Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Espoolaisten hyvinvointi 2018

Transkriptio

1 Espoolaisten hyvinvointi

2 Hyvinvointi-koosteesta Espoolaisten hyvinvoinnin tilan laajempi tarkastelu tehdään kerran valtuustokauden aikana hyvinvointikertomuksen valmistelun yhteydessä Viimeisin laaja tarkastelu tehtiin vuonna 2017 Linkki koosteeseen Välivuosina raportoidaan hyvinvoinnista rajatummin, lähinnä hyvinvointisuunnitelmiin, Espoo tarinaan ja kehitysohjelmiin kytkeytyviä seurantatietoja sekä keskeisiä hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä

3 Sisällys HYVINVOINTIIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Väestö ja perherakenne Koulutus, työ, toimeentulo, asuminen Elinympäristö Lähiympäristön turvallisuus HYVINVOINTITIETOA IKÄRYHMITTÄIN Lapset, nuoret ja lapsiperheet Työikäiset Ikäihmiset

4 Hyvinvointiin vaikuttavat tekijät Väestö ja perherakenne Koulutus, työ, toimeentulo, asuminen Elinympäristö Lähiympäristön turvallisuus Sisällysluetteloon

5 Väestö ja perherakenne Sisällysluetteloon Koonnut: Noora Sipilä, Eija Österholm

6 Yhteenvetoa väestö- ja perherakenteesta Espoon väkiluku oli vuoden 2018 alussa asukasta. Väestö kasvoi asukkaalla eli 1,6 prosenttia vuoden 2017 aikana. Espoon väestö on kaksinkertaistunut vuodesta 1981 ja viime vuosina väestö on kasvanut keskimäärin asukkaan vuosivauhtia. Väestönlisäyksestä valtaosa on vieraskielistä. Viime vuosina syntyneiden enemmyys on kääntynyt laskuun ja kotimainen muuttovoitto on ylittänyt ulkomaisen muuttovoiton. Väestöstä yli puolet on työikäisiä vuotiaita. Vieraskielisten osuus väestöstä painottuu lapsiin, nuoriin ja työikäisiin. Lasten (0 17-vuotiaiden) osuus väestöstä on Espoossa kuusikkokuntien suurin, kun taas 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä on kuusikkokuntien pienin. Perheiden määrä kasvaa tasaisesti vuosittain, lapsettomien perheiden hieman lapsiperheitä voimakkaammin. Yleisin perhetyyppi Espoossa on aviopari ja lapsia. Yksinasuvien osuus asuntokunnista on Espoossa pienempi kuin koko maassa. Kuolleisuus ja sairastavuus on Espoossa matalampaa kuin muissa kuusikkokunnissa

7 Espoon väkiluku oli asukasta vuoden 2018 alussa Espoon väestönkasvu alkoi 1950-luvulla ja jatkuu väestöennusteen mukaan edelleen

8 Espoon kasvaa keskimäärin 4500 asukkaan vuosivauhtia Vuonna 2017 väestö kasvoi asukkaalla eli 1,6 prosenttia Väestönlisäyksestä valtaosa on vieraskielistä

9 Viime vuosina syntyneiden enemmyys on kääntynyt laskuun ja kotimainen muuttovoitto on ylittänyt ulkomaisen muuttovoiton Lähde: Tilastokeskus

10 Vanha-Espoossa ja Suur-Leppävaarassa väestönkasvu perustuu keskimääräistä korkeampaan syntyvyyteen, muilla suuralueilla muuttovoittoon Pohjois-Espoota lukuun ottamatta

11 Espoo saa eniten muuttovoittoa työikäisistä ja pienistä lapsista Kaikissa ikäryhmissä vieraskielisten muuttovoitto on suurempaa kuin kotimaankielisten Kotimaankielisten muuttotase on tappiollista 40-vuotiaista lähtien Lähde: Tilastokeskus

12 Espoon väestöstä valtaosa on työikäisiä vuotiaita Ikääntyneessä väestönosassa on selkeä naisenemmistö Ikäryhmä Lapset (0 17-v) Nuoret (18 24-v) Työikäiset (25 64-v) Väestömäärä 2017/ Ikääntyneet Yhteensä

13 Espoossa lasten osuus väestöstä on kuusikkokuntien korkein

14 Espoossa ja Vantaalla vuotiaiden nuorten osuus on pienempi kuin muissa kuusikkokunnissa

15 Työikäisen väestön osuus on pääkaupunkiseudun kunnissa korkeampi kuin muissa kuusikkokunnissa

16 Ikääntyneiden osuus väestöstä on Espoossa kuusikkokuntien matalin

17 Vieraskielinen väestö painottuu työikäisiin ja lapsiin Ikäryhmä Vieraskielinen väestö 2017/2018 lkm, (osuus ikäryhmästä) Lapset (0 17-v) (17,7%) Nuoret (18 24-v) (15,9 %) Työikäiset (25 64-v) (18,8 %) Ikääntyneet (3,0 %) (2,3 %) (2,1 %) Yhteensä (16,0 %)

18 Puhutuimmat vieraat kielet Espoossa ovat venäjä, viro, englanti ja arabia Yhteensä Espoossa puhuttiin 122 vierasta kieltä ja 42 kielessä oli yli 100 puhujaa

19 Yleisin perhetyyppi on aviopari ja lapsia Perhetyyppi Aviopari ilman lapsia Avopari ilman lapsia Perheiden lukumäärä vuodenvaihde 2016/ Aviopari ja lapsia Avopari ja lapsia Äiti ja lapsia Isä ja lapsia Perheet yhteensä

20 Perheiden määrä kasvaa tasaisesti väestönkasvun myötä Vuodenvaihteessa 2016/2017 Espoossa oli perhettä. Lapsettomia perheitä oli Lapsiperheitä eli perheitä, joissa on vähintään yksi 0 17-vuotias lapsi oli Sellaisia perheitä, joissa kaikki lapset olivat täysi-ikäisiä oli

21 Lapsiperheiden osuus perheistä on laskenut vuosittain ainakin 25 vuoden ajan

22 Espoossa yhden hengen asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista kuusikkokuntien matalin

23 Espoossa oli asuntokuntaa vuoden 2018 alussa Yhden hengen asuntokuntia oli eli 36 prosenttia

24 Kuolleisuus kuusikkokuntia vähäisempää Kuolleisuus / asukasta Koko maa Espoo ,9 981,3 Helsinki Oulu Tampere 632,5 812,1 831, Turku 979,9 Vantaa 642, Lähde: Kuolleiden tilasto (Tilastokeskus)

25 Sairastavuus kuusikkokuntia vähäisempää Espoo Vantaa Sairastavuusindeksi, ikävakioitu 75,9 88,4 Turku Tampere Oulu 98,1 96,7 107, Helsinki 89, Lähde: Kelan tilastot

26 Koulutus, työ, toimeentulo, asuminen Sisällysluetteloon Koonnut: Petri Lintunen, Sirpa Nykänen, Sammy Huotari, Tiina Kosama, Tiina Järvinen, Minna Joensuu

27 Yhteenvetoa koulutuksesta, työstä ja toimeentulosta Yli puolella vuotiaista espoolaisista on korkea-asteen tutkinto Korkea-asteen tutkinnon suorittaminen kuusikkokunnista yleisintä Espoossa. Työttömyyden tilanne helmikuussa 2018 Espoossa: työtöntä työnhakijaa (vähennystä 9 % helmikuusta 2017, työttömyyden kasvu taittui lokakuussa 2016) Työttömyysaste oli 9,1 % (0,9 %-yksikköä alhaisempi kuin vuotta aiemmin) Tammi-huhtikuussa nuorten työttömyysaste oli 9,3 %, (1,1 %-yksikköä alhaisempi kuin vuotta aiemmin) Tammi-huhtikuussa ulkomaan kansalaisten työttömyysaste oli 22,2 % (1,9 %- yksikköä alhaisempi kuin vuotta aiemmin) Vuonna 2016 kuusikkokuntien korkeimmat mediaanitulot oli Espoossa Pienituloisuusaste Espoossa on noussut Perustoimeentulotukea saaneiden määrä on lisääntynyt Valtaosa on tyytyväisiä taloudelliseen tilanteeseen

28 Yli puolella vuotiaista espoolaisista on korkeakoulututkinto

29 Korkea-asteen tutkinnon suorittaminen kuusikkokunnista yleisintä Espoossa

30 Espoon työttömyysaste 8,2 % helmikuussa ,5 %-yksikköä alhaisempi kuin vuotta aiemmin Kuuden suurimman kaupungin alhaisin Lähde: Tilastokeskus

31 Nuorten työttömyysaste kääntyi laskuun v ja laskusuunta jatkuu Vuosikeskiarvo v oli 8,9 % (1,6 %-yksikköä vuodentakaista alhaisempi) Tammi-helmikuun 2018 keskiarvo oli 7,4 % (1,9 %-yksikköä vuodentakaista alhaisempi) Alle 25 v työttömien määrä on todellisuudessa pienentynyt tilastoja maltillisemmin. Syynä on se, että TEtoimisto käynnisti vuoden 2017 alussa asiakkaiden määräaikaishaastattelut. Niiden tuloksena työvoimahallinnon asiakasrekistereistä on poistettu mm. henkilöitä, jotka ovat jo aiemmin siirtyneet avoimille työmarkkinoille, oppilaitokseen tai eläkkeelle, mutta eivät ole ilmoittaneet muutoksesta TEtoimistolle

32 Helmikuun 2018 lopulla Espoossa ulkomaalaisten työttömyysaste 18,1 % pääkaupunkiseudun alhaisin 3,8 %-yksikköä alhaisempi kuin vuotta aiemmin Ulkomaalainen = ulkomaan kansalainen Lähde: TEM

33 Helmikuun 2018 lopulla Espoossa työtöntä työnhakijaa naisia 46 %, miehiä 54 % Naisten osuus on kasvanut vuodesta 2014 lähtien, tosin kasvu on hidastunut vuodesta 2017 alkaen Lähde: TEM

34 Helmikuun 2018 lopulla Espoon työttömästä 991 (8 %) oli vuotiaita (22 % vähemmän kuin vuotta aiemmin) 6499 (56 %) oli vuotiaita (14 % vähemmän kuin vuotta aiemmin) 4166 (36 %) oli vuotiaita (16 % vähemmän kuin vuotta aiemmin) Lähde: TEM

35 Helmikuun 2018 lopulla Espoossa pitkäaikaistyöttömiä 4043 (1725 vähemmän kuin vuotta aiemmin) osuus työttömistä 35 % (7 %-yksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin) Pitkäaikaistyöttömien ja alle 25 v työttömien määrä on todellisuudessa pienentynyt tilastoja maltillisemmin. Syynä on se, että TEtoimisto käynnisti vuoden 2017 alussa asiakkaiden määräaikaishaastattelut. Niiden tuloksena työvoimahallinnon asiakasrekistereistä on poistettu mm. henkilöitä, jotka ovat jo aiemmin siirtyneet avoimille työmarkkinoille, oppilaitokseen tai eläkkeelle, mutta eivät ole ilmoittaneet muutoksesta TE-toimistolle. Lähde: TEM

36 Ulkomaalaistaustaisten työttömien osuus ulkomaalaistaustaisesta työvoimasta taustamaan mukaan Espoossa v Lähde: Tilastokeskus

37 Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla kuusikkokuntien matalin taloudellinen huoltosuhde

38 Vuonna 2016 Espoossa oli kuusikkokuntien korkeimmat mediaanitulot

39 Pienituloisuusaste Espoossa on kääntynyt nousuun vuonna

40 Perustoimeentulotukea saaneiden määrä on kasvanut

41 Perustoimeentulotukea saaneiden vieraskielisten määrä sekä osuus ovat kasvaneet

42 Perustoimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden määrä on kasvanut Perheitä Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet (%-osuus lapsiperheistä) 3986 (11,6 %) (9,8 %) 3524 (10,4 %) Perustoimeentulotuki Harkinnanvarainen toimeentulotuki = Kelasta perustoimeentulotukea saaneet Lähde: Effica ja Kela Toimintaympäristön tila Espoossa

43 Alueet. Vertailtava tulos Neljä viidestä on tyytyväisiä taloudelliseen tilanteeseensa Väitteen Olen tämän hetkiseen taloudelliseen tilanteeseeni tyytyväinen. kanssa osittain tai täysin samaa mieltä oli 81 % vastaajista. Tyytyväisten osuus on kasvanut hiukan edellisestä kerrasta. Espoon keskuksessa ja Leppävaarassa tyytyväisyys on muuta Espoota vähäisempää. Huomaa väittämän suunta: samaa mieltä =tilanne positiivinen % vastaajista Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä EOS Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Sam % os Espoo 2017, n= % Espoo 2015, n= % Espoo 2014, n= % Espoo 2013, n= % Espoo 2012, n= % Espoo 2011, n= % Leppävaara 2017, n= % Tapiola 2017, n= % Matinkylä-Olari 2017, n= % Espoonlahti 2017, n= % Espoon keskus 2017, n= % (¹) 81 (tulos on 95 % todennäköisyydellä tällä välillä) Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa

44 Neljäsosa yläkoululaisista ja kaksi viidestä ammattiin opiskelevasta kokee perheen taloudellisen tilanteen kohtalaiseksi tai sitä huonommaksi Lähde: Kouluterveyskysely 2017 Toimintaympäristön tila Espoossa

45 Alueet. Vertailtava tulos Joka kahdeksas tinkii terveydenhoidosta rahapulan vuoksi Väitteen "Olen rahapulan vuoksi joutunut viime aikoina tinkimään lääkkeistä tai muusta terveydenhoidosta. kanssa osittain tai täysin samaa mieltä oli 13 % vastaajista. Edellisestä tutkimuskerrasta osuus on kasvanut kaksi prosenttiyksikköä. Espoonlahdessa arviot olivat negatiivisempia kuin vuonna Huomaa väittämän suunta: eri mieltä =tilanne positiivinen % vastaajista Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä EOS Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Espoo 2017, n= Samaa m % osuus 12 % Espoo 2015, n= % Espoo 2014, n= % Espoo 2013, n= % Espoo 2012, n= % Espoo 2011, n= % Leppävaara 2017, n= % Tapiola 2017, n= % Matinkylä-Olari 2017, n= % Espoonlahti 2017, n= % Espoon keskus 2017, n= % o (¹) 12 (tulos on 95 % todennäköisyydellä tällä välillä) Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa

46 Alueet. Vertailtava tulos Joka kuudennen rahat eivät riitä harrastuksiin Väitteen "Minulla ei ole taloudellisten syiden vuoksi juurikaan mahdollisuuksia käyttää rahaa omiin tai lasten harrastuksiin." kanssa osittain tai täysin samaa mieltä oli 16 % vastaajista. Edellisestä tutkimuskerrasta osuus on laskenut yhden prosenttiyksikön. Huomaa väittämän suunta: eri mieltä =tilanne positiivinen % vastaajista Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä EOS Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Espoo 2017, n= Samaa % osuus 16 % Espoo 2015, n= % Espoo 2014, n= % Espoo 2013, n= % Espoo 2012, n= % Espoo 2011, n= % Leppävaara 2017, n= % Tapiola 2017, n= % Matinkylä-Olari 2017, n= % Espoonlahti 2017, n= % Espoon keskus 2017, n= % (¹) 16 (tulos on 95 % todennäköisyydellä tällä välillä) Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa (2) Vastausjakuma alueella poikkeaa muusta Espoosta ***erittäin merkitsevästi, **merkitsevästi, *=jokseenkin merkitseväst; o=suuntaa antavasti (khin neliö -testi). Testin tulos näyte

47 Joka viides yläkoululainen ja joka kolmas ammattiin opiskeleva kokee kiinnostavat harrastukset liian kalliina Lähde: Kouluterveyskysely

48 Alueet. Vertailtava tulos Rahapula vaikeuttaa joka kymmenennen kouluttautumista Väitteen "Taloudellinen tilanteeni rajoittaa omia tai lapseni koulutusmahdollisuuksia." kanssa osittain tai täysin samaa mieltä oli 9 % (¹) vastaajista. Osuus on pysynyt vuoden 2015 tasolla. Alueiden välillä ei ole tilastollisesti merkitsevää eroa, mutta Leppävaarassa samanmielisten osuus on suurempi kuin muilla alueilla. Huomaa väittämän suunta: eri mieltä =tilanne positiivinen % vastaajista Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä EOS Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Espoo 2017, n= Sama % osu 9 % Espoo 2015, n= % Espoo 2014, n= % Espoo 2013, n= % Espoo 2012, n= % Espoo 2011, n= % Leppävaara 2017, n= % Tapiola 2017, n= % Matinkylä-Olari 2017, n= % Espoonlahti 2017, n= % Espoon keskus 2017, n= % Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa

49 Yhteenvetoa asumisen tilasta Espoossa rakennetaan ennätysmäärä asuntoja: viime vuonna aloitettiin uuden asunnon rakentaminen. Määrä on yli 500 asuntoa enemmän kuin edellisenä vuonna. Suomen asunnottomista yli puolet on pääkaupunkiseudulla. Väestönkasvusta huolimatta asunnottomien määrä ei ole kasvanut merkittävästi. Asunnottomuuden kasvua on pystytty ehkäisemään toteuttamalla asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelmaa Yksinäisten maahanmuuttajataustaisten ja pitkäaikaisasunnottomien määrä väheni vuonna 2017 Kaupungin vuokra-asuntoa hakevien määrä pääkaupunkiseudun kunnissa on kasvanut viime vuodesta Keskimäärin 80 % kaupungin vuokra-asunnon hakijoista kuuluu yhden tai kahden hengen talouksiin Kaupungin vuokra-asunnon saa vuosittain keskimäärin hakijataloutta

50 Asuntotuotanto on lisääntynyt ennätystahtia Espoossa aloitettiin viime vuonna uuden asunnon rakentaminen. Määrä on yli 500 asuntoa enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuokra-asuntoja aloitettiin noin 1 171, joista valtion tukemia ARA-vuokraasuntoja oli lähes puolet. Asumisoikeusasuntoja aloitettiin 172. Lähde: TYT, asuntoyksikkö

51 Suomen asunnottomista yli puolet on pääkaupunkiseudulla Koko maassa oli vuonna 2017 yli asunnotonta, joista Helsingissä. Asunnottomat yksinäiset / 1000 asukasta Asunnottomien osuus kasvoi Helsingin lisäksi myös Espoossa, Turussa ja Oulussa. Lähde: Kuntien asuntomarkkinaselvitykset (ARA)

52 Asunnottomuuden kasvua pystytty ehkäisemään toteuttamalla asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelmaa Espoon asunnottomista neljäsosa (153) on pitkäaikaisasunnottomia. Nuorten, alle 25- vuotiaiden asunnottomien osuus on lähes yhtä suuri (145). Maahanmuuttaja -taustaisia asunnottomia oli 127. Lähde: Kuntien asuntomarkkinaselvitykset (ARA)

53 Yksinäisten maahanmuuttajataustaisten ja pitkäaikaisasunnottomien määrä väheni Asunnottomien perheiden ja pariskuntien määrä on pienentynyt Vuosi ( tilanne) Yksinäiset asunnottomat joista pitkäaikaisasunnottomia joista nuoria (alle 25 v) joista maahanmuuttajataustaisia Perheet ja pariskunnat perheet ja pariskunnat (hlöä näistä maahanmuuttajaperheitä maahanmuuttajaperheissä hlöä yht Yhteensä Lähde: Kuntien asunto-markkina-selvitykset (ARA)

54 Asunnon hakijoiden määrä pääkaupunkiseudun kunnissa on kasvanut edellisvuodesta Vuonna 2015 Helsingissä ja Vantaalla hakemusten voimassaoloaika puolittui 6 kuukaudesta 3 kuukauteen, mikä näkyi hakemusten määrään vähenemisenä. Lähde: TYT, asuntoyksikkö

55 Keskimäärin 80 % kaupungin vuokra-asunnon hakijoista kuuluu yhden tai kahden hengen talouksiin Kaupungin vuokraasuntojen hakijamäärä laski vuonna 2016, koska hakemusten voimassaoloaika puolittui Lähde: TYT, asuntoyksikkö

56 Kaupungin vuokra-asunnon saa vuosittain keskimäärin hakijataloutta Keskimäärin 70 % kaupungin vuokraasunnon saaneista kuuluu yhden tai kahden hengen talouksiin Lähde: TYT, asuntoyksikkö 56

57 Elinympäristö Sisällysluetteloon Koonnut: Tiina Järvinen, Leena Sjöblom, Tiina Kosama, Päivi Ahlroos

58 Yhteenvetoa elinympäristöstä Matkustajien tyytyväisyys HSL-alueen joukkoliikenteeseen parantunut viimeisen vuoden aikana Espoolaisista 70% on tyytyväisiä julkisen liikenteen hoitoon Pyöräilyn suosio on kasvanut merkittävästi ja myös kävelyn suosio on lisääntynyt Liikenneolot jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kannalta on espoolaisten vastaajien mielestä hoidettu hyvin ja pyöräilijöiden liikenneturvallisuus on parantunut Ilmansaasteiden pitoisuudet ovat laskeneet Tyytyväisyys ilman laatuun on parantunut viime vuosina Meluntorjuntaan tyytyväisten osuus kasvaa hitaasti Maankäytön suunnittelussa huomioidaan hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

59 Matkustajien tyytyväisyys HSL-alueen joukkoliikenteeseen parantunut hieman viimeisen vuoden aikana Lähde: HSL Asty Web,

60 Espoolaisista 70% on tyytyväisiä julkisen liikenteen hoitoon Julkiseen liikenteen hoitoon tyytymättömien osuus kasvoi joillakin alueilla vuonna Espoolaisista 70 % on sitä mieltä, että julkinen liikenne on hoidettu hyvin. Leppävaarassa tyytyväisten osuus on kasvanut. Lähde: FCG, KAPA kaupunki- ja kuntapalvelut

61 Pyöräilyn suosio on kasvanut merkittävästi ja myös kävelyn suosio on lisääntynyt Kestävien kulkutapojen liikennemäärän kasvu on ollut asukasmäärän kasvua suurempi: kävely keskustaalueilla on kasvanut 25 % ja keskusten välinen pyöräily 96 % laskentakohteissa. Lähde: Espoon liikennekatsaus

62 Liikenneolot jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kannalta on espoolaisten vastaajien mielestä hoidettu hyvin Miten hyvin liikenneolot jalankulkijan kannalta on hoidettu asuinkunnassa, Tyytyväisten osuus kantaa ottaneista, % Miten hyvin liikenneolot pyöräilijän kannalta on hoidettu asuinkunnassa, Tyytyväisten osuus kantaa ottaneista, % Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa

63 Espoolaiset vastaajat varsin tyytyväisiä jalankulkijan liikenneturvallisuuteen, pyöräilijät kokevat liikenneturvallisuuden parantuneen Miten hyvin liikenneturvallisuus jalankulkijan kannalta on hoidettu asuinkunnassa, Tyytyväisten osuus kantaa ottaneista, % Miten hyvin liikenneturvallisuus pyöräilijän kannalta on hoidettu asuinkunnassa, Tyytyväisten osuus kantaa ottaneista, % Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa

64 Ilmansaasteiden pitoisuudet ovat laskeneet Typpidioksidin vuosikeskiarvo µg/m Raja-arvo Leppävaara Luukki Toimintaympäristön tila Espoossa Lähteet: HSY, Espoon ympäristökeskus

65 Tyytyväisyys ilman laatuun on parantunut viime vuosina Espoossa ilman laadun hoitoon tyytyväisten osuus on kasvanut pidemmällä aikavälillä kaikissa kaupunkikeskuksissa. Lähde: FCG, KAPA kaupunki- ja kuntapalvelut

66 Meluntorjuntaan tyytyväisten osuus on kasvanut pidemmällä aikavälillä Meluntorjunnan hoitoon tyytyväisten osuus kasvaa tasaisesti. Lähde: FCG, KAPA kaupunki- ja kuntapalvelut

67 Suuri osa vastaajista ei kiinnitä huomiota liikkumisen esteettömyyteen, ei osaa sanoa -vastausten osuus tästä syystä erittäin suuri Esteettömyys on huomioitu kaikessa katujen ja yleisten alueiden suunnittelussa sekä kunnossapidossa. Samoin viheralueilla esteettömyyteen on kiinnitetty huomiota paitsi kunnossapidossa myös erillisissä viheralueiden kunnostushankkeissa. Lähde: FCG, KAPA kaupunki- ja kuntapalvelut

68 Lähiympäristön turvallisuus Sisällysluetteloon Koonnut: Satu Laukkanen, Ari Oja, Petri Häkkinen

69 Yhteenvetoa lähiympäristön turvallisuudesta Espoolaiset kokevat pääsääntöisesti hyväksi yleisen järjestyksen ja turvallisuuden Katuturvallisuusindeksin mukaan Espoo on kuusikkokunnista turvallisin. Indeksiluku hieman huonompi nyt kuin kahtena edellisenä vuotena. Rikoslakirikosten määrä suhteutettuna asukaslukuun on pysynyt pienempänä kuin muissa vastaavan kokoisissa kaupungeissa. Omaisuusrikosten määrä suhteutettuna asukaslukuun on pysynyt tasaisena useita vuosia Pahoinpitelyrikosten määrä asukaslukuun suhteutettuna on pysynyt tasaisena. Lievää nousua viimeisten kolmen vuoden aikana. Määrä edelleen Kuusikko-kuntien pienin. Kotihälytysten määrä asukaslukuun suhteutettuna on pysynyt tasaisena. Luvut ovat Kuusikko-kunnista selvästi alhaisimmat. Tieliikenneonnettomuuksien määrä on vähentynyt Espoossa viime vuosina. Rakennuspalojen ja rakennuspalovaarojen määrä oli vuonna 2017 korkein kuuteen vuoteen

70 Vertailukunnat Espoon alueet Espoo Espoolaiset kokevat pääsääntöisesti yleisen järjestyksen ja turvallisuuden hyväksi Vastaajista 89 % piti yleistä järjestystä ja turvallisuutta Espoossa hyvin hoidettuna. Osuus on vertailuryhmän keskiarvoon nähden korkea. Edellisestä tutkimuskerrasta tyytyväisten osuus on pienentynyt kuusi prosenttiyksikköä. % vastaajista Espoo 2017, n=620 Espoo 2016, n=1265 Espoo 2015, n=606 Espoo 2014, n=564 Espoo 2013, n=626 Espoo 2012, n=1380 Espoo 2011, n=663 Espoo 2010, n=692 Espoo 2006, n=880 Espoo 2005, n=1731 Espoo 2003, n=950 Leppävaara 2017, n=142 Tapiola 2017, n=97 Matinkylä-Olari 2017, n=117 Espoonlahti 2017, n=137 Espoon keskus 2017, n=119 Helsinki 2016, n=1054 Lahti 2015, n=464 Oulu 2016, n=518 Turku 2016, n=581 Vantaa 2016, n=1040 VERTAILUKUNNAT, ka.=3,94 0 Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa K Keskia 4,0 4,1 4,1 4,0 4,0 3,9 3,9 3,9 3,9 3,9 3,9 4,0 4,0 4,0 4,1 3,9 4,0 3,8 3,9 4,0 3,8 3,9

71 Tyytyväisten osuus hiukan pienempi kuin vuonna 2015 Espoolaiset kokevat, että oman asuinalueen turvallisuutta hoidetaan hyvin Miten hyvin asuinalueen turvallisuus on hoidettu asuinkunnassa Espoo Espoon alueet Vertailukunnat % vastaajista Espoo 2017, n=619 Espoo 2016, kysymys ei mukana Espoo 2015, n=605 Espoo 2014, n=566 Espoo 2013, n=626 Espoo 2012, n=1381 Espoo 2011, n=665 Espoo 2010, n=693 Espoo 2006, n=880 Espoo 2005, n=1735 Espoo 2003, n=946 Leppävaara 2017, n=141 Tapiola 2017, n=97 Matinkylä-Olari 2017, n=118 Espoonlahti 2017, n=137 Espoon keskus 2017, n=118 Helsinki 2012, n=1549 Lahti 2015, n=464 Oulu 2012, n=420 Turku 2012, n=569 Vantaa 2012, n= VERTAILUKUNNAT, ka.=4,07 Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa K Keski 4,1 4,2 4,2 4,1 4,1 4,0 4,0 4,1 4,1 4,1 4,1 4,2 4,1 4,1 4,1 4,0 4,1 4,0 4,0 4,0 4,0

72 Katuturvallisuusindeksissä on kolmen viimeisimmän vuoden osalta pientä laskua Espoossa on edelleen kuusikkokuntien paras katuturvallisuus 160,00 Katuturvallisuusindeksi: 140,00 120,00 100,00 80,00 60,00 40,00 20,00 0, Helsinki Vantaa Espoo Tampere Turku Oulu Lähde: Polstat Painokertoimella 10 - törkeä pahoinpitely, ryöstö, törkeä ryöstö Painokertoimella 5 - pahoinpitely, lievä pahoinpitely Painokertoimella 1 - rattijuopumus, törkeä rattijuopumus, vesiliikennejuopumus - vahingonteko, törkeä vahingonteko, lievä vahingonteko Indeksi on muutosta ilmaiseva suhdeluku. Suhteellista arvoa verrataan jonkin vuoden koko maan suhteelliseen arvoon, joka on 100. Yleensä suurempi arvo eli yli 100 tarkoittaa parempaa arvoa kuin vertailuvuoden arvo. Katuturvallisuusindeksi lasketaan ilmoitettujen rikosten ja asukasluvun avulla. Tietyt nimikkeet saavat painokertoimen. Asukasluku jaetaan painotetulla rikosmäärällä. Luku suhteutetaan tietyn vuoden koko maan arvoon

73 Rikoslakirikosten määrä suhteutettuna asukaslukuun on pysynyt Espoossa pienempänä kuin muissa vastaavan kokoisissa kaupungeissa 1600, ,00 Rikoslakirikosten määrä pois lukien liikennerikokset / asukasta 1200, ,00 800,00 600,00 400,00 200, , Espoo 091 Helsinki 092 Vantaa 837 Tampere 853 Turku 564 Oulu Lähde: Polstat

74 Omaisuusrikosten määrä on pysynyt Espoossa asukaslukuun suhteutettuna tasaisena useita vuosia ja on alle muiden Kuusikko-kuntien 1200, ,00 Omaisuusrikosten määrä / asukasta 800,00 600,00 400,00 200,00 0, Espoo 091 Helsinki 092 Vantaa 837 Tampere 853 Turku 564 Oulu ,30 982,30 696,60 582,90 779,40 579, ,00 996,90 705,40 594,50 681,00 535, , ,30 681,10 620,20 703,20 603, ,50 865,20 587,60 634,10 702,60 568, ,50 873,30 670,10 614,20 695,10 639, ,00 863,50 688,90 653,30 618,40 635, ,40 786,00 668,80 637,60 653,80 555, ,20 792,70 677,60 629,70 609,70 492, ,60 708,20 606,90 563,00 536,90 466,20 Lähde: Polstat

75 160,00 140,00 120,00 100,00 80,00 60,00 40,00 20,00 0,00 Pahoinpitelyrikosten määrä on pysynyt suhteellisen tasaisena Viimeisen kolmen vuoden aikana on havaittavissa lievää nousua Kuusikko-kuntiin verrattuna määrä on vähäisin Pahoinpitelyrikosten määrä / asukasta 049 Espoo 091 Helsinki 092 Vantaa 837 Tampere 853 Turku 564 Oulu ,50 112,20 80,30 59,70 87,00 57, ,60 114,40 77,70 67,30 95,40 58, ,40 135,50 97,30 81,10 115,40 87, ,20 122,60 91,20 88,50 101,40 74, ,90 107,10 86,40 84,70 91,40 72, ,70 98,00 81,40 68,40 82,10 63, ,30 101,60 79,30 73,30 85,20 71, ,60 99,10 78,70 74,20 84,80 59, ,00 91,50 81,50 74,70 74,30 65,70 Lähde: Polstat

76 Kotihälytysten määrä on pysynyt tasaisena Kuusikko-kuntiin verrattuna määrä on selvästi pienempi 250,00 Kotihälytysten määrä / asukasta 200,00 150,00 100,00 50,00 0, Espoo 091 Helsinki 837 Tampere 853 Turku 092 Vantaa 564 Oulu ,20 167,20 172,70 188,80 205,60 193, ,20 165,20 167,30 194,30 202,70 193, ,30 171,10 167,70 195,80 201,00 192, ,80 160,10 182,90 197,00 195,60 207, ,20 165,80 157,00 203,70 178,00 217, ,00 162,00 141,60 192,00 170,80 207, ,00 146,30 145,40 190,60 152,80 207, ,00 144,50 149,70 185,40 151,90 183, ,70 136,30 144,30 174,60 163,80 178,80 Lähde: Polstat

77 Tieliikenneonnettomuuksien määrä Espoossa on vähentynyt tasaisesti viimeisen viiden vuoden ajan

78 Rakennuspalojen ja -palovaarojen määrä on pysynyt melko tasaisena. Määrä kasvoi vuonna Suurin muutos on tahallaan sytytettyjen tulipalojen määrässä, joita oli aiempaa enemmän. Muissa syttymissyissä oli hyvin pientä vaihtelua Rakennuspalovaaralla tarkoitetaan rakennuksessa ollutta tulipaloa, joka ei ole levinnyt syttymiskohdastaan 78

79 Hyvinvointitietoa ikäryhmittäin Lapset, nuoret ja lapsiperheet Työikäiset Ikäihmiset Sisällysluetteloon

80 Lapset, nuoret ja lapsiperheet Lapsia ja nuoria koskevaa väestötietoa Terveyden ja hyvinvoinnin tila Päihteidenkäyttö Osallisuus ja vaikuttaminen Koulunkäynti ja opiskelu Palveluja tuentarpeessa oleville lapsille, nuorille ja perheille Sisällysluetteloon Koonnut: Katariina Lappalainen, Noora Sipilä, Teea Kankaanpää, Emmi Kankaanmäki, Annika Latva-Äijö, Anni Elo, Sammy Huotari ja Jenni Leinonen

81 Yhteenvetoa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnista Suuri osa lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä Alakoululaisista tytöistä ja pojista 90 % on erittäin tai melko tyytyväisiä elämäänsä, nuoruusikäisistä 75 %. Nuoruusikäiset pojat ovat selvästi tyytyväisempiä elämäänsä kuin tytöt. Yli 85 % lapsista ja nuorista kokee olevansa tärkeä osa lähiyhteisöään. Vähintään yksi hyvä ystävä on lähes kaikilla alakoululaisilla (99,5 %) ja suurella osalla myös nuoruusikäisistä (90 %). Viikoittain harrastaa noin 90 % alakoululaisista ja yläkoululaisista, lukiolaisista 95 % ja ammattiin opiskelevista 80 %. Mielen hyvinvointiin vaikuttavissa asioissa on huolenaiheita Koulukiusaamista kokee viikoittain 7 % alakoululaista ja 5 % yläkoululaisista. Toisella asteella koulukiusaaminen on selvästi vähäisempää. Syrjivää kiusaamista koulussa tai vapaa-ajalla ulkonäön, kielen, uskonnon, sukupuolen, perheen tai vammaisuuden takia kokee yläkoululaisista noin joka neljäs, alakoululaisista joka viides ja toisen asteen opiskelijoita noin joka kymmenes. Viidesosa nuoruusikäisistä kokee oman terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Osuus on noussut erityisesti yläkoulussa ja lukiossa. Alakoululaisista noin joka kymmenes on kokenut mielialaan liittyviä ongelmia lähiaikoina. Tyttöjen ahdistuneisuus on selvästi yleisempää kuin poikien kaikissa nuoruusikäisten ryhmissä

82 Nuorten tupakointi on vähentynyt ja raittius on lisääntynyt Nuorten tupakointi on vähentynyt merkittävästi viime vuosina. Yläkoululaista ja lukiolaisista 3 % tupakoi päivittäin ja ammattiin opiskelevista 13 %. Nuuskaaminen on lisääntynyt ammattiin opiskelevilla. Pojat nuuskaavat selvästi yleisemmin kuin tytöt. Raittius on lisääntynyt selvästi sekä yläkoululaisilla että toisen asteen opiskelijoilla. Yläkoululaisista joka kymmenes ja toisen asteen opiskelijoista noin joka viides juo itsensä humalaan vähintään kerran kuukaudessa. Säännöllinen humalajuominen on vähentynyt ammattiin opiskelevilla. Joka kymmenes yläkoululainen, joka viides lukiolainen ja joka neljäs ammattiin opiskeleva on kokeillut marihuanaa tai kannabista. Kiireellisten sijoitusten syinä on yhä useammin lasten ja nuorten päihteidenkäyttö. Palvelut hyvinvoinnin tukena Lasten ja nuorten palveluissa toimintaa on pyritty kehittämään ennaltaehkäisevään suuntaan. Opiskeluhuollon yhteisöllistä työtä ja lasten terapiapalveluiden ennaltaehkäisevää palvelua on lisätty. Perusopetuksessa 36 % vieraskielisistä lapsista saa tehostettua tukea, kun osuus suomenkielisistä lapsista on 6 %. Yleisesti lasten ja nuorten palveluissa on näkyvissä tuentarpeen kasvua. Esimerkiksi nuorisopoliklinikan, opiskeluhuollon ja lasten terapiapalvelujen asiakkaiden määrät ovat nousseet. Myös kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on kasvussa

83 Lapsia ja nuoria koskevaa väestötietoa Koonnut: Noora Sipilä

84 Kotimaankielisten 0 6-vuotiaiden määrä vähenee, vieraskielisten kasvaa

85 Vieraskielisten 7 12-vuotiaiden määrä kasvaa nopeammin kuin kotimaankielisten

86 Vieraskielisten vuotiaiden määrä kasvaa, kotimaankielisten on laskenut tai pysynyt lähes ennallaan viime vuosina

87 Vieraskielisten vuotiaiden määrä kasvaa, kotimaankielisten pysyy ennallaan

88 Yli 80 prosentissa espoolaisia lapsiperheitä on 1-2 lasta

89 Suurimmassa osassa yksinhuoltajaperheitä on äiti ja lapsia Yhden vanhemman lapsiperheitä oli vuonna 2017 yhteensä eli 21 prosenttia lapsiperheistä

90 Vieraskielisten perheiden määrä on suurempi kuin ruotsinkielisten perheiden

91 Terveyden ja hyvinvoinnin tila Koonnut: Katariina Lappalainen, Teea Kankaanpää

92 Suuri osa alakoululaisista on tyytyväisiä elämäänsä Alakoululaista tytöistä ja pojista noin 90 % on erittäin tai melko tyytyväisiä elämäänsä tällä hetkellä. Erittäin tai melko tyytyväinen elämäänsä, % Lähde: Kouluterveyskysely

93 Pojat ovat tyytyväisempiä elämäänsä kuin tytöt Tyytyväinen elämäänsä tällä hetkellä, % Lähde: Kouluterveyskysely

94 Yhä suurempi osa nuorista kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % Lähde: Kouluterveyskysely

95 Ylipaino on lisääntynyt nuoruusikäisten ikäryhmässä Ylipainoisuus, % Lähde: Kouluterveyskysely

96 5. -luokkalaisten kestävyyskunto on koko maan keskiarvoa parempi Viivajuoksu mittaa oppilaiden fyysistä kestävyyttä ja osin myös liikkumistaitoja juoksun avulla. Testi mittaa kuinka pitkän ajan oppilas pystyy juoksemaan 20m matkaa nopeutuvalla tahdilla

97 8. -luokkalaisten kestävyyskunto on pojilla parempi kuin maassa keskimäärin Viivajuoksu mittaa oppilaiden fyysistä kestävyyttä ja osin myös liikkumistaitoja juoksun avulla. Testi mittaa kuinka pitkän ajan oppilas pystyy juoksemaan 20m matkaa nopeutuvalla tahdilla

98 Mielialaan liittyviä ongelmia on jo alakoululaisilla Alakoululaisista 13 % on kokenut mielialaan liittyviä ongelmia kahden viime viikon aikana. Summaindikaattori muodostuu kuudesta osiosta: 1) olin epätoivoinen tai onneton, 2) en nauttinut mistään, 3) olin niin väsynyt, että istuin vaan paikallani tekemättä mitään, 4) oli vaikea ajatella kunnolla tai keskittyä, 5) ajattelin, että kukaan ei pidä minusta, 6) ajattelin, että en voi koskaan olla yhtä hyvä kuin muut lapset Mielialaan liittyviä ongelmia kahden viime viikon aikana, % Tulokset eivät eroa valtakunnallisista tuloksista. Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Lähde: Kouluterveyskysely

99 Tyttöjen ahdistuneisuus on huomattavasti yleisempää kuin poikien Kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta kahden viime viikon aikana on kokenut 14 % yläkoululaisista, 12 % lukiolaisista ja 11 % ammattiin opiskelevista. Tyttöjen osuudet kaikissa näissä ryhmissä ovat selvästi suuremmat kuin poikien, esimerkiksi yläkoululaisissa 22 % vrt. pojat 6%. Kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta kahden viime viikon aikana, % Lähde: Kouluterveyskysely

100 Päihteidenkäyttö Koonnut: Katariina Lappalainen, Emmi Kankaanmäki

101 Yhä suurempi osa nuorista on raittiita. Joka kymmenes yläkoululainen ja joka neljäs ammattiin opiskeleva on kokeillut marihuanaa tai kannabista Ammatillinen oppilaitos Lukio 1. ja 2. vuosi Perusopetus 8. ja 9. lk Raittius, % 33,7 34,2 63,1 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 10,1 20,2 22,1 Kokeillut marihuanaa tai kannabista ainakin kerran, % 11,8 18,3 26,1 Nuuskaa päivittäin, % 4,7 4,0 11,0 Tupakoi päivittäin, % 2,5 3,2 12,9 Lähde: Kouluterveyskysely ,0 20,0 40,0 60,

102 Humalajuominen on vähentynyt erityisesti ammattiin opiskelevilla Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % Lähde: Kouluterveyskysely

103 Kiireellisten sijoitusten syinä yhä useammin lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Lapsen päihteidenkäyttö tai muu riippuvuus kiireellisen sijoituksen syynä (kpl) Lähde: Effica

104 Osallisuus ja vaikuttaminen Koonnut: Katariina Lappalainen

105 Suurin osa lapsista ja nuorista harrastaa säännöllisesti ja kokee olevansa tärkeä osa lähiyhteisöään (perhe, suku, ystäväporukka, harrastusporukka)

106 Joka neljäs yläkoululainen on kokenut syrjivää kiusaamista ja joka kymmenes nuorista on yksinäinen Ammatillinen oppilaitos Lukio 1. ja 2. vuosi Perusopetus 8. ja 9. lk Perusopetus 4. ja 5. lk 13,4 Kokenut syrjivää kiusaamista koulussa tai vapaa-ajalla lukukauden aikana, % 11,4 19,6 23,7 2,5 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 0,7 5,2 7,1 Tuntee itsensä usein yksinäiseksi, % 2,3 9,7 9,4 9,6 Lähde: Kouluterveyskysely

107 Vähän yli puolet alakoululaisista on mukana kouluasioiden suunnittelussa Noin viidesosa yläkoululaisista pitää vaikutusmahdollisuuksia kouluasioissa hyvinä Alakoululaisista 58 % kokee, että luokassa uskaltaa sanoa mielipiteensä, pojat tyttöjä yleisemmin 57 % on ollut mukana koulun asioiden suunnittelussa lukuvuoden aikana Yläkoululaisista 22 % kokee, että heillä on hyvät mahdollisuudet koulutyön suunnitteluun 23 % kokee, että heillä on hyvät vaikutusmahdollisuudet välituntien tai taukojen suunnitteluun ja toteutukseen 45 % on äänestänyt luokan edustajan tai oppilaskunnan vaalissa lukuvuoden aikana Lähde: Kouluterveyskysely

108 Lukiolaisista Suuri osa toisen asteen opiskelijoista kokee ilmapiirin ryhmässä mielipiteen ilmaisua tukevaksi 88 % kokee, että luokan tai ryhmän ilmapiiri tukee mielipiteen ilmaisua 87 % kokee, että opettajat rohkaisevat mielipiteen ilmaisuun oppitunnilla 29 % on äänestänyt luokan edustajan tai oppilaskunnan vaalissa lukuvuoden aikana Ammattiin opiskelevista 89 % kokee, että luokan tai ryhmän ilmapiiri tukee mielipiteen ilmaisua 84 % kokee, että opettajat rohkaisevat mielipiteen ilmaisuun oppitunnilla 24 % on äänestänyt luokan edustajan tai oppilaskunnan vaalissa lukuvuoden aikana Lähde: Kouluterveyskysely

109 Koulukäynti ja opiskelu Koonnut: Katariina Lappalainen, Annika Latva-Äijö

110 Prosentti yhdeksäsluokkalaisista jäi ilman päättötodistusta Peruskoulun päättötodistuksen saaneet, % ikäluokasta Lähde: Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö ja Svenska bildningstjänster Vuonna 2017 alle 2 % peruskoulun päättäneistä jäi ilman tutkintotavoitteista opiskelupaikkaa. Jatkopaikka 10. luokalle tai valmistavaan koulutukseen varmistettiin kaikille

111 Pääkaupunkiseudulla hieman useampi nuori on koulutuksen ulkopuolella kuin maassa keskimäärin Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä ,2 9,3 8,8 9, Koko maa 9,4 8,6 8,3 8,3 Espoo 10,2 9,3 8,8 9,3 Helsinki 12 11,2 10,5 10,3 Vantaa 14 12,5 12,2 12 Koko maa Espoo Helsinki Vantaa Lähde: THL, Sotkanet

112 Palveluja tuentarpeessa oleville lapsille, nuorille ja perheille Koonnut: Katariina Lappalainen, Anni Elo, Sammy Huotari, Emmi Kankaanmäki, Teea Kankaanpää, Jenni Leinonen

113 Yhteisöllinen työ on lisääntynyt oppilaitosten ja koulujen opiskeluhuollon palveluissa Yhteisöllisen opiskeluhuollon tavoitteena on hyvää oppimista, psyykkistä ja fyysistä terveyttä sekä sosiaalista hyvinvointia edistävä ja ylläpitävä toiminta kouluyhteisössä. Yhteisöllinen ennaltaehkäisevä työ on opiskeluhuoltolain mukaan ensisijaista psykologin ja kuraattorin työtä kouluissa ja oppilaitoksissa. Yhteisölliseen työhön sisältyvät esimerkiksi oppilaitosten hyvinvointia ja oppimista tukevien rakenteiden suunnittelu, kiusaamisen ennaltaehkäisy oppilaitoksen, vuosiluokan ja luokan tasolla, tunne- ja sosiaalisten taitojen kehittäminen toimintakulttuurissa ja opetuksessa, oppilasryhmien kanssa tehtävä työ, henkilöstön konsultoinnit sekä kodin ja koulun yhteistyö. Lähde: Aura asiakastietojärjestelmä Kaikki yhteisöllinen työ kertaa kertaa : 5273 krt : 6649 krt

114 Kuraattorien ja psykologien asiakasmäärät kasvaneet merkittävästi Psykologien ja kuraattorien asiakasmäärät vuosina perusopetuksessa ja 2. asteella Kuraattori 1500 Psykologi Lähde: Suomenkielisen opetustoimen arviointiraportti 2017 Lukuvuonna näkyvä voimakas nousu kuraattorien asiakasmäärissä johtuu osin toisen asteen kuraattorien siirtymisestä suomenkielisen opetuksen alaisuuteen

115 Vieraskielisten oppilaiden osuus tehostetun ja erityisen tuen oppilaissa kantaväestöä korkeampi Perusopetuksen oppilasmäärä oppilasta - Yleisen tuen oppilaita oppilasta (80,4 %) - Tehostetun tuen oppilaita oppilasta (11,0 %) - Erityisen tuen oppilaita oppilasta (8,6 %) Vieraskielisten oppilaiden osuus oppilasta - Yleisen tuen oppilaita oppilasta (49,0 %) - Tehostetun tuen oppilaita oppilasta (36,0 %) - Erityisen tuen oppilaita 728 oppilasta (15,0 %) Suomenkielisten oppilaiden osuus oppilasta - Yleisen tuen oppilaita oppilasta (86,9 %) - Tehostetun tuen oppilaita oppilasta (5,8 %) - Erityisen tuen oppilaita oppilasta (7,3 %) Lähde: Suomenkielinen opetustoimi, tukipalvelut

116 Lasten terapiapalveluiden asiakasmäärissä kasvua % % % % _12 / _12 / Lähde: Effica Ennaltaehkäisevää palvelua saaneet Asiakkuudessa vuoden aikana olleet Asiakkaat yhteensä Usean toiminnon asiakkuudessa vuoden aikana olleet Lasten terapiapalveluissa on edelleen kehitetty toimintaa kohti ennaltaehkäisevää ja matalan kynnyksen palveluja (+ 15%). Tämän lisäksi asiakkuuteen tulevien lapsiperheiden määrä on jatkanut kasvuaan (+ 12%). Asiakkaan hoitoa on sujuvoitettu mm. asiakaslähtöisillä palvelukokonaisuuksilla, joissa on tarvittaessa yhdistetty joustavasti usean eri toiminnon palveluja. Kuntalaisten palveluntarve näkyy kasvaneina jonotusaikoina mm. lasten puheterapiaan, kasvatus- ja perheneuvontaan sekä lastenpsykiatriseen avohoitoon

117 Nupolin asiakkaiden määrä on noussut Nuorisopoliklinikka tarjoaa tukea vuotiaille nuorille ja heidän vanhemmilleen mielenterveyteen, päihteiden käyttöön, pelaamiseen ja vapaa-ajan käyttöön liittyvissä asioissa 1200 Nuorisopoliklinikan asiakkaat vuosina Lähde: Effica

118 Perhesosiaalityön asiakkuuksien yleisimpinä syinä lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin edistäminen sekä aikuisen jaksamattomuus Perhesosiaalityön (SHL) uudet asiakkuudet ja uusien asiakkuuksien syyt vuonna 2017 Äkillinen kriisitilanne Väkivalta Taloudellinen tilanne Sairaus tai vammaisuus Päihteiden ongelmakäyttö Puutteet elämänhallinnassa p Vauvan/lapsen univaikeudet p Varhainen vuorovaikutus p Vanhempien parisuhteeseen liittyvät vaikeudet p Vanhemmuuteen liittyvät vaikeudet p Merkittävät perheristiriidat p Lapsen sairaus p Huoltajan sairaus p Arjen hallinta p Aikuisen jaksamattomuus Osallisuuden edistäminen Omaisten tai läheisten tuki Mielenterveysongelma Lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin edistäminen Kotoutumisen tuki Asunnottomuus Perhesosiaalityönyksikkö perustettiin 4/ Lähde: Effica 118

119 Lastensuojelun asiakkuuksien yleisimmät syyt olivat merkittävät perheristiriidat, lapsen ikätasoisen kehityksen vaarantuminen sekä kasvatuksesta vastaavan psyykkinen terveydentila. Lastensuojelun uudet asiakkuudet ja asiakkuuksien syyt vuonna 2017 Väkivaltaa perheessä Toimeentulo Merkittävät perheristiriidat Lapsen väkivaltaisuus Lapsen terveydentlia Lapsen sosiaaliset suhteet Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Lapsen päihteiden käyttö tai muu riippuvuus Lapsen psyykkinen terveydentila Lapsen pahoinpitely Lapsen lainvastainen toiminta Lapsen laiminlyönti Lapsen itseään vanhingoittava käyttäytyminen Lapsen ikätasoisen kehityksen vaarantuminen Lapsen huolto- tai tapaamisoikeus Lapsen fyysinen terveydentila Lapsen eristäytyminen Lapseen kohdistuva henkinen väkivalta Koulunkäynti tai opiskelu Kasvatuksesta vastaavan terveydentila Kasvatuksesta vastaavan päihteiden käyttö tai muu Kasvatuksesta vastaavan psyykkinen terveydentila Kasvatuksesta vastaavan fyysinen terveydentila Asuminen Asiakkuuden siirto toiseen yksikköön Lähde: Effica 119

120 Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä kasvaa Uudet sijoitukset v (lkm) Uudet huostaanotot Avohuollon sijoitukset Kiireelliset sijoitukset Lähde: Kuusikko-raportit ja Effica

121 Työikäiset Työikäisiä koskevaa väestötietoa Terveydentila ja työkyky Kokemus omasta terveydestä ja hyvinvoinnista Sisällysluetteloon Koonnut: Riikka Puusniekka, Noora Sipilä

122 Yhteenvetoa työikäisten hyvinvoinnista Työikäisten terveydentila ja työkyky ovat keskimääräistä parempia Sairauspäivärahaa saaneiden määrä on vähentynyt, osuus on keskimääräistä pienempi Lääkekorvauksia saavien osuus keskimääräistä pienempi Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus on vähentynyt ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevia on keskimääräistä vähemmän Mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus ei kuitenkaan ole pienentynyt vuosituhannen alkuun nähden Koettua hyvinvointia ja terveyskäyttäytymistä kuvaavaa tietoa on saatavissa seuraavan kerran keväällä Aiemmat tiedot löytyvät vuoden 2017 Hyvinvointi-koosteesta

123 Vieraskielisten vuotiaiden määrä kasvaa, kotimaankielisten pysyy ennallaan

124 Vieraskielisten määrä kasvaa ja kotimaankielisten laskee vuotiaiden työikäisten ikäryhmässä

125 Vieraskielisten määrä kasvaa ja kotimaankielisten pysyy ennallaan vuotiaiden työikäisten ikäryhmässä

126 Sairauspäivärahaa saaneiden määrä on vähentynyt Osuus pienempi kuin maassa ja kuusikkokunnissa keskimäärin 140 Sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku 40 Vantaa Lähde: Tilastot sairauspäivärahasta (Kela)

127 Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saavien määrä keskimääräistä pienempi 30 Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere 10 Turku Vantaa Lähde: Tilastot sairauspäivärahasta (Kela)

128 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuus pysynyt pitkään saman suuruisena 30 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä ,9 14,4 14, ,1 15, ,1 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Lähde: Tilasto lääkkeiden korvausoikeuksista (Kela) Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetuilla on jokin vakava pitkäaikainen sairaus. Osuus kertoo pitkäaikaissairastavuudesta väestössä

129 Lääke- ja ruokavaliokorvausoikeuksien haltijoiden osuus muita kuusikkokuntia pienempi Kelan lääkekorvausoikeusindeksi, ikävakioitu Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa 84,9 86,6 99,5 91,1 95,1 114, Lähde: Kelan tilastot

130 Työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on pienentynyt viime vuosina samoin kuin muissa kuusikkokunnissa ja koko maassa Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavankäisestä väestöstä Koko maa 6 Espoo 5 4 4,9 4,7 4,7 4,7 4,7 4,7 4,6 4,7 4,6 4,6 4,5 4,3 4,1 4 3,8 3,7 3,6 Helsinki Oulu Tampere Turku 3 Vantaa Lähde: Eläketilastot (ETK)

131 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus samalla tasolla kuin vuosituhannen alussa Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4,5 4 3,5 3 Koko maa 2,5 2 2,1 2,2 2,3 2,3 2,4 2,3 2,2 2,1 2 Espoo Helsinki Oulu Tampere 1,5 Turku Vantaa 1 0, Lähde: Eläketilastot (ETK)

132 Työikäisen väestön koettua hyvinvointia kuvaavaa tietoa saatavissa seuraavan kerran keväällä 2019 Seuraavat työikäisiä koskevat indikaattoritiedot perustuvat FinSotetutkimukseen (ent. ATH), joka päivittyy seuraavan kerran keväällä Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%), vuotiaat Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%), vuotiaat Työkykynsä heikentyneeksi arvioivien osuus (%) vuotiaat Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus (%), vuotiaat Päivittäin tupakoivien osuus (%), vuotiaat Alkoholia liikaa käyttävien osuus (AUDIT-C) (%), vuotiaat Lihavien osuus (painoindeksi BMI 30), %, vuotiaat Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus (%), vuotiaat Aktiivisesti järjestötoimintaan tms. osallistuvien osuus (%), vuotiaat Viimeisimmät tiedot ovat nähtävissä vuoden 2017 Hyvinvointikoosteessa

133 Vertailukunnat Espoon alueet Espoo Vastaajista 32 % piti kuntalaisten vaikuttamisen mahdollisuuksia Espoossa hyvinä Edellisestä tutkimuskerrasta tyytyväisten osuus on noussut kolme prosenttiyksikköä. Tyytyväisten osuus on vertailuryhmän keskiarvoon nähden korkea. En osaa sanoa vastausten määrä on suuri. % vastaajista Espoo 2017, n=615 Espoo 2016, n=1262 Espoo 2015, n=605 Espoo 2014, n=566 Espoo 2013, n=624 Espoo 2012, n=1368 Espoo 2011, n=660 Espoo 2010, n=684 Espoo 2006, n=878 Espoo 2005, n=1703 Espoo 2003, n=938 Leppävaara 2017, n=138 Tapiola 2017, n=96 Matinkylä-Olari 2017, n=117 Espoonlahti 2017, n=138 Espoon keskus 2017, n=119 Helsinki 2016, n=1051 Lahti 2015, n=465 Oulu 2016, n=516 Turku 2016, n=571 Vantaa 2016, n=1034 VERTAILUKUNNAT, ka.=2,7 Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti K Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa

134 Ikäihmiset Elinolot Kokemus omasta terveydentilasta, hyvinvoinnista ja toimintakyvystä Sisällysluetteloon Koonnut: Maria Rysti, Riikka Puusniekka, Noora Sipilä

135 Yhteenvetoa ikäihmisten hyvinvoinnista Elinolot Suuri osa ikäihmisistä elää itsenäistä ja aktiivista elämää. Vain pieni osa tarvitsee varsinaisia vanhuspalveluja. Yksinasuvien 65 vuotta täyttäneiden osuus on Espoossa pienempi kuin Kuusikko-kunnissa 75 vuotta täyttäneiden kotona asuminen on Espoossa hieman keskimääräistä yleisempää 65 vuotta täyttäneiden kuolleisuus on kuusikkokuntia vähäisempää Terveydentila ja toimintakyky Ikäihmisten hyvinvointi on ollut useiden osoittimien osalta parempi kuin kuusikkokunnissa tai maassa keskimäärin. Tiedot löytyvät vuoden 2017 Hyvinvointi-koosteesta. Seuraavan kerran koettua hyvinvointia ja terveyskäyttäytymistä kuvaavaa tietoa on saatavissa keväällä

136 Yksinasuvien 65 vuotta täyttäneiden osuus Espoossa Kuusikko-kuntia pienempi

137 Espoossa kotona asuu hieman keskimääräistä useampi 75 vuotta täyttänyt 94 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä ,8 89,4 90,6 91, ,1 90,7 91,9 92,3 Koko maa Espoo 88 Helsinki Oulu Tampere 86 Turku Vantaa Lähde: Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterit (THL)

138 65 vuotta täyttäneiden kuolleisuus kuusikkokuntia vähäisempää Kuolleisuus 65 vuotta täyttäneillä / vastaavanikäistä Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Lähde: Tilastokeskus, kuolleiden tilasto

139 Ikääntyvän väestön koettua hyvinvointia kuvaavaa tietoa saatavissa seuraavan kerran keväällä 2019 Seuraavat ikääntyviä koskevat indikaattoritiedot perustuvat FinSotetutkimukseen (ent. ATH), joka päivittyy seuraavan kerran keväällä Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%), 65 ja 75 vuotta täyttäneet 500 metrin matkan kävelemisessä suuria vaikeuksia kokevien osuus (%), 65 vuotta täyttäneet Arkiaskareissa suuria vaikeuksia kokevien osuus (%), 75 vuotta täyttäneet Itsestä huolehtimisessa vähintään suuria vaikeuksia kokevien osuus (%), 75 vuotta täyttäneet Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%), 65 ja 75 vuotta täyttäneet Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus (%), 65 vuotta täyttäneet Aktiivisesti järjestötoimintaan tms. osallistuvien osuus (%), 65 vuotta täyttäneet Päivittäin tupakoivien osuus (%), 65 vuotta täyttäneet Alkoholia liikaa käyttävien osuus (AUDIT-C) (%), 65 vuotta täyttäneet Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus (%), 64 vuotta täyttäneet Viimeisimmät tiedot ovat nähtävissä vuoden 2017 Hyvinvointi-koosteessa

140 Terveyden edistämisaktiivisuus

141 Sitoutuminen terveyden edistämiseen osin heikompaa kuin muissa kuusikkokunnissa Lähde: Teaviisari (THL) 141

142 Keskeisiä hyvinvointia edistäviä teemoja* on käsitelty kaupungin johtoryhmässä keskimääräistä vähemmän * Väestön terveydentila, esim. mielenterveys, ylipaino, diabetes, muistisairaudet, liikuntaelinsairaudet Elämänhallinta, mm. tyytyväisyys elämään, lähisuhdeväkivalta Lähde: Teaviisari (THL) 142