Espoolaisten hyvinvointi Toimintaympäristön tila

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Espoolaisten hyvinvointi Toimintaympäristön tila"

Transkriptio

1 Espoolaisten hyvinvointi

2 Sisällys HYVINVOINTIIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Väestö ja perherakenne Koulutus, työ,toimeentulo, asuminen Elinympäristö Lähiympäristön turvallisuus HYVINVOINTITIETOA IKÄRYHMITTÄIN Lapset ja lapsiperheet Nuoret Työikäiset Ikäihmiset PALVELUT HYVINVOINNIN TUKENA Kulttuuripalvelut Liikuntapalvelut Nuorisopalvelut Tyytyväisyys palveluihin

3 Hyvinvointiin vaikuttavat tekijät Väestö ja perherakenne Koulutus, työ, toimeentulo, asuminen Elinympäristö Lähiympäristön turvallisuus Sisällysluetteloon

4 Yhteenvetoa väestöstä ja väestönmuutoksesta Espoon väestö on kaksinkertaistunut vuodesta 1981, viime vuosina väestö on kasvanut 4500 asukkaan vuosivauhtia. Väestönkasvu jatkuu samaan tahtiin kuin viimeiset 50 vuotta. Espoossa syntyneiden enemmyys ja muuttovoitto muualta Suomesta ovat olleet merkittävimmät väestöä lisäävät tekijät vuodesta 2014 alkaen. Vanha-Espoossa ja Pohjois-Espoossa väestönkasvu perustuu korkeaan syntyvyyteen, muilla suuralueilla muuttovoittoon. Väestöstä yli puolet on työikäisiä. 0-6-vuotiaiden osuus väestöstä on kuusikkokuntien korkein, 7-13-vuotiaiden osuus Oulun ohella korkeimpia. 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä on kuusikkokuntien pienin, mutta osuus kasvaa voimakkaasti. Vieraskielisiä perheiden osuus on jo suurempi kuin ruotsinkielisten perheiden osuus. Vieraskielisten osuus väestöstä painottuu lapsiin, nuoriin ja työikäisiin, suurin ikäryhmä ovat työikäiset. Suurin maahanmuuttajaikäryhmä ovat nuoret aikuiset. Suurin maastamuuttajaikäryhmä ovat nuoret aikuiset; opiskelijaikäisten maastamuutossa selkeä naisenemmistö.

5 Perheiden määrä kasvaa tasaisesti vuosittain, lapsettomien perheiden hieman lapsiperheitä voimakkaammin. Lapsiperheiden osuus perheistä on laskenut vuosittain ainakin 25 vuoden ajan. Yleisin perhetyyppi Espoossa on aviopari ja lapsia. Yli 80 %:ssa espoolaisista lapsiperheistä on 1-2 lasta. Espoossa yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä kuusikkokuntien alhaisin. Alle viidesosassa yksinhuoltajaperheistä on isä ja lapsia. Yksinasuvien osuus asuntokunnista on kohonnut vuodesta 1990, kasvu on tasaantunut viime vuosina. Yksinasuvien osuus asuntokunnista on Espoossa alhaisempi kuin koko maassa. Yksinasuvien 65-, 75- ja 85-vuotta täyttäneiden osuudet ovat Espoossa kuusikkokuntien alhaisimmat. Ahtaasti asuvia asuntokuntia on selkeästi enemmän suuremmissa asuntokunnissa.

6 Espoon väestö on kaksinkertaistunut vuodesta 1981 Lähde: Tilastokeskus

7 Väestö ja perherakenne Sisällysluetteloon Koonnut: Teija Jokiranta ja Eija Österholm

8 Espoo on kasvanut viime vuosina noin 4500 asukkaan vuosivauhtia

9 Väestönkasvu jatkuu samaan tahtiin kuin viimeiset 50 vuotta

10 Vanha-Espoossa ja Pohjois-Espoossa väestönkasvu perustuu korkeaan syntyvyyteen, muilla suuralueilla muuttovoittoon Lähde: Tilastokeskus

11 Espoossa syntyneiden enemmyys ja muuttovoitto muualta Suomesta merkittävimmät väestöä lisäävät tekijät vuodesta 2014 alkaen

12 Kuusikkokuntien väestö kasvaa tasaisesti

13 Yli puolet espoolaisista on työikäisiä Lähde: Tilastokeskus

14 0-6-vuotiaiden osuus väestöstä Espoossa kuusikkokuntien korkein

15 7-13-vuotiaiden osuus väestöstä Espoossa ja Oulussa kuusikkokuntien korkein

16 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä Espoossa kuusikkokuntien pienin, mutta osuus kasvaa voimakkaasti

17 Vieraskielisten suurimpana ikäryhmänä ovat työikäiset Lähde: Tilastokeskus

18 Vieraskielisten osuus koko väestöstä painottuu lapsiin, nuoriin ja työikäisiin Lähde: Tilastokeskus

19 Vieraskielisien perheiden osuus on suurempi kuin ruotsinkielisten perheiden osuus Lähde: Tilastokeskus

20 Vieraskielisten perheiden määrä on suurempi kuin ruotsinkielisten perheiden määrä Lähde: Tilastokeskus

21 Puhutuimmat vieraat kielet Espoossa olivat viro, venäjä, englanti ja somali

22 Suurimpina maahanmuuttajaikäryhminä ovat nuoret aikuiset Lähde: Tilastokeskus

23 Suurimpina maastamuuttajaikäryhminä ovat nuoret aikuiset, opiskelijaikäisten maastamuutossa on selkeä naisenemmistö Lähde: Tilastokeskus

24 Perheiden määrä kasvaa tasaisesti vuosittain, lapsettomien perheiden hiukan voimakkaammin Lähde: Tilastokeskus

25 Lapsiperheiden osuus perheistä on laskenut vuosittain ainakin 25 vuoden ajan Lähde: Tilastokeskus

26 Yli 80 %:ssa espoolaisista lapsiperheistä on 1-2 lasta Lähde: Tilastokeskus

27 Yleisin perhetyyppi Espoossa on aviopari ja lapsia Lähde: Tilastokeskus

28 Yleisin perhetyyppi Espoossa on aviopari ja lapsia Lähde: Tilastokeskus

29 Alle viidesosassa yksinhuoltajaperheistä on isä ja lapsia Lähde: Tilastokeskus

30 Kuusikkokunnista korkein väestöllinen huoltosuhde on Oulussa ja Espoossa, koko maan huoltosuhde kuitenkin korkeampi

31 Korkein taloudellinen huoltosuhde on Oulussa ja matalin Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla Kaikissa kunnissa työvoiman ulkopuolinen väestö on suurempi kuin työllisten määrä

32 Yhden hengen asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista on Helsingissä suurempi kuin Espoossa ja Vantaalla

33 Kuusikkokunnissa yksinasuvien osuus kaikista asuntokunnista suurin Turussa

34 Yksinasuvien osuus asuntokunnista Espoossa alhaisempi kuin koko maassa

35 Yksinasuvien osuus asuntokunnista kohonnut aaltomaisesti Espoossa vuodesta 1990, osuuden kasvu on viime vuosina tasaantunut

36 Yksinasuvien yli 65-vuotiaiden osuus suurissa kunnissa oli alhaisin Espoossa ja Vantaalla

37 Yksinasuvien yli 75-vuotiaiden osuus suurissa kunnissa oli alhaisin Espoossa ja Vantaalla

38 Kuusikkokunnista yksinasuvien osuus yli 75 -vuotiaiden asuntokunnissa suurin Turussa ja Helsingissä

39 Yksinasuvien yli 85-vuotiaiden osuus oli kuusikkokuntien alhaisin Espoossa

40 Ahtaasti asuvia asuntokuntia on selkeästi enemmän suuremmissa asuntokunnissa Lähde: Tilastokeskus

41 Koulutus, työ, toimeentulo, asuminen Sisällysluetteloon Koonnut: Petri Lintunen, Sammy Huotari, Riikka Puusniekka, Tiina Kosama

42 Yhteenvetoa koulutuksesta, työstä ja toimeentulosta Korkea-asteen tutkinnon suorittaminen kuusikkokunnista yleisintä Espoossa. Yli puolella vuotiaista espoolaisista on korkea-asteen tutkinto. Huhtikuussa 2017 Espoossa työtöntä työnhakijaa (vähennystä vuodentakaisesta 9 %, työttömyyden kasvu taittui lokakuussa 2016) Työttömyysaste 9,1 % (0,9 %-yksikköä alhaisempi kuin vuotta aiemmin) Tammi-huhtikuussa nuorten työttömyysaste oli 9,3 %, (1,1 %-yksikköä alhaisempi kuin vuotta aiemmin). Tammi-huhtikuussa ulkomaan kansalaisten työttömyysaste oli 22,2 % (1,9 %- yksikköä alhaisempi kuin vuotta aiemmin). Vuonna 2015 kuusikkokuntien korkeimmat mediaanitulot oli Espoossa. Toimeentulotukea saaneiden määrä on kasvanut, mutta tukea saaneiden osuus koko väestöstä on pysynyt melko samana vuotiaiden toimeentulotukea saavien määrä ja osuus kaikista toimeentulotukea saaneista on laskenut hieman vuodesta 2014.

43 Yhteenvetoa asumisentilasta Espoossa rakennetaan ennätysmäärä asuntoja. Väestön kasvu ja työpaikat keskittyvät suuriin kaupunkeihin. Nykyisessä asuntomarkkinatilanteessa vapaarahoitteisten asuntojen osuus tuotannosta on kasvanut. Väestönkasvusta huolimatta asunnottomien määrä ei ole kasvanut. Aktiivisista toimenpiteistä huolimatta nuorten, maahanmuuttajataustaisten sekä pitkäaikaisasunnottomien osuus on korkea. Kaupungin vuokra-asunnon hakijoista valtaosa kuuluu 1-2 hengen talouksiin.

44 Espoossa ja Helsingissä eniten korkea-asteen tutkinnon suorittaneita ja Vantaalla eniten keskiasteen suorittaneita väestöstä Lähde: Tilastokeskus

45 Korkea-asteen tutkinnon suorittaminen yleisintä Espoossa

46 Espoossa on eniten korkea-asteen tutkinnon suorittaneita vuotiaissa Lähde: Tilastokeskus

47 Huhtikuun 2017 lopulla Espoossa työttömyysaste 9,1 % Prosenttiyksikön alhaisempi kuin vuotta aiemmin Lähde: TEM Toimintaympäristön tila Espoossa 2017

48 Espoon työttömyysaste kuuden suurimman kaupungin alhaisin Espoon kaupunki, Strategiayksikkö

49 Huhtikuun 2017 lopulla Espoossa työtöntä työnhakijaa naisia 46 %, miehiä 54 % Naisten osuus työttömistä kasvanut viime vuosina keskimäärin prosenttiyksikön vuodessa Lähde: TEM Espoon kaupunki, Strategiayksikkö

50 Huhtikuun 2017 lopulla Espoon työttömästä 6968 oli vuotiaita (10,9 % vähemmän kuin vuotta aiemmin) 4661 oli vuotiaita (4,9 % vähemmän kuin vuotta aiemmin) 1160 oli vuotiaita (11,2 % vähemmän kuin vuotta aiemmin) Lähde: TEM Espoon kaupunki, Strategiayksikkö

51 Huhtikuun 2017 lopulla Espoossa 5301 pitkäaikaistyötöntä 781 vähemmän kuin vuotta aiemmin Lähde: TEM Espoon kaupunki, Strategiayksikkö Toimintaympäristön tila Espoossa 2017

52 Huhtikuun 2017 lopulla Espoossa työtöntä työnhakijaa eli 9 % (1275 henkeä) vuodentakaista vähemmän pitkäaikaistyöttömiä oli 5301 eli 12,8 % (781 henkeä) vuodentakaista vähemmän, pitkäaikaistyöttömyyden kasvu taittui joulukuussa 2016 nuorisotyöttömiä (15-24 v.) oli 1160 eli 11,2 % (146 henkeä) vuodentakaista vähemmän. Espoon kaupunki, Strategiayksikkö

53 Huhtikuun 2017 lopulla Espoossa ulkomaalaisten työttömyysaste 19,8 % pääkaupunkiseudun alhaisin 4,1 %-yksikköä alhaisempi kuin vuotta aiemmin Ulkomaalainen = ulkomaan kansalainen Lähde: TEM Espoon kaupunki, Strategiayksikkö

54 v tammi-huhtikuussa Työttömyysaste oli keskimäärin 9,6 % eli 0,8 %-yksikköä alhaisempi kuin vuotta aiemmin. Ulkomaan kansalaisten työttömyysaste oli keskimäärin 22,2 % eli 1,9 %-yksikköä alhaisempi kuin vuotta aiemmin. Espoon kaupunki, Strategiayksikkö

55 Ulkomaalaistaustaisten työttömien osuus ulkomaalaistaustaisesta työvoimasta lähtömaan mukaan Espoossa v Lähde: Tilastokeskus Espoon kaupunki, Strategiayksikkö

56 Nuorten työttömyysaste nousi voimakkaasti v , Nuorisotyöttömyyden kasvujakso taittui v Tammi-huhtikuussa 2017 nuorten työttömyysaste oli keskimäärin 9,3 % eli 1,1 %-yksikköä alhaisempi kuin vuotta aiemmin. Espoon kaupunki, Strategiayksikkö

57 Vuonna 2015 suurten kuntien korkeimmat mediaanitulot olivat Espoossa

58 Pienituloisuusaste Espoossa on laskenut vuodesta 2010

59 Pienituloisten osuus asuntokunnista suurin Suur-Tapiolassa, mikä osin johtuu opiskelijavaltaisesta Otaniemestä. Korkea vanhusten osuus osaltaan vaikuttaa pienituloisuuteen Tapiolan alueella. Lähde: Tilastokeskus

60 Suuralueista Suur-Espoonlahdessa eniten yksinasuvia 65 vuotta täyttäneitä pienituloisia Lähde: Tilastokeskus

61 Toimeentulotukea saaneiden määrä on kasvanut, mutta tukea saaneiden osuus koko väestöstä on pysynyt melko samana Toimeentulotukea saaneiden määrä (% -osuus väestöstä) (8,57%) (8,83%) (8,76%) Toimeentulotukea saaneet Väestötietona käytetty vahvistettua 2016 väestötietoa ja 2015 luvuissa mukana tilapäismajoitus, joka jäi pois toimeentulotuesta Lähde: Effica

62 vuotiaiden toimeentulotukea saavien määrä ja osuus kaikista toimeentulotukea saaneista on laskenut hieman vuodesta Toimeentulotuen jakautuminen ikäryhmittäin Ikä otettu päämiehen mukaan Lähde: Effica

63 Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden määrä on kasvanut Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden määrä (%-osuus lapsiperheistä) 3336 (8,10%) 3599 (8,61%) 4049 (9,69%) Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet HUOM! 2016 väestön ennustetiedosta ei ole saatavilla lapsiperheiden lukumäärää lukuna käytetty nyt lukua jota myös käytetty 2015 lukuna (päivitetään myöhemmin). Lähde: Effica

64 Vieraskielisten toimeentulotukea saaneiden määrä on kasvanut, mutta tukea saaneiden osuus on pysynyt samana suhteessa Espoon koko vieraskieliseen väestöön Toimeentulotukea saaneiden vieraskielisten määrä ( %-osuus Espoon vieraskielisestä väestöstä) (25,92%) (25,90% (25,75%) toimeentulotukea saaneet vieraskieliset Kielitieto otettu päämiehen mukaan. Väestötietona käytetty 2016 vahvistettua tietoa. Lähde: Effica

65 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden määrä on vähentynyt Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden vuotiaiden määrä (%-osuus vastaavanikäisestä väestöstä) 7565 (5,23%) 8129 (5,55%) 6990 (4,70%) Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat Ikä otettu päämiehen mukaan. Väestötietona käytetty 2016 ennustetietoa, vahvistettua ikäjaoteltua tietoa ei vielä saatavissa. Lähde: Effica

66 Pitkäaikaista toimeentuloa saaneiden 65 vuotta täyttäneiden määrä on kasvanut Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden 65-vuotta täyttäneiden määrä (%-osuus vastaavanikäisestä väestöstä) 199 (0,55%) 236 (0,63%) 276 (0,71%) Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 65-vuotta täyttäneet Ikä otettu päämiehen mukaan. Väestötietona käytetty 2016 ennustetietoa, vahvistettua ikäjaoteltua tietoa ei vielä saatavissa. Lähde: Effica

67 Kolme neljästä on tyytyväisiä taloudelliseen tilanteeseensa Väitteen Olen tämän hetkiseen taloudelliseen tilanteeseeni tyytyväinen. kanssa osittain tai täysin samaa mieltä oli 78 % (¹) vastaajista. Osuus on säilynyt samana kuin edellisellä kerralla. Espoon keskuksessa tyytyväisyys on muuta Espoota vähäisempää. Huomaa väittämän suunta: samaa mieltä =tilanne positiivinen % vastaajista Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä EOS Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Espoo 2015, n= Samaa mieltä yhteensä Muutos % osuus (2) edell. (3) 77 % 4 % Vertailtava tulos Espoo 2014, n=569 Espoo 2013, n=628 Espoo 2012, n= % 73 % 74 % Espoo 2011, n= %. Espoo 2010, n= % Leppävaara 2015, n= % 13 % Tapiola 2015, n= % 1 % Alueet Matinkylä-Olari 2015, n= % 5 % Espoonlahti 2015, n= % 4 % Espoon keskus 2015, n= % * 0 % (¹) 78%±3% (tulos on 95 % todennäköisyydellä tällä välillä) (2) Vastausjakuma alueella poikkeaa muusta Espoosta ***erittäin merkitsevästi, **merkitsevästi, *=jokseenkin merkitseväst; o=suuntaa antavasti (khin neliö -testi). Testin tulos näytetään vain, jos muutos ero > 5 %-yksikköä (3) Vastausjakauma on muuttunut edellisestä vuodesta ***erittäin merkitsevästi, **merkitsevästi, *=jokseenkin merkitseväst; o=suuntaa antavasti (khin neliö -testi). Testin tulos näytetään vain jos muutos on > 5 %-yksikköä Vihreä korostu=ero tai muutos positiivinen oranssi korostus =ero tai muutos on negatiivinen Korostus näytetään, jos ero tai muutos on >5% ja testi osoittaa että se on vähintään jokseenkin merkitsevä

68 Joka kymmenes tinkii terveydenhoidosta rahapulan vuoksi Väitteen "Olen rahapulan vuoksi joutunut viime aikoina tinkimään lääkkeistä tai muusta terveydenhoidosta. kanssa osittain tai täysin samaa mieltä oli 10 % (¹) vastaajista. Edellisestä tutkimuskerrasta osuus on pienentynyt kaksi prosenttiyksikköä. Alueiden välillä ei ole tilastollista eroa. Huomaa väittämän suunta: eri mieltä =tilanne positiivinen % vastaajista Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä EOS Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Espoo 2015, n= Samaa mieltä yhteensä Muutos % osuus (2) edell. (3) 10 % -2 % Vertailtava tulos Espoo 2014, n=559 Espoo 2013, n=622 Espoo 2012, n= % 12 % 12 % Espoo 2011, n= %. Espoo 2010, n= % Leppävaara 2015, n= % -2 % Tapiola 2015, n= % 0 % Alueet Matinkylä-Olari 2015, n=88 Espoonlahti 2015, n= % 2 % 12 % 0 % Espoon keskus 2015, n= % -8 % (¹) 10 (tulos on 95 % todennäköisyydellä tällä välillä) (2) Vastausjakuma alueella poikkeaa muusta Espoosta ***erittäin merkitsevästi, **merkitsevästi,*=jokseenkin merkitseväst; o=suuntaa antavasti (khin neliö -testi). Testin tulos näytetään vain, jos muutos ero > 5 %-yksikköä (3) Vastausjakauma on muuttunut edellisestä vuodesta ***erittäin merkitsevästi, **merkitsevästi, *=jokseenkin merkitseväst; o=suuntaa antavasti (khin neliö -testi). Testin tulos näytetään vain jos muutos on > 5 %-yksikköä Vihreä korostu=ero tai muutos positiivinen oranssi korostus =ero tai muutos on negatiivinen Korostus näytetään, jos ero tai muutos on >5% ja testi osoittaa että se on vähintään jokseenkin merkitsevä

69 Joka kuudennen rahat eivät riitä harrastuksiin Väitteen "Minulla ei ole taloudellisten syiden vuoksi juurikaan mahdollisuuksia käyttää rahaa omiin tai lasten harrastuksiin." kanssa osittain tai täysin samaa mieltä oli 17 % (¹) vastaajista. Edellisestä tutkimuskerrasta osuus on noussut yhden prosenttiyksikön. Alueiden välillä ei ole tilastollista eroa. Huomaa väittämän suunta: eri mieltä =tilanne positiivinen % vastaajista Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä EOS Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Samaa mieltä yhteensä Muutos % osuus (2) edel l. (3) Espoo 2015, n= % 1 % o Vertailtava tulos Espoo 2014, n=561 Espoo 2013, n=621 Espoo 2012, n= % 18 % 17 % Espoo 2011, n= %. Espoo 2010, n= % Leppävaara 2015, n= % -4 % Tapiola 2015, n= % 2 % Alueet Matinkylä-Olari 2015, n= % 4 % Espoonlahti 2015, n= % -2 % Espoon keskus 2015, n= % 0 % (¹) 17 (tulos on 95 % todennäköisyydellä tällä välillä) (2) Vastausjakuma alueella poikkeaa muusta Espoosta ***erittäin merkitsevästi, **merkitsevästi, *=jokseenkin merkitseväst; o=suuntaa antavasti (khin neliö -testi). Testin tulos näytetään vain, jos muutos ero > 5 %-yksikköä (3) Vastausjakauma on muuttunut edellisestä vuodesta ***erittäin merkitsevästi, **merkitsevästi, *=jokseenkin merkitseväst; o=suuntaa antavasti (khin neliö -testi). Testin tulos näytetään vain jos muutos on > 5 %-yksikköä Vihreä korostu=ero tai muutos positiivinen oranssi korostus =ero tai muutos on negatiivinen Korostus näytetään, jos ero tai muutos on >5% ja testi osoittaa että se on vähintään jokseenkin merkitsevä

70 Rahapula vaikeuttaa joka kymmenennen kouluttautumista Väitteen "Taloudellinen tilanteeni rajoittaa omia tai lapseni koulutusmahdollisuuksia." kanssa osittain tai täysin samaa mieltä oli 9 % (¹) vastaajista. Edellisestä tutkimuskerrasta osuus on pienentynyt yhden prosenttiyksikön. Alueiden välillä ei ole tilastollista eroa. Huomaa väittämän suunta: eri mieltä =tilanne positiivinen % vastaajista Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä EOS Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Espoo 2015, n= Samaa mieltä yhteensä Muutos % osuus (2) edell. (3) 9 % -1 % Vertailtava tulos. Espoo 2014, n= % Espoo 2013, n=616 3 "Taloudellinen tilanteeni rajoittaa omia tai lapseni koulutusmahdollisuuksia." Espoo 2012, n= Espoo 2011, n= Väitteen kanssa osittain tai täysin samaa mieltä oli 9 % (¹) vastaajista. Edellisestä Espoo 2010, n= % tutkimuskerrasta osuus on pienentynyt yhden prosenttiyksikön. Leppävaara 2015, n= % 9 % 7 % 7 % -5 % Tapiola 2015, n= % -1 % Alueet Matinkylä-Olari 2015, n=86 Espoonlahti 2015, n= % -1 % 10 % -4 % Espoon keskus 2015, n= % 3 % (¹) 9 (tulos on 95 % todennäköisyydellä tällä välillä) (2) Vastausjakuma alueella poikkeaa muusta Espoosta ***erittäin merkitsevästi, **merkitsevästi, *=jokseenkin merkitseväst; o=suuntaa antavasti (khin neliö -testi). Testin tulos näytetään vain, jos muutos ero > 5 %-yksikköä (3) Vastausjakauma on muuttunut edellisestä vuodesta ***erittäin merkitsevästi, **merkitsevästi, *=jokseenkin merkitseväst; o=suuntaa antavasti (khin neliö -testi). Testin tulos näytetään vain jos muutos on > 5 %-yksikköä Vihreä korostu=ero tai muutos positiivinen oranssi korostus =ero tai muutos on negatiivinen Korostus näytetään, jos ero tai muutos on >5% ja testi osoittaa että se on vähintään jokseenkin merkitsevä

71 Asunnottomien osuus on suurin Helsingissä, jossa asuu yli puolet Suomen asunnottomista. Espoossa osuus on koko maan arvoa suurempi 8,0 Asunnottomat yksinäiset / 1000 asukasta, % 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 Espoo Helsinki Vantaa Tampere Turku Oulu Koko maa 1,0 0, Lähde: Kuntien asuntomarkkinaselvitykset (ARA)

72 700 Väestönkasvusta huolimatta asunnottomien määrä ei ole kasvanut Asunnottomuusohjelmilla on estetty asunnottomien määrän kasvu Yksinäiset asunnottomat * tehty arvio vuoden lopun tilanteesta Lähde: TYT Asuntopalvelut

73 Aktiivisista toimenpiteistä huolimatta nuorten, maahanmuuttajataustaisten sekä pitkäaikaisasunnottomien osuus on korkea Vuosi ( tilanne) Yksinäiset asunnottomat joista pitkäaikaisasunnottomia joista nuoria (alle 25 v) joista maahanmuuttajataustaisia Perheet ja pariskunnat perheet ja pariskunnat (hlöä yht) näistä maahanmuuttajaperheitä maahanmuuttajaperheissä hlöä yht Yhteensä Lähde: TYT Asuntoyksikkö

74 Asunnon hakijoiden määrä kaupungin vuokra-asuntoihin on pysynyt korkeana Vuonna 2015 hakemusten voimassaoloaika puolittui 6 kuukaudesta 3 kuukauteen, joka vähensi hakemusten määrää. Lähde: TYT Asuntoyksikkö

75 Kaupungin vuokra-asuntojen hakijamäärä laski vuonna 2016, koska hakemusten voimassaoloaika puolittui Lähde: TYT Asuntoyksikkö

76 Kaupungin vuokra-asunnon hakijoista valtaosa kuuluu 1-2 hengen talouksiin Lähde: TYT Asuntoyksikkö

77 Espoossa on pystytty vastaamaan väestönkasvun haasteisiin Lähde: TYT, asuntoyksikkö

78 Asuntomarkkinoiden vaihteleva tilanne vaikuttaa valtion tukeman tuotannon määrään Vapaarahoitteisten asuntojen osuus on kasvanut Lähde: TYT Asuntoyksikkö

79 Elinympäristö Sisällysluetteloon Koonnut: Tiina Järvinen, Leena Sjöblom, Niina Järvinen, Tiina Kosama, Päivi Ahlroos

80 Yhteenvetoa elinympäristöstä Maankäytön suunnittelussa otetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen huomioon Espoolaiset ovat tyytyväisiä julkiseen liikenteeseen Espoolaisten ulkoilualueet ovat lähellä. Viheralue on alle 500 m päässä 66 %:lla asukkaista Ilmansaasteiden pitoisuudet ovat laskeneet ja kuntalaisten tyytyväisyys ilmanlaatuun on parantunut Kuntalaisten tyytyväisyys meluntorjuntaan parantunut, eniten altistutaan auto- ja lentoliikenteen melulle sekä rakentamiseen ja kunnossapitotöihin liittyvälle melulle

81 Espoolaiset ovat tyytyväisiä julkiseen liikenteeseen Lähde: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016, Asukastyytyväisyystulokset, Espoo (FCG)

82 Valtaosa (> 85%) julkisen liikenteen käyttäjistä ovat tyytyväisiä Lähde: HSL, asty web,

83 Pyöräilyn kulkutapaosuus on kasvanut selvästi Lähde: Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, Liikennesuunnittelu

84 Espoolaisten tyytyväisyys katujen ja teiden hoitoon on kasvanut parin viime vuoden aikana Lähde: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016, Asukastyytyväisyystulokset, Espoo (FCG)

85 Kuntalaisten tietoisuutta liikkumisen esteettömyyden hoidosta tulee edistää Lähde: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016, Asukastyytyväisyystulokset, Espoo (FCG)

86 Espoolaisten ulkoilualueet ovat lähellä Viheralue on alle 500 m päässä 66 %:lla asukkaista 1 Alle 200 m 37 % m 29 % 3 0,5 1 km 19 % km 6 % km 3 % km 3 % 7 Yli 10 km 3 % Lähde: Ympäristöterveyskysely 2016 ( THL)

87 Espoolaiset ovat tyytyväisiä viheralueiden määrään ja laatuun Lähde: Ympäristöterveyskysely 2016 ( THL)

88 Espoolaiset ovat tyytyväisiä puistojen ja viheralueiden hoitoon Lähde: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016, Asukastyytyväisyystulokset, Espoo (FCG)

89 Ilmansaasteiden pitoisuudet ovat laskeneet Lähde: Ilmanlaadun seurantaindeksi, HSY, Espoon ympäristökeskus

90 Kuntalaisten tyytyväisyys ilmanlaatuun on parantunut Lähde: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016, Asukastyytyväisyystulokset, Espoo (FCG)

91 Liikenteen pakokaasut ja katupöly ovat kuntalaisten mielestä suurin riski omalle terveydelle Lähde: Ympäristöterveyskysely 2016 ( THL)

92 Kuntalaiset kokevat altistuvansa eniten katupölylle Lähde: Ympäristöterveyskysely 2016 ( THL)

93 Espoolaisten tyytyväisyys melun torjuntaan on parantunut Lähde: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016, Asukastyytyväisyystulokset, Espoo (FCG)

94 Espoolaiset kokevat altistuvansa eniten auto- ja lentoliikenteen melulle sekä rakentamisen ja kunnossapitotöiden melulle Lähde: Ympäristöterveyskysely 2016 ( THL)

95 Juomaveteen ollaan tyytyväisimpiä vesijohtoverkoston piirissä Lähde: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016, Asukastyytyväisyystulokset, Espoo (FCG)

96 Lähiympäristön turvallisuus Sisällysluetteloon Koonnut: Satu Laukkanen ja Riikka Puusniekka

97 Yhteenvetoa lähiympäristön turvallisuudesta Espoossa ollaan muita kuusikkokuntia tyytyväisempiä yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen. Tyytyväisyys yleisen järjestyksen ja turvallisuuden hoitoon on parantunut. Katuturvallisuusindeksin mukaan Espoo on edelleen kuusikkokunnista turvallisin. Indeksiluku hieman huonompi nyt kuin kahtena edellisenä vuotena. Rikoslakirikosten määrä suhteutettuna asukaslukuun on pysynyt alhaisempana kuin muissa vastaavan kokoisissa kaupungeissa. Omaisuusrikosten määrä suhteutettuna asukaslukuun on pysynyt tasaisena useita vuosia ja on alle muiden kuusikkokuntien. Pahoinpitelyrikosten määrä asukaslukuun suhteutettuna on pysynyt tasaisena vuosia. Lievää nousua viimeisten kahden vuoden aikana. Luvut edelleen kuusikkokunnista alhaisimmat. Kotihälytysten määrä asukaslukuun suhteutettuna on pysynyt vertailujaksolla tasaisena. Luvut ovat kuusikkokunnista selvästi alhaisimmat. Rakennuspalojen ja rakennuspalovaarojen määrä oli vuonna 2016 alhaisin viiteen vuoteen. Tieliikenneonnettomuuksien määrä on vähentynyt Espoossa tarkastelujaksolla tasaisesti joka vuosi. Rattijuopumustapauksia oli viime vuosina aiempaa vähemmän. Nuorilla fyysisen uhan kokeminen nuorilla yleisempää kuin kokoa maassa keskimäärin Kaatumisiin ja putoamisiin liittyviä hoitojaksoja vähemmän kuin aiemmin 2000-luvulla, hoitojaksot myös keskimääräistä harvinaisempia. 65 vuotta täyttäneiden kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot vähentyneet merkittävästi.

98 Espoossa ollaan tyytyväisempiä yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen kuin vertailukaupungeissa % vastaajista Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Espoo 2016, n=1265, ka.=4, Espoo 2015, n=606, ka.=4, Espoolaisista vastaajista 95 % oli tyytyväisiä kaupungin yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen. Espoo Espoo 2014, n=564, ka.=4,09 Espoo 2013, n=626, ka.=4,02 Espoo 2012, n=1380, ka.=3,99 Espoo 2011, n=663, ka.=3,93 Leppävaara 2016, n=304, ka.=4, Tapiola 2016, n=206, ka.=4, Alueet Matinkylä-Olari 2016, n=184, ka.=4,15 Espoonlahti 2016, n=244, ka.=4, Espoon keskus 2016, n=211, ka.=4, Helsinki 2016, n=1054, ka.=4, Lahti 2015, n=464, ka.=3, Vertailu Oulu 2016, n=518, ka.=3,97 Turku 2016, n=581, ka.=4, Vantaa 2016, n=1040, ka.=3, Vertailukunnat, ka.=3, Lähde: FCG Konsultointi Oy, Kaupunki- ja kuntapalvelut kysely 2016

99 Espoolaisten tyytyväisyys yleisen järjestyksen ja turvallisuuden hoitoon on parantunut Lähde: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016, Asukastyytyväisyystulokset, Espoo (FCG)

100 160,00 140,00 Katuturvallisuusindeksin mukaan Espoo on edelleen suurista kaupungeista turvallisin Indeksi on heikentynyt hieman kahtena edellisenä vuotena Katuturvallisuusindeksi: 120,00 100,00 80,00 60,00 40,00 20,00 0, Helsinki Vantaa Espoo Tampere Turku Oulu Painokertoimella 10 - törkeä pahoinpitely, ryöstö, törkeä ryöstö Painokertoimella 5 - pahoinpitely, lievä pahoinpitely Painokertoimella 1 - rattijuopumus, törkeä rattijuopumus, vesiliikennejuopumus - vahingonteko, törkeä vahingonteko, lievä vahingonteko Lähde: Polstat Indeksi on muutosta ilmaiseva suhdeluku. Suhteellista arvoa verrataan jonkin vuoden koko maan suhteelliseen arvoon, joka on 100. Yleensä suurempi arvo eli yli 100 tarkoittaa parempaa arvoa kuin vertailuvuoden arvo. Katuturvallisuusindeksi lasketaan ilmoitettujen rikosten ja asukasluvun avulla. Tietyt nimikkeet saavat painokertoimen. Asukasluku jaetaan painotetulla rikosmäärällä. Luku suhteutetaan tietyn vuoden koko maan arvoon

101 1600,00 Rikoslakirikosten (pl. liikennerikokset) määrä suhteutettuna asukaslukuun on pysynyt Espoossa alhaisempana kuin muissa vastaavan kokoisissa kaupungeissa 1400, , ,00 800,00 600,00 400, ,00 0, Espoo 091 Helsinki 092 Vantaa 837 Tampere 853 Turku 564 Oulu Rikoslakirikokset pois lukien liikennerikokset / asukasta Lähde: Polstat

102 Omaisuusrikosten määrä suhteutettuna asukaslukuun on pysynyt Espoossa varsin tasaisena useita vuosia ja on alle muiden kuusikkokuntien 1200, ,00 800,00 600,00 400,00 200,00 0, Espoo 091 Helsinki 092 Vantaa 837 Tampere 853 Turku 564 Oulu ,30 982,30 696,60 582,90 779,40 579, ,00 996,90 705,40 594,50 681,00 535, , ,30 681,10 620,20 703,20 603, ,50 865,20 587,60 634,10 702,60 568, ,50 873,30 670,10 614,20 695,10 639, ,00 863,50 688,90 653,30 618,40 635, ,40 786,00 668,80 637,60 653,80 555, ,20 792,70 677,60 629,70 609,70 492,30 Omaisuusrikokset / asukasta Lähde: Polstat

103 Pahoinpitelyrikosten määrä / asukasta on pysynyt suhteellisen tasaisena vuosia. Viimeisen kahden vuoden aikana havaittavissa lievää nousua. Luvut ovat edelleen kuusikkokunnista alhaisimmat. 160,00 140,00 120,00 100,00 80,00 60,00 40,00 20,00 0, Espoo 091 Helsinki 092 Vantaa 837 Tampere 853 Turku 564 Oulu ,50 112,20 80,30 59,70 87,00 57, ,60 114,40 77,70 67,30 95,40 58, ,40 135,50 97,30 81,10 115,40 87, ,20 122,60 91,20 88,50 101,40 74, ,90 107,10 86,40 84,70 91,40 72, ,70 98,00 81,40 68,40 82,10 63, ,30 101,60 79,30 73,30 85,20 71, ,60 99,10 78,70 74,20 84,80 59,20 Pahoinpitelyrikokset / asukasta Lähde: Polstat

104 Kotihälytysten määrä / asukasta on Espoossa pysynyt vertailujaksolla tasaisena. Luvut ovat kuusikkokunnista selvästi alhaisimmat. 250,00 200,00 150,00 100,00 50,00 0, Espoo 091 Helsinki 837 Tampere 853 Turku 092 Vantaa 564 Oulu ,20 167,20 172,70 188,80 205,60 193, ,20 165,20 167,30 194,30 202,70 193, ,30 171,10 167,70 195,80 201,00 192, ,80 160,10 182,90 197,00 195,60 207, ,20 165,80 157,00 203,70 178,00 217, ,00 162,00 141,60 192,00 170,80 207, ,00 146,30 145,40 190,60 152,80 207, ,00 144,50 149,70 185,40 151,90 183,70 Kotihälytykset / asukasta Lähde: Polstat

105 Rakennuspalojen ja rakennuspalovaarojen määrä oli vuonna 2016 alhaisin viiteen vuoteen Rakennuspalot ja rakennuspalovaarat Espoo Lähde: PRONTO 2017 (Pelastustoimen valtakunnallinen resurssi- ja onnettomuustietokanta) Rakennuspalovaaralla tarkoitetaan rakennuksessa ollutta tulipaloa, joka ei ole levinnyt syttymiskohdastaan

106 Tieliikenneonnettomuuksien määrä on vähentynyt Espoossa tarkastelujaksolla tasaisesti joka vuosi

107 Rattijuopumustapauksia viime vuosina aiempaa vähemmän 6 Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / asukasta ,6 2,7 2,7 2,8 2,7 2,8 2,9 2,8 3,7 3,5 3,5 3,7 3,4 3,1 2,8 2,7 2,3 Koko maa Espoo Helsinki 2 1,9 2 2 Vantaa 1 0 Lähde: Rikos- ja pakkokeinotilastot (Tilastokeskus)

108 Päihtyneiden säilöönotot harvinaisempia kuin kuusikkokunnissa ja maassa keskimäärin Säilöönotot vähentyneet samassa suhteessa kuin koko maassa 35 Päihtyneiden säilöönotot / asukasta Koko maa 20 Espoo Helsinki ,7 13,7 15,8 12,2 11,9 9,6 8,2 7,6 Oulu Tampere Turku Vantaa Lähde: Rikos- ja pakkokeinotilastot (Tilastokeskus)

109 Fyysisen uhan kokeminen nuorilla yleisempää kuin kokoa maassa keskimäärin 30 Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % 8. ja 9. luokan oppilaista, lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista, ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 25 25,7 23, ,2 19, ,6 12,6 Espoo Koko maa 5 0 Yläkoulu Lukio Ammatillinen oppilaitos Lähde: Kouluterveyskysely 2013 Espoossa, THL

110 Seksuaalisen väkivallan kokeminen nuorilla yleisempää kuin kokoa maassa keskimäärin 30 Kokenut seksuaalista väkivaltaa joskus tai toistuvasti, % 8. ja 9. luokan oppilaista, lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista, ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ,1 20, ,2 14,2 15,8 15,6 Espoo 10 Koko maa 5 0 Yläkoulu Lukio Ammatillinen oppilaitos Lähde: Kouluterveyskysely 2013 Espoossa, THL

111 Kaatumisiin ja putoamisiin liittyviä hoitojaksoja vähemmän kuin aiemmin 2000-luvulla Hoitojaksot keskimääräistä harvinaisempia 140 Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot / asukasta ,7 82,6 76, , ,2 60,9 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Lähde: Erikoissairaanhoitotilasto (THL)

112 vuotta täyttäneiden kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot vähentyneet merkittävästi Hoitojaksoja selvästi vähemmän kuin maassa keskimäärin Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä / vastaavanikäistä ,8 309,4 293,1 319,3 254,6 292,4 242,1 267,6283,7 240,3 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Lähde: Erikoissairaanhoitotilasto (THL)

113 Hoitojaksot yleistyvät 65 ikävuoden jälkeen merkittävästi Koti- ja vapaa-ajan tapaturmiin liittyvät hoitojaksot / vastaavanikäistä asukasta 303, , ,5 77, vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat 65 vuotta täyttäneet Lähde: Perusterveydenhuoltotilasto (THL)

114 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,7 Lonkkamurtumat 65 vuotta täyttäneillä, % vastaavanikäisestä väestöstä 0,6 0,8 0,7 0,7 0,8 0,5 0 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Lähde: Perusterveydenhuoltotilasto (THL)

115 Hyvinvointitietoa ikäryhmittäin Lapset ja lapsiperheet Nuoret Työikäiset Ikäihmiset Sisällysluetteloon /

116 Lapset ja lapsiperheet Terveyden- ja hyvinvoinnin tila Terveystottumukset Varhaiskasvatus ja koulunkäynti Sisällysluetteloon Koonnut: Terhi Pippuri, Elina Palojärvi, Anu Rämö, Katariina Lappalainen /

117 Yhteenvetoa lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnista Suuri osa lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä Alakoululaisista 90 % ja yläkoululaisista 75 % on tyytyväisiä elämäänsä Yli 85 % kaikista lapsista ja nuorista kokee olevansa tärkeä osa lähiyhteisöään Vähintään yksi ystävä on lähes kaikilla (99,5 %) alakoululaisilla ja myös suurella osalla yläkoululaisista (yli 90 %) Koulukiusaamista viikoittain kokee 7 % alakoululaisista ja 5 % yläkoululaisista Syrjivää kiusaamista koulussa tai vapaa-ajalla (ulkonäön, kielen, uskonnon, sukupuolen, perheen tai vammaisuuden takia kiusattu) kokee viidesosa alakoululaisista ja 24 % yläkoululaisista Monilla lapsilla ja nuorilla on terveelliset elämäntavat Suuri osa lapsista harrastaa säännöllisesti. Kerran viikossa jotain harrastaa alakoululaisista 89 % ja yläkoululaisista 92 %. Harrastaminen alakouluikäisillä on hieman yleisempää kuin maassa keskimäärin. Vain vähän liikuntaa harrastavien nuorten osuus on vähentynyt kuluneen kymmenen vuoden aikana. Alakoululaisista 49 % liikkuu vähintään tunnin päivässä. Osuus on hieman suurempi kuin maassa keskimäärin. Nuorten tupakointi on vähentynyt merkittävästi viime vuosina. Yhä useampi nuori on raitis. Yläkoululaisista raittiita on 63 %

118 Vanhempien hyvinvoinnin haasteet vaikuttavat lapsiin Kaikista lapsiperheistä 12 % sai toimeentulotukea vuonna Toimeentulotuen piirissä olevien 0-17-vuotiaiden ulkomaankansalaisten osuus oli moninkertainen tähän verrattuna. Alaikäisistä 4,2 % oli lastensuojelun asiakkaina vuonna Lastensuojelun asiakkuuden yleisin syys oli perheristiriidat ja toiseksi yleisin kasvatuksesta vastaava aikuisen psyykkinen vointi. Perhepalvelujen painopiste on muuttunut ja yhä useammat saavat perhepalveluja ilman lasten suojelun asiakkuutta. Pitkän aikavälin tarkastelussa uusien huostaanottojen määrä on vähentynyt ja avohuollon sijoitusten määrä on lisääntynyt. Lasten ja nuorten mielen hyvinvointiin vaikuttavissa asioissa on huolia Alakoululaisista 6 % ja yläkoululaisista 18 % kokee oman terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Noin joka viidennellä nuorella on jokin lääkärin toteama pitkäaikaissairaus tai vamma. Erilainen oireilu on yleistä. Esimerkiksi niska-hartiakipuja kokee viikoittain noin joka neljäs yläkoululainen. Alakoululaisista mielialaan liittyviä ongelmia kokee 13 %. Kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta kokee 14 % yläkoululaisista. Nuorten psyykkinen terveydentila on ollut yleisin syy 17-vuotiaiden lastensuojelun asiakkuuteen vuonna

119 Terveyden- ja hyvinvoinnin tila

120 Lapset rokotetaan Espoossa hieman yleisemmin kuin koko maassa keskimäärin MPR rokotteen kattavuus pienempi mitä muiden Vuonna 2014 syntyneiden lasten rokotuskattavuus Tuhkarokko, sikotauti, vihurirokko-rokote (MPR) Kurkkumätä, jäykkäkouristus, hinkuyskä, polio, Hibrokote: rokotuskattavuus Espoossa 98,8%. Näissä ei merkittävää vaihtelua kuntien välillä. 95,57% 92,10% 95,87% 90,12% 92,28% Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen Koko Suomi Lähde: THL rokotusrekisteri

121 0-15 vuotiailla on pitkäaikaisia lääkehoitoa vaativia sairauksia yhtä yleisesti kuin muissa pääkaupunkiseudun kaupungeissa ja lähes yhtä yleisesti kuin maassa keskimäärin 5 4,5 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 0-15-vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 4 3,9 3,9 3,5 3 3,6 3,7 3,3 3 2,9 2,8 3,3 3,1 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere 2,5 Turku Vantaa Lähde: Tilasto lääkkeiden korvausoikeuksista (Kela)

122 Vuonna 2016 espoolaisilla 12-vuotiailla oli keskimäärin 0,74 hammasta, joissa oli reikä, paikka tai hammas oli kokonaan poistettu karieksen vuoksi Ikä DMF-indeksi Tarkastettujen määrä 12 -vuotiaat 0, vuotiaat 3, Vuonna vuotiaiden indeksiluku oli 1,07. Kariesvaurioiden osuus on siten vähentynyt reilussa kymmenessä vuodessa. Lähde: Effica

123 Yhä suurempi osa nuorista kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi Yläkoululaisista 18 %, lukiolaisista 20 % ja ammattiin opiskelevista 22 % kokee oman terveytensä keskinkertaiseksi tai huonoksi. Alakoululaisista näin kokee 6 %. Kokemus omasta terveydestä on heikentynyt sekä yläkoululaisten että lukiolaisten kohdalla Lähde: Kouluterveyskysely 2017 (THL)

124 Erilainen oireilu on yleistä, esimerkkinä niskahartiakivut Niska-hartiakipuja kokee viikoittain 27 % yläkoululaisista, 33 % lukiolaisista ja 32 % ammattiin opiskelevista Lähde: Kouluterveyskysely 2017 (THL)

125 Päänsärky yleisin syy terveydenhoitajan luona asioinnille Yleisimmät käyntisyyt kouluterveydenhuollossa (muut kuin määräaikaistarkastukset) vuonna 2016, luokkalaiset Käyntisyy Käyntien määrä Päänsärky 3249 Käden/sormen oire/vaiva 1351 Jalan/varpaan oire/vaiva 1204 Polven oire/vaiva 885 Kurkun/nielun oire/vaiva 828 Lähde: Effica

126 Suuri osa lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä Alakoululaisista 90 % on erittäin tai melko tyytyväisiä elämäänsä tällä hetkellä. Yläkoululaisista näin kokevien osuus on 75 % Lähde: Kouluterveyskysely 2017 (THL)

127 Yli 85 % kaikista lapsista ja nuorista kokee olevansa tärkeä osa lähiyhteisöä 88 % yläkoululaisista, 89 % lukiolaisista ja 85 % ammattiin opiskelevista nuorista kokee olevansa tärkeä osa lähiyhteisöä (perhettä, sukua, ystävä- tai harrastusporukkaa). Alakoululaista näin kokevien osuus on 89 % Lähde: Kouluterveyskysely 2017 (THL)

128 Mielialaan liittyviä ongelmia on jo alakoululaisilla Alakoululaisista 13 % on kokenut mielialaan liittyviä ongelmia kahden viime viikon aikana. (Summa indikaattori muodostuu kuudesta osiosta: 1) olin epätoivoinen tai onneton, en nauttinut mistään, 3) olin niin väsynyt, että istuin vaan paikallani tekemättä mitään, 4) oli vaikea ajatella kunnolla tai keskittyä, 5) ajattelin, että kukaan ei pidä minusta, 6) ajattelin, että en voi koskaan olla yhtä hyvä kuin muut lapset) Tulokset eivät eroa valtakunnallisista tuloksista. Lähde: Kouluterveyskysely 2013 (THL) Lähde: Kouluterveyskysely 2017 (THL)

129 Tyttöjen ahdistuneisuus on selvästi yleisempää kuin poikien Kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta kahden viime viikon aikana on kokenut 14 % yläkoululaisista, 12 % lukiolaisista ja 11 % ammattiin opiskelevista. Tyttöjen osuudet kaikissa näissä ryhmissä ovat selvästi suuremmat kuin poikien, esimerkiksi yläkoululaisissa 22 % vrt. pojat 6% Lähde: Kouluterveyskysely 2017 (THL)

130 8.-luokkalaisilla tytöillä keskeisinä huolenaiheina nousevat tunne-elämään, ihmissuhteisiin, mielen hyvinvointiin sekä seksuaaliterveyteen liittyvät asiat Suomenkielisen perusopetuksen 8.-luokkalaiset tytöt Seksuaaliterveys ja seksuaalisuus 10% 23% 67% Ahdistuneisuus 8% 30% 62% Masennus 13% 9% 78% Päihteet 4% 4% 92% Ihmissuhteet 17% 2% 81% Oppiminen ja koulunkäynti 5% 9% 86% Tunne-elämä 24% 3% 73% Ravitsemus 9% 13% 78% Uni 11% 16% 73% Fyysinen aktiivisuus 10% 21% 69% Lähde: Hyvinvointikartasto 2016

131 8.-luokkalaisilla pojilla keskeisinä huolenaiheina nousevat Ihmissuhteisiin, tunne-elämään ja seksuaaliterveyteen liittyvät asiat Suomenkielisen perusopetuksen 8.-luokkalaiset pojat Seksuaaliterveys ja seksuaalisuus 9% 23% 68% Ahdistuneisuus 1% 12% 87% Masennus 4% 5% 91% Päihteet 4% 6% 90% Ihmissuhteet 18% 4% 78% Oppiminen ja koulunkäynti 3% 6% 91% Tunne-elämä 13% 3% 84% Ravitsemus 6% 17% 77% Uni 5% 14% 81% Fyysinen aktiivisuus 9% 17% 74% Lähde: Hyvinvointikartasto 2016

132 Ylipaino on lisääntynyt selvästi nuoruusikäisten ikäryhmässä Lähde: Kouluterveyskysely 2017 (THL)

133 Alakoululaisista 7 % kokee koulukiusaamista vähintään kerran viikossa Viikoittaista koulukiusaamista kokeneiden tyttöjen osuus on hiukan pienempi (6,4 %) kuin poikien (7,8 %) Lähde: Kouluterveyskysely 2017 (THL)

134 Koulukiusaamista esiintyy nuorten ikäryhmistä erityisesti yläkouluikäisillä Lähde: Kouluterveyskysely 2017 (THL)

135 Syrjivä kiusaaminen vapaa-ajalla tai koulussa Syrjivää kiusaamista (ulkonäön, kielen, uskonnon, sukupuolen, perheen tai vammaisuuden takia kiusattu) kokee lähes viidesosa alakoululaisista, 24 % yläkoululaisista, 11 % lukiolaisista ja 13 % ammattiin opiskelevista. Valtakunnallisessa tarkastelussa on todettu koulukiusaamisen ja erityisesti syrjivän kiusaamisen kohdistuvan useammin ulkomaalaistaustaisiin kuin muihin nuoriin Lähde: Kouluterveyskysely 2017 (THL)

136 Vanhempien vointi ja jaksaminen keskeinen syy kotipalvelun ja perhetyön asiakkuuteen Asiakkaita lapsiperheiden perhetyössä vuonna 2016 yhteensä 1383 perhettä Lapsiperheiden perhetyössä 688 perhettä Kotipalvelussa 992 Yleisimmät tulosyyt Kotipalvelussa: Vointi ja jaksaminen (381 asiakasta) Huoltajan sairaus (49) Kriisi perheessä (24) Lapsen pitkäaikainen sairaus (22) Kasvatus ja hoito (21) Neuvolan perhetyössä: Unikoulu (134) Kasvatus ja hoito (65) Vointi ja jaksaminen (62) Intensiivisessä perhetyössä Vointi ja jaksaminen (50) Kasvatus ja hoito (26) Arjen hallinta (11) Lähde: Effica

137 Vireilletulot (asiakkaiden lkm) -lastensuojeluilmoitukset -yhteydenotto tuen tarpeen arvioimiseksi -hakemus -muu tapa Palvelutarpeen arvioinnit, joissa arvioitu lastensuojelun tarvetta Yhä useammat saavat sosiaalihuollon palveluja ilman lastensuojeluasiakkuutta Muutos % 7024 (3989) 7428 (4434) + 5,8 % (+ 11,2 %) * + 0 % Sosiaalihuollon asiakkaat ** ,4 % Lastensuojeluasiakkaat (kaikki) % Asiakkaat yhteensä (sosiaalihuollon ja lastensuojelun asiakkaat lastensuojelun palvelualueella) 4922 (kaikki ls-asiakkaat, PTA:t ja ShL-asiakkaat) 5052 (Kaikki ls-asiakkaat, PTA:t ja Shl) Kokonaisasiakasmäärän muutos + 3 % *) 36,7 % palvelutarpeen arvioinneista johti lastensuojeluasiakkuuteen vuonna **) Asiakkaat, joille tehty palvelutarpeen arviointi ja/tai asiakkaat, jotka saavat palvelua sosiaalihuoltolain perusteella. Ennen sosiaalihuoltolain muutosta palveluja myönnettiin osin lastensuojelulain perusteella, jolloin asiakkaalla oli myös lastensuojelunasiakkuus. Lähde: Kuusikko 2015 & Effica (YPH)

138 Lastensuojelun asiakkaiden määrä vähentynyt Lastensuojeluasiakkuudet vuotiaat Jälkihuollossa olleet nuoret Lastensuojelun 0-17 vuotiaiden asiakkaiden osuus väestöstä on laskenut vuodesta 2013 alkaen. Vuonna ,2 % alaikäisestä väestöstä oli lastensuojelun asiakkaana (vrt. vuosi 2013, 7,5 %) Lastensuojelun avohuollon asiakkaaksi tulon määritelmä muuttui voimaan tulleen sosiaalihuoltolain myötä. Asiakkaan määritelmän muutoksesta johtuen, vuoden 2015 lastensuojelun asiakkaiden lukumäärää ei voi suoraan verrata edellisen vuoden 2014 lukumäärään. Nykyisin yhä useampien perheiden on mahdollista saada palveluja ja tukea ilman lastensuojeluasiakkuutta. Lähde: Effica (YPH) Lapsiperheiden sosiaalipalvelut

139 Perheristiriidat yleisin syy lastensuojeluasiakkuudelle Vuonna 2016 alkaneiden lastensuojelu-asiakkuuksien syyt 0-16-vuotiaat Merkittävät perheristiriidat Kasvatuksesta vastaavan psyykkinen terveydentila Lapsen ikätasoisen kehityksen vaarantuminen Kasvatuksesta vastaavan päihteiden käyttö tai muu Lapsen psyykkinen terveydentila Väkivaltaa perheessä Koulunkäynti tai opiskelu Lapsen sosiaaliset suhteet Kasvatuksesta vastaavan terveydentila Toimeentulo Lapsen pahoinpitely Kasvatuksesta vastaavan fyysinen terveydentila Asuminen Lapsen itseään vanhingoittava käyttäytyminen Lapsen terveydentlia Lapsen väkivaltaisuus Kasvatuksesta vastaavan lainvastainen toiminta Lapsen laiminlyönti Lapsen huolto- tai tapaamisoikeus Lapsen lainvastainen toiminta Lapseen kohdistuva henkinen väkivalta Lapsen päihteiden käyttö tai muu riippuvuus Vuonna 2016 ikäryhmässä alkoi 995 uutta lastensuojeluasiakkuutta. Asiakkuuden alkaessa voidaan asiakkuuden syitä tilastoida 1-8 kpl/asiakkuus Lähde: Effica (YPH), Lapsiperheiden sosiaalipalvelut

140 13-17 vuotiaiden ikäryhmässä kiireellisiä sijoituksia aiempaa enemmän 160 Kiireelliset sijoitukset ikäryhmittäin v (päätökset) vuotiaat 3-6-vuotiaat 7-12-vuotiaat vuotiaat Lähde: Effica (YPH), Lapsiperheiden sosiaalipalvelut

141 Vanhemman päihteiden käyttö sekä lapsen itseään vahingoittava käyttäytyminen yleisimmät syyt lapsen kiireelliselle sijoittamiselle Kasvatuksesta vastaavan päihteiden käyttö tai muu Lapsen itseään vanhingoittava käyttäytyminen Lapsen ikätasoisen kehityksen vaarantuminen Lapsen pahoinpitely Lapsen psyykkinen terveydentila Lapsen päihteiden käyttö tai muu riippuvuus 19 Kasvatuksesta vastaavan psyykkinen terveydentila 16 Väkivaltaa perheessä Merkittävät perheristiriidat Lapsen laiminlyönti Koulunkäynti tai opiskelu Lapsen väkivaltaisuus Lähde: Effica (YPH), Lapsiperheiden sosiaalipalvelut

142 Uudet huostaanotot painottuvat vuotiaisiin 40 Uudet huostaanotot ikäryhmittäin vuotiaat 3-6-vuotiaat 7-12-vuotiaat vuotiaat vuotiaat Lähde: Lapsiperheiden sosiaalipalvelut

143 Pitkän aikavälin tarkastelussa uusien huostaanottojen määrä vähentynyt, yhä useampaa lasta ja perhettä on autettu avohuollon sijoituksella Uudet sijoitukset Uudet huostaanotot Avohuollon sijoitukset Kiireelliset sijoitukset Lähde: Lapsiperheiden sosiaalipalvelut

144 Terveystottumukset

145 5.-luokkalaisten kestävyyskunto parempi kuin koko maassa 20m viivajuoksun mediaani (minuuttia), 5. luokka (n=2025) 6 5,5 *Tyttö/poika sovellettu: Mittausosiot suoritetaan soveltaen oppilaan oppimissuunnitelman tai HOJKSin mukaisesti, kun oppilaan toimintakyky sitä edellyttää ,5 4,2 4 2,3 4,8 3,5 2,4 Espoo Koko maa 0 Tyttö Tyttö sovellettu* Poika Poika sovellettu* Lähde: Move fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

146 56 % 8.-luokkalaisista harrastaa liikuntaa lähes päivittäin Kuinka usein harrastat vapaa-ajan liikuntaa (uintia, luistelua, hiihtoa, tanssia, pihapelejä, koulun liikuntakerho- tai urheiluseuralajeja jne.) Suomenkielisen perusopetuksen 8.luokkalaiset, % (n=2273) 0,7 7,5 6,8 Lähes päivittäin 1-2 kertaa viikossa 2-3 kertaa kuukaudessa 29,4 55,6 Harvemmin tai en ollenkaan Pelaan ainoastaan konsolipelejä tms. Lähde: Hyvinvointikartasto 2016

147 Nuorten tupakointi on vähentynyt merkittävästi viime vuosina Yläkoululaisista ja lukiolaisista tupakoi päivittäin 3 % ja ammattiin opiskelevista 13 %. Tupakointi on yläkoululaisilla Espoossa vähäisempää kuin maassa keskimäärin (7%). Lähde: Kouluterveyskysely 2017 (THL)

148 Nuuskan käyttö on lisääntynyt ammattiin opiskelevien keskuudessa Ammattiin opiskelevista pojista nuuskaa päivittäin 17 % ja tytöistä noin 4 %. Yläkoululaisista ja lukiolaisista pojista 7-10 % ja tytöistä 1 %. Lähde: Kouluterveyskysely 2017 (THL)

149 Nuorten raittius lisääntynyt 2000-luvulla Raittiiden yläkoululaisten, lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien % osuus vuonna 2017 Lähde: Kouluterveyskysely 2017 (THL)

150 Nuorten humalajuominen vähentynyt 2000-luvun alusta. Alkoholia viikoittain käyttävien osuus on laskenut samanaikaisesti lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien keskuudessa. Humalajuominen on yhtä yleistä yläkoulaisten keskuudessa kuin maassa keskimäärin Lähde Kouluterveyskysely 2017 (THL)

151 Lapsen oma päihteidenkäyttö lastensuojeluilmoituksen syynä yleisempää vuonna 2016 edelliseen vuoteen verrattuna Lastensuojeluilmoituksen syynä lapsen päihteidenkäyttö Lähde: Effica (YPH), Lapsiperheiden sosiaalipalvelut

152 Varhaiskasvatus ja koulunkäynti

153 Varhaiskasvatuksessa olevien lasten osuus kasvaa Varhaiskasvatuksessa olevien lasten osuus on kasvanut 2,8 %-yksikköä 2010-luvulla Kotihoidon tuella olevien vastaavasti vähentynyt 3,6 %-yksikköä Muualla olevat lapset ovat mm. ulkomailla olevien espoolaisperheiden lapsia sekä eri syistä kotona olevia 3 vuotta täyttäneitä lapsia, joilla ei ole alle 3v sisaruksia (kotihoidon tuen maksu päättyy perheen nuorimman lapsen täyttäessä 3 vuotta) Lähde: Suomenkielinen varhaiskasvatus 2016

154 Ikä 3-vuotiaaksi asti kantaväestö on vieraskielisiä yleisemmin varhaiskasvatuksessa Vieraskielisten osuus ikäluokasta suomenkielisessä ja ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa Vieraskielisten osuus ikäluokasta varhaiskasvatuksessa Kantaväestön osuus ikäluokasta varhaiskasvatuksessa 6 85 % 98 % 5 82 % 76 % 4 84 % 74 % 3 69 % 74 % 2 53 % 59 % Suomenkielisessä kunnallisessa varhaiskasvatuksessa vieraskielisten lasten osuus 20,2 %. Suomen- ja ruotsinkielisessä kunnallisessa varhaiskasvatuksessa vieraskielisten lasten osuus 18,1 %. Lähde: Suomenkielinen varhaiskasvatus ja Svenska bildningstjänster

155 Perusopetuksen oppilaista 15 % puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia Suomenkielinen ja ruotsinkielinen perusopetus %-osuus kaikista oppilaista Vieraskieliset oppilaat ,9 % joista 0-6 lk joista 7-10 lk Kaikki perusopetuksen oppilaat yhteensä Suomenkielisessä perusopetuksessa vieraskielisten oppilaiden osuus 16,3 % Ruotsinkielisessä perusopetuksessa vieraskielisten oppilaiden osuus 1,8 % Lähde: Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö ja Svenska bildningstjänster

156 Vuonna 2030 Espoossa ennustetaan olevan yli 8000 vieraskielistä alle kouluikäistä (noin 32 % ikäluokasta) Seudun vieraskielisten 0-6-vuotiaiden määrä ja osuus ikäluokasta sekä ennuste vuoteen , ,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10, , , Helsinki Espoo Vantaa Kehysalue

157 Vuonna 2030 Espoossa ennustetaan olevan yli vieraskielistä kouluikäistä (noin 30 % ikäluokasta) Seudun vieraskielisten 7-15-vuotiaiden määrä ja osuus ikäluokasta sekä ennuste vuoteen ,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0, Helsinki Espoo Vantaa Kehysalue

158 Erityisesti poikien ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden lukutaitoon kiinnitettävä huomiota Allu-tulokset 2015 (suomenkielisen perusopetuksen 2.- ja 4. - luokan luetun ymmärtämisen ja teknisen lukutaidon kartoitus) Kuinka suuri osuus saavutti tavoitetason (4) luokka 4.-luokka Kaikki Tytöt Pojat S2-oppilaat* *Suomea toisena kielenään opiskelevat maahanmuuttajataustaiset oppilaat Lähde: Suomenkielisen opetustoimen arviointiraportti 2016

159 Espoon PISA-tulokset paremmat kuin Suomessa tai OECD-maissa keskimäärin Espoon, Suomen ja OECD-maiden tulokset PISA tutkimuksessa OECD Suomi Pk-seutu Espoo Luonnontieteet Matematiikka Lukutaito PISA eli Programme for International Student Lähde: Suomenkielisen Assessment on OECD-maiden joka kolmas vuosi opetuksen tulosyksikkö toteuttama 15-vuotiaiden koulutaitoja mittaava tutkimus.

160 Perusopetuksen tehostetun ja erityisen tuen oppilaiden määrät hieman nousseet edelliseen vuoteen verrattuna Tehostetun tuen oppilaat Erityisen tuen oppilaat Oppilaita perusopetuksessa yhteensä (20.9. tilanne): 2015: : Syksyn 2016 tilastointipäivänä tehostetussa tuessa yleisopetuksen luokissa opiskeli 10,3 % perusopetuksen oppilasmäärästä. Lähde: Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö ja Svenska bildningstjänster

161 Esikouluikäisten oppilashuollon asiakkuudet ovat lisääntyneet Esikoululaisten oppilashuollollisen tuen antaa lasten terapiapalvelujen alle kouluikäisten psykologipalvelut (lasten kuntoutuspalvelujen yksiköstä) ASIAKKUUTEEN TULLEET PALVELU- KONTAKTIT Muutos % % 2016 ANNETUISTA PALVELUKONTAKTEISTA ENNALTAEHKÄISEVÄ ASIAKASKONTAKTI 16 ENNALTAEHKÄISEVÄ KONSULTAATIO 99 KONSULTAATIO ASIAKKUUTEEN 279 VERKOSTOYHTEISTYÖ 249 LAPSEN ARVIO/TUTKIMUS 400 VANHEMPIEN OHJAUS 126 LAUSUNTO ULKOPUOLISELLE 61 YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTORYHMÄ 7 YKSIKÖLLINEN OPPILASHUOLTORYHMÄ 7 YKSILÖLLINEN OPPILASHUOLTOTYÖ 51 Lähde: Effica

162 Kuraattorien ja psykologien asiakasmäärät kasvussa Psykologien ja kuraattorien asiakasmäärät vuosina perusopetuksessa ja 2. asteella Kuraattori 1500 Psykologi Lähde: Suomenkielisen opetustoimen arviointiraportti 2016

163 Kuraattorien työssä painottuvat oppilaiden sosiaaliset suhteet ja käyttäytyminen. Psykologeilla oppilaiden tunne-elämään ja oppimiseen liittyvät syyt Asiakkuuden syyt lukuvuonna Kuraattorit Psykologit Oppiminen 3,6 % 24,9 % Käyttäytyminen 28,6 % 21,1 % Tunne-elämä 17,0 % 27,1 % Perhe 13,7 % 7,5 % Sosiaaliset suhteet 29,5 % 7,9 % Koulunkäyntijärjestelyt 7,7 % 11,6 % Lähde: Suomenkielisen opetustoimen arviointiraportti 2016

164 Yksi prosentti yhdeksättä luokkaa käyvistä on jäänyt ilman päättötodistusta Peruskoulun päättötodistuksen saaneet % ikäluokasta Lähde: Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö ja Svenska bildningstjänster

165 Nuoret (perusopetusiän ylittäneet) Terveyden- ja hyvinvoinnin tila Koulutus ja opiskelu Sisällysluetteloon Koonnut: Terhi Pippuri, Elina Palojärvi, Anu Rämö, Katariina Lappalainen /

166 Yhteenvetoa nuorten hyvinvoinnista Koulutustakuu toteutuu hyvin - Vuonna 2017 alle 2 % peruskoulun päättäneistä jäi ilman tutkintotavoitteista opiskelupaikkaa. Jatkopaikka 10.luokalle tai valmistavaan koulutukseen varmistettiin kaikille. - Nuorten työttömyysaste nousi voimakkaasti vuosina , mutta kasvujakso taittui vuonna Tammi-helmikuussa 2017 nuorten työttömyysaste oli 9,6 %. Mielenterveyteen liittyviä haasteita monella - 18 %:lla opiskelijoista (ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu) mielialaoireita - Nuoren psyykkinen terveydentila yleisin syy 17-vuotiaiden lastensuojelun asiakkuuteen - Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden osuus pysynyt samalla tasolla vuodesta 2009 Nuorten raittius lisääntynyt 2000-luvulla - Nuorten humalajuominen vähentynyt 2000-luvun alusta. Ammatillisissa oppilaitoksissa humalajuominen on vähentynyt merkittävästi vuoden 2013 Kouluterveyskyselystä tähän vuoteen %:lla ammatillisen oppilaitoksen tai ammattikorkeakoulun opiskelijoista kohonnut riski alkoholinkäytön suhteen

167 Terveyden- ja hyvinvoinnin tila

168 8 Reilulla 5 %:lla 6-24 vuotiaista pitkäaikainen, lääkehoitoa vaativa sairaus Osuus yhtä suuri kuin pääkaupunkiseudun muissa kunnissa Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä ,8 4 4,1 4,2 4,1 4,4 4,5 4,7 5 5,4 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere 2 1 Turku Vantaa Lähde: Tilasto lääkkeiden korvausoikeuksista (Kela)

169 Lähde: Kouluterveyskysely 2017 (THL) Noin joka kolmannella toiseen asteen opiskelijalla niska-hartiakipuja viikoittain Lukiolaisista 33% ja ammattiin opiskelevista 32 % kokee viikoittain niska-hartiakipuja. Tytöt kokevat niska-hartiakipuja selvästi enemmän kuin pojat.

170 18 %:lla opiskelijoista (ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu) mielialaoireita Lyhyen mielialaseulan kysymykset: Lyhyt mielialaseula (PRIME-MD) n= % 18% Ei/ normaali Kyllä 1. Oletko viimeisen kuukauden aikana usein ollut huolissasi tuntemastasi alakulosta, masentuneisuudesta tai toivottomuudesta? 2. Oletko viimeisen kuukauden aikana usein ollut huolissasi kokemastasi mielenkiinnon puutteesta tai haluttomuudesta? Mikäli opiskelija vastaa jompaankumpaan kysymykseen tai molempiin kyllä, tehdään tarkempi mielialakartoitus. Lähde: Effica

171 Nuoren psyykkinen terveydentila yleisin syy 17-vuotiaiden lastensuojelun asiakkuuteen Vuonna 2016 alkaneiden lastensuojeluasiakkuuksien syyt 17-vuotiaat Lapsen psyykkinen terveydentila 19 Merkittävät perheristiriidat Koulunkäynti tai opiskelu Lapsen ikätasoisen kehityksen vaarantuminen 12 Lapsen päihteiden käyttö tai muu riippuvuus 9 Kasvatuksesta vastaavan päihteiden käyttö tai muu 8 Lapsen itseään vanhingoittava käyttäytyminen 7 Kasvatuksesta vastaavan psyykkinen terveydentila 6 Väkivaltaa perheessä Vuonna 2016 ikäryhmässä alkoi 65 uutta lastensuojeluasiakkuutta. Asiakkuuden alkaessa voidaan asiakkuuden syitä tilastoida 1-8 kpl/asiakkuus 11 lapsen kohdalla ensimmäisenä syynä oli psyykkinen terveydentila. Lähde: Lapsiperheiden sosiaalipalvelut

172 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden osuus (%) vastaavanikäisestä väestöstä on pysynyt Espoossa samalla tasolla vuodesta ,2 Koko maa 1 0,8 Espoo Helsinki 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 Oulu 0,4 Tampere 0,2 Turku Lähde: Eläketurvakeskus (ETK) ja Kela, Sotkanet

173 Kuntoutusrahaa saavien vuotiaiden osuus /1000 vastaavanikäistä on alhaisempi kuin koko maassa Koko maa 30 Espoo 25 Helsinki Oulu ,5 9,6 9,2 9,5 9,6 11,2 11 Tampere Turku Vantaa Lähde: Kansaneläkelaitos, Sotkanet

174 Ylipaino on lisääntynyt selvästi nuoruusikäisten ryhmässä ja erityisesti ammattiin opiskelevien keskuudessa Toisen asteen opiskelijoiden ylipainoisuus on yhtä yleistä kuin maassa keskimäärin Lähde: Kouluterveyskysely 2017 (THL)

175 Yksinäisyys on ammattiin opiskelevilla vähän yleisempää kuin maassa keskimäärin 10 % espoolaisista ammattiin opiskelevista koki olevansa ilman ystävää kun maassa keskimäärin ammattiin opiskelevista näin kokee 7 %. Yksinäisten osuus on noussut ammattiin opiskelevien keskuudessa Lähde: Kouluterveyskysely 2017 Espoossa, THL

176 Kiusatuksi tulemisen kokeminen toisen asteen opiskelijoilla yhtä yleistä kuin Suomessa keskimäärin Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa oli 1 % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista sekä 3 % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Syrjivää kiusaamista (ulkonäön, kielen, uskonnon, sukupuolen, perheen tai vammaisuuden takia kiusattu) vapaa-ajalla tai koulussa on kokenut 11 % lukiolaisista ja 13 % ammattiin opiskelevista Lähde: Kouluterveyskysely 2017 (THL)

177 13 %:lla opiskelijoista (ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu) kohonnut riski alkoholinkäytön suhteen Audit, 10 kysymystä alkoholinkäytöstä, opiskeluterveydenhuolto Vähäinen riski (0-7 pistettä) Selvä riski (11-14 pistettä) Erittäin suuri riski (20-40 pistettä) Lievä riski (8-10 pistettä) Suuri riski (15-19 pistettä) 1 % 6 % 3 % 3 % 87 % Lähde: Effica

178 Toisen asteen opiskelijoiden tupakointiin ja päihteiden käyttöön liittyviä tuloksia löytyy myös lasten ja lapsiperheiden kohdalla esitetyistä dioista: Tupakointi Nuuska Raittius Humalajuominen

179 Koulutus ja opiskelu

180 Peruskoulunpäättäneistä kaikille pystytään tarjoamaan jatkopaikka Lähes 70 % aloitti lukiokoulutuksen Espoossa peruskoulun päättäneitä toisen asteen koulutukseen valittuja oli 2381 vuonna 2016 Lähes 30 % aloitti ammatillisen koulutuksen Alle 10 peruskoulun päättänyttä jäi ilman jatkopaikkaa. Kaikille peruskoulun päättäneille tarjottiin jatkopaikkaa. Lähde: Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö

181 17-24 vuotiaista hieman useampi on koulutuksen ulkopuolella kuin Suomessa keskimäärin Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä ,8 10, ,8 9,4 9,3 8,8 8,6 8, Espoo Koko maa Lähde: THL, Sotkanet

182 Yhä useamman lukiolaisen mielestä lukiossa ei suvaita kiusaamista Lukiossani ei suvaita kiusaamista, keskiarvo asteikolla 1-4 (4=täysin samaa mieltä, 1=täysin eri mieltä) 3,6 3,5 3,52 3,4 3,3 3,32 3, Lähde: Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely 2016, Espoo

183 Yhä useamman lukiolaisen mielestä lukiossa kuunnellaan opiskelijoiden mielipiteitä Lukiossani kuunnellaan mielipiteitäni tärkeissä opiskeluun liittyvissä asioissa, keskiarvo asteikolla 1-4 (4=täysin samaa mieltä, 1=täysin eri mieltä) 3,1 3,05 3 2,9 2,89 2, Lähde: Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely 2016, Espoo

184 Maahanmuuttajien yhdenvertaisuuteen toisen asteen koulutuksessa on kiinnitettävä huomiota Lähde: Espoon monikulttuurisuusohjelman seurantatiedot 2016

185 Työikäiset Yleiskuva terveydentilasta Työkyky Kokemus omasta terveydestä ja hyvinvoinnista Osallisuus Tupakka ja päihteet Sisällysluetteloon Koonnut: Riikka Puusniekka

186 Yhteenvetoa työikäisten hyvinvoinnista Työikäisten terveydentila on keskimääräistä parempi Sairastavuus ja kuolleisuus keskimääräistä vähäisempää Lääkekorvauksia saavien osuus keskimääräistä pienempi Huomionarvoista kuitenkin on, että depressiolääkitys on melko yleistä, lääkitys lähes joka kymmenennellä Diabetes-lääkitys kasvussa Lihavuus Kuusikkokuntien tasoa (kyselytutkimus) Työkyky on keskimääräistä parempi Työkykyisten osuus keskimääräistä suurempi Työkyvyttömyyseläkkeellä olevia keskimääräistä vähemmän Kyselytutkimuksen perusteella oma työkyky ja työssä jaksaminen arvioidaan hieman keskimääräistä paremmaksi Kokemus omasta terveydestä ja hyvinvoinnista on keskinkertainen 25 % kokee terveytensä keskinkertaiseksi tai tätä huonommaksi Lähes 40 % on tyytymätön elämänlaatuunsa 9 % tuntee itsensä yksinäiseksi melko usein tai jatkuvasti Päihteidenkäyttö 30 % ilmoittaa käyttävänsä liikaa alkoholia (kyselytutkimus) Päihdehuollon nettokustannukset kasvaneet merkittävästi 20 vuoden aikana

187 Yleiskuva terveydentilasta

188 Kuolleisuus kuusikkokuntia vähäisempää Kuolleisuus / asukasta Espoo 533,1 Vantaa 619,2 Turku 959,6 Tampere Oulu 618,5 826, Helsinki 822,3 Koko maa Lähde: Kuolleiden tilasto (Tilastokeskus)

189 Kuolleisuusindeksi kuusikkokuntia pienempi Kuolleisuusindeksi, ikävakioitu Espoo 86 Vantaa Turku Tampere Oulu Helsinki 96,8 99,9 96,8 93,8 103, Lähde: Kelan terveyspuntari

190 Sairastavuus keskimääräistä vähäisempää Sairastavuusindeksi, ikävakioitu Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Espoo 75,9 88,4 89,2 98,1 96,7 107, Lähde: Kelan tilastot

191 140 Yli 10 päivää sairauspäivärahaa saaneiden osuus vähentynyt 2000-luvun alusta Osuus keskimääräistä pienempi Sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / vastaavanikäistä Koko maa Espoo Helsinki Oulu 60 Tampere Turku 40 Vantaa Lähde: Tilasto sairauspäivärahasta (Kela)

192 Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitojaksot vähentyneet samassa suhteessa kuin pääkaupunkiseudun muissa kunnissa Hoitojaksoja vähemmän kuin maassa keskimäärin 230 Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitojaksot vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä ,9 145,4 124,7 111,7 98 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa 50 Lähde: Erikoissairaanhoitotilasto (THL)

193 Lääke- ja ruokavaliokorvausoikeuksien haltijoita vähemmän kuin maassa ja kuusikkokunnissa keskimäärin Vantaa Kelan lääkekorvausoikeusindeksi, ikävakioitu 95,1 Turku Tampere Oulu Helsinki Espoo 91,1 99,5 86,6 84,9 114, Lähde: Kelan terveyspuntari, lääkekorvausindeksi

194 Pitkäaikaista lääkitystä vaativia sairauksia vähemmän kuin kuusikkokunnissa ja maassa keskimäärin 25 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä % ,1 14, Koko maa Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Espoo Lähde: Tilasto lääkkeiden korvausoikeuksista (Kela)

195 Erityiskorvattavia verenpainelääkkeitä käyttäviä keskimääräistä vähemmän 16 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin verenpainetaudin vuoksi oikeutettuja vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Helsinki 10 Oulu ,5 6 5,6 5,2 4,9 4,5 Tampere Turku Vantaa Espoo Koko maa Lähde: Tilasto lääkkeiden korvausoikeuksista (Kela)

196 Kuolleisuus verenkiertoelinsairauksiin hieman keskimääräistä vähäisempää 180 Kuolleisuus verenkiertoelinsairauksiin vuotiailla / asukasta Koko maa Espoo Helsinki ,2 41, ,4 37,7 48,5 41,8 46, ,7 30,3 30,8 Oulu Tampere Turku Vantaa Lähde: Kuolemansyyt (Tilastokeskus)

197 Erityiskorvattavia diabeteslääkkeitä käyttäviä keskimääräistä vähemmän 7 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä ,5 3,8 4 4,2 4,4 4,5 Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Koko maa Lähde: Tilasto lääkkeiden korvausoikeuksista (Kela)

198 Lihavien osuus lähellä kuusikkokuntien keskiarvoa 25 Lihavien osuus (painoindeksi BMI 30), %, vuotiaat ,8 10,6 16,1 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku 5 Vantaa Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (THL)

199 Erityiskorvattavien astmalääkkeiden osalta kehitys samansuuntaista kuin maassa keskimäärin. Lääkkeiden käytön yleisyys ei poikkea merkittävästi muista kuusikkokunnista Oulua lukuun ottamatta. 8 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin astman vuoksi oikeutettuja vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä ,6 3,7 3,7 3,8 3,9 3,9 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Lähde: Tilasto lääkkeiden korvausoikeuksista (Kela)

200 Depressiolääkkeiden käytön yleisyys lähellä maan keskiarvoa 12 Depressiolääkkeistä korvausta saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä ,4 9,4 9,1 8,9 8,8 8,7 Koko maa Espoo Helsinki Oulu 7 Tampere Turku 6 Vantaa Lähde: Tilasto lääkkeiden korvausoikeuksista (Kela)

201 Erityiskorvattavia lääkkeitä psykoosin vuoksi käyttäviä hieman keskimääräistä vähemmän Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutetut vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 3 2,5 2 Koko maa 1,5 1,7 1,6 1,6 1,6 1,6 1,6 Espoo Helsinki Oulu Tampere 1 Turku Vantaa 0, Lähde: Tilasto lääkkeiden korvausoikeuksista (Kela)

202 Mielenterveysperusteisen sairauspäivärahan saajia keskimääräistä vähemmän 30 Mielenterveysperusteisesti päivärahaa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä ,5 19,5 17,9 16,5 15,2 15,2 13,8 14,5 14,2 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku 5 Vantaa Lähde: Tilasto sairauspäivärahasta (Kela)

203 Psykiatrian erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit lisääntyneet merkittävästi viime vuosina 700 Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, psykiatria / vuotta täyttänyttä Koko maa 400 Espoo , ,9 337,2 328,8 326 Helsinki Oulu Tampere 200 Turku Vantaa Lähde: Erikoissairaanhoitotilasto (THL)

204 Psykiatrian laitoshoidon yleisyydessä ei muutosta, Espoossa potilaita hieman keskimääräistä vähemmän Psykiatrian laitoshoidon vuotiaat potilaat / 1000 vastaavanikäistä Koko maa 5 Espoo 4 4 3,9 4 3,9 4,1 3,8 Helsinki Oulu 3 Tampere Turku 2 Vantaa Lähde: Erikoissairaanhoitotilasto (THL)

205 Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät vähentyneet Hoitopäiviä keskimääräistä vähemmän Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä Koko maa ,9 217, ,1 187,3 173,7 Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku 100 Vantaa Lähde: Erikoissairaanhoitotilasto (THL)

206 Työkyky

207 Espoossa keskimääräistä enemmän työkykyisiä 140 Työkyvyttömyysindeksi (ikävakioitu) ,1 58,5 57,2 57,1 56,7 56,9 Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Espoo Koko maa Lähde: Terveyspuntarin sairastavuusindeksi (Kela)

208 Työkyvyttömyyseläkkeellä olevia Espoossa keskimääräistä vähemmän 10 Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä ,5 4,3 4,1 4 3,8 3,7 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Lähde: Eläketilastot (ETK)

209 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevia maan keskiarvoa hieman vähemmän Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % vuotiaista Koko maa 3,4 3,3 3,3 3,2 3,2 3,1 Espoo 2 2 1,9 1,9 1,8 1,8 Helsinki 2,8 2,8 2,7 2,6 2,5 2,5 Oulu 3,5 3,5 3,5 3,5 3,4 3,4 Tampere ,9 Turku 3,5 3,4 3,3 3,3 3,3 3,2 Vantaa 2,4 2,3 2,3 2,3 2,2 2,2 Lähde: Eläketilastot (ETK)

210 Tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus on laskenut hieman. Kehityssuunta on sama kuin muissa suurissa kunnissa. Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % vuotiaista Koko maa 1,8 1,8 1,7 1,6 1,5 1,4 Espoo 0,7 0,6 0,6 0,5 0,5 0,4 Helsinki 0,8 0,7 0,7 0,6 0,6 0,6 Oulu 1,7 1,7 1,6 1,6 1,5 1,4 Tampere 1 1 0,9 0,9 0,8 0,8 Turku 1,4 1,3 1,2 1,1 1 0,9 Vantaa ,9 0,8 0,7 Lähde: Eläketilastot (ETK)

211 Verenkiertoelinten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä oleminen harvinaista. Yleisyys Espoossa kuusikkokuntien tasolla. Verenkiertoelinten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % vuotiaista Koko maa 0,5 0,4 0,4 0,4 0,4 0,3 Espoo 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 Helsinki 0,3 0,3 0,2 0,2 0,2 0,2 Oulu 0,4 0,4 0,4 0,3 0,3 0,3 Tampere 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,2 Turku 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 Vantaa 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,2 Lähde: Eläketilastot (ETK)

212 Espoossa eläkkeelle siirtymisikä on Helsingin ohella kuusikkokuntien korkein ja on ollut viime vuosina sama kuin koko maan keskiarvo Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä Koko maa Espoo Helsinki Oulu 57 Tampere Turku 56 Vantaa Lähde: ETK yhteistilasto

213 Työkyky arvioidaan paremmaksi kuin maassa keskimäärin Työkykynsä heikentyneeksi arvioivien osuus (%), vuotiaat ,1 17,1 18 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (THL)

214 Viidesosa ei usko jaksavansa työskennellä eläkeikään saakka 35 Niiden osuus, jotka uskovat, etteivät todennäköisesti jaksa työskennellä vanhuseläkeikään saakka, (%), vuotiaat Koko maa ,8 19,9 20,1 Espoo Helsinki Oulu Tampere 10 Turku Vantaa Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (THL)

215 Työssä jaksaminen heikointa matalammin koulutetuilla Niiden osuus, jotka uskovat, että todennäköisesti eivät jaksa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka (%), matala koulutus 30,8 30,3 28,6 Niiden osuus, jotka uskovat, että todennäköisesti eivät jaksa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka (%), keskitason koulutus 15,9 15,5 15,4 Niiden osuus, jotka uskovat, että todennäköisesti eivät jaksa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka (%), korkea koulutus 10,3 17,2 18,6 Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (THL)

216 Kokemus omasta terveydestä ja hyvinvoinnista

217 Kokemus omasta terveydestä hieman parempi kuin maassa keskimäärin 35 Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%), vuotiaat ,3 22,8 25 Koko maa Espoo Helsinki 15 Oulu Tampere 10 5 Turku Vantaa Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (THL)

218 Useampi kuin joka kolmas on tyytymätön elämänlaatuunsa Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%), vuotiaat 60,7 61,2 61, Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (THL)

219 Oma tai perheenjäsenen sairaus vaikeuttaa joka neljännen elämää Espoossa Vastaajilta kysyttiin "Onko Teillä tai jollakin perheenjäsenellänne ollut ongelmia, jotka vaikeuttavat jokapäiväisestä arkielämästä selviytymistä?". Lähde: FCG: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016

220 Osallisuus

221 Noin joka kymmenes kokee itsensä yksinäiseksi. Osuus samansuuruinen kuin maassa keskimäärin. Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus (%), vuotiaat Vantaa Turku Tampere Oulu Helsinki 9,7 9,8 10,3 9,5 9, Espoo Koko maa 9 8, Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (THL)

222 Aktiivinen osallistuminen hieman yleisempää kuin pääkaupunkiseudulla Aktiivisesti järjestötoimintaan tms. osallistuvien osuus (%), vuotiaat Vantaa 25,4 Turku Tampere Oulu Helsinki Espoo Koko maa 28,4 29,8 25,9 25,7 29,9 27, Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (THL)

223 Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa pysynyt pitkään samalla tasolla. Aktiivisuus lähellä maan keskiarvoa. Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, % ,6 59,2 62,6 59, ,4 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Lähde: Vaalit (Tilastokeskus)

224 Tupakka ja päihteet

225 20 Noin joka kymmenes työikäinen tupakoi. Tupakointi harvinaisempaa kuin maassa keskimäärin Päivittäin tupakoivien osuus (%), vuotiaat Koko maa ,2 9,4 11,1 Espoo Helsinki Oulu Tampere 6 4 Turku Vantaa Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (THL)

226 Koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa merkittäviä Päivittäin tupakoivien osuus (%), matala koulutus miehet 22,3 * * Päivittäin tupakoivien osuus (%), matala koulutus naiset 19,5 16,9 19,2 Päivittäin tupakoivien osuus (%), matala koulutus yhteensä 20,4 14,3 21,3 Päivittäin tupakoivien osuus (%), keskitason koulutus miehet 10,7 * * Päivittäin tupakoivien osuus (%), keskitason koulutus naiset 8,1 10,3 11,1 Päivittäin tupakoivien osuus (%), keskitason koulutus yhteensä 9,3 11,3 10,5 Päivittäin tupakoivien osuus (%), korkea koulutus miehet 8,5 8,2 7,5 Päivittäin tupakoivien osuus (%), korkea koulutus naiset 4,8 1,5 1,7 Päivittäin tupakoivien osuus (%), korkea koulutus yhteensä 6,6 5 4,9 * Tieto puuttuu Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (THL)

227 Alkoholia liikaa käyttävien osuus lähellä maan keskiarvoa 45 Alkoholia liikaa käyttävien osuus (AUDIT-C) (%), vuotiaat ,6 30,5 30,6 Koko maa Espoo Helsinki 25 Oulu Tampere Turku Vantaa AUDIT-C mittaa juomisen määriä, sitä kuinka usein juo, kuinka paljon kerralla ja kuinka usein juo runsaasti eli kuusi tai useampia annoksia kerralla. Kyselyn kokonaispistemäärä voi olla Liikakäytön pisterajoina miehillä 6 ja naisilla 5 pistettä. Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (THL)

228 Alkoholijuomien myynti laskenut samassa suhteessa kuin koko maassa 14 Alkoholijuomien myynti, 100 % alkoholia, litraa / 18 vuotta täyttäneet Koko maa Espoo 8 6 7,7 7,9 8 8,3 8,8 8,8 8,8 8,9 8,7 8,3 8,1 8,1 7,7 7,3 6,9 6,7 Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Lähde: Alkoholijuomien kulutus -tilasto (THL)

229 18 Päihdehuollon avopalveluiden asiakkaiden määrä pysynyt pitkään samana Kahden viimeisen vuoden aikana asiakkaiden määrässä tapahtunut vähenemistä Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta ,7 7 11,4 8 6,9 6,9 7,5 6,9 7,6 9,7 6,2 4,2 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa 2 0 Lähde: Sosiaalipalvelujen toimintatilasto (THL)

230 Päihdehuollon laitoshoidon asiakkaat vähentyneet puoleen 20 vuoden aikana. Määrä vastaa nyt maan keskiarvoa. 12 Päihdehuollon laitoshoidossa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta ,5 8,4 6,1 5,1 4,8 6,6 5,5 4,6 3,9 3,7 2,9 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Lähde: Sosiaalipalvelujen toimintatilasto (THL)

231 80 Päihdehuollon nettokustannukset asukasta kohti korkeammat kuin maassa keskimäärin, mutta kuusikkokuntien alhaisimmat Päihdehuollon nettokustannukset, euroa/asukas ,7 16,7 22,4 31,8 26,8 35,3 42,1 48,1 42,1 45,9 46,2 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa 10 0 Lähde: Kuntien taloustieto (Tilastokeskus)

232 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden määrä pienempi kuin maassa keskimäärin 7 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet vuotiaat / vastaavanikäistä 6 5 Koko maa ,6 3,6 3 2,7 2,7 2,8 2,1 2 1,9 1,7 Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku 1 Vantaa Lähde: Perusterveydenhuoltotilasto (THL)

233 Liikunnan harrastaminen vapaaajalla keskimääräistä yleisempää 25 Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus (%), vuotiaat 20 Koko maa ,2 11,8 11,8 Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku 5 Vantaa Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (THL)

234 Ikäihmiset Yleiskuva terveydentilasta Toimintakyky Kokemus omasta terveydestä ja hyvinvoinnista Sosiaaliset suhteet, osallisuus Terveyskäyttäytyminen Sisällysluetteloon Koonnut: Lea Pihkala, Maria Rysti, Riikka Puusniekka

235 Yhteenvetoa ikäihmisten hyvinvoinnista Elinolot Suurin osa yli 75 -vuotiaista elää itsenäistä ja aktiivista elämää ja käyttää erilaisia palveluja. Vain pieni osa tarvitsee varsinaisia vanhuspalveluja. Ikääntyneiden koulutustaso on maan keskiarvoa korkeampi. Terveydentila ja toimintakyky Ikäihmisten hyvinvointi useiden osoittimien osalta parempi kuin kuusikkokunnissa tai maassa keskimäärin. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä on vähiten, somaattisen erikoissairaanhoidon hoitojaksoja on vähiten, psykiatrian laitoshoidon suhteellinen potilasmäärä on pienin. Väestön ikärakenne vanhenee nopeasti lähivuosina. Ikääntyvän väestön määrän kasvaessa muistisairauksia sairastavien määrä tulee kasvamaan. Kokemus omasta terveydestä on keskimääräistä parempi ja elämänlaatunsa hyväksi tuntevien osuus suurempi. Arkiaskareissa suuria vaikeuksia kokevien 75+ osuus on kuitenkin suurempi kuin maassa keskimäärin. Terveystottumukset Liikunnan harrastaminen keskimääräistä yleisempää Alkoholin liikakäyttö yleistä

236 Yleiskuva terveydentilasta

237 vuotta täyttäneiden kuolleisuus on Espoossa kuusikkokunnista pienin ja pienempi kuin maassa keskimäärin Kuolleisuus 65 vuotta täyttäneillä / vastaavanikäistä Lkm/ vastaavanikäistä kohden Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Lähde: Kuolleiden tilasto (Tilastokeskus)

238 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä on vähemmän kuin muissa kuusikkokunnissa Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä 75 % vastaavanikäisestä väestöstä ,4 53,1 54,6 54,2 53,9 54,1 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Lähde: Tilasto lääkkeiden korvausoikeuksista (Kela)

239 65 vuotta täyttäneet käyvät perusterveydenhuollon avohoidon lääkärillä harvemmin kuin maassa keskimäärin. Käyntejä on kuitenkin enemmän kuin osassa kuusikkokuntia. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä / vastaavanikäistä Lkm/100 0 vastaavanikäistä kohden Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Lähde: Perusterveydenhuoltotilasto (THL)

240 Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitojaksoja on vähiten kuusikkokunnista ja alle maan keskiarvon 800 Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitojaksot 75 vuotta täyttäneillä / vastaavanikäistä Hoitojaksot/1000 vastaavanikäistä ,7 359,2 346,6 383,1 351,8 377,6 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Lähde: Erikoissairaanhoitotilasto (THL)

241 Viidesosalla 65 vuotta täyttäneistä on oikeus erityiskorvattaviin lääkkeisiin verenpainetaudin vuoksi. Määrä pienempi kuin kuusikkokunnista ja koko maassa keskimäärin. 40 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin verenpainetaudin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä % vastaavanikäisestä väestöstä ,8 23,3 22,4 21, , Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Lähde: Tilasto lääkkeiden korvausoikeuksista (Kela)

242 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettujen osuus on kasvussa kaikissa kuusikkokunnissa. Espoossa osuus on kasvanut 4 %-yksikköä viidessä vuodessa. 19 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä % vastaavanikäisestä väestöstä ,6 10,4 10,9 11,8 12,5 13,4 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Lähde: Tilasto lääkkeiden korvausoikeuksista (Kela)

243 Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden osuus on lähes sama kuin maassa keskimäärin 15 Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä % vastaavanikäisestä väestöstä ,8 11, ,5 11,7 11,7 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Lähde: Tilasto lääkkeiden korvausoikeuksista (Kela)

244 Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksoja on vähemmän kuin kuusikkokunnista ja koko maassa keskimäärin Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä / vastaavanikäistä Hoitojaksot/ 1000 vastaavanikäistä ,7 3,7 2,8 2,7 3,3 3 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Lähde: Erikoissairaanhoitotilasto (THL)

245 Psykiatrian laitoshoidon 65 vuotta täyttäneiden potilaiden määrä on hieman pienempi kuin kuusikkokunnista ja maassa keskimäärin 10 Psykiatrian laitoshoidon 65 vuotta täyttäneet potilaat / vastaavanikäistä Potilaita/ 1000 vastaavanikäistä ,8 2,6 2,6 2,7 2,8 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Lähde: Erikoissairaanhoitotilasto (THL)

246 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin alzheimerin taudin vuoksi oikeutettujen osuus on Espoossa lähes samansuuruinen kuin kuusikkokunnissa ja maassa keskimäärin 8 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin alzheimerin taudin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä % vastaavanikäisestä väestöstä ,5 4,6 4,9 4,8 4,8 4,6 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Lähde: Tilasto lääkkeiden korvausoikeuksista (Kela)

247 Toimintakyky

248 Useampi kuin joka kymmenes 65 vuotta täyttänyt kokee 500 metrin matkan kävelemisessä suuria vaikeuksia metrin matkan kävelemisessä suuria vaikeuksia kokevien osuus (%), 65 vuotta täyttäneet 18 %-osuus 65 v täyttäneistä ,5 12,5 10, Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (THL)

249 Useampi kuin joka neljäs 75 vuotta täyttänyt kokee 500 metrin matkan kävelemisessä suuria vaikeuksia 500 metrin matkan kävelemisessä suuria vaikeuksia kokevien osuus (%), 75 vuotta täyttäneet 35 %-osuus 75 vuotta täyttäneistä ,8 24,8 20, Vuodet Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (THL)

250 Arkiaskareissa suuria vaikeuksia kokevien 75 vuotta täyttäneiden osuus on lähellä koko maan keskiarvoa Arkiaskareissa suuria vaikeuksia kokevien osuus (%), 75 vuotta täyttäneet 33 %-osuus 75 vuotta täyttäneistä ,2 20,1 26,2 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (THL)

251 Työkykynsä heikentyneeksi arvioivien 65 vuotta täyttäneiden osuus on hieman pienempi kuin kuusikkokunnista ja maassa keskimäärin 55 Työkykynsä heikentyneeksi arvioivien osuus (%), 65 vuotta täyttäneet %-osuus 65 vuotta täyttäneistä , ,2 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (THL)

252 14 %:lla 75 vuotta täyttäneistä on suuria vaikeuksia itsestä huolehtimisessa Osuus on hieman koko maan keskiarvoa suurempi 25 Itsestä huolehtimisessa vähintään suuria vaikeuksia kokevien osuus (%), 75 vuotta täyttäneet %-osuus 75 vuotta täyttäneistä ,7 13,9 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (THL)

253 Eläkkeensaajan hoitotuen saajien osuus on pienin kuusikkokunnista ja alle koko maan keskiarvon Eläkkeensaajan hoitotuen saajat / asukasta Hoitotuen saajat/1000 asukasta , ,4 19,5 19,2 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Lähde: Tilasto Kelan vammaisetuuksista ja -palveluista

254 Kokemus omasta terveydestä ja hyvinvoinnista

255 Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien 65 vuotta täyttäneiden osuus on pienempi kuin kuusikkokunnista tai maassa keskimäärin Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%), 65 vuotta täyttäneet 65 %-osuus 65 vuotta täyttäneistä ,5 51,5 42,7 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (THL)

256 Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien 75 vuotta täyttäneiden osuus on pienin kuusikkokunnista ja alle koko maan keskiarvon Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%), 75 vuotta täyttäneet 80 %-osuus 75 vuotta täyttäneistä ,1 61,3 56,1 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (THL)

257 Elämänlaatunsa hyväksi tuntevia 65 vuotta täyttäneitä on noin 2/3 ikäryhmästä. Osuus on hieman suurempi kuin kuusikkokunnissa keskimäärin Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%), 65 vuotta täyttäneet %-osuus 65 vuotta täyttäneistä , , Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (THL)

258 Elämänlaatunsa hyväksi tuntevien 75 vuotta täyttäneiden osuus on kuusikkokuntien suurin ja suurempi kuin maassa keskimäärin Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%), 75 vuotta täyttäneet %-osuus 75 vuotta täyttäneistä ,8 46, Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (THL)

259 Kotona asui lähes 92 % 75 vuotta täyttäneistä. Osuudet kuusikkokunnissa ovat lähellä toisiaan. Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä %-osuus vastaanvanikäisestä väestöstä ,1 91,6 90,7 90,9 91,9 91, Vuodet Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Lähde: Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterit (THL)

260 6000 Säännöllisen kotihoidon piirissä olevia 75 vuotta täyttäneitä on Espoossa kuusikkokunnista vähiten. Määrä on lähellä Vantaan tasoa. Palvelun määrittelyssä saattaa olla eroja kuntien välillä. Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet %-osuus 75 vuotta täyttäneistä Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Koko maa Lähde: Kotihoidon laskenta-aineisto (THL)

261 Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneiden hoidettavien osuus pienempi kuin maassa keskimäärin Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet hoidettavat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä ,5 2,7 2,6 2,7 2, Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Lähde: Sosiaalipalvelujen toimintatilasto (THL )

262 Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen on yhtä yleistä kuin maassa keskimäärin %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat , % vastaavanikäisestä väestöstä 5,9 5,4 6,7 6,8 6, ,9 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Lähde: Sosiaalihuollon hoitoilmoitusrekisteri (THL)

263 Laitoshoidon osuutta on laskettu koko maassa, Espoolla on Vantaan kanssa pienimmät osuudet %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet , % vastaavanikäisestä väestöstä 2,7 2,8 2,4 2 1, ,1 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Lähde: Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterit (THL)

264 Sosiaaliset suhteet, osallisuus

265 Joka kymmenes 65 vuotta täyttänyt tuntee itsensä yksinäiseksi 13 Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus (%), 65 vuotta täyttäneet %-osuus 65 vuotta täyttäneistä ,2 11,2 9,6 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (THL)

266 Vajaa kolmasosa osallistuu aktiivisesti järjestötoimintaan tms. %-osuus 65 vuotta täyttäneistä Aktiivisesti järjestötoimintaan tms. osallistuvien osuus (%), 65 vuotta täyttäneet 33,1 27,1 30, Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (THL)

267 Terveyskäyttäytyminen

268 12 65 vuotta täyttäneistä tupakoi noin joka kymmenes. Tupakointi Espoossa on yleisempää kuin koko maassa ja useimmissa kuusikkokunnista Päivittäin tupakoivien osuus (%), 65 vuotta täyttäneet %-osuus 65 vuotta täyttäneistä ,1 9,3 9,5 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (THL)

269 75 vuotta täyttäneiden tupakointi on yhtä yleistä kuin maassa keskimäärin Päivittäin tupakoivien osuus (%), 75 vuotta täyttäneet 7 %-osuus 75 vuotta täyttäneistä ,1 4,2 3 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (THL)

270 65 vuotta täyttäneiden alkoholin liikakäyttö on yleisintä Espoossa, lähes joka viides juo liikaa Alkoholia liikaa käyttävien osuus (AUDIT-C) (%), 65 vuotta täyttäneet 25 %-osuus 65 vuotta täyttäneistä ,5 14,4 18,4 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa AUDIT-C mittaa juomisen määriä, sitä kuinka usein juo, kuinka paljon kerralla ja kuinka usein juo runsaasti eli kuusi tai useampia annoksia kerralla. Kyselyn kokonaispistemäärä voi olla Liikakäytön pisterajoina miehillä 6 ja naisilla 5 pistettä. Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (THL)

271 75 vuotta täyttäneiden alkoholin liikakäyttö on yleisempää kuin maassa keskimäärin Alkoholia liikaa käyttävien osuus (AUDIT-C) (%), 75 vuotta täyttäneet %-osuus 75 vuotta täyttäneistä ,7 8,5 6, Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa AUDIT-C mittaa juomisen määriä, sitä kuinka usein juo, kuinka paljon kerralla ja kuinka usein juo runsaasti eli kuusi tai useampia annoksia kerralla. Kyselyn kokonaispistemäärä voi olla Liikakäytön pisterajoina miehillä 6 ja naisilla 5 pistettä. Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (THL)

272 Espoossa 65 vuotta täyttäneet harrastavat vapaa-ajan liikuntaa yleisemmin kuin maassa ja kuusikkokunnissa keskimäärin 40 Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus (%), 65 vuotta täyttäneet %-osuus 65 vuotta täyttäneistä ,5 25,7 15,7 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (THL)

273 Espoossa 75 vuotta täyttäneet harrastavat vapaa-ajan liikuntaa yleisemmin kuin maassa keskimäärin 50 Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus (%), 75 vuotta täyttäneet %-osuus 75 vuotta täyttäneistä ,5 26,3 26, Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (THL)

274 Palvelut hyvinvoinnin tukena Kulttuuripalvelut Liikuntapalvelut Nuorisopalvelut Tyytyväisyys palveluihin Sisällysluetteloon

275 Kulttuuripalvelut Sisällysluetteloon Koonnut: Helena Sarjakoski, Kaisa Koskela, Eeva Jäppinen, Leena Lemiläinen-Honkanen

276 Kulttuuritoimijat tarjoavat elämyksiä ja osallistumismahdollisuuksia Kulttuurin tulosyksikkö o vastaa kaupungin kulttuuritarjonnasta ja kulttuurisesta profiilista sekä tulosyksikön vastuulla olevien vapaa-ajan palveluiden tuottamisesta. o vastaa palvelualueensa alueellisten palvelujen järjestämisestä ja kehittämisestä o tulosyksikön yhteistyön koordinoimisesta toimialan sisällä ja kaupungin muiden toimialojen sekä yhteistyökumppanien kanssa. Kulttuurin tulosyksikköön kuuluu neljä palvelualuetta: o kaupunginkirjasto o kaupunginmuseo o kaupunginorkesteri Tapiola Sinfonietta o tapahtuma- ja kulttuuripalvelut Tulosyksikön esikunta vastaa avustuksista, strategia- ja arviointityöstä, kulttuuria kaikille - palveluista ja tulosyksikkötasoisesta viestinnästä.

277 Kulttuurin tulosyksikön omien palveluyksikköjen lisäksi Espoon kulttuuripalveluista suuri osa tuotetaan tukemalla paikallisia taide- ja kulttuuriyhteisöjä. Avustuksilla luodaan edellytyksiä kulttuuripalvelujen tarjonnalle, kotiseututyölle ja taiteen harjoittamiselle sekä tuetaan kaupungin strategisia linjauksia. Avustusten tehtävä on edistää ja tukea kulttuuritoimintaa alueellisesti tasapuolisesti ja eri väestöryhmät huomioon ottaen sekä lisätä toimijoiden välistä yhteistyötä. Vuonna 2016 kulttuurin tulosyksikkö toteutti tärkeän viestinnällisen uudistuksen avaamalla kulttuuriespoo.fi-sivuston, josta asiakkaat voivat löytää espoolaisten kulttuuritoimijoiden tapahtumatietoja yhdestä verkko-osoitteesta.

278 Espoon kulttuuritarjonta kiinnostaa yleisöä: kulttuurilaitosten tilastoja vuodelta 2015 Kulttuuritalot Espoon kulttuurikeskus, Sellosali, Karatalo, Kannusali, Lasten kulttuurikeskus Pikku-Aurora, Vindängen Kävijöitä / tilaisuuksia 2466 Museot Näyttelykeskus WeeGeen museot EMMA, KAMU, Lelumuseo Hevosenkenkä ja Kellomuseo; Helinä Rautavaaran museo, Talomuseo Glims, Lagstadin koulumuseo, Huvilamuseo Rulludd, Gallen-Kallelan Museo Museokäyntejä Espoon kaupunginorkesteri Tapiola Sinfonietta Kuulijoita / esityksiä 124 Ammattiteatterit Espoon kaupunginteatteri, Teatteri Hevosenkenkä, Unga Teatern, TotemTeatteri, Tanssiteatteri Glims & Gloms Kävijöitä / esityksiä 716 Festivaalit April Jazz, Espoo Ciné, JuuriJuhla-RotFest, Urkuyö ja aaria, PianoEspoo, VocalEspoo Kävijöitä / tilaisuuksia 330 Muita suuria kaupunkitapahtumia Ystäväluistelu Tapiolan jääpuutarhassa 2000 kävijää, Pentalan saaristopäivät 2200 kävijää, Espoo-päivä kävijää, Leppävaaran raittikarnevaali kävijää, Itsenäisyyspäivän juhlakonsertti 5000 kävijää Lähteet: Kulttuurin tulosyksikön tilastot 2015

279 KULPS! kulttuuri- ja liikuntapolku peruskoululuokille KULPS! mahdollistaa peruskoululuokille kirjastojen, liikunnan ja kulttuurin palveluiden hyödyntämisen oppimisympäristöinä. KULPS! vuonna 2016 Liikuntapolku oppilaskäyntiä Kirjastopolku oppilaskäyntiä Kulttuuripolku oppilaskäyntiä Kulttuuripolun budjetti: n. 6 /oppilas Sisältö: Opastuksia ja työpajoja museoissa Teatteriesityksiä, konsertteja, sirkusesityksiä, elokuvia Työpajoja arkkitehtuurissa, draamassa, kuvataiteessa, musiikissa Vuonna 2016 peruskulun luokilla 1 10 oli yhteensä oppilasta KULPS! -kulttuuripolkua hyödynsi jokainen alakoululainen keskimäärin 1,1 kertaa jokainen yläkoululainen keskimäärin 0,6 kertaa

280 Kulttuuria kaikille: Kulttuuriketju, kulttuurineuvola, Kaikukortti, kulttuurikaverit Kulttuurin saavutettavuutta edistetään mm. näillä palvelumuodoilla: Kulttuuriketju vie kulttuuritarjontaa palvelukeskuksiin ja hoivalaitoksiin. Vuonna 2016 Kulttuuriketju tarjosi 212 kertaa esityksiä ja työpajoja, jotka tavoittivat 5244 asukasta. Kulttuurineuvola vie kulttuuria neuvoloiden odotustilaan Vuonna 2016 kulttuurineuvolatoiminta tavoitti 979 asiakasta. Kaikukortilla taloudellisesti tiukoilla olevat voivat hankkia maksuttomia pääsylippuja Espoon kulttuuripalveluihin Vuonna 2016 Kaikukortteja jaettiin sosiaalisin perustein 1320 asiakkaalle. Vapaaehtoiset kulttuurikaverit lähtevät tueksi ja seuraksi kulttuurivierailulle Vuonna 2016 kulttuurikaveriverkoston kautta tehtiin 390 vierailua.

281 Kirjastot asukkaiden suosiossa: tilastoja vuodelta 2016 Espoon kirjastoissa 3,7 milj. kävijää vuonna 2016 Lisäys edelliseen vuoteen 12,5 % Omatoimikirjastoissa käynnit lisääntyivät % Verkkokäyntejä 2,1 milj. vuonna 2016 Espoon kirjastoista tehtiin lainausta vuonna 2016 Lainoja oli 15,5/asukas Omatoimikirjastoissa lainaus nousi % Lastenaineiston lainauksen osuus kaikista lainoista oli 45 % 89 % espoolaisista on tyytyväisiä kirjastopalveluihin Lähde: Espoon kaupunginkirjaston tilastot 2016 Suomen yleisten kirjastojen tilastot 2016 Kuntapalvelututkimus 2016

282 Kirjaston tapahtumiin on helppo osallistua Kirjaston toimipisteet (15 kirjastoa, 1 laitoskirjasto, 2 kirjastoautoa) luovat koko Espoon alueen kattavan palveluverkon, joka tarjoaa kirjojen lisäksi monimuotoisia matalan kynnyksen kulttuuripalveluja. Espoon kirjastoissa oli vuonna 2016 yli 4600 tapahtumaa Osallistujia Alakoululaisille 1048 tapahtumaa, osallistujia Muita lastentapahtumia 1226, osallistujia Perhetapahtumia 480, osallistujia Senioreille 255 tapahtumaa, osallistujia 4539 Lähde: Espoon kaupunginkirjaston tilastot 2016

283 Kirjastojen aukiolo lisääntyi Omatoimijärjestelmä, jossa asiakas pääsee kirjastokortilla sisään kirjastoon, otettiin vuonna 2016 käyttöön 9 kirjastossa Omatoimiaika lisäsi 9 kirjaston aukioloa lähes 3000 tuntia/kirjasto vuonna 2016 Kirjastojen sulkemisista (Ison Omenan kirjaston muutto, Kivenlahden sisäilmaremontti) huolimatta kirjastojen palveluaika lisääntyi yli 4% Kirjastot olivat yhteensä asukkaiden saatavilla tuntia vuonna 2016 Lähde: Espoon kaupunginkirjaston tilastot 2016

284 Taiteen perusopetus Espoossa Taiteen perusopetus tavoitteellista tasolta toiselle etenevää taideopetusta osa suomalaista lakisääteistä yleissivistävää koulutusjärjestelmää antaa valmiuksia ilmaista itseään taiteen avulla ja jatkaa opintojaan harrastamansa taiteenalan ammatillisessa koulutuksessa opetusta annetaan yleisen tai laajan oppimäärän opetussuunnitelmien mukaan Espoossa voi opiskella arkkitehtuuria, kuvataidetta, käsityötä, musiikkia, sirkusta, tanssia ja teatteria oppilaitoksia on yhteensä 16 taiteen perusopetuksessa opiskelee yli oppijaa, joista noin 94 % on lapsia ja nuoria taiteen perusopetuksen oppilasmäärä on kasvussa Tietolähde: Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön tilastot 2016

285 Suomen kuntien kulttuuritoiminnan kustannustutkimuksessa Espoon kulttuurin nettokäyttökustannukset 2013 olivat 209,7 /asukas. Espoo oli vertailussa viidennellä sijalla Vaasan, Lahden, Tampereen ja Kajaanin jälkeen. Kulttuurin kustannukset/asukas Suomen kuntien kulttuuritoiminnan kustannusvertailu 2013 (tutkimuksessa mukana 24 kuntaa) Kustannuksiin on laskettu mukaan kirjastot, taide- ja kulttuurilaitokset, kulttuuritalot, taiteen perusopetus ja muu taideopetus, kunnan yleinen kulttuuritoiminta sekä muiden hallintokuntien toteuttama kulttuuritoiminta. Tietolähde: Kuntien kulttuuritoiminta lukujen valossa III. Kuntaliitto ja Cupore Tutkimus tehdään joka kolmas vuosi.

286 Liikuntapalvelut Sisällysluetteloon Koonnut: Virpi Mikama ja Riikka Puusniekka

287 Espoo liikkuu Liikuntapalvelut edistävät kaupunkilaisten liikkumista yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Vastaa kunnan liikuntatoiminnasta luomalla kaupunkilaisille liikuntaedellytyksiä, tukemalla kansalaistoimintaa, edistämällä harraste-, kilpa- ja huippu-urheilua, kehittämällä terveyttä edistävää liikuntaa, ylläpitämällä liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät Kaikilla liikuntapaikoilla kävi vuoden 2016 aikana kävijää. Näistä uimahallikäyntejä oli

288 Liikuntaa lapsille, nuorille ja perheille Lasten ja nuorten liikkumismahdollisuuksista huolehdittiin panostamalla matalan kynnyksen liikuntaryhmiin. Tarjolla oli yhteensä 201 WAU!, MUUVI ja JUMPPI ryhmää. Kävijämäärä näissä kasvoi edellisvuodesta 3000 kävijällä ja oli nyt Lapsiperheille järjestettiin lisäksi kuukausittain Töpinät - perheliikuntatapahtumia. Nuorten omatoimista kuntosaliharjoittelua tuettiin madaltamalla edullisen kuntosalikortin ostoikärajaa siten, että kyseisenä vuonna 15 vuotta täyttävät voivat hankkia kortin.

289 Liikuntaa aikuisille 16 vuotta täyttäneille tarjottiin viikoittain 84 matalan kynnyksen ohjattua liikuntaryhmää. Ohjauksesta vastasi kaupungin omat liikunnanohjaajat. Ryhmien määrä kasvoi 13 vuodesta Kaikkien mahdollisuudesta harrastaa liikuntaa huolehdittiin sillä, että ryhmät olivat maksuttomia Ryhmät järjestettiin mahdollisimman isoissa tiloissa, jotta kaikilla halukkailla oli mahdollisuus osallistua. Näin päästiin eroon myös hankalista ilmoittautumiskäytännöistä. Maahanmuuttajien liikkumista edistettiin järjestelmällä ryhmiä yhteistyössä sellaisten kumppanien kanssa, jotka tarjoavat erityisesti maahanmuuttajille suunnattuja ryhmiä. Tällaisia viikoittain järjestettäviä ryhmiä oli 24 eri puolilla Espoota.

290 Liikuntaa ikäihmisille 68 vuotta täyttäneille tarjottiin viikoittain 60 ryhmää. Ryhmät ostetaan palveluntuottajilta. Ilmainen 68+ -sporttikortti mahdollistaa liikkumisen kaupungin uimahalleissa, kuntosaleilla ja liikuntaryhmissä ja kesällä kaupungin saaristoveneliikenteessä. Kortilla on yli käyttäjää. Kortin ideana on saada ikäihmiset liikkeelle. Ikäihmisten käymistä uimahalleissa tuettiin Uintiystäväedulla, jossa sporttikorttilainen voi ottaa ilmaiseksi mukaan 18 vuotta täyttäneen uimakaverin Ikäihmisten liikkumista ulkona tuettiin kouluttamalla vapaaehtoisia Ulkoiluystäviksi, jotka ulkoiluttivat palvelukeskusten väkeä.

291 Espoossa on lisäksi tarjolla muun muassa 1 kaupungin ylläpitämä jäähalli, 100 jäädytettävää kenttää sekä 4 tekojäätä 200 km hiihtolatua 5 urheilupuistoa ja useita pallokenttiä. Uutena aukesi Keski- Espoon urheilupuiston lähiliikunta-alue. 3 uimahallia ja 7 valvottua uimarantaa. Uutena avattiin Leppävaaran maauimala, jossa kävi noin uimaria Uutena avattiin myös 1 ulkokuntosali, Kuntokontti Saaristoveneliikenne tarjoaa mahdollisuuden virkistäytymiseen merellisessä Espoossa. Vuonna 2016 käyttäjiä noin

292 Liikuntaneuvonnalla tuetaan liikunnallista elämäntapaa Liikuntaneuvontaa järjestettiin yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa kaikilla suuralueilla. Palvelua kohdennetaan henkilöille, jotka erityisesti hyötyvät heikentyneen terveydentilansa vuoksi tuesta Asiakkaille tarjotaan vuoden mittainen seuranta liikuntatottumuksen omaksumisen tueksi Liikuntaneuvontaa sai 343 asiakasta. Näistä maahanmuuttajia oli 48. Kutsuntaikäisistä 1500 sai henkilökohtaisen liikuntainfon kutsunnoissa kaupungin liikuntaohjaajien toteuttamana

293 Nuorisopalvelut Sisällysluetteloon Koonnut: Petra Sorvasto

294 Palveluja nuorille Nuorisopalvelujen tavoitteena on, että nuoret kokevat nuorisotilat paikkoina, joissa nuorille on tarjolla kivaa tekemistä yhdessä kavereiden kanssa sekä aikuisia, joilla on riittävästi aikaa nuorten kohtaamiseen. Nuorisopalvelut tarjosivat ohjattua toimintaa 9-17-vuotiaille nuorille 18 nuorisotilalla. Tämän lisäksi nuorisopalvelut ostaa Tyttöjen talo -toimintaa Kalliolan nuoret ry:ltä ja toteuttaa sateenkaarevaa nuorisotyötä yhdessä kumppanien kanssa nuorisotila Kirjavassa. Kaikkien kohdattujen asiakkaiden määrä on noussut 4,6 % vuoden takaiseen verrattuna. Luku sisältää nuorisotilojen ulkopuolisten toimijoiden käynnit. Kaikki kohdatut asiakkaat (sisältää tilojen ulkopuolisen käytön) Lähde: Nuorisopalveluiden toimintalaskuri

295 Ryhmä- ja kerhotoiminta Nuorisotiloilla toteutettavilla pienryhmä- ja kerhotoiminnoilla tarjottiin erilaista kivaa tekemistä ja matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia. Ryhmien määrä vuonna 2015 oli 94 kpl. Vuonna 2016 määrä laski 25 %, 70 ryhmään. Pienryhmätoiminnan käyntimäärissä muutos oli kuitenkin pienempi, 7,4%. Tämä johtui pääosin siitä, että vuoden 2016 ryhmät olivat edellistä vuotta suurempia Matalan kynnyksen pienryhmätoiminnan käyntimäärä Lähde: Nuorisopalveluiden toimintakertomus ja toimintalaskuri

296 Palveluja vieraskielisille Turvapaikanhakijanuorten kohtaamisessa nuorisopalvelut jatkoi yhteistyötä vastaanottokeskuksien ja ryhmäkotien kanssa. Niissä olevia nuoria kutsuttiin nuorisotiloille ja he osallistuivatkin aktiivisesti nuorisotilojen toimintaan. Etenkin Matinkylän, Leppävaaran ja Pohjois-Espoon alueilla uudet espoolaiset nuoret integroituivat hyvin nuorisotilojen toimintoihin. Turvapaikanhakijoita ja muita maahanmuuttajanuoria kohdattiin myös valmistavien luokkien kanssa tehdyssä yhteistyössä. Vieraskielisten nuorten osuus kaikista jäsenkorttien lunastaneista nuorista oli 24,6 %. (Vuonna 2015 osuus oli 21,8%)

297 Osallisuutta edistäen Nuorisopalveluiden toimintaa toteutetaan yhteistyössä vapaaehtoisten kanssa, esimerkiksi nuorisotiloista Mankkaan Makasiinilla toiminta toteutuu lauantaisin vapaaehtoisten kanssa toimien. Nuorten omaehtoiseen toiminnan toteuttamiseen osallistui vuonna 2016 yhteensä 65 nuorta, kulttuurisen nuorisotyön tapahtumien tuottajanuoria sekä nuorisotiloissa omaehtoisesti toimivia nuoria. Osallistavan budjetoinnin, ManiMiitin, pilotointivaiheen ideoita toteutettiin keväällä Kehittämiskohteina olivat mm. kouluruoka ja bussiaikataulut sekä nuorten oma klubitapahtuma Partyzone. ManiMiitin toinen kierros käynnistettiin syksyllä kahdeksasluokkalaisten Starttitapahtumalla ja loppuvuodesta äänestettiin vuonna 2017 toteutettavat ideat. ManiMiitti laajenee vuonna 2017 Espoon keskuksesta Matinkylä-Olarin alueelle. Lähde: Nuorisopalveluiden toimintalaskuri ja toimintakertomus

298 Tyytyväisyys palveluihin Sisällysluetteloon Koonnut: Tuula Miettinen

299 Espoolaisten tyytyväisyys palveluihin on noussut edellisistä KAPA-tutkimuksista ja on vertailukaupunkien keskiarvoa korkeampi Laaja asuinkuntaindeksi, 24 palvelua 1=erittäin huonosti, 5=erittäin hyvin 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Espoo, ,76 Parhaimmat arvosanat Espoo saa palveluistaan leppävaaralaisilta. Espoo Espoo, 2012 Espoo, 2005 Espoo, 2001 Leppävaara, ,59 3,55 3,47 3,86 Alueet Tapiola, 2016 Matinkylä-Olari, 2016 Espoonlahti, ,76 3,71 3,73 Espoon keskus, ,73 Helsinki, ,73 Vertailukaupungit Lahti, 2015 Oulu, 2016 Turku, 2016 Vantaa, ,55 3,47 3,61 3,56 Keskiarvo 3,58 Lähde: FCG: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016 Asukastyytyväisyystulokset Espoo

300 Joka toinen on tyytyväinen päivähoitoon, useampi kuin vuonna 2015 ja useampi kuin vertailukaupungeissa Miten hyvin lasten päivähoito on hoidettu asuinkunnassa % vastaajista Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Tyytyväisimpiä päivähoitoon ollaan Suur- Matinkylässä ja Espoon keskuksen palvelupiirin alueella. Tyytyväisyys on lisääntynyt viimeisten neljän vuoden aikana. Espoo Alueet Espoo 2016, n=1250, ka.=4,07 Espoo 2015, n=598, ka.=4,08 Espoo 2014, n=562, ka.=4 Espoo 2013, n=622, ka.=3,89 Espoo 2012, n=1371, ka.=3,82 Espoo 2011, n=664, ka.=3,85 Leppävaara 2016, n=302, ka.=4,12 Tapiola 2016, n=204, ka.=3,94 Matinkylä-Olari 2016, n=184, Espoonlahti 2016, n=243, ka.=4,04 Espoon keskus 2016, n=207, Helsinki 2016, n=1048, ka.=3,88 Lahti 2015, n=452, ka.=3, Vertailu Oulu 2016, n=511, ka.=3,82 Turku 2016, n=572, ka.=3, Vantaa 2016, n=1033, ka.=3, Vertailukunnat, ka.=3, Lähde: FCG: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016 Asukastyytyväisyystulokset Espoo

301 Peruskoulun hyväksi arvioineiden osuus on pienentynyt kahdeksan prosenttiyksikköä vuodesta Hyvän arvion antoi nyt runsas puolet. Miten hyvin peruskoulu on hoidettu asuinkunnassa % vastaajista Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 %100 % Espoo 2016, n=1253, Espoo 2015, n=600, ka.=4, Espoo Espoo 2014, n=564, ka.=4,13 Espoo 2013, n=624, ka.=4, Espoo 2012, n=1371, ka.=4, Tyytyväisimpiä peruskouluun ollaan Suur- Espoonlahdessa. Alueet Espoo 2011, n=662, ka.=4,14 Leppävaara 2016, n=304, Tapiola 2016, n=204, ka.=4,2 Matinkylä-Olari 2016, Espoonlahti 2016, n=243, Espoon keskus 2016, Helsinki 2016, n=1047, Lahti 2015, n=463, ka.=3, Vertailu Oulu 2016, n=510, ka.=3,97 Turku 2016, n=569, ka.=4, Vantaa 2016, n=1034, Vertailukunnat, ka.=3, Lähde: FCG: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016 Asukastyytyväisyystulokset Espoo

302 Lukio sai hyvän arvion nyt joka toiselta, vuonna 2015 hieman useammalta Miten hyvin lukio on hoidettu asuinkunnassa % vastaajista Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Espoo 2016, n=1249, ka.=4, Espoo 2015, n=602, ka.=4, Espoo Espoo 2014, n=563, ka.=4,14 Espoo 2013, n=624, ka.=4, Tyytyväisimpiä lukioon ollaan Suur- Espoonlahdessa, tyytymättömimpiä Suur- Leppävaarassa. Alueet Espoo 2012, n=1367, ka.=4,16 Espoo 2011, n=660, ka.=4,16 Leppävaara 2016, n=303, Tapiola 2016, n=204, ka.=4,33 Matinkylä-Olari 2016, n=184, Espoonlahti 2016, n=241, Espoon keskus 2016, n=207, Helsinki 2016, n=1044, ka.=4, Lahti 2015, n=462, ka.=4, Vertailu Oulu 2016, n=508, ka.=3,81 Turku 2016, n=571, ka.=4, Vantaa 2016, n=1032, ka.=4, Vertailukunnat, ka.=4, Lähde: FCG: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016 Asukastyytyväisyystulokset Espoo

303 Viidestä kuusikkokunnasta Espoon terveysasemat saavat asiakkailta toiseksi parhaat arvio Terveyskeskusindeksi ja sen 10 osatekijää Tyytyväisyys viimeisimmän terveyskeskuskäynnin kymmeneen osatekijään. Terveyskeskusindeksi on niiden keskiarvojen summa, enintään 50. Lähde: FCG: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016

304 Enemmistö, kuusi kymmenestä, arvioi terveyskeskuksen lääkäripalvelut hyviksi ja joka viides huonoiksi Miten hyvin kunnan terveyskeskuksen lääkäripalvelut on hoidettu asuinkunnassa Tyytymättömyys terveyskeskuksen lääkäripalveluihin on vähentynyt neljän vuoden aikana. Tyytyväisimpiä ollaan Suur- Leppävaarassa. Vertailu Alueet Espoo % vastaajista Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Espoo 2016, n=1260, ka.=3,54 Espoo 2015, n=608, ka.=3,68 Espoo 2014, n=564, ka.=3,27 Espoo 2013, n=626, ka.=3,07 Espoo 2012, n=1378, ka.=2,8 Espoo 2011, n=665, ka.=2,94 Leppävaara 2016, n=303, Tapiola 2016, n=204, ka.=3,52 Matinkylä-Olari 2016, n=183, Espoonlahti 2016, n=244, ka.=3,47 Espoon keskus 2016, n=211, Helsinki 2016, n=1057, ka.=3,36 Lahti 2015, n=468, ka.=2,82 Oulu 2016, n=518, ka.=2,79 Turku 2016, n=579, ka.=3,46 Vantaa 2016, n=1043, ka.=3,12 Vertailukunnat, ka.=3, Lähde: FCG: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016 Asukastyytyväisyystulokset Espoo

305 Terveyskeskuksen vuodeosastoa pitää noin joka kymmenes hyvin hoidettuna, lähes yhtä usea huonosti hoidettuna Miten hyvin kunnan terveyskeskuksen vuodeosasto on hoidettu asuinkunnassa % vastaajista Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Espoo 2016, n=1254, ka.= Espoo 2015, n=601, ka.=3, Espoo Espoo 2014, n=564, ka.=2,96 Espoo 2013, n=625, ka.=2, Niistä, jotka osasivat sanoa arvionsa vuodeosastosta, puolet antoi hyvän ja puolet huonon arvion. Espoo 2012, n=1373, ka.=2,72 Espoo 2011, n=661, ka.=2,77 Leppävaara 2016, n=302, ka.=3,2 Tapiola 2016, n=204, ka.=2, Alueet Matinkylä-Olari 2016, n=183, 7 Espoonlahti 2016, n=243, ka.=3, Espoon keskus 2016, n=209, Helsinki 2016, n=1041, ka.=3, Lahti 2015, n=461, ka.=2, Vertailu Oulu 2016, n=512, ka.=2,66 Turku 2016, n=572, ka.=3, Vantaa 2016, n=1030, ka.=3, Vertailukunnat, ka.=2, Lähde: FCG: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016 Asukastyytyväisyystulokset Espoo

306 Vanhusten kotihoitoa piti hyvin hoidettuna 13 prosenttia. Huonon arvion antoi hieman useampi, joka viides. Huonoksi arvioineiden osuus on lisääntynyt. Miten hyvin vanhusten kotihoito on hoidettu asuinkunnassa % vastaajista Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 %100 % Espoo 2016, n=1252, ka.=2, Espoo 2015, n=599, ka.=2, Espoo Espoo 2014, n=566, ka.=2,8 Espoo 2013, n=621, ka.=2, Espoo 2012, n=1369, ka.=2, Espoo 2011, n=664, ka.=2, Leppävaara 2016, n=303, Alueet Tapiola 2016, n=204, ka.=2,62 9 Matinkylä-Olari 2016, n=184, 12 Espoonlahti 2016, n=241, Espoon keskus 2016, n=209, Helsinki 2016, n=1042, ka.=2, Lahti 2015, n=462, ka.=2, Vertailu Oulu 2016, n=511, ka.=2,36 Turku 2016, n=578, ka.=2, Vantaa 2016, n=1037, ka.=2, Vertailukunnat, ka.=2, Lähde: FCG: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016 Asukastyytyväisyystulokset Espoo

307 Tyytyväisyys sairaalapalveluihin on lisääntynyt viimeisten neljän vuoden aikana Nyt yli puolet tyytyväisiä ja joka kymmenes tyytymätön Miten hyvin sairaalapalvelut on hoidettu asuinkunnassa % vastaajista Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 %100 % Espoo 2016, n=1256, ka.=3, Espoo 2015, n=605, ka.=3, Espoo Espoo 2014, n=565, ka.=3,75 Espoo 2013, n=623, ka.=3, Espoo 2012, n=1372, ka.=3, Espoo 2011, n=662, ka.=3, Leppävaara 2016, n=303, Alueet Tapiola 2016, n=203, ka.=3,94 Matinkylä-Olari 2016, n=183, Espoonlahti 2016, n=242, Espoon keskus 2016, n=211, Helsinki 2016, n=1036, Lahti 2015, n=463, ka.=3, Vertailu Oulu 2016, n=508, ka.=3,51 Turku 2016, n=572, ka.=3, Vantaa 2016, n=1035, ka.=3, Vertailukunnat, ka.=3, Lähde: FCG: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016 Asukastyytyväisyystulokset Espoo

308 Neljä kymmenestä sitä mieltä, että hammaslääkäripalvelut on hoidettu hyvin. Joka neljännen mielestä palvelut on hoidettu huonosti Miten hyvin kunnan hammaslääkäripalvelut on hoidettu asuinkunnassa % vastaajista Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Espoo 2016, n=1255, ka.=3, Espoo 2015, n=601, ka.=3, Suur-Leppävaarassa hammaslääkäripalvelut saavat parhaimman, Suur-Matinkylässä heikoimman arvion. Espoo Espoo 2014, n=565, ka.=3,3 Espoo 2013, n=622, ka.=3,14 Espoo 2012, n=1375, ka.=2,97 Espoo 2011, n=661, ka.=3, Leppävaara 2016, n=304, Tapiola 2016, n=204, ka.=3, Alueet Matinkylä-Olari 2016, n=184, Espoonlahti 2016, n=244, Espoon keskus 2016, n=207, Helsinki 2016, n=1056, ka.=2, Lahti 2015, n=469, ka.=2, Vertailu Oulu 2016, n=517, ka.=2,94 Turku 2016, n=577, ka.=2, Vantaa 2016, n=1042, ka.=3, Vertailukunnat, ka.=2, Lähde: FCG: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016 Asukastyytyväisyystulokset Espoo

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset Väestö ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 10.4.2017 Väestö ja väestönmuutokset Yli puolet espoolaisista on työikäisiä Kuuden suurimman kaupungin väestö

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014 Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 0 Valtuustoseminaari..0 Kaupunkikehitysyksikkö Tuula Miettinen/Teuvo Savikko Lähde: FCG Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin kasvussa Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa Kuuden suurimman kaupungin vertailut ja palvelutyytyväisyys

Toimintaympäristön tila Espoossa Kuuden suurimman kaupungin vertailut ja palvelutyytyväisyys Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Palvelut Kuuden suurimman kaupungin vertailut ja palvelutyytyväisyys Sivistystoimen palvelut: perusopetus, lukiot, varhaiskasvatus Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Espoolaisten hyvinvointi 2018

Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Espoolaisten hyvinvointi 2018 Espoolaisten hyvinvointi 2018 24.4.2018 Hyvinvointi-koosteesta Espoolaisten hyvinvoinnin tilan laajempi tarkastelu tehdään kerran valtuustokauden aikana hyvinvointikertomuksen valmistelun yhteydessä Viimeisin

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa Kuuden suurimman kaupungin vertailut ja palvelutyytyväisyys

Toimintaympäristön tila Espoossa Kuuden suurimman kaupungin vertailut ja palvelutyytyväisyys Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Palvelut Kuuden suurimman kaupungin vertailut ja palvelutyytyväisyys Sivistystoimen palvelut: perusopetus, lukiot, varhaiskasvatus Konserniesikunta, Strategiayksikkö

Lisätiedot

Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konserniesikunta, Strategiayksikkö Lähde: Tilastokeskus 24.4.2018 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016 Palvelut Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 1..01 Tyytyväisyys palveluihin lisääntynyt Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on lisääntynyt viime vuosina. Koko Espoossa ja etenkin Matinkylä-Olarin

Lisätiedot

Kouluterveyskysely Vantaan kaupungin tulokset

Kouluterveyskysely Vantaan kaupungin tulokset Kouluterveyskysely 2017 - Vantaan kaupungin tulokset 4. 5.-luokkalaisten tulokset HYVINVOINTI JA YSTÄVÄT Lähes kaikki (90 %) ovat tyytyväisiä elämäänsä, pojat useammin kuin tytöt. Suuri osa (86 %) kokee

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Lähde: Tilastokeskus 5.4.2019 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin

Lisätiedot

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 YHTEENVETO: Keskeisimmät toimintaympäristön ilmiöt

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 YHTEENVETO: Keskeisimmät toimintaympäristön ilmiöt YHTEENVETO: Keskeisimmät toimintaympäristön ilmiöt 13.6.2017 YHTEENVETO: Keskeisimmät toimintaympäristön ilmiöt Väestö ja väestönmuutokset Espoon väestöennusteet Maankäyttö, asunnot ja rakentaminen Yritykset

Lisätiedot

Yritykset, työpaikat, työttömyys

Yritykset, työpaikat, työttömyys Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Yritykset, työpaikat, työttömyys Konserniesikunta, Strategiayksikkö Lähteet: Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö, Kaupunkitutkimus TA Oy, Espoon yrittäjät Oy

Lisätiedot

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet

Lisätiedot

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku

Lisätiedot

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS Dokumentin sisältö...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi VarsinaisSuomi LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS 2020 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi VarsinaisSuomen hyvinvointikertomuksen

Lisätiedot

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS Dokumentin sisältö...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS - 2020 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Varsinais-Suomen hyvinvointikertomuksen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017

Kouluterveyskysely 2017 Kouluterveyskysely 2017 Otteita tuloksista 19.4.2018 Työryhmä Johtava hoitaja Hannele Nikander-Tuominen Johtava koulupsykologi Cecilia Forsman Terveydenhoitaja Nina Itälä Johtava rehtori Vesa Malin Lukion

Lisätiedot

Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa

Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa Päihdeasiain neuvottelukunnan kokous 11.4.2018 Katariina Lappalainen, erityissuunnittelija, Sivistystoimi Kouluterveyskyselystä

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017

Kouluterveyskysely 2017 Kouluterveyskysely 2017 Otteita tuloksista Työryhmä Johtava hoitaja Hannele Nikander-Tuominen Johtava koulupsykologi Cecilia Forsman Terveydenhoitaja Nina Itälä Johtava rehtori Vesa Malin Lukion rehtori

Lisätiedot

Yritykset, työpaikat, työttömyys

Yritykset, työpaikat, työttömyys Yritykset, työpaikat, työttömyys Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähteet: Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö, Kaupunkitutkimus TA Oy, Espoon yrittäjät Oy 10.4.2017 Yritykset, työpaikat,

Lisätiedot

Väestörakenne ja väestönmuutokset

Väestörakenne ja väestönmuutokset Väestörakenne ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 20.6.2016 Väestörakenne ja väestönmuutokset Suurista kaupungeista 0 6 vuotiaiden osuus korkein Espoon

Lisätiedot

Kaikki mukaan! Tiedosta toimintaan. Pääkaupunkiseudun kouluterveyskysely- seminaari 2018

Kaikki mukaan! Tiedosta toimintaan. Pääkaupunkiseudun kouluterveyskysely- seminaari 2018 Kaikki mukaan! Tiedosta toimintaan. Pääkaupunkiseudun kouluterveyskysely- seminaari 2018 Tervetuloa Espoo Asukasluvultaan Suomen toiseksi suurin kaupunki 278 000 asukasta Kaupunki muodostuu viidestä nopeasti

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 YHTEENVETO: Keskeisimmät toimintaympäristön ilmiöt

Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 YHTEENVETO: Keskeisimmät toimintaympäristön ilmiöt Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 YHTEENVETO: Keskeisimmät toimintaympäristön ilmiöt 24.4.2018 Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 YHTEENVETO: Keskeisimmät toimintaympäristön ilmiöt Väestö ja väestönmuutokset

Lisätiedot

Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lape -päivät, Helsinki

Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lape -päivät, Helsinki Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 22.9.2017 Lape -päivät, Helsinki Uudistunut Kouluterveyskysely Tietoa perusopetuksen oppilaiden

Lisätiedot

Espoo-tarina - päivitys - toteutuminen tilannekuva helmikuu lautakunnan evästykset Espoo-tarinan päivitykseen

Espoo-tarina - päivitys - toteutuminen tilannekuva helmikuu lautakunnan evästykset Espoo-tarinan päivitykseen Espoo-tarina - päivitys - toteutuminen tilannekuva helmikuu 2017 - lautakunnan evästykset Espoo-tarinan päivitykseen Espoo-tarina 1.1 päivitys Asukkaiden osallistaminen; Mun Espoo on -kysely 27.8. 31.10.

Lisätiedot

Vanha-Espoon asukasfoorumi Kuntapalvelut Espoossa Minna Joensuu, erityisasiantuntija

Vanha-Espoon asukasfoorumi Kuntapalvelut Espoossa Minna Joensuu, erityisasiantuntija Vanha-Espoon asukasfoorumi 14.5.2019 Kuntapalvelut Espoossa Minna Joensuu, erityisasiantuntija 14.5.2019 Keskeisiä havaintoja lähivuosista Espoo on vahvasti kasvava kaupunki, jossa asukkaita nyt 284 000.

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa Väestöennusteet. Konserniesikunta, Strategiayksikkö Kaupunkitutkimus TA Oy, Seppo Laakso 24.4.

Toimintaympäristön tila Espoossa Väestöennusteet. Konserniesikunta, Strategiayksikkö Kaupunkitutkimus TA Oy, Seppo Laakso 24.4. Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Väestöennusteet Konserniesikunta, Strategiayksikkö Kaupunkitutkimus TA Oy, Seppo Laakso 24.4.2018 Väestöennusteet Sisällys: Espoon kaupungin ja Helsingin seudun väestöprojektiot

Lisätiedot

Yritykset, työpaikat, työttömyys

Yritykset, työpaikat, työttömyys Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Yritykset, työpaikat, työttömyys Konserniesikunta, Strategiayksikkö Lähteet: Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö, Kaupunkitutkimus TA Oy Toimintaympäristön

Lisätiedot

Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys Elintavat

Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys Elintavat 4-5lk Nurmijärvi,(vertailu: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Tuusula) vastaajia 1061/vastausprosentti 80 % Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Suurin osa on tyytyväinen elämäänsä(87,3 %, vähiten

Lisätiedot

KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA

KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA KOULUTERVEYSKYSELY Vastaajat Porvoo: Perusopetuksen 4.-5. luokat vastannut 894 kattavuus 72 % 8.-9. luokat vastannut 770 kattavuus 63 % Lukio vastannut 173

Lisätiedot

Yritykset, työpaikat, työttömyys

Yritykset, työpaikat, työttömyys Yritykset, työpaikat, työttömyys Lähteet: Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö, Kaupunkitutkimus TA Oy Yritykset, työpaikat, työttömyys Sisällys: Yritykset ja työpaikat Työllisyys ja työttömyys 2

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa Kuuden suurimman kaupungin vertailut ja palvelutyytyväisyys

Toimintaympäristön tila Espoossa Kuuden suurimman kaupungin vertailut ja palvelutyytyväisyys Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Palvelut Kuuden suurimman kaupungin vertailut ja palvelutyytyväisyys Sivistystoimen palvelut: perusopetus, lukiot, varhaiskasvatus Konserniesikunta, Strategiayksikkö

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2012 1.2.2013 HM

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2012 1.2.2013 HM Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa HM Kaupunki ja kuntapalvelut Espoossa FCG Johdanto Tutkimuksessa selvitettiin espoolaisten mielipiteitä kunnallisten palvelujen laadusta ja käsityksiä omasta hyvinvoinnistaan

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa HM

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa HM Kaupunki- ja kuntapalvelut ssa.. HM Kaupunki ja kuntapalvelut ssa FCG Johdanto Tutkimuksessa selvitettiin espoolaisten mielipiteitä kunnallisten palvelujen laadusta ja käsityksiä omasta hyvinvoinnistaan.

Lisätiedot

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Hyke valtuustokausi 2013-2016 Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Suhteellinen velkaantuneisuus, % 52.0 Koko maa : 52.0 24.1 Verotulot, euroa / asukas Koko maa : 3967.0 3266.0

Lisätiedot

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Lapsen paras yhdessä enemmän -kehittämispäivä 11.10.2017 Pasi Saukkonen Ulkomaalaistaustaisten väestöryhmien kehitys Helsingissä 1991-2017 100

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

PERHEKESKUS JA HYTE. Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus

PERHEKESKUS JA HYTE. Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus PERHEKESKUS JA HYTE Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus 10.10.2018 Kunta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kuntien perustehtävä

Lisätiedot

Kuntapalvelut Espoossa HM

Kuntapalvelut Espoossa HM Kuntapalvelut Espoossa.. HM Kuntapalvelut Espoossa FCG Johdanto Tutkimuksessa selvitettiin espoolaisten mielipiteitä kunnallisten palvelujen laadusta ja käsityksiä omasta hyvinvoinnista. Tutkimuksen toteutti

Lisätiedot

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 12,2 12,9 18,9 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 3496 3356 3170 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,

Lisätiedot

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 16,7 16,3 17,6 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 4807 4482 4200 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa HM

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa HM Kaupunki- ja kuntapalvelut ssa.. HM Kaupunki ja kuntapalvelut ssa i FCG Johdanto Tutkimuksessa selvitettiin espoolaisten mielipiteitä kunnallisten palvelujen laadusta ja käsityksiä omasta hyvinvoinnistaan.

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI - MUUTAMIA NOSTOJA

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI - MUUTAMIA NOSTOJA LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI - MUUTAMIA NOSTOJA,,, 23.5.2019 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin kohdistuvat väestötutkimukset Kouluterveyskysely LTH-tutkimus Tulosten

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Aineisto Helsingin, Espoon ja Vantaan yhdistetty aineisto Vastaajina

Lisätiedot

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit. Päivitetty

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit. Päivitetty Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit Päivitetty 9.6.2017 Espoo-tarinan indikaattorit Espoo-tarinan toteutumisen arvioinnissa käytetään indikaattoreita, joilla kuvataan näkökulmittain päämäärän

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2015 16.12.2015 HM

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2015 16.12.2015 HM Kaupunki- ja kuntapalvelut ssa.. HM Kaupunki ja kuntapalvelut ssa Johdanto Tutkimuksessa selvitettiin espoolaisten mielipiteitä kunnallisten palvelujen laadusta ja käsityksiä omasta hyvinvoinnistaan. Tutkimuksen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017

Kouluterveyskysely 2017 Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja paikallisesta peruskoululaisten aineistosta Koulukuraattori Eija Kasurinen Koulupsykologi Reetta Puuronen Kouluterveyskysely 2017 -THL toteutti valtakunnallisen kouluterveyskyselyn

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki

Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki Tiina Laatikainen & Katja Wikström Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 21.4.21 Maahanmuuttajataustaisten nuorten

Lisätiedot

Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki

Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki Tulkintaohjeita Tässä raportissa käytetty seuraavia värikoodeja: - Suorat jakaumat (kaikki vastaajat), keskiarvot 1,0 2,99 Heikko taso 3,0

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 0 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijat muutokset 00 0 sukupuolten väliset erot vuonna 0 Tiedosta

Lisätiedot

LAPSET, NUORET JA PERHEET

LAPSET, NUORET JA PERHEET LAPSET, NUORET JA PERHEET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 11.11.2011 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen lasten, nuorten ja perheiden kokonaisuutta. Kuvioissa

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa HM

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa HM ..HM Johdanto Tutkimuksessa selvitettiin espoolaisten mielipiteitä kunnallisten palvelujen laadusta ja käsityksiä omasta hyvinvoinnistaan. Tutkimuksen toteutti n kaupungin toimeksiannosta. Otokseen valittujen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat muutokset 2000 2008 sukupuolten väliset erot vuonna 2008

Lisätiedot

Vantaan hyvinvointikatsaus Jaakko Niinistö Asukaspalvelujen toimialan apulaiskaupunginjohtaja

Vantaan hyvinvointikatsaus Jaakko Niinistö Asukaspalvelujen toimialan apulaiskaupunginjohtaja Vantaan hyvinvointikatsaus 2017 Jaakko Niinistö Asukaspalvelujen toimialan apulaiskaupunginjohtaja Vantaan hyvinvointikatsaus 2017 Vantaan vuoden 2017 hyvinvointikatsaus kokoaa yhteen keskeisiä väestön

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2018:

LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2018: LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS : OIKEUS LIIKKUA Harrastukset ovat tärkeä osa lasten ja nuorten elämää. Suurimmalla osalla lapsista ja nuorista on jokin harrastus, ja he kokevat olevansa varsin tyytyväisiä

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Turvallisuus

Toimintaympäristö: Turvallisuus Toimintaympäristö: Turvallisuus Tampere 11.6.29 Janne Vainikainen 12 1 8 6 4 2 3 25 2 15 1 5 14 12 1 8 6 4 2 2 25 2 1 75 1 5 1 25 1 75 5 25 Tulipalot Kuolleet Loukkaantuneet Omaisuusvahingot (1 ) 23 24

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Hyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR

Hyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR Dnro:504/00.01.01/2015 Hyvinvointi-indikaattorit 2003-2013 Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman 2012-2013 tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR Vertailuun on valittu hyvinvointikertomuksen

Lisätiedot

Mitä ja mistä lasten ja nuorten hyvinvointitieto meille kertoo?

Mitä ja mistä lasten ja nuorten hyvinvointitieto meille kertoo? LAPE akatemia 15.5.2019, Pohjois-Savo Mitä ja mistä lasten ja nuorten hyvinvointitieto meille kertoo? Tulokset koottu THL:n laatimasta tulospaketista 5/2019 https://stm.fi/lapeakatemia/valmennuksetmaakunnissa

Lisätiedot

Lapsiperheet, % perheistä. Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7

Lapsiperheet, % perheistä. Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7 Lapsiperheet, % perheistä Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7 0 15 vuotiaat, % väestöstä Nokia : 20.6 Kaarina : 20.1 Raisio : 16.9 Naantali : 16.9 Turku : 13.6 16 24

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1 Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa 2008 2010 Kouluterveyskysely 2010 3..2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 49 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä

Lisätiedot

Lasten hyvinvointi Helsingissä

Lasten hyvinvointi Helsingissä Lasten hyvinvointi Helsingissä katsaus hyvinvointiin 2017 30.3.2017 Sanna Ranto Tilannekatsaus Tilastotietokantaan www.hyvinvointitilastot.fi lasten hyvinvoinnin osalta on viety ne indikaattorit, joita

Lisätiedot

TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA

TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 5.12.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien työikäisten tilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä

Lisätiedot

Kouluterveyskysely Kanta- Hämeessä 2008

Kouluterveyskysely Kanta- Hämeessä 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely Kanta- Hämeessä 200 lukion 1. ja 2. vuosikurssin i opiskelijat muutokset 2000, 2004 200 200 sukupuolten väliset erot vuonna 200 Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Toukokuu 2019

Työttömyyskatsaus Toukokuu 2019 Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-5/2019 20 18 16 14 12 2016 2017 2018 2019 10 10,8 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Toukokuu 2019 Konsernihallinto/Strategia

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

HYTE-kertoimet SOTE-uudistuksessa

HYTE-kertoimet SOTE-uudistuksessa HYTE-kertoimet SOTE-uudistuksessa STESO:n kesäkoulu 2018, 23.8.2018 Tampere Timo Ståhl, johtava asiantuntija, TtT, dos. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö, Hyvinvointiosasto Tausta Kuntien sosiaali-

Lisätiedot

Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Sisältö Väkiluvut 2016 ja väestöennusteet vuosille 2020, 2030

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2017 (päivitetty )

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2017 (päivitetty ) Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna (päivitetty 8.6.2018) Lastensuojeluasian vireille tulo kuutoskaupungeissa vuonna Lastensuojeluilmoitukset 16 311 7 879

Lisätiedot

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien

Lisätiedot

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT FINAL 14.3.2016 = liikunta-indikaattoreita MaMu = maahanmuutto - = mielenterveys = mukana nykyisessä Pirkanmaan

Lisätiedot

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 9.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden

Lisätiedot

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...

Lisätiedot

Kuntapalvelut l t Espoossa 2010

Kuntapalvelut l t Espoossa 2010 Kuntapalvelut l t Espoossa 2.2. HM 1 FCG Johdanto Tutkimuksessa selvitettiin espoolaisten mielipiteitä kunnallisten palvelujen laadusta ja käsityksiä omasta hyvinvoinnista. Tutkimuksen toteutti Espoon

Lisätiedot

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 17.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden

Lisätiedot

KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016 Asukastyytyväisyystulokset (lomakkeen kysymyssarja 2) Espoo FCG Konsultointi Oy HM

KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016 Asukastyytyväisyystulokset (lomakkeen kysymyssarja 2) Espoo FCG Konsultointi Oy HM KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 1 Asukastyytyväisyystulokset (lomakkeen kysymyssarja )..1 HM Sisällys Taustaa 1 Yleinen kehitys Sisäliikuntatilat Tyytyväisyys asuinkuntaan: suppea asuinkuntaindeksi Uimahallit

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa HM

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa HM Kaupunki- ja kuntapalvelut ssa.. HM Kaupunki ja kuntapalvelut ssa Johdanto Tutkimuksessa selvitettiin espoolaisten mielipiteitä kunnallisten palvelujen laadusta ja käsityksiä omasta hyvinvoinnistaan. Tutkimuksen

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2005-2013 Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä

Lisätiedot

Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1 Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Liite 1/kh 30.9.2013 347 Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013 2016 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat:

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto

Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto Tausta ja tarkoitus Tähän aineistoon on koottu strategisten tilastoindikaattoreiden trendi- ja vertailutietoja Uudenmaan alueiden

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Lasten terveyskäräjät 1.12.2015 Anni Matikka THL Kouluterveyskysely Tuottaa kattavasti seurantatietoa 14-20 vuotiaiden terveydestä ja hyvinvoinnista Paikallisen päätöksenteon

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014 Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset Esittely medialle 23.1.2014 23.1.2014 THL:n kouluterveyskysely 2013 Toteutettiin valtakunnallisesti lomakekyselyllä huhtikuussa 2013 Jyväskylän kuntakohtaiset tulokset

Lisätiedot