Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 YHTEENVETO: Keskeisimmät toimintaympäristön ilmiöt

Transkriptio

1 YHTEENVETO: Keskeisimmät toimintaympäristön ilmiöt

2 YHTEENVETO: Keskeisimmät toimintaympäristön ilmiöt Väestö ja väestönmuutokset Espoon väestöennusteet Maankäyttö, asunnot ja rakentaminen Yritykset ja työpaikat Palvelut Hyvinvointi Hyvinvoinnin taustatekijöitä Tulot ja toimeentulo Työttömyys Asumisen tila Elinympäristö Lähiympäristön turvallisuus Lasten ja nuorten hyvinvointi Työikäisten hyvinvointi Ikäihmisten hyvinvointi Ekologisesti kestävä kehitys Kaupungin talous, tilinpäätös 2016 Kaupungin henkilöstö

3 Väestö ja väestönmuutokset Kuvasarjan alkuun

4 Kuuden suurimman kaupungin väestö kasvaa tasaisesti

5 Korkein taloudellinen huoltosuhde on Oulussa ja matalin Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla Kaikissa kunnissa työvoiman ulkopuolinen väestö on suurempi kuin työllisten määrä

6 Espoo on kasvanut viime vuosina noin 4500 asukkaan vuosivauhtia

7 Yli puolet espoolaisista on työikäisiä Lähde: Tilastokeskus

8 Vieraskielisten osuus väestöstä painottuu lapsiin, nuoriin ja työikäisiin Lähde: Tilastokeskus

9 Yli puolet vuotiaista espoolaisista on korkea-asteen tutkinnon suorittaneita Lähde: Tilastokeskus

10 Espoon väestöennusteet Kuvasarjan alkuun

11 Espoon väestö kasvaa asukkaalla ennustekaudella

12 Lasten ja nuorten määrät kasvavat v : 0-6-v lapsella 7-15-v lapsella v nuorella 12

13 Työikäisten määrä kasvaa asukkaalla v

14 Iäkkäiden määrät kasvavat v : yli 65-vuotiaat asukkaalla yli 75-vuotiaat asukkaalla yli 85-vuotiaat asukkaalla 14

15 Espoon vieraskielisen väestön määrä yli kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä 15

16 Maankäyttö, asunnot ja rakentaminen Kuvasarjan alkuun

17 Asumista raiteiden varsille Vuonna 2016 kunnassa hyväksytyt asemakaavat sisälsivät uutta asumisen kerrosalaa yhteensä k-m². Tästä 88% sijoittui hyville saavutettavuusvyöhykkeille I-III.

18 Vuonna 2016 Espooseen valmistui 2474 asuntoa, vapaarahoitteisen tuotannon osuus oli 75 % Asuntoyksikkö

19 Espoon tavoitteena on nostaa asuntotuotantoa yli asuntoon vuosittain Lähde: Espoon kaupunki, Asuntoyksikkö 19

20 Vuosina Espooseen arvioidaan valmistuvan vuosittain keskimäärin noin asuntoa Tulevasta asuntotuotannosta 77 % valmistuu kerrostaloihin Espoon arvioitu asuntotuotanto talotyypin mukaan väestöennusteessa v (asuntojen lukumäärä) Asuntoyksikkö

21 Yritykset ja työpaikat Kuvasarjan alkuun

22 Espoossa oli rekisteröityä yritystä vuosina 2014 ja Luvuissa on mukana mm. asunto-osakeyhtiöt. Vuonna Ilman asunto-osakeyhtiöitä yrityksiä oli noin Aidosti Espoossa toimivia yrityksiä on arviolta kpl* (Espoon yrittäjät Oy) * Arviosta on rajattu pois mm. pöytälaatikkoyritykset ja yritykset, jotka ovat kirjoilla Espoossa, mutta toiminta on kokonaan muualla Lähteet: Tilastokeskus, yritysrekisteri; Espoon yrittäjät Oy Konserniesikunta, Strategiayksikkö

23 Vuonna 2016 Espoossa oli arviolta työpaikkaa. Määrän arvioidaan nousseen tuhannella edeltävästä vuodesta. Lähteet: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto, väestölaskennat Ennakkoarviot 2014 ja 2015 estimoitu työvoimatutkimuksen (Helsingin seutu) toimialakohtaisten vuositason muutosten perusteella 9/2016 Kaupunkitutkimus TA Oy Konserniesikunta, Strategiayksikkö

24 Espoossa oli vuoden 2016 tammi-lokakuussa noin yritystyöpaikkaa: - 56 % palveluissa - 24 % kaupassa, matkailussa ja ravitsemustoiminnassa - 20 % teollisuudessa ja rakentamisessa Konserniesikunta, Strategiayksikkö

25 Palvelut Kuvasarjan alkuun

26 Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin kasvussa Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on lisääntynyt viime vuosina. Laaja asuinkuntaindeksi, 54 palvelua 5 4,5 4 3,5 3,47 3,61 3,55 3,59 3,51 3,57 3,56 3,60 3,59 3,64 3,70 3,79 3,76 3 2,5 2 1, Lähde: FCG, Kaupunki- ja kuntapalvelutukimukset

27 Tyytyväisyys palveluihin on lisääntynyt neljässä vuodessa kaikissa palvelupiireissä, eniten Leppävaarassa ja toiseksi eniten Espoon keskuksen alueella Laaja asuinkuntaindeksi, 54 palvelua 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 4,50 5,00 Leppävaara 2016, n= n , n= , n= , n= , n=154 Tapiola 2016, n= n , n= , n= , n= , n=112 Matinkylä-Olari 2016, n= n , n= , n= , n= , n=112 Espoonlahti 2016, n= n , n= , n= , n= , n= 128 Espoon keskus 2016, n= n , n= , n= , n= , n=128 3,86 3,81 * 3,67 3,71 o 3,62 3,76 3,76 3,76 3,74 ** 3,7 ** 3,71 3,82 ** 3,6 3,56 3,57 * 3,73 3,8 3,78 3,67 3,58 3,73 3,76 3,68 ** 3,53 * 3,51 * Strategiayksikkö Lähde: FCG, Kaupunki- ja kuntapalvelututkimukset

28 Espoolaisten tyytyväisyys palveluihin on noussut edellisistä KAPA-tutkimuksista ja on vertailukaupunkien keskiarvoa korkeampi. Laaja asuinkuntaindeksi, 24 palvelua 1=erittäin huonosti, 5=erittäin hyvin 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 Parhaimmat arvosanat Espoo saa palveluistaan leppävaaralaisilta. Espoo Alueet Vertailukaupungit Espoo, 2016 Espoo, 2012 Espoo, 2005 Espoo, 2001 Leppävaara, 2016 Tapiola, 2016 Matinkylä-Olari, 2016 Espoonlahti, 2016 Espoon keskus, 2016 Helsinki, 2016 Lahti, 2015 Oulu, 2016 Turku, 2016 Vantaa, 2016 Keskiarvo 3,76 3,59 3,55 3,47 3,86 3,76 3,71 3,73 3,73 3,73 3,55 3,47 3,61 3,56 3,58 Lähde: FCG: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016 Asukastyytyväisyystulokset Espoo Strategiayksikkö

29 Suurten kaupunkien terveyden- ja vanhustenhuollon kustannukset alenivat ennätyksellisen paljon, Espoossa 3,2 % vuodesta 2015 Strategiayksikkö Lähde: Kuntaliitto, Suurten ja keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna

30 Espoossa suurista kaupungeista korkeimmat yksityisen terveydenhuollon kustannukset asukasta kohti 2016 Suurten kaupunkien Kelan korvaaman yksityisen terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset euroa/asukas Strategiayksikkö Lähde: Kuntaliitto, Suurten ja keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna

31 Kaikissa Kuusikkokunnissa perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin potilaita alle puolet väestöstä, eniten Vantaalla ja vähiten Oulussa ja toiseksi vähiten Espoossa. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin potilaat yhteensä, % väestöstä Espoo 41,4 Helsinki 44,6 Oulu 39,5 Tampere 43 Turku 44,2 Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Vantaa 47,4 Strategiayksikkö Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet

32 Kuusikkokunnista Turussa 75 vuotta täyttäneistä eniten säännöllisen kotihoidon piirissä, noin joka kahdeksas, Espoossa vähiten, 6,8 prosenttia. Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 v. täyttäneet 2016, % ko. ikäryhmästä (väestötietona vuoden viimeisen päivän tieto) Espoo 6,8 Helsinki 11,6 Oulu 11,1 Tampere 11,2 Turku 12,4 Vantaa 8, Strategiayksikkö Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet

33 Kuusikkokunnista Tampereella 75 vuotta täyttäneistä eniten ympärivuorokautisessa hoidossa. Vähiten ympärivuorokautista hoitoa on Turussa ja Espoossa. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat 75 v. täyttäneet vastaavanikäisestä väestöstä, % vuonna Espoo 1,2 6,9 Helsinki 2,7 6,1 Oulu 3 5,9 Tampere 3,2 6 Turku 2,1 5,9 Vantaa 1,5 7,4 Pitkäaikainen laitoshoito Tehostettu palveluasuminen Strategiayksikkö Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet

34 Vieraskielisten 1 osuus päivähoitoikäisistä kasvoi kaikissa suurissa kaupungeissa, eniten Vantaalla ja toiseksi eniten Espoossa vuodesta 2015 vuoteen Vieraskielisten ¹ osuus varhaiskasvatusikäisistä (10kk 6v) lapsista väestörekisteritietojen mukaan vuosien lopussa Strategiayksikkö Lähde: Kuuden suurimman kaupungin varhaiskasvatuksen palvelut ja kustannukset vuonna Raporttikäsikirjoitus

35 Vuonna 2030 Espoossa ennustetaan olevan yli 8000 vieraskielistä alle kouluikäistä (noin 32 % ikäluokasta) Seudun vieraskielisten 0-6-vuotiaiden määrä ja osuus ikäluokasta sekä ennuste vuoteen , ,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10, , , Helsinki Espoo Vantaa Kehysalue Toimintaympäristön tila 2017

36 Vuonna 2030 Espoossa ennustetaan olevan yli vieraskielistä kouluikäistä (noin 30 % ikäluokasta) Seudun vieraskielisten 7-15-vuotiaiden määrä ja osuus ikäluokasta sekä ennuste vuoteen ,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0, Helsinki Espoo Vantaa Kehysalue Toimintaympäristön tila 2017

37 Erityisesti poikien ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden lukutaitoon kiinnitettävä huomiota Allu-tulokset 2015 (suomenkielisen perusopetuksen 2.- ja 4. - luokan luetun ymmärtämisen ja teknisen lukutaidon kartoitus) Kuinka suuri osuus saavutti tavoitetason (4) luokka 4.-luokka Kaikki Tytöt Pojat S2-oppilaat* *Suomea toisena kielenään opiskelevat maahanmuuttajataustaiset oppilaat Toimintaympäristön tila 2017 Lähde: Suomenkielisen opetustoimen arviointiraportti 2016

38 Perusopetusikäisten määrä kasvaa voimakkaasti suuralueilla: Leppävaara, Tapiola ja Matinkylä Perusopetusikäisten määrän ennuste alueittain (muut kuin ruotsinkieliset) Kasvu Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Yhteensä Lähde: Espoon väestöennuste

39 Peruskoulun hyväksi arvioineiden osuus on pienentynyt kahdeksan prosenttiyksikköä vuodesta Hyvän arvion antoi runsas puolet. Miten hyvin peruskoulu on hoidettu asuinkunnassa % vastaajista Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 %100 % Espoo 2016, n=1253, ka.=4, Espoo 2015, n=600, ka.=4, Espoo Espoo 2014, n=564, ka.=4,13 Espoo 2013, n=624, ka.=4, Espoo 2012, n=1371, ka.=4, Tyytyväisimpiä peruskouluun ollaan Suur- Espoonlahdessa. Alueet Espoo 2011, n=662, ka.=4,14 Leppävaara 2016, n=304, Tapiola 2016, n=204, ka.=4,2 Matinkylä-Olari 2016, n=184, Espoonlahti 2016, n=243, Espoon keskus 2016, n=207, Helsinki 2016, n=1047, Lahti 2015, n=463, ka.=3, Vertailu Oulu 2016, n=510, ka.=3,97 Turku 2016, n=569, ka.=4, Vantaa 2016, n=1034, ka.=3, Vertailukunnat, ka.=3,

40 Suomenkielisen lukion opiskelijamäärä kasvaa 1300 oppilaalla Suomenkielisten lukion opiskelijamääräennuste määrittäminen Espoon oppilasmäärät oppilastilanteen mukaan Peruskoulun päättävät Espoo Peruskoulun päättävät Kauniainen Yhteensä Päätetty% 61,5 % 61,5 % 61,5 % 61,5 % 61,5 % 61,5 % 61,5 % 61,5 % 61,5 % 61,5 % 61,5 % Paikkatarve Kauniainen Espoon paikkatarve Aloituspaikkamäärän muutos Lukion opiskelijamäärien kokonaismuutos Lukiolaisia Kasvu vuodesta Peruskoulun päättävien nuorten määrän arvioidaan lisääntyvän vuoden 2016 tasosta seuraavina vuosina merkittävästi. Jos lukiopaikkoja varataan tulevinakin vuosina 61,5 %:lle perusopetuksen päättävistä nuorista, vuoteen 2026 mennessä tarvitaan 469 Espoon lukiokoulutuksen aloituspaikkaa lisää vuoteen 2016 verrattuna. Lähde: Suomenkielinen opetustoimi, lukiolinja. 40

41 Ulkopaikkakuntalaisten ja vieraskielisten lukiolaisten määrä kasvussa Kevään 2016 yo-kirjoituksissa Espoon lukiolaisten ylioppilaskokeiden pakollisten aineiden puoltoäänien keskiarvo oli 4,65*. Valtakunnallinen keskiarvo oli 4,32. Espoon lukioissa on muiden kuntien opiskelijoita 12,8 %. Eniten Kirkkonummelta ja Helsingistä. Vieraskielisten määrä noussut vuosittain: nyt 6,2 % Espoon suomenkielisten päivälukioiden opiskelijat lkm %-osuus lkm %-osuus lkm %-osuus Ulkopaikkakuntalaisia ,6 % ,2 % ,8 % Vieraskielisiä 235 5,1 % 256 5,7 % 282 6,2 % Tyttöjä ,3 % ,7 % ,0 % 4. vuoden opiskelijoita 233 5,1 % 220 4,9 % 238 5,3 % Opiskelijoita yhteensä *Suom. kiel. lukiot. Laudaturista saa 7 pistettä ja approbaturista 2 pistettä. (L=7, E=6, M=5, C=4, B=3, A=2 ja I=0.) **Lähde: Tilastokeskus. V lukion päättäneiden tilanne v

42 Lukio sai hyvän arvion joka toiselta, vuonna 2015 hieman useammalta Miten hyvin lukio on hoidettu asuinkunnassa % vastaajista Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Espoo 2016, n=1249, ka.=4, Espoo 2015, n=602, ka.=4, Espoo Espoo 2014, n=563, ka.=4,14 Espoo 2013, n=624, ka.=4, Espoo 2012, n=1367, ka.=4, Tyytyväisimpiä lukioon ollaan Suur- Espoonlahdessa, tyytymättömimpiä Suur- Leppävaarassa. Alueet Espoo 2011, n=660, ka.=4,16 Leppävaara 2016, n=303, ka.=4,26 Tapiola 2016, n=204, ka.=4,33 Matinkylä-Olari 2016, n=184, Espoonlahti 2016, n=241, ka.=4,25 Espoon keskus 2016, n=207, Helsinki 2016, n=1044, ka.=4, Lahti 2015, n=462, ka.=4, Vertailu Oulu 2016, n=508, ka.=3,81 Turku 2016, n=571, ka.=4, Vantaa 2016, n=1032, ka.=4, Vertailukunnat, ka.=4,

43 Tyytyväisyys yritystoiminnan edistämiseen on lisääntynyt ja palannut neljän vuoden takaiselle tasolle Miten hyvin yritystoiminnan edistäminen on hoidettu asuinkunnassa % vastaajista Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 %100 % Espoo 2016, n=1250, ka.=3, Espoo 2015, n=603, ka.=3, Espoo Espoo 2014, n=564, ka.=2,88 Espoo 2013, n=621, ka.=3, Espoo 2012, n=1373, ka.=3, Joka kolmas tyytyväinen yritystoiminnan edistämiseen, tapiolalaiset tyytyväisimpiä. Alueet Espoo 2011, n=660, ka.=3,21 Leppävaara 2016, n=299, Tapiola 2016, n=204, ka.=3,78 Matinkylä-Olari 2016, n=184, Espoonlahti 2016, n=243, Espoon keskus 2016, n=207, Helsinki 2016, n=1044, ka.=3, Lahti 2015, n=461, ka.=2, Vertailu Oulu 2016, n=514, ka.=3,31 Turku 2016, n=571, ka.=3, Vantaa 2016, n=1030, ka.=3, Vertailukunnat, ka.=3,

44 Yritystoiminnan edellytykset, muutos Espoossa Miten hyvin tai huonosti seuraavat asiat on toteutettu Espoossa yritystoiminnan kannalta? ESPOO 2016 (n=310) (järjestys 'Espoo 2016' keskiarvon mukaan) Toimitilojen saatavuus Alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus KOKONAISTYYTYVÄISYYS KO. ASIOIHIN Liikenne ja yhteydet Yrityksellenne sopivan työvoiman saatavuus Espoon näkyminen medioissa 2015: Kaupunkimarkkinointi Lupakäytännöt yritystoiminnassa 1=erittäin huono 5=erittäin hyvä 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 3,78 3,67 3,46 3,44 3,41 3,30 3,06 2,97 3,45 3,43 3,31 3,41 3,30 2,85 2,86 3,43 3,31 3,43 3,32 3,66 Espoossa tyytyväisyys toimitilojen sekä alihankkijoiden saatavuuteen on parantunut. Myös Espoon näkyminen medioissa on parantunut, mutta sen tilalla on viimeksi puhuttu kaupunkimarkkinoinnista. Verotus 3,06 2,88 3,03 Kaavoitus yritystoiminnan kannalta 2,95 2,79 2,72 n=kaikki vastaajat Yritysneuvonta Julkiset hankinnat ja niiden kilpailuttaminen 2,86 2,82 2,90 ESPOO 2016 (n=310) ESPOO 2015 (n=298) ESPOO 2014 (n=311) 2,79 44

45 Yritystoiminnan edellytykset Espoossa Miten hyvin tai huonosti seuraavat asiat on toteutettu Espoossa yritystoiminnan kannalta? ESPOO 2016 (n=310) (järjestys 'Espoo 2016' 0% 50% 100% keskiarvon mukaan) ka. Toimitilojen saatavuus ,78 Alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus KOKONAISTYYTYVÄISYYS KO. ASIOIHIN Liikenne ja yhteydet Yrityksellenne sopivan työvoiman saatavuus Espoon näkyminen medioissa , , ,44 3,41 3,30 Espoossa ollaan tyytyväisimpiä toimitilojen sekä alihankkijoiden saatavuuteen. Tyytymättömimpiä julkisiin hankintoihin ja niiden kilpailuttamiseen, kaavoitukseen ja yritysneuvontaan. Lupakäytännöt yritystoiminnassa ,06 Verotus ,06 Kaavoitus yritystoiminnan kannalta ,95 Yritysneuvonta ,86 Julkiset hankinnat ja niiden kilpailuttaminen ,82 5=erittäin hyvä 4 3 Ei osaa sanoa 2 1=erittäin huono n=kaikki vastaajat

46 Hyvinvointi Kuvasarjan alkuun

47 Väestö ja väestönmuutokset Espoon väestö on kaksinkertaistunut vuodesta 1981, viime vuosina väestö on kasvanut 4500 asukkaan vuosivauhtia. Väestönkasvu jatkuu samaan tahtiin kuin viimeiset 50 vuotta. Espoossa syntyneiden enemmyys ja muuttovoitto muualta Suomesta ovat olleet merkittävimmät väestöä lisäävät tekijät vuodesta 2014 alkaen. Vanha-Espoossa ja Pohjois-Espoossa väestönkasvu perustuu korkeaan syntyvyyteen, muilla suuralueilla muuttovoittoon. Väestöstä yli puolet on työikäisiä. Hyvinvoinnin taustatekijöitä (1): 0-6-vuotiaiden osuus väestöstä on kuusikkokuntien korkein, 7-13-vuotiaiden osuus Oulun ohella korkeimpia. 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä on kuusikkokuntien pienin, mutta osuus kasvaa voimakkaasti. Vieraskielisiä perheiden osuus on jo suurempi kuin ruotsinkielisten perheiden osuus. Vieraskielisten osuus väestöstä painottuu lapsiin, nuoriin ja työikäisiin, suurin ikäryhmä ovat työikäiset. Suurin maahanmuuttajaikäryhmä ovat nuoret aikuiset. Suurin maastamuuttajaikäryhmä ovat nuoret aikuiset; opiskelijaikäisten maastamuutossa selkeä naisenemmistö. Kuvasarjan alkuun

48 Hyvinvoinnin taustatekijöitä (2): Perheet ja koulutus Perheiden määrä kasvaa tasaisesti vuosittain, lapsettomien perheiden hieman lapsiperheitä voimakkaammin. Lapsiperheiden osuus perheistä on laskenut vuosittain ainakin 25 vuoden ajan. Yleisin perhetyyppi Espoossa on aviopari ja lapsia. Yli 80 %:ssa espoolaisista lapsiperheistä on 1-2 lasta. Espoossa yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä kuusikkokuntien alhaisin. Alle viidesosassa yksinhuoltajaperheistä on isä ja lapsia. Korkea-asteen tutkinnon suorittaminen kuusikkokunnista yleisintä Espoossa. Yli puolella vuotiaista espoolaisista on korkea-asteen tutkinto. Kuvasarjan alkuun Toimintaympäristön tila 2017

49 Espoolaisten hyvinvointi: Tulot ja toimeentulo Vuonna 2015 kuusikkokuntien korkeimmat mediaanitulot oli Espoossa. Toimeentulotukea saaneiden määrä on kasvanut, mutta tukea saaneiden osuus koko väestöstä on pysynyt melko samana vuotiaiden toimeentulotukea saavien määrä ja osuus kaikista toimeentulotukea saaneista on laskenut hieman vuodesta Kuvasarjan alkuun Toimintaympäristön tila 2017

50 Pienituloisuusaste Espoossa on laskenut vuodesta

51 Toimeentulotukea saaneiden määrä on kasvanut, mutta tukea saaneiden osuus koko väestöstä on pysynyt melko samana Toimeentulotukea saaneiden määrä (% osuus väestöstä) (8,57%) (8,83%) (8,76%) Toimeentulotukea saaneet Väestötietona käytetty vahvistettua 2016 väestötietoa ja 2015 luvuissa mukana tilapäismajoitus, joka jäi pois toimeentulotuesta Lähde: Effica

52 Kolme neljästä on tyytyväisiä taloudelliseen tilanteeseensa Väitteen Olen tämän hetkiseen taloudelliseen tilanteeseeni tyytyväinen. kanssa osittain tai täysin samaa mieltä oli 78 % (¹) vastaajista. Osuus on säilynyt samana kuin edellisellä kerralla. Espoon keskuksessa tyytyväisyys on muuta Espoota vähäisempää. Huomaa väittämän suunta: samaa mieltä =tilanne positiivinen % vastaajista Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä EOS Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Espoo 2015, n= Samaa mieltä yhteensä % osuus (2) Muutos edell. (3) 77 % 4 % Vertailtava tulos Espoo 2014, n=569 Espoo 2013, n=628 Espoo 2012, n= % 73 % 74 % Espoo 2011, n= %. Espoo 2010, n= % Leppävaara 2015, n= % 13 % Tapiola 2015, n= % 1 % Alueet Matinkylä Olari 2015, n= % 5 % Espoonlahti 2015, n= % 4 % Espoon keskus 2015, n= % * 0 % (¹) 78%±3% (tulos on 95 % todennäköisyydellä tällä välillä) (2) Vastausjakuma alueella poikkeaa muusta Espoosta ***erittäin merkitsevästi, **merkitsevästi, *=jokseenkin merkitseväst; o=suuntaa antavasti (khin neliö testi). Testin tulos näytetään vain, jos muutos ero > 5 % yksikköä (3) Vastausjakauma on muuttunut edellisestä vuodesta ***erittäin merkitsevästi, **merkitsevästi, *=jokseenkin merkitseväst; o=suuntaa antavasti (khin neliö testi). Testin tulos näytetään vain jos muutos on > 5 % yksikköä Vihreä korostu=ero tai muutos positiivinen oranssi korostus =ero tai muutos on negatiivinen Korostus näytetään, jos ero tai muutos on >5% ja testi osoittaa että se on vähintään jokseenkin merkitsevä

53 Espoolaisten hyvinvointi: Työttömyys Kuvasarjan alkuun

54 Huhtikuun 2017 lopulla Espoossa työtöntä työnhakijaa naisia 46 %, miehiä 54 % 9 % (1275 henkeä) vähemmän kuin vuotta aiemmin työttömien määrä kääntyi laskuun lokakuussa 2016 Lähde: TEM Konserniesikunta, Strategiayksikkö

55 Huhtikuun 2017 lopulla Espoon työttömästä 6968 oli vuotiaita (10,9 % vähemmän kuin vuotta aiemmin) 4661 oli vuotiaita (4,9 % vähemmän kuin vuotta aiemmin) 1160 oli vuotiaita (11,2 % vähemmän kuin vuotta aiemmin) Lähde: TEM Konserniesikunta, Strategiayksikkö

56 Huhtikuun 2017 lopulla Espoossa työttömyysaste 9,1 % Prosenttiyksikön alhaisempi kuin vuotta aiemmin Lähde: TEM Konserniesikunta, Strategiayksikkö

57 Huhtikuun 2017 lopulla Espoossa 5301 pitkäaikaistyötöntä 781 vähemmän kuin vuotta aiemmin Lähde: TEM Konserniesikunta, Strategiayksikkö

58 Huhtikuun 2017 lopulla Espoossa ulkomaalaisten työttömyysaste 19,8 % pääkaupunkiseudun alhaisin 4,1 %-yksikköä alhaisempi kuin vuotta aiemmin Ulkomaalainen = ulkomaan kansalainen Lähde: TEM Konserniesikunta, Strategiayksikkö

59 Espoolaisten hyvinvointi: Asumisen tila Espoossa rakennetaan ennätysmäärä asuntoja. Väestön kasvu ja työpaikat keskittyvät suuriin kaupunkeihin. Nykyisessä asuntomarkkinatilanteessa vapaarahoitteisten asuntojen osuus tuotannosta on kasvanut. Väestönkasvusta huolimatta asunnottomien määrä ei ole kasvanut. Aktiivisista toimenpiteistä huolimatta nuorten, maahanmuuttajataustaisten sekä pitkäaikaisasunnottomien osuus on korkea. Kaupungin vuokra-asunnon hakijoista valtaosa kuuluu 1-2 hengen talouksiin. Yksinasuvien osuus asuntokunnista on kohonnut vuodesta 1990, kasvu on tasaantunut viime vuosina. Yksinasuvien osuus asuntokunnista on Espoossa alhaisempi kuin koko maassa. Yksinasuvien 65-, 75- ja 85-vuotta täyttäneiden osuudet ovat Espoossa kuusikkokuntien alhaisimmat. Ahtaasti asuvia asuntokuntia on selkeästi enemmän suuremmissa asuntokunnissa. Kuvasarjan alkuun

60 Asunnottomien osuus on suurin Helsingissä, jossa asuu yli puolet Suomen asunnottomista. Espoossa osuus on koko maan arvoa suurempi 8,0 Asunnottomat yksinäiset / 1000 asukasta, % 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 Espoo Helsinki Vantaa Tampere Turku Oulu Koko maa 1,0 0, Lähde: Kuntien asuntomarkkinaselvitykset (ARA)

61 Espoolaisten hyvinvointi: Elinympäristö Maankäytön suunnittelussa otetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen huomioon Espoolaiset ovat tyytyväisiä julkiseen liikenteeseen Espoolaisten ulkoilualueet ovat lähellä. Viheralue on alle 500 m päässä 66 %:lla asukkaista Ilmansaasteiden pitoisuudet ovat laskeneet ja kuntalaisten tyytyväisyys ilmanlaatuun on parantunut Kuntalaisten tyytyväisyys meluntorjuntaan parantunut, eniten altistutaan auto- ja lentoliikenteen melulle sekä rakentamiseen ja kunnossapitotöihin liittyvälle melulle Kuvasarjan alkuun Toimintaympäristön tila 2017

62 Espoolaisten ulkoilualueet ovat lähellä Viheralue on alle 500 m päässä 66 %:lla asukkaista 1 Alle 200 m 37 % m 29 % 3 0,5 1 km 19 % km 6 % km 3 % km 3 % 7 Yli 10 km 3 % Lähde: Ympäristöterveyskysely 2016 ( THL) Toimintaympäristön tila 2017

63 Ilmansaasteiden pitoisuudet ovat laskeneet Lähde: Ilmanlaadun seurantaindeksi, HSY, Espoon ympäristökeskus Toimintaympäristön tila 2017

64 Espoolaisten hyvinvointi: Lähiympäristön turvallisuus Espoossa ollaan muita kuusikkokuntia tyytyväisempiä yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen. Tyytyväisyys yleisen järjestyksen ja turvallisuuden hoitoon on parantunut. Katuturvallisuusindeksin mukaan Espoo on edelleen kuusikkokunnista turvallisin. Indeksiluku hieman huonompi nyt kuin kahtena edellisenä vuotena. Rikoslakirikosten määrä suhteutettuna asukaslukuun on pysynyt alhaisempana kuin muissa vastaavan kokoisissa kaupungeissa. Omaisuusrikosten määrä suhteutettuna asukaslukuun on pysynyt tasaisena useita vuosia ja on alle muiden kuusikkokuntien. Pahoinpitelyrikosten määrä asukaslukuun suhteutettuna on pysynyt tasaisena vuosia. Lievää nousua viimeisten kahden vuoden aikana. Luvut edelleen kuusikkokunnista alhaisimmat. Kotihälytysten määrä asukaslukuun suhteutettuna on pysynyt vertailujaksolla tasaisena. Luvut ovat kuusikkokunnista selvästi alhaisimmat. Rakennuspalojen ja rakennuspalovaarojen määrä oli vuonna 2016 alhaisin viiteen vuoteen. Tieliikenneonnettomuuksien määrä on vähentynyt Espoossa tarkastelujaksolla tasaisesti joka vuosi. Rattijuopumustapauksia oli viime vuosina aiempaa vähemmän. Nuorilla fyysisen uhan kokeminen nuorilla yleisempää kuin kokoa maassa keskimäärin Kaatumisiin ja putoamisiin liittyviä hoitojaksoja vähemmän kuin aiemmin 2000-luvulla, hoitojaksot myös keskimääräistä harvinaisempia. 65 vuotta täyttäneiden kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot vähentyneet merkittävästi. Kuvasarjan alkuun

65 160,00 140,00 Katuturvallisuusindeksin mukaan Espoo on edelleen suurista kaupungeista turvallisin, indeksi on heikentynyt hieman kahtena edellisenä vuotena Katuturvallisuusindeksi: 120,00 100,00 80,00 60,00 40,00 20,00 0, Helsinki Vantaa Espoo Tampere Turku Oulu Painokertoimella 10 - törkeä pahoinpitely, ryöstö, törkeä ryöstö Painokertoimella 5 - pahoinpitely, lievä pahoinpitely Painokertoimella 1 - rattijuopumus, törkeä rattijuopumus, vesiliikennejuopumus - vahingonteko, törkeä vahingonteko, lievä vahingonteko Lähde: Polstat Indeksi on muutosta ilmaiseva suhdeluku. Suhteellista arvoa verrataan jonkin vuoden koko maan suhteelliseen arvoon, joka on 100. Yleensä suurempi arvo eli yli 100 tarkoittaa parempaa arvoa kuin vertailuvuoden arvo. Katuturvallisuusindeksi lasketaan ilmoitettujen rikosten ja asukasluvun avulla. Tietyt nimikkeet saavat painokertoimen. Asukasluku jaetaan painotetulla rikosmäärällä. Luku suhteutetaan tietyn vuoden koko maan arvoon

66 Espoolaisten hyvinvointi: Lasten ja nuorten hyvinvointi Elinolot - Espoolaisista lapsista yli 7000 asuu perheissä, jotka ovat tulotasoltaan pienituloisia. Noin joka kymmenes lapsiperhe sai toimeentulotukea vuonna ,2 % lapsista oli lastensuojelun asiakkaana vuonna Perheristiriidat ja huoltajien psyykkinen terveydentila merkittävimmät syyt lastensuojeluasiakkuuksille. Sosiaalihuoltolain muutoksen myötä yhä useampi perhe sai tukea ja palveluja ilman lastensuojelun asiakkuutta. Koulunkäynti, opiskelu ja työelämään siirtyminen - Vieraskielisten lasten osuus varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa kasvaa edelleen. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa osuus on 20 % ja perusopetuksessa 16 % - Kaikille peruskoulun päättäneille tarjottiin jatko-opiskelupaikkaa. Lähes 70 % heistä aloitti lukioopinnot. - Nuorten työttömyyden voimakas kasvu taittui v Terveydentila ja terveystottumukset - Nuorten oireilu on yleistä. Reilulla viidesosalla tytöistä ja noin kymmenesosalla pojista on vähintään kaksi päivittäistä oiretta. Tavallisimpia oireita ovat väsymys ja heikotus. - Merkittävällä osalla on mielen hyvinvointiin liittyviä ongelmia. Kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta on noin 15%:lla yläluokkien ja toisen asteen tytöistä ja 6 %:lla pojista. Keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta 10 %:lla yläluokkalaisista. - Peruskoululaisten ja lukiolaisten liikunnan harrastaminen on yleistä. Vähän liikkuvia on hieman keskimääräistä vähemmän. Alaluokkalaisten kestävyyskunto on hieman keskimääräistä parempi. - Nuorten tupakointi ja humalajuominen ovat vähentyneet viime vuosina ja raittius lisääntynyt. Nuuskan käyttö on puolestaan lisääntynyt samanaikaisesti. Päihteidenkäytössä nähtävissä merkittävää polarisaatiota. Kuvasarjan alkuun

67 86 % 8.-luokkalaisista näkee tulevaisuutensa myönteisenä Näen tulevaisuuteni myönteisenä (n= 2270 ) Tytöt Pojat = olen samaa mieltä = olen eri mieltä Lähde: Hyvinvointikartasto 2016

68 10 %:lla 8.-luokkalaisista keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta Nuorten masennusseula 0-4 pistettä 5-7 pistettä 8-15 pistettä yli 16 pistettä 3 % 7 % 8 % 82 % Lähde: Hyvinvointikartasto 2016

69 Perheristiriidat yleisin syy lastensuojeluasiakkuudelle Vuonna 2016 alkaneiden lastensuojelu-asiakkuuksien syyt 0-16-vuotiaat Merkittävät perheristiriidat Kasvatuksesta vastaavan psyykkinen terveydentila Lapsen ikätasoisen kehityksen vaarantuminen Kasvatuksesta vastaavan päihteiden käyttö tai muu Lapsen psyykkinen terveydentila Väkivaltaa perheessä Koulunkäynti tai opiskelu Lapsen sosiaaliset suhteet Kasvatuksesta vastaavan terveydentila Toimeentulo Lapsen pahoinpitely Kasvatuksesta vastaavan fyysinen terveydentila Asuminen Lapsen itseään vanhingoittava käyttäytyminen Lapsen terveydentlia Lapsen väkivaltaisuus Kasvatuksesta vastaavan lainvastainen toiminta Lapsen laiminlyönti Lapsen huolto- tai tapaamisoikeus Lapsen lainvastainen toiminta Lapseen kohdistuva henkinen väkivalta Lapsen päihteiden käyttö tai muu riippuvuus Vuonna 2016 ikäryhmässä alkoi 995 uutta lastensuojeluasiakkuutta. Asiakkuuden alkaessa voidaan asiakkuuden syitä tilastoida 1-8 kpl/asiakkuus Toimintaympäristön tila 2017 Lähde: Effica (YPH), Lapsiperheiden sosiaalipalvelut

70 17-24 vuotiaista hieman useampi on koulutuksen ulkopuolella kuin Suomessa keskimäärin 14 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 12 11,8 10, ,8 9,4 9,3 8,8 8,6 8, Espoo Koko maa Lähde: THL, Sotkanet

71 Espoolaisten hyvinvointi: Työikäisten hyvinvointi Toimeentulo ja asuminen Työllisyys: Työttömyyden kasvu taittui. Huhtikuussa 2017 alussa työttömyysaste oli 9,1%. Vieraskielisen väestön työttömyys oli yli kaksinkertainen kantaväestöön verrattuna. Asunnottomuus: Nuorten, maahanmuuttajataustaisten ja pitkäaikaisasunnottomien osuudet olivat korkeita aktiivisista toimenpiteistä huolimatta. Terveydentila ja toimintakyky Työikäisten terveydentila ja työkyky keskimääräistä parempia. Kokemus omasta terveydestä ja hyvinvoinnista on keskinkertainen. Sairastavuus ja kuolleisuus keskimääräistä vähäisempää, lääkekorvauksia saavien osuus keskimääräistä pienempi. Depressiolääkitys on melko yleistä, diabeteslääkitys kasvussa. Työkykyisten osuus on keskimääräistä suurempi, työkyvyttömyyseläkkeellä olevia keskimääräistä vähemmän Lähes 40 % on tyytymätön elämänlaatuunsa ja 9 % tuntee itsensä yksinäiseksi melko usein tai jatkuvasti. 25 % kokee terveytensä keskinkertaiseksi tai tätä huonommaksi. Terveystottumukset Päihteiden käyttö: Lähes joka kolmas ilmoittaa käyttävänsä liikaa alkoholia. Kuvasarjan alkuun

72 Espoossa keskimääräistä enemmän työkykyisiä 140 Työkyvyttömyysindeksi (ikävakioitu) ,1 58,5 57,2 57,1 56,7 56,9 Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Espoo Koko maa Toimintaympäristön tila 2017 Espoossa Lähde: Terveyspuntarin sairastavuusindeksi (Kela)

73 Kokemus omasta terveydestä hieman parempi kuin maassa keskimäärin 35 Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%), vuotiaat ,3 22,8 25 Koko maa Espoo Helsinki 15 Oulu Tampere 10 5 Turku Vantaa Toimintaympäristön tila 2017 Espoossa Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (THL)

74 Oma tai perheenjäsenen sairaus vaikeuttaa joka neljännen elämää Espoossa Vastaajilta kysyttiin "Onko Teillä tai jollakin perheenjäsenellänne ollut ongelmia, jotka vaikeuttavat jokapäiväisestä arkielämästä selviytymistä?". Konserniesikunta, Strategiayksikkö kuntapalvelut 2016 Lähde: FCG: KAPA - Kaupunki- ja

75 Espoolaisten hyvinvointi: Ikäihmisten hyvinvointi Elinolot Suurin osa yli 75 -vuotiaista elää itsenäistä ja aktiivista elämää ja käyttää erilaisia palveluja. Vain pieni osa tarvitsee varsinaisia vanhuspalveluja. Ikääntyneiden koulutustaso on maan keskiarvoa korkeampi. Terveydentila ja toimintakyky Ikäihmisten hyvinvointi useiden osoittimien osalta parempi kuin kuusikkokunnissa tai maassa keskimäärin. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä on vähiten, somaattisen erikoissairaanhoidon hoitojaksoja on vähiten, psykiatrian laitoshoidon suhteellinen potilasmäärä on pienin. Väestön ikärakenne vanhenee nopeasti lähivuosina. Ikääntyvän väestön määrän kasvaessa muistisairauksia sairastavien määrä tulee kasvamaan. Kokemus omasta terveydestä on keskimääräistä parempi ja elämänlaatunsa hyväksi tuntevien osuus suurempi. Arkiaskareissa suuria vaikeuksia kokevien 75+ osuus on kuitenkin suurempi kuin maassa keskimäärin. Terveystottumukset Liikunnan harrastaminen keskimääräistä yleisempää Alkoholin liikakäyttö yleistä Kuvasarjan alkuun

76 Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien 65 vuotta täyttäneiden osuus on pienempi kuin kuusikkokunnista tai maassa keskimäärin Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%), 65 vuotta täyttäneet 65 %-osuus 65 vuotta täyttäneistä ,5 51,5 42,7 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Toimintaympäristön tila 2017 Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (THL)

77 65 vuotta täyttäneiden alkoholin liikakäyttö on yleisintä Espoossa, lähes joka viides juo liikaa Alkoholia liikaa käyttävien osuus (AUDIT-C) (%), 65 vuotta täyttäneet 25 %-osuus 65 vuotta täyttäneistä ,5 14,4 18,4 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa AUDIT-C mittaa juomisen määriä, sitä kuinka usein juo, kuinka paljon kerralla ja kuinka usein juo runsaasti eli kuusi tai useampia annoksia kerralla. Kyselyn kokonaispistemäärä voi olla Liikakäytön pisterajoina miehillä 6 ja naisilla 5 pistettä. Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (THL)

78 Ekologisesti kestävä kehitys Kuvasarjan alkuun

79 Kasvihuonekaasupäästöt laskevat edelleen, kokonaispäästöissä vuoden 1990 lähtötaso lähes saavutettu vaikka asukkaita lisää Kasvihuonekaasupäästöt Espoossa, tonnia CO 2 -ekv Maatalous Jätteiden käsittely Teollisuus ja työkoneet Liikenne Kulutussähkö Sähkölämmitys Öljylämmitys Kaukolämpö * *ennakkotieto Lähde: HSY

80 Asukaskohtaiset kasvihuonepäästöt jatkoivat laskuaan vuonna 2016 Kasvihuonekaasupäästöt Espoossa asukasta kohden, tonnia CO 2 -ekv 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 Maatalous Jätteiden käsittely Teollisuus ja työkoneet Liikenne Kulutussähkö Sähkölämmitys Öljylämmitys Kaukolämpö 0,0 *ennakkotieto Lähde: HSY

81 Kaukolämmössä riippuvuus kivihiilestä laskee, maakaasua poltetaan taas, pelletti nostaa biopolttoaineen osuutta 100 % 90 % 80 % Espoon kaukolämmön polttoainejakauma v tiedot ennakkotietoja Lämpöpumput 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Bio Öljy Maakaasu Kivihiili 20 % 10 % 0 % Lähde: HSY / Fortum Espoo

82 Aurinkosähkön tuotanto kasvaa 1200 Verkkoon liitetty tuotanto Espoon alueella 300 Kaupungin oma tuotanto Nimellisteho (kw) Nimellisteho kw Lähde: Caruna ja Espoon kaupunki

83 Sähköautot yleistyvät hitaasti Espoolaisten henkilöautot käyttövoiman mukaan Sisältää työsuhdeautot että yksiköiden käytössä olevat autot) Kaupungin sähkö- tai hybridiautot kpl autoja kpl hybridejä sähköautoja 0 Bensiini Diesel Sähkö Hybridit Bensiini/kaasu Bensiini/Etanoli Lähde: Trafi ja Espoo Logistiikka

84 Tiukasti suojeltu liitoorava muuttaa toimintaympäristöä voimakkaasti Liito-oravahavainnot Espoossa Havaitsemisvuosi Lähde: Espoon kaupunki, ympäristökeskus

85 Liito-oravahavainnot Espoossa Uhanalainen liito-orava, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikat ovat tiukasti lain suojelemia on löytänyt pysyvän asuinsijan Espoosta. Ympäristökeskuksen selvityksen mukaan liito-oravia elää Espoossa noin 800 ja kanta on meillä kestävällä tasolla. Espoolainen osaaminen liito-oravan huomioimisessa kaupunkirakentamisessa on korkeatasoista. Havaitsemisvuosi Lähde: Espoon kaupunki, ympäristökeskus

86 Kaupungin talous Vuoden 2016 tilinpäätös Kuvasarjan alkuun

87 Verotulojen rakenne ja kehitys Milj. euroa Muutos -% TA2017 Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Verotulojen muutos-% Kunnallisvero (TA 1182) M muutos 5,6 % Yhteisövero 120,6 (TA 116) M muutos -11,4 % Kiinteistövero 99,7 (TA 99,4) M muutos 3,5 % Yhteensä (TA 1 393) muutos 3,8 %. Vertailukelpoinen muutos 2,6 %

88 Toimintakulut tiliryhmittäin Milj. euroa Henkilöstökulut Palvelujen ostot Tarvikkeet Avustukset Muut kulut yht. sis. ulkoiset kulut Toimintakulujen vertailukelpoinen kasvu 4,6 prosenttia (eliminoitu valmistus omaan käyttöön, Catering, HUS )

89 Konsernin lainakannan ja oikaistu lainakannan kehitys Oikaistu lainakanta= konsernin lainakanta vähennettynä Espoon Asunnot Oy:n, HSY:n ja Länsimetron Helsingin osuuden lainakannalla. EA ja HSY rahoittavat investointinsa ja toimintansa pitkällä aikavälillä pääasiassa omalla tulorahoituksellaan.

90 Konsernilainat eur/asukas Kouvola Oulu Pori Tampere Turku Jyväskylä Helsinki Kuopio Lahti Vantaa Espoo Konsernilainat e/asukas

91 Kaupungin henkilöstö Kuvasarjan alkuun

92 Kaupungin henkilöstömäärä oli vuoden 2016 lopussa Henkilöstömäärä laski edellisvuodesta johtuen kaupungin ruokapalvelutoimintojen yhtiöittämisestä Espoo Catering oy:ksi alkaen. Kaupungin henkilöstömäärä kasvoi eräissä muissa peruspalveluissa, kuten perheja sosiaalipalveluissa, vanhusten palveluissa, varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa. Henkilöstölisäyksistä merkittävä osa perustui tilapäisiin järjestelyihin

93 Henkilöstökustannukset kasvoivat 2,8 prosenttia vuonna 2016 Espoo Cateringin kustannukset poistettu kaikilta vuosilta

94 Henkilöstön keski-ikä 44,5 vuotta v naisilla 44,4 vuotta - miehillä 45,0 vuotta