Palvelujärjestelmän yhtiöittäminen

Transkriptio

1 Palvelujärjestelmän yhtiöittäminen Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus ja vaikuttavuusseminaari yritysjuridiikan professori Veikko Vahtera Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu

2 Yhtiöittämiskehityksen taustaa Osakeyhtiöiden käyttö julkisesti omistetun toiminnan organisoitumisessa lisääntynyt. Pyrkimys tehostaa toimintaa? Vuonna 2013 voimaan tullut yhtiöittämisvelvollisuus (kilpailulliset markkinat) lisäsi/lisää entisestään yhtiöiden käyttöä kuntien toiminnassa. Yhtiöiden käyttämisen erityispiirteitä ei ole riittävästi pohdittu julkisen toiminnan ja yhtiölainsäädännön yhteensovittamisen näkökulmasta.

3 Yhtiöittämisen haasteita vs. yhtiöitettyjen toimintojen haasteita Yhtiöittämiseen liittyy omat haasteensa, kuten mitä toimintoja tai omaisuutta yhtiöitetään sekä verokysymykset. Keskeistä on kuitenkin se, miten nämä tulevat yhtiöt toimivat varsinaisen yhtiöittämisen jälkeen. Tämä tulee ratkaista osittain yhtiöittämisvaiheessa ja osittain siihen voidaan vaikuttaa yhtiön toiminnan aikana.

4 Julkinen toiminta yhtiömuodossa kritiikin kohteita? Yhtiöittämistä voidaan kritisoida muun muassa sen yritysmäisestä tarkoituksesta, yritystoiminnalle tyypillisestä asioiden salaamisesta ja epädemokraattisesta päätöksenteosta. Edellä mainittu kritiikki on usein aiheellista, mutta sen syy ei ole osakeyhtiömuodossa itsessään vaan a) julkisomistaja ei osaa useinkaan määritellä yhtiön tarkoitusta kunnolla b) asioita salataan perusteettomasti c) yhtiön hallinto voidaan järjestää demokraattisesti asiantuntijuutta unohtamatta.

5 Omistajaohjaus kuntalaki 46 ja 47 Omistajaohjaus tarkoittaa toimenpiteitä, joilla kunta omistajana tai jäsenenä myötävaikuttaa yhtiön ja muun yhteisön hallintoon ja toimintaan. Toimenpiteet voivat liittyä ainakin perustamissopimuksiin, yhtiöjärjestysmääräyksiin, muihin sopimuksiin, henkilövalintoihin, ohjeiden antamiseen kuntaa eri yhteisöissä edustaville henkilöille sekä muuhun kunnan määräysvallan käyttöön. Omistajaohjauksella on huolehdittava siitä, että kunnan tytäryhteisön toiminnassa otetaan huomioon kuntakonsernin kokonaisetu.

6 Onnistuneen yhtiöittämisen kulmakiviä kaksi esimerkkiä 1) Yhtiön yhtiöjärjestys: Mikä on julkisesti omistettujen yhtiöiden toiminnan tarkoitus ja onko se tietoisesti määritelty yhtiöjärjestyksessä? 2) Yhtiöiden hallitusten kokoonpano: yhtiöiden hallitus ja sen kokoonpanon muodostaminen.

7 Yhtiön tarkoitus jos ja kun voiton tavoittelu ei olekaan päätavoite Milloin julkisesti omistetussa yhtiössä tavoitteena on voiton tuottaminen? Osakeyhtiöoikeudellisesti tavoitteet ja tarkoitus määräytyvät osakeyhtiön toiminnan tarkoituksen ja yhtiöjärjestyksen toimialamääräyksen perusteella. Toimiala määrittelee alueen, jolla yhtiö harjoittaa toimintaansa. Sote-yhtiöiden tarkoitus tuottaa laadukkaita palveluita kustannustehokkaasti voittoa tavoittelematta vai jotain muuta?

8 Muista tavoitteista oma tuotantoyhtiö Palveluiden/hyödykkeiden tuottaminen omistajakunnille omakustannushintaan. Kustannustehokkuuden tavoittelua, jolloin yhtiön toiminnan tarkoitus rinnastuu hyvin pitkälle voiton tavoitteluun. Palvelua/hyödykkeitä voidaan myydä tällöin alle markkinahinnan. Omistajakunnat saavat hyödyn alempina hintoina.

9 Tarkoituksen ja tavoitteen määrittelyn tärkeys Tarkoituksen ja toimialan määrittely tärkeää paitsi omistajan myös yhtiön johdon kannalta, jotta tiedetään, millaista tavoitetta tulisi edistää. Jos omistajan asettama tarkoitus on epäselvä tai sitä ei ole, hallituksen rooli on kiusallinen, koska se ei tiedä, mitä yhtiön omistaja odottaa. Pahimmillaan syntyy kuilu yhtiön ja sen omistajan välille.

10 Hallituksen koostumus - uuden kuntalain 47 :n 2. momentti Kunnan tytäryhteisön hallituksen kokoonpanossa on otettava huomioon yhteisön toimialan edellyttämä riittävä talouden ja liiketoiminnan asiantuntemus. Aiemmin tällaista kriteeriä ei ollut. Halu saada hallituksiin poliittisuuden lisäksi nykyistä laajempaa osaamista.

11 Hallitukselta yleisesti vaadittavia osaamisalueita Taloudellinen osaaminen, oikeudellinen osaaminen, toimialan osaaminen, yleinen liiketoimintaosaaminen (esim. tuotanto- tai hankintaosaaminen). Samoin hallituksen on kyettävä haastamaan toimitusjohtajaa myös substanssiosaamisella sekä esittämään huomioita tämän ehdotuksista. Hallituksen jäsenen tulisi kyetä itsenäiseen päätöksentekoon ja valvomaan toimitusjohtajaa. Toisaalta omistajan taustalla olevaa poliittista moniarvoisuutta ei voi sivuuttaa?

12 Julkisomisteisten yhtiöiden hyvä hallinnointi Olisiko hallituksessa tarvetta esimerkiksi hankintaosaamiselle, yhtiön toimialan liiketoiminnan osaamiselle? Jos ja kun toiminnan tarkoitus on tarkoituksellisesti asetettu, olisiko syytä pyrkiä saamaan tätä tavoitetta toteuttamaan mahdollisimman pätevät voimat. Erityisesti silloin, jos yhtiö toimii kilpailullisilla markkinoilla, on riittävään toimialaosaamiseen kiinnitettävä huomiota. Tulisiko julkisesti omistettujen yhtiöiden hallituksen jäsenten valintaa koordinoida? (nykyisin ei ole juuri koordinoitu jatkossa pakko?)

13 Ratkaisu kombinaatio toimialan asiantuntijuutta ja poliittisuutta Hallituksen kokoonpanoa muodostettaessa huomioon on otettava hallituksilta edellytetty liiketoimintaosaaminen. Toisaalta julkisomistajan taustalla olevaa moniarvoista omistajarakennetta ei tule unohtaa korvaamalla puhtaat poliittiset hallituksen puhtailla asiantuntijahallituksilla. Poliittisesti valittu jäsen voi olla liiketoiminnan asiantuntija, muttei ole sitä aina.