Lausunto Vihisuon tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotuksesta, Karstula

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Lausunto Vihisuon tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotuksesta, Karstula 380/620/2015 Ympäristölautakunta Karstulan kunta on Metsähallitus Laatumaan aloitteesta laatimassa tuu li voima puis toa koskevaa osayleiskaavaa. Karstulan kunta pyytää lausuntoa asiasta. Hanke-esittely Metsähallitus Laatumaa suunnittelee tuulivoimapuiston rakentamista Vi hisuon alueelle Karstulan kuntaan. Vihisuon tuulivoimapuistoon suun ni tel laan enintään 9 tuulivoimalaitoksen rakentamista. Tuulivoimalaitokset ovat tehol taan noin 3 MW, jolloin puiston yhteenlaskettu teho tulisi olemaan noin 27 MW. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuuli voi ma loi den rakennuslupien perusteena MRL:n 77a :n mukaisesti. Osayleis kaa va laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Karstulan kun nanval tuus to. Lähimmät asutuskeskittymät sijaitsevat suunnittelualueen lounaispuolella Kor te jär ven ja Vahankajärven rannoilla, noin 3,5-5 km:n etäisyydellä sekä Soi nin tien ja Rantakyläntienristeysalueen lähiympäristössä (Haapalahti), noin 4 km:n etäisyydellä, alueen kaakkoispuolella. Lähimmät yksittäiset loma ra ken nuk set sijaitsevat Teerijärvellä 1,7 kilometrin päässä suunnitellusta voi ma la pai kas ta. Mielipiteitä ja lausuntoja kaavaluonnoksesta annettiin yhteensä 17 kpl. Lyhen nel mät lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoittajan vastineet niihin on esi tet ty kaavaselostuksen erillisasiakirjoissa. Kaavaehdotukseen voimalaa nro 1. on siirretty hieman länteen ja tehty mui ta kaavamerkintään liittyviä täsmennyksiä. Muuttuneen voimalapaikan vuok si maisema-, melu ja varjostusmallinnukset on laadittu uudelleen. Vihisuon tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotusta koskeva me lu mal lin nus on laadittu Ympäristöhallinnon ohjetta 2/2014 noudattaen. Tuu li voi ma loiden aiheuttamat äänenpainetasot on mallinnettu WindPRO las ken ta oh jelmal la ISO standardin mukaisesti. Äänenpainetasot ja varjostus on mal lin net tu käyttäen napakorkeuksiltaan 160 m korkeita voimaloita. Läh tötie toi na eli referenssivoimalana on käytetty tuulivoimalaitosvalmistaja Vestas V117 voimalaa jonka lähtömelutaso (LWA) on 107,0 db. Luon nos vaihees sa melumallinnus laadittiin hiljaisemmalla voimalalla kuin eh do tus vaihees sa, koska haluttiin varmistaa äänen maksimivaikutukset. Laaditun melumallinnuksen mukaan Vihisuon tuulivoimapuiston me lu vai-

2 ku tuk set lähimmille asuinrakennuksille eivät ylitä valtioneuvoston pää töksen mukaisia ulkomelutason ohjearvoja (päivä 55 db, yö 50 db) tai ym päris tö mi nis te riön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suun nit te lu oh je arvo ja (päivä 45 db, yö 40 db). Meluvaikutukset lähimmille vapaa-ajan asunnoil le eivät ylitä ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ul ko me lu tason suunnitteluohjearvoja (päivä 40 db, yö 35 db). Äänitasot jäävät matalilla taajuuksilla kaikissa rakennuksissa sisällä alle ohje ar von kun huomioidaan rakenteiden ääneneristävyys. Tuulivoimaloiden varjostusvaikutuksia mallinnettiin WindPRO-ohjelman Sha dow-mo duu lil la. Tuulivoimaloiden läheisyydessä sijaitsevien asuin- ja lo ma ra ken nus ten kohdalla varjostustunnit ovat real case, no fo rest -las kenta tulosten perusteella 0 tuntia vuodessa. Ympäristötarkastajan aikaisempi lausunto Vastaava ympäristötarkastaja Janne Litmanen on antanut kunnan ter vey densuo je lu vi ran omai se na päivätyn lausunnon kaavaluonnos vai heessa. Kaavan laatija antanut lausuntoon vastineensa, kaavaselostuksen eril lisasia kir jois sa. Aikaisemman lausunnon jälkeen tuulivoimaloiden meluhaittoihin liittyen tullutta lisätietoa: Raahen kaupunginvaltuusto on päättänyt, että (tuu li voima)kaa voi tuk ses sa on noudatettava kahden kilometrin etäisyyttä alueen vaki tui ses sa käytössä oleviin asuinkiinteistöihin ja maankäyttö- ja ra ken nuslain (132/1999) mukaan ympärivuotiseen asumiseen ja vapaa-ajan asu miseen tarkoitettuihin kiinteistöihin. Alle kahden kilometrin osalta voidaan poi ke ta vain, mikäli kiinteistön omistajat eivät vastusta hanketta ja lisäksi si sään kantautuva melu taso ei ylitä terveydensuojelulain (763/1994)nojalla sää det ty jä sisämelutasoja. Sosiaali- ja terveysministeriö on lausunnossaan Uudenkaupungin kau pun gil le todennut, että on esittänyt kahdessa maa kun ta kaa va lau sun nossaan tuulivoiman ja asutuksen väliseksi etäisyydeksi noin 10 kertaa voi malan napakorkeus. Koska maakuntakaavan yhteydessä ei vielä tiedetä tuulivoimaloiden to del lisia sijaintipaikkoja, voimaloiden tyyppejä, melupäästöjä, eikä niiden kokoa, on Sosiaali- ja terveysministeriö esittänyt tästä syystä puskurivyöhykkeeksi 2km. Yleiseen keskusteluun on jäänyt 2 km:n puskurivyöhyke ministeriön esit tä mä nä ehdottomana minimietäisyytenä, mutta sitä ei näillä lausunnoilla kui ten kaan tarkoitettu. Tuulivoimaloita voidaan kyllä rakentaa alle 2 km etäi syy del le asutuksesta, jos se on huolellisen ja oikeisiin lähtöarvoihin perus tu van vaikutustenarvioinnin perusteella mahdollista. Varsinainen etäi syys määritellään mallintamalla tuulivoima aiheuttama melutaso lä him mäs sä häiriintyvässä kohteessa.

3 Sosiaali- ja terveysministeriö ei näe estettä sille, että kunta tekee kun ta laisaloit teen mukaisen päätöksen, jossa se edellyttäisi suojaetäisyyttä tuu li voima loi den ja asutuksen tai vapaa-ajan asutuksen välille. Sosiaali- ja ter veysmi nis te riö uskoo, että riittävä suojavyöhyke, esimerkiksi 1,5 2 km, vä hentäi si asukkaiden huolta tuulivoimaloiden rakentamiseen liittyviä hait ta vai kutuk sia kohtaan ja lisäisi täten tuulivoimaloiden yleistä hyväksyttävyyttä alueel la. On kuitenkin muistettava, että tuulivoiman meluvaikutuksen pitää suo ja vyö hyk kees tä huolimatta arvioida asianmukaisesti mallintamalla ja huo mioi da tarvittaessa määriteltyä puskurivyöhykettä suurempina etäi syyksi nä, jos se on vaikutustenarvioinnin perusteella tarpeen. Melumittaukset ja melumallien epävarmuudet Raahen Kopsassa on tuulivoimaloista johtuvien meluvalitusten johdosta suo ri tet tu melumittauksia. Sisä- ja ulkomelua tutki mm Työterveyslaitos välisenä aikana. Mittaus suoritettiin asuinrakennuksessa n. 1,5km päässä lähimmästä tuulivoimalasta. [1.Työterveyslaitos Melututkimus Raportti ar ] Mittaustulokset perustuvat lyhkäisiin ääninäytteisiin, joissa tuulivoimalan ää nen dominanssi on kuulohavainnoin varmistettu ja asunto on tyhjillään. Ra por tin mukaan analyyseihin valitut mittausjaksot olivat lyhyitä, jolloin joh to pää tök siin liittyy epävarmuuksia. Yöaikana äänitasot (LAeq, 1min) asun non sisällä pysyivät pääsääntöisesti alle 30 db:n. Yöaikana äänitasot (LAeq, 1min) ulkona olivat alle 45 db. Arvot perustuvat asukkaan ku vaamiin häiritsevimpiin äänitilanteisiin.[1] Tulosten perusteella yöllisten mittausjaksojen äänitasot sisätiloissa ovat pääsään töi ses ti yli 25dB, jolloin asumisterveysohjeen mukaan voi esiintyä unen häi rin tää. Raportin mukaan tuulivoimamelussa havaittiin ajoittain voimakasta amp litu di mo du laa tio ta (6. mittauksessa 40:stä). Asukas merkinnyt tuu li voi ma melun paljon tai erittäin häiritseväksi 49 kertaa 158 päivän seurantajakson aika na. Raportin mukaan on ilmeistä, että tuulivoimalan ääni kuuluu sekä asun non pihamaalle että sisätiloihin. Lisäksi on selvää, että ääni häiritsee koh teen asukkaita, vaikka äänitason ohjeelliset enimmäisarvot eivät ylity[1]. Kopsan tuulivoimapuiston II vaiheen osayleiskaavan kaavaselostuksen melu mal lin nuk sen mukaan ao kiinteistöllä melun tulisi olla selvästi alle 35 db [2.Kopsan tuulivoimapuiston II vaiheen osayleiskaava. Kaavaselostus FCG Suunnittelu ja Tek niik ka Oy]. Melumallinnus on tehty 17 tuulivoimalalle WindP RO-oh jel malla. Edellä mainitun raportin [1] perusteella 38:sta onnistuneesta ul ko me lumit taus jak sos ta mitattiin yli 35 db (LAeqT) tuloksia 27 kertaa. Mittaus tehty kiinteistöllä kun voimaloista on käytössä vasta 7 kpl. Hiljattain käyttöönotetusta Luhangan tuulivoimapuiston meluhaitoista on teh ty valitus paikalliselle rakennus- ja ympäristölautakunnalle ja aloitettu me lu mit tauk set. Tuulivoimamelusta johtuvia valituksia on käsitelty pitkään myös Haminassa. Meluongelmia on ilmoitettu olevan lisäksi Vaasan Öjes sa,

4 Huittisten Pahkionvuoressa, Merijärvellä, Ikaalisissa, Ilmajoella, Kor tes järvel lä, Porin Peittoossa, sekä Inkoon Barösundisssa [3. Ympäristö- ja Terveys leh ti 2/2015 s.5, Kohti kestävää tuulivoimarakentamista, Denis Siponen] ISO standardiin perustuvat melumallit ovat liian yksinkertaistettuja ei vät kä huomio erilaisia sääolosuhteita[3]. Mallit toimivat Panu Maijalan mu kaan vain muutaman sadan metrin päässä voimalasta [4.Yle Uutiset Tuu li voi man melumallit kiistanalaisia. Ja puhelinkeskustelu VTT:n tutkija Panu Maijalan kanssa]. Me lu mal lin dokumentaatiossa todetaan, että mallinnustulosten epävarmuus on +-3dB aina kilometrin etäisyyteen saakka tätä suuremmille etäisyyksille epä var muut ta ei ole edes annettu. Ruotsissa Uppsalan yliopiston tutkimuksissa mitattiin kahden vuoden ajan tuu li voi ma lan melun leviämistä kahdessa eri kohteessa. Mittaustuloksia verrat tiin ISO etenemismallin mukaiseen melumalliin ja todettiin sen aliarvioivan tuloksia noin 5dB. [3] Jaksollista sykintää tai merkityksellistä sykintää eli amplitudimodulaatiota ei melumalleissa huomioida lainkaan, vaan sen oletetaan Ym pä ris tö hal linnon oh jeen 4/2014 mukaan sisältyvän tuulivoimaturbiinin valmistajan an tamaan ta kuu ar voon. Tämä on Siposen mukaan virheellinen tulkinta, sillä takuu ar vo annetaan ainoastaan standardisääolosuhteille. Ne sääolot, joissa mer ki tyk sel lis tä sykintää esiintyy erityisen usein, eivät kuulu stan dar di sääolo suh tei siin. Em Uppsalan yliopiston pitkäaikaisissa mittauksissa jak sottais ta syk sin tää esiintyi 400m etäisyydellä tuulivoimalasta 30% ja 1000m etäi syy del lä 18% mitatusta ajasta. [3] Panu Maijalan mukaan mm amplitudimodulaatioon (merkityksellinen sy kintä) ilmiönä vaikuttaa tuulivoimalan lavan muodon lisäksi paikalliset tuu liolo suh teet. Amplitudimodulaatio on Maijalan mukaan mallinnettavissa kun em seikat tunnetaan. [4] Näin ollen amplitudimodulaation ole mas sa oloa ei voida poissulkea etukäteen ellei sitä ole tutkittu. Kuten edellä on todettu, tuulivoimamelumallien ja jo käytössä olevien voima loi den aiheuttaman todellisen melun välillä on ristiriita. Melu on to del lisuu des sa nykyisen kokoisissa 3MW tai suuremmissa voimaloissa voi makkaam paa ja leviää laajemmalle kuin melumallien mukaan on syytä olet taa. Oheismateriaali - vastaavan ympäristötarkastajan lausunto Vihisuon tuulivoimapuiston osayleis kaa va luon nok ses ta Lausuntopyyntö Vihisuon tuulivoimapuiston osayleiskaavan ehdotusvaiheen kaavaselostus Vihisuon tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotus Vihisuon tuulivoimapuiston melu- ja varjostusmallinnukset (ehdo tus vai he) - Vihisuon tuulivoimapuiston melu- ja varjostusmallinnukset (luon nos vai he)

5 - Vihisuon tuulivoimapuiston osayleiskaavan luonnonvaiheen lausuntojen vas ti neet Lisätiedot: ympäristöjohtaja Seppo Lappalainen, puh ja vastaa va ympäristötarkastaja Janne Litmanen, puh Ehdotus Ympäristöjohtaja: Ympäristölautakunta toteaa kunnan terveydensuojeluviranomaisen lau sun tona seuraavaa: Suunnitellut tuulivoimalat ovat kohtuullisella etäisyydellä asutuksesta, lähin asun to on noin 1,7 km päässä. Kun huomioidaan edellä ja aiemmassa lausun nos sa mainitut tuulivoimaloiden melun häiritsevyyttä lisäävät eri tyis piirteet, melumallien epävarmuustekijät sekä kokemusperäinen ja mitattu tieto me lu hai tois ta riski siihen, että voimaloista aiheutuu häiritsevää tai jopa terveys hait taa aiheuttavaa melua tai välkevaikutusta lähialueen asutukselle on koh tuul li sen pieni. 1. Toteutukseen valittavan tuulivoimalan tulee olla lähtömelutasoltaan mahdol li sim man hiljainen. Suosittelemme käyttämään kaavaluonnosvaiheessa mal lin net tua tuulivoimalatyyppiä, jonka lähtömelutaso (Lwa) on 105,9 db tai sitä hiljaisempaa voimalatyyppiä. 2. Tuulivoimaloiden käytönaikainen sekä asuinrakennusten sisälle kan tau tuvien meluhaittojen ehkäisy tulee huomioida kaavamääräyksissä. Muutos kaa va mää räyk seen: Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alu een suunnittelussa, toteuttamisessa ja tuulivoimaloiden käytössä on nouda tet ta va valtiovaltioneuvoston päätöstä melutasojen ohjearvoista, ym pä ristö mi nis te riön tuulivoimarakentamista koskevia ulkomelutason suun nit te luoh je ar vo ja sekä Sosiaali- ja terveysministeriön asettamia sisämelun ta voi tear vo ja. Voimalat tulee olla teknisesti säädettävissä ja pysäytettävissä niin, että haital li sia vaikutuksia ei synny. Terveydensuojelulain 26 1mom. mukaan asunnon ja muun sisätilan si sä ilman puhtauden, lämpötilan, kosteuden, melun, ilmanvaihdon, valon, sä teilyn ja muiden vastaavien olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä ai heudu asunnossa tai sisätilassa oleskeleville terveyshaittaa. Terveydensuojelulain 27 1 mom mukaan, jos asunnossa tai muussa oles kelu ti las sa esiintyy melua, tärinää, hajua, tai muuta niihin verrattavaa siten, et tä siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa tai muussa tilassa oles ke leval le, toimenpiteisiin haitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, pois ta mi sek si tai rajoittamiseksi on ryhdyttävä viipymättä. Saman pykälän 2

6 mom. mukaan Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa sen, jon ka vastuulla haitta on, ryhtymään viipymättä tarvittaviin toimenpiteisiin ter veys hai tan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Terveydensuojeluviranomainen voi joutua tuulivoimalasta tehdyn me lu va lituk sen johdosta määrätä terveydensuojelulain 27 perusteella tehtäväksi riittä vät melumittaukset. Saman pykälän perusteella voidaan tarvittaessa jou tua määräämään tuulivoimalalle käyttörajoituksia melusta johtuvan ter veys haitan poistamiseksi. Ympäristölautakunta katsoo, että siirtämällä tuulivoimalat riittävän kauas asu tuk ses ta voidaan melusta johtuvan terveyshaitan riskiä pienentää mer kittä väs ti. Jälkeenpäin melusta johtuvan terveyshaitan selvittäminen ja pois tami nen on hankalaa ja kallista Kokouksen kuluessa ympäristöjohtaja muutti päätösehdotusta seuraavasti: Päätösehdotuksessa terveydensuojelulakia koskevat kolme viimeistä kappaletta siirretään asian esittelyosaan. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin kokouksessa tehdyllä muutoksella. Merkitään pöytäkirjaan, että Eero Suomäki saapui kokoukseen klo tämän asian käsittelyn aikana. Suomäki osallistui kokoukseen videoyhteyden välityksellä Karstulan kunnan kokoustilasta. Muutoksenhaku Toimenpiteet Muutoksenhakukielto Ote Karstulan kunnanhallitus