Lapin Liitto yhtiöittäminen Laajakaistaa kaikilla Lapissa Loppuraportti

Transkriptio

1 Lapin Liitto yhtiöittäminen Laajakaistaa kaikilla Lapissa Loppuraportti

2 Tausta ja tavoitteet

3 Tausta ja tavoitteet / periaatepäätös Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen valtakunnallisesta laajakaistahankkeesta. Taajamissa perinteiset teleyritykset rakentavat nopeat laajakaistayhteydet markkinaehtoisesti. Tavoitteena saavuttaa näin noin 95 % hankkeen em. tavoitteesta. Euroopan tasolla toistaiseksi perinteiset teleyritykset ovat rakentaneet 18 %, kunnat 8 % ja muut uuden tyyppiset toimijat (esim. kuntien perustamat osakeyhtiöt tai hanketta varten perustetut osuuskunnat) 74 % toteutetuista laajakaistaverkoista (FTTH Europe 2011). Haja-asutusalueilla nopeiden yhteyksien rakentaminen edellyttää julkista tukea, jota maksavat kunnat, valtio ja EU. Laajakaistahankkeille on käytettävissä julkista tukea noin 130 M (valtio 66 M, EU 25 M ja kunnat 40 M ). Tuki maksetaan hankkeen toteuttavalle teleyritykselle. Julkista tukea myönnetään ainoastaan niille hankkeille, joita ei saada toteutettua kaupallisesti. toukokuu

4 Tausta ja tavoitteet / Toteuttamismallit Laajakaistahankkeita voidaan toteuttaa pääsääntöisesti kolmella seuraavalla tavalla: 1. Verkon rakentaa perinteinen teleyritys markkinaehtoisesti. Perinteisten teleyritysten taloudellinen asema on vahva ja ne voivat toteuttaa verkkohankkeen ilman tai lähes ilman ulkopuolista velkarahoitusta. 2. Verkon rakentaa sen rakentamista varten perustettu uusi osakeyhtiö, jossa on osakkeenomistajina kuntia ja mahdollisesti myös muita pääomasijoittajia. 3. Verkon rakentaa sen rakentamista varten perustettu osuuskunta, jonka jäseninä on luonnollisia henkilöitä, yhteisöitä, yhtiöitä, säätiöitä tai muita oikeushenkilöitä. Erilaiset toteutusmallit edellyttävät erilaista rahoitusta ja erilaiset rahoitusmallit puolestaan erilaisia vakuusjärjestelyitä. Toteutusmallin valinnalla on lisäksi vaikutusta hanketta varten saataviin julkisiin tukiin. Tässä selvityksessä tarkastellaan haja-asutusalueille rakennettavan laajakaistaverkon rakentamiseen liittyviä kysymyksiä ja edellä tarkoitettuja malleja hankkeiden toteuttamiseksi. toukokuu

5 Lopputulemia vaihtoehtoisista toimintamalleista 1. Perinteinen teleyritys Sonera tulee toteuttamaan Lapin laajakaistahankkeista noin vajaat 1/3 kokonaisuudesta 2. Muilla alueilla ei ole vielä päätöksiä vaihtoehtoisista toteutustavoista 3. Useissa kunnissa harkitaan vakavasti kuntayhtiön perustamista 4. Liiketoimintalaskelmien mukaisesti yhteisinä hankkeina toteutettavat kuntayhtiöt voivat muodostua pitkällä aikavälillä kannattaviksi investoinneiksi jolla kunnat voivat toteuttaa laajakaistahankkeet alueilla 5. Joillakin alueilla osuuskunnat ja kyläyhteisöt ovat kiinnostuneita hankkeiden toteuttamisesta 6. Rakennetulla liiketoimintamallilla kunnat voivat arvioida investointiriskejä ja mahdollisuuksia toteuttaa laajakaistahankkeita 5

6 Perinteinen teleyritys verkon rakentajana

7 Perinteinen teleyritys Taajamissa perinteiset teleyritykset (operaattorit) rakentavat nopeat laajakaistayhteydet markkinaehtoisesti eli kaupallisesti. Perinteisten teleyritysten mukaan laajakaistaverkon rakentaminen haja-asutusalueelle ei ole kannattavaa, mistä syystä ne eivät todennäköisesti tule lähitulevaisuudessa ryhtymään kaupallisiin laajakaistahankkeisiin haja-asutusalueilla. Näin ollen nopeiden yhteyksien rakentamiseen haja-asutusalueilla tarvitaan käytännössä julkista tukea, jota maksavat EU, valtio ja kunnat. On epätodennäköistä, että perinteinen teleyritys rakentaa muille kuin tähän mennessä asetetuille alueille omina investointeinaan Perinteinen teleyritys on kiinnostunut mallista jossa kunnat tai osuuskunnat rakentavat paikalliset yhteydet ja ne voidaan liittää perinteisen yrityksen palveluihin 7

8 Uusi osakeyhtiö verkon rakentajana

9 Uusi osakeyhtiö Laajakaistahankkeen mukaisen verkon rakentamista varten voidaan perustaa uusi osakeyhtiö, Lapin Seutuverkot Oy, jonka osakkaiksi tulisivat laajakaistahankkeeseen osallistuvat kunnat sekä lisäksi mahdollisesti pääomasijoittajia, kuten alueelliset sähköyhtiöt. Yhtiön osakkeenomistajien omistusosuudet voivat erota toisistaan. Yhtiöön voidaan luoda erilajisia osakkeita, jotka poikkeavat toisistaan äänivallan ja/tai osinko-oikeuden perusteella. Osakkeiden merkintähinnat voivat poiketa toisistaan mm. edellä kuvattujen oikeuksien perusteella. Osakkeiden merkintähinta voidaan kirjata osakepääomaan tai minimiosakepääoman (2.500 ) ylittävältä osalta sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon (SVOP). Esim: osakkeiden merkintähinta on yhteensä 1 milj., josta kirjataan osakepääomaan ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon (SVOP) Osakkeet voidaan merkitä ja pääomasijoitus tehdä osakeyhtiötä perustettaessa tai myöhemmin joko osakkeita vastaan tai ilman niitä. Operaattorit voivat olla mukana kumppaneina ja palveluntarjoajina. Toukokuu

10 Uuden osakeyhtiön rahoitusmallit Laajakaistaverkon rakentaminen edellyttää kahdenlaista rahoitusta: 1. rahoitusta verkon rakentamiseksi, sekä 2. rahoitusta toiminnan ajalle. Hankkeen rahoitus voi perustua oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen tai vieraan pääoman ehtoiseen rahoitukseen. Oman pääoman ehtoisessa rahoitusmallissa osakkeenomistajat eli tässä tapauksessa uuden osakeyhtiön perustavat kunnat sekä mahdollisesti muut ulkopuoliset pääomasijoittajat sijoittavat yhtiön omaan pääomaan joko sidottuun tai vapaaseen omaan pääomaan riittävästi varoja laajakaistaverkon rakentamiseksi sekä uuden yhtiön toiminnan käynnistämiseksi. Vieraan pääoman ehtoisessa rahoituksessa laajakaistaverkko rakennetaan ja toiminta aloitetaan velkarahoituksen turvin. Molemmissa tapauksissa uudella osakeyhtiöllä tulee olla toimiva, realistinen ja markkinaehtoinen liiketoimintasuunnitelma, jonka perusteella rahoittaja (pääomasijoittaja tai lainan antaja) tai vakuuden antaja voi vakuuttua hankkeen kannattavuudesta ja toimivuudesta: tekninen ja rahoituksellinen toteutus, laajakaistaverkkoyrityksen toimiminen verkon valmistumisen jälkeen ja käyttöpääoman muodostus rakennusaikaisten rahoituskulujen sekä toiminnan kulujen hoitamiseksi. huhtikuu

11 Osuuskuntamallista tukea kylien aktivoimiseen sekä liittymäverkkojen suunnitteluun 1. Osuuskuntamallia voidaan käyttää aktiivisten kyläyhteisöjen kokoavana voimavarana riittävän kattavuuden hankkimiseksi sekä kerätä käyttäjäkokemuksia ja kehittämisehdotuksia Lapin laajakaistaverkon kehittämiseksi 2. Osuuskunnat voidaan perustaa kylittäin tai kunnittain siten, että jäsenet voivat liittyä osuuskuntaan ja osuuskuntamaksulla voidaan rakentaa sunnittelua ja lisäksi mahdollisesti rahoittaa myös yhteyksien rakentamiskustannuksia viimeisen ei-tuettavan osuuden osalta 3. Näiltä osin osuuskuntien toiminnan kehittämiseksi voi syntyä myös muita rahoitusmahdollisuuksia esimerkiksi maaseudun kehittämisrahoitusinstrumenttien kautta huhtikuu

12 Julkiset tuet

13 Julkiset tuet Laki laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueella ( Laajakaistalaki 1186/2009) Lain tavoitteena on edistää nopeiden laajakaistayhteyksien rakentamista hajaasutusalueilla ja siten turvata monipuoliset viestintäpalvelut kaikkialla Suomessa. Maakunnan liiton tulee laatia tukikelpoisia laajakaistahankkeita koskeva maakunnallinen hankeohjelma yhteistyössä kuntien viranomaisten kanssa. Taloudellisesti tarkoituksenmukainen ja toteutettavissa edullisesti. Hankeohjelma on toimitettava Viestintävirastolle, joka antaa siitä lausunnon valtioneuvostolle. Valtioneuvosto tekee päätöksen tuen jakautumisesta maakunnittain. Maakunnan liitto julistaa hankkeeseen liittyvän valtion tuen julkisesti haettavaksi ja valitsee tuen saajan. Valituksi tullut hakee tukea Viestintävirastolta. toukokuu

14 Yhteenveto

15 Yhteenveto ja suositus toimintamalliksi - Suosittelemme, että toimenpiteet aloitettaisiin alueellisten kunnallisten verkkoyhtiöiden osalta ja alueellisen tai maakunnallisen palveluyhtiön, Lapin Seutuverkot Oy:n, perustamiseksi laajakaistahankkeen toteuttamista ja verkon rakentamista varten sekä hankkeen jatkovalmistelua sekä konkreettisia rahoitusneuvotteluja valittavien rahoituskumppaneiden kanssa - Ehdotamme lisäksi, että alueellisen sähköyhtiöiden kanssa jatkettaisiin keskusteluja alueelliseksi toteuttamismalliksi rakentamisen, yhteisen infrastruktuurin käytön, ylläpidon sekä viankorjausprosessien kartoittamiseksi - Lisäksi ehdotamme keskustelujen jatkamista myös valtakunnallisten operaattoreiden ja muilla alueilla toimivien osuuskuntien tai kuntayhtiöiden kanssa toiminnan aloittamiseksi - Suosittelemme lisäksi alueellisesti neuvotteluja paikallisesti toimivan operaattorin kanssa investointihankkeiden ja aikataulujen tarkentamiseksi sekä yhteistoiminnan koordinoimiseksi - Alueellisen toiminnan kehittämiseksi ehdotamme myös että alueittain ja kylittäin selvitetään mahdollisuuksia osuuskuntamallin järjestämiseksi osana kehittämistoimintaa toukokuu

16 Yhteenveto, jatkoa - Uuden osakeyhtiön kautta pystytään kanavoimaan tarvittava rahoitus ja myöhemmin saatava tuotto käsillä olevista vaihtoehdoista parhaalla mahdollisella tavalla. Lisäksi osakeyhtiöperusteisista toimintamalleista on hyvää kokemusta muista vastaavista hankkeista eri puolilta Suomea. Lisäksi samaan aikaan neuvotellaan operaattoreiden ja paikallisten toimijoiden kanssa investointien suuntaamiseksi alueelle ja investointien nopeuttamiseksi sekä synergioiden toteuttamiseksi - Vaihtoehtoisena ja täydentävänä toimintamallina ehdotamme, että alueelliset keskustelut ja mahdolliset alueyhtiöt, jotka voisivat toimia osana ko. hankekokonaisuutta, kartoitettaisiin osana konkreettista hankekokonaisuutta. Synergisia hyötyjä haetaan mm. sairaanhoitopiirijärjestelyjen sekä alueellisten sähköverkkojärjestelyjen kautta synergioiden selvittämiseksi - Alueellisen toiminnan kehittämiseksi ehdotamme myös että alueittain ja kylittäin selvitetään mahdollisuuksia osuuskuntamallin järjestämiseksi osana kehittämistoimintaa huhtikuu

17 Kuntakohtainen liite alustava liiketoimintasuunnitelma ja pilottihankkeiden kuvaus Jukka-Pekka Joensuu

18 1. Hyvän liiketoimintasuunnitelman elementit yleistä Liiketoimintasuunnitelma on tarpeellinen yritykselle itselleen sekä ulkopuoliselle näiden arvioidessa yrityksen toimintaa. Liiketoiminnan tulee olla tuloa tuottavaa ja kannattavaa. Liiketoimintasuunnitelman mukaisesti toiminnasta kokonaisuudessaan voidaan tehdä pitkällä aikavälillä kannattavaa Kuntakohtaisia vaihteluja esiintyy joten tarkastelutaso tulee olla joko aluekohtainen tai maakuntakohtainen Liiketoimintasuunnitelmassa kuvataan: liikeidea ja sen toteuttamissuunnitelma Verkko-operaattoritoiminta avoimessa tietoverkossa - Asiat, joita on tarkoitus tehdä. / Asiat, joita ei ole tarkoitus tehdä. - Ei tarkoitus kilpailla operaattoreiden kanssa palvelujen tarjonnassa, - Luoda markkinat palvelutuotantoon helmikuu

19 Kuntakohtaisen tilanteen arviointia 1. Alustavat liiketoimintalaskelmat tehty samoilla periaatteilla kuin operaattorit tekevät liittyen kysyntäarvioihin, kannattavuuteen sekä investointien kustannuksiin 2. Toiminnan kannattavuuden arvioinnissa antaa hyvän pohjan liiketominnalliselle arviolle samoin kuin myös kunnan riskien arviointeihin 3. Riskipositio sekä tuottopotentiaalin rakentaminen on tarkastelultaan erilainen mikäli verrataan kuntayhtiömallia operaattorimalliin 1. Alueellinen kattavuus 2. Palvelutarjonnan laajuus 3. Investointiriskit 4. Liiketoimintariskit Kolarin osalta lähempi tarkastelu tarpeen investointien ja kustannusten sekä liiketoimintapotentiaalin ja toiminnallisen rakenteen määrittämiseksi helmikuu

20 Miten hankkeesta saadaan kannattava 1. Investointien järkevä suunnittelu ja toteutus 2. Liittymähintojen hinnoittelu 3. Operaattoreille ja yrityksille sekä julkisille tahoille, esim kaivokset, matkailuyritykset ym. vaikuttavat kannattavuuteen 4. Yritysmäinen toiminnan suunnittelu ja toteutus 5. Vaikutukset kuntatalouteen, mm. terveydenhuoltoon helmikuu

21 Taloudelliset tunnusluvut 1. Penetraatiot / base (rakennetaan ainoastaan hankealueet) 1. Kotitaloudet 25 % 2. Kunta 100 % 3. Yritykset ja muu julkinen hallinto 30 % 4. Vapaa-ajan asunnot 15 % 2. Target (rakennetaan lisäksi potentiaalit kaupalliset alueet) 1. Kotitaloudet 40 % 2. Kunta 100 % 3. Yritykset ja muu julkinen hallinto 50 % 4. Vapaa-ajan asunnot 25 % helmikuu

22 Liittymähinnat Kotitaloudet ja vapaa-ajan asunnot 1000 Kunta, muu julkinen hallinto ja yritykset 2000 Liittymien kuukausimaksu kaikille 20 /kk Tuotteet verkko-operaattorituotteet Rahoitus Liikepankki-Kuntarahoitus-EIB Vakuudet ainakin lyhytaikaisen rahoituksen osalta Kunta-FV helmikuu

23 Liittymismaksun suuruus ja sen vaikutukset Kiinnostuksen kannalta oleellista on ollut liittymismaksun suuruus: kun liittymismaksu on euroa, % alueen talouksista ja toimipaikoista tullee hankkimaan liittymän kun liittymismaksu on euroa, 50 % alueen talouksista ja toimipaikoista on tullee hankkimaan liittymän kun liittymismaksu on ollut 500 euroa, % alueen talouksista ja toimipaikoista on hankkinut liittymän. Yleisesti voidaan todeta, että kun liittymismaksu kotitalousvähennyksen jälkeen jää alle euron, riittävä liittymäpeitto voidaan saavuttaa. helmikuu

24 Eri tekijät ja toimijoiden suhteet 24 helmikuu 2012

25 3. Lapin Liitto alustava suunnitelma rahoitus Vakuus Kunnat Pääoma (osakepääoma ja SVOP) Kunnan Verkot Oy Avustus etukäteen Tuki (1/3) (1/3) Kunta Valtio Yrityskiinnitys (=verkko) Laina (1/3) Markkinaehtoinen takaus avustus Rahoituslaitos Rahoituslaitos (esim. Finnvera) Takaus 25 helmikuu 2012

26 Jatkotoimenpiteet, suositukset ja aikataulu 1. Päätöksenteon lopullinen valmistelu kuntayhtiötä (Go-NoGo) varten sekä strateginen linjaus vuosille (elokuu-syyskuu 2012) 1. Taloudellisten laskelmien sekä viidentoista vuoden liiketoimintasuunnitelman laatiminen 1. Rakentamisvaiheen osalta 2. Liiketoiminnallisen käynnistämisen osalta 3. Infrayhtiön toiminnan rakenteet ja palvelut 1. Liittymien toimitus, asiakkuuksien hallinta ja markkinointi 2. Huolto, ylläpito ja viankorjaukset 2. Sisältää yhtiöjärjestykset, perustamispaperit sekä käytännön toimenpiteiden vaiheistamisen ja organisaation perustamisen 3. Strategisen tahtotilan määrittäminen kunnittain ja maakunnallisen yhtiön roolin selkeyttäminen ja toiminnan aloittamisen vuoden 2013 alusta lukien Tavoitteena varmistaa rakentamisen aloittaminen kesällä 2013 Toukokuu

27 5. Lopuksi Laajakaistahanke on huomattava investointi kunnille. Laajakaistahanke voi muodostua kannattavaksi liiketoiminnaksi, jolla samalla voidaan toteuttaa kuntien omia palvelutehtäviä. Laajakaistahanke edellyttää kuntien aktiivista mukaantuloa. Nopeita yhteyksiä rakennetaan vain sinne, missä niille on kysyntää. 27 helmikuu 2012