Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen

Transkriptio

1 Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen Pirjo Onkalo, tarkastaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

2 Yleistä laajakaistojen rahoittamisesta Ohjelmakaudella Maaseuturahastosta rahoitettiin sekä kyläverkkoja ja runkoverkkoja ns. 22 % kunnille Pohjois-Pohjanmaalla on rahoitettu eniten kyläverkkoja ja myös runkoverkkojen rahoituksessa ollaan kärkipäässä valtakunnallisesti (yhteenlaskien 8 %, 22 % ja 36 % kuntien runkoverkkohankkeet) Ohjelmakaudella kyläverkkoja voidaan edelleen rahoittaa Maaseuturahastosta, runkoverkkoja ei voida enää rahoittaa Viestintävirasto rahoittaa runkoverkkoja v saakka hankkeissa, joille tehdään rahoituspäätös v Ensi vuodesta eteenpäin rahoituspäätösten tilanne auki Manner-Suomen ohjelmassa tavoitteena 100 kyläverkkohankkeen rahoittaminen Suomessa ELY-keskuksen kiintiöstä voidaan rahoittaa: - laajakaistarakentamishankkeiden selvityksiä yleishyödyllisinä kehittämishankkeina (suositus lump sum) - laajakaistaverkkojen rakentamista - kehittämishankkeita, joissa hyödynnetään laajakaistaa palveluiden tuottamisessa

3 Laajakaistahankkeet, Manner-Suomen maaseutuohjelma Rahoitetaan toimenpiteestä M07 Maaseudun palvelut ja kylien kehittäminen ja sen alatoimenpiteestä 7.3 Laajakaistainfrastruktuuri sekä laajakaistan ja verkossa tarjottavien palvelujen saatavuus - suunnitellaan, selvitetään, kehitetään ja rakennetaan paikallista tietoliikenneinfrastruktuuria, verkossa tarjottavia palveluita ja niiden käyttöönottoa ja hyödyntämistä. Tukea voidaan myöntää: laajakaistainfrastruktuurin rakentamiseen, parantamiseen ja laajentamiseen, passiiviseen laajakaistainfrastruktuuriin sekä laajakaistan ja sähköisten ratkaisujen parantamiseen; Laajakaistainfrastruktuurin rakentamiseen kuuluvat kaivuu-, kaivanto- ja asennuskustannukset ovat tukikelpoisia.

4 Laajakaistahankkeiden rahoitusehtoja Valtakunnalliset ehdot (Manner-Suomen maaseutuohjelma) - Kiinteä tukitaso: 70 % julkinen tuki, 30% yksityinen rahoitus (riippumatta siitä, mikä on hakija, esim. kuntayhtiö, osuuskunta jne.) -> yksityistä rahoitusta tarvitaan aina 30 % - Hankkeen tukikelpoiset kokonaiskustannukset voivat olla enintään 2 miljoonaa (erityinen poikkeus mahdollinen) - Maantieteellisesti investoinnin toimet eivät tulisi kohdistua NUTS 5/LAU 2-tasoa (vastaa kuntatasoa) laajemmalle alueelle (erityinen poikkeus mahdollinen) - Tällä hetkellä Manner-Suomen voimassa olevassa ohjelmassa: Tukea ei myönnetä kustannuksiin, jotka aiheutuvat loppukäyttäjän asuin- tai sijaintipaikan tontille ulottuvan liittymän rakentamisesta. Ohjelmamuutosluonnoksessa: Tukea ei myönnetä kustannuksiin, jotka aiheutuvat viimeisen 100 metrin tilaajaliittymän (talokaapeli), rakentamisesta loppukäyttäjän asuinrakennuksen tai toimipaikan seinästä. Lähtökohtana on, että laajakaistapalvelun käyttäjä hankkii tarvitsemansa tilaajaliittymän omalla kustannuksellaan. -> hankkeiden suunnittelussa varautukaa tähän 100 m ehtoon tonttirajausta todennäköisempänä - Kyläverkkohankkeita toteutetaan maaseutualueilla, joille yhteyksiä ei rakenneta markkinaehtoisesti - Verkon rakentaminen teknologiariippumatonta, mutta edellytys 100 Mbit/s yhteys - Verkko on tuen saajan omistama ja se sitoutuu pitämään verkon käytössä (yleisasetus 1303/2013)

5 Laajakaistahankkeiden rahoitusehtoja Manner-Suomen maaseutuohjelman asettamien rahoitusehtojen ohella Pohjois-Pohjanmaalla: - Pääsääntöisesti harvaan asutuille ja ydinmaaseutualueille, vain erityisin perustein kaupungin läheiselle maaseudulle (esim. hankkeen kokonaisjärkevyys, suurin osa hankkeesta ydin- tai harvaan asutulla alueella) Maaseutuluokitus Pohjois-Pohjanmaa.pdf - Rakentamisen laadunvarmistuksen kuvaus tuotu esille hankesuunnitelmassa - Eduksi, jos hankehakemuksessa on tuotu esille: muiden rakentamistoimien hyödyntäminen (esim. muut linjat, väylät, maisemanhoitotoimenpiteet) suunnitelma verkkojen hyödyntämiseksi esim. palveluiden tuotannossa Muuta: - v Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen maaseuturahaston kiintiössä varattu yhteensä 4 milj. (EU+valtio) yleishyödyllisiin investointihankkeisiin - Kyläverkkohankkeiden rahoitusrakenne kaikille sama riippumatta hakijasta: ELY 50 % (valtio+eu), kunta/muu julkinen 20 %, yksityinen 30 %

6 Esille tulleita kysymyksiä - Mikä voi olla hankkeen yksityistä rahoitusta? - Jos hakijana on osuuskunta, sen omarahoitus tai muun yksityisoikeudellisen yhteisön (esim. yhdistysten, osuuskunnan) rahoitus hankkeelle katsotaan yksityiseksi rahoitukseksi - Jos hakijana on kunta tai kuntayhtiö (tietyin edellytyksin) -> sen omarahoitus katsotaan kuntarahoitukseksi tai muuksi julkiseksi rahoitukseksi - Alueen yritysten ja asukkaiden rahoitusosuus rakentamisesta on hankkeelle yksityistä rahoitusta - Yritysten sponsorirahoitus hankkeelle - ei poissulje hankkeesta pois yrityksiä, jotka eivät anna hankkeelle sponsorirahoitusta. Hankkeen tiedotuksessa voidaan tuoda esille sponsoriyrityksen logo. - Vastikkeeton työ, huom. rakentamisen laatu - Toteuttaja vaihtuu kesken hankkeen tai hankkeen jälkeen? - Laki 2014/28 31: Tuetun investoinnin kohdetta ei saa pysyvästi tai merkittävässä määrin käyttää muuhun kuin tuen kohteena olevaan toimintaan tai kehittämistyöhön ennen myönnettyä tukea koskevassa Euroopan unionin lainsäädännössä säädetyn määräajan päättymistä. Jos tuen kohteena oleva toiminta tai tuetun investoinnin omistus- tai hallintaoikeus luovutetaan toiselle ennen määräajan päättymistä, tuen saajan on ennen luovutusta haettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lupa. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että luovutuksen saaja täyttää tuen myöntämisen edellytykset ja että tuen kohteena olevan yritystoiminnan tai kehittämistyön luonne ei olennaisesti muutu. Jos luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa ja osa tuesta on vielä maksamatta, voidaan jäljellä oleva tuki samalla siirtää maksettavaksi siirron saajalle.

7 Esille tulleita kysymyksiä - Taajamiin rakentaminen? - Valintakriteerit käytössä (ensisijaisesti harvaan asutulle ja ydinmaaseutualeille), ei markkinaehtoisille alueille - Hankkeen kustannusarvio ylittää 2 miljoonaa tai ylittää kuntarajan? - Poikkeus mahdollinen erityisin perustein, hankkeen kokonaisjärkevyys - Valintakriteerit käytössä (mm. kustannustehokkuus) - Jos hankkeessa on useampi toteuttaja? - tuen hakijan ja hankkeen toteuttajan ollessa eri tahoja tuen hakija tai päätösvaltaa hakijayhteisössä käyttävä ei ole hallintolain (434/2003) 28 :ssä tarkoitetulla tavalla esteellinen hankkeen toteuttajaan nähden; Kuntaliitto auttaa em. tulkinnassa ja mm. kilpailutuskysymyksissä - tuen hakijan taloushallinto ja varojen käyttö on järjestetty siten, että tuen hakijan muun toiminnan kustannusten ja hankkeen kustannusten osuus kokonaiskustannuksista on eriytettävissä. - tuensiirtosopimukset