FOTOGRAMMETRIAN KÄYTTÖ RAKENNUSHANKKEISSA
|
|
- Kai Parviainen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 RTS 18:36 OHJE-EHDOTUS [ ] 1 (12) FOTOGRAMMETRIAN KÄYTTÖ RAKENNUSHANKKEISSA Tässä ohjekortissa käsitellään fotogrammetrian käyttöä ja hyödyntämistä rakennushankkeissa nykytilan dokumentoinnin, suunnittelun ja mallinnuksen tukena sekä kohteiden virtualisoinnissa. Fotogrammetria on valokuvaukseen perustuva menetelmä, jossa valokuvia hyödyntämällä tuotetaan kolmiulotteista mittaus- ja mallinnustietoa kohteista. Menetelmää on perinteisesti hyödynnetty ilmakuvaukseen perustuvissa kartoitus- ja mallinnustöissä. Kauko-ohjattavien ja ilma-alusten (drone, drooni, nelikopteri, kuvauskopteri) ja niihin integroitujen kuvauslaitteiden laajentuneen käytön myötä myös fotogrammetristen menetelmien tunnettuus on lisääntynyt viime vuosina räjähdysmäisesti. Tästä johtuen fotogrammetriaa sovelletaan nykyisin lukuisissa kohteissa ja teknologioiden soveltaminen eri käyttötarkoituksiin myös rakennusalalla on varsin monimuotoista. SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. RAKENTAMISEN SOVELLUKSET 3. VALOKUVAAMINEN JA FOTOGRAMMETRIA 4. MALLINNUS VALOKUVISTA 5. FOTOGRAMMETRISTEN TÖIDEN TILAAMINEN 5a) Menetelmän asettamat vaatimukset 5b) Hankkeen asettamat vaatimukset 5c) Tarjouspyynnön vaatimukset 6. KUVAUKSEN TOTEUTUS 7. PÄTEVYYDET JA OSAAMINEN 8. RAPORTOINTI 9. KÄSITTEET 10.KIRJALLISUUTTA 1. JOHDANTO Tässä ohjekortissa tarjotaan yleistietoa fotogrammetriasta ja sen käyttömahdollisuuksista rakennushankkeissa ja hankkeen eri vaiheissa. Ohjekortti antaa myös tilaajalle perustiedot toteutuksessa huomioitavista asioista ja tarjoaa tukimateriaalin fotogrammetristen mittaus- ja mallinnustöiden tilaamiseen suunnittelu- /rakennushankkeen yhteydessä. Tässä ohjeessa keskitytään rajattujen aluemaisten kohteiden (maa- ja pohjarakentaminen) ja rakennusten ulkopintojen (vesikatot, julkisivut jne) lähinnä drone-kuvausten ja näiden perusteella tehtävien fotogrammetristen mittausten ja mallinnusten hankintaan sekä näiden hankinnassa huomioon otettaviin seikkoihin. Rakentamisen lähtötietoja, hankkeen edistymistä ja rakentamisen laatua voidaan arvioida ja mallintaa useilla eri menetelmillä. Yleisesti rakennushankkeissa käytettäviä mittausmenetelmiä ovat mm. laseretäisyysmittaus, takymetrimittaus, laserkeilaus ja fotogrammetriset (kuvapohjaiset) menetelmät. Tässä kortissa keskitytään digitaalisiin fotogrammetrisiin menetelmiin ja sen sovellutuksiin rakennushankkeen aikana. Fotogrammetria perinteinen mittausopin osa-alue ja tarkoittaa kolmiulotteisten mittausten tekemistä kohteesta otetuista valokuvista. Nykyiset fotogrammetriset järjestelmät ovat täysin digitaalisia ja ohjelmistot yhdistävät perinteisen fotogrammetrian ja konenäön käytäntöjä, hyödyntävät nykytietokoneiden valtavaa laskentatehoa ja näiden avulla tuottavat lukuisista toisiaan peittävistä digitaalisista valokuvista yhä yksityiskohtaisempia 3Dmalleja, visualisointeja ja muuta mittaustietoa. ARK ja IF /5/marraskuuta 2018/Rakennustieto Oy
2 RTS 18:36 OHJE-EHDOTUS - 2 Fotogrammetria usein esitetään vaihtoehtoisena mittausmenetelmänä laserkeilaukselle, mutta esimerkiksi rakennushankkeissa ne eivät useinkaan ole toisiaan poissulkevia, vaan pikemmin toisiaan tukevia mittaus- ja mallinnusmenetelmiä. Molemmilla on omat sovellutuskohteensa eri hankevaiheissa sekä edut ja haitat verrattuna toiseen menetelmään. Verrattuna laserkeilaukseen, fotogrammetristen mittaus- ja mallinnustöiden tekemisessä on huomattavasti matalampi aloituskynnys muun muassa työhön vaadittavan laitteiston ja laskentaohjelmistojen osalta. Tämä on johtanut väistämättä siihen, että palveluita on laajasti tarjolla ja niiden taso on melko kirjavaa. On siis erityisesti muistettava, että molempien mittausmenetelmien käyttö halutun lopputuloksen aikaansaamisessa vaatii asiantuntijaosaamista ja ymmärrystä käytettävien teknologioiden eduista, haitoista ja käytön mahdollisista haasteista tai esteistä tiettyyn käyttötarkoitukseen. Fotogrammetria voidaan jakaa kahteen alalajiin, ilmakuvaukseen ja lähifotogrammetriaan. Ilmakuvauksella usein tarkoitetaan ilmasta etukäteen suunnitelluilta lentolinjoilta tehtävää valokuvausta, jossa valokuvat otetaan säännöllisin kuvanottovälein ja suunnitelmallisella kuvien välisellä pituus- ja sivupeitolla kattaen halutun kohdealueen. Kuvat perinteisessä ilmakuvauksessa otetaan nadiiriasentoon (pystyasentoon) asennetulla kameralla. Suurin osa nykyisin käytettävistä kartoista on tuotettu ilmakuvauksella miehitetystä lentokoneesta ja hyödyntäen fotogrammetrisia kartoitus- ja mallinnusmenetelmiä. Ilmakuvausaineistoista tuotetaan 2D-karttojen lisäksi fotogrammetrisin menetelmin digitaalisia 2.5D- tai 3D-malleja, kuten maanpinnalla olevia näkyviä kohteita kuvaavia pintamalleja (Digital Surface Model, DSM), maanpintaa kuvaavia korkeusmalleja (Digital Elevation Model, DEM tai Digital Terrain Model, DTM) tai pistepilviä (point cloud) tai teksturoituja kolmioverkkomalleja (textured 3D mesh). Lähifotogrammetriassa valokuvaus toteutetaan usein satunnaisemmassa valokuvausjärjestyksessä ja siinä pyritään valokuvaamaan mitattavaksi tarkoitettu kohde ja sen yksityiskohdat mahdollisimman kattavasti useilla toisiaan peittävillä kuvilla. Kuvia otetaan lopputuotteena toteutettavan mallin eheyden takia mahdollisimman monesta suunnasta, jotta kohteen pienetkin katveet tulevat katettua, ja usein myös eri etäisyyksiltä kohteesta ja eri katselukulmilla. Lähifotogrammetrian menetelmiä hyödynnetään yleensä lähinnä kolmioverkkomallien, pistepilvien sekä virtuaaliympäristöjen tuottamiseen. Lähifotogrammetrian sovellutuksissa käytetään yleensä kädessä pidettävää tai kolmijalalle asetettua digitaalista kameraa kohteiden valokuvaamiseen halutusti. Lähifotogrammetriaa käytetään esimerkiksi monimutkaisten arkkitehtonisten yksityiskohtien ja rakenteiden mallintamiseen ja dokumentointiin. Lähifotogrammetria soveltuu myös sisätilojen kattavaan dokumentointiin ja rakennusten julkisivujen mallintamiseen ja mittaamiseen. Lähifotogrammetrisia menetelmiä käytetään myös esimerkiksi sisätiloista otettujen valokuva-aineistojen keskinäisen orientoinnin ja näiden suhteellisen sijainnin määrittämisessä. Muita rakennusalan ulkopuolisia käyttökohteita: onnettomuuspaikkojen dokumentointi näyttämölavasteiden ja ihmishahmojen mallintaminen kohteiden mallinnus elokuva- ja pelimaailmoihin historiallisten kohteiden dokumentointi kiinteistöjen myyntiesittelyt teollisuuden sovellukset, esimerkiksi fyysisten objektien takaisinmallinnus (reverse engineering) virtuaalimatkailu 3d-tuote-esittelyt Fotogrammetrian alalajien välinen raja rakennusmallinnuksessa tai aluemaisten suunnittelu- ja rakennuskohteiden mallintamisessa on nykyisin varsin hämärtynyt. Esimerkiksi nykyiset
3 RTS 18:36 OHJE-EHDOTUS - 3 dronekuvausjärjestelmät ja niiden kuvaus- ja autopilottiohjelmistot mahdollistavat sellaisten lentosuunnitelmien tekemisen, joissa yhdistetään molempia valokuvausperiaatteita saman lentosuunnitelmaan. Yleisesti käytössä olevat laskentaohjelmistot myös kykenevät laskemaan näillä tavoin tuotettujen kuva-aineistojen väliset orientoinnit ja tuottamaan mallinnuksia kuva-aineistoista, oli se sitten tuotettu hyödyntäen perinteisen ilmakuvauksen tai lähifotogrammetrian periaatteita, tai näiden yhdistelmällä. 2. RAKENTAMISEN SOVELLUKSET Fotogrammetrian yleisin sovelluskohde rakentamisessa on aluemaisten kohteiden kartoitus sekä maanpinnan ja muiden näkyvien muotojen mallintaminen. Lisäksi fotogrammetriaa käytetään yhä enenevissä määrin kohteen lähtötilanteen visualisoinnissa ja mitattavan lähtötiedon tuottamisessa suunnittelua varten. Menetelmiä käytetään nykyisin myös hankkeen toteumatiedon keruussa ja hallinnassa, sekä hankkeen aikana muuttuvan ympäristön dokumentoinnissa. Mittausmenetelmänä fotogrammetriaa on hyödynnetty esimerkiksi rakennusmallinnushankkeissa vesikattojen, julkisivujen ja muiden rakennuksen ulkopuolisten kohteiden mallinnuksessa ja täydentämään esimerkiksi laserkeilaukseen perustuvaa mallintamista. Fotogrammetriaa hyödynnetään laajalti etenkin maanrakennushankkeissa, mutta myös rakennusten korjaus- ja perusparannushankkeissa ja yleiseen kiinteistöomaisuuden digitalisointiin liittyen. Kuten laserkeilauksessa, fotogrammetrisin keinoin tuotettu ja kohteen pinnanmuotoja kuvaava RGB - värjätty pistepilvi tai teksturoitu kolmioverkkomalli itsessään ovat myös lopputuotteita, jotka auttavat hankkeen osapuolia kohteen hahmottamisessa ja mitoituksissa. Myös fotogrammetrisin keinoin tuotettuja pistepilviä ja kolmioverkkomalleja voidaan useissa ohjelmistoissa hyödyntää yhdessä rakennusmallien kanssa, tai sellaisenaan, kohteen visuaaliseen tarkasteluun sekä kohteen geometrian ja piirteiden tulkintaan, analysointiin ja tarkempaan mittaamiseen. 3. VALOKUVAAMINEN JA FOTOGRAMMETRIA Valokuvaamiseen voidaan lähtökohtaisesti käyttää mitä tahansa kameraa, mutta parhaaseen tulokseen pääsee suurikennoisella digitaalisella järjestelmäkameralla, jossa on valovoimainen ja laadukas optiikka sekä mekaaninen suljin. Nykyisten fotogrammetristen laskentaohjelmistojen algoritmien toimivuuden kannalta on tärkeää, että valokuvia on riittävästi ja kuvien välillä on riittävästi keskinäistä kuvapeittoa, usein luokkaa 60-80% sekä sivu- että pituus-/korkeussuunnassa. Kuvia on myös hyvä ottaa eri kuvaussuunnista ja eri etäisyydellä kohteesta (etenkin rakennusmallinnuksessa). Aluemaisten kohteiden mallinnuksessa kuvaus yleensä suoritetaan kuvausjonoittain järjestelmällisesti. Kuvien tulee olla myös teräviä, selkeäkontrastisia ja valaistuksen kuvilla tulee olla mahdollisimman tasainen. Kameran asetuksissa tulisi määrittää mahdollisimman pieni kuvatiedoston pakkaussuhde. Osa fotogrammetriaohjelmistoista voi hyödyntää pakkaamattomia RAW-formaatin kuvia. Tällöin sensorin havaitsema informaatio tallennetaan kuvatiedostoon mahdollisimman alkuperäisessä muodossa ja häiriöttömänä. Kuvalle tallentuva kohina ja suttuisuus, varjot ja ylivalottuminen aiheuttavat laskentaan ja 3D-malliin epäjatkuvuuskohtia, reikiä tai merkittävästi virheellisiä muotoja. Fotogrammetrian on sanottu perustuvan osittain tieteeseen ja osittain taiteeseen, joten 3D mallinnukseen soveltuva valokuvaus vaatii myös jonkinlaista taiteellista silmää ja osaamista. Yleisiä ohjeita 3D-mallinnusta varten suoritettavaan valokuvaamiseen ei ole, mutta nyrkkisääntönä on varmempi ottaa enemmän kuvia kuin kuvittelee tarvitsevansa. Näin menettelemällä voi kuvauksen jälkeen ja jälkiprosessoinnin yhteydessä optimoida mallinnusta ja valita työhön parhaiten soveltuvat valokuvat. Kohde tulee kuvata joka suunnasta ja yksityiskohtiin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Rakennuksen julkisivuja kuvattaessa, rakennuksen kunkin nurkan yli siirtyminen vaatii suunnittelua ja harjoitusta, jotta kuvien riittävä päällekkäisyys säilyy ja kuvien välisiä yhteisiä pisteitä voidaan löytää kuvilta riittävästi.
4 RTS 18:36 OHJE-EHDOTUS - 4 Kameraa ei tule kuvauksen aikana zoomata, jotta polttoväli ja kuvan skaala pysyvät vakioina koko kuvausjakson ajan. 3D-mallinnusohjelmat tyypillisesti pystyvät lukemaan kameran sisäiset parametrit kamerakalibraatiota varten suoraan valokuvien EXIF-tiedostosta (mikäli kamera osaa tuottaa metadatan valokuviin). Tällöin 3D mallinnusohjelma saa lähtötiedot suoraan tiedostoista, ja voi siirtyä liitospisteiden ja kalibrointien laskentaan ja näillä tuottaa kameran ulkoiset parametrit fotogrammetrista orientointia varten. Fotogrammetrisessa 3D-mallinnuksessa käytetään nykyisin lähes poikkeuksetta SfM ( Structure from Motion ) tai Multi-view Stereo Reconstruction menetelmiä. Molemmat menetelmät ovat mittojen ja mallin tuottamista lukuisista toisiaan peittävistä kalibroiduista kuvista. Perinteisessä esim. ilmakuvaukseen perustuvassa kartoituksessa käytettävä stereofotogrammetria -- orientoitujen kuvaparien hyödyntämiseen perustuva stereomittaaminen -- soveltuu parhaiten kohteiden kartoituksiin ja kohteiden välisten mittojen määrittämiseen. Rakennusten mallinnuksessa käytetään lähes aina edellä mainittuja SfM tai Multi-view Stereo - tyyppistä lukuisiin kuviin perustuvaa fotogrammetriaa ja rekonstruktiomenetelmiä. Se on käytännössä ainoa sovellettava vaihtoehto, koska kattavaan rakennuksen pintojen mallinnukseen luonnollisesti tarvitaan kattava määrä kuvia joka puolelta rakennusta ja eri katselusuunnista ja kuvauslogiikka saattaa olla hyvinkin kaukana perinteisestä fotogrammetrisesta kartoituksesta. 4. MALLINNUS VALOKUVISTA Kuvien / kameran kalibroinnilla tarkoitetaan kameran sisäisten ja ulkoisten parametrien määrittämistä. Tämä on mallintamisen ja fotogrammetrisen laskennan ensimmäinen vaihe, kun kuvista halutaan tehdä tarkkoja mittauksia tai fotogrammetrisia malleja. Fotogrammetrisissa laskennoissa perusperiaatteena on pyrkimys informaation tunnistamiseen kaksiulotteisesta kuvatasosta ja sen siirtäminen ja esittäminen kolmiulotteisessa kohdekoordinaatistossa. Fotogrammetristen mallien tuottamisessa ensiarvoisen tärkeää on onnistunut kuvien ja kameran kalibrointi. Kameran kalibrointi koostuu kameran sisäisen ja ulkoisen orientoinnin parametreista. Ulkoisen orientoinnin parametrit X, Y, Z kuvaavat kuvan projektiokeskuksen sijaintia kohdekoordinaatistossa ja omega, phi, kappa ovat kulmia suhteessa kohdekoordinaatiston akseleihin. Sisäisen orientoinnin parametreja on kolme; pääpisteen koordinaatit ja pääpisteen etäisyys projektiokeskuksesta (~polttoväli). Kameran kalibrointi voidaan määrittää, kun vähintään kahdesta kuvasta löytyy vähintään kolme yhteistä pistettä. Kalibroinnilla pyritään lieventämään linssin vääristymästä ja ilmakehän vaikutuksesta tapahtuvan valon taittumisen aiheuttamaa häiriötä, joka aiheuttaa lievää vääristymää kohteen, kuvan projektiokeskuksen ja kuvapisteen välillä. Onneksi tämän korkeampi matematiikka on otettu huomioon ja pureskeltu valmiiksi ja integroitu kiinteäksi, ja usein melko piilotetuksi osaksi fotogrammetrisia laskenta- ja mallinnusohjelmistoja. Fotogrammetrisia 3D-mallinnusohjelmia ja pilvipalveluna tarjottavia 2D-kuvista 3D-malliksi - ratkaisuja on nykyisin tarjolla erittäin runsaasti ja tarjoavat usein lähes täysin automatisoituja työnkulkuja. Käyttäjien mahdollisuus vaikuttaa lopputulokseen vaihtelee merkittävästi ohjelmistoittain ja palveluittain. Varsinainen laskenta on usein automaattinen prosessi, mutta voi olla jaksotettu manuaalisesti käynnistettäviin välivaiheisiin, joiden yhteydessä käyttäjä tekee laadunvarmistusta. Aineistojen tarkempi georeferointi (sitominen projektikoordinaatistoon) ja muu jatkokäsittely, kuten pistepilven, mesh- tai pintamallien editointi ja suodatus vaativat toistaiseksi paljon manuaalista työtä. Manuaalisilla vaiheilla on edelleen merkittävä vaikutus lopputuotteen laatuun ja käytettävyyteen. Useissa ohjelmistoissa mallinnusprosessi on seuraavanlainen: Valokuvien syöttäminen ohjelmaan Valokuvatiedostojen metadatan lukeminen (esim. polttoväli ja muut kameratiedot, laitteen GNSS-vastaanottimesta ja ilmanpaineanturista saatu, usein karkea, sijainti ja korkeus kuvanottohetkellä)
5 RTS 18:36 OHJE-EHDOTUS - 5 Kuvien välisten yhteisten piirteiden / liitospisteiden etsintä (harva pistepilvi) Liitospisteiden sovitus kuvien välille Käytettävän laskennallisen kameramallin optimointi Kuvien kalibrointi ja keskinäinen orientointi Georeferointi (sitominen projektikoordinaatistoon) Pistepilven tihennys Fotorealistisen teksturoidun 3D mesh mallin tuottaminen Pintamallien ja muiden rastereiden tuottaminen (mm. DSM Digital Surface Model, ortokuva) 5. FOTOGRAMMETRISTEN TÖIDEN TILAAMINEN Fotogrammetristen mittausten ja mallinnusten hankintaan on hyvä varautua jo hankesuunnitteluvaiheessa, jotta mittausten tilaamiseen ja toteutukseen jää riittävästi aikaa ennen myöhempien vaiheiden aloittamista. Mahdollisuuksien mukaan kohteen fotogrammetrisen mallinnuksen toteutus, tilaajalle toimitettavat lopputuotteet sekä mittausten kattavuus, yksityiskohtaisuus ja laatutaso määritellään yhdessä kohteen suunnittelijoiden kanssa. Hankkeeseen ryhtyvä muodostaa yleensä projektin johdon ja kilpailuttaa urakkamuodosta riippuen eri tehtäviin tekijät. Hankkeeseen ryhtyvä tilaa mittauksen ja aineistot saatuaan suorittaa korvauksen palveluntarjoajalle sopimuksen mukaan. Fotogrammetriseen mittaushankkeeseen ryhtyessä tulee tunnistaa mittaukseen liittyviä tarpeita tilaajan, pääsuunnittelijan, arkkitehdin ja muiden suunnittelijoiden näkökulmasta, kohde ja hankkeen luonne huomioiden. Näitä voivat olla esimerkiksi: maanrakennuksen massanvaihdot vesikattojen ja sen rakenteiden mallintaminen tai muut maalaserkeilauksen kannalta vaikeasti saavutettavat kohteet fotogrammetristen menetelmien ja laserkeilausmittausten yhdistäminen mallinnuksessa julkisivupiirrosten tuottaminen rakentamisen säännöllinen dokumentointi laadunvarmistus arvokohteessa restauroitavat ornamentit ja näiden fotogrammetrinen dokumentointi 5a) Menetelmän asettamat vaatimukset Fotogrammetrisella 3D-mallinnuksella voidaan luoda näyttäviä ja tarkkoja 3D malleja tosimaailman kohteista. Tietokoneiden laskentatehon kasvusta, fotogrammetristen algoritmien kehityksestä ja mallinnusohjelmistojen parantumisesta huolimatta, mittatarkan 3D-mallin luominen valokuvista ei ole edelleenkään ongelmatonta. Lopputulokseen vaikuttavat toki käytettävä teknologia ja menetelmät, mutta myös merkittävästi kohteen ominaisuudet ja vallitsevat olosuhteet. Mikäli kuvaamista ei ole suoritettu riittävän kattavasti, onnistuneilla valotusajoilla ja kamera-asetuksilla tai kuvattu kohde sisältää algoritmeille vaikeita materiaaleja tai pintoja, voi lopputuloksena tuotettu malli olla kehno tai jopa käyttökelvoton. Fotogrammetrisille laskennoille haastavia kohteita ovat muun muassa:
6 RTS 18:36 OHJE-EHDOTUS - 6 läpinäkyvät, heijastavat ja kiiltävät pinnat huonosti tai epätasaisesti valaistut kohteet erityisen tasaiset tai tekstuurittomat pinnat, kuten sileät yksiväriset seinät puutteellinen kuvien välinen peitto ja piiloon jäävät kohteet valaistuksen muuttuminen kuvauksen aikana tai valokuville tallentuneet liikkuvat kohteet huono kuvien radiometrinen tai geometrinen laatu Vaikeasti fotogrammetrisesti mallintuvia kohteita ovat myös säännöllisinä, usean kuvan yli jatkuvat toistuvat kuviot. Tällaisten kohteiden mallinnusta voidaan helpottaa lisäämällä kuvattavaan kohteeseen tai sen ympärille tunnistamista helpottavia kohteita (kuten paperille tulostettuja kuvioita), signaaleja tai muuta tekstuuria helpottamaan algoritmien toimintaa liitospisteiden hakemiseen. Täysin automatisoitu kuvien sisäinen ja keskinäinen kalibrointi sekä piirteiden analysointi tuottaa usein jollain tavoin vääristyneitä tai puutteellisia malleja, ja näitä on tyypillisesti jälkikäsittelyssä muokattava. Fotogrammetristen mittausten ja mallinnusten lopulliseen tarkkuuteen vaikuttavat monet seikat, joista tärkempinä kameran polttoväli, optiikan laatu ja piirtovirheet, kuvakennon herkkyys ja fyysinen koko ja tyyppi, valovoima, tarkennus, kuvausolosuhteet ja kuvattavan kohteen lukuisat ominaisuudet. Kaikkien näiden vaikutusta lopputulokseen ei tämän ohjeen puitteissa kuvata, eikä näitä tilaamisessa ole järkevää edes yrittää määrittää. Tärkeintä on huomioida näiden mahdolliset vaikutukset ja varmistaa, että työn toteuttajalta löytyy riittävä osaaminen onnistuneen lopputuloksen toteuttamiseksi. 5b) Hankkeen asettamat vaatimukset Fotogrammetristen mallinnusten hankinnassa on ensin määritettävä työn ja lopputuotteiden käyttötarkoitus sekä arvioida fotogrammetrisen mallinnuksen tai mittaamisen soveltuminen käyttötarkoitukseen. Tämän lisäksi on määritettävä, tarvitaanko muita menetelmiä halutun lopputuloksen aikaansaamiseksi. Fotogrammetrisia malleja voidaan tuottaa joko vapaavalintaiseen mallin omaan koordinaatistoon (visualisointikäyttö, määrälaskenta, mitoitusten luonnostelu) tai sidottuna rakennushankkeen koordinaatistoon (tarkempi mallinnustarve, yhdistäminen laserkeilauksiin tai muu suunnittelu) tai maantieteelliseen koordinaatistoon. Mikäli toteutettavilta mittauksilta haetaan toistettavuutta tai vertailtavuutta, tulee aineistot tuottaa yhteen selkeästi määriteltyyn projektikoordinaatistoon ja mittausperustaan, jota käytetään koko hankkeen ajan suunnittelussa ja toteutuksessa. Mittausperustan määrittämisestä hankkeelle on kerrottu tarkemmin rakennuksen laserkeilausta käsittelevässä RT kortissa. Mallinnuksen mittausperustan, käytettävän koordinaatiston ja halutun mittatarkkuuden lisäksi on sovittava mallinnuksen yksityiskohtaisuudesta. Tyypillisesti yksityiskohtaisuutta voidaan arvioida esimerkiksi kuvapikselin maastoresoluutiolla (Ground sampling distance, GSD), joka fotogrammetrisissa mallinnuksissa on tyypillisesti luokkaa: n. 3-5cm pikselikoko maarakennuskohteissa n. 1cm pikselikoko rakennuksen pinnoilla jopa mm-luokan resoluutio yksityiskohtien mallinnuksessa Fotogrammetrisen mallin tai muun lopputuotteen sijainti- tai mittatarkkuutta arvioidaan usein suhteessa kuvapikselikokoon. Lopputuotteille voidaan antaa myös vaatimus suurimmasta sallitusta virheestä tietyllä luottamustasolla. Sallitulla virheellä tarkoitetaan tässä 95% luottamuustasoa, eli sitä, että 95% satunnaisten koemittausten poikkeamista yksiselitteisillä kohteilla alittaa vaaditun arvon.
7 RTS 18:36 OHJE-EHDOTUS - 7 Tilaamisessa tulee kiinnittää huomiota myös lopputuotteiden toimitusformaattiin. Toimitusformaatin tulisi olla ohjelmistoriippumaton, jotta varmistetaan aineistojen käytettävyys jatkossa eri suunnittelu- tai mallinnusohjelmistoissa. Tyypillisiä toimitusformaatteja dronekuvauksista fotogrammetrisesti tuotettaville lopputuotteille ovat: Ortokuva: GeoTIFF tai georeferoidut JPG, PNG Pintamallit: GeoTIFF (.tif), ASCII Grid (.asc) Pistepilvi:.las,.laz,.e57,.obj,.ply,.pts 3D Mesh:.obj, Collada,.dae,.ply,.fbx,.kmz,.pdf (3D) Korkeuskäyrät:.shp,.dxf,.kml Lisäksi palveluntarjoajaa voidaan pyytää toimittamaan alkuperäiset kuvat ja kuvien orientointitiedot ascii muotoisena Kerätyt aineistot luovutetaan tilaajalle sähköisessä muodossa. Alkuperäisestä kuvadatasta voidaan pyytää luovuttamaan tilaajalle kopio jatkohyödyntämistä varten esim. pilvipalvelun kautta tai siirtolevyllä. 5c) Tarjouspyynnön vaatimukset Toimittajilta pyydetään tarjoukseen selvitys seuraavista tiedoista: Lentotoiminnan edellytykset Lento-operaation kuvaus ja lentotyösuunnitelma Kohteen asettamat erityisvaatimukset ilmailulle Miehittämättömän lentotyön turvallisuus Valokuvaamiseen liittyvä henkilö- ja yksityisyydensuoja Selvitys käytettävästä kuvausjärjestelmästä Selvitys kamerasta ja kalibroinnista Arvio kuvaustyön kestosta ja kenttätyömäärästä Arvio kokonaisaikataulusta Suunnitelma käytettävästä koordinaatistosta ja referenssipisteistöstä Työssä käytettävät ohjelmistot Lopputuotteet ja laadunvalvonta Mahdolliset rajoitukset ja poikkeamat tarjouspyynnöstä Hankkeeseen osallistuvan yrityksen tai henkilöstön pätevyys ja referenssit Mistä sovittava: Ilmailun ja lentotoiminnan vastuut ja järjestäminen Aineistojen aiottu käyttötarkoitus Toimitettavat lopputuotteet Lopputuotteiden mitta- ja koordinaattitarkkuus ja yksityiskohtaisuus Aineistojen kattavuus Mittauksissa käytettävä koordinaatisto Runko-/referenssipisteistön sijoittaminen Kohteessa tehtävien töiden aikataulu Jälkikäsittelytöiden ja toimituksen aikataulu
8 RTS 18:36 OHJE-EHDOTUS - 8 Lopputuotteet ja toimitusformaatit Mittausraportin sisältö Aineistojen arkistointi 6. KUVAUKSEN TOTEUTUS Kuvaussuunnitelma: Ennen kuvaamisen toteutusta tehdään kuvaussuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään vähintään tavoitteet lopputulokselle, otetaan kantaa kohteen erityisominaisuuksiin, kuten kohteessa kulkemiseen, työturvallisuuteen ja kohteen olosuhteisiin ja ilmailun erityisvaatimuksiin kohteessa. Suunnitelmassa esitetään alustava referenssipisteiden sijoittelu- ja mittaussuunnitelma, lentosuunnitelma ja mahdolliset täydentävät maakuvaukset, käytettävä koordinaatisto ja runkopisteistö, annetaan mittauksen toteutusaikataulu ja määritetään työn dokumentoinnista. Lopputuloksen tavoitteissa otetaan kantaa esimerkiksi tarkkuusvaatimuksiin, koordinaatistoon, toimitusformaattiin ja lopputuotteisiin. Erityisominaisuuksien osalta on tärkeää, että ne on huomioitu työn suorituksessa ja aikataulutuksessa ja niihin osataan varautua. Lentosuunnitelma voidaan tehdä kaksi- tai kolmiulotteisesti ja pyritään etukäteen jo varmistamaan, että alue ja sen kohteet tulee mitattua kattavasti ja aikataulussa. Mittausperusta Määritetään mittausperusta ja hankkeessa käytettävä koordinaatisto ja korkeusjärjestelmä. Varmistetaan referenssipisteiden kattavuus kuville ja hankkeelle asetettujen tarkkuusvaatimusten mukaisesti. Kohteessa voidaan käyttää referenssipisteinä kuvilta erottuvia tarratähyksiä, maalattuja signaaleja, muita tähysmerkkejä tai liikuteltavia tähyksiä, joiden sijainti tunnetaan. Visualisointia ja karkean koordinaattitarkkuuden malleja tuottaessa ei ole välttämätöntä tehdä erillistä mittausperustaa. Mittausperustan määrittelystä on kerrottu laajemmin Rakennuksen Laserkeilaus RT ohjekortissa. Kuvaustyön aloitus Ennen kuvausten alkua tarkistetaan kuvaukselle vaadittujen olosuhteiden täyttyminen (valaistus, tuuli, lentoesteet jne) ja perustetaan työn suoritukselle raportointilomake. Tehdään tarvittavat ilmailumääräysten mukaiset tarkistukset ja ilmoitukset lennonjohtoon. Lomakkeelle kirjataan ainakin kuvaukseen osallistuvan henkilön / henkilöiden tiedot, kuvausajankohta, kohde-, olosuhde- ja kalustotiedot. Kuvauslaitteet Tarkistetaan kauko-ohjattavan ilma-aluksen ja kameran asetukset ja asetetaan vastaamaan suunnitelmaa. Suunnitelma Varmistetaan suunnitelman ajantasaisuus ja otetaan huomioon mahdolliset aiemmin ilmenneet tarkennukset ja erityisvaatimukset. Tähystys ja turvallisuus Kuvaus tapahtuu valitusta sijainnista, josta mahdollisimman kattava näkyvyys kaluston koko suunnitellulle lentoreitille, ja varata mahdollisuus siirtyä näkyvyyden mukaan turvallisesti lennon edetessä. Työn aikana tulee
9 RTS 18:36 OHJE-EHDOTUS - 9 kiinnittää huomiota kuvauslaitteen sijaintiin ja läheisiin kohteisiin, muuhun ilmailutoimintaan, mahdollisiin lentoesteisiin, muuhun kohteessa tapahtuvaan liikenteeseen tai muuhun toimintaan. Kuvaus tehdään lentosuunnitelmaa seuraten. Jatkokäsittely ja laadunvarmistus Kuvauksen jälkeen tarkistetaan kattavuus joko siihen soveltuvalla ohjelmistolla (esim. kalustoon kytkettävän mobiililaitteen sovelluksella tai vastaavalla) alustavasti. Tämän jälkeen pakataan laitteistot ja siirrytään rauhallisempaan paikkaan tekemään jatkokäsittelyä. Ladataan ja varmuuskopioidaan kuvat, ja tuodaan jatkokäsittelyä varten soveltuvaan ohjelmistoon. Ohjelmistolla tarkistetaan lopullisesti aineiston kattavuus ja kuvien onnistuminen. Useat ohjelmistot tarjoavat nopeita työkaluja kuvauksen onnistumisen arviointiin, esim. laskemalla kuvien välille nopean ja kevennetyn kalibrointiratkaisun. Tuloksesta saadaan kokonaiskuva kuvien onnistumisesta ja yhteensovituksesta sekä arvio tulevan mallin kattavuudesta. Näiden avulla voidaan arvioida lopputuotteille asetettujen vaatimusten täyttymistä. Mittaussuunnitelman sisältö: Käytettävät laitteistot ja menetelmät Ilmailutoiminnan suunnitelma Kuvaussuunnitelma Tavoiteltu tarkkuustaso ja yksityiskohtaisuus Koordinaatiston määrittely Runko- ja referenssipisteistön sijoittelu ja mittaaminen Mittausten suunniteltu etenemisjärjestys Kuvaus ja suoritusajankohdat / -kellonajat Ennakolta haasteellisiksi arvioitavat kohteet Kohteen muun käytön ja muiden käyttäjien huomioiminen Kohteessa kulkeminen (avaimet, kulkuluvat, saattaja) Työturvallisuus Tiedottaminen ja muutokset 7. PÄTEVYYDET JA OSAAMINEN Fotogrammetrisen mallinnuksen luotettava lopputulos edellyttää työn toteuttajalta riittävää kokemusta vastaavista hankeympäristöistä ja -olosuhteista, fotogrammetristen menetelmien teoreettisen taustan tuntemista, käytettävien ohjelmistojen tuntemusta ja suunnittelijoiden vaatimusten ymmärtämistä sekä käytettävän laitteiston ja ohjelmistojen taitavaa hallintaa. Miehittämättömällä ilma-aluksella toteutettavan ilmakuvauksen suorittajalta on vaadittava osaaminen turvalliseen ilmailuun, tiedot yksityisyydensuojan kulloinkin voimassa olevasta sääntelystä ja käytännöistä, sekä osaaminen fotogrammetristen kuvausten suorittamiseen. Aineistojen prosessoinnin ammattitaitovaatimuksena on maanmittauksen tai rakennustekniikan asiantuntemus fotogrammetrian ja kuvapohjaisen mallintamisen osalta.
10 RTS 18:36 OHJE-EHDOTUS - 10 Pätevyys voidaan osoittaa soveltuvalla maanmittausalan tutkinnolla tai soveltuvilla projektireferensseillä. Lisäksi olisi hyvä osoittaa tuntemus fotogrammetrisista mittausmenetelmistä joko projektireferenssien kautta tai erityisesti fotogrammetriaan painottuvalla koulutustaustalla. Kauko-ohjatulla ilma-aluksella toteutettavien kuvausten suorittamisessa tulee aina noudattaa kulloinkin voimassa olevaa Trafin määräystä OPS M RAPORTOINTI Toteutuksesta laaditaan aina raportti, jossa selostetaan kuvaus- ja mallinnustyön lähtötilanne, selvitys kuvauksessa käytetyistä laitteista ja niiden kalibroinnista. Tämän lisäksi raportoidaan työn suorittaja(t), käsittelyyn käytetyt ohjelmistot, työn suorittamisen ajankohta ja olosuhteet, työn eteneminen ja tulokset sekä virheraportit ja kuvaus laadunvarmistuksesta. Työkertomuksen checklist: Käytetty koordinaatisto Mittausperustan mittaus ja siinä käytetyt menetelmät Työhön osallistuneet henkilöt ja tehtävät Kuvauksen toteutusaikataulu Kuvauksen laajuus ja kattavuus, kuvamäärät Fotogrammetrisen mallinnuksen prosessit ja käytetyt ohjelmistot Lopputuotteiden yksityiskohtaisuus Eri lopputuotteiden tarkkuus ja virherajat Mallinnuksen laadunvarmistus Aineistojen toimitus Aineistojen varmuuskopiointi 9. KÄSITTEET Drone, drooni, nelikopteri. Miehittämätön ja kauko-ohjattava ilma-alus, pienoiskopteri. Usein varustettu kameralla ja paikannuslaitteistolla. Kalibrointi. Fotogrammetriassa kalibroinnilla tarkoitetaan kuvien ja kameran sisäisten ja ulkoisten parametrien määrittämistä. Georeferointi. mallin tai mitta-aineistojen sitominen tunnettuun koordinaatistoon Mittausperusta on runkopisteiden muodostama kokonaisuus, joka määrittää mittapisteiden suhteen valittuun koordinaatistoon. Referenssipisteistö / tukipisteistö. Kuvien georeferointiin tarkoitettu, kuvilta yksiselitteisesti havaittavissa oleva pisteistö, jonka sijainnit projektikoordinaatistossa tunnetaan RGB (Red-Green-Blue). numeerinen arvo värille Georeferointi mallin tai muun kohteen aineiston sitominen maantieteelliseen koordinaatistoon
11 RTS 18:36 OHJE-EHDOTUS - 11 Pistepilvi. Fotogrammetrisen mallinnuksen tuotteena syntyvä kolmiulotteinen xyz-koordinaattien joukko, joilla usein on myös RGB-väriarvo. Pistepilvi kuvaa kohteen geometriaa ja visuaalisesti muistuttaa pilveä. Mesh-malli. Teksturoitu kolmioverkkomalli, joka kuvaa kohteen geometriaa ja visuaalista ulkoasua Ortokuva on karttaprojektioon oikaistu mittatarkka ilmakuva, josta on poistettu kohteen pinnanmuotojen aiheuttamat piirtovirheet Maanpinnan korkeusmalli (DEM, Digital Elevation model) on maanpinnan muotojen numeerinen esitys, joka sisältää pinnanmuotoja kuvaavan korkeuspisteiden joukon. Korkeusmalli usein tasavälisenä hilana (Raster tai Grid) tai epäsäännöllisenä kolmioverkkona (TIN). Pintamalli (DSM, Digital Surface Model) kuvaa maaston ylimmälle korkeustasolle asetettua pintaa. Pintamalli sisältää maanpinnan korkeuksia ainoastaan avomaalla, mutta muilla alueilla pinta noudattaa esimerkiksi metsän latvustoa ja rakennusten kattoja. 10. KIRJALLISUUTTA Fotogrammetrian historiaa Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen seuran ohjeita (kartoitukset) TRAFI ohjeisto: Wiki Kuvaaminen Pix4d manual Agisoft Photoscan manual Fotogrammetria softia
12 RTS 18:36 OHJE-EHDOTUS metry_software.html BIM mallinnus pdf Autodeskin näkemys fotogrammetrisen mallinnuksen käytöstä rakennusteollisuudessa Yleistietoa tarkkuuksista
www.terrasolid.com Kaupunkimallit
www.terrasolid.com Kaupunkimallit Arttu Soininen 03.12.2015 Vuonna 1993 Isoja askeleita 1993-2015 Laserkeilaus helikopterilla/lentokoneella Laserkeilaus paikaltaan GPS+IMU yleistynyt kaikkeen ilmasta mittaukseen
LisätiedotLuento 6 Mittakuva. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen
Luento 6 Mittakuva 1 Aiheita Mittakuva Muunnokset informaatiokanavassa. Geometrisen tulkinnan vaihtoehdot. Stereokuva, konvergentti kuva. Koordinaatistot. Kuvien orientoinnit. Sisäinen orientointi. Ulkoinen
LisätiedotLuento 5 Mittakuva. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen
Luento 5 Mittakuva 1 Aiheita Mittakuva Muunnokset informaatiokanavassa. Geometrisen tulkinnan vaihtoehdot. Stereokuva, konvergentti kuva. Koordinaatistot. Kuvien orientoinnit. Sisäinen orientointi. Ulkoinen
LisätiedotLuento 5 Mittakuva. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen
Luento 5 Mittakuva 1 Aiheita Mittakuva Muunnokset informaatiokanavassa. Geometrisen tulkinnan vaihtoehdot. Stereokuva, konvergentti kuva. Koordinaatistot. Kuvien orientoinnit. Sisäinen orientointi. Ulkoinen
LisätiedotLASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN
LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN PSK-BIM seminaari 9.5.2014 Jukka Mäkelä, Oy 1 SMARTGEO OY Palvelujen johtoajatuksena on tarkkojen, kattavien ja luotettavien
LisätiedotLaitetekniset vaatimukset ammattimaiselle dronetoiminnalle. Sakari Mäenpää
Laitetekniset vaatimukset ammattimaiselle dronetoiminnalle Sakari Mäenpää Lopputulokseen vaikuttavat tekijät Kalusto Olosuhteet Ammattitaito Kuvauskohde Hyvä suunnitelma = onnistunut lopputulos Olosuhteet,
LisätiedotMatterport vai GeoSLAM? Juliane Jokinen ja Sakari Mäenpää
Matterport vai GeoSLAM? Juliane Jokinen ja Sakari Mäenpää Esittely Tutkimusaineiston laatija DI Aino Keitaanniemi Aino Keitaanniemi työskentelee Aalto yliopiston Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen
LisätiedotMaastomalliohje ja Maastotietojen hankinnan toimintaohje Matti Ryynänen
Maastomalliohje ja Maastotietojen hankinnan toimintaohje Matti Ryynänen 8.9.2011 Esityksen sisältö Ohjeiden nykytila Tie- ja ratahankkeiden maastotiedot, Mittausohje Maastotietojen hankinta, Toimintaohjeet
LisätiedotMalleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön
Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön Juho Kannala 7.5.2010 Johdanto Tietokonenäkö on ala, joka kehittää menetelmiä automaattiseen kuvien sisällön tulkintaan Tietokonenäkö on ajankohtainen
LisätiedotMobiilikartoitusdatan prosessointi ja hyödyntäminen
Mobiilikartoitusdatan prosessointi ja hyödyntäminen Alkuprosessointi - Vaiheet 1. Ajoradan jälkilaskenta 2. Havaintodatan korjaus 3. RGB-värjäys 4. Tukipisteiden käyttö Ajoradan jälkilaskenta Korjataan
LisätiedotLuento 4 Georeferointi Maa Fotogrammetrian perusteet 1
Luento 4 Georeferointi 2007 Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet 1 Sisältö Georeferointi käsitteenä Orientoinnit Stereokuvaparin mittaus Stereomallin ulkoinen orientointi (= absoluuttinen orientointi)
Lisätiedot1. Hankinnan tausta ja tarkoitus
1 (5) Liite 5 HANKINNALLE ASETETTUJA VAATIMUKSIA HANKITTAVA PALVELU: LASERKEILAUS JA ORTOKUVAT 2015 KERAVAN, JÄRVENPÄÄN JA TUUSULAN ALUEILTA Lomakkeessa kuvataan hankittava palvelu, sille asetettavia sekä
LisätiedotLaserkeilauksen ja kuvauksen tilaaminen
www.terrasolid.com Laserkeilauksen ja kuvauksen tilaaminen Arttu Soininen 22.08.2017 Käsiteltävät aiheet Tarjouspyynnössä määrättävät asiat Laserkeilaustyön jakaminen osiin Ajankohdan vaikutus laserkeilaukseen
LisätiedotLuento 4 Georeferointi
Luento 4 Georeferointi 2008 Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet 1 Sisältö Georeferointi käsitteenä Orientoinnit Stereokuvaparin mittaus Stereomallin ulkoinen orientointi (= absoluuttinen orientointi)
LisätiedotLuento 6: 3-D koordinaatit
Maa-57.300 Fotogrammetrian perusteet Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Luento 6: 3-D koordinaatit AIHEITA (Alkuperäinen luento: Henrik Haggrén, 16.2.2003, Päivityksiä: Katri Koistinen 5.2.2004
LisätiedotMaanmittauslaitoksen ilmakuva- ja laserkeilausaineistot ktjkii-päivä
Maanmittauslaitoksen ilmakuva- ja laserkeilausaineistot ktjkii-päivä 20.9.2011 Pentti Kupari Maanmittauslaitos, ilmakuvakeskus pentti.kupari@maanmittauslaitos.fi 1 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Maanmittauslaitoksen
LisätiedotLIITE 1(5) TYÖOHJELMA NUMEERISEN KAAVAN POHJAKARTAN LAATIMINEN. 1. Tehtävän yleismäärittely
LIITE 1(5) TYÖOHJELMA NUMEERISEN KAAVAN POHJAKARTAN LAATIMINEN 1. Tehtävän yleismäärittely 2. Lähtötilanne Kartoituskohde Tuusulan kunta, Siippoon alue Karttatyyppi numeerinen kaavan pohjakartta Kartoitusalueen
LisätiedotLuento 10: Optinen 3-D mittaus ja laserkeilaus
Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 (P. Rönnholm / H. Haggrén, 19.10.2004) Luento 10: Optinen 3-D mittaus ja laserkeilaus AIHEITA Optinen 3-D digitointi Etäisyydenmittaus
LisätiedotKoulutus 2: Pistepilviohjelmistot
ProDigiOUs -hanke Koulutus 2: Pistepilviohjelmistot Kalle Tammi Kevät 2018 Koulutuksen sisältö 1. Aloitus 2. Yleistä ohjelmistoista 3. Scene-ohjelma, käyttöliittymä ja toiminnot 4. Pistepilvien käsittely
LisätiedotDrone-kuvausten käyttökelpoisuudesta metsäkeskuksen toiminnassa Maaseutu 2.0 loppuseminaari
Drone-kuvausten käyttökelpoisuudesta metsäkeskuksen toiminnassa Maaseutu 2.0 loppuseminaari 24.1.2018 Raito Paananen metsätietopäällikkö, Suomen metsäkeskus Dronet metsäkeskuksen toiminnassa SMK:n perustehtäviä
LisätiedotMiehittämättömän ilma-aluksen käyttö toimitustuotannon kartoitustyössä
Miehittämättömän ilma-aluksen käyttö toimitustuotannon kartoitustyössä Jussi Syväjärvi Maanmittauslaitos Maanmittauspäivät 2017 Ilmakuva Fiskari / MML Esityksen sisältö UAV UAS RPAS-Drone-Lennokki? Termit
LisätiedotIlmaisia ohjelmia laserkeilausaineistojen käsittelyyn. Laserkeilaus- ja korkeusmalliseminaari 8.10.2010 Jakob Ventin, Aalto-yliopisto
Ilmaisia ohjelmia laserkeilausaineistojen käsittelyyn Laserkeilaus- ja korkeusmalliseminaari 8.10.2010, Aalto-yliopisto Johdanto Aalto-yliopiston maanmittausosastolla tehdyn kesätyön tuloksia Tehtävä oli
LisätiedotLuento 8: Kolmiointi AIHEITA. Kolmiointi. Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi. Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 (P. Rönnholm / H. Haggrén, 12.10.2004) Luento 8: Kolmiointi AIHEITA Kolmiointi Nyrkkisääntöjä Kuvablokki Blokin pisteet Komparaattorit
LisätiedotMaastokartta pistepilvenä Harri Kaartinen, Maanmittauspäivät
Maastokartta pistepilvenä 22.3.2018 Harri Kaartinen, Maanmittauspäivät 2018 1 Sisältö Pistepilvi aineistolähteenä Aineiston keruu Aineistojen yhdistäminen ja käsittely Sovellukset 22.3.2018 Harri Kaartinen,
Lisätiedotja ilmakuvauksen hankinta
HANKEKUVAUS, liite 6 1 /6 Imatran kaupungin 3Dkaupunkimalli: Laserkeilausdatan ja ilmakuvauksen hankinta HANKEKUVAUS ja KILPAILUTUSMENETTELY Vasemmalla rakennuskaavan pohjakarttaa Vuoksenniskalta1930 luvulta,
LisätiedotTiedonkeruun miljoonat pisteet
Tiedonkeruun miljoonat pisteet Arttu Julin, Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutti, Aalto-yliopisto. arttu.julin@aalto.fi Kaupunkimallit 2017 seminaari 8.11.2017 Rakennetun ympäristön
LisätiedotKoulutus 1: 3D-laserskannaus
Tervetuloa! 1 ProDigiOUs -hanke Koulutus 1: 3D-laserskannaus Kalle Tammi Kevät 2018 Intro Tämä koulutus ja sen materiaali on tuotettu ESRrahoitteisessa alueellisessa ProDigiOUs projektissa. 3 YouTube video
LisätiedotAstuvansalmen kalliomaalauskohteen dokumentointi 3D:n avulla
Astuvansalmen kalliomaalauskohteen dokumentointi 3D:n avulla Ajankohtaista kalliotaiteesta seminaari Ristiina, 20.11.2010 Juhani Grönhagen Esa Hannus Taustaa Astuvansalmen 3D dokumentointi tehty osana
LisätiedotLuento 7: Fotogrammetrinen mittausprosessi
7Maa-57.300 Fotogrammetrian perusteet Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 (Alkuperäinen luento: Henrik Haggrén, 7.2.2003, Päivityksiä: Katri Koistinen, 5.2.2004 ) Luento 7: Fotogrammetrinen mittausprosessi
LisätiedotKansallinen maastotietokanta. KMTK Kuntien tuotantoprosessit: Selvitys RPASmenetelmistä
Kansallinen maastotietokanta KMTK Kuntien tuotantoprosessit: Selvitys RPASmenetelmistä Projektin selvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 2 1.1 LYHENTEISTÄ JA TERMEISTÄ... 2 2 YLEISTÄ RPAS-JÄRJESTELMISTÄ... 2
LisätiedotKANSALLINEN MAASTOTIETOKANTA-HANKE (KMTK) KMTK KUNTIEN TUOTANTOPROSESSIT: SELVITYS RPAS-MENETELMISTÄ
KANSALLINEN MAASTOTIETOKANTA-HANKE (KMTK) KMTK KUNTIEN TUOTANTOPROSESSIT: SELVITYS RPAS-MENETELMISTÄ Sisältö 1 Yleistä... 3 1.1 Lyhenteistä ja termeistä... 3 2 Yleistä RPAS-järjestelmistä... 3 2.1 RPAS-järjestelmän
LisätiedotTR 10 Liite 1 2008-03-20. PANK-HYVÄKSYNTÄ Lisävaatimukset PTM-mittaukselle. C) mspecta
PANK-HYVÄKSYNTÄ Lisävaatimukset PTM-mittaukselle C) mspecta 1 Tuotesertifiointi PANK-HYVÄKSYNTÄ Lisävaatimukset PTM-mittaukselle 1 Yleistä PANK Laboratoriotoimikunta on hyväksynyt ohjeen PANKhyväksyntä
LisätiedotPistepilvestä virtuaalimalliksi työpolku
Pistepilvestä virtuaalimalliksi työpolku ProDigiOUs-hanke: Osallistava Virtuaalitodellisuus -työpaja 13.02.2018 Työryhmä: Hannu Kupila, Tero Markkanen, Jani Mäkinen, Kalle Tammi ja Toni Teittinen Työpolku
LisätiedotLoppuraportti Blom Kartta Oy - Hulevesien mallintaminen kaupunkiympäristössä / KiraDIGI
1 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Virve Hokkanen Loppuraportti Blom Kartta Oy - Hulevesien mallintaminen kaupunkiympäristössä / KiraDIGI Kehitystyö Tässä projektissa haluttiin selvittää kaupunkiympäristössä haasteelliseksi
LisätiedotMAA-C2001 Ympäristötiedon keruu
MAA-C2001 Ympäristötiedon keruu Luento 1b Petri Rönnholm, Aalto-yliopisto 1 Laserkeilauksen, fotogrammetrian ja kaukokartoituksen harjoituksista Laserkeilausharjoitus Tarkempi aikataulu julkaistaan lähiaikoina
LisätiedotJulkinen Mobiililaserkeilaukset rataverkolla
Julkinen Tero Savolainen & Tommi Turkka 19.9.2018 Julkinen Tero Savolainen 2011 VR Track Oy Ratatekniikka DI, konetekniikka ABB Drive, mekaniikkasuunnittelu Pöyry Civil, teräsrakennesuunnittelu 2009 Infra
LisätiedotLuento 5: Stereoskooppinen mittaaminen
Maa-57.300 Fotogrammetrian perusteet Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Luento 5: Stereoskooppinen mittaaminen AIHEITA Etäisyysmittaus stereokuvaparilla Esimerkki: "TKK" Esimerkki: "Ritarihuone"
LisätiedotKOLMIULOTTEISTEN AINEISTOJEN YHDISTÄMINEN JA PELITEKNOLOGIA AVUKSI KAUPUNKISUUNNITTELUUN
KOLMIULOTTEISTEN AINEISTOJEN YHDISTÄMINEN JA PELITEKNOLOGIA AVUKSI KAUPUNKISUUNNITTELUUN KIRA-digi-kokeiluhankkeen loppuraportti HANKKEESSA KEHITETTY TEKNINEN RATKAISU JA TOIMINTAMALLI Hankkeessa yhdistettiin
LisätiedotMobiilikartoitus päällystyskohteissa Geotrim mobiilikartoituspäivä Lauri Hartikainen, toimitusjohtaja 3point Oy / Pointscene.
Mobiilikartoitus päällystyskohteissa Geotrim mobiilikartoituspäivä 19.9.2018 Lauri Hartikainen, toimitusjohtaja 3point Oy / Pointscene.com TAUSTAA MALLIPOHJAISEN PÄÄLLYSTYSHANKKEEN KULKU MOBIILIKARTOITUS
Lisätiedot24.3.2015. Lomakkeessa kuvataan hankittava palvelu, sille asetettavia vaatimuksia sekä hankinnalle asetettavia vaatimuksia.
Liite 5 HANKINNALLE ASETETTUJA VAATIMUKSIA HANKITTAVA PALVELU: KAAVAN POHJAKARTTA, MITTAUSLUOKKA 2 Lomakkeessa kuvataan hankittava palvelu, sille asetettavia vaatimuksia sekä hankinnalle asetettavia vaatimuksia.
LisätiedotPRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit
Built Environment Process Re-engineering PRE PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit 18.03.2014 Osa 12: Tietomallin hyödyntäminen infran rakentamisessa
LisätiedotLaserkeilauksella kattavaa tietoa kaupunkimetsistä
Laserkeilauksella kattavaa tietoa kaupunkimetsistä Topi Tanhuanpää HY, Metsätieteiden osasto / UEF, Historia- ja maantieteiden osasto Kaupunkimetsät: Mitä ne ovat? Kaupungissa ja sen laitamilla kasvavien
LisätiedotHUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallinnusohjeet
HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallinnusohjeet Yleinen osa Versio 1.1 18.02.2009 1. YLEISTÄ Projektien mallinnuksen tavoitteena on, että tietomallien sisältämä tieto on hyödynnettävissä rakennushankkeen kaikissa
LisätiedotKokemuksia kauko-ohjattavien pienoiskopterien käytöstä turvetuotannossa. Hanne Mäenpää/Tarja Väyrynen
Kokemuksia kauko-ohjattavien pienoiskopterien käytöstä turvetuotannossa Hanne Mäenpää/Tarja Väyrynen 16.01.2018 Mistä oikein on kysymys? Miehittämätön ilma-alus on ilma-alus, joka on tarkoitettu käytettäväksi
Lisätiedot3D-kuvauksen tekniikat ja sovelluskohteet. Mikael Hornborg
3D-kuvauksen tekniikat ja sovelluskohteet Mikael Hornborg Luennon sisältö 1. Optiset koordinaattimittauskoneet 2. 3D skannerit 3. Sovelluskohteet Johdanto Optiset mittaustekniikat perustuvat valoon ja
LisätiedotMiehittämättömän lennokin ottamien ilmakuvien käyttö energiakäyttöön soveltuvien biomassojen määrän nopeassa arvioinnissa
Miehittämättömän lennokin ottamien ilmakuvien käyttö energiakäyttöön soveltuvien biomassojen määrän nopeassa arvioinnissa Anna Lopatina, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Anna.lopatina@uef.fi
LisätiedotTILOJEN 3D-VIRTUAALIMALLI TUKEE PÄÄTÖKSENTEKOA JA SÄÄSTÄÄ KAIKKIEN AIKAA
TILOJEN 3D-VIRTUAALIMALLI TUKEE PÄÄTÖKSENTEKOA JA SÄÄSTÄÄ KAIKKIEN AIKAA Sisältö Esittely Mikä on Matterport? Miten 3D-virtuaalimallilla voi lisätä tehokkuutta Matterportin todellisuuden visualisointi-järjestelmällä
LisätiedotTERRASOLID Point Cloud Intelligence
www.terrasolid.com TERRASOLID Point Cloud Intelligence Keilaus- ja kuva-aineiston jalostaminen kaupunkimalliksi Kimmo Soukki 1.9.2016 Sisältö LOD ajattelu Lähtökohdat vektoroinnille Vektorointi Vektorointitavoista
LisätiedotTarkkuuden hallinta mittausprosessissa
- Tarkkuuden hallinta mittausprosessissa Tauno Suominen/ Nordic GeoCenter Oy 21.03.2018 kuva: Tampereen kaupunki/idis Design Oy Nordic GeoCenter Oy Suomen vanhin geodeettisten 3D-laserskannereiden maahantuontiin,
LisätiedotTERRASOLID Point Cloud Intelligence
www.terrasolid.com TERRASOLID Point Cloud Intelligence Kaupunkimallin visualisointikäyttö Kimmo Soukki 22.8.2017 Sisältö Rakennusten teksturointi Renderöinnit yksittäisiin kuviin ja videoiksi Suunnitteluaineiston
LisätiedotLAS- ja ilmakuva-aineistojen käsittely ArcGIS:ssä
Esri Finland LAS- ja ilmakuva-aineistojen käsittely ArcGIS:ssä November 2012 Janne Saarikko Agenda Lidar-aineistot ja ArcGIS 10.1 - Miten LAS-aineistoa voidaan hyödyntää? - Aineistojen hallinta LAS Dataset
LisätiedotLuento 11: Stereomallin ulkoinen orientointi
Maa-57.300 Fotogrammetrian perusteet Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 (Alkuperäinen luento: Henrik Haggrén, 17.2.2003, Päivityksiä: Katri Koistinen, 23.2.2004 ) Luento 11: Stereomallin ulkoinen
LisätiedotMetsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto
Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy, Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy Miksi uutta sensoritekniikkaa? Tarkka paikkatieto metsässä Metsäkoneen ja puomin asennon mittaus Konenäkö Laserkeilaus Tietolähteiden
LisätiedotKORJAUSKOHTEEN RAKENNUSMITTAUKSEN JA LÄHTÖTIETOMALLINTAMISEN HAASTEET
KORJAUSKOHTEEN RAKENNUSMITTAUKSEN JA LÄHTÖTIETOMALLINTAMISEN HAASTEET Jukka Mäkelä / Oy Rakennustellisuus ry Tietmallin käyttö rakennushankkeen eri vaiheissa Kupi 13.4.2016 SMARTGEO OY Palvelujen jhtajatuksena
LisätiedotPalopaikan dokumentointi. vrk. Tuomas Teräväinen
Palopaikan dokumentointi vrk. Tuomas Teräväinen 27.11.2018 Luennon sisältö Alkuvaiheen kuvat Kalusto Ilmakuvaus Paikkatutkinta Piirrokset Tallenteiden säilyttäminen 2 Alkuvaiheen kuvat Joskus ratkaiseva
LisätiedotTehoa robotiikasta -hanke. 1.1 Koordinaattimittalaitekoulutuksen sisältöjen ja toteutuksen suunnittelu
Tehoa robotiikasta -hanke 1.1 Koordinaattimittalaitekoulutuksen sisältöjen ja toteutuksen suunnittelu Sisällys MITTAUSTARPEIDEN MÄÄRITTELY... 2 KOORDINAATTIMITTALAITTEEN JA MUIDEN MITTALAITTEIDEN TUOMAT
Lisätiedot1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen
1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki
LisätiedotLiite 2. Maisema- ja kulttuuriympäristön karttatarkastelu, näkemäalueanalyysien tulokset ja kuvasovitteet
Liite 2 Maisema- ja kulttuuriympäristön karttatarkastelu, näkemäalueanalyysien tulokset ja kuvasovitteet 2 (33) SISÄLTÖ 1 NÄKEMÄALUEANALYYSIT... 3 2 KUVASOVITTEET... 12 3 (33) 1 Näkemäalueanalyysit Näkemäalueanalyysi
LisätiedotRakentamisen prosessi ja energiatehokkuus
Rakentamisen prosessi ja energiatehokkuus 1 Hankeselvitysvaiheessa rakentamisen prosessissa Lähtötietojen varmistaminen Varmistetaan että kaikki mahdollinen projektin onnistumiseen välttämättömät tiedot
LisätiedotBuilt Environment Process Reengineering (PRE)
RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 4, 9.5.2012 Tuotemallinnuksen käyttöönotto Built Environment Process Innovations
LisätiedotKartta laaditaan koordinaattijärjestelmässä ETRS-GK25 ja korkeusjärjestelmässä N2000.
Tarjouspyyntö 1 (5) NUMEERISEN POHJAKARTAN LAATIMINEN 1. Tehtävän määrittely Sipoon kunnan mittaus- ja kiinteistöyksikkö pyytää tarjoustanne tämän tarjouspyynnön ja sen liitteiden mukaisen numeerisen pohjakartan
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML
582104 Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML 1 Mallintaminen ja UML Ohjelmistojen mallintamisesta ja kuvaamisesta Oliomallinnus ja UML Käyttötapauskaaviot Luokkakaaviot Sekvenssikaaviot 2 Yleisesti
LisätiedotTeledyne Optech Titan -monikanavalaser ja sen sovellusmahdollisuudet
Teledyne Optech Titan -monikanavalaser ja sen sovellusmahdollisuudet Jan Biström TerraTec Oy TerraTec-ryhmä Emoyhtiö norjalainen TerraTec AS Liikevaihto 2015 noin 13 miljoonaa euroa ja noin 90 työntekijää
LisätiedotRakennuksen lämpökuvaus
Rakennuksen lämpökuvaus 1. RAKENNUKSEN LÄMPÖKUVAUKSEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. TUTKIMUSSUUNNITELMA 4. LAITTEISTO 4.1 Lämpökamera 4.2 Muut mittalaitteet 4.3 Mittalaitteiden kalibrointi 5. OLOSUHDEVAATIMUKSET
LisätiedotDronit metsätiedon keruussa Uuden teknologian mahdollisuudet puunhankinnassa seminaari
Dronit metsätiedon keruussa Uuden teknologian mahdollisuudet puunhankinnassa seminaari 20.4.2017 Raito Paananen metsätietopäällikkö, Suomen metsäkeskus Dronien ominaisuuksia Drone eli UAV (unmanned aerial
Lisätiedot15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Lapin ammattiopisto D Visualisointi - josta työssäopp. Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa suunnittelemalla, toteuttamalla ja visualisoimalla
LisätiedotJos ohjeessa on jotain epäselvää, on otettava yhteys Mänttä-Vilppulan kaupungin kiinteistö- ja mittauspalveluihin.
Kartoitusohje Johdanto Tämä ohje määrittää Mänttä-Vilppulan kaupungille tehtävien kaapelien ja putkien kartoitustyön vaatimukset sekä antaa ohjeet kartoitustyön suorittamiseen. Ohjeessa määritellään kartoituksen
LisätiedotTeoreettisia perusteita II
Teoreettisia perusteita II Origon siirto projektiokeskukseen:? Origon siirto projektiokeskukseen: [ X X 0 Y Y 0 Z Z 0 ] [ Maa-57.260 Kiertyminen kameran koordinaatistoon:? X X 0 ] Y Y 0 Z Z 0 Kiertyminen
LisätiedotRaidegeometrian geodeettiset mittaukset osana radan elinkaarta
Raidegeometrian geodeettiset mittaukset osana radan elinkaarta Suunnittelija (Maanmittaus DI) 24.1.2018 Raidegeometrian geodeettisen mittaukset osana radan elinkaarta Raidegeometrian geodeettisilla mittauksilla
LisätiedotSPS ZOOM 300. 3D Laserkeilain
SPS ZOOM 300 3D Laserkeilain SPS ZOOM 300 3D Laserkeilain 3D laserkeilain on laite joka mittaa ja kerää tarkkaa tietoa ympäristön kohteista. Mitattuja pistepilviä voidaan sen jälkeen käyttää suunnittelussa
LisätiedotMAASTOKARTOITUSAINEISTON VISUALISOINTI. Kai Lappalainen, Ramboll Finland Tampere
MAASTOKARTOITUSAINEISTON VISUALISOINTI Kai Lappalainen, Ramboll Finland Tampere RAMBOLL FINLAND OY Perustettu vuonna 1962 Vuonna 2009 lähes 1200 työntekijää 23 paikkakunnalla Liikevaihto 89,9 M (2009)
LisätiedotKaupunkimallit. Tilanne Vantaalla. Kimmo Junttila Sami Rapo
Kaupunkimallit Tilanne Vantaalla Kimmo Junttila Sami Rapo Kaupunkimallinnus 2010-luvulla peruspaikkatietoaineistot ennallaan tavoiteltu nopeaa oikotietä 3D-visualisointiin laajennettu aineistohankintaa
LisätiedotFotogrammetrian termistöä
Fotogrammetrian termistöä Petri Rönnholm, Henrik Haggrén, 2015 Hei. Sain eilen valmiiksi mukavan mittausprojektin. Kiinnostaako kuulla yksityiskohtia? Totta kai! (Haluan tehdä vaikutuksen tähän kaveriin,
LisätiedotMaanmittauspäivät 2014 Seinäjoki
Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Parempaa tarkkuutta satelliittimittauksille EUREF/N2000 - järjestelmissä Ympäristösi parhaat tekijät 2 EUREF koordinaattijärjestelmän käyttöön otto on Suomessa sujunut
LisätiedotLaserkeilaus ja rakennettu ympäristö, Teemu Salonen Apulaiskaupungingeodeetti Porin kaupunki
Laserkeilaus ja rakennettu ympäristö, Teemu Salonen Apulaiskaupungingeodeetti Porin kaupunki Teemu Salonen Apulaiskaupungingeodeetti Esityksen sisältö: - Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistojen hyödyntäminen
LisätiedotMaanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla
Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla MML:n korkeusmalliprosessin taustalla: Yhteiskunnallinen tarve tarkemmalle korkeustiedolle Tulvadirektiivi, Meludirektiivi Lentokenttäkartat,
LisätiedotLÄHTÖTIETOJA KORJAUSRAKENTAMISEEN Laserkeilauksen tilaaminen ja hyödyt kiinteistön omistajalle
LÄHTÖTIETOJA KORJAUSRAKENTAMISEEN Laserkeilauksen tilaaminen ja hyödyt kiinteistön omistajalle Juho Malmi 11.5.2017 SENAATIN TOIMINTAMALLI Laserkeilauksia on tehty korjaushankkeissa ainakin vuodesta 2005
LisätiedotKumisaappaista koneoppimiseen
Kumisaappaista koneoppimiseen Taimikkotiedon tuottaminen tekoälyn avulla Esri-käyttäjäpäivät 30.1.2019 Suomen metsäkeskus, kehityspäällikkö Henna Etula Lähtökohta Näköpiirissä ei ole yksittäistä menetelmää,
LisätiedotLuento 2 Stereokuvan laskeminen. 2008 Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet 1
Luento 2 Stereokuvan laskeminen 2008 Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet 1 Aiheet Stereokuvan laskeminen stereokuvan piirto synteettisen stereokuvaparin tuottaminen laskemalla stereoelokuva kollineaarisuusyhtälöt
LisätiedotLuento 7 3-D mittaus. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen
Luento 7 3-D mittaus 1 Luennot 2006 JOHDANTO Koko joukko kuvia! Kuvien moniulotteisuus. LUENNOT I. Kuvien ottaminen Mitä kuvia ja miten? Mitä kuvista nähdään? II. III. IV. Kuvien esikäsittely Miten kartoituskuvat
LisätiedotLOCATION BUSINESS FORUM 2018
LOCATION BUSINESS FORUM 2018 KAMERA VAI LASERKEILAIN; RPAS TIEDONKERUU MAASTOMALLIHANKKEESSA Tripodi Finland Oy Juha Liimatainen Founder & COO Kamera vai laserkeilain? Tuttu dilemma 15 vuoden takaa. Vai
LisätiedotBIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala
BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla
LisätiedotMACHINERY on laadunvarmistaja
MACHINERY on laadunvarmistaja Mitä tapahtuu huomenna? entä jos omaisuudelle tapahtuu jotain? entä jos kalustolle tapahtuu jotain? entä jos sinulle tapahtuu jotain? MACHINERY ennakoi, ennaltaehkäisee ja
LisätiedotMaa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet
Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet Luento 8 Kartoitussovellukset Petri Rönnholm/Henrik Haggrén Mitä fotogrammetrisella kartoituksella tuotetaan? 3D koordinaatteja kohteesta Maaston korkeusmalli Topograafiset
LisätiedotToimintasuositukset dronen käytölle metsätalouden toimenpiteiden ilmakuvauksessa
1 (7) Toimintasuositukset dronen käytölle metsätalouden toimenpiteiden ilmakuvauksessa Lauri Haataja Antti Nevalainen 2 (7) Yleistä Kun dronepalvelua ryhdytään tilaamaan tai dronelentoa lähdetään suunnittelemaan,
LisätiedotMaa-57.260 Fotogrammetrian erikoissovellutukset (Close-Range Photogrammetry)
Maa-57.260 Fotogrammetrian erikoissovellutukset (Close-Range Photogrammetry) -luennot: --ti 12-14 M5, to 12-14 M5 --Henrik Haggrén (HH), Petteri Pöntinen (PP) 1. Johdanto ja teoreettisia perusteita I,
Lisätiedot1. STEREOKUVAPARIN OTTAMINEN ANAGLYFIKUVIA VARTEN. Hyvien stereokuvien ottaminen edellyttää kahden perusasian ymmärtämistä.
3-D ANAGLYFIKUVIEN TUOTTAMINEN Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen laboratorio Teknillinen korkeakoulu Petri Rönnholm Perustyövaiheet: A. Ota stereokuvapari B. Poista vasemmasta kuvasta vihreä ja sininen
LisätiedotKaupunkimallintaminen Espoossa 2016 Tapani Honkanen
Kaupunkimallintaminen Espoossa 2016 Tapani Honkanen 4.2.2016 Viimeaikaisia mallinnuksia CityPlanner Online on selaimella (WebGL)käytettävä 3D-visualisointipalvelu ja vuorovaikutustyökalu. Leppävaarasta
LisätiedotTuulivoima-alueiden havainnollistamisprojekti
Tuulivoima-alueiden havainnollistamisprojekti Projektisuunnittelija Eeva Paitula eeva.paitula@satakunta.fi 28.11.2012, Alueiden käyttö 1 Ympäristöministeriön rahoittama pilottiprojekti Osa Satakunnan vaihemaakuntakaavaa
LisätiedotFOTOGRAMMETRINEN PISTETIHENNYS
FOTOGRAMMETRINEN PISTETIHENNYS 1. Yleistä 2. Ilmakuvaus SKM Gisair Oy Työssä määritettiin ulkoinen orientointi Sotkamon kunnan keskustan alueen ilmakuvaukselle. Ilmakuvauksen teki SKM Gisair Oy keväällä
LisätiedotVaatimukset johtokartoituksille
Vaatimukset johtokartoituksille, paikkatietoaineistot 26.2.2014 Päivitetty 7.11.2014: luku 2, Mittauksen suorittaja Päivitetty 19.9.2016: Johtokarttapalvelun osoite ja poistettu luku 2, Mittauksen suorittaja
LisätiedotKorkeusmallien vertailua ja käyttö nitraattiasetuksen soveltamisessa
Korkeusmallien vertailua ja käyttö nitraattiasetuksen soveltamisessa Valtakunnallisesti kattavaa laserkeilausaineistoa ei vielä ole. Kaltevuusmallit perustuvat tällä hetkellä digitaalisen korkeusmallin
LisätiedotS11-04 Kompaktikamerat stereokamerajärjestelmässä. Projektisuunnitelma
AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt S11-04 Kompaktikamerat stereokamerajärjestelmässä Projektisuunnitelma Ari-Matti Reinsalo Anssi Niemi 28.1.2011 Projektityön tavoite Projektityössä
LisätiedotKajaanin ammattikorkeakoulu Opinnäytetyösuunnitelman ohje
Kajaanin ammattikorkeakoulu Opinnäytetyösuunnitelman ohje Tutkintonimike Koulutus Syksy / Kevät 201X Opinnäytetyön aiheen valinnan ja aiheanalyysin hyväksynnän jälkeen tehdään opinnäytetyösuunnitelma.
LisätiedotGeotrim TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 29.3.2006
Geotrim TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 29.3.2006 Satelliittimittauksen tulevaisuus GPS:n modernisointi, L2C, L5 GALILEO GLONASS GNSS GPS:n modernisointi L2C uusi siviilikoodi L5 uusi taajuus Block
Lisätiedot2/3D ELEKTRONINEN MITTAUS. Auton elektroninen. 2/3D-mittalaite. Technology from FINLAND MEASURING SYSTEMS
2/3D ELEKTRONINEN MITTAUS Auton elektroninen 2/3D-mittalaite Technology from FINLAND MEASURING SYSTEMS 2/3D ELEKTRONINEN MITTAUS Auton elektroninen 2/3D-mittalaite Autorobot Finland Oy on kehittänyt auton
LisätiedotTontti- ja paikkatietopalvelut / MK TARJOUSPYYNTÖ 1 (5) 17.04.2012
Tontti- ja paikkatietopalvelut / MK TARJOUSPYYNTÖ 1 (5) 17.04.2012 RAJAMERKKIEN KARTOITUS Kirkkonummen kunta pyytää tarjoustanne rajamerkkien kartoittamiselle maastomittauksella Kirkkonummen Luomasta Kylmälään
LisätiedotKansallinen maastotietokanta. KMTK Kuntien tuotantoprosessit: Selvitys kuntien kantakartan ylläpidon nykyisestä tuotantoprosessista
Kansallinen maastotietokanta KMTK Kuntien tuotantoprosessit: Selvitys kuntien kantakartan ylläpidon nykyisestä tuotantoprosessista Projektin selvitys 1 Sisältö 1. JOHDANTO... 2 2. YLEISKUVA KANTAKARTAN
LisätiedotTARJOUSPYYNTÖ KANTAKARTAN UUDISKARTOITUKSESTA
04.04.2014 TARJOUSPYYNTÖ KANTAKARTAN UUDISKARTOITUKSESTA Tarjouspyynnön kohde Pyydämme tarjoustanne Urjalan kunnan kantakartta-aineiston uudiskartoituksesta noin 280 ha:n alueelta. Alueen ja osa-alueiden
Lisätiedot