ALAVIESKAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ (18)

Transkriptio

1 ALAVIESKAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ (18) Kunnanvaltuusto AIKA klo 18:25-18:53 PAIKKA Alavieskan kunnantalo, valtuustosali KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 41 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 42 Pöytäkirjan tarkastajien valinta ja tarkastustapa 4 43 Asialistan hyväksyminen 5 44 Alavieskan kunnan suunnitelman mukaisten poistojen 6 perusteet 45 Alavieskan kunnan liittyminen Jokilaaksojen Kuituverkko 9 -osuuskuntaan 46 Valokuituhankkeen riskikartoituksen, teknisen 14 suunnittelun ja markkinoinnin käynnistäminen 47 Valtuustoaloitteet Muut asiat 17

2 ALAVIESKAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ (18) OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Sipilä Annikki 18:25-18:53 kv pj. Isokääntä Jani 18:25-18:53 kv I vpj. Alahautala Osmo Hannula Kaija Hannus Jani Havisto Janne Isokääntä Marja Isokääntä Risto 18:25-18:53 varajäsen Isotalus Aaro Jutila Eija Jutila Maarit Keskinen Petri Kivimaa Eveliina Laitala Ville Nahkala Jarmo Nuorala Aili Ojala Reeta Pyy Martti 18:25-18:53 varajäsen Raudaskoski-Pudas Anita Vähäkangas Juha Ikonen Olli 18:25-18:53 kunnanjohtaja Saarela Eija 18:25-18:53 pöytäkirjanpitäjä Hyyppä Sami 18:25-18:53 vt.kehitysjohtaja Häggman Tuomas 18:25-18:53 kunnaninsinööri POISSA Brax Anna-Leena kv II vpj. Björkbacka Sauli jäsen Nahkala Kari jäsen ALLEKIRJOITUKSET Annikki Sipilä Puheenjohtaja Eija Saarela Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Jani Isokääntä Osmo Alahautala PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Kokouksen allekirjoitettu ja tarkastettu pöytäkirja, johon on liitetty valitusosoitus ja oikaisuvaatimusohjeet, pidetään yleisesti nähtävillä Alavieskan kunnantalolla ja yleisessä tietoverkossa torstaina klo Ilmoitustaulunhoitaja

3 ALAVIESKAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ (18) Kunnanvaltuusto Laillisuus ja päätösvaltaisuus Kvalt Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Kuntalain mukaan kokouskutsu on lähetettävä vähintään neljä päivää ennen ko kousta. Kokouskutsut on lähetetty Kokous on päätösvaltai nen, kun kaksi kolmasosaa valtuutetuista on läsnä. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

4 ALAVIESKAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ (18) Kunnanvaltuusto Pöytäkirjan tarkastajien valinta ja tarkastustapa Kvalt Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan kaksi valtuuston jäsentä. Pöytäkirja tarkastetaan kunnantalolla Tarkastusvuorossa ovat Isokääntä Jani ja Alahautala Osmo. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Isokääntä Jani ja Alahautala Osmo.

5 ALAVIESKAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ (18) Kunnanvaltuusto Asialistan hyväksyminen Kvalt Kuntalain 95 :n mukaan valtuusto voi käsitellä asian, joka on mainittu kokouskutsussa ja joka on valmisteltu 93 :ssä tarkoitetulla ta valla. Jos asia on kiireellinen, valtuusto voi päättää ottaa asian käsiteltäväkseen, vaikka sitä ei ole mainittu kokouskutsussa. Jos asiaa ei ole valmisteltu, päätös asian ottamisesta käsiteltäväksi on tehtävä yksi mielisesti. Kunnanvaltuusto hyväksyi kokouskutsun mukaisen asialistan.

6 ALAVIESKAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ (18) Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Alavieskan kunnan suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Khall Kunnan kirjanpidossa kirjanpitolakia noudatetaan soveltuvin osin. Kirjanpitolain säännösten soveltamisesta antaa ohjeet kirjapitolautakunnan kuntajaosto. Kuntajaosto katsoo, että suunnitelmapoistojen perusteet ovat säännöksiä, jotka valtuusto hyväksyy hallintosäännössä tai erillisellä päätöksellä. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamat ohjeet kuuluvat kirjanpitolain 1 luvun 3 :n edellyttämän hyvän kirjanpitotavan lähteisiin kunnan kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä. Kuntajaosto on antanut yleisohjeen kunnan ja kuntayhtymän suunnitelman mukaisista poistoista, joka korvaa kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antaman yleisohjeen. Tätä tarkistettua ohjetta oli noudatettava viimeistään tilivuodesta 2017 alkaen. Tässä yleisohjeessa on otettu huomioon kuntalain ja kirjanpitolain muutokset. Yleisohjeen liitteen 1 poistoaikoja koskevia esimerkkejä on tarkistettu. Muutoin sisällölliset muutokset ovat vähäisiä. Voimassa olevan kirjanpitolain (1336/1997, KPL) viimeisimmässä uudistuksessa (L1620/2015) on mm. seuraavia eroja aikaisempaan lainsäädäntöön verrattuna: - kirjanpitolain 5 luvun 5a aineettoman oikeuden hankintamenon jaksottamista koskevaa enimmäispoistoaikaa ei ole enää rajoitettu lailla - kirjanpitolain 5 luvun 8 :n kehittämismenojen ja muiden pitkävaikutteisten menojen poistoaikaa koskevat säännökset ovat muuttuneet. Poisto on hankintamenon (investointimenoa) jaksottamista tulevaisuuteen taloudelliselle pitoajalle. Vuosittainen poisto kirjataan tuloslaskelman kuluksi (=suunnitelman mukaiset poistot). Samalla taseen pysyvistä vastaavista vähennetään samansuuruinen erä eli omaisuuden kirjanpidollinen arvo laskee samalla summalla. Poistot ovat merkittävä erä tarkasteltaessa kunnan talouden tasapainoa. Vuosikatteen pitää kattaa poistojen määrän, jotta normaalitilanteessa ei synny alijäämää. Poistot kuvaavat myös keskimääräistä vuosittaista korvausinvestointitarvetta. Yleisohjeessa kirjanpitolautakunnan kuntajaosto antaa ohjeelliset poistoajat kuntien käyttöomaisuudelle. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto suosittelee poistoaikojen alarajojen käyttämistä, ellei pidemmän poistoajan käyttämiselle ole erityistä hyödykekohtaista perustetta. Poistoaikaan voi vaikuttaa myös sovellettava poistomenetelmä. Poistoaika valitaan normaalisti lyhyemmäksi kuin on se aika, jona hyödykettä käytetään palvelutuotannossa.

7 ALAVIESKAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ (18) Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Muutokset poistoperusteisiin on esitetty alla: - muut pitkävaikutteiset menot: osallistuminen toisen yhteisön tiehankkeisiin 15 v tasapoisto (uusi) - vedenjakeluverkosto ja viemäriverkosto 40 v tasapoisto (10 % menojäännöspoisto) - kaukolämpöverkosto 30 v tasapoisto (15 % menojäännöspoisto) - muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet 10 v tasapoisto (25 % menojäännöspoisto) - palotoimen muut kuljetusvälineet 7 v (aiemmin 10 v, suositus 4-7 v) Merkittävimmin muutos koskee vedenjakelu- ja viemäriverkoston poistoja. Poistotarkastelussa on käynyt ilmi, että poistot tehdään voimakkaasti etupainotteisina menojäännöspoistoina ja poistoperustetta on syytä muuttaa vastaamaan käyttöomaisuuden todellista taloudellista pitoaikaa. Viemäriverkoston tekninen käyttöikä (taloudellinen pitoaika) on vuotta. Useimmat vesi- ja viemäriyhtiöt soveltavat elinkeinoverolain mukaista poistoperustetta 40 vuoden tasapoisto, jolloin vesi- ja viemärilaitoksen tulos on vertailukelpoinen alan muihin toimijoihin. Vesi- ja viemäriverkoston suunnitelman mukaiset poistot on tehty 10 %:n menojäännöspoistoina ja pumppaamojen poistot 25 % menojäännöspoistoina. Poistoperusteena viemäriverkkoon voidaan kuntajaoston yleisohjeen mukaisesti käyttää myös tasapoistoa vuotta ja pumppaamoihin vuoden tasapoistoa. Muiden kiinteiden koneiden, laitteiden ja rakenteiden käyttöikä on myös yli 15 vuotta, joten 10 v tasapoisto on perusteltu. Viemäriverkoston käyttöikä on vuotta, joten käyttöomaisuuden hankintameno jaksotettuna 40 vuoden poistoajalle on perusteltu. Hyödykkeen hankintahinnat tulevat muutosten jälkeenkin poistetuksi taloudellisena pitoaikana. Esityslistan oheismateriaalina on esitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteiksi. Talousjohtaja: Esitän liitteenä olevat suunnitelman mukaiset poistojen perusteet hyväksyttäväksi ja sovellettavaksi tilivuodesta 2018 eteenpäin. (Valmistelija: talousjohtaja Pirjo Männistö) Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevat suunnitelman mukaiset poistojen perusteet sovellettavaksi tilivuodesta 2018 eteenpäin. Kunnanjohtajan muutettu päätösesitys kokouksessa:

8 ALAVIESKAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ (18) Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Asia jätetään pöydälle. Kunnanhallitus hyväksyi muutetun esityksen yksimielisesti. Khall Poistosuunnitelma on päivitetty vuodesta 2013 voimassa olevien poistoperusteiden osalta, johon oli virheellisesti tullut tätä edeltävät poistoperusteet. Edellä esitetyn lisäksi katujen, teiden, torien ja puistojen poistoaika on myös ollut hyvin etupainotteinen eikä vastaa todellista kulumista. Esimerkiksi katurakenteen taloudelliseksi pitoajaksi on arvioitu jopa vuotta, joten katujen ja teiden poistaminen 15 v tasapoistoina on hyvin perusteltua. Liikennevirasto on arvioinut tien pohjarakenteiden tekniseksi käyttöiäksi jopa 100 vuotta. Muutokset poistoperusteisiin on esitetty alla: - muut pitkävaikutteiset menot: osallistuminen toisen yhteisön tiehankkeisiin 15 v tasapoisto (uusi) - kadut ja tiet 15 v tasapoisto (aiemmin 20 % menojäännöspoisto) - vedenjakeluverkosto ja viemäriverkosto 40 v tasapoisto (10 % menojäännöspoisto) - kaukolämpöverkosto 30 v tasapoisto (15 % menojäännöspoisto) - muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet 10 v tasapoisto (25 % menojäännöspoisto) - osake- ja vuokrahuoneistojen perusparannusmenot 10 v tasapoisto (20 v tasapoisto). Talousjohtaja: Esitän liitteenä olevat suunnitelman mukaiset poistojen perusteet hyväksyttäväksi ja sovellettavaksi tilivuodesta 2018 eteenpäin. (Valmistelija: talousjohtaja Pirjo Männistö) Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevat suunnitelman mukaiset poistojen perusteet sovellettavaksi tilivuodesta 2018 eteenpäin. Kunnanhallitus hyväksyi esityksen yksimielisesti. Kvalt Kunnanvaltuusto hyväksyi esityksen yksimielisesti.

9 ALAVIESKAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ (18) Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Alavieskan kunnan liittyminen Jokilaaksojen Kuituverkko -osuuskuntaan Khall Yhteiskunnan kehityksen johdosta nopeiden ja luotettavien laajakaistayhteyksien tarve niin kaupungeissa, taajamissa kuin maaseudullakin kasvaa koko ajan. Tietoyhteiskuntakaaren (917/2014) 87.2 :n mukaan jokaisella on Suomessa oikeus toimivaan, kohtuuhintaiseen internet -yhteyteen. Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen (annettu ) mukaan tuon internet-yhteyden vähimmäisnopeuden on vuoden 2015 marraskuun alusta lähtien oltava 2 Mbit/s. Lisäksi tarkoituksenmukaisen internet-yhteyden vähimmäisnopeutta tullaan arvioimaan uudelleen vuonna 2017 vuodelle 2021 asetetun 10 Mbit/s tavoitetason saavuttamiseksi. Laajakaistan rakentaminen on tärkeää elinkeinopoliittisesti sekä haja-asutusalueiden tietoliikenneyhteyksien kannalta. Perimmäisenä tavoitteena on kansalaisten ja yritysten tasa-arvoisuus asuin- ja sijaintipaikasta riippumatta. Verkon suunnittelu ja rakentaminen toteutuu tehokkaammin ja taloudellisemmin, kun tavoiteltava toimialue kattaa mahdollisimman laajasti Jokilaaksojen alueen. Yritystoiminnan edellytykset ja kilpailukyky sekä kansalaisten palveluiden saanti ja osallistumismahdollisuudet paranevat, mikä mahdollistaa uusien palveluiden ja liiketoiminnan kehittämisen. Erityisesti maaseudun elinkeinot tarvitsevat nykyaikana luotettavaa ja nopeaa verkkoyhteyttä. Maaseudulla tarve voi olla jopa suurempi kuin taajamissa, todetaan hallituksen esityksessä 176/2009 vp., s. 3. Tietoyhteiskunnassa laajakaistapalveluiden saatavuuden katsotaan olevan teollisuusyhteiskunnan viemäröintiin tai sähköistämiseen rinnastuvaa perusinfrastruktuurin rakentamista. Tämän hetken nettiyhteystarve on painottunut netistä haettaviin palveluihin, mutta yhä enemmän tullaan tarvitsemaan myös toisinpäin olevaa nopeaa ja luotettavaa yhteyttä. Tätä kodista internettiin olevaa valokuituyhteyttä tarvitaan lisääntyvissä määrin etenkin terveydenhoidon kotiin annettavissa seuranta- ja mittauspalveluissa. TIETOA JOKILAAKSOJEN KUITUVERKOSTA Perustiedot Toiminimi: Jokilaaksojen kuituverkko-osuuskunta Y-tunnus: Rekisteröity kaupparekisteriin: Osuuskunnan perustamiskirja on allekirjoitettu: Osoite: Haikolantie 16, Sievi. Kotipaikka on Sievi. Internet: Toimiala ja tehtävät

10 ALAVIESKAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ (18) Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Osuuskunnan tehtävänä on tietoliikenneverkon omistaminen, ylläpito ja hyödyntäminen jäsenistönsä eduksi sekä tieto- ja viestintäteknologian ja muiden palvelujen tuottaminen jäsenilleen. Osuuskunta voi ostaa, myydä, vuokrata ja hallita kiinteistöjä, arvopapereita tai muuta omaisuutta. Osuuskunta voi myös hallinnoida tämän laajakaistaverkon ja sen sisällön ja palveluiden luomiseen ja kehittämiseen tähtääviä hankkeita. Osuuskunnan tarkoituksena on laajakaistaverkon antamin edellytyksin tukea jäsentensä taloutta ja alueensa kestävää kehitystä. Osuuskunnan tehtävänä on myös keskinäiseen sopimukseen perustuen käyttäjäosuuskunnan hallinnointi ja ylläpito. Osuuskunta voi tarjota palvelujaan myös muille kuin jäsenilleen hinnaston mukaisilla hinnoilla näiden allekirjoitettua hallituksen hyväksymän sopimuksen. Tällöin sopimuksen allekirjoituksen yhteydessä liittymän käyttäjä maksaa liittymämaksun, joka ei ole palautuskelpoinen. Hallitus Hallituksen muodostavat operaattoriosuuskunnan varsinaisen kokouksen perustamissopimuksen mukaisesti valitsemina kunta-/kaupunkijäsenten edustajina kunnan-/kaupunginjohtajat, ellei toisin ole päätetty. Jäsenen hallituskelpoisuus edellyttää, että kunta/kaupunki on tehnyt valtuuston rahoituspäätöksen verkon rakentamiseksi alueelleen. Jokilaaksojen kuituverkko-osuuskunta Valokuituverkkoa rakennetaan kuntaomisteisena osuuskuntana. Osuuskunta perustettiin vuonna 2016 rakentamaan ja ylläpitämään valokuituverkkoa Jokilaaksojen alueelle (ent. PPO:n toimialue). Osuuskuntamalliin päädyttiin, jotta voidaan tarjota mahdollisuus huippunopean >100 Mb/s kuituyhteyden hankintaan mahdollisimman monelle edulliseen liittymähintaan. Jokilaaksojen tilanne laajakaistarakentamisen suhteen on poikkeuksellinen verrattuna muuhun osaan maata johtuen alueella aiemmin vaikuttaneen PPO:n myymisestä Elisalle vuonna Alueelta on tämän jälkeen käytännössä puuttunut taho, jolla olisi ollut riittävän aktiivinen rooli kehittää alueella tarjottavia kiinteitä tietoliikenneyhteyksiä. Ennen osuuskunnan perustamista tehtiin vuonna 2015 alueen kunnille kysely laajakaistayhteyksien kehittämisestä neljän seutukunnan toimesta. Kyselyssä nousivat keskeisinä esille seuraavat maininnat: Kaikki suhtautuvat verkon rakentamiseen myönteisesti. Useimmissa kunnissa virkamiesjohto tulee todennäköisesti esittämään verkon rakentamishanketta luottamushenkilöille. Mobiiliverkko ei toimi riittävä hyvin joka puolella kuntaa.

11 ALAVIESKAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ (18) Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Luotettavalle yhteydelle on tarvetta. Verkko ei toteudu ilman kunnan vahvaa panosta. Verkon rakentajalla ei ole isoa merkitystä. Liittymämarkkinointiin tulee panostaa, jotta liittymätiheys saadaan mahdollisimman korkeaksi. Maatilat tarvitsevat nopeat ja luotettavat yhteydet ja tulevaisuudessa tarve tulee varmasti kasvamaan. Nopeat laajakaistayhteydet tarvitaan myös taajamissa. Taloudellinen tiukkuus ei mahdollista kuntarahoitusten käyttämistä. Kunnilla on valmiutta yhteistyöhön, jos se on kustannusten kannalta järkevää. Osalla kunnista on kykyä hyvinkin nopeaan liikkeellelähtöön. Luotettava ja nopea verkko helpottaa maaseudun asuttuna pitämistä ja tekee maaseudun ihmisistä sähköisten palvelujen avulla tasavertaisia taajamassa tai kaupungissa asuvien kanssa. Soveltuvimmaksi toteutusmalliksi todettiin jo varhaisessa vaiheessa kuntien määräysvallassa oleva osuuskunta. Perusteina valinnalle olivat mm. seuraavat asiat. Osuuskunta on sopiva yritysmuoto yhteisyrittämiseen. Tarkoituksena on tuottaa taloudellisella toiminnalla jäsenille etuja, jotka syntyvät osuuskunnan jäsenilleen tarjoamien palveluiden käyttämisestä. Kukin kunta vastaa vain oman alueen takauksista - ei kompensointia yli kuntarajojen. Tasavertaisuus ja tasapuolisuus; kunta ei toimi rahoittajana vaan mahdollistajana. Kunta sitoutuu myös yhteisen osuuskunnan asiakkaaksi. Joustavuus jäsenyydessä - jäseneksi voi liittyä myös jälkikäteen. Kuntien toimesta perustettiin Jokilaaksojen kuituverkko-osuuskunta, joka aloitti ensimmäisenä Sievin ja Merijärven alueiden valokuituliittymien ennakkomyynnin ja verkon suunnittelun. Lisäksi osuuskunta otti tehtäväkseen selvittää ja hakea ko. alueille soveltuvat investointituet. Osuuskunnan jäseniä tulevat myöhemmin olemaan Merijärven ja Sievin lisäksi myös muut alueen kunnat. Tällä toteutusmallilla mahdollistetaan tarvittava kuntien määräysvalta operaattorina toimivaan kuituosuuskuntaan. Kuntien määräysvallan ansiosta rakentaminen voidaan toteuttaa edullisella velkarahoituksella, jossa kukin kunta osallistuu takauksellaan oman kunnan verkkoalueen rakentamiseen. Kirjanpidollisesti tämä takaus näkyy kunnilla takausvastuuna, jonka vastavakuutena kunta saa määrä- osuuden yrityskiinnityksestä

12 ALAVIESKAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ (18) Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto osuuskuntaan sekä kiinnityksen oman kunnan alueelle rakennettavaan tietoliikenneverkkoon. Osuuskunta Osuuskunta on yhteisö, jonka jäsenmäärää tai osuuspääomaa ei ole ennalta määrätty. Tarkoituksena harjoittaa taloudellista toimintaa siten, että jäsenet käyttävät hyväkseen osuuskunnan tarjoamia palveluita taikka osuuskunnan muutoin järjestämiä palveluita. Jäsenet eivät ole henkilökohtaisessa vastuussa osuuskunnan velvoitteista. Osuuskunnan voi nykylainsäädännön mukaan perustaa yksittäinen luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö. Osakeyhtiöön verrattuna osuuskunnan etuna on mahdollisen positiivisen tuloksen jakaminen jäsenistölle tasavertaisesti ilman, että jako-osuus olisi sidottu omistettujen osuuksien määrään. Osakeyhtiössä tulos jaetaan osakeomistuksen mukaisissa suhteissa. Osuuskunnan tavoitteena on myös tuottaa etua jäsenistölleen, ei tavoitella osakkeen tuottaman voiton maksimointia, mikä osaltaan mahdollistaa jäsenhintojen edullisuutta. Toimialan näkymät tulevaisuudessa Laajalti saatavilla ja kilpailukykyisesti erittäin nopeata laajakaistayhteyttä, jonka parhaana tarjoajana toimivat valokuitupohjaiset FTTH-verkot - pidetään ensisijaisen tärkeänä. Kuituverkkojen alhainen kattavuus ja levinneisyys ovat yleistä Euroopassa, koska kuidun käyttöönotto vaatii merkittäviä investointeja infrastruktuuriin. NGA (Next Generation Access Networks) kehityksen tukemiseksi sekä kannustaminen markkinainvestointeihin avoimilla ja kilpailukykyisillä verkoilla on komissio hyväksynyt ns. NGA suosituksen, joka kehottaa parantamaan NGA ympäristöä ja siihen pääsyä. Tulevaisuuden näkymät osoittavat myös sen, että kuituverkot tulevat käytännössä korvaamaan kupariverkot. Osuuskuntaan liittymisen jälkeen Alavieskan kunta saa Jokilaaksojen Kuituverkko-osuuskunnalta asiantuntija-apua valokuituhankkeen eri vaiheisiin. Oheismateriaalia. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että 1. Alavieskan kunta päättää ottaa laajakaistaverkon rakentamisen ja ylläpitämisen tehtäväkseen, 2. Alavieskan kunta päättää liittyä Jokilaaksojen Kuituverkko-osuuskuntaan ja maksaa merkintähinnan. Merkintähinta

13 ALAVIESKAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ (18) Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto on kymmenentuhatta euroa ( ). Kunnanhallitus hyväksyi esityksen yksimielisesti. Merkittiin, että asiantuntijoina kuultiin: Jokilaaksojen Kuituverkko osuuskunnasta hallituksen puheenjohtaja Jukka Linna, projektipäällikkö Janne Kurikkala ja hankekoordinaattori Sirkku Kianto. Alavieskan kunnasta Sami Hyyppä, vt. kehitysjohtaja. Merkittiin, että asiantuntijat olivat paikalla kokouksessa klo ja poistuivat ennen asian käsittelyä ja päätöksentekoa. Kvalt Kunnanvaltuusto hyväksyi esityksen yksimielisesti.

14 ALAVIESKAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ (18) Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Valokuituhankkeen riskikartoituksen, teknisen suunnittelun ja markkinoinnin käynnistäminen Khall Valokuituhankkeen nopea eteneminen vaatii kuituverkon esisuunnittelun. Esisuunnittelua käytetään myöhemmin lopullisen suunnittelun pohjana. Esisuunnittelun valmistuttua voimme tarkemmin toiminnalliset ja taloudelliset riskit, arvioida kustannukset ja aikataulut. Tekninen esisuunnittelu keskittyy ratkaisuihin, kuten kaapelireitteihin, teiden alituksiin, materiaali määriin ja kokoihin, yms. Esisuunnittelun toteuttamisesta on saatu tarjous 9 900, alv 0%. Myös valokuituliittymien markkinointi pitää aloittaa mahdollisimman nopeasti. Markkinointikustannuksiksi arvioidaan , alv 0%. Markkinointi toteutetaan mahdollisesti ostopalveluna. Hankkeen toteuttamisesta ja liiketoiminnan käynnistämiseen liittyen on suoritettava riskikartoitus, johon on sisällytetään arvioinnit seuraavien riskien todennäköisyydestä, vahinkolaajuudesta ja -vaikutuksista sekä niihin tarvittavista resursseista: korkotason muutokset, liittymämyyntiin liittyvät riskit, liittymien keskietäisyyden kasvusta ja kiinteistöjen sijainnista tulevat riskit, palvelutuotantoon liittyvät riskit, liittymismaksujen mahdollinen palauttaminen, päätösten lainvoimaisuuden saamiseen liittyvät aikatauluriskit, teknologiariskit, riskienhallinnan ja sisäinen valvonnan järjestämiseen liittyvät riskit, muut markkinatoimijat liiketoimintariskinä, kilpailutukseen liittyvät riskit, jo rakennettujen kuituverkkojen hyödyntämiseen liittyvät riskit, vahinkoriskit, organisaatioriskit, sopimus- ja vastuuriskit sekä toimintamuotoon liittyvät riskit. Edellä mainittujen suunnitelmien ja toimenteiden perusteella Alavieskan kunnalla on mahdollisuus selvittää kunnassa sijaitsevien kiinteistöjen todellinen liittyjämäärä ja tätä kautta valokuituverkon taloudellinen kannattavuus ja lopullinen päätös kuituverkon rakentamisen käynnistämisestä. Liittyjämäärän on oltava 65 % luokkaa. Liittyjämäärän jäädessä liian alhaiseksi, hankeen toteuttamista on tarkasteltava. Liittymähinta on 49 /kk, kahden vuoden sopimuksella. Kylmiä liittymiä ei rakenneta. Tämän hetkisten tietojen mukaan hankkeen toteutuessa verkon rakentamisen kokonaiskustannus olisi n. 2,4 milj.e, johon mahdollinen Viestintäviraston tuki olisi 33% tukikelpoisista kustannuksista (n euroa). Alavieskan kunnan osuus olisi euroa. Osuuskunnan omarahoitusosuus hankkeelle olisi n euroa, johon tarvitaan Alavieskan kunnan takaus. Ellei hanke taloudellisista syistä tai esim. liittyjämäärän vähyyden vuoksi toteudu, osuuskunta maksaa merkintähinnan takaisin. Tällöin

15 ALAVIESKAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ (18) Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto selvitysten ym. kustannuksiksi Alavieskan kunnalle jää n euroa. Teknisten palveluiden tekemän selvityksen perusteella osuuskuntaan liittymisen ja suunnittelun kustannukset voitaisiin rahoittaa vuoden 2018 investointiosan muuttamisella. Vuodelle 2018 on varattu Jokiniituntien kevyen liikenteen väylän euron suunnittemääräraha. Ajallisesti tämä hanke olisi mahdollista siirtää vuodelle Tähän varattu määräraha kohdennettaisiin valokuituhankkeen suunnitteluun ja osuuskuntaan liittymiseen. Aikataulu on nopea ja ehdoton. Viestintäviraston tuki päättyy Mikäli valokuituverkon rakentamiseen päädytään, aikataulutuksen on pysyttävä seuraavissa eräpäivissä. - Pohjois-Pohjanmaan liitto, tuensaajan kilpailutus. Esitys ennen Maakuntahallitus päättää hankkeen toteutuksesta tai Tukihakemus Viestintävirastoon mennessä. Oheismateriaalia. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että 1. valokuituhankkeen riskikartoitus, tekninen suunnittelu ja markkinointi käynnistetään välittömästi. 2. hankkeen suunnittelun kustannukset kohdennetaan vuoden 2018 investointiosaan määrärahamuutoksena. Jokiniituntien kevyen liikenteen väylän suunnittelu siirretään ja tähän varattu euron määräraha käytetään valokuituhankkeen suunnitteluun. 3. päätös valokuituhankkeen käynnistämisestä tehdään riskikartoituksen, suunnitelmien ja markkinoinnin perusteella siten, että hankehakemukset on mahdollista jättää aikataulussa. Kunnanhallitus hyväksyi esityksen yksimielisesti. Kvalt Kunnanvaltuusto hyväksyi esityksen yksimielisesti. Kunnanvaltuusto toteaa, että saatujen tietojen perusteella Alavieskan kunnan takaus tulee olemaan 80% hankkeen toteuttajan omarahoitusosuudesta.

16 ALAVIESKAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ (18) Kunnanvaltuusto Valtuustoaloitteet Kvalt Kokouksessa ei annettu valtuustoaloitteita.

17 ALAVIESKAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ (18) Kunnanvaltuusto Muut asiat Kvalt Ei muita asioita.

18 ALAVIESKAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ (18) Alavieskan kunta Kunnanvaltuusto VALITUSOSOITUS Kokouspäivämäärä Pykälä(t) MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen Seuraavista päätöksistä ei kuntalain 136 :n mukaan saa tehdä kunnallisvalitusta, koska perusteet päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. pykälät 41-43, HallintolainkäyttöL 5 :n/muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet xxxx VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, valitusaika aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon silloin, kun päätös on kuntalain 140 :n nojalla asetettu yleisesti nähtäville. Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Sivu Tiedoksisaanti Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävillä: Valitusviranomaisen postiosoite Pohjois-Suomen hallinto-oikeus PL 189, Oulu Kunnallisvalitus, pykälät 44, 45 Hallintovalitus, pykälät xxxx Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite xxxx pykälät xxxx käyntiosoite Isokatu 4, Oulu Valitusaika 30 päivää Valitusaika xxxx päivää Valitusaika xxxx päivää Valituskirja Valitusasiakirjojen toimittaminen Valituskirjassa on ilmoitettava valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite, päätös, johon haetaan muutosta, miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi ja muutosvaatimuksen perusteet. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirja. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, va lituskirjassa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Lisäksi on ilmoitettava posti osoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta. Valituskirjaan on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valtakirja sen mukaan kuin HLL 21 :ssä säädetään. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Jos vali tusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannus-aatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeise nä ar kipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä en nen viraston aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Jos valitusasiakirjat on toimitettava muulle kuin vali tusviranomaiselle, vastaanottajan ni mi, osoi te ja pos ti osoi te Pykälät Lisätietoja Tuomioistuinmaksulain /1455 nojalla muutoksenhakijalta peritään hallintooikeudessa kulloinkin voi massa oleva oikeudenkäyntimaksu ( lukien 250 euroa). Liitetään pöytäkirjaan