Asetuksen mukaan tarkoituksenmukaisen internetyhteyden vähimmäisnopeudesta

Transkriptio

1 Raportti 1 (5) Dnro: /922/2017 Selvitys tarkoituksenmukaisen internetyhteyden vähimmäisnopeudesta Tietoyhteiskuntakaaren yleispalvelusääntelyllä taataan kaikille tietyt perustasoiset viestintäpalvelut käyttäjän vakituisessa asuin- tai sijaintipaikassa. Tietoyhteiskuntakaaren mukaan tarkoituksenmukaista internetyhteyden vähimmäisnopeutta määritettäessä on otettava huomioon tilaajien enemmistön käytössä oleva yhteysnopeus, valtakunnallisesti kattava tekninen toteutettavuus ja toteutuksen kustannukset. Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella säädetään tarkoituksenmukaisen internetyhteyden vähimmäisnopeudesta. Asetuksen mukaan tarkoituksenmukaisen internetyhteyden vähimmäisnopeudesta on tehtävä väliarviointi vuonna 2017, vuodelle 2021 asetetun 10 Mbit/s tavoitetason saavuttamiseksi. Liikenne- ja viestintäministeriö pyysi päivätyssä selvityspyynnössään Viestintävirastoa laatimaan selvityksen keskeisimmistä edellisen tarkastelun jälkeen tapahtuneista muutoksista, nykytilasta sekä käyttäjien ja tilaajien enemmistön käytössä olevasta yhteysnopeudesta. Tässä selvityksessä Viestintävirasto arvioi yleispalveluna toteutettavan liittymän tarkoituksenmukaista internetyhteysnopeutta ottaen huomioon tilaajien enemmistön käytössä olevan yhteysnopeuden. Lisäksi tarkastellaan edeltävän, vuonna 2014 tehdyn selvityksen jälkeen tapahtuneita keskeisimpiä muutoksia yleispalvelulaajakaistan teknisessä toteutettavuudessa. Tällä hetkellä Suomessa yleispalveluun kuuluva tarkoituksenmukainen internetyhteys on määritelty liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella 439/2015. Liittymän vähimmäisnopeus saapuvassa liikenteessä on 2 Mbit/s. Riittävänä pidetään, että liittymän keskimääräinen vähimmäisnopeus saapuvassa liikenteessä on 1,5 Mbit/s 24 tunnin mittausjakson aikana ja 1 Mbit/s minkä tahansa 4 tunnin mittausjakson aikana. Yleispalvelun kannalta keskeistä on koko maan kattava, 100 %:n saatavuus kaikkiin kotitalouksiin ja yritysten toimipaikkoihin. Matkaviestinverkot soveltuvat ensisijaisena tekniikkana yleispalvelulaajakaistan toteuttamiseen. Selvityksessä on tarkasteltu edellisen selvityksen jälkeen tapahtuneita keskeisimpiä muutoksia erityisesti käyttäjien ja tilaajien enemmistön käytössä olevasta yhteysnopeudesta. Yhteysnopeuden tarkastelussa on käytetty yksinkertaisen määräenemmistön rajaa, 51 % kaikista laajakaistapalvelun omaavista kotitalouksista.

2 2 (5) Selvityksessä Viestintävirasto hyödynsi laajakaistapalvelujen saatavuudesta keräämiään tietoja, vuosittain kerättäviä viestintämarkkinatietoja sekä viraston teettämien viestintäpalvelujen kuluttajatutkimusten tuloksia. 1 Keskeisimmät muutokset teknisessä toteutettavuudessa 1.1 Kiinteät verkot 1.2 Matkaviestinverkot Tässä kappaleessa tarkastellaan vuonna 2014 tehdyn selvityksen jälkeen tapahtuneita keskeisimpiä muutoksia 10 Mbit/s yleispalvelulaajakaistan teknisessä toteutettavuudessa. Lukumääräisesti kiinteiden verkkojen välityksellä toteutettujen laajakaistaliittymien kokonaismäärä on pysynyt ennallaan. Vuoden 2017 aikana kiinteän verkon laajakaistaliittymiä oli käytössä yhteensä noin 1,7 miljoonaa kappaletta (1,7 miljoonaa vuonna 2014). Vuonna 2017 kiinteän verkon välityksellä oli tarjolla 10 Mbit/s tai nopeampaa laajakaistaa noin 85 prosenttiin Suomen kotitalouksista (ei vertailutietoa vuodelta 2014). Kaupunkialueilla kiinteän verkon liittymien saatavuus on melko kattavaa, mutta monilla haja-asutusalueilla kiinteitä liittymiä on saatavilla ainoastaan paikallisesti. Tarkastelujakson aikana laajamittaiseen kaupalliseen käyttöön ei ole otettu sellaisia kiinteän verkon uusia tekniikoita tai ratkaisuja jotka olisivat merkittävästi kasvattamassa liittymäsaatavuuden kattavuutta haja-asutusalueilla. Tarkastelujaksolla kiinteiden verkkojen yhteysnopeudeltaan yli 30 Mbit/s liittymien osuus kaikista kiinteissä verkoissa toteutetuista liittymistä on kasvanut vuosittain tasaisesti, yhteensä noin 15 prosenttia. Liittymänopeudeltaan yli 30 Mbit/s osuus kaikista kiinteiden verkkojen välityksellä toteutetuista liittymistä on noin 42 % (27 % vuonna 2014). Yhteysnopeuksien kasvua tukee muun muassa valokuituverkkojen rakentuminen sekä olemassa olevien kupariverkkojen tekniset parannukset. Vaikka käytössä olevien kiinteiden verkkojen välityksellä toteutettujen internetyhteyksien nopeuksissa on havaittavissa selvää kasvua, kiinteiden verkkojen liittymämäärä ei ole tarkastelujaksolla kasvanut. Kiinteissä verkoissa ei ole tapahtunut tarkastelujaksolla sellaisia yleispalvelulaajakaistan tarjontaa merkittävästi edistäviä muutoksia, jotka tukisivat verkkojen kehittymistä valtakunnallisesti kattaviksi. Tarkastelujakson aikana internetyhteyden mahdollistavien liittymien määrä matkaviestinverkoissa on kasvanut edelleen voimakkaasti ja vuonna 2017 tiedonsiirtoon käytettäviä matkaviestinverkon liittymiä oli noin 8 miljoonaa kappaletta (6 miljoonaa vuoden 2014 alussa). Vuonna 2017 kaikista kotitalouksista noin 86 prosentilla on matkaviestinverkon avulla toteutettu internetyhteys (66 % vuonna 2014).

3 3 (5) Tarkastelujaksolla matkaviestinverkkojen yhteysnopeudeltaan yli 30 Mbit/s liittymien määrä on kymmenkertaistunut. Tiedonsiirtonopeudeltaan yli 30 Mbit/s osuus kaikista matkaviestinverkkojen välityksellä toteutetuista liittymistä on noin 57 % (10 % vuonna 2014). Matkaviestinverkon liittymien yhteysnopeuksia tarkasteltaessa on ennen kaikkea huomioitava, että nopeuden ilmoittamistapa kuvaa mahdollista tiedonsiirron enimmäisnopeutta. Käytettäessä liittymää alueilla, joilla saatavilla oleva verkko ei tarjoa liittymän enimmäisnopeuden saavuttamiseksi edellytettyä teknistä tasoa, palvelun laatua tai riittävää kapasiteettia, jäädään liittymän käytössä enimmäisnopeutta alhaisemmalle tasolle. Nopeampien tiedonsiirtoliittymien suuren määrällisen kasvun on mahdollistanut ensisijaisesti LTE-tekniikkaan ja 800 MHz taajuusalueeseen perustuvien LTE-verkkojen rakentuminen ja sitä kautta LTE-liittymien yleistymisen. LTE -verkkojen yleistyminen vaikuttaakin voimakkaimmin erityisesti yli 30 Mbit/s yhteysnopeuksien saatavuuteen matkaviestinverkoissa, joihin ylletään rajoitetummin UMTS-tekniikalla. LTE-verkkojen kattavuuden kehitys voidaankin nostaa merkittävimmäksi matkaviestinverkoissa Suomessa tapahtuneeksi muutokseksi edellisen selvityksen jälkeen. Edellisessä selvityksessä esillä olleita, yleispalvelun yhteysnopeuksien nostoa mahdollisesti tukevia LTE-verkkojen ominaisuuksia, kuten taajuuksien yhteiskäyttöä tai muita erityisesti haja-asutusalueen ja verkon solujen reunamien yhteysnopeuksia tukevia ominaisuuksia, ei ole Viestintäviraston tietojen mukaan otettu yleisesti kaupallisissa verkoissa käyttöön. Tarkastelujaksolla LTE-verkot ovat rakentuneet laajasti ja matkaviestinverkkoihin perustuvat tiedonsiirtoliittymät toimivat alueittain melko kattavasti joko LTE- tai UMTS-verkossa. 10 Mbit/s -tiedonsiirtonopeuteen kykenevien matkaviestinverkkojen kattavuus väestöpeiton perusteella laskettuna on Viestintäviraston käytössä olevan materiaalin perusteella arvioituna edelleen noin 98 prosenttia (maantieteellinen peitto noin 50 %). Merkittävää muutosta 10 Mbit/s nopeusluokan maantieteelliseen saatavuuteen matkaviestinverkoissa ei siis ole nähtävissä verrattuna vuonna 2014 tehtyyn pääosin UMTS-verkkojen kattavuuteen perustuneeseen tarkasteluun. Alueellisia eroja kattavuudessa edelleen löytyy ja nopeammat LTE-verkkoihin perustuvat tiedonsiirtopalvelut eivät ole kaikilla alueilla kattavasti saatavilla. Vaikka liittymämäärät ja liittymien enimmäisnopeudet matkaviestinverkoissa ovat tarkastelujaksolla kasvaneet merkittävästi, on nopeamman tiedonsiirron mahdollistamissa LTE-verkoissa merkittäviä maantieteellisiä katvealueita. Nykyinen matkaviestinverkkojen peitto ei tällä hetkellä mahdollista valtakunnallisesti täysin kattavaa 10 Mbit/s saatavuutta. 2 Tilaajien enemmistön käytössä oleva yhteysnopeus Liikenne- ja viestintäministeriön selvityspyynnön mukaisesti tilaajien käytössä olevia laajakaistan yhteysnopeuksia tarkastel-

4 4 (5) laan yksinkertaisen määräenemmistön (vähintään 51 % kaikista laajakaistapalvelun omaavista kotitalouksista) kautta. Tietoja tarkasteltaessa tulee huomioida, että yhteysnopeudet on ilmaistu nimellisnopeuksina. Liittymän nimellisnopeus tarkoittaa liittymän markkinoinnissa ja liittymäsopimuksessa ilmoitettua tiedonsiirtonopeutta kuvaavaa enimmäisarvoa. Tässä määritelmässä eroa syntyy erityisesti kiinteän verkon ja matkaviestinverkon kautta toteutettujen liittymien toteutuvissa tiedonsiirtonopeuksissa. Viestintäviraston keräämien markkinatietojen perusteella käytössä olevista internetliittymistä vuoden 2017 puolivälissä (kuvio 1): noin 86 %:lla nopeus oli 2 Mbit/s tai enemmän, noin 77 %:lla nopeus oli 10 Mbit/s tai enemmän, noin 54 %:lla nopeus oli 30 Mbit/s tai enemmän. Kuvio 1: Liittymänopeuksien osuudet käytössä olevista internetliittymistä 100.0% 90.0% 80.0% 70.0% 60.0% 50.0% 40.0% 30.0% 20.0% 10.0% 0.0% Yli 2Mbit/s Yli 10Mbit/s Yli 30Mbit/s Yli 100Mbit/s 3 Selvityksen johtopäätökset Selvityksessä on tarkasteltu markkinoilla tällä hetkellä tarjolla olevia tiedonsiirtopalveluita sekä palvelujen tarjonnan kehitystä jaksolla Tarkastelujakson aikana kiinteiden verkkojen liittymänopeudet ovat kasvaneet, mutta liittymämäärissä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta. Liittymäsaatavuuden osalta yhteysnopeudeltaan vähintään 10 Mbit/s laajakaista on kiinteän verkon välityksellä tarjolla noin 85 prosenttiin Suomen kotitalouksista. Matkaviestinpuolella liittymämäärät ovat kasvaneet edelleen ja kasvu on kohdistunut erityisesti nimellisnopeudeltaan yli 30 Mbit/s liit-

5 5 (5) tymänopeuksiin. Tarkastelujaksolla matkaviestinverkkojen kokonaiskattavuus 10 Mbit/s tiedonsiirtonopeuksien tarjonnassa ei ole juurikaan kasvanut, ollen edelleen noin 98 % Suomen väestöstä mikä vastaa noin 50 %:n maantieteellistä peittoa. Yleispalvelulaajakaistan näkökulmasta keskeistä on kattava 100 %:n saatavuus kaikkiin kotitalouksiin ja yritysten toimipaikkoihin. Tiedonsiirtonopeudeltaan 10 Mbit/s laajakaistan kokonaissaatavuus ei ole tarkastelujakson aikana havaittavasti kasvanut ja 100 %:n väestöpeiton saavuttamista ei vuoteen 2021 mennessä katsota todennäköisenä kaupallisin ehdoin toteutetuilla ratkaisuilla. Käytettävissä olevien markkinatietojen perusteella tällä hetkellä kaikista laajakaistan omaavista kotitalouksista yksinkertaisen määräenemmistön (51 %) käytössä on 30 Mbit/s tai tätä korkeampi yhteysnopeus.