Työpajat muutosten kynsissä mitä sote- ja maakuntauudistus tuo tullessaan? Jäsenpalvelupäällikkö Anne Välimaa Vaasa

Transkriptio

1 Työpajat muutosten kynsissä mitä sote- ja maakuntauudistus tuo tullessaan? Jäsenpalvelupäällikkö Anne Välimaa Vaasa

2 TPY pähkinänkuoressa Työpajojen toimintakenttä muutoksessa Sote- ja maakuntauudistuksen tilannekatsaus Mitäs jatkossa?

3 Lyhyesti TPY:stä Työpajakentän ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö, jonka tehtävänä on ehkäistä syrjäytymistä kehittämällä työpajatoimintaa. Vahvistaa toiminnallaan työpajojen toimintaedellytyksiä ja työpajaammattilaisten osaamista. 254 jäsenorganisaatiota Perusrahoituksesta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisoyksikkö yksi opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämistä nuorisotyön palvelu- ja kehittämiskeskuksista 7 työntekijää 10-henkinen hallitus, jonka puheenjohtajana kansanedustaja Anneli Kiljunen toiminnanjohtaja Mari Ahonen-Walker Jäsenpalvelut: alueellinen toiminta, koulutukset, tapahtumat Tieto ja vaikuttaminen: tiedon kerääminen & analysointi, vaikuttamistyö, laatutyö, Sovari, STL Tukipalvelut: johtaminen, hallinto, viestintä

4 Alueelliset ALU-verkostot Työpajakentän alueellisia verkostoja on 13, joista yksi on ruotsinkielinen ULA-verkosto Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ALU-koordinaattori Anna Turja ja ULA-verkoston koordinaattori Rainer Lytz AVI Työpajatoiminnan kehittäminen ALU TPY

5 ALU-verkostojen sivusto Alueellisten verkostojen sivusto aukeaa pian! Alueellisia uutisia ja ajankohtaista tietoa kaikkien alueiden toiminnasta

6 Tulevia tapahtumia Synergia-seminaari Hämeenlinnassa Osaamisen tunnistaminen ja oppilaitosyhteistyö TPY:n syyskokous ja 20-vuotisjuhla Helsingissä Ehdokkaat hallituksen puheenjohtajaksi ja jäseniksi mennessä Valtakunnalliset Työpajapäivät Jyväskylässä Teemana Muutoksen mahdollisuus 5/2018 Ihanko pihalla? Kemissä Työpajanuorten taide- ja kulttuuritapahtuma Ajankohtaista tietoa tapahtumista ja koulutuksista sekä koulutustallenteita löytyy nettisivultamme

7 Tpy:n viestintäkanavat Nettisivut Facebook Twitter ja Jäsenkirjeet ja sidosryhmäkirjeet Julkaisut ja esitteet Pajainfo noin 3 viikon välein ajankohtaista tietoa työpajatoiminnasta, lakimuutoksista, koulutuksista ja tapahtumista -> voi tilata omaan sähköpostiosoitteeseen!

8 Työpajojen toimintakenttä muutoksessa

9 Työpajatoiminta tänään Sosiaalihuoltolaki JTYP-laki Laki kotoutumisen edistämisestä TE-palvelut kotoutumisen toimenpiteet palkkatuki työkokeilu kuntouttava työtoiminta Laki kuntouttavasta työtoiminnasta sosiaalitoimi sosiaalinen kuntoutus työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus KELA kuntoutusstandardit paikalliset sopimukset oppilaitokset UUSI! Ammatillisen koulutuksen reformi nuorisopolitiikka koulutuspolitiikka työllisyyspolitiikka sotepolitiikka etsivä nuorisotyö valtionrahoitus Nuorisolaki UUSI!

10 Työpajatoiminnan kannalta keskeisiä uudistuksia koulutuspolitiikka Kasvupalveluuudistus Maakuntauudistus Sote-uudistus Kuntoutuksen kokonaisuudistus Ammatillisen koulutuksen reformi nuorisopolitiikka työllisyyspolitiikka sotepolitiikka Nuorisolaki

11 Sote- ja maakuntauudistus

12 Maakunta on julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on alueellaan itsehallinto. Suomen 18 maakunnan toiminta käynnistyy Sote- ja maakuntauudistuksessa uuteen maakuntaorganisaatioon siirtyy tehtäviä ELY-keskuksista, TEtoimistoista, aluehallintovirastoista, maakuntien liitoista ja muista kuntayhtymistä sekä kunnista. Maakunnat vastaavat alkaen: sosiaali- ja terveydenhuollosta, pelastustoimesta, ympäristöterveydenhuollosta, alueellisista kehittämistehtävistä ja elinkeinojen edistämisen tehtävistä, maakuntakaavoituksesta, maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistämisestä sekä maakunnalle lain perusteella annettavista muista alueellisista palveluista. Lähde: alueuudistus.fi

13 Työnjako kunta maakunta valtio Maakuntien tehtävien perustana on selkeä työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä. Maakuntalakiehdotuksen 6 :n mukaan maakunta hoitaa sille lailla säädettyjä tehtäviä tehtäväaloilla, joita säännöksessä mainitaan 31. Näistä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu on merkittävin Lähde: alueuudistus.fi

14 Lähde: alueuudistus.fi

15 Sote-palvelujen järjestäminen Maakunta järjestää julkisesti rahoitetut sosiaali- ja terveyspalvelut Maakunta määrittelee palvelujen tarpeen, määrän ja laadun sekä niiden tuottamistavan Maakunta vastaa että palvelut saatavissa yhdenvertaisesti ja ne ovat yhteen sovitettuja kokonaisuuksia lähellä asiakkaita Miten ja millaisia palveluja maakunta saa tuottaa itse on edelleen auki Palvelujen tuottaminen itse, palvelujen kilpailuttaminen, palvelujen ostaminen asiakkaille sekä asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin käyttäminen. Palvelujen tuottajien täytettävä perusvaatimukset ja maakuntien lisävaatimukset ja rekisteröidyttävä

16 Perustuslakivaliokunnan lausunto PeVL 26/2017 vp Maakunnan yhtiöittämisvelvoite on ongelmallinen Maakuntaitsehallinnon kansanvaltaisuuden kannalta, hallinnollinen ohjaus ja valvonta, julkiset hallintotehtävät Palvelujen saatavuuden kannalta varautuminen esim. markkinapuutetilanteeseen Kunta, kuntayhtymä tai niiden tytäryhteisö eivät saa tuottaa maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja -> Kunnallista itsehallintoa rajoittavan säännöksen perusteltavuutta on sen kilpailuasetelmaan viittaavan perustelun johdosta arvioitava uudelleen. Valinnanvapausmalli ongelmallinen - ehdotetun laajuisen valinnanvapausmallin käyttöönoton on syytä tapahtua vaiheittain. Vaiheistaminen voidaan toteuttaa ajallisella, asiallisella ja alueellisella ulottuvuudella. Suomen olosuhteisiin huonosti sopiva tai yksityiskohdissaan keskeneräinen malli voi heikentää väestöryhmien välistä yhdenvertaisuutta ja vaikeuttaa palveluiden saatavuutta ja sitä myötä myös kustannusten kasvun hillitsemistä. Tosiasiallinen tasa-arvo julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa, palvelujärjestelmään syntyy alueellisia eroja palvelujen saatavuudessa, saavutettavuudessa ja laadussa. Tarve tarkentaa ja täsmentää useita kohtia lakiesityksessä (mm. palveluntuottajien rekisteröintikriteerit) Uudistuksen asianmukainen toteuttaminen ehdotetussa aikataulussa on erittäin epätodennäköistä tai jopa käytännössä mahdotonta

17 Kasvupalvelu-uudistus Yhdistää kasvupolitiikan ja alueiden kehittämisen tavoitteet laaja-alaiseksi kokonaisuudeksi, jossa yhdistyvät osaavan työvoiman, yrittäjyyden ja yritysten kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet asiakaslähtöiseksi palvelukokonaisuudeksi. Maakunnalliset kasvupalvelut: tehtäviä TE-toimistoilta, ELYkeskuksilta ja maakuntien liitoilta Kunnilla paikallinen elinkeinopolitiikka, elinvoima Uudenmaan erillisratkaisu Kasvupalveluiden tuottaminen markkinaehtoisesti monituottajamallilla: yksityisoikeudelliset yhteisöt, säätiöt tai yksityiset elinkeinonharjoittajat Kuntien markkinoilla toimivat yhtiöt voivat toimia kasvupalveluiden tuottajina (ei hankintalain mukainen sidosyksikkö) Palveluntuottajat maakunta valitsisi kilpailutuksen tai hyväksymismenettelyn kautta

18 Kasvupalvelut: Luonnos HE:ksi laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta Luonnosesitys sisältää kolme uutta lakiehdotusta: 1. lakiehdotus: laki julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista 2. lakiehdotus: laki alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta 3. lakiehdotus: laki yksityisistä rekrytointipalveluista. Seuraavat voimassa olevat lait kumottaisiin: laki julkisesta työvoima-ja yrityspalvelusta (916/2012) laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (1369/2014) laki alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (7/2014) laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi (9/2013) laki sosiaalisista yrityksistä (1351/2003). Lisäksi muutettaisiin työttömyysturvalakia ja eräitä muita lakeja

19 Poimintoja kasvupalvelujen sisällöistä Rekrytointipalveluna maakunnan tulisi välittää tietoa osaavan työvoiman saatavuudesta ja työtilaisuuksista, antaa rekrytointiin ja työnhakuun liittyvää neuvontaa sekä yhteensovittaa työtilaisuuksia ja työnhakijoita. Osaamispalveluna maakunnassa tulisi olla tarjolla ammatinvalinta- ja uraohjausta sekä ei-tutkintotavoitteista kasvupalvelukoulutusta. Maakunta voi järjestää muita rekrytointia ja työnhakua tukevia sekä osaamista kehittäviä palveluja, joista tarkemmin määritellään vain työkokeilu. Työnhakuprosessin aloittaminen, ensimmäinen palvelutarpeen arviointi ja jatkokontaktointi pääasiassa digitaalista. Työnhaun aloittaminen olisi erikseen pyydettäessä mahdollista maakunnan toimipisteissä. Esityksessä säädetään monialaisesta palvelutarpeen arvioinnista ja palvelujen yhteensovittamisesta, joita ajatellaan tehtävän nykyisisten aikarajojen puitteissa (6 kk/ 1 vuosi)

20 Mitäs jatkossa?

21 Lähde: alueuudistus.fi

22 Lähde: alueuudistus.fi

23 Toimintaympäristön muutokset maakunnalliset palvelut kasvupalvelut sotepalvelut yhdyspinnan palvelut koulutus nuorisotyö kunnalliset palvelut

24 Avoimia kysymyksiä maakunnalliset palvelut yleiskatteellisuus palvelukokonaisuudet? palvelujen hankintakriteerit? kasvupalvelut sotepalvelut lähipalvelut? käytössä olevat toimenpiteet? vaikeasti työllistyvien palvelut? yhdyspinnan palvelut kunnallisten työpajojen yhtiöittäminen? koulutus nuorisotyö kuntien rooli työllisyyden hoitamisessa? toiminnan nuorisotyöllinen lähtökohta? kunnalliset palvelut valmentautujien toimeentulo?

25 Lähde: alueuudistus.fi

26

27 Lähde: alueuudistus.fi

28 Yleiskatteellisuuden haaste kasvupalveluiden näkökulmasta Lähde: Sotkanet; HS ; THL; karttakeskus

29 Eriytyvät työpajapalvelut? Maakuntien markkinoilla toimivat organisaatiot Maakunnan oma palvelutuotanto kasvupalvelut sotepalvelut Yhdyspinnan ylittävät organisaatiot koulutus nuorisotyö Kunnallisia palveluita tuottavat organisaatiot

30 Kiitos!