Palvelu- ja toimintasuunnitelma

Transkriptio

1 Palvelu- ja toimintasuunnitelma

2 1 Meriva sr palveluntuottajana Toimialat, koko ja tilat Nykyinen toiminta ja sen ostajat Tunnuslukuja säätiöstä Ohjaava henkilökunta Säätiön painopistealueet Työmarkkinoille kuntouttavat ja työelämäosallisuutta vahvistavat sosiaalisen työllistämisen palvelut Työmarkkinoille valmentavat palvelut Työhönvalmennus palkkatyössä Työkokeilu työpaikalla Yksilöllinen työhönvalmennus Uraohjaus Työssäoppimis- ja työharjoittelupaikkoja Työmarkkinoille kuntouttavat palvelu Sosiaalihuoltolain mukainen työelämäosallisuutta vahvistava työpajatoiminta sekä ryhmämuotoinen valmennus ja kuntoutus Yhdyskuntapalvelu Kuntouttava työtoiminta Ohjattu kuntouttava työtoiminta Syvennetty kuntouttava työtoiminta Opinnollistaminen Kehitysvammaisten työtoiminnan palvelut Kehitysvammaisten työtoiminta Avotyöhön valmentava intensiivijakso Avotyövalmennus Yhteisöpalvelut Kierrätys Muille kuin kaupungille tuotetut työmarkkinoille kuntouttavat ja valmentavat lisäpalvelut Työkokeilu VKK ja vakuutusyhtiöt Työhönpaluun suunnitelma Maahanmuuttajien ryhmäpalvelu Nuorten työpajatoiminta Pajakoulu, Lappia Seuranta ja arviointi

3 1 Meriva sr palveluntuottajana Meriva sr (ent. Meri-Lapin Työhönvalmennus säätiö) on sosiaalipalvelujen tuottaja. Säätiön tarkoituksena on järjestää sosiaalisena palveluna työtoimintaa pitkäaikaistyöttömille, syrjäytymisuhan alaisille nuorille, vajaakuntoisille, mielenterveyskuntoutujille, vammaisille ja muille vaikeasti työllistyville henkilöille sekä järjestää ja kehittää muuta tähän liittyvää kuntouttavaa toimintaa ja koulutusta. Meriva sr on ammatillisen kuntoutuksen ja koulutuksen monipalvelukeskus. Säätiö on tarjonnut vuosittain n. 500 asiakkaalle työ- ja toimintakyvyn sekä eläke-edellytysten arviointia mm. Kansaneläkelaitokselle, eläkevakuutusyhtiöille, TE-toimistolle ja kunnille. Vuoden 2015 budjetin mukainen liikevaihto on noin 2,1 milj.. Säätiö työllistää vuosittain n. 100 henkilöä. Säätiö on Kemin kaupungin, Keminmaan kunnan, Kemin seurakunnan ja 10 alueellisen sosiaali- ja terveysjärjestön perustama. Säätiö on Kansaneläkelaitoksen hyväksymä palveluiden tuottaja. Koulutuksen, valmennuksen, kuntoutuksen ja työn avulla vahvistamme asiakkaiden työelämäosallisuutta ja työmarkkinoille kuntoutumista. 2 Toimialat, koko ja tilat Säätiön toimintayksiköt ovat: pesula, auto- ja metallipaja, Oklaholmankadun kierrätysyksikkö, Monitarmo kiinteistö- ja kotipalvelut, Valtakadun kierrätysyksikkö sekä GoodWill myymälä Peruspalveluina kaikilla yksiköillä ovat: o työelämään tutustuminen o työkokeilu o työharjoittelu o palkkatukityö o työnohjaus o työhönvalmennus o kuntouttava työtoiminta Kierrätysyksikkö Oklaholmankadulla ottaa vastaan kaiken kierrätysmateriaalin ongelmajätteitä lukuun ottamatta. Tilaa on 380 m 2. Toimitiloissa kunnostetaan ja remontoidaan huonekaluja. Työkalustukseen kuuluu monipuolinen valikoima käsityökaluja sekä pienimuotoiseen puuntyöstöön tarvittavia koneita. GW-Myymälä ja Monitarmokoti- ja kiinteistöpalvelut sekä kierrätystyö sijaitsevat Valtakatu 27-29, pinta-alaltaan yhteensä n. 800m². Tuunauksesta totta ja paikkauksella parempaa hankkeen työskentelytilat toimivat myös Valtakadulla.

4 4 Karjalahdella sijaitsevalla pesulalla on tiloja 582 m², jotka jakaantuvat pyykin vastaanotto-, pesula- ja jälkikäsittelytiloihin. Pesulan yhteydessä sijaitsevat myös säätiön koulutustilat. Auto- ja metallipajalla on tiloja n. 950 m 2. Auto- ja metallipajalla on monipuolinen kone- ja laitekanta metallin käsittelyyn mm. kärkisorveja, porakoneita, metallisahoja, levyleikkuri, särmäyspuristin, levymankeli, putkentaivutin, hitsauslaitteet ym. Autopajan kehittely jatkuu vielä, mutta sen työtoiminnat suunnitellaan erityisesti nuorten asiakkaiden tarpeisiin. Valtakadun yksikkö tarjoaa asiakkaille myös räätälöityjä työmahdollisuuksia toimistotyössä. Hallinnon töitä ovat mm. laskutus, asiakaskaspalvelu, avustavat kirjanpidon työt sekä avustavat ATK työt. Hankerahoitusta säätiö sai Kierrätyksen työllistämis- ja kehittämishankkeeseen. Lapin AMK:n hallinnoimassa SOKU-hankkeessa säätiö on osatoteuttaja. RAY myönsi säätiölle rahoituksen Kemin Kansalaistalo hankkeeseen. Työvoiman palvelukeskuksen säätiön työhuoneessa on mahdollisuus tavata verkostoa ja asiakkaita. Yksilövalmentajien toimitilat sekä ryhmä- ja kokoustoiminnassa käytettävät tilat sijaitsevat vuonna 2017 Monikulmassa (Valtakatu 11-13), koostuen yhteensä 240m²stä. 3 Nykyinen toiminta ja sen ostajat Säätiö tuottaa vajaakuntoisille, pitkäaikaistyöttömille, mielenterveyskuntoutujille ja muille vaikeasti työllistyville henkilöille työhönvalmennukseen ja kuntoutukseen liittyviä palveluja. Työhönkuntoutusta ja -valmennusta myydään henkilökohtaiseen suunnitelmaan perustuen lähikunnille, sosiaalitoimelle, TE- toimistolle, ELY-keskukselle (hankkeet), Kelalle ja vakuutusyhtiöille sekä erinäisille kuntoutukseen ja valmennukseen keskittyville hankkeille. Työhönvalmennuspaketin sisältö räätälöidään yhteistyössä asiakkaan ja maksavan tahon kanssa. Tällä hetkellä suurimmat asiakkaat ovat Kemin kaupunki, Lapin TE-toimisto, Lapin ELY-keskus sekä Kansaneläkelaitos. Lisäksi säätiön toimintaan sisältyy mm. hankkeiden hallinnointia ja toteutusta, jotka osaltaan lisäävät työhönvalmennuksen vaikuttavuutta. Hankkeiden avulla voidaan laajentaa säätiön toimintaa ja ne toimivat jatkopolkuina työhönvalmennuksen jälkeen. Vuodelle on rahoitus saatu nuorten työpajatoiminnalle.

5 5 4 Tunnuslukuja säätiöstä Vuosi 2014 Säätiöllä oli eri toimenpiteissä vuonna 2014 asiakkuuksia eri palveluissa 450 (eri henkilöitä 343). Säätiö tuotti työpäiviä seuraavasti: o palkkatuettu- tai palkkatyö o työkokeilu TEM o kuntouttava työtoiminta o kela kuntoutus 358 o ryhmäpalvelu 532 o yksilöllinen työhönvalmennus 315 o työssäoppijat 490 o suojatyö 825 o yhdyskuntapalvelu 137 o kehitysvammaisten työtoiminta 2532 Vuosi 2015 Säätiöllä oli eri toimenpiteissä vuonna 2015 asiakkuuksia eri palveluissa 576 (eri henkilöitä 427). Säätiö tuotti työpäiviä seuraavasti: o palkkatuettu- tai palkkatyö o työkokeilu TEM 1437 o kuntouttava työtoiminta 8318 o kela kuntoutus 723 o ryhmäpalvelu 95 o yksilöllinen työhönvalmennus 796 o työssäoppijat 366 o suojatyö 1086 o yhdyskuntapalvelu 65 o kehitysvammaisten työtoiminta Ohjaava henkilökunta 2016 Yleishallinto Halonen Hilkka, toimitusjohtaja Holland Tero, vastaava (Auto- ja Metalli, Pesula) Kujanpää Eija, henkilöstöpäällikkö Työyksiköt Filppula Jussi, työnohjaaja Haataja Seppo, työnohjaaja Halttu Henna, työnohjaaja Harjula Eija, ohjaaja / työnohjaaja Koivuaho Marko, vastaava työnohjaaja Nevanperä Aila, työnohjaaja Pekkinen Janne, vastaava työnohjaaja Ravander Sirpa, työnohjaaja Rapo Pekka, työnohjaaja

6 6 Säilynoja Esko, työnohjaaja Yksilö- ja ryhmäohjaus Pajamäki Kirsi, johtava yksilövalmentaja Herlevi Satu Helin Raisa Hyvärinen Sanna Korhonen Jukka Kujala Merja Metsävainio Tanja (tuntityö) Tihinen Satu (hanke) Hämäläinen Pirjo, psykologi (ostopalvelu) Nyman Jonna, fysioterapeutti (ostopalvelu) 6 Säätiön painopistealueet 2017 o Työllisyydenhoidon haasteisiin vastaaminen; asiakasohjausprosessien ja uusien työmarkkinoille kuntouttavien palvelukokonaisuuksien vakiinnuttaminen sekä säätiön asiakaspaikkojen käyttöaste 100 % o Kilpailukyvyn vahvistaminen työhönvalmennus- ja työhönkuntoutuspalveluissa o Työpajojen työhönvalmennusprosessien kehittäminen o Valmennusta tukevan asiakaslähtöisen tuotannon sekä alihankinnan lisääminen ja monipuolistaminen o Talouden sopeuttaminen 7 Työmarkkinoille kuntouttavat ja työelämäosallisuutta vahvistavat sosiaalisen työllistämisen palvelut 7.1 Työmarkkinoille valmentavat palvelut Työhönvalmennus palkkatyössä palkkatyöpäivää 46 työllistetylle. Palkkatyö on tarkoitettu kemiläisille pitkäaikaistyöttömille, vammaisille, vajaakuntoisille, velvoitetyöllistettäville ja kesätyöntekijöille. Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu työ- ja elinkeinotoimiston myöntämä tuki, jota voidaan myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin. Palkkatuella järjestettävän työn tarkoituksena on parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille.

7 7 Palkkatuen myöntäminen edellyttää, että tuella palkattavan tuottavuuden arvioidaan olevan tarjolla olevassa työtehtävässä alentunut osaamisessa ja ammattitaidossa olevien puutteiden, työttömyyden keston, vamman tai sairauden taikka muun syyn johdosta. Työhönvalmennus palkkatukityössä on valmennusta, jonka tavoitteena on pyrkiä parantamaan työllistetyn suorittamisedellytyksiä ja tukea häntä työ- ja ansiokyvyn saavuttamisessa. Työhönvalmennuksessa harjoitellaan työelämän edellyttämiä perustaitoja. Valmennuksen edistyessä tavoitteita tarkennetaan ja työllistämisen loppupuolella on mahdollista ohjatusti kokeilla asiakkaan työhönvalmiuksia ulkopuolisen sijoituksen avulla. Työllistämisjaksoon voidaan liittää myös opintoja jolloin työllistetyllä on mahdollisuus saada esimerkiksi osatutkinto osana työjaksoa. Työhönvalmennuksen aikana kokeillaan tarvittaessa erilaisia työtehtäviä, joko Merivan työyksiköissä tai ulkopuolisissa työpaikoissa. Palkkatukityöllistetyllä on mahdollisuus saada ohjausta ATK:n ja internetin käytössä. Työllistetyllä on myös mahdollisuus saada tietoa elämänhallintaan ja terveyden edistämiseen liittyvissä asioissa. Tarpeen mukaan hän voi osallistua erilaisiin säätiöllä järjestettyihin ryhmätoimintoihin, mikäli ne edistävät hänen työmarkkinavalmiuksiaan. Tarvittaessa työllistetty ohjataan muihin asiantuntijapalveluihin ja vapaa-ajan toimintoihin. Työhönvalmennuksen aikana työllistetyllä on mahdollisuus yksilötapaamisiin omaohjaajan / yksilövalmentajan kanssa palkkatukijakson aikana viikoittain. Työparina työskentelee aina omaohjaaja / yksilövalmentaja ja työyksikössä oleva ohjaaja. Näin varmistetaan että työllistetyllä on päivittäin tuki ja ohjaus työyksikössä. Työhönvalmennuksen runkona on ohjattu työ osastoilla. Ohjattuun työhön kuuluu työn opettaminen, valmentautujan työmarkkinavalmiuksien tukeminen ja edistymisen seuranta. Työn tekemisen lisäksi ohjelmaan kuuluu henkilökohtaista ohjausta. Keskeisimpiä tavoitteita ovat ammatillisten ja työhön liittyvien suunnitelmien selkiyttäminen. Sekä työllistetty itse että lähiohjaaja tekevät selviytymisen arviointia, jota käydään läpi yhdessä lähiohjaajan sekä yksilövalmentajan kanssa. Jatkosuunnitelma laaditaan yhdessä yksilövalmentajan kanssa työllistetyn vahvuuksien ja suuntautumisen pohjalta. Loppulausunto työssäselviytymisestä ja suositelluista jatkotoimenpiteistä toimitetaan myös asiakkaan itsensä lisäksi myös te-toimistolle. Työhönvalmennukseen kuuluvat seuraavat elementit: o Ohjattu työ osastoilla, työn opettaminen ja työssä tukeminen o Tavoitteen mukaiset tehtävät o Henkilökohtainen työllistämissuunnitelman ohjaus o Henkilökohtainen työssä selviämisen ohjaus o Henkilökohtainen ammatinvalintaohjaus (esimerkiksi AVO testi ja

8 8 yksilövalmentajan kanssa keskustelut) o Merivan oma koulutuspäivä 1 krt/kk o Osaamistodistus henkilöille joilla ei ole ammatillista tutkintoa tai jotka ovat vaihtamassa alaa Työkokeilu työpaikalla 1170 työkokeilupäivää 39 kemiläiselle työttömälle. Työ- ja elinkeinotoimisto voi ohjata henkilöasiakkaan: 1) ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen selvittämiseksi koulutuskokeiluun oppilaitokseen tai työkokeiluun työpaikalle; tai 2) työmarkkinoille paluun tukemiseksi työkokeiluun työpaikalle. Työkokeilun järjestäjänä voi olla yritys, yksityinen elinkeinonharjoittaja, kunta, kuntayhtymä, muu yhteisö, säätiö tai valtion virasto taikka laitos. Työkokeilua koskevaan sopimuksen mukaan kokeilun järjestäjän tulee työkokeilun päätyttyä antaa työ- ja elinkeinotoimistolle arvio henkilöasiakkaan soveltuvuudesta työhön, ammattiin tai alalle sekä, jos työkokeilu on järjestetty työmarkkinoille paluun tukemiseksi, työelämävalmiuksien ja osaamisen kehittämistarpeista. Työkokeilua voidaan uuden lain mukaan sopivan työ- ja koulutusvaihtoehdon löytämiseksi eli koskee henkilöitä, joilla ei vielä ole ammattia ja henkilöitä, jotka miettivät ammatin vaihtoa. Työkokeilua voidaan käyttää myös työhön palaamisen tueksi tilanteessa, joissa henkilö on ollut pitkään poissa työmarkkinoilta pitkittyneen työttömyyden tai muiden esim. perhevapaiden vuoksi. Tavoitteena on yhdessä asiakkaan kanssa selvittää työpaikalla tapahtuvan työkokeilun ja yksilöohjauksen avulla hänelle soveltuvat työtehtävät ja tukea asiakkaan työelämässä jatkamista ja työelämään pääsyä. Työkokeilun tarkoituksena on selkiyttää asiakkaan ammatillisia vaihtoehtoja ja antaa tietoa asiakkaalle niistä työtehtävistä, joihin asiakas soveltuu ja joihin hän jatkossa voisi työllistyä tai kouluttautua. Työkokeilu toteutetaan Merivan omissa työyksiköissä. Yksilöaikoja ovat mm. ohjauskeskustelut ja tukeminen työkokeilupaikan saannissa avoimilta työmarkkinoilta sekä alkukartoitus asiakkaan nykytilanteesta. Työkokeilu toteutetaan suunnitelman mukaan, jota voidaan asiakkaan tarpeiden mukaan täsmentää alkukartoituksen jälkeen. Valmennus koostuu

9 9 ohjauskeskusteluista, työstä ja alkukartoituksesta. Työkokeiluun sisältyy myös kerran kuussa toteutettava Merivan oma koulutuspäivä. Työkokeilun kokonaiskesto on vähintään 20 ja enintään 120 päivää. Pituus ja rakenne voivat vaihdella asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaan Yksilöllinen työhönvalmennus 500 tuntia 50 kemiläiselle asiakkaalle, kesto yksilöllisen tarpeen mukaan, sovitaan yhteistyössä verkoston kanssa. Tavoitetta sekä sopimuksen kestoa tarkistetaan yksilövalmennuksen edetessä. Keskimäärin kesto 3-6 kuukautta. Palvelu on tarkoitettu säätiöjakson jälkeiseen aktiivitoimeen kaupungin yksiköissä, yhdistyksissä tai yrityksissä. Työhönvalmennuksen aikana asiakkaalle etsitään työkokeilu-, palkkatuki- tai työpaikka ja tuetaan työpaikalla selviytymistä. Asiakasta voidaan tukea hänen siirtyessään koulutukseen, työelämään sekä myös erilaisissa elämänhallinnallisissa asioissa palveluohjauksen keinoin. Tavoitteena on työhön tai koulutukseen jatkosijoittuminen toimenpiteen päätyttyä. Palvelu toteutetaan Kemissä Meri-Lapin Työvoiman palvelukeskuksessa sijaitsevassa säätiön huoneessa, Merivan omissa keskustelutiloissa, osittain puhelimitse, sähköpostitse ja / tai tapaamalla asiakasta esim. hänen työpisteellään. Ensimmäisessä tapaamisessa sovitaan palvelun tavoite tilaajan (kunta) ja asiakkaan tarpeen mukaisesti. Asiakkaan osaaminen ja kiinnostukset kartoitetaan ja tehdään lista työnantajista, joihin otetaan yhteyttä. Työhönvalmentaja tukee asiakasta yhteydenotoissa ja ottaa tarvittaessa yhteyttä työnantajiin, sekä auttaa mahdollisten hakemusten teossa. Työhönvalmentaja tukee asiakasta myös työn löytymisen jälkeen työpaikalla selviytymisessä seurantakäynnein tarvittaessa. Tarvittaessa työhönvalmentaja avustaa myös eri viranomaisten luona asioinnissa sekä opastaa asiakasta työpaikalla työpaikan sääntöihin ja käytäntöihin pyrkien myös siten varmistamaan asiakkaan sijoittumisen työhön/koulutukseen ja siellä selviytymisen. Työhönvalmentaja voi tarvittaessa tukea myös työnantajaa. Palvelun päätyttyä työhönvalmentaja tekee työnantajan palautteen perusteella lausunnon työssäselviytymisestä tilaajalle.

10 Uraohjaus Uraohjaus on tarkoitettu työttömille kemiläisille työnhakijoille, jotka hyötyvät tiiviistä, muutamasta tapaamiskerrasta koostuvasta, kasvokkain tapahtuvasta uraohjauksesta. Tavoitteena on saada kattava kuva asiakkaan tilanteesta, mahdollisista tuen tai palvelujen tarpeesta sekä tukea asiakasta tämän ammatillisten tavoitteiden sekä alustavan ammatillisen suunnitelman laadinnassa. Uraohjauskäyntejä on asiakkaan tarpeesta ja tilanteesta riippuen 1-5 kertaa, yhteensä 1kk aikana. Uraohjaus käynnistyy alkuhaastattelulla, jossa käydään läpi asiakkaan koulutus- ja työhistoriaa, työkykyä sekä elämäntilannetta. Alkuhaastattelussa myös selvitetään mahdollisia tuen tarpeita sekä laaditaan alustavaa työnjakoa ja suunnitelmaa jatkolle. Tapaamiskertojen välille asiakkaalle annetaan itsenäisiä tehtäviä, liittyen muun muassa työnhakuun, oman osaamisen ja mielenkiinnon kohteiden kartoittamiseen sekä muita, ammatillisia suunnitelmia tukevia tehtäviä. Näitä käydään uraohjauskerroilla asiakkaan kanssa läpi. Ohjauksen aikana laaditaan suunnitelmaa mahdollisista työ-, työkokeilu-, opiskelu- tai koulutuskokeilupaikoista, joita asiakas itsenäisesti sekä uraohjaajan tukemana selvittää. Niin ikään ohjaus sisältää palveluohjausta TNO-tyyppisesti eli asiakkaan tiedottamista, ohjausta ja neuvontaa kohti tarkoituksenmukaisia palveluita. Ohjauksesta laaditaan tiivis loppuyhteenveto asiakkaalle sekä ohjaavalle taholle, kahden viikon kuluessa ohjauksen päättymisestä. Yhteenvetoon kirjataan kuvaus asiakkaan työ- ja koulutushistoriasta, elämäntilanteesta ja työkyvystä sen mukaan mikä tarpeen ammatillisten suunnitelmien kannalta, tieto mahdollisista tuen tai palvelujen tarpeista, asiakkaan ammatilliset tavoitteet ja alustava suunnitelma. Yhteenvetoon kirjataan myös suositus jatkotoimenpiteistä Työssäoppimis- ja työharjoittelupaikkoja 516 päivää Työharjoittelu ja työssäoppiminen tarkoittavat opintoihin sisältyviä pakollisia opintojaksoja, joiden aikana opiskelija perehtyy käytännön työelämään opiskelemallaan alalla. Ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa tätä kutsutaan työharjoitteluksi, ammatillisella toisella asteella työssäoppimiseksi. Harjoittelun sisällöt, tavoitteet, laajuus yms. yksityiskohdat on määritelty koulutusohjelmittain.

11 11 Työharjoittelun aikana opiskelija perehtyy ohjatusti oman ammattialansa käytännön työtehtäviin todellisessa työympäristössä. Harjoittelun tavoitteena on antaa opiskelijalle mahdollisuus soveltaa teoriassa oppimiaan asioita käytäntöön sekä kehittää valmiuksia itsenäiseen työskentelyyn. Harjoittelu valmentaa opiskelijaa tuleviin työtehtäviin sekä tukee ja täydentää koulutusohjelman mukaista opiskelua. Työssäoppiminen on osa ammatillista toisen asteen perustutkintoa. Oppiminen tapahtuu oppilaitoksen ulkopuolella työpaikalla, aidossa työympäristössä. Työssäoppijat ohjautuvat säätiölle maahanmuuttajakoulutuksesta, Lappiasta ja Luovista. Työssäoppimisen tarkoituksena on siis antaa ammattiin valmistuvalle opiskelijalle käytännön kokemusta alan työtehtävistä jo opiskeluaikana, sekä lisätä opiskelijan tietoa työmarkkinoista ja työelämän pelisäännöistä. Opiskelija oppii työpaikalla osan tutkintoon kuuluvasta ammattitaidosta, joka on määritelty koulutusohjelmakohtaisessa opetussuunnitelmassa. 7.2 Työmarkkinoille kuntouttavat palvelu Sosiaalihuoltolain mukainen työelämäosallisuutta vahvistava työpajatoiminta sekä ryhmämuotoinen valmennus ja kuntoutus 1448 työtoimintapäivää 11 kemiläiselle asiakkaalle. Työelämäosallisuutta vahvistava työpajatoiminta on tarkoitettu erittäin heikossa työmarkkina-asemassa tai työmarkkinoiden ulkopuolella oleville henkilöille, esim. päihde- ja mielenterveydenongelmista kärsiville. Toiminnan tavoitteena on säätiön työpajatoiminnan avulla ylläpitää ja edistää toimintakykyä ja vahvistaa osallisuutta. Työtoiminta järjestetään asiakkaan toiveen / ammatin mukaan joko metalli, pesula-, siivous-, keittiö- tai kierrätystyössä. Työtoiminnan sisältö o ohjattu työ, työn opettaminen ja siinä tukeminen o työosuusraha 7.2 Yhdyskuntapalvelu 80 päivää 8 kemiläisille asiakkaalle Yhdyskuntapalveluun tuomitulle tehdään palvelusuunnitelma rikosseuraamuslaitoksen kanssa. Suunnitelmassa määritellään palvelusajat ja tehtävät. Palvelusuunnitelman toteutumista valvoo rikosseuraamuslaitos. Tehtävät ovat avustavia tehtäviä. Työaika on keskimäärin 3-4 tuntia 2 kertaa viikossa. Palveluaika säätiöllä vaihtelee suorittajan mukaan.

12 12 Yhdyskuntapalveluun sisältyy työnohjaus työyksikössä. Työttömän työnhakijan kyseessä ollessa palvelun aikana suorittaja tekee cv:n ja työhakemuksen yhdessä työnsuunnittelijan kanssa. Lisäksi suorittaja laatii yhdessä työnsuunnittelijan kanssa työllistymisen suunnitelman. Palvelun aluksi suorittajalle tehdään alkuhaastattelu ja palvelun aikana suorittajan on mahdollista tehdä itsearviointia. 7.3 Kuntouttava työtoiminta Kuntouttavaan työtoimintaan sisältyy syvennetty kuntouttava työtoiminta sekä ohjattu kuntouttava työtoiminta. Kuntouttavan työtoiminnan päiviä säätiö tuottaa 3341 kuntoutuspäivää 114 kemiläiselle asiakkaalle. Kuntouttavan työtoiminnan yleiset tavoitteet ovat asiakkaan työmarkkinavalmiuksien parantaminen, elämänhallinnan, sosiaalisten- ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen sekä asiakkaan omien voimavarojen ja taitojen löytäminen ja vahvistaminen. Kuntouttavan työtoiminnan yhtenä tärkeänä tavoitteena on saada asiakas itse omalla toiminnallaan sitoutumaan asetettuihin tavoitteisiin ja näkemään oma elämäntilanteensa kokonaisvaltaisesti. Tavoitteita laadittaessa otetaan huomioon asiakkaan ikä, koulutus, työkokemus, terveydentila ja elämänhallinnalliset ongelmat mm. päihdeongelma. Tavoitteita laaditaan niin asiakkaan arjesta katsoen kuin sellaisten esteiden poistamista ajatellen, jotka vaikeuttavat mm. työllistymistä tai kouluttautumista. Kuntouttavan työtoiminnan kesto on 3 kuukaudesta 24 kuukauteen, 1-4 päivää työajan ollessa vähintään 4 tuntia päivässä. Työtoiminta sovitetaan asiakkaan työ- ja toimintakyvyn sekä osaamisen mukaisesti niin, että se on päivittäistä toimintakykyä ylläpitävää, aktivoivaa ja kuntouttavaa toimintaa. Lisäksi on tärkeää, että työtoiminnan sisältö on asiakkaan kannalta mielekästä ja riittävän haastavaa. Asiakkaan työtehtävät räätälöidään hänen tasoonsa soveltuviksi ja tarjotaan riittävää tukea tehtävistä suoriutumiseen. Kuntouttavasta työtoiminnasta laaditaan lausunto, joka toimitetaan kahden viikon sisällä jakson päättymisestä lähettävälle taholle, kuntoutujalle ja muille kuntoutujan kanssa sovituille tahoille. Kuntoutujalla on mahdollisuus kertoa mielipiteensä lausuntoon tulevista seikoista ennen lausunnon valmistumista. Lausuntoon kirjataan asetetut tavoitteet, toiminnan sisältö, suositukset sekä jatkosuunnitelma vaihtoehtoineen. Lausunnon laajuus riippuu kuntouttavan työtoiminnan sopimuksesta (ohjattu on suppea työn arviointi, syvennetty on laajempi). Kuntouttavassa työtoiminnassa vertaisryhmän tuki on merkittävässä asemassa (pienryhmät, ryhmät ja parityöskentely).

13 13 Kuntouttavaa työtoimintaa toteutetaan sekä syvennettynä että ohjattuna kuntouttavan työtoiminnan palveluna asiakkaan palvelutarpeen ja tilaajan arvioinnin perusteella Ohjattu kuntouttava työtoiminta Työtoiminnan kautta yksilö voi toteuttaa itseään työntekijän roolissa ja siten ottaa paikkansa tasavertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Työtoiminta on työn tekemistä eri toimintapaikoissa. Työtoiminnan kaikille yhteinen sisältö: o Kaikille toiminnassa mukana oleville tehdään alkuhaastattelu ja yksilöllinen suunnitelma yhteistyötahojen kanssa työtoiminnan toteuttamisesta ja työtehtävistä o Säätiön omissa työyksiköissä tapahtuva työtoiminta, jota arvioi asiakkaan lähiohjaaja sekä asiakas itse o Tavoitteet ja sisältö määritellään asiakkaan toimintakyvyn lähtötason mukaisesti o Perehdytys o Tarjotaan tasavertainen mahdollisuus toimintaan osallistumiselle o Jokaiselle nimetään henkilökohtainen ohjaaja työyksikössä o Sosiaalisten vuorovaikutustaitojen vahvistaminen o Asiakkaan tilanteesta ja suunnitelman toteutumisesta pidetään yhteyttä verkostoon sovitulla tavalla o Pienryhmätoiminta, jossa käsitellään eri kohderyhmille tarpeellista tietoa / toimintaa, toteutetaan 3-5 hengen ryhmissä asiakkaiden tarpeen mukaan 3 tuntia/kk. Pienryhmän toteuttaa yksilövalmentaja, asiakkaiden tarpeet ja toiveet otetaan huomioon ryhmien toteutuksessa o Työnohjaajan arvio asiakkaan työtehtävistä selviytymistä päivittäin. Toimenpiteen loppuessa arvio työstä toimitetaan lähettävälle taholle o Alku- ja loppuverkosto o Lounas ja kahvit Syvennetty kuntouttava työtoiminta Syvennetty kuntouttavatyötoiminta sisältää kohdan lisäksi. o asiakkaan elämänhallintaa ja toimintakykyä edistävää sekä hänen tavoitteitaan tukevaa ryhmätoimintaa 10 tuntia/kk. o Yksilökeskustelujen aikana tarkistetaan asiakkaan tavoitteita ja niiden edistymistä. Tarkoituksena on kartoittaa työllistymisen esteitä ja etsiä asiakkaan kanssa keinoja niiden poistamiseksi. Tärkeätä on myös motivoida ja tukea asiakasta muutokseen, vahvistaa elämänhallintaa, auttaa löytämään tie työelämään sekä ohjata tarvittaessa eri palveluiden piiriin. Yksilöohjauksen tarkoituksena on vahvistaa asiakkaan sosiaalista vuorovaikutustaitoa, käsitellä arjen hallintaan liittyviä kysymyksiä ja vahvistaa asiakkaan identiteettiä. o Laajempi loppulausunto joka sisältää arvioinnin ryhmässä

14 14 selviytymisestä, työn arvioinnin (segmentti 4:ssä arviointi testitöiden perusteella työssäselviytymisestä) sekä jatkosuunnitelman toimenpidesuosituksineen. o Osaamistodistus työtehtävien hallinnasta mahdollista tulevaa koulutusta varten henkilöille joilla ei ole ammatillista tutkintoa tai jotka ovat vaihtamassa alaa. o Koulutuspaikkojen kartoitus o Jatkopaikan kartoitus o Osastutkinnossa tukeminen (mikäli asiakkaan tavoite) o Yksilöllinen suunnitelma o Elämänhallinnan ohjaus päivittäisissä toiminnoissa o Tiivistä verkostotyötä tehdään sosiaalitoimen, työvoimatoimen sekä hoitavien tahojen kanssa. Verkostokokousten tarkoituksena on kartoittaa asiakkaan kokonaisvaltainen elämäntilanne ja lisätä asiakkaan mielipidettä kuunnellen tarvittavia toimenpiteitä kuntouttavan työtoiminnan aikana. Verkostokokouksia pidetään säännöllisesti (alku-, väliarviointi- ja loppuarviointi). 7.4 Opinnollistaminen Meri-Lapin Työhönvalmennus -säätiön ja Tornion Työvoimalasäätiön UVA2- hankkeessa kehitetty pajakoulu mahdollistaa myös opintosuoritusten osien opiskelun säätiöllä. UVA2-hankkeessa oli useita osatoteuttajia (Lapin säätiöt, Kokkotyö-säätiö sekä Lapin ja Keski-Pohjamaan koulutuskuntayhtymät) Työ- tai kuntoutusjakson aikana syntyy osaamista joka kirjataan. Kirjauksien perusteella asiakas saa todistuksen osaamisestaan joka perustuu Opetushallituksen hyväksymiin opetussuunnitelmiin. Työtehtävistä on opinnollistettu mm. metalli-, tekstiili-, kotipalvelu-, kiinteistönhoito-, toimisto- ja asiakaspalvelutyöt. Osaamistodistus annetaan palkkatyössä tai kuntouttavassa työtoiminnassa syntyneestä osaamisesta henkilöille joilla on puutteellinen koulutus tai jotka ovat vaihtamassa ammattia. Osaamistodistuksen perusteella voi oppilaitos katsoa tiettyjä tutkinnonosioita suoritetuksi.

15 Kehitysvammaisten työtoiminnan palvelut Työtoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja parantaa henkilön elämänhallintaa, estää syrjäytymistä ja antaa mahdollisuus yhteisöllisyyteen ja vertaistukeen. Edellytyksenä palveluun pääsemiselle on Kemin sosiaali- ja terveyspalveluiden/kehitysvammahuollon tekemä asiakaspäätös työtoiminnan järjestämisestä. Kehitysvammahuollon palveluita ovat työtoiminta, avotyöhön valmentava intensiivijakso ja avotyönohjaus Kehitysvammaisten työtoiminta 258 työtoimintapäivää, 2 asiakasta vuodessa Kehitysvammaisten työtoiminta tarjoaa monipuoliset, mielekkäät ja haastavat valikoidut työtehtävät. Työtehtävät suunnitellaan yksilöllisesti, jaksaminen ja työkyky huomioiden. Palvelussa laaditaan yksilöllinen palvelusuunnitelma yhdessä asiakkaan ja kehitysvammapalveluiden kanssa. Säätiön työvalmentajat vastaavat kehitysvammaisten asiakkaiden hyvinvoinnista säätiössä ja työtoiminnan toteutumisesta. Työtoimintaan sisältyy ryhmävalmennusta. Ryhmävalmennuksen sisältöihin kuuluu selkokielinen tietotekniikan opetus, työturvallisuusopetusta, opastusta työelämän pelisääntöihin, vuorovaikutustaitojen harjoittelua, liikuntaa vaihtelevilla sisällöillä, sekä virkistystoimintaa ja retkiä. Mikäli asiakkaita on vähän, ryhmätoiminnan sisällöt toteutetaan asiakaskohtaisesti yksilötyönä lukuun ottamatta retkiä. Asiakas voi halutessaan osallistua säätiön liikunta- ja virkistystoimintaryhmiin ellei omaa kehitysvammaisten ryhmää voida toteuttaa. Meriva maksaa kehitysvammaisten työtoiminnassa olevalle työosuusrahaa kaikilta työskentelypäiviltä. Työosuusrahan tarkoituksena on kannustaa kehitysvammaisia asiakkaita työntekoon. Työosuusraha on suuruudeltaan Kehitysvammaisten työtoiminta sisältää lounaan ja kahvin Avotyöhön valmentava intensiivijakso 2 asiakasta Avotyöhön valmentava intensiivijakso on tarkoitettu työelämään tai koulutukseen hakeutuvalle kehitysvammaiselle asiakkaalle. Jakson pituus on 20 päivää. Palvelun tavoitteena on työllistyminen valmentajan tuella työmarkkinoille avotyöhön tai tuettuun työhön. Jakso voi olla kehitysvammaisten työtoiminnan jatkosopimusmuoto. Palvelu räätälöidään yksilöllisen tarpeen mukaan sisältäen: o Yksilöllisen valmennussuunnitelman, joka tulee tehdä kuukauden kuluessa avotyöhön valmentavan jakson aloittamisesta o Yksilöllisen, kokonaisvaltaisen tuen ja ohjauksen o Työharjoittelu-, työkokeilu- ja työpaikkojen, sekä koulutuspaikkojen

16 16 etsimisen o Vuorovaikutustaitojen, sekä työpaikkahaastattelujen valmennuksen o Tuen työsopimuksen solmimiseen o Yhteydenpidon työnantajiin o Merivan henkilökuntaan kuuluvan valmentajan tuen työpaikalle o Loppuarvioinnin ja jatkosuunnitelmien teon o Tarvittaessa ryhmävalmennuksen ja atk- opetuksen mikäli osallistujia on tarvittava määrä Ryhmävalmennuksen sisältöihin kuuluu selkokielinen tietotekniikan opetus, työturvallisuusopetusta, opastusta työelämän pelisääntöihin, vuorovaikutustaitojen harjoittelua, liikuntaa vaihtelevilla sisällöillä, sekä virkistystoimintaa ja retkiä Avotyövalmennus 75 tuntia avotyönohjausta 25 asiakkaalle Avotyövalmennus on tarkoitettu avotyöhön tai tuettuun työhön sijoittuneelle kehitysvammaiselle asiakkaalle. Tavoitteena on tukea pysyvää sijoittumista avoimille työmarkkinoille. Säätiö perii työosuusrahan avotyössä olevan asiakkaan työnantajalta (yritys, kaupungin eri yksiköt jne.) kuukausittain. Avotyövalmennus voi olla intensiivijakson jatkosopimusmuoto. Palvelu räätälöidään yksilöllisen tarpeen mukaan ja asiakkaan palvelusuunnitelmaan kirjataan: o Yksilöllisen, kokonaisvaltaisen tuen ja ohjauksen määrä o Yhteydenpidon työnantajiin o Työssä jaksamisen seuranta o Työyhteisöön liittymisen tukeminen o Tuki työsopimuksen jatkamiseen o Jatkosuunnitelmien teko 8 Yhteisöpalvelut 8.1 Kierrätys 258 työpäivää Kierrätystoimintaan kuuluvat SER ja hyötytavaran vastaanotto, uusiotuotteiden valmistus, huonekalujen kunnostus sekä erilaisten jakeiden toimitus jatkokäsittelyyn. 9 Muille kuin kaupungille tuotetut työmarkkinoille kuntouttavat ja

17 17 valmentavat lisäpalvelut 9.1 Työkokeilu VKK ja vakuutusyhtiöt Työkokeilu on tarkoitettu henkilöille, jotka vajaakuntoisuuden takia ovat vaihtamassa ammattia tai ovat hakeutumassa työelämään, sekä henkilöille joilla on lähivuosina työkyvyttömyyden uhka. Asiakas voi olla vasta tulossa työelämään tai hänellä voi olla pitkäkin työhistoria. Tavoitteena on yhdessä asiakkaan kanssa selvittää työpaikalla tapahtuvan työkokeilun avulla hänelle soveltuvat työtehtävät ja tukea asiakkaan työelämässä jatkamista ja työelämään pääsyä. Työkokeilun tarkoituksena on selkiyttää asiakkaan ammatillisia vaihtoehtoja ja antaa tietoa asiakkaalle ja tilaajalle niistä työtehtävistä, joihin asiakas soveltuu ja joihin hän jatkossa voisi työllistyä tai kouluttautua. Työkokeilu toteutetaan pääsääntöisesti ulkopuolisissa yrityksissä. Säätiö järjestää työkokeilupaikat, tekee tarvittavat sopimukset ja on säännöllisesti yhteydessä sekä asiakkaaseen että työkokeilupaikkaan. Asiakkaan ammatilliseen kuntoutussuunnitelmaan liittyvän opiskelun ja alan varmentamiseksi järjestetään myös tarvittaessa koulutuskokeilu. Palveluun voidaan liittää erillisen tilauksen mukaisesti psykologin, neuropsykologin tai fysioterapeutin konsultaatio. Työkokeilun kokonaiskesto on vähintään 10 ja enintään 40 työkokeilupäivää. Työkokeilun pituus ja rakenne voivat vaihdella asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaan. 9.2 Työhönpaluun suunnitelma Palvelu on tarkoitettu työeläkelaitosten, vakuutusyhtiöiden tai Vakuutuskuntoutus VKK ry:n asiakkaille. Tavoitteena on löytää väylä takaisin työelämään tai entiseen työhön palaaminen. Työhönpaluun konkreettinen suunnitelma laaditaan säätiöllä, ja sisältö neuvotellaan aina asiakaskohtaisesti. Se voi sisältää mm. alkuhaastattelun, työkokeilun järjestämisen, ohjaustapaamiset, yksilöohjausta ja keskusteluja, tiedonhakua, työ- ja toimintakykyä selvittäviä tehtäviä / töitä, psykologin testejä, työpaikan etsintää, koulutuskokeiluja tai lyhytkestoisia työkokeiluja

18 Maahanmuuttajien ryhmäpalvelu Tavoitteena on madaltaa kynnystä hakeutua koulutukseen / työhön ja luoda asiakkaaseen uskoa siitä että hänellä on sellaista osaamista ja kielitaitoa, jota työelämässä tarvitaan. Maahanmuuttaja-asiakasta rohkaistaan ja tuetaan toimimaan täysivaltaisena työyhteisön jäsenenä, jolla on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin. Kielitaitoa harjaannutetaan käytännön työssä ja työelämän aidoissa vuorovaikutustilanteissa. Yhteistyössä maahanmuuttajaopetuksen kanssa pyritään siihen, että koulussa opittu sanasto on aktiivikäytössä pajajakson aikana. Tavoitteena on, että ammatillisten valmiuksien ja kielitaidon parantamisen lisäksi asiakas tutustuu suomalaiseen työkulttuuriin ja luo sosiaalisia kontakteja suomalaisiin. Suomenkieleen harjaannuttavan ohjatun työtoiminnan runkona on ohjattu työ Merivan eri työyksiköissä. Ensimmäisenä päivänä asiakas saa ohjeet ja pohjan oppimispäiväkirjan laatimiseen. Oppimispäiväkirjaa täytetään päivittäin asiakkaan osaamalla / oppimalla suomenkielen sanastolla. Kotitehtävänä asiakas kirjoittaa siihen mitä on päivän aikana tehnyt esim. sahaus, naulaus. Oppimispäiväkirjaan asiakas kirjaa myös oppimansa sanat esim. pora, naulain, moppi. Yhdessä asiakkaan kanssa käydään läpi oppimispäiväkirjan tuotokset kerran viikossa toteutettavassa yksilötapaamisessa. Intensiivisessä mallissa asiakkaat ovat päivän työpajalla ja lisäksi päivittäin 1 tunnin ryhmäopetuksessa jossa päivän ammattisanastoa harjoitellaan puhumalla ja kirjoittamalla. tai harjoitellaan ohjatusti opettajan ennakkoon antamia tehtäviä. Lisäksi intensiivijakso sisältää: o Yksilöohjaus kerran viikossa o Pajajaksolla pidetään oppimispäiväkirjaa o Asiakas saa jaksoltaan osaamistodistuksen, jossa arvioidaan hänen osaamistaan eri työtehtävissä o Selkokieli opastusta ryhmämuotoisesti 9.4 Nuorten työpajatoiminta Kohderyhmänä ovat nuoret, jotka tarvitsevat tukea koulutus- ja työelämänuran löytämiseen, elämänhallinnan ja oman motivaation vahvistamiseen, toimintakyvyn lisäämiseen. Kohderyhmänä ovat enintään 28-vuotiaat nuoret, jotka ovat koulutuksen ja työmarkkinoiden ulkopuolella. Näitä nuoria ovat esimerkiksi työttömät työnhakijat, toimeentulotukea saavat, henkilökohtaista tukea tarvitsevat oppilaat ja opiskelijat, koulutuksensa keskeyttäneet ja keskeytysuhanlaiset nuoret. Työpajatoiminnan tavoitteena on parantaa nuoren valmiuksia päästä koulutukseen, suorittaa koulutus loppuun tai päästä avoimille työmarkkinoille. Lisäksi työpajatoiminnalla tuetaan nuoren elämänhallinnan taitoja yksilöllisesti

19 19 sovitun määrärajan puitteissa. Nuoren kanssa selvitetään hänelle pajoissa soveltuvat työtehtävät, ja pajajakson tarkoituksena on myös selkiyttää nuoren ammatillisia vaihtoehtoja ja antaa tietoa niistä työtehtävistä, joihin hän soveltuu ja joihin hän jatkossa voisi työllistyä tai kouluttautua. Nuorten työpajatoiminta on tuettua työn harjoittelua. Nuoret tulevat eri viranomaisten ohjaamina erilaisiin aktivointitoimiin kuten kuntouttava työtoiminta, työkokeilua, palkkatuettu työ jne. Pajakoulun kehittämishankkeen johdosta myös koulutuskuntayhtymä Lappia ohjaa erityisen tuen tarpeessa olevia nuoria säätiöön pajajaksolle suorittamaan opintoja. Pajajakson tavoitteita ovat nuoren omien voimavarojen löytyminen, itsetunnonja luottamuksen vahvistuminen, päivärytmien jäsentyminen sekä koulutuksessa ja työelämässä tarvittavien sosiaalisten taitojen karttuminen. Pajajakson valmennus perustuu nuoren henkilökohtaiseen tavoitesuunnitelmaan, jonka päämääränä ovat nuoren mukaan avoimet työmarkkinat, ammatillinen tai lisäkouluttautuminen, tuettu työllistyminen tai vähintään tuottava suojatyö. Nuorten työpajatoimintaa toteutetaan Merivan omissa työyksiköissä ja/tai ulkopuolisissa yrityksissä. Nuorten pajajaksojen pituus vaihtelee aktivointitoimesta riippuen 1 kk - 12 kk Pajatoiminnan runkona on ohjattu työ osastoilla. Ohjattuun työhön kuuluu työn opettaminen, nuoren työtaitojen ja elämänhallinnan tukeminen ja edistymisen seuranta. Työn tekemisen lisäksi ohjelmaan kuuluu henkilökohtaista ohjausta, ryhmätoimintoja, työpaikka- ja oppilaitoksiin tutustumista sekä liikuntaa ja muuta virkistystoimintaa. Työ- ja ryhmätoiminta on nuoren palvelutarvetta vastaava. Pajajaksoon liittyy kiinteästi myös nuoren muu mahdollinen tukiverkosto ja suunnitelmallinen eteneminen kohti työmarkkinoita tai koulutusta. Eri osa-alueita painotetaan yksilöllisesti ja työtehtäviä on mahdollista vaihtaa. Nuoren kanssa yhdessä laadittua pajasuunnitelmaa henkilökohtaisine tavoitteineen seurataan säännöllisesti. Keskeisimpiä tavoitteita ovat ammatillisten ja koulutuksen/työhön liittyvien suunnitelmien selkiyttäminen ja niissä tukeminen. Tärkeää on myös nuoren omien vahvuuksien ja voimavarojen etsiminen ja käyttöön saattaminen sekä itsenäisen selviytymisen tukeminen. Sekä nuori itse että nuorten työpajaohjaaja, työnohjaaja ja ryhmäohjaajat tekevät selviytymisen arviointia, joita käydään läpi nuoren ja työpajaohjaajan yhteisissä palautekeskusteluissa. Pajajakson vaiheista ja etenemisestä keskustellaan myös yhteisissä verkostopalavereissa sekä työnohjaajan että nuoren työpajaohjaajan komikanta keskusteluissa. Jatkosuunnitelmat laaditaan nuoren vahvuuksien ja suuntautumisen pohjalta. Nuorten työpajajakso on valmennusprosessi, jonka aikana henkilöt etenevät helpommista työtehtävistä vaativimpiin kykyjensä mukaan sekä tarvittaessa palvelusta toiseen.

20 20 Nuorten työpajajaksoon kuuluvat seuraavat elementit: o Ohjattu työ osastoilla, työssä tukeminen ja työn arviointi o Nuoren toiveen mukaiset tehtävät o Joustavat tehtävät ja työaika (mikäli palvelu mahdollistaa) o Henkilökohtainen työssä selviämisen ohjaus o Henkilökohtainen ammatinvalinnanohjaus o Jatkosuunnitelmien työstäminen yhdessä nuoren kanssa o Toiminnallinen ja opetuksellinen ryhmätyöskentely o Liikunta ja virkistystoiminta o Työnhakutaitojen opetteleminen o Atk-taitojen harjaannuttaminen o Oppilaitosvierailut ja työpaikkavierailut o Tiivis yhteistyö hoitotahoon, työvoimatoimistoon ja sosiaalitoimeen o Tiivis yhteistyö muihin kuntouttaviin tahoihin ja projekteihin 9.5 Pajakoulu, Lappia Pajakoulu on Lappian oppilaille tarkoitettu käytännönläheinen malli opiskella ammattitutkinto linkittamällä oppilaitosten ja säätiön toimintaa. Pajakoulussa opiskelijat kehittävät tietojaan ja taitojaan säätiön tarjoamien ammattialojen eri alueilla koulutuksen, ohjauksen, työharjoittelun ja aidon tekemisen myötä. Pajakoulussa opiskellaan Lappian opetussuunnitelman mukaisesti. 10 Seuranta ja arviointi Merivalla on käytössään toiminnanohjausjärjestelmä ARVI. Arvi on työkalu laatujärjestelmän rakentamiseen, joka perustuu ISO 9001 ja STLohjeistukseen. Arvi järjestelmässä on mm: palvelujen prosessikuvaukset, toimintaohjeet, poikkeamat ja niiden korjauksien dokumentointi ja raportointi, työturvallisuusohjeet, ryhmä- ja koulutustyön ohjeistus, yksilötyönohjeistus, asiakaspalautteet ja yksikkökohtaiset ohjeistukset. Järjestelmään kirjataan mm. asiakkaiden perustiedot, arvioinnit (oma-arviointi ja työohjaajan arviointi), lausunnot, päivittäinen osallistuminen / työtehtävät / aktiivisuus / valmennuksen tarve. Arvi toimii myös asiakkaiden palautekanavana. Asiakkaan tekemä lähtö-, väli- ja lopputasoarviot antavat nuorelle itselleen ja säätiön henkilöstölle arvokasta tietoa henkilökohtaisen pajasuunnitelman toteutumisesta. Palvelujen toimivuutta mitataan mm. asiakaspalautteella, poikkeamien jatkuvalla tarkkailulla (aikataulujen pitävyys, lausuntojen aikataulut, asiakasprosessin toteutumisella jne.), prosessien toteutumisella ja tavoitteiden toteutumisella. Vaikuttavuutta arvioidaan jatkosijoittumisina pajajakson jälkeen. Palvelukohtainen raportti tehdään puolivuosittain ja koko säätiön kattava

21 21 toimintakertomus vuosittain. Raportit toimitetaan palvelujen ostajille vuosittain. Nuorten työpajatoiminnan vaikuttavuutta seurataan säännöllisesti Kemin kaupungin työllisyyden seurantaryhmässä ja Nuorten työpajatoiminnan koordinointiryhmässä.