ELSA News. 1 /201 4 Oikeus ja media. For the win: Contact&Career -messut s.7. Rikostoimittaja Jarkko Sipilän haastattelu s.9

Transkriptio

1 ELSA News 1 /201 4 Oikeus ja media Rikostoimittaja Jarkko Sipilän haastattelu s.9 ELSA Turku ry For the win: Contact&Career -messut s.7 Professori Jussi Tapanin haastattelu s.1 9

2

3 ELSA News SISÄLLYS OIKEUS JA MEDIA Pääkirjoitus 4 Puheenjohtajalta 6 Contact & Career messut Rikostoimittaja Jarkko Sipilä 9 Sotshin talviolympialaiset 14 International Presidents' Meeting 16 ELSA Day 18 Professori Jussi Tapani 19 ELSA Study Visit Umeå 22 Hallitus ja toimihenkilöesittelyt 24 Student Trainee Exchange Programme32 Pääsihteeriltä Näin liityt jäseneksi 34 Kahvitauon knoppitrivia 35 ELSA Turku ry:n jäsenlehti 1/2014 Päätoimittaja: Tuomas Dahlström tukrda@utu.fi Taitto: Tuomas Dahlström Toimituskunta: Mikael Dahlström Tuomas Dahlström Jenni Jalonen Juulianna Huusko Johanna Kirveskoski Johanna Mäkitalo Jussi Raitanen Eveliina Vaanela ELSA Turku ry Oikeustieteellinen tiedekunta Caloniankuja Turun yliopisto Painos:1 00 Painopaikka: Painosalama Oy Tykistökatu 4 A Copyright 2014 ELSA Turku ry Toimitus pidättää oikeuden lyhentää ja muokata tekstejä ISSN X Kansi: Tuomas Dahlström Kuvassa: Jussi Raitanen, Lauri Havia Ilmoitusmyynti: Lauri Havia lajaha@utu.fi

4 Pääkirjoitus Kun vuoden 2012 kesällä avasin hyväksymiskirjeeni ja käteeni osui ELSA Newsin fuksinumero, niin en vielä silloin tiennyt yhdistyksestä mitään. Luin opasta, mutten ollut vielä tuolloin varma liittyisinkö jäseneksi. Vielä epätodennäköisempää luonnollisesti olisi jäsenlehden päätoimittaminen, vaikka intoa kirjoittamiseen ja toimittamiseen minulla on aina ollutkin. Yhtenä syynä innostukseeni on varmasti se, että vanhempani toimivat omana yliopistoaikanaan päätoimittajina opiskelijalehdessä. Näin ollen yksi ympyrä sulkeutuu, kun alan itse päätoimittamaan lehteä. Liityin jäseneksi, koska huomasin ELSAn olevan yhdistys täynnä mahdollisuuksia. Odotan innolla tulevaa vuotta ELSA Newsin parissa. Tänä vuonna haluan nostaa lehden aivan uudelle tasolle. Piteletkin kädessäsi yhdistyksemme ensimmäistä värillistä lehteä. Se on pieni askel lehden toimitukselle, mutta suuri harppaus ELSA Turulle. Tänä vuonna ELSA News alkaa ilmestyä myös sähköisesti ja numeroiden sivumäärää kasvatetaan, jonka lisäksi lehti tulee olemaan täynnä mielenkiintoisia juttuja ELSAn toiminnasta ja oikeudellisista ilmiöistä. voi saada mediahuomiota ja toisaalta media voi nostaa jonkin oikeudellisen ongelman tai aiheen esille. Median rooli on yhteiskunnassamme kiistaton. Lehteä varten olemme haastatelleet rikosoikeuden professori Jussi Tapania sekä rikostoimittaja ja dekkaristi Jarkko Sipilää, jotka molemmat ovat oman alansa kirkkainta kärkeä Suomessa. Lisäksi lehdestä löytyy mm. hallitus- ja direktoriesittelyt, artikkelit Study Visitistä Uumajaan sekä Espanjassa olleesta EL- SAn puheenjohtajien tapaamisesta. Myös olympialaisista, STEP-harjoittelusta sekä ELSAn järjestämistä Contact & Career -messuista löydät lisää lehdestä. Mukavia lukuhetkiä ELSA Newsin - ja tietenkin tenttikirjojen parissa :) Tuomas Dahlström Päätoimittaja Jokaisessa vuoden numerossa tulee olemaan kantava oikeudellinen tai yhteiskunnallinen teema. Vuoden 2014 ensimmäisen lehden teemana on Oikeus ja media. Yhtäältä oikeustapaus 4 ELSA News

5

6 Puheenjohtajalta Hallitusvuosi 2014 on saatu käyntiin. Puheenjohtajan paikka tuli minulle vasta pari viikkoa ennen kauden alkamista. Tämä oli haasteellista, koska joululomat olivat jo käynnistyneet, enkä päässyt ennen kauden alkua yhtään tutustumaan uuteen hallitukseen puheenjohtajan asemassa tai käynnistämään hallituksen toimintaa. Heti loppiaisen jälkeen lähdimmekin vauhdilla liikkeelle ja kirjoitushetkellä hallitustyö sujuu jo niin kuin kuuluu. Järjestimme jäsenistölle kahvituksen Calonian aulassa. Tilaisuuden suosio pääsi hieman yllättämään mutta kahvia saatiin kuitenkin tarjoiltua kaikille halukkaille. Kävimme myös tapaamassa tiedekunnan edustajia, jotka suhtautuivat positiivisesti yhdistyksemme toimintaan ja jotka ovat valmiita resurssiensa rajoissa tukemaan toimintaamme. Kirjoitushetkellä ELSA Day on seuraava järjestämämme tapahtuma. Järjestelyt ovat hyvää vauhtia käynnissä ja tapahtumaan on tullut myös sopivasti ilmoittautumisia. ESN:in kanssa tulemme järjestämään tapahtuman, jonka teemana on St. Patricks Day. Tulemme tekemään -excursion Danske Bankiin. Suunnittelemme myös tulevaa Study Visitiä, joka järjestetään molemminpuolisena ja luultavasti syksyllä. SAn ulkosuhteiden hoito ja uusien luominen. Suhteemme Lexiin on tällä hetkellä hyvä. Olen myös lähestynyt muutamaa muuta opiskelijajärjestöä ja tältä suunnalta on syksylle suunnitteilla poikkitieteellinen tapahtuma. Yritän myös saada ELSAlle yritysyhteistyösuhteita, jotta saisimme laajennettua tulopohjaamme. Kävin vuoden alussa ELSA Finlandin järjestämässä tilaisuudessa kuuntelemassa ihmisoikeuksista. Kuulimme muun muassa eduskunnan oikeusasiamiestä. Oli hienoa huomata, että moni turkulainen oli lähtenyt Helsinkiin tilaisuuteen. Kävin myös Espanjassa, San Sebastianissa, järjestetyssä ELSAn International Presidents Meetingissä. Molemmat tapahtumat olivat hienoja ja kannustankin kaikkia ELSAlaisia osallistumaan ELSAn tapahtumiin myös Turun ulkopuolella. Jussi Raitanen Puheenjohtaja Puheenjohtajana tehtäviini kuuluu EL- 6 ELSA News

7 Contact & Career: For the Win! Akateemiset korkeakouluopiskelijoille suunnatut Contact & Career -rekrytointimessut järjestettiin 14. tammikuuta, kenties upeampina kuin koskaan. ELSA Turun järjestämän messun teemana vuonna 2014 olivat Sosiaaliset taidot ja messupäällikkönä toimi EVELIINA VAANELA. Päivän aikana opiskelijoilla oli tilaisuus kierrellä eri yritysten messupisteillä saamassa tietoa yrityksistä sekä mahdollisista työ- ja harjoittelupaikoista. Lisäksi paikalla oli huippusuosion saavuttanut CV-klinikka, jossa opiskelijoilla oli mahdollisuus käydä hiomassa ansioluettelonsa priimakuntoon. Mikä olisikaan ollut helpompi keino löytää itsellensä esimerkiksi uusi kesätyö? Messut kokivat uudistuksia, jonka lisäksi ne järjestettiin ensimmäistä kertaa yksin ELSA Turku ry:n voimin, minkä lisäksi messut muuttivat uuteen, keskeisempään sijaintiin Turku Science Parkkiin kuuluvalle ICT-talolle. Uuden sijaintinsa takia messut tavoittivat enemmän muun muasssa ammattikorkeakoulussa opiskelevia ja messuyhteistyö useamman ammattikorkeakoulun ainejärjestön kanssa oli antoisaa. Muutokset toivat mukanaan myös uusia haasteita, joista messutoimikuntamme selvisi kiitettävästi. Messujen teemana oli tänä vuonna For the Win: sosiaaliset taidot ja niiden merkitys työnhaussa menestymiselle. Saimmekin messupäivän aikana kuulla mm. ympäristöministeri Ville Niinistön sekä kansanedustaja Ilkka Kantolan omakohtaisista kokemuksista työnhaussa. Kantola rohkaisi kuulijoita kehittämään sosiaalisia taitoja, sillä vaikka ihmisten luontainen sosiaalinen lahjakkuus vaihtelee, voi ihminen kehittyä. Ei olisi myöskään uskonut, että rohkeasti esiintynyt Kantola piti itseään hieman ujona persoonana. Seuraavaksi meillä olikin kunnia seurata ympäristöministerimme vauhdikasta esitystä. Saattoipa ministerimmekin välillä poiketa aiheesta, mutta kuuntelijoita se ei ainakaan näyttänyt haittaavan. Turun Seudun Osuuspankin toimitusjohtaja Olli-Pekka Saarion mielestä niin sanottuna hyvänä tyyppinä työnhaussa voidaan pitää henkilöä, joka on innostunut sekä valoisasti tulevaisuuteen suhtautuva, mutta on samalla vastuullinen ja rehellinen. Puhujamme olivat pitkälti kaikki samaa mieltä siitä, että työnhaussa hyvä tyyppi päihittää "hyvät paperit", ELSA News 7

8 kunhan hyvällä tyypillä on vähintään kohtuulliset paperit! Voimme siis todeta, että vaikka opintomenestystä saatetaan opiskelijoiden keskuudessa ylikorostaa, todellisuudessa hyvät sosiaaliset taidot ovat usein avain menestykseen ja voittoon niin työnhaussa kuin liike-elämässäkin. Messupäivän kruunasi lahtelaisen stand up-koomikon ja duracell-jäniksen Tommi Mujusen hullunhauska esitys Monkeyssa. Kaiken kaikkiaan messupäivä oli mielestäni onnistunut. Kävijöitä messuilla vieraili mukavasti ja opiskelijat kiertelivät innokkaasti eri messupisteillä. "Verkostoituminen" ja "kontaktien luominen" olivat päivän sanat. Yrityksiltä saamamme palaute oli pääosin positiivista, ja taisi muutama yritys jo ilmaistakin halukkuutensa osallistua messuille myös ensi vuonna. Messujen järjestäminen oli minulle tähän mennessä yksi hienoimmista ja arvokkaimmista kokemuksista "yliopistouran" aikana. Yhdessä tekemisen riemua, kontaktoitumista ja haasteiden ratkomista ei voita mikään! Vielä kerran kiitos mahtavalle messutoimikunnalle, jota ilman emme olisi pystyneet luomaan näin hienoja messuja. Kiitos myös yritystyöyhteiskumppaneillemme ja opiskelijoille! Toivottavasti näemme jälleen ensi vuoden messuilla. Haluan myös toivottaa ensi vuoden messutoimikunnalle menestystä ja onnea entistä hienompien ja suurempien messujen järjestämiseen! Uusi vuosi uudet kujeet? Eveliina Vaanela Messupäällikkö Contact & Career Osa ELSAn iloisesta messutiimistä kuvassa ELSA News

9 Haastattelussa rikostoimittaja Jarkko Sipilä Jarkko Sipilä on yksi maamme arvostetuimmista rikostoimittajista ja dekkarikirjailijoista. Sipilä työskentelee MTV3:n rikostoimituksen päällikkönä ja on yli kaksikymmentä vuotta kestäneen uransa aikana raportoinut lukuisista tapauksista. Hänen dekkarinsa ja Takamäkisarjansa ovat olleet vuodesta toiseen kriitikoiden arvostamia ja lukijoiden hehkuttamia. Jarkko Sipilä päätyi rikostoimittajaksi osittain sattuman kautta. Hänet kiinnitettiin vuonna 1991 Helsingin Sanomien toimittajakoulukseen ja samaan aikaan rikostoimittaja Harri Nykänen jäi virkavapaalle. "Ryhdyin hoitamaan hänen 'pestiään' ja sille tielle jäin. Työ on aina ollut erittäin mielenkiintoista" kertoo Sipilä. Hän toimii myös Oikeustoimittaja ry:n puheenjohtajana. Monen juristin työssä median kohtaaminen oikein on keskeinen taito. TVtoimittajan näkökulmasta haastatteluja on kahdenlaisia: kameran edessä tehtävät ja taustahaastattelut. "Kun ollaan kameran edessä, niin sitä toivoo tietysti selkeää ulosantia, suoria lauseita sekä värikästä ja tiivistä kieltä. Normaalisti tv-juttuun mahtuu haastateltavalta sellainen sekunnin lause, ei pidempi. Eli haastateltavan kannattaa miettiä mitä haluaa sanoa. Ei kannata kuitenkaan esiintyä, vaan olla oma itsensä" toteaa Sipilä. Hänen mukaansa juristin kannattaa muistaa se, että toimittaja ei välttämättä tiedä asiasta kovinkaan paljoa. Silloin asiat pitäisi selittää rautalankamallilla. Entä mitä kannattaa pitää mielessään, jos toimii syyttäjänä tai asianajana jutussa, joka herättää median huomiota? "Tiedotusvälineet ovat paikalla, koska asialla on jonkinlaista yleistä kiinnostusta. Joillain asioilla voi olla hyvinkin suurta yhteiskunnallista merkitystä, mutta toisinaan se voi liittyä viihdemaailmaan. Mutta toimittajat eivät ole siellä omaa uteliaisuuttaan, vaan tekemässä töitään. Oikeudenkäyntien julkisuusperiaate toteutuu nykyisin pitkälti tiedotusvälineiden kautta. Asianajajat ja syyttäjät antavat suurelle yleisölle kuvan siitä, mitä oikeudenhoito on. Jos juttuun kuuluu julkisuus, niin se on hyväksyttävä osana työtä" kertoo Sipilä. "Ai niin vielä, TV-kameroita ei ainakaan kannata juosta karkuun, sillä se ELSA News 9

10 näyttää varsin hölmöltä" lisää Sipilä. Rikostoimittajan työ on muuttunut verrattuna Sipilän uran alkuun. "1990- luvun alussa kännykät esimerkiksi olivat erittäin harvinaisia. Ei ollut sähköpostia, eikä nettiä. Jo nämä ovat muuttaneet työntekoa. Helsingin Sanomien toimittajana saatoin seurata oikeudenistuntoa päivän, mennä toimitukseen ja kirjoittaa iltayhdeksään mennessä seuraavan aamun jutun." Sipilän mukaan internet ja tekniikan kehitys on muuttanyt alaa, vaikka sinänsä raportit ovat pohjimmiltaan samoja: " Nykyisin oikeudenkäyntejä seurataan takapenkistä kannettavien tietokoneiden kanssa ja raportointi on reaaliaikaista. Uutiskynnys on netin takia alentunut merkittävästi. Nettisivuilla ei ole sekunti tai millimetrirajoja. Sinänsä uutisen määritelmä ei ole muuttunut, mutta samasta oikeudenkäynnistä saatetaan tehdä 4-5 juttua päivässä entisen yhden sijaan." Sipilän uran aikana myös rikollisuudessa on tapahtunut muutoksia. "Rikollisuuden suurin muutos ajoittui 1990-luvulle. Huumausaineiden myötä rikollisuus väkivaltaistui ja muuttui raaemmaksi. Sinänsä rikollisuus ei ole lisääntynyt, vaan pysynyt suurin piirtein samana tai jopa laskenut yleisen ikääntymisen myötä. Toki erilaisia ilmiöitä on vuosien varrella ollut." Mitkä ovat (rikos)toimittajan tärkeimmät taidot? "Tärkein lienee kyky hahmottaa kokonaisuuksia ja niiden merkityksiä suhteellisen nopeasti. Tiivistäminen on olennaista, koska esimerkiksi tv-jutussa voi olla vaikean asian selostamiseen aikaa puolitoista minuuttia. Erikoistoimittajan on tietysti tunnettava oma alansa ja sen toimijat sekä osattava vainuta vireillä olevia asioita" toteaa Sipilä. Rikostoimittajan työssä on samanlaisia työpäiviä, mutta päivät voivat olla toisinaan hyvin erilaisia. "Joskus päivä saattaa mennä toimistohommissa tietokonetta selaten ja ihmisille soitellessa, mutta yhtä hyvin se voi olla jutun seuraamista käräjäoikeudessa. Isot rikostapaukset ja onnettomuudet ovat onneksi harvinaisia." 10 ELSA News Sipilä on raportoinut lukuisista tapauksista. Mieleen hänelle on jäänyt mm. poliisimurhat (1997), Sillanpään tapaus, koulusurmat ja Sello. "Noiden viiden tapauksen lisäksi on ainakin syytä mainita Estonian uppoaminen. Myös ns. Heinojen tapaus 2000-luvun alkupuolella oli äärimmäisen poikkeuksellinen. Siinä joukko koulupoikia murhasi kak-

11 Kuvassa Jarkko Sipilä si ihmistä. Toki Auer-tapaus on aivan oma lukunsa ja viimeisimpänä voi nostaa esiin 8-vuotiaan Vilja-Eerikan murhan. Rikostoimittajalle hyvät uutiset ovat harvinaisuuksia" kertoo Sipilä. Urallaan Sipilä on kohdannut niin paljon tapauksia, että pystyisi pitämään tarvittaessa aiheesta opastetun kierroksen Helsingissä, joita muutaman hän onkin pitänyt. Millainen on median rooli oikeudenmukaisuuden toteutumisen kannalta yhteiskunnassa? "Yleisesti on todettu, ettei perustuslain pykäliä voi laittaa tärkeysjärjestykseen, mutta olen tästä eri mieltä. Perustuslaissa on ns. vahvoja pykäliä, joiden toteutuminen mahdollistaa muita oikeuksia. Sananvapaus on muutaman muun kanssa aivan ytimessä, koska esimerkiksi yhdenvertaisuus lain edessä tai edes vapaat vaalit eivät voi toteutua ilman sitä.yhteiskunta toimii sitä paremmin mitä avoimempi se on. Toki on asioita, jotka on pidettävä salassa, mutta sen pitäisi olla poikkeus. Salassapito mahdollistaa väärät toimintatavat ja korruption. Esimerkiksi poliisitoi- ELSA News 11

12 minnan yksi ongelma on tällä hetkellä se, että sen salassapito on lisääntynyt merkittävästi. Poliisivaltuuksien käyttö esimerkiksi ns. salaisissa pakkokeinoissa on käytännössä luisunut julkisen kontrollin ulkopuolelle. Tiedotusvälineiden tehtävänä on vahtia sitä miten poliisi ja oikeuslaitos käyttävät niille suotua valtaa, mutta samalla kertoa minkälaisia rikoksia yhteiskunnassa tapahtuu." Julkisuuslain tulkinta aiheuttaa joskus ongelmia viranomaisille, mitä asialle pitäisi tehdä? "Julkisuuslaki hyväksyttiin kiireellä eduskuntakauden viimeisenä istuntopäivänä 90-luvun lopussa ja jo silloin tiedettiin sen ongelmat. Laki on hyvin tulkinnanvarainen ja virkamies voi salata sen nojalla lähes minkä tiedon tahansa. Tällaisia tapauksia onkin ollut. Toinen ongelma liittyy siihen, että virkamiehet eivät tunne lakia. Virkamies on mielellään varovainen ja ylitulkitsee lain salassapitopykäliä. On tapauksia, joissa virasto on ilmeisen tahallaan tai tarkoituksellisen tyhmästi tehnyt salassapitoratkaisun, jonka perusteet ovat ilmiselvän virheelliset. Valitukset hallinto-oikeuteen ja siitä edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen kestävät noin 2-3 vuotta, jonka jälkeen KHO tavanomaisesti palauttaa jutun virastoon, koska virkamies on soveltanut väärää lakia. Nyt sitten virkamies voi tehdä uuden salassapitopäätöksen toisin perustein ja prosessi kestää uudet 2-3 vuotta. Kynnys näiden prosessien aloittamiselle on noussut varsin korkeaksi juuri keston takia. Uutistyön kannalta jollain asiakirjalla tai tiedolla ei todennäköisesti ole enää 2-3 vuoden päästä merkitystä. Oikeustoimittajat ehdotti virkasalaisuuden paljastamisen rinnalle ja vastapainoksi pykälää julkisuusrikoksesta, jossa aiheetta asiakirjaa salaava olisi voitu tuomita. Ei mennyt oikeusministeriössä läpi." Sipilä toimii Oikeustoimittajat ry:n puheenjohtajana ja yhdistys jakaa vuosittain Valokeila-palkinnon julkisuuden ja avoimuuuden edistämisestä sekä Sumuverho-palkinnon, jos salailua tai salailukulttuuria on vuoden aikana edistetty. 12 ELSA News

13 "Yleensä Valokeilat otetaan vastaan myhäillen ja Sumuverhot nyrpistellen. Toivottavasti erityisesti Sumuverhoista otetaan opiksi ja toimintatapoja korjataan. Valokeilan saaneiden tavan toimia voisi taasen toivoa leviävän laajemmalle" hän toteea palkinnon vastaanottamisen aiheuttamista reaktioista. Sipilän kirjallisuuden pohjalta tuotettiin vuonna 2006 televisiosarja Rikospoliisi ei laula, joka saavutti miljoonayleisön. Sipilä kuvaa kirjoissaan tarkasti ja realistisesti poliisin työtä. Mutta millainen suhde Sipilällä on kirjojensa rikoskomisario Kari Takamäkeen? "Takamäki ei ole alter egoni. Kun Takamäki puhuu, niin kyse on kokeneen ja kovan poliisimiehen äänestä. Ilmeisesti tunnen kuitenkin vetoa Takamäen suuntaan, koska nyt kesällä ilmestyy jo kuitenkin 14. Takamäki-dekkari" kertoo dekkaristi. "Kirjojen aiheita on aina mielessä, mutta ne myös vanhenevat. Ensi kesänä ilmestyvän kirjan suunnittelu alkoi jo syksyllä Sillä hetkellä pinnalla olevat aiheet ovat vuoden päästä vanhoja, joten on ennakoitava. Tässä joko onnistuu tai ei, mutta toisaalta ei 100%- ajankohtaisuus tietenkään ole hyvän dekkarin ehdoton edellytys. Rakennan kirjan niin, että pohdin ensin teeman, jonka ympärille kirja rakentuu. Näitä ovat vuosien mittaan olleet mm. poliittinen murha, terrorismi, todistajansuojelu, jengit ja esimerkiksi oman käden oikeus. Sen jälkeen alkaa tapahtumien ja uusien henkilöiden kehittely. Rikostoimittajan työstä on tietysti huomattavasti apua. Juonen kehitteleminen vie yleensä pari kuukautta eli se ei ole nopeaa. Kirjoitustyö kestää 1-2 kuukautta ja tekstin käsitteleminen saman verran" kertoo Sipilä kirjoittamisesta Mitä terveisiä tai neuvoja haluaisitte kertoa oikeustieteen opiskelijoille? "Toimittajia ei kannata pelätä eikä väheksyä. He tekevät tätä työkseen. Virheitäkin sattuu, mutta niin hovioikeudet korjaavat käräjäoikeuksien päätöksiä ja EIT korkeimman oikeuden ratkaisuja. Ja jos toimittaja vaikutti todella typerältä, niin voi aina miettiä tekikö tämä sen tahallaan saadakseen sinut puhumaan enemmän" kertoo Sipilä haastattelun lopuksi Sipilän työn arkea ja kirjoittamia raportteja voi seurata kätevästi esimerkiksi T.D ELSA News 13

14 Talviolympialaiset Sotshissa Olympialaiset ovat yhä kalliimpia ja ammattimaisempia. Ne ovat suuri mediatapahtuma, jota seuraavat miljardit ihmiset television välityksellä. Sotshin kisat olivat ensimmäiset talvikisat Venäjällä. Kesäolympiakisat 1980 järjestettiin Moskovassa. Sotshin olympiakisat olivat 22. talviolympiakisat, ensimmäiset järjestettiin vuonna 1924 Ranskan Chamonix ssa. Ensimmäisissä talvikisoissa urheili vain 258 talviurheilijaa kuudestatoista maasta. Sotshin kisat olivat hyvin järjestetyt mutta erityisen kalliit, hintaa kertyi arviolta 40 miljardia euroa, mutta rahaa saattoi kulua jopa Suomen valtion budjetin verran. Lajikirjo oli laaja, ja alppihiihto, lumilautailu, pikaluistelu, skicrossi, hiihto, mäkihyppy, kelkkailu, jääkiekko ja taitoluistelu vaativat omat suorituspaikkansa. Vanhimmat lajit ovat jääkiekko ja taitoluistelu, jotka olivat jo kesäolympiakisoissa. Vuoden 1924 kisojen hiihtomatkoja dominoivat norjalaismiehet, naisten hiihto ei ollut ohjelmassa. Mäenlaskussa siis nykyisessä mäkihypyssä Norja saavutti myös kolmoisvoiton. Suomen Clas Thunberg saavutti kisoissa pikaluistelussa kaksi kultaa yhden hopean ja pronssin. Kultaa Thunberg saavutti 1500 metrillä ja 5000 metrillä. Ennen kuninkuuslajeja olivat miesten hiihdon 50 km, mutta Sotshin kenties himoituin mitali oli jääkiekon olympiakulta, jota NHL:n ja KHL:n miljonäärit tavoittelivat monissa eri joukkueissa. Kanada voitti kultaa Sotshissa. Kanada voitti olympiakullan myös Antwerpenin kesäkisoissa 1920, sekä kolmissa ensimmäisissä talvikisoissa, eksoottinen Englanti voitti kultaa vuonna 1936 järjestetyissä Garmisch-Partenkirchenin kisoissa. Iso-Britannia voitti myös ensimmäisen olympiakullan curlingissa Pelin juuret ovat Skotlannissa. Curling tuli uudelleen olympialajiksi 1998, kolme viimeistä miesten olympiakultaa on mennyt Kanadaan, ja myös naisissa curling-kulta matkasi lajin mahtimaahaan Kanadaan. 14 ELSA News

15 Citius, altius, fortius eli nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin pitää olympialaisissa ponnistaa, jotta menestyy. Myös järjestelyt ovat vaativa urakka. Olympialaisten järjestämisestä päättää KOK eli Kansainvälinen olympiakomitea. Päätös on lobbauksen tulos, ja jossain määrin myös kansainvälispoliittinen. Sotshin kisojen aattona tuntui puhaltavan lempeät tuulet, sillä eräitä vankeja armahdettiin Venäjällä. Kisojen jälkeen yllätti takatalvi, kun Krimin niemimaan asemasta järjestettiin nopeasti kansanäänestys ja aluetta ollaan liittämässä Venäjään. Ote mitalitaulukosta 1.Venäjä 1 3 Kultaa, 11 Hopeaa, 9 Pronssia 2. Norja 11 Kultaa, 5 Hopeaa, 1 0 Pronssia 3.Yhdysvallat 9 Kultaa, 7 Hopeaa, 1 2 Pronssia Suomi 1 Kulta, 3 Hopeaa, 1 Pronssi Venäjä voitti mitalitaulukon saavuttamalla 13 kultaa, 11 hopeaa ja 9 pronssia, Ukraina sai kullan ja hopean ja oli kahdeskymmenes. Suomi onnistui voittamaan kultamitalin miesten parisprintissä. Suomi saavutti myös hopeaa naisten parisprintissä, sekä naiset 4x5 km hiihdossa, sekä Enni Rukajärvi lumilautailussa, jääkiekkoleijonat saavuttivat pronssia, voitettuaan USA:n 5-0. Mikael Dahlström Suomen tähän asti ainoat olympialaiset järjestettiin Helsingissä vuonna 1952 ELSA News 15

16 International Presidents Meeting San Sebastian ELSA Finlandia edusti San Sebastianissa Espanjassa järjestetyssä International Presidents Meetingissä eli IPM:ssä ELSA Turun puheenjohtaja, Jussi Raitanen. IPM on kaksi kertaa vuodessa järjestettävä kokoussarja, jossa ensisijaisesti kokoontuvat eri maiden yhdistysten puheenjohtajat mutta mahdollisuuksien salliessa mukaan pääsevät myös paikallisryhmien puheenjohtajat ja muut ELSAn toimihenkilöt. Tällä kertaa osallistujia oli vajaa 30, joista noin 20 oli puheenjohtajia. Matka Espanjaan alkoi kuinkas muutenkaan kuin keskellä yötä räntäsateisesta Turusta ja jatkui Helsingin, Münchenin ja Bilbaon kautta San Sebastianiin. Siellä vastassa oli paikallisen ELSAn edustaja, jonka opastuksella pääsin Deuston yliopistoon. Yliopistossa pidimme kaikki kokouksemme lukuun ottamatta sunnuntaiaamupäivän viimeistä kokousta. Oli myös hienoa huomata, että kannettava tietokoneeni löysi yliopistosta eduroam-verkon ja osasi suoraan yhdistää nettiin utu-tunnuksilla. Saapumispäivän eli keskiviikon ohjelma alkoi kansainvälisellä tilannepäivityksellä, jossa ELSA Internationalin hallituksen puheenjohtaja Anneloes Dijkstra kertoi heidän tilanteestaan. Tämän jälkeen jokainen paikalla ollut maa- ja kokousedustaja esittäytyivät ja kertoivat omasta tilanteestaan. Ilta jatkui sillä, että vaihdoimme kokemuksia ja pohdimme muutamaa ongelmakysymystä. 16 ELSA News Torstaina aamupäivällä pohdimme EL- SAn strategisia tavoitteita. Käsittelimme muun muassa suunnitelman rakennetta. Iltapäivällä meillä oli koulutus kulttuurienvälisestä kommunikaatiosta ja verkostoitumisesta. Koulutus oli jaettu kolmeen osaan, jotka olivat teoria kommunikaatiosta, kahdenväliset keskustelut tavoitteena löytää jotain yhteistä ja kulttuurieroja havainnollistava roolipeli. Perjantaiaamu alkoi kaupunkikierroksella. San Sebastian on historiallinen kaupunki, jossa on paljon vanhaa. Toisaalta kaupungin keskusta päättyy mereen ja pitkään hiekkarantaan. Hiekkarannan päälle on rakennettu maailmallakin mainetta niittänyt yökerho, josta aukeaa hienot näkymät merelle. Iltapäivällä Pohdimme ELSAn tulevaisuutta muutaman hengen ryhmissä. Päällimmäisenä jäi mieleen, että ELSAlla on eri maissa suuria eroja, joita ei välttämättä osata ottaa huomioon

17 kansainvälisellä tasolla tai toisissa maissa. Tämä aiheuttaa mielestäni tarpeetonta tai vaikeasti toteutettavaa sääntelyä kansainväliseltä tasolta alaspäin. Lauantaina jatkoimme strategisten tavoitteiden parissa. Pohdimme, mitä valmisteilla olevan ohjeistuksen strategisista tavoitteista pitäisi pitää sisällään ja mitä täytyy tehdä, jotta strategiset tavoitteet toteutuvat. Näistä asioista jatketaan keskustelua kevään International Council Meetingissä. Iltapäivällä käsittelimme strategista suunnittelua, josta Norja laatii käsikirjaa. Illalla osallistuimme Gala Balliin, joka oli pääpiirteissään hieno illallinen. Sunnuntaina käsittelimme vielä muutamaa sekalaista aihetta, jonka jälkeen arvioimme IPM:ää ja sen onnistumista. Puolen päivän jälkeen suurin osa osallistujista suunnisti jo kohti kotia. Itse lähdin vasta seuraavana aamuna, koska siten oli helpompi sovittaa Suomeen lähtevät lennot. Yleisesti IPM oli hieno tapahtuma ja suosittelen tämän perusteella kaikille lämpimästi ELSAn kansainvälisiin tapahtumiin osallistumista. Toisaalta tapahtumasta jäi sellainen kuva, että kansainvälisellä tasolla tavallinen ELSAn jäsen on hieman unohdettu. Joka tapauksessa tapahtuma loi uskoa siihen, että ELSAssa on hieno ja ainutlaatuinen yhdistys. Jussi Raitanen ELSA News 17

18 ELSA Day ELSA Dayta vietettiin 5.3 ja Turussa järjestettiin tuolloin "Viiniä, pizzaa ja nuorisorikollisuutta -poikkitieteellinen seminaari". Seminaari veti Kirkkotien täyteen kuulijoita. Kuulijoita oli niin oikeustieteellisestä tiedekunnasta kuin muistakin tiedekunnista. Ilmapiiri oli keskusteleva ja tarjoilut maistuivat kuuntelijoille. Ensiksi Turun yliopiston nuorisorikollisuustutkija Henrik Elonheimo kertoi kuuulijoille nuorisorikollisuudesta tuoreimpien tutkimustensa avulla ja osoitti tilastoillaan asioden tämän hetkistä tilannetta. Viisi prosenttia kaikista suomalaisista tekee 50% rikoksista. Naisista yksi prosentti tekee 50% naisten rikoksista, joten rikosten uusintaa tapahtuu paljon. joka kertoi arjestaan ja kokemuksistaan nuorten parissa. Tapahtuma opetti paljon nuorisorikollisuudesta ja avasi kuulijoiden silmiä ongelmille. Nuorisorikollisuuteen on löydyttävä tehokkaita keinoja ja nuorten rikollisuuden torjuminen on yksi helpoin keino torjua aikuisten rikollisuutta ja syrjäytymistä. T.D Tämän jälkeen lavalle pääsi sovitteluohjaaja Riku Laurila Turun kaupungista, joka kertoi meille sovittelusta. Hän puhui sovittelun etenemisestä ja siitä, mitä edellytyksiä sovittelijoilla on. Viimeisenä meille tuli vielä puhumaan Turun vankilan nuoriso-osaston rikosseuraamusesimies Jouni Fernelius, 18 ELSA News

19 Haastattelussa Rikosoikeuden professori Jussi Tapani Joka päivä sanomalehdissä, televisiossa ja internetissä voimme nähdä rikollisuutta käsitteleviä reportaaseja ja juttuja. Median rooli voi olla hyvinkin erilainen ja tapauksesta riippuva. ELSA News haastatteli riksosoikeuden professori ja varadekaani Jussi Tapania aiheesta. Median rooli yhteiskunnassa ja oikeudenmukaisuuden toteutumisessa on keskeinen. Tapanin mielestä tutkiva journalismi ei ole hävinnyt minnekään. Helsingin huumepoliisin ympärillä oleva kohu tuskin olisi saanut samoja mittasuhteita ilman tarkkaavaista mediaa. "Tiedotusvälineillä on tärkeä rooli. Ne voivat kontrolloida, nostaa esille, kyseenalaistaa, selvittää ja tuoda ongelmia julkiseen keskusteluun" kertoo Tapani. Hänen mukaansa esitutkinnasta ja prosessin alkuvaiheesta voidaan uutisoida paljon, mutta kaikissa tapaukissa uutisointi ei ulotu siihen, mitä tuomion jälkeen tapahtuu. "Jokainen rikosjuttu on pitkä tarina esitutkinnasta jopa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen ja voi olla, että uutisointi keskittyy prosessin alkuun eikä välttämättä syyttömyydestä uutisoida" toteaa professori. On tärkeää pohtia, että mikä merkitys on sillä, että joistain tapauksista uutisoidaan joka päivä. "Yleisön roolina on tietty passiivisuus oikeudenkäynnissä ja erityisesti työrauhan antaminen." Voiko media huomio vaikuttaa oikeudenkäyntiin ja voiko siitä hyötyä joku? Tapanin mielestä kukaan ei saisi hyötyä julkisuudesta, vaan ratkaisun pitäisi perustua siihen mitä oikeudenkäynnissä on esitetty. "Osapuolten etu ei ole seurata mediassa olevia painotuksia oikeudenkäynnin aikana. Esitutkinnan aikana asiaa seuraava voi saada esikäsityksiä. Esimerkiksi Aarnion tapaukseen liittyviä asioita on käsitelty paljon mediassa ja on vaikeaa välttää sitä, etteivät asiaa tulevaisuudessa käsittelevät tuomarit olisi jo jollain tavalla sisällä tapauksessa kertoo Tapani. Mediassa on käsitelty rikostentekijöiden ensikertalaisuutta. Nykyään rajana on kolme vuotta. Tapanin mielestä raja ELSA News 19

20 on jollain tavalla mielivaltainen. Hän tarkoittaa tällä sitä, että muutkin rajat olisivat perusteltavissa. "Se on erilaisten argumenttien summa. Keskustelua on käyty törkeimpien rikosten osalta ja se herättää eri tavalla ihmisten huomiota kuin pienemmät rikokset tai talousrikollisuudet" toteaa Tapani. Mitä kovemmin ihmisiä kohdellaan, niin se ei välttämättä edesauta sitä, että rikoksentekijä muuttaisi toimintaansa. "Kun koville ollaan kovia, niin heistä tulee vieläkin kovempia" summaa Tapani. Mitä moitittavampi rikos on, niin sitä kovempi tuomio pitää olla, mutta humaanisuuden on oltava tietty arvo koko prosessissa. Taloudelliset argumentit ja kustannustehokkuus ovat myös arvoja. Laskennallinen pituus, vankien määrä ja taloudellinen hinta kasvaisi, jos ensikertalaisuuden raja olisi pidempi. "Humaanisuus ja taloudelliset argumentit ovat yksi syy nykyiseen rajaan" kertoo professori. Henkirikokset saavat monesti enemmän huomiota, kun taas talousrikokset paljon vähemmän. "Ne koetaan jossain määrin monimutkaisemmiksi ja juttujen kirjoittaminen muuttuu vaikeammaksi" kertoo Tapani. Hän lisää vielä, että niiden kommentointi on Kuvassa Jussi Tapani myös (syyttäjän ja asianajajan puolelta) haastavaa. "Henkirikoksissa on helposti nähtävissä tekijä, uhri ja teko. Kun taas talousrikoksissa on tekijä, joka on tietyissä tapauksissa yhteisö tai oikeushenkilö. Mainittu yhteisö tai oikeushenkilö voivat olla myös rikoksen kohteena. Kaikki muut ihmiset voivat olla myös vedettyinä mukaan esimerkiksi verorikoksissa. Koko ketju muo- 20 ELSA News