Alavieskan kunnan liittyminen Jokilaaksojen Kuituverkko -osuuskuntaan

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Alavieskan kunnan liittyminen Jokilaaksojen Kuituverkko -osuuskuntaan"

Hanna Kokkonen
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Alavieskan kunnan liittyminen Jokilaaksojen Kuituverkko -osuuskuntaan Khall Yhteiskunnan kehityksen johdosta nopeiden ja luotettavien laajakaistayhteyksien tarve niin kaupungeissa, taajamissa kuin maaseudullakin kasvaa koko ajan. Tietoyhteiskuntakaaren (917/2014) 87.2 :n mukaan jokaisella on Suomessa oikeus toimivaan, kohtuuhintaiseen internet -yhteyteen. Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen (annettu ) mukaan tuon internet-yhteyden vähimmäisnopeuden on vuoden 2015 marraskuun alusta lähtien oltava 2 Mbit/s. Lisäksi tarkoituksenmukaisen internet-yhteyden vähimmäisnopeutta tullaan arvioimaan uudelleen vuonna 2017 vuodelle 2021 asetetun 10 Mbit/s tavoitetason saavuttamiseksi. Laajakaistan rakentaminen on tärkeää elinkeinopoliittisesti sekä haja-asutusalueiden tietoliikenneyhteyksien kannalta. Perimmäisenä tavoitteena on kansalaisten ja yritysten tasa-arvoisuus asuin- ja sijaintipaikasta riippumatta. Verkon suunnittelu ja rakentaminen toteutuu tehokkaammin ja taloudellisemmin, kun tavoiteltava toimialue kattaa mahdollisimman laajasti Jokilaaksojen alueen. Yritystoiminnan edellytykset ja kilpailukyky sekä kansalaisten palveluiden saanti ja osallistumismahdollisuudet paranevat, mikä mahdollistaa uusien palveluiden ja liiketoiminnan kehittämisen. Erityisesti maaseudun elinkeinot tarvitsevat nykyaikana luotettavaa ja nopeaa verkkoyhteyttä. Maaseudulla tarve voi olla jopa suurempi kuin taajamissa, todetaan hallituksen esityksessä 176/2009 vp., s. 3. Tietoyhteiskunnassa laajakaistapalveluiden saatavuuden katsotaan olevan teollisuusyhteiskunnan viemäröintiin tai sähköistämiseen rinnastuvaa perusinfrastruktuurin rakentamista. Tämän hetken nettiyhteystarve on painottunut netistä haettaviin palveluihin, mutta yhä enemmän tullaan tarvitsemaan myös toisinpäin olevaa nopeaa ja luotettavaa yhteyttä. Tätä kodista internettiin olevaa valokuituyhteyttä tarvitaan lisääntyvissä määrin etenkin terveydenhoidon kotiin annettavissa seuranta- ja mittauspalveluissa. TIETOA JOKILAAKSOJEN KUITUVERKOSTA Perustiedot Toiminimi: Jokilaaksojen kuituverkko-osuuskunta Y-tunnus: Rekisteröity kaupparekisteriin: Osuuskunnan perustamiskirja on allekirjoitettu: Osoite:

2 Haikolantie 16, Sievi. Kotipaikka on Sievi. Internet: Toimiala ja tehtävät Osuuskunnan tehtävänä on tietoliikenneverkon omistaminen, ylläpito ja hyödyntäminen jäsenistönsä eduksi sekä tieto- ja viestintäteknologian ja muiden palvelujen tuottaminen jäsenilleen. Osuuskunta voi ostaa, myydä, vuokrata ja hallita kiinteistöjä, arvopapereita tai muuta omaisuutta. Osuuskunta voi myös hallinnoida tämän laajakaistaverkon ja sen sisällön ja palveluiden luomiseen ja kehittämiseen tähtääviä hankkeita. Osuuskunnan tarkoituksena on laajakaistaverkon antamin edellytyksin tukea jäsentensä taloutta ja alueensa kestävää kehitystä. Osuuskunnan tehtävänä on myös keskinäiseen sopimukseen perustuen käyttäjäosuuskunnan hallinnointi ja ylläpito. Osuuskunta voi tarjota palvelujaan myös muille kuin jäsenilleen hinnaston mukaisilla hinnoilla näiden allekirjoitettua hallituksen hyväksymän sopimuksen. Tällöin sopimuksen allekirjoituksen yhteydessä liittymän käyttäjä maksaa liittymämaksun, joka ei ole palautuskelpoinen. Hallitus Hallituksen muodostavat operaattoriosuuskunnan varsinaisen kokouksen perustamissopimuksen mukaisesti valitsemina kunta-/kaupunkijäsenten edustajina kunnan-/kaupunginjohtajat, ellei toisin ole päätetty. Jäsenen hallituskelpoisuus edellyttää, että kunta/kaupunki on tehnyt valtuuston rahoituspäätöksen verkon rakentamiseksi alueelleen. Jokilaaksojen kuituverkko-osuuskunta Valokuituverkkoa rakennetaan kuntaomisteisena osuuskuntana. Osuuskunta perustettiin vuonna 2016 rakentamaan ja ylläpitämään valokuituverkkoa Jokilaaksojen alueelle (ent. PPO:n toimialue). Osuuskuntamalliin päädyttiin, jotta voidaan tarjota mahdollisuus huippunopean >100 Mb/s kuituyhteyden hankintaan mahdollisimman monelle edulliseen liittymähintaan. Jokilaaksojen tilanne laajakaistarakentamisen suhteen on poikkeuksellinen verrattuna muuhun osaan maata johtuen alueella aiemmin vaikuttaneen PPO:n myymisestä Elisalle vuonna Alueelta on tämän jälkeen käytännössä puuttunut taho, jolla olisi ollut riittävän aktiivinen rooli kehittää alueella tarjottavia kiinteitä tietoliikenneyhteyksiä. Ennen osuuskunnan perustamista tehtiin vuonna 2015 alueen kunnille kysely laajakaistayhteyksien kehittämisestä neljän seutukunnan toimesta. Kyselyssä nousivat keskeisinä esille seuraavat maininnat:

3 Kaikki suhtautuvat verkon rakentamiseen myönteisesti. Useimmissa kunnissa virkamiesjohto tulee todennäköisesti esittämään verkon rakentamishanketta luottamushenkilöille. Mobiiliverkko ei toimi riittävä hyvin joka puolella kuntaa. Luotettavalle yhteydelle on tarvetta. Verkko ei toteudu ilman kunnan vahvaa panosta. Verkon rakentajalla ei ole isoa merkitystä. Liittymämarkkinointiin tulee panostaa, jotta liittymätiheys saadaan mahdollisimman korkeaksi. Maatilat tarvitsevat nopeat ja luotettavat yhteydet ja tulevaisuudessa tarve tulee varmasti kasvamaan. Nopeat laajakaistayhteydet tarvitaan myös taajamissa. Taloudellinen tiukkuus ei mahdollista kuntarahoitusten käyttämistä. Kunnilla on valmiutta yhteistyöhön, jos se on kustannusten kannalta järkevää. Osalla kunnista on kykyä hyvinkin nopeaan liikkeellelähtöön. Luotettava ja nopea verkko helpottaa maaseudun asuttuna pitämistä ja tekee maaseudun ihmisistä sähköisten palvelujen avulla tasavertaisia taajamassa tai kaupungissa asuvien kanssa. Soveltuvimmaksi toteutusmalliksi todettiin jo varhaisessa vaiheessa kuntien määräysvallassa oleva osuuskunta. Perusteina valinnalle olivat mm. seuraavat asiat. Osuuskunta on sopiva yritysmuoto yhteisyrittämiseen. Tarkoituksena on tuottaa taloudellisella toiminnalla jäsenille etuja, jotka syntyvät osuuskunnan jäsenilleen tarjoamien palveluiden käyttämisestä. Kukin kunta vastaa vain oman alueen takauksista - ei kompensointia yli kuntarajojen. Tasavertaisuus ja tasapuolisuus; kunta ei toimi rahoittajana vaan mahdollistajana. Kunta sitoutuu myös yhteisen osuuskunnan asiakkaaksi. Joustavuus jäsenyydessä - jäseneksi voi liittyä myös jälkikäteen. Kuntien toimesta perustettiin Jokilaaksojen kuituverkko-osuuskunta, joka aloitti ensimmäisenä Sievin ja Merijärven alueiden valokuituliittymien ennakkomyynnin ja verkon suunnittelun. Lisäksi osuuskunta otti tehtäväkseen selvittää ja hakea ko. alueille soveltuvat investointituet. Osuuskunnan jäseniä tulevat myöhemmin olemaan Merijärven ja Sievin lisäksi myös muut alueen kunnat. Tällä toteutusmallilla mahdollistetaan tarvittava kuntien määräysvalta operaattorina toimivaan kuituosuuskuntaan. Kuntien määräysvallan ansiosta rakentaminen voidaan toteuttaa edullisella velkarahoituksella, jossa kukin kunta

4 osallistuu takauksellaan oman kunnan verkkoalueen rakentamiseen. Kirjanpidollisesti tämä takaus näkyy kunnilla takausvastuuna, jonka vastavakuutena kunta saa määrä- osuuden yrityskiinnityksestä osuuskuntaan sekä kiinnityksen oman kunnan alueelle rakennettavaan tietoliikenneverkkoon. Osuuskunta Osuuskunta on yhteisö, jonka jäsenmäärää tai osuuspääomaa ei ole ennalta määrätty. Tarkoituksena harjoittaa taloudellista toimintaa siten, että jäsenet käyttävät hyväkseen osuuskunnan tarjoamia palveluita taikka osuuskunnan muutoin järjestämiä palveluita. Jäsenet eivät ole henkilökohtaisessa vastuussa osuuskunnan velvoitteista. Osuuskunnan voi nykylainsäädännön mukaan perustaa yksittäinen luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö. Osakeyhtiöön verrattuna osuuskunnan etuna on mahdollisen positiivisen tuloksen jakaminen jäsenistölle tasavertaisesti ilman, että jako-osuus olisi sidottu omistettujen osuuksien määrään. Osakeyhtiössä tulos jaetaan osakeomistuksen mukaisissa suhteissa. Osuuskunnan tavoitteena on myös tuottaa etua jäsenistölleen, ei tavoitella osakkeen tuottaman voiton maksimointia, mikä osaltaan mahdollistaa jäsenhintojen edullisuutta. Toimialan näkymät tulevaisuudessa Laajalti saatavilla ja kilpailukykyisesti erittäin nopeata laajakaistayhteyttä, jonka parhaana tarjoajana toimivat valokuitupohjaiset FTTH-verkot - pidetään ensisijaisen tärkeänä. Kuituverkkojen alhainen kattavuus ja levinneisyys ovat yleistä Euroopassa, koska kuidun käyttöönotto vaatii merkittäviä investointeja infrastruktuuriin. NGA (Next Generation Access Networks) kehityksen tukemiseksi sekä kannustaminen markkinainvestointeihin avoimilla ja kilpailukykyisillä verkoilla on komissio hyväksynyt ns. NGA suosituksen, joka kehottaa parantamaan NGA ympäristöä ja siihen pääsyä. Tulevaisuuden näkymät osoittavat myös sen, että kuituverkot tulevat käytännössä korvaamaan kupariverkot. Osuuskuntaan liittymisen jälkeen Alavieskan kunta saa Jokilaaksojen Kuituverkko-osuuskunnalta asiantuntija-apua valokuituhankkeen eri vaiheisiin. Oheismateriaalia. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että

5 1. Alavieskan kunta päättää ottaa laajakaistaverkon rakentamisen ja ylläpitämisen tehtäväkseen, 2. Alavieskan kunta päättää liittyä Jokilaaksojen Kuituverkko-osuuskuntaan ja maksaa merkintähinnan. Merkintähinta on kymmenentuhatta euroa ( ). Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi esityksen yksimielisesti. Merkittiin, että asiantuntijoina kuultiin: Jokilaaksojen Kuituverkko osuuskunnasta hallituksen puheenjohtaja Jukka Linna, projektipäällikkö Janne Kurikkala ja hankekoordinaattori Sirkku Kianto. Alavieskan kunnasta Sami Hyyppä, vt. kehitysjohtaja. Merkittiin, että asiantuntijat olivat paikalla kokouksessa klo ja poistuivat ennen asian käsittelyä ja päätöksentekoa. Kvalt Päätös: Kunnanvaltuusto hyväksyi esityksen yksimielisesti.

Samankaltaiset tiedostot

ALAVIESKAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/ (17)

ALAVIESKAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2018 1 (17) Kunnanhallitus 13.08.2018 AIKA 13.08.2018 klo 18:00-20:35 PAIKKA Alavieskan kunnantalo, valtuustosali KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 126 Laillisuus ja päätösvaltaisuus