yritystoiminnan edistämiseen Espoossa vuoden 2015 tasolla Miten hyvin yritystoiminnan edistäminen on hoidettu asuinkunnassa? Tyytyväisten osuus kantaa ottaneista, %. En osaa sanoa -vastaukset poistettu. Vastanneita 611, joista kantaa ottaneita 36 %. Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2017 Asukastyytyväisyystulokset Toimintaympäristön tila Espoossa

61 Hyvinvointi Kuvasarjan alkuun Toimintaympäristön tila Espoossa

62 Hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä: Väestö- ja perherakenne Espoon väkiluku oli vuoden 2018 alussa asukasta. Väestö kasvoi asukkaalla eli 1,6 prosenttia vuoden 2017 aikana. Espoon väestö on kaksinkertaistunut vuodesta 1981 ja viime vuosina väestö on kasvanut keskimäärin asukkaan vuosivauhtia. Väestönlisäyksestä valtaosa on vieraskielistä. Viime vuosina syntyneiden enemmyys on kääntynyt laskuun ja kotimainen muuttovoitto on ylittänyt ulkomaisen muuttovoiton. Väestöstä yli puolet on työikäisiä vuotiaita. Vieraskielisten osuus väestöstä painottuu lapsiin, nuoriin ja työikäisiin. Lasten (0 17-vuotiaiden) osuus väestöstä on Espoossa kuusikkokuntien suurin, kun taas 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä on kuusikkokuntien pienin. Perheiden määrä kasvaa tasaisesti vuosittain, lapsettomien perheiden hieman lapsiperheitä voimakkaammin. Yleisin perhetyyppi Espoossa on aviopari ja lapsia. Yksinasuvien osuus asuntokunnista on Espoossa pienempi kuin koko maassa. Toimintaympäristön tila Espoossa

63 Perheiden määrä kasvaa tasaisesti väestönkasvun myötä Vuodenvaihteessa 2016/2017 Espoossa oli perhettä. Lapsettomia perheitä oli Lapsiperheitä eli perheitä, joissa on vähintään yksi 0 17-vuotias lapsi oli Sellaisia perheitä, joissa kaikki lapset olivat täysi-ikäisiä oli Toimintaympäristön tila Espoossa

64 Espoossa oli asuntokuntaa vuoden 2018 alussa Yhden hengen asuntokuntia oli eli 36 prosenttia Toimintaympäristön tila Espoossa

65 Hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä: Koulutus, työ ja toimeentulo Yli puolella vuotiaista espoolaisista on korkea-asteen tutkinto Korkea-asteen tutkinnon suorittaminen kuusikkokunnista yleisintä Espoossa Hieman useampi nuori on koulutuksen ulkopuolella kuin maassa keskimäärin Työttömyyden tilanne helmikuussa 2018 Espoossa: työtöntä työnhakijaa (vähennystä 9 % helmikuusta 2017, työttömyyden kasvu taittui lokakuussa 2016) Työttömyysaste oli 9,1 % (0,9 %-yksikköä alhaisempi kuin vuotta aiemmin) Tammi-huhtikuussa nuorten työttömyysaste oli 9,3 %, (1,1 %-yksikköä alhaisempi kuin vuotta aiemmin) Tammi-huhtikuussa ulkomaan kansalaisten työttömyysaste oli 22,2 % (1,9 %-yksikköä alhaisempi kuin vuotta aiemmin) Vuonna 2016 kuusikkokuntien korkeimmat mediaanitulot oli Espoossa Pienituloisuusaste Espoossa on noussut Perustoimeentulotukea saaneiden määrä on kasvanut Valtaosa on tyytyväisiä taloudelliseen tilanteeseen Toimintaympäristön tila Espoossa

66 Yli puolella vuotiaista espoolaisista on korkeakoulututkinto Toimintaympäristön tila Espoossa

67 Pääkaupunkiseudulla hieman useampi nuori on koulutuksen ulkopuolella kuin maassa keskimäärin Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä ,2 9,3 8,8 9, Koko maa 9,4 8,6 8,3 8,3 Espoo 10,2 9,3 8,8 9,3 Helsinki 12 11,2 10,5 10,3 Vantaa 14 12,5 12,2 12 Koko maa Espoo Helsinki Vantaa Lähde: THL, Sotkanet Toimintaympäristön tila Espoossa

68 Espoon työttömyysaste 8,2 % helmikuussa ,5 %-yksikköä alhaisempi kuin vuotta aiemmin Kuuden suurimman kaupungin alhaisin Konserniesikunta, Strategiayksikkö Toimintaympäristön tila Espoossa

69 Nuorten työttömyysaste kääntyi laskuun v ja laskusuunta jatkuu Vuosikeskiarvo v oli 8,9 % (1,6 %-yksikköä vuodentakaista alhaisempi) Tammi-helmikuun 2018 keskiarvo oli 7,4 % (1,9 %-yksikköä vuodentakaista alhaisempi) Alle 25 v työttömien määrä on todellisuudessa pienentynyt tilastoja maltillisemmin. Syynä on se, että TEtoimisto käynnisti vuoden 2017 alussa asiakkaiden määräaikaishaastattelut. Niiden tuloksena työvoimahallinnon asiakasrekistereistä on poistettu mm. henkilöitä, jotka ovat jo aiemmin siirtyneet avoimille työmarkkinoille, oppilaitokseen tai eläkkeelle, mutta eivät ole ilmoittaneet muutoksesta TEtoimistolle. Konserniesikunta, Strategiayksikkö Toimintaympäristön tila Espoossa

70 Helmikuun 2018 lopulla Espoossa ulkomaalaisten työttömyysaste 18,1 % pääkaupunkiseudun alhaisin 3,8 %-yksikköä alhaisempi kuin vuotta aiemmin Ulkomaalainen = ulkomaan kansalainen Lähde: TEM Konserniesikunta, Strategiayksikkö Toimintaympäristön tila Espoossa

71 Helmikuun 2018 lopulla Espoossa työtöntä työnhakijaa työttömien määrä laskenut v lopulta lähtien naisia 46 %, miehiä 54 % Naisten osuus on kasvanut vuodesta 2014 lähtien, tosin kasvu on hidastunut vuodesta 2017 alkaen Lähde: TEM Toimintaympäristön tila Espoossa

72 Helmikuun 2018 lopulla Espoossa pitkäaikaistyöttömiä 4043 (1725 vähemmän kuin vuotta aiemmin) osuus työttömistä 35 % (7 %-yksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin) Pitkäaikaistyöttömien ja alle 25 v työttömien määrä on todellisuudessa pienentynyt tilastoja maltillisemmin. Syynä on se, että TEtoimisto käynnisti vuoden 2017 alussa asiakkaiden määräaikaishaastattelut. Niiden tuloksena työvoimahallinnon asiakasrekistereistä on poistettu mm. henkilöitä, jotka ovat jo aiemmin siirtyneet avoimille työmarkkinoille, oppilaitokseen tai eläkkeelle, mutta eivät ole ilmoittaneet muutoksesta TEtoimistolle. Lähde: TEM Konserniesikunta, Strategiayksikkö Toimintaympäristön tila Espoossa

73 Pienituloisuusaste Espoossa on kääntynyt nousuun vuonna 2016 Toimintaympäristön tila Espoossa

74 Perustoimeentulotukea saaneiden määrä on kasvanut Toimintaympäristön tila Espoossa

75 Perustoimeentulotukea saaneiden vieraskielisten määrä sekä osuus ovat kasvaneet Toimintaympäristön tila Espoossa

76 Perustoimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden määrä on kasvanut Perheitä Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet (%-osuus lapsiperheistä) 3986 (11,6 %) (9,8 %) 3524 (10,4 %) 3000 Perustoimeentulotuki Harkinnanvarainen toimeentulotuki = Kelasta perustoimeentulotukea saaneet Toimintaympäristön tila Espoossa Lähde: Effica ja Kela 76

77 Alueet. Vertailtava tulos Neljä viidestä on tyytyväisiä taloudelliseen tilanteeseensa Väitteen Olen tämän hetkiseen taloudelliseen tilanteeseeni tyytyväinen. kanssa osittain tai täysin samaa mieltä oli 81 % vastaajista. Tyytyväisten osuus on kasvanut hiukan edellisestä kerrasta. Espoon keskuksessa ja Leppävaarassa tyytyväisyys on muuta Espoota vähäisempää. Huomaa väittämän suunta: samaa mieltä =tilanne positiivinen % vastaajista Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä EOS Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Sam % os Espoo 2017, n= % Espoo 2015, n= % Espoo 2014, n= % Espoo 2013, n= % Espoo 2012, n= % Espoo 2011, n= % Leppävaara 2017, n= % Tapiola 2017, n= % Matinkylä-Olari 2017, n= % Espoonlahti 2017, n= % Espoon keskus 2017, n= % Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 (¹) 81 (tulos on 95 % todennäköisyydellä tällä välillä) Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa

78 Hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä: Asumisen tila Espoossa rakennetaan ennätysmäärä asuntoja: viime vuonna aloitettiin uuden asunnon rakentaminen. Määrä on yli 500 asuntoa enemmän kuin edellisenä vuonna. Suomen asunnottomista yli puolet on pääkaupunkiseudulla. Väestönkasvusta huolimatta asunnottomien määrä ei ole kasvanut merkittävästi. Asunnottomuuden kasvua on pystytty ehkäisemään toteuttamalla asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelmaa Yksinäisten maahanmuuttajataustaisten ja pitkäaikaisasunnottomien määrä väheni vuonna 2017 Kaupungin vuokra-asuntoa hakevien määrä pääkaupunkiseudun kunnissa on kasvanut viime vuodesta Keskimäärin 80 % kaupungin vuokra-asunnon hakijoista kuuluu yhden tai kahden hengen talouksiin Kaupungin vuokra-asunnon saa vuosittain keskimäärin hakijataloutta Toimintaympäristön tila Espoossa

79 Suomen asunnottomista yli puolet on pääkaupunkiseudulla Koko maassa oli vuonna 2017 yli asunnotonta, joista Helsingissä. Asunnottomat yksinäiset / 1000 asukasta Asunnottomien osuus kasvoi Helsingin lisäksi myös Espoossa, Turussa ja Oulussa. Lähde: Kuntien asuntomarkkinaselvitykset (ARA) Toimintaympäristön tila Espoossa

80 Hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä: Elinympäristö Matkustajien tyytyväisyys HSL-alueen joukkoliikenteeseen parantunut viimeisen vuoden aikana Espoolaisista 70% on tyytyväisiä julkisen liikenteen hoitoon Pyöräilyn suosio on kasvanut merkittävästi ja myös kävelyn suosio on lisääntynyt Liikenneolot jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kannalta on espoolaisten vastaajien mielestä hoidettu hyvin ja pyöräilijöiden liikenneturvallisuus on parantunut Ilmansaasteiden pitoisuudet ovat laskeneet Tyytyväisyys ilman laatuun on parantunut viime vuosina Meluntorjuntaan tyytyväisten osuus kasvaa hitaasti Maankäytön suunnittelussa huomioidaan hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Toimintaympäristön tila Espoossa

81 Ilmansaasteiden pitoisuudet ovat laskeneet Typpidioksidin vuosikeskiarvo µg/m Raja-arvo Leppävaara Luukki Toimintaympäristön tila Espoossa Lähteet: HSY, Espoon ympäristökeskus

82 Pyöräilyn suosio on kasvanut merkittävästi ja myös kävelyn suosio on lisääntynyt Kestävien kulkutapojen liikennemäärän kasvu on ollut asukasmäärän kasvua suurempi: kävely keskustaalueilla on kasvanut 25 % ja keskusten välinen pyöräily 96 % laskentakohteissa. Lähde: Espoon liikennekatsaus 2017 Toimintaympäristön tila Espoossa

83 Hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä: Lähiympäristön turvallisuus Espoolaiset kokevat pääsääntöisesti hyväksi yleisen järjestyksen ja turvallisuuden Katuturvallisuusindeksin mukaan Espoo on kuusikkokunnista turvallisin. Indeksiluku hieman huonompi nyt kuin kahtena edellisenä vuotena. Rikoslakirikosten määrä suhteutettuna asukaslukuun on pysynyt pienempänä kuin muissa vastaavan kokoisissa kaupungeissa. Omaisuusrikosten määrä suhteutettuna asukaslukuun on pysynyt tasaisena useita vuosia Pahoinpitelyrikosten määrä asukaslukuun suhteutettuna on pysynyt tasaisena. Lievää nousua viimeisten kolmen vuoden aikana. Määrä edelleen Kuusikko-kuntien pienin. Kotihälytysten määrä asukaslukuun suhteutettuna on pysynyt tasaisena. Luvut ovat Kuusikko-kunnista selvästi alhaisimmat. Tieliikenneonnettomuuksien määrä on vähentynyt Espoossa viime vuosina. Rakennuspalojen ja rakennuspalovaarojen määrä oli vuonna 2017 korkein kuuteen vuoteen. Toimintaympäristön tila Espoossa

84 Vertailukunnat Espoon alueet Espoo Espoolaiset kokevat pääsääntöisesti yleisen järjestyksen ja turvallisuuden hyväksi Vastaajista 89 % piti yleistä järjestystä ja turvallisuutta Espoossa hyvin hoidettuna. Osuus on vertailuryhmän keskiarvoon nähden korkea. Edellisestä tutkimuskerrasta tyytyväisten osuus on pienentynyt kuusi prosenttiyksikköä. % vastaajista Espoo 2017, n=620 Espoo 2016, n=1265 Espoo 2015, n=606 Espoo 2014, n=564 Espoo 2013, n=626 Espoo 2012, n=1380 Espoo 2011, n=663 Espoo 2010, n=692 Espoo 2006, n=880 Espoo 2005, n=1731 Espoo 2003, n=950 Leppävaara 2017, n=142 Tapiola 2017, n=97 Matinkylä-Olari 2017, n=117 Espoonlahti 2017, n=137 Espoon keskus 2017, n=119 Helsinki 2016, n=1054 Lahti 2015, n=464 Oulu 2016, n=518 Turku 2016, n=581 Vantaa 2016, n=1040 VERTAILUKUNNAT, ka.=3,94 0 Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2017 Toimintaympäristön tila Espoossa K Keskia 4,0 4,1 4,1 4,0 4,0 3,9 3,9 3,9 3,9 3,9 3,9 4,0 4,0 4,0 4,1 3,9 4,0 3,8 3,9 4,0 3,8 3,9

85 Katuturvallisuusindeksissä on kolmen viimeisimmän vuoden osalta pientä laskua Espoossa on edelleen kuusikkokuntien paras katuturvallisuus 160,00 Katuturvallisuusindeksi: 140,00 120,00 100,00 80,00 60,00 40,00 20,00 0, Helsinki Vantaa Espoo Tampere Turku Oulu Lähde: Polstat Painokertoimella 10 - törkeä pahoinpitely, ryöstö, törkeä ryöstö Painokertoimella 5 - pahoinpitely, lievä pahoinpitely Painokertoimella 1 - rattijuopumus, törkeä rattijuopumus, vesiliikennejuopumus - vahingonteko, törkeä vahingonteko, lievä vahingonteko Indeksi on muutosta ilmaiseva suhdeluku. Suhteellista arvoa verrataan jonkin vuoden koko maan suhteelliseen arvoon, joka on 100. Yleensä suurempi arvo eli yli 100 tarkoittaa parempaa arvoa kuin vertailuvuoden arvo. Katuturvallisuusindeksi lasketaan ilmoitettujen rikosten ja asukasluvun avulla. Tietyt nimikkeet saavat painokertoimen. Asukasluku jaetaan painotetulla rikosmäärällä. Luku suhteutetaan tietyn vuoden koko maan arvoon Toimintaympäristön tila Espoossa

86 Hyvinvointitietoa ikäryhmittäin: Lapset, nuoret ja lapsiperheet Suuri osa lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä Alakoululaisista tytöistä ja pojista 90 % on erittäin tai melko tyytyväisiä elämäänsä, nuoruusikäisistä 75 %. Nuoruusikäiset pojat ovat selvästi tyytyväisempiä elämäänsä kuin tytöt. Yli 85 % lapsista ja nuorista kokee olevansa tärkeä osa lähiyhteisöään. Vähintään yksi hyvä ystävä on lähes kaikilla alakoululaisilla (99,5 %) ja suurella osalla myös nuoruusikäisistä (90 %). Viikoittain harrastaa noin 90 % alakoululaisista ja yläkoululaisista, lukiolaisista 95 % ja ammattiin opiskelevista 80 %. Mielen hyvinvointiin vaikuttavissa asioissa on huolenaiheita Koulukiusaamista kokee viikoittain 7 % alakoululaista ja 5 % yläkoululaisista. Toisella asteella koulukiusaaminen on selvästi vähäisempää. Syrjivää kiusaamista koulussa tai vapaa-ajalla ulkonäön, kielen, uskonnon, sukupuolen, perheen tai vammaisuuden takia kokee yläkoululaisista noin joka neljäs, alakoululaisista joka viides ja toisen asteen opiskelijoita noin joka kymmenes. Viidesosa nuoruusikäisistä kokee oman terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Osuus on noussut erityisesti yläkoulussa ja lukiossa. Alakoululaisista noin joka kymmenes on kokenut mielialaan liittyviä ongelmia lähiaikoina. Tyttöjen ahdistuneisuus on selvästi yleisempää kuin poikien kaikissa nuoruusikäisten ryhmissä. Toimintaympäristön tila Espoossa

87 Nuorten tupakointi on vähentynyt ja raittius on lisääntynyt Nuorten tupakointi on vähentynyt merkittävästi viime vuosina. Yläkoululaista ja lukiolaisista 3 % tupakoi päivittäin ja ammattiin opiskelevista 13 %. Nuuskaaminen on lisääntynyt ammattiin opiskelevilla. Pojat nuuskaavat selvästi yleisemmin kuin tytöt. Raittius on lisääntynyt selvästi sekä yläkoululaisilla että toisen asteen opiskelijoilla. Yläkoululaisista joka kymmenes ja toisen asteen opiskelijoista noin joka viides juo itsensä humalaan vähintään kerran kuukaudessa. Säännöllinen humalajuominen on vähentynyt ammattiin opiskelevilla. Joka kymmenes yläkoululainen, joka viides lukiolainen ja joka neljäs ammattiin opiskeleva on kokeillut marihuanaa tai kannabista. Kiireellisten sijoitusten syinä on yhä useammin lasten ja nuorten päihteidenkäyttö. Palvelut hyvinvoinnin tukena Lasten ja nuorten palveluissa toimintaa on pyritty kehittämään ennaltaehkäisevään suuntaan. Opiskeluhuollon yhteisöllistä työtä ja lasten terapiapalveluiden ennaltaehkäisevää palvelua on lisätty. Perusopetuksessa 36 % vieraskielisistä lapsista saa tehostettua tukea, kun osuus suomenkielisistä lapsista on 6 %. Yleisesti lasten ja nuorten palveluissa on näkyvissä tuentarpeen kasvua. Esimerkiksi nuorisopoliklinikan, opiskeluhuollon ja lasten terapiapalvelujen asiakkaiden määrät ovat nousseet. Myös kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on kasvussa. Toimintaympäristön tila Espoossa

88 Yhä suurempi osa nuorista kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Lähde: Kouluterveyskysely

89 Ylipaino on lisääntynyt nuoruusikäisten ikäryhmässä Ylipainoisuus, % Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Lähde: Kouluterveyskysely

90 Tyttöjen ahdistuneisuus on huomattavasti yleisempää kuin poikien Kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta kahden viime viikon aikana on kokenut 14 % yläkoululaisista, 12 % lukiolaisista ja 11 % ammattiin opiskelevista. Tyttöjen osuudet kaikissa näissä ryhmissä ovat selvästi suuremmat kuin poikien, esimerkiksi yläkoululaisissa 22 % vrt. pojat 6%. Kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta kahden viime viikon aikana, % Lähde: Kouluterveyskysely 2017 Toimintaympäristön tila Espoossa

91 Yhä suurempi osa nuorista on raittiita. Joka kymmenes yläkoululainen ja joka neljäs ammattiin opiskeleva on kokeillut marihuanaa tai kannabista Ammatillinen oppilaitos Lukio 1. ja 2. vuosi Perusopetus 8. ja 9. lk Raittius, % 33,7 34,2 63,1 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 10,1 20,2 22,1 Kokeillut marihuanaa tai kannabista ainakin kerran, % 11,8 18,3 26,1 Nuuskaa päivittäin, % 4,7 4,0 11,0 Tupakoi päivittäin, % 2,5 3,2 12,9 Lähde: Kouluterveyskysely 2017 Toimintaympäristön tila Espoossa ,0 20,0 40,0 60,

92 Suurin osa lapsista ja nuorista harrastaa säännöllisesti ja kokee olevansa tärkeä osa lähiyhteisöään (perhe, suku, ystäväporukka, harrastusporukka) Toimintaympäristön tila Espoossa

93 Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä kasvaa Uudet sijoitukset v (lkm) Uudet huostaanotot Avohuollon sijoitukset Kiireelliset sijoitukset Lähde: Kuusikko-raportit ja Effica 2017 Toimintaympäristön tila Espoossa

94 Hyvinvointitietoa ikäryhmittäin: Työikäiset Työikäisten terveydentila ja työkyky ovat keskimääräistä parempia Sairauspäivärahaa saaneiden määrä on vähentynyt, osuus on keskimääräistä pienempi Lääkekorvauksia saavien osuus keskimääräistä pienempi Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus on vähentynyt, osuus on keskimääräistä pienempi Mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus ei kuitenkaan ole pienentynyt vuosituhannen alkuun nähden Koettua hyvinvointia ja terveyskäyttäytymistä kuvaavaa tietoa on saatavissa seuraavan kerran keväällä Aiemmat tiedot löytyvät vuoden 2017 Hyvinvointi-koosteesta. Toimintaympäristön tila Espoossa

95 Sairauspäivärahaa saaneiden määrä on vähentynyt Osuus pienempi kuin maassa ja kuusikkokunnissa keskimäärin 140 Sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku 40 Vantaa Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Lähde: Tilastot sairauspäivärahasta (Kela)

96 Työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on pienentynyt viime vuosina samoin kuin muissa kuusikkokunnissa ja koko maassa Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavankäisestä väestöstä Koko maa 6 Espoo 5 4 4,9 4,7 4,7 4,7 4,7 4,7 4,6 4,7 4,6 4,6 4,5 4,3 4,1 4 3,8 3,7 3,6 Helsinki Oulu Tampere Turku 3 Vantaa Toimintaympäristön tila Espoossa Lähde: Eläketilastot (ETK) 96

97 Elinolot Hyvinvointitietoa ikäryhmittäin: Ikäihmiset Suuri osa ikäihmisistä elää itsenäistä ja aktiivista elämää. Vain pieni osa tarvitsee varsinaisia vanhuspalveluja. Yksinasuvien 65 vuotta täyttäneiden osuus on Espoossa pienempi kuin Kuusikko-kunnissa 75 vuotta täyttäneiden kotona asuminen on Espoossa hieman keskimääräistä yleisempää 65 vuotta täyttäneiden kuolleisuus on kuusikkokuntia vähäisempää Terveydentila ja toimintakyky Ikäihmisten hyvinvointi on ollut useiden osoittimien osalta parempi kuin kuusikkokunnissa tai maassa keskimäärin. Tiedot löytyvät vuoden 2017 Hyvinvointi-koosteesta. Seuraavan kerran koettua hyvinvointia ja terveyskäyttäytymistä kuvaavaa tietoa on saatavissa keväällä Toimintaympäristön tila Espoossa

98 Espoossa kotona asuu hieman keskimääräistä useampi 75 vuotta täyttänyt 94 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä ,8 89,4 90,6 91, ,1 90,7 91,9 92,3 Koko maa Espoo 88 Helsinki Oulu Tampere 86 Turku Vantaa Lähde: Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterit (THL) Toimintaympäristön tila Espoossa

99 65 vuotta täyttäneiden kuolleisuus kuusikkokuntia vähäisempää Kuolleisuus 65 vuotta täyttäneillä / vastaavanikäistä Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Lähde: Tilastokeskus, kuolleiden tilasto

100 Hyvinvointitietoa koskien kaikkia ikäryhmiä: Kuolleisuus kuusikkokuntia vähäisempää Kuolleisuus / asukasta Koko maa Espoo ,9 981,3 Helsinki Oulu Tampere 632,5 812,1 831, Turku 979,9 Vantaa 642,5 Toimintaympäristön tila Espoossa Lähde: Kuolleiden tilasto (Tilastokeskus)

101 Hyvinvointitietoa koskien kaikkia ikäryhmiä: Sairastavuus kuusikkokuntia vähäisempää Espoo Vantaa Sairastavuusindeksi, ikävakioitu 75,9 88,4 Turku Tampere Oulu 98,1 96,7 107, Helsinki 89, Lähde: Kelan tilastot Toimintaympäristön tila Espoossa

102 Ekologisesti kestävä kehitys Kuvasarjan alkuun Toimintaympäristön tila Espoossa

103 Kasvihuonekaasupäästöt laskevat edelleen, kokonaispäästöissä vuoden 1990 lähtötaso lähes saavutettu vaikka asukkaita lisää Kasvihuonekaasupäästöt Espoossa, tonnia CO 2 -ekv Maatalous Jätteiden käsittely Teollisuus ja työkoneet Liikenne Kulutussähkö Sähkölämmitys Öljylämmitys Kaukolämpö Lähde: HSY Toimintaympäristön tila Espoossa

104 Nimellisteho (kw) Nimellisteho kw Aurinkosähkön tuotanto kasvaa Verkkoon liitetty tuotanto Espoon alueella 500 Kaupungin oma tuotanto Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Lähde: Caruna ja Espoon kaupunki

105 Espoolaiset investoivat maalämpöön poratut kaivot yhteensä kpl Toimintaympäristön tila Espoossa

106 Euroopan kestävin kaupunki pärjää luonnolla ja ympäristönsuojelulla* Luonto ja vedet Espoossa on paljon ja laadukkaita viheralueita sekä laajat, arvokkaat Natura alueet. Runsas järvien ja jokien määrä nostaa Espoon sijoitusta. Tulvariskit ovat pieniä ja läpäisemätöntä pintaa on vähän. Ympäristönsuojelu Pienhiukkaspäästöt ovat alhaiset ja ilman laatu on hyvä. Liikenteen melu on hallinnassa. Pyöräteitä on paljon. Maaperä ja pohjavedet ovat hyvässä kunnossa. Jätehuolto ja vesihuolto toimivat. *Espoo on kahdesti arvioitu Euroopan kestävimmäksi kaupungiksi hollantilaisen Telos-tutkimuslaitoksen tekemässä selvityksessä. Espoon vahvuutena on erityisesti hyvin hoidetut ympäristöasiat. 2016: Towards Sustainable EU Cities, A quantitative benchmark study of 114 European and 31 Dutch cities 2017: Benchmarking Sustainability performance of Espoo with selected EU cities. 2018: Tulokset ovat käytettävissä kesäkuussa 2018 Toimintaympäristön tila Espoossa

107 Kaupungin talouden toimintaympäristö Tilinpäätös 2017 Kuvasarjan alkuun Toimintaympäristön tila Espoossa

108 Verotulojen rakenne ja kehitys Kunnallisvero 1 236,9 (TA 1 185) M muutos 0,9 % Yhteisövero 137,2 (TA 121,8) M muutos 13,7 % Kiinteistövero 116,2 (TA 114) M muutos 16,5 % Yhteensä 1 490,3 (TA 1 420,9)M muutos 2,9 %, ylitys 69 ME: suhdannekäänne, oikaisutilitykset ja yhteisöveron Kahon2 tilitys Toimintaympäristön tila Espoossa

109 1 000 euroa Rahastot kirjanpitoarvo Elinkeino ja työll. Vahinkorahasto Investointirahasto Peruspalvelujen keh.r. PP+maanh. rah. Rahastojen kirjanpidollinen tulos oli 38,6 milj. euroa ja talousarvioon oli budjetoitu 15,2 M. Rahastot tuottivat vuonna 2017 yhteensä 45,7 M. Tuotto PMIR osalta 7%. Rahastoja ei purettu vuonna 2017 Tuotot eivät ole vuoden aikana käytettävissä, vaan ne kertyvät rahastoon. Sieltä ne ovat jatkossa valtuuston päätöksellä käytettävissä rahastojen sääntöjen mukaisesti Toimintaympäristön tila Espoossa

110 Toimintakulut tiliryhmittäin Milj. euroa Henkilöstökulut Palvelujen ostot Tarvikkeet Avustukset Muut kulut yht. sis. ulkoiset kulut Vertailukelpoinen kasvu (toimeentulotuen siirto, valmistus omaan käyttöön kirjaustavan muutos ja Kiky huomioiden) kasvu edelliseen vuoteen 3,1 % Toimintaympäristön tila Espoossa

111 Arvioitu konsernilainojen kehitys (metron kustannusnousu huomioiden) MEUR TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP TPE Kaupungin lainakanta Konsernilainat (pl. Espoon Asunnot Oy ja HSY) Lainamäärä kasvaa 3,5 mrd euroon valtuustokauden lopulla. Toimintaympäristön tila Espoossa

112 Konsernin lainakanta 2017 eur/asukas Toimintaympäristön tila Espoossa

113 Konsernin keskeiset tunnusluvut Toimintakate parantunut Toimintatuotot/kulut 44,7 44 Vuosikate/ poistot % 119,2 125 heikentynyt Tilikauden tulos 52,5 73,6 heikentynyt Omavaraisuusaste % 40,9 42 heikko, hyvä +70 % Suhteellinen velkaantuneisuus% * 147,3 140,3 heikentynyt Lainanhoitokate** 2,0 1,9 tyydyttävä 1-2 Investointien tulorahoitus% 56,2 42,7 Lainakanta eur/as heikentynyt * Suhteellinen velkaantuneisuus kertoo kuinka suuri osuus kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. ** Lainanhoitokate kertoo kunnan/konsernin tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Toimintaympäristön tila Espoossa

114 Kaupungin henkilöstö Kuvasarjan alkuun Toimintaympäristön tila Espoossa

115 Henkilöstömäärä- ja rakennemittarit (1) Kaupungin henkilöstömäärän kehitys v (lkm, tilanne ) Espoolaisia yhtä kaupungin työntekijää kohden v (lkm) v v v v v ,00 20,00 18,00 16,00 14,00 12,00 10,00 v v v v v Henkilötyövuosien määrän kehitys v (lkm) ,00 v v v v v v v v v v Toimintaympäristön tila Espoossa ,00 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 Maahanmuuttajataustaisten osuus henkilöstöstä v (%) 5,1 5,9

116 Henkilöstömäärä- ja rakennemittarit (2) henkilöä 2200 Henkilöstön ikärakenne henkilöä 6000 Henkilöstön palvelusaika Naiset Miehet <25 v v v v v v v v v. >65 v. Naiset Miehet alle 5v. 5-9 v v v v v. yli 30 v. Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus v (%) Koko- ja osa-aikaiset sekä sivutoimiset palvelussuhteet , , ,00 4,00 3,00 2,00 1,00 Koko lähtövaihtuvuus Eläkkeelle siirtyneiden osuus Kokoaikaiset Osa-aikaiset Sivutoimiset 0,00 v v v v v Toimintaympäristön tila Espoossa

117 Riittävän lukutaidon tason saavuttaneiden osuus laski hieman kaikkien osalta kuitenkin parannusta S2-oppilaissa *ALLU on suomenkielisessä perusopetuksessa käytetty 2. ja 4. luokan luetun ymmärtämisen ja teknisen lukutaidon tasoa mittaava standardoitu lukutesti *Suomea toisena kielenä opiskelevat maahanmuuttajataustaiset oppilaat Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Lähde: Suomenkielinen opetustoimi 117