VIITASAAREN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2015 1(104) Viitasaaren kaupungintalo, Keskitie 10, Viitasaari (lautakuntien kokoushuone)

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta VIITASAAREN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2015 1(104) Aika klo 10:00-12:30 Paikka Viitasaaren kaupungintalo, Keskitie 10, Viitasaari (lautakuntien kokoushuone) Läsnä Wiik Sami puheenjohtaja Pietiläinen Ismo varapuheenjohtaja Turvanen Sari jäsen (klo ) Lahtinen Aaro jäsen (klo ) Lahti Arja jäsen (klo ) Suomäki Eero jäsen (klo ) Kainulainen Jukka jäsen Tuukkanen Antti jäsen (klo ) Linna Sisko varajäsen Muut Kuusela Miia Viitasaaren kh:n edustaja (klo ) Sirainen Elina valvontaeläinlääkäri (klo ) Lappalainen Seppo esittelijä Mattola Auli pöytäkirjanpitäjä Poissa Arnberg Tuija jäsen Hjelmeroos-Haapasalo Heli jäsen Pekkarinen Tapio jäsen Kalmari Anne jäsen Kinnunen Janne Viitasaaren kaupunginjohtaja Minkkinen Tiina Viitasaaren kh:n puh.johtaja Kananen Markku Pihtiputaan kh:n edustaja Asiat Allekirjoitukset Sami Wiik Puheenjohtaja Auli Mattola Pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Viitasaari Ismo Pietiläinen Jukka Kainulainen Sisko Linna 31

2 VIITASAAREN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Pöytäkirjan nähtävilläolo Viitasaarella , Viitasaaren kaupungintalo Pöytäkirjanpitäjä Auli Mattola

3 VIITASAAREN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Ympäristölautakunta Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 27 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 5 28 Pöytäkirjantarkastajien valinta 6 29 Ilmoitusasiat / Talous-, henkilöstö-, ympäristöterveysvalvonta, eläinlääkintä- ja eläinsuojeluasiat 30 Lausunto Sikamäen tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnoksesta, Viitasaari 31 Lausunto Holingonvuoren tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnoksesta, Saarijärvi 32 Lausunto Soidinmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotuksesta, Saarijärvi 33 Lausunto Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnoksesta, Saarijärvi 34 Lausunto ympäristöterveydenhuollon raportoinnista ja tiedonkeruusta 35 Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimi / Sisäisten tarkastajien valinta vuosiksi Maa-aineslupa / UPM-Kymmene OYJ Metsä, Kattilajärvi , Kivijärvi 37 Maa-aineslupa / UPM-Kymmene Oyj Metsä, Taskonaho , Säkkärämäki, Pihtipudas 38 Ympäristölupa betonijätteen välivarastointiin ja murskaukseen / Betset Oy, Kyyjärvi 39 Ympäristölupa turkistarhalle / Ku-Ku Turkis/Arto Tourunen, Kivijärvi 40 Lausunto Wiitaseudun Energia Oy:n tutkimuslupahakemukseen koskien koepumppauksia ja imeytyskokeita Kokkolanniemen lähialueella sijaitsevalla kiinteistöllä , Viitasaari / Länsi- ja Sisä-Suomen AVI Ilmoitusasiat / Ympäristönsuojelu 92

4 VIITASAAREN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Poikkeamispäätös / Louhela RN:o 1:88, Kannonkoski Poikkeamispäätös / Saunarinne 4:210, Vuoskoski, Kannonkoski Ilmoitusasiat / Rakennusvalvonta 101

5 VIITASAAREN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Ympäristölautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Ympäristölautakunta Ympäristöterveydenhuollon, ympäristönsuojelun ja rakennus valvonnan yhteistoiminnan järjestämistä varten on perustettu yhteiseksi toi mielimeksi kuntalain 77 :n mukainen lautakunta, jossa on 12 jäsentä. So pijakunnat ovat Viitasaari, Pihtipudas, Saarijärvi, Karstula, Kinnula, Kyy järvi, Kannonkoski ja Kivijärvi. Lautakunta toimii Viitasaaren kaupungin organisaatiossa ja on ni meltään ympäristölautakunta. Lautakunnan tehtävistä ja kokousjärjestelyistä määrätään tarkemmin toimialan toimintasäännössä ja isäntäkunnan hallintosäännössä. Sopijakunnat ovat muuttaneet hallintosään töjään siten, että niissä an netaan sopimuksen mukaiset tehtävät isäntäkun nalle ja niiltä osin noudatetaan isäntäkunnan hallinto sääntöä. Kokous kutsutaan koolle lautakunnan päättämällä tavalla. Kuntalain 58 :n mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Asioiden käsittelyssä oikeus päätöksentekoon vaihtelee kunnittain yhteistoimintasopimuksen mukai sesti. Ympäristöterveysvalvonta, eläinlääkintä ja eläinsuojelu Päätöksentekoon oikeuttavat kunnat ja jäsenmäärät; Saarijärvi (2 jäsentä), Viitasaari (2 jäsentä), Pihtipudas (2 jäsentä), Karstula (2 jäsentä), Kinnula (1 jä sen), Kyyjärvi (1 jäsen), Kannonkoski (1 jäsen) ja Kivijärvi(1 jäsen). Jäseniä yhteensä 12, kokouksessa läsnä oltava vähintään 7 jäsentä. Ympäristönsuojelu Päätöksentekoon oikeuttavat kunnat ja jäsenmäärät; Viitasaari (2 jäsentä), Pihtipudas (2 jäsentä), Kannonkoski (1 jäsen), Kivijärvi (1 jäsen) ja Kyyjärvi (1 jäsen). Jäseniä yhteensä 7, kokouksessa läsnä oltava vähintään 4 jäsentä. Rakennusvalvonta Päätöksentekoon oikeuttavat kunnat ja jäsenmäärät; Viitasaari (2 jäsentä), Pihtipudas (2 jäsentä), Kannonkoski (1 jäsen) ja Kivijärvi (1 jäsen). Jäseniä yhteensä 6, kokouksessa läsnä oltava vähintään 4 jäsentä. Päätös Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Merkitään pöytäkirjaan, että lautakunnan jäsenet Arja Lahti ja Eero Suomäki osallistuivat kokoukseen videoyhteyden välityksellä Karstulan kunnan kokoustilasta.

6 VIITASAAREN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Ympäristölautakunta Pöytäkirjantarkastajien valinta Ympäristölautakunta Pöytäkirja on tarkistettavissa Ehdotus Päätös Lautakunta valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa Viitasaaren, Pihtiputaan, Kannonkosken tai Kivijärven virallisista kokousedustajista. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Ismo Pietiläinen ja Jukka Kainulainen.

7 VIITASAAREN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Ympäristölautakunta Ilmoitusasiat / Talous-, henkilöstö-, ympäristöterveysvalvonta, eläinlääkintä- ja eläinsuojeluasiat 129/000/2015 Ympäristölautakunta Uuden valvontaeläinlääkäri Elina Siraisen esittäytyminen. 2. Ympäristöjohtaja - Viranhaltijapäätös , oheismateriaali. 3. Ympäristötarkastajat - Viranhaltijapäätökset aj , oheismateriaali Ympäristöterveysvalvonnan tekemät toimenpiteet Pohjoisen Kes ki-suomen alueella tammi-maaliskuussa 2015, oheismateriaali. 5. Ympäristötarkastaja Janne Litmanen - Lausunto / Mustalamminmäen tuulivoimapuiston osa yleis kaava, kaavaehdotus, Karstula, oheismateriaali. - Lausunto / Koiramäen tuulivoimapuiston osayleiskaava, kaa vaeh do tus, Karstula, oheismateriaali. - Lausunto / Hautakankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava, kaa va luon nos, Kinnula, oheismateriaali. - Lausunto / Hallakankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava, kaa va luon nos, Kyyjärvi, oheismateriaali. - Lausunto / Kivijärven kunnan vesi- ja viemärilaitoksen toi minta-alue, oheismateriaali. - Kirje , koskien savuhaittavalitusta. 6. Ilosjoen asukkaat ja kesäasukkaat - Kirje Pihtiputaan kunnanhallitukselle / Mielipide koskien Ilosjoen tuulivoimapuiston osayleiskaavaa sekä liitteenä olleet henkilökohtaiset mielipidekirjeet (toimitettu sähköpostitse lautakunnan jäsenille). 7. Pro Ilosjoki - Kirje , koskien Ilosjoen tuulivoimapuistoa (toimitettu sähköpostitse lautakunnan jäsenille).

8 VIITASAAREN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Ympäristölautakunta Viitasaaren kaupunki - Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote / Pihtiputaan kunnan ja Viitasaaren kaupungin hallintosäännön muuttaminen. Ehdotus Ympäristöjohtaja: Lautakunta merkitsee ilmoitusasiat tiedoksi. Päätös Hyväksyttiin. Merkitään pöytäkirjaan että Elina Sirainen poistui kokouksesta esittäytymisen jälkeen klo Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto Toimenpiteet

9 VIITASAAREN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Ympäristölautakunta Lausunto Sikamäen tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnoksesta, Viitasaari 368/501/2014 Ympäristölautakunta Viitasaaren kaupunki on Tuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy:n aloitteesta laa ti mas sa tuulivoimapuistoa koskevaa osayleiskaavaa. Viitasaaren kau punki pyytää lausuntoa asiasta Hanke-esittely Tuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy suunnittelee Viitasaaren kaupunkiin Sika mäen alueelle enintään 8 tuulivoimalaitoksen rakentamista. Tuu li voi malai tok set ovat teholtaan noin 3 MW jolloin puiston yhteenlaskettu teho tulisi ole maan alle 30 MW. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mah dol lista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77a :n mukai ses ti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Vii tasaa ren kaupunginvaltuusto. Lähin haja-asutusalue sijaitse suunnittelualueen lounaispuolella Mäntylän alu eel la noin 3 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Alueen ym pä rillä on vain vähän asutusta. Kyliä tai muita asutuskeskittymiä alueella ei ole, vaan asutus koostuu yksittäisistä asunnoista. Lähin loma-asunto me lu mallin nuk sen mukaan on vain n. 600 m päässä voimalasta nro 8 ja lähin va kitui nen asuinrakennus (Kolulantie 277) 1.1.km päässä voimalasta nro 2. Melu ja varjostus hanke-esittelyn mukaan Yleiskaavatyössä mallinnuksissa käytetyn voimalan malli on Nordex N131. Tuu li voi ma lan lakikorkeus tulee olemaan noin 210 metriä ja napakorkeus 144m. Kyseisen voimalan lähtömelutaso on 104,5 db(a) melu ja var jos tusmal lin nuk sen mukaan. Tuulivoima-alueen yksittäisen tuulivoimalan pe rustus ten sijaitessa yli 60 metriä korkeammalla suhteessa melulle altistuvan koh teen maanpinnan korkeuteen kyseessä olevan voimalan melupäästön takuu ar voon lisätään 2 db. Tässä hankkeessa tämä ehto täyttyy voimalan nro 1 osalta ja kyseisen tuulivoimalan lähtömelutasoon 104,5 db on lisätty +2 db. Sikamäen tuulivoimapuiston osayleiskaavaa koskeva melumallinnus on laa dit tu Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mukaisesti. Tuulivoimaloiden ai heut ta mat äänenpainetasot on mallinnettu WindPRO 2.8 laskentaohjelmalla ISO standardin mukaisesti. Laaditun melumallinnuksen mukaan Sikamäen tuulivoimapuiston me lu vaiku tuk set lähimmille asuinrakennuksille eivät ylitä valtioneuvoston pää töksen mukaisia ulkomelutason ohjearvoja (päivä 55 db, yö 50 db) tai ym päris tö mi nis te riön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suun nit te lu oh je arvo ja (päivä 45 db, yö 40 db). Laaditun melumallinnuksen mukaan Sikamäen tuulivoimapuiston me lu vaiku tuk set lähimmille vapaa-ajan asunnoille eivät ylitä valtioneuvoston päätök sen mukaisia ulkomelutason ohjearvoja (päivä 45 db, yö 40 db).

10 VIITASAAREN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Ympäristölautakunta Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suun nit te luoh je ar vo ylittyy yöajalla (päivä 40 db, yö 35 db) yhden kohteen osalta. Mal lin nus koh tees sa I laskettu melutaso on 37,3 db. Mallinnuskohteen rakennuslupatiedot on selvitetty Viitasaaren kaupungin ra ken nus val von nas ta. Kohteelle ei ole merkitty rakennuslupatietoja. Kiinteis töl lä sijaitsevaa rakennusta ei voi täten tulkita käyttötarkoitukseltaan sellai sek si rakennuspaikaksi, joka edellyttäisi huomioimista yleiskaavassa. Matalataajuinen melu laskettiin Ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 mukai sin menetelmin käyttäen voimalavalmistajilta saatuja arvioita niiden ääni te ho ta sois ta (Third octave sound power levels, F008_246_A07_EN, Revisoin 01, ja Octave sound power levels F008_246_A04_En, Re visoin 01, ). Ohje antaa menetelmän matalataajuisen melun las ken taan rakennusten ulkopuolelle. Sosiaali- ja terveysministeriön Asumis ter veys oh je 1/2003 antaa matalataajuiselle melulle ohjearvot asuin huoneis sa. Rakennusten sisälle kantautuva äänitaso arvioitiin tanskalaisen DSO1284 laskentaohjeen mukaisin ääneneristävyysarvoin ja tuloksia verrat tiin ohjearvoihin. Matalataajuiset äänitasot ovat pääosin ulkonakin alle asuinhuoneiden si säoh je ar vo jen ja sisällä äänitaso jää kaikissa rakennuksissa alle ohjearvon kun huo mioi daan rakenteiden ääneneristävyys. Myös ihmisen keskimääräisen kuu lo kyn nyk sen alle jäädään kaikkien asuinrakennusten sisätiloissa. Tuulivoimaloiden aiheuttamat varjostusvaikutukset on mallinnettu WindPro-oh jel man SHADOW -moduulilla alustavien voimalanpaikkojen si joi tusten mukaisesti. Laaditun varjostusmallinnuksen (real case -laskenta) mukaan tuu li voi mapuis to ei aiheuta merkittäviä varjostusvaikutuksia tuulivoimapuiston lä hialu een vakituiselle asutukselle. Yhdessä kohteessa varjostusvaikutus ylittää ylei ses ti käytetyn 8h/vuosi raja-arvon. Mallinnuskohteessa I (Ylimmäinen Töy ri jär vi) varjostusvaikutus on 17:14 h/vuosi. Mallinnuskohteen ra ken nuslu pa tie dot on selvitetty Viitasaaren kaupungin rakennusvalvonnasta. Kohteel le ei ole merkitty rakennuslupatietoja. Kiinteistöllä sijaitsevaa ra ken nusta ei voi täten tulkita käyttötarkoitukseltaan sellaiseksi rakennuspaikaksi, joka edellyttäisi huomioimista yleiskaavassa. Tuulivoimamelusta kirjallisuudessa Tuulivoimaloiden aiheuttama melu on pääosin aerodynaamista ääntä, joka syn tyy tuulen kohdatessa ja vastaavasti irrotessa lavasta. Melulle on tyy pillis tä äänenpaineen ajallinen vaihtelu (amplitudimodulaatio) sekä matalien taa juuk sien esiintyminen. Näiden piirteiden takia tuulivoimaloiden melu koe taan usein kiusallisempana kuin liikennemelu vastaavalla ää nen pai ne tasol la. [1.Ympäristö- ja Terveys lehti 10/2012 s.44, Tuulivoimatuotannon terveys- ja hyvin voin ti hai tat, Timo Lanki] Lisäksi on huomioitava, että rakennusten ää neneris tä vyys on pienillä eli matalilla taajuuksilla huonompi kuin kes ki kor keilla tai korkeilla taajuuksilla [2. Asumisterveysohje]. Tuulivoimaloiden melun häi rit se vyyt tä lisää se, että päästöjä tapahtuu myös yöllä jolloin taustamelu on matala ja melu erottuu hyvin. Yöllä esiintyy myös sääolosuhteita, jotka edes aut ta vat melun kulkeutumista. [1]

11 VIITASAAREN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Ympäristölautakunta Tuulivoimaloiden aiheuttaman melun eteneminen on voimakkaasti riip puvai nen vallitsevista sääolosuhteista. Melun etenemiseen vaikuttaa tuu li olosuh teet, lämpötilaprofiili korkeussuunnassa ja ilmakehän terminen sta bii lisuus. Tuuliolosuhteet ja lämpötilaprofiili voivat aiheuttaa toisaalta melun var jo aluei ta ja toisaalta vähentää melun etenemisvaimennusta eli melu kuuluu kauemmas. [3.Tuulivoimaloiden melun synty, eteneminen ja häiritsevyys, VTT tiedot tei ta 2529, Seppo Uosukainen] Asumisterveysohje melusta Melu voi vähentää unen ja levon virkistävää vaikutusta, jos se vaikeuttaa nu kah ta mis ta, vähentää unen syvyyttä tai aiheuttaa ylimääräisiä tai en nen aikai sia heräämistä. Yksittäisten melutapahtumien unenhäirinnän to den nä köisyys riippuu melun voimakkuuden lisäksi muun muassa melutapahtumien kes tos ta ja määrästä sekä samanaikaisen taustamelun voimakkuudesta ja laa dus ta. Unenhäirintää alkaa esiintyä, kun unen tai levon aikainen LAeg -taso ylittää db(a) tai, kun yksittäisten melutapahtumien enimmäistaso ylittää, ta pah tu mien kestosta ja toistuvuudesta riippuen, db(a). Alaraja pätee usein toistuville, pitkään kerrallaan kestäville tai oudoille meluille, ylära ja kerran tai pari yöaikana toistuville lyhytaikaisille tutuille meluille, joihin nukkuja on tottunut olemaan reagoimatta. Pieni- eli matalataajuiselle melulle on annettu lisäksi tarkemmat yöajan ohje ar vot terssikaistoittain. Tärkeimpänä ympäristölle asetettavia vaatimuksia on häiriöttömän levon tur vaa mi nen etenkin yöaikaan. Voidaan myös todeta, että pitkään kestävä un ta häi rit se vä melu aiheuttaa terveyshaittaa. STM on valmistelemassa asumisterveysohjeen pohjalta uutta asu mis terveys ase tus ta, joka tämän hetken tiedon mukana tullee voimaan keväällä Tuulivoimamelun mallintaminen Ympäristöhallinnon ohjeessa 2/2014 tuulivoimamelun mallinnuksesta [4] mu kaan melumallinnuksissa on kolme porrasta. Esisuunnitteluvaiheessa me lu mal lin nus on toteuttajan valittavissa. Tarkoituksenmukaisuussyistä jo esi suun nit te lu vai hees sa saattaa olla tarpeen noudattaa soveltuvin osin ohjeis tus ta, jotta melumallinnuksen tulokset olisivat yhdenmukaiset koko proses sin ajan. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA-menettely) ja yk si tyiskoh tai ses sa kaavoituksessa tuulivoimaloiden/tuulivoimalan koolle on ohjeen mukaisessa melumallinnuksessa ilmoitettava yksityiskohtaiset ja vaihto eh toi set tiedot, kuten tuulivoimaloiden lukumäärä ja paikat, nimellisteho, kor keus, roottorin halkaisija, melupäästötiedot, joita voidaan käyttää tuu livoi ma loi den melutason arviointiin mallintamalla. Arvioinnissa voidaan tarkas tel la useita tuulivoimalatyyppi-, lukumäärä- ja sijoitusvaihtoehtoja ja mal lin taa eri vaihtoehtojen tuottamia

12 VIITASAAREN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Ympäristölautakunta melualueita. Melumallinnustarkastelu perustuu tuulivoimaloiden me lu päästön ylärajatarkasteluun. Suunniteltujen tuulivoimaloiden melupäästölle käyte tään valmistajan ilmoittamaa takuuarvoa. Melupäästön takuuarvoon si sälly te tään koko laskennan epävarmuus, jolloin äänen etenemislaskennassa voidaan käyttää standardiin ISO pe rustu via vakioituja etenemiseen liittyviä sää- ja ympäristöolosuhdearvoja. Rakennuslupaharkinnassa (myös suunnittelutarveratkaisun yhteydessä) melu mal lin nuk ses sa tarkastellaan vain toteutukseen valittua vaihtoehtoa. Uutta me lu mal lin nus ta ei tarvita, mikäli valittu ratkaisu on joku jo edellisessä vaihees sa tarkastelluista suunnitteluvaihtoehdoista ja valitun vaihtoehdon on todettu alittavan suunnittelu- tai tunnusarvon. Ympäristölupamenettelyssä tuulivoimalan tai tuulivoima-alueen tuu li voima loi den ympäristövaikutukset selvitetään käyttämällä tarkennettua me lumal lin nus ta. Melumallinnusta tarkennetaan sekä tuulivoimalatyyppien melu pääs tön, että äänen etenemiseen liittyvien parametrien osalta. Tuu li voi maloi den melupäästön mallinnuksessa käytetään valmistajan ilmoittamaa takuu ar voa. Äänen etenemiseen liittyvät parametrit valitaan sijoituspaikalla val lit se vien todellisten olosuhteiden mukaiseksi, muilta kuin ilmakehän absorp tion aiheuttaman vaimennuksen osalta. Melumallinnuksessa käytetään Nord2000-mallinnusmenetelmää. Ym pä ris tö lu pa me net te lyn yhteydessä selvitetään miten melualueelle mahdol li ses ti jäävien asuinrakennusten, loma-asumiseen käytettävien ra ken nusten tai muiden erityistä suojaa edellyttävien alueiden melutasot alittavat melun suunnittelu- tai tunnusarvon. [4] Sikamäen tuulivoimapuiston osayleiskaavan selvityksissä melumallinnukset on tehty lähtömelutasoltaan valmistajan ilmoituksen mukaan kohtalaisen hil jai sel la Nordex N131 tuulivoimalalla, jonka lähtömelutaso on 104,5 db(a). Kaavaluonnoksen määräyksissä ei vaadita käyttämään mallinnettua tuu li voi ma la tyyp piä mutta kaavassa on osoitettu tarkasti tuulivoimalan sijain ti sekä kokonaiskorkeus. Mikäli toimija valitsee toteutukseen läh tö melu ta sol taan meluisamman voimalan (esim Vestas V126 lähtömelutaso 108,4dB) laajenee myös mallinnuksen mukainen melualue ja meluhaitat mut ta osayleiskaava ei mahdollista tuulivoimalan siirtämistä kauemmas haitan kär si jäs tä. Välkkeestä (varjostus) kirjallisuudessa Auringon paistaessa tuulivoimalan takaa aiheuttaa roottorin lapojen pyö rimi nen valon ja varjon vilkkumista. Riippuen voimalan koosta, sijainnista ja au rin gon kulmasta ulottuu tämä välkevaikutus jopa 1-3km etäisyydelle. Väl ke näkyy kuitenkin vain aurinkoisina päivinä ja tiettyinä kellonaikoina. Suo mes sa ei ole raja-arvoa välkkeelle, mutta esimerkiksi Tanskassa sallittu väl ke on enemmillään 10h vuodessa ja Ruotsissa 8h. Ongelmallisimpina aikoi na voidaan pyrkiä tuulivoimaloiden pysäyttämiseen välkkeen eh käi se misek si. Ehkäisemällä meluhaitat riittävän suojaetäisyyden avulla ehkäistään sa mal la suurin osa välkkeen aiheuttamista haitoista. [1] Tuulivoimaloihin on saatavilla automatiikkaa joka pysäyttää voimalan kun

13 VIITASAAREN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Ympäristölautakunta on odotettavissa häiritsevää välkettä yhdessä tai useammassa häiriintyvässä koh tees sa. Tuulivoimaloiden suojaetäisyydestä asutukseen STM:n lausunnon mukaan eri maissa suojaetäisyydet asutukseen ovat m 1-2MW:n tuulivoimalaitoksille, mutta nyt suunnittelun lähtö koh dak si on otettu 3MW:n laitokset ja jatkossa voimalat ovat to den nä köises ti 4-6 MW:n kokoisia. Suuremmat voimalat tuottavat paljon voi makkaam paan matalataajuista ääntä kuin 2-3MW:n voimalat. STM:n mukaan esim Skotlannissa tuulivoimalan ja asutuksen välinen etäisyyden suun nit telu oh jee na on 2 km, Irlannissa 10 x roottorin halkaisija ja Italiassa Cam panian alueella suunnitteluohjeena on 10 x napakorkeus. STM:n Lausunnon mu kaan Englannissa on jouduttu sulkemaan tuulivoimapuisto melun häi ritse vyy den takia, vaikka lähimpään asutukseen oli 2km. Sikamäen tuulivoimapuistoon suunniteltujen voimaloiden suojaetäisyys asu tuk seen vaihtelisi em suunnitteluohjeiden mukaan 1,3-2 km välillä. STM on suosittanut, että maakuntakaavoituksen tuulivoima-alueiden suo javyö hy ke lähimpään asutukseen olisi 2km. Näin haitoista voitaisiin hyvin suu rel la todennäköisyydellä välttyä. Kaavoituksen yhteydessä ei vielä tiede tä tuulivoimaloiden todellisia sijaintipaikkoja, voimaloiden tyyppejä, eikä nii den kokoja. Tuulivoimaloita voidaan kyllä rakentaa alle 2km etäi syy delle, mutta tällöin vaikutusarvioinnin on oltava huolellista ja vakuuttavaa sekä perustuttava luotettaviin lähtöarvoihin. Alle 2km etäisyydelle ei tulisi ilman kattavaa terveysvaikutusten arviointia rakentaa voimaloita. [5. Ym pä ristö- ja Terveys lehti 4/2014 s.8, Tuulivoimarakentaminen terveydensuojelun näkökulmasta, Ja ri Keinänen, Vesa Pekkola] Raahen kaupunginvaltuusto on [6] päättänyt, että (tuu li voima)kaa voi tuk ses sa on noudatettava kahden kilometrin etäisyyttä alueen vaki tui ses sa käytössä oleviin asuinkiinteistöihin ja maankäyttö- ja ra ken nuslain (132/1999) mukaan ympärivuotiseen asumiseen ja vapaa-ajan asu miseen tarkoitettuihin kiinteistöihin. Alle kahden kilometrin osalta voidaan poi ke ta vain, mikäli kiinteistön omistajat eivät vastusta hanketta ja lisäksi si sään kantautuva melu taso ei ylitä terveydensuojelulain (763/1994)nojalla sää det ty jä sisämelutasoja. Melumittaukset ja melumallien epävarmuudet Raahen Kopsassa on tuulivoimaloista johtuvien meluvalitusten johdosta suo ri tet tu melumittauksia. Sisä- ja ulkomelua tutki mm Työterveyslaitos välisenä aikana. Mittaus suoritettiin asuinrakennuksessa joka si jait si n. 1,5km päässä lähimmästä tuulivoimalasta. [7. Työterveyslaitos Me lu tut ki mus Raportti ar ] Mittaustulokset perustuvat lyhkäisiin ääninäytteisiin, joissa tuulivoimalan ää nen dominanssi on kuulohavainnoin varmistettu ja asunto on tyhjillään. Ra por tin mukaan analyyseihin valitut mittausjaksot olivat lyhyitä, jolloin joh to pää tök siin liittyy epävarmuuksia. Yöaikana äänitasot (LAeq, 1min)

14 VIITASAAREN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Ympäristölautakunta asun non sisällä pysyivät pääsääntöisesti alle 30 db:n. Yöaikana äänitasot (LAeq, 1min) ulkona olivat alle 45 db. Arvot perustuvat asukkaan ku vaamiin häiritsevimpiin äänitilanteisiin.[7] Tulosten perusteella yöllisten mittausjaksojen äänitasot sisätiloissa ovat pää sään töi ses ti yli 25dB, jolloin asumisterveysohjeen mukaan voi esiintyä unen häi rin tää. Raportin mukaan tuulivoimamelussa havaittiin ajoittain voimakasta amp litu di mo du laa tio ta (6. mittauksessa 40:stä). Asukas merkinnyt tuu li voi ma melun paljon tai erittäin häiritseväksi 49 kertaa 158 päivän seurantajakson aika na. Raportin mukaan on ilmeistä, että tuulivoimalan ääni kuuluu sekä asunnon pi ha maal le että sisätiloihin. Lisäksi on selvää, että ääni häiritsee kohteen asuk kai ta, vaikka äänitason ohjeelliset enimmäisarvot eivät ylity [7]. Kopsan tuulivoimapuiston II vaiheen osayleiskaavan kaavaselostuksen melu mal lin nuk sen mukaan ao kiinteistöllä melun tulisi olla selvästi alle 35 db. [8 Kopsan tuulivoimapuiston II vaiheen osayleiskaava. Kaavaselostus FCG Suun nit te lu ja Tekniikka Oy] Melumallinnus on tehty 17 tuulivoimalalle WindP RO-oh jel mal la. Edellä mainitun raportin[7] perusteella 38:sta on nis tu nees ta ulkomelumittausjaksosta mitattiin yli 35 db (LAeqT) tuloksia 27 ker taa. Mittaus tehty kiinteistöllä kun voimaloista on käytössä vasta 7 kpl. Hiljattain käyttöönotetusta Luhangan tuulivoimapuiston meluhaitoista on teh ty valitus paikalliselle rakennus- ja ympäristölautakunnalle. Tuu li voi mame lus ta johtuvia valituksia on käsitelty pitkään myös Haminassa. Me lu ongel mia on ilmoitettu olevan lisäksi Vaasan Öjessa, Huittisten Pah kion vuores sa, Merijärvellä, Ikaalisissa, Ilmajoella, Kortesjärvellä, Porin Peittoossa, se kä Inkoon Barösundissa [9. Ympäristö- ja Terveys lehti 2/2015 s.5, Kohti kes tä vää tuulivoimarakentamista, Denis Siponen.] Kuten edellä on todettu, on tuulivoimamelumallien ja jo käytössä olevien voi ma loi den aiheuttaman todellisen melun välillä ristiriita. Melu on to del lisuu des sa nykyisen kokoisissa 3MW tai suuremmissa voimaloissa voi makkaam paa ja leviää laajemmalle kuin melumallien mukaan on syytä olet taa. ISO standardiin perustuvat melumallit ovat liian yksinkertaistettuja ei vät kä huomio erilaisia sääolosuhteita[9]. Mallit toimivat Panu Maijalan mu kaan vain muutaman sadan metrin päässä voimalasta [10 Yle Uutiset Tuulivoiman melumallit kiistanalaisia. Ja puhelinkeskustelu VTT:n tutkija Panu Mai ja lan kanssa ]. Melumallin dokumentaatiossa todetaan, että mal lin nus tu los ten epävarmuus on +-3dB aina kilometrin etäisyyteen saakka tätä suu rem mil le etäisyyksille epävarmuutta ei ole edes annettu [9]. Ruotsissa Uppsalan yliopiston tutkimuksissa mitattiin kahden vuoden ajan tuu li voi ma lan melun leviämistä kahdessa eri kohteessa. Mittaustuloksia ver rat tiin ISO etenemismallin mukaiseen melumalliin ja todettiin

15 VIITASAAREN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Ympäristölautakunta sen aliarvioivan tuloksia noin 5dB. [9] Jaksollista tai merkityksellistä sykintää eli amplitudimodulaatiota ei me lumal leis sa huomioida lainkaan, vaan sen oletetaan Ympäristöhallinnon ohjeen 4/2014 mukaan sisältyvän tuulivoimaturbiinin valmistajan antamaan ta kuu ar voon. Tämä on Siposen mukaan virheellinen tulkinta, sillä ta kuu arvo an ne taan ainoastaan standardisääolosuhteille. Ne sääolot, joissa mer kityk sel lis tä sykintää esiintyy erityisen usein, eivät kuulu stan dar di sää olo suhtei siin. Em Uppsalan yliopiston pitkäaikaisissa mittauksissa jaksottaista syk sin tää esiin tyi 400m etäisyydellä tuulivoimalasta 30% ja 1000m etäi syydel lä 18% mi ta tus ta ajasta.[9] Panu Maijalan mukaan mm amplitudimodulaatioon (merkityksellinen sykin tä) ilmiönä vaikuttaa tuulivoimalan lavan muodon lisäksi paikalliset tuuli olo suh teet. Amplitudimodulaatio on Maijalan mukaan mallinnettavissa kun em seikat tunnetaan.[10] Näin ollen amplitudimodulaation ole mas saoloa ei voida poissulkea etukäteen ellei sitä ole tutkittu. Luonto-, kasvillisuus- ja linnustoselvitykset Alueen länsipuolelle sijoittuu lounais-koillinen suunnassa kulkeva moottorikelkkareitti. Luoteispuolelle on osoitettu suojelualueita. Luoteeseen suunnittelualueesta sijoittuu myös maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Suunnittelualueen lounaispuolelle on osoitettu arvokas harjualue, ge/2 ja eteläpuolelle turvetuotantoalue, EO/tu. Keiteleen Itäpuolen rantayleiskaava on valmisteluvaiheessa. Suunnittelualueeseen sisältyy Viitasaaren puolella osittain tai kokonaan yli kahden (2 ha ) hehtaarin järvet ja lammet ranta-alueineen. Ne maanomistajat joiden maille on kaavaluonnoksessa kaavoitettu asuntojen rakennuspaikkoja hankealueen läheisyyteen/ hankealueelle, ovat tietoisia Sikamäen tuuli-voimahankkeesta. Kaava-alueen ympäristössä kymmenen kilometrin säteellä sijaitsee kolme Natura-aluetta: Kolima-Keitele koskireitti (FI , SPA- ja SCI-alue), etäisyys hankealu-eesta noin 8 km. Palokankaan lammet (FI , SPA- ja SCI-alue), etäisyys hankealueesta al-le 0,5 km. Heinä-Suvanto Hetejärvi (FI , SPA- ja SCI-alue), etäisyys hankealuees-ta noin 4,7 km. Kaikkien kolmen osalta laadittiin kaavaa varten Natura-arviointi, joka on kaavaselostuksen liitteenä. Kolima-Keitele-koskireitti on valtakunnallisesti merkittävä Kärnän ja Kymönjärven välinen, noin 8,5 km pitkä koskireitti, jonka suurin merkitys linnustolle on toimia ruokailu ja levähdyspaikkana muuttomatkoilla. Koskireitti on merkittävä koskikarojen talvehtimisalue. Maisemallisesti reitti on erittäin arvokas ja sillä on huomattavaa merkitystä virkistyskalastus-, melonta- ja luontoretkeilykohteena (Ymparisto.fi). Palokankaan lammet on Viitasaarella Keiteleen itäpuolisella arvokkaalla laajalla kallioalueella sijaitseva 10 lammen keskittymä, joka on tärkeä

16 VIITASAAREN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Ympäristölautakunta kaakkureiden pesimäalue (Ymparisto.fi). Heinä-Suvanto-Hetejärvi koostuu Keski-Suomen läänin puolella sijaitsevasta Heinäsuvannon lintuvesikohteesta ja Kuopion läänissä sijaitsevasta Hetejärven lintu-vesikohteesta sekä näiden väliin jäävästä läänin rajalla olevasta Suvantojärvestä. Kohde on linnustoltaan kansainvälisesti arvokas (Ymparisto.fi). Kansallisesti arvokkaiksi lintualueiksi (FINIBA, osin näkyvissä) on luokiteltu Keitele-Konnevesi alue, jonka ranta-alueet ovat lähimmillään yli 7,5 km kaava-alueesta, sekä Palokankaan lammet, jotka ovat myös Natura-2000 ohjelman kohteina. Hetejärvi on suojelualueena ja Lintuvesien suojeluohjelman alueena, kuten myös Heinä-Suvannon alue. Alueet ovat Natura-2000-ohjelman kohteita. Koliman koskireitti on koskiensuojeluohjelman kohde, jonka ranta-alueelle sijoittuu myös pieni luonnonsuojelualue (noin 8 km kaava-alueesta). Muut suojelu- ja suojeluohjelmien alueet ovat yli 10 km päässä kaava-alueesta. Kasvillisuus- ja luontotyyppien osalta osayleiskaavaalue on maastonmuodoiltaan melko vaihtelevaa, osittain vanhaa paloaluetta. Alueelle sijoittuu jyrkkärinteisiä korkeampia kohtia, lähes puuttomia louhikkomuodostelmia, järviä sekä useita soiden ympäröimiä lampia. Metsät ovat tuoreita (MT) tai kui-vahkoja (VT) kankaita, mutta alueelta löytyy myös pieniä korpijuotteja ja ojitettuja korpia. Suot ovat pääosin rämeitä ja myös avohakkuualueita alueelta löytyy. Alueen järvet rantametsineen ja rantalouhikoineen ovat maisemallisesti näyttäviä. Sikamäen alueelta löydettiin 29 arvokasta kasvillisuuskuviota, joista suurin osa koskee erilaisia suotyyppejä. Myös louhikoita ja suolampia esiintyy alueella. Näille kohteille on annettu maankäyttösuositukset sivuilla Käytännössä kaikki 29 kohdetta suositetaan säilytettävän koskemattomina ja niiden vesitalous on syytä säilyttää ennallaan, jotta ominaispiirteet ja pienilmastot säilyvät. Oheismateriaali: - Lausuntopyyntö Sikamäen tuulivoimapuiston osayleiskaavan valmisteluvaiheen kaa va selos tus Sikamäen tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnos Sikamäen tuulivoimapuiston melu- ja varjostusmallinnukset Lisätiedot: ympäristöjohtaja Seppo Lappalainen, puh ja vastaa va ympäristötarkastaja Janne Litmanen, puh Ehdotus Ympäristöjohtaja: Ympäristölautakunta toteaa kunnan terveydensuojeluviranomaisen lau sunto na seuraavaa: Osa suunnitelluista tuulivoimaloista ovat kokoonsa nähden lähellä olemassa olevia tai Keiteleen itäpuolen rantayleiskaavan luonnoksessa merkittyjä

17 VIITASAAREN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Ympäristölautakunta rakennuspaikkoja (kaavoitusostolta saadun tiedon mukaan 1,5 km etäisyydellä lähimmästä voimalasta on 32 rakennuspaikkaa ja 2 km etäisyydellä lähimmästä voimalasta 59 rakennuspaikkaa). Kun huo mioi daan edellä mainitut tuulivoimaloiden melun häiritsevyyttä lisäävät eri tyis piir teet, melumallien epävarmuustekijät sekä kokemusperäinen ja mi tat tu tieto meluhaitoista riski siihen, että voimaloista aiheutuu häiritsevää tai jo pa terveyshaittaa aiheuttavaa melua tai välkevaikutusta lähialueen asu tuk sel le on olemassa. 1. Tuulivoimalat tulee sijoittaa alueelle siten, että ne ovat mahdollisimman kau ka na asutuksesta. Mikäli suojavyöhyke lähimpään asutukseen on vähintään n. 2 km, haitoista voitaisiin hyvin suurella todennäköisyydellä välttyä. 2. Jatkosuunnittelussa ja kaavoitus- sekä muissa lupaprosessissa huo mioi tavia asioita: a) Tuulivoimaloiden käytönaikainen sekä asuinrakennusten sisälle kan tautu vien meluhaittojen ehkäisy tulee huomioida kaavamääräyksissä. Muutos kaa va mää räyk seen: Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alu een suunnittelussa, toteuttamisessa ja tuulivoimaloiden käytössä on nouda tet ta va valtiovaltioneuvoston päätöstä melutasojen ohjearvoista, ym pä ristö mi nis te riön tuulivoimarakentamista koskevia ulkomelutason suun nit te luoh je ar vo ja sekä Sosiaali- ja terveysministeriön asettamia sisämelun ta voi tear vo ja. Voimalat tulee olla teknisesti säädettävissä ja pysäytettävissä niin, että haitallisia vaikutuksia ei synny. b) Melumallinnuksessa käytetyn tuulivoimalan lähtömelutaso tulee huomioi da kaavamääräyksissä. Kaavassa osoitetaan tarkasti tuulivoimalan sijain ti. Mikäli toimija valitsee toteutukseen lähtömelutasoltaan me lui samman voimalan kuin melumallinnuksessa on käytetty, laajenee myös mal linnuk sen mukainen melualue ja meluhaitat mutta osayleiskaava ei mah dol lista tuulivoimalan siirtämistä kauemmas haitan kärsijästä. Lisäys kaavamääräyksiin esim: Rakennettavien tuulivoimaloiden valmistajan ilmoittama lähtömelutason takuu ar vo saa olla korkeintaan 104,5 db* tai sitä alempi. (* tai uudessa melu mal lin nuk ses sa käytetyn voimalatyypin lähtömelutason takuuarvo) c) Mikäli tuulivoimaloita sijoitetaan kaavaehdotuksen mukaisille paikoille, tulee ympäristölautakunta tekemään ympäristölupien hakemista velvoittavat tarveharkintakäsittelyt. Perusteluna on se, että tuulivoimaloiden toiminnasta saattaa aiheutua naapu ruus suh de lais sa (NaapL 17 ) tarkoitettua kohtuutonta rasitusta melu- ja väl ke vai ku tuk sis ta johtuen. Ympäristöluvassa määriteltävien ehtojen avulla toi min taa voidaan säädellä niin, ettei terveyshaittoja pääse syntymään ja hait to ja epäiltäessä ne voidaan puolueettomalla tavalla selvittää. Ym pä ris tölu pa antaa oikeusturvaa sekä toiminnanharjoittajalle, että ympäristön asuk-

18 VIITASAAREN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Ympäristölautakunta kail le. Ympäristöluvan tarpeellisuudesta päättää Viitasaaren kaupungin ympäristölautakunta. d) Tuulivoimaloiden aiheuttama melu tulee mallintaa uudelleen ja tar kemmin, mikäli ympäristöluvan tarveharkinta edellyttää luvan hakemista. Ympäristöhallinnon oh jeen 2/2014 mukaisesti (kpl 4.2.) huomioiden lisäksi seuraavat asiat: Mallinnuksessa olisi suositeltavaa varovaisuusperiaatetta noudattaen ja ympä ris tö hal lin non 2/2014 ohjeesta poiketen huomioida myös mer ki tyk sel linen sykinnän (amplitudimodulaation) sanktio, ellei erikseen ole osoitettu pai kal li set tuuliolosuhteet ja tuulivoimalan malli huomioiden ettei sitä voi esiin tyä. Melumallinnuksen tulokseen tulisi tehdä varovaisuusperiaatetta nou dat taen +5 db lisäys ennen vertaamista ohjearvoihin. Tällä lisäyksellä pyritään kom pen soi maan melumalleissa havaittuja puutteita. Terveydensuojelulain 26 1mom. mukaan asunnon ja muun sisätilan si säil man puhtauden, lämpötilan, kosteuden, melun, ilmanvaihdon, valon, sä teilyn ja muiden vastaavien olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä ai heudu asunnossa tai sisätilassa oleskeleville terveyshaittaa. Terveydensuojelulain 27 1 mom mukaan, jos asunnossa tai muussa oleske lu ti las sa esiintyy melua, tärinää, hajua, tai muuta niihin verrattavaa siten, et tä siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa tai muussa tilassa oleske le val le, toimenpiteisiin haitan ja siihen johtaneiden tekijöiden sel vit tä misek si, pois ta mi sek si tai rajoittamiseksi on ryhdyttävä viipymättä. Saman pykä län 2 mom. mukaan kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa sen, jon ka vastuulla haitta on, ryhtymään viipymättä tarvittaviin toi men pitei siin ter veys hai tan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, pois tami sek si tai rajoittamiseksi. Terveydensuojeluviranomainen voi joutua tuulivoimalasta tehdyn me lu va lituk sen johdosta määrätä terveydensuojelulain 27 perusteella tehtäväksi riit tä vät melumittaukset. Saman pykälän perusteella voidaan tarvittaessa jou tua määräämään tuulivoimalalle käyttörajoituksia melusta johtuvan terveys hai tan poistamiseksi. Ympäristölautakunta katsoo, että Sikamäen tuulivoimaloiden sijoittuminen verratain lähelle isoa määrää, olemassa olevia tai Keiteleen itäpuolen rantayleiskaavassa merkittyjä rakennuspaikkoja, aiheuttaa kaavoituksellisesti yhteensovittamiseen liittyvän ristiriidan. Ympäristölautakunnan näkemyksen mukaan alue sijoittuu lisäksi merkittävään linnuston talvehtimis-, pesintä- ja muutto-/lähialueeseen. Päätös Hyväksyttiin. Merkitään pöytäkirjaan, että Sari Turvanen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen klo

19 VIITASAAREN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Ympäristölautakunta Muutoksenhaku Toimenpiteet Muutoksenhakukielto Ote tiedoksi Viitasaaren kaupunki

20 VIITASAAREN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Ympäristölautakunta Lausunto Holingonvuoren tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnoksesta, Saarijärvi 279/501/2015 Ympäristölautakunta Saarijärven kaupunki on Saarijärven seurakunnan aloitteesta laatimassa tuulivoimapuistoa koskevaa osayleiskaavaa. Saarijärven kaupunki pyytää lau sun toa asiasta. Hanke-esittely Saarijärven seurakunnan kirkkoneuvosto suunnittelee Saarijärven kau punkiin Holingonvuoren alueelle enintään 6 tuulivoimalaitoksen rakentamista. Tuu li voi ma lai tok set ovat teholtaan noin 3 MW jolloin puiston yh teen las kettu teho tulisi olemaan alle 20 MW. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77a :n mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväk syy Saarijärven kaupunginvaltuusto. Lähimmät asutuskeskittymät sijaitsevat suunnittelualueen kaakkoispuolella Kol kan lah den alueella sekä Lintupohjan alueella. Alueen länsipuolella sijait se vat Lehtolan ja Koskenkylän asutuskeskittymät. Lähin asunto me lumal lin nuk sen mukaan 1 km päässä (Löytänänrannantie 406) voimalasta nro 4. Melu ja varjostus hanke-esittelyn mukaan Yleiskaavatyössä mallinnuksissa käytetyn voimalan malli on Nordex N131. Tuu li voi ma lan lakikorkeus tulee olemaan noin 210 metriä ja napakorkeus 144m. Kyseisen voimalan lähtömelutaso on 104,5 db(a) melu ja var jos tusmal lin nuk sen mukaan. Tuulivoima-alueen yksittäisen tuulivoimalan pe rustus ten sijaitessa yli 60 metriä korkeammalla suhteessa melulle altistuvan koh teen maanpinnan korkeuteen kyseessä olevan voimalan melupäästön takuu ar voon lisätään 2 db. Tässä hankkeessa tämä ehto täyttyy viiden voi malan osalta. Selkeyden vuoksi melumallinnus on tehty siten, että kaikkien tuu li voi ma loi den äänitehotasoon 104,5 db on lisätty +2 db. Ho lin gon vuoren tuulivoimapuiston osayleiskaavaa koskeva melumallinnus on laadittu Ym pä ris tö hal lin non ohjeen 2/2014 mukaisesti. Tuulivoimaloiden ai heut tamat äänenpainetasot on mallinnettu WindPRO 2.8 laskentaohjelmalla ISO standardin mukaisesti. Laaditun melumallinnuksen mukaan Holingonvuoren tuulivoimapuiston me lu vai ku tuk set lähimmille asuinrakennuksille eivät ylitä valtioneuvoston pää tök sen mukaisia ulkomelutason ohjearvoja (päivä 55 db, yö 50 db) tai ym pä ris tö mi nis te riön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suun nit te luoh je ar vo ja (päivä 45 db, yö 40 db). Lähimpien asuin-rakennusten pi ha piiris sä melutasot ovat laskelmien mukaan alle 35 db(a) ja lähimpien lo ma raken nus ten kohdalla laskennallinen melutaso on alle 35 db(a). Matalataajuinen melu laskettiin Ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 mu-

21 VIITASAAREN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Ympäristölautakunta kai sin menetelmin käyttäen voimalavalmistajilta saatuja arvioita niiden ääni te ho ta sois ta (Third octave sound power levels, F008_246_A07_EN, Revisoin 01, ja Octave sound power levels F008_246_A04_En, Re visoin 01, ). Ohje antaa menetelmän matalataajuisen melun laskentaan rakennusten ulko puo lel le. Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohje 1/2003 antaa ma ta la taa jui sel le melulle ohjearvot asuinhuoneissa. Rakennusten sisälle kan tau tu va äänitaso arvioitiin tanskalaisen DSO1284 laskentaohjeen mu kaisin ääneneristävyysarvoin ja tuloksia verrattiin ohjearvoihin. Äänitasot jäävät matalilla taajuuksilla kaikissa rakennuksissa sisällä alle ohje ar von kun huomioidaan rakenteiden ääneneristävyys. Myös ihmisen keski mää räi sen kuulokynnyksen alle jäädään kaikkien asuinrakennusten si sä tilois sa. Koska oletusääneneristävyydellä äänitaso on korkeimmillaankin noin 10 db ohjearvon alapuolella, on ohjearvon ylittyminen epä to den näköis tä huolimatta rakennusten eroista matalien äänien ääneneristävyydessä Tuulivoimaloiden aiheuttamat varjostusvaikutukset on mallinnettu WindPro-oh jel man SHADOW -moduulilla alustavien voimalanpaikkojen si joi tusten mukaisesti. Laaditun varjostusmallinnuksen mukaan (real-case-laskenta) mukaan tuu livoi ma puis to ei aiheita merkittäviä varjostusvaikutuksia suurimmalle osalle lä hi alu een vakituista asutusta tai loma-asutusta. Tuulivoimaloiden lä hei syydes sä sijaitsevien asuin- ja lomarakennusten kohdalla varjostustunnit ovat real case, no forest -laskenta tulosten perusteella enimmillään reilu 5,5 h vuo des sa kohteessa A. Tuulivoimamelusta kirjallisuudessa Tuulivoimaloiden aiheuttama melu on pääosin aerodynaamista ääntä, joka syn tyy tuulen kohdatessa ja vastaavasti irrotessa lavasta. Melulle on tyy pillis tä äänenpaineen ajallinen vaihtelu (amplitudimodulaatio) sekä matalien taa juuk sien esiintyminen. Näiden piirteiden takia tuulivoimaloiden melu koe taan usein kiusallisempana kuin liikennemelu vastaavalla ää nen pai ne tasol la. [1.Ympäristö- ja Terveys lehti 10/2012 s.44, Tuulivoimatuotannon terveys- ja hyvin voin ti hai tat, Timo Lanki] Lisäksi on huomioitava, että rakennusten ää neneris tä vyys on pienillä eli matalilla taajuuksilla huonompi kuin kes ki kor keilla tai korkeilla taajuuksilla [2. Asumisterveysohje]. Tuulivoimaloiden melun häi rit se vyyt tä lisää se, että päästöjä tapahtuu myös yöllä jolloin taustamelu on matala ja melu erottuu hyvin. Yöllä esiintyy myös sääolosuhteita, jotka edes aut ta vat melun kulkeutumista. [1] Tuulivoimaloiden aiheuttaman melun eteneminen on voimakkaasti riip puvai nen vallitsevista sääolosuhteista. Melun etenemiseen vaikuttaa tuu li olosuh teet, lämpötilaprofiili korkeussuunnassa ja ilmakehän terminen sta bii lisuus. Tuuliolosuhteet ja lämpötilaprofiili voivat aiheuttaa toisaalta melun var jo aluei ta ja toisaalta vähentää melun etenemisvaimennusta eli melu kuuluu kauemmas. [3.Tuulivoimaloiden melun synty, eteneminen ja häiritsevyys, VTT tiedot tei ta 2529, Seppo Uosukainen]

22 VIITASAAREN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Ympäristölautakunta Asumisterveysohje melusta Melu voi vähentää unen ja levon virkistävää vaikutusta, jos se vaikeuttaa nu kah ta mis ta, vähentää unen syvyyttä tai aiheuttaa ylimääräisiä tai en nen aikai sia heräämistä. Yksittäisten melutapahtumien unenhäirinnän to den nä köisyys riippuu melun voimakkuuden lisäksi muun muassa melutapahtumien kes tos ta ja määrästä sekä samanaikaisen taustamelun voimakkuudesta ja laa dus ta. Unenhäirintää alkaa esiintyä, kun unen tai levon aikainen LAeg -taso ylittää db(a) tai, kun yksittäisten melutapahtumien enimmäistaso ylittää, ta pah tu mien kestosta ja toistuvuudesta riippuen, db(a). Alaraja pätee usein toistuville, pitkään kerrallaan kestäville tai oudoille meluille, ylära ja kerran tai pari yöaikana toistuville lyhytaikaisille tutuille meluille, joihin nukkuja on tottunut olemaan reagoimatta. Pieni- eli matalataajuiselle melulle on annettu lisäksi tarkemmat yöajan ohje ar vot terssikaistoittain. Tärkeimpänä ympäristölle asetettavia vaatimuksia on häiriöttömän levon tur vaa mi nen etenkin yöaikaan. Voidaan myös todeta, että pitkään kestävä un ta häi rit se vä melu aiheuttaa terveyshaittaa. STM on valmistelemassa asumisterveysohjeen pohjalta uutta asu mis terveys ase tus ta, joka tämän hetken tiedon mukana tullee voimaan keväällä Tuulivoimamelun mallintaminen Ympäristöhallinnon ohjeessa 2/2014 tuulivoimamelun mallinnuksesta [4] mu kaan melumallinnuksissa on kolme porrasta. Esisuunnitteluvaiheessa me lu mal lin nus on toteuttajan valittavissa. Tarkoituksenmukaisuussyistä jo esi suun nit te lu vai hees sa saattaa olla tarpeen noudattaa soveltuvin osin ohjeis tus ta, jotta melumallinnuksen tulokset olisivat yhdenmukaiset koko proses sin ajan. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA-menettely) ja yk si tyiskoh tai ses sa kaavoituksessa tuulivoimaloiden/tuulivoimalan koolle on ohjeen mukaisessa melumallinnuksessa ilmoitettava yksityiskohtaiset ja vaihto eh toi set tiedot, kuten tuulivoimaloiden lukumäärä ja paikat, nimellisteho, kor keus, roottorin halkaisija, melupäästötiedot, joita voidaan käyttää tuu livoi ma loi den melutason arviointiin mallintamalla. Arvioinnissa voidaan tarkas tel la useita tuulivoimalatyyppi-, lukumäärä- ja sijoitusvaihtoehtoja ja mal lin taa eri vaihtoehtojen tuottamia melualueita. Melumallinnustarkastelu perustuu tuulivoimaloiden me lu päästön ylärajatarkasteluun. Suunniteltujen tuulivoimaloiden melupäästölle käyte tään valmistajan ilmoittamaa takuuarvoa. Melupäästön takuuarvoon si sälly te tään koko laskennan epävarmuus, jolloin äänen etenemislaskennassa voidaan käyttää standardiin ISO pe rustu via vakioituja etenemiseen liittyviä sää- ja ympäristöolosuhdearvoja. Rakennuslupaharkinnassa (myös suunnittelutarveratkaisun yhteydessä) melu mal lin nuk ses sa tarkastellaan vain toteutukseen valittua vaihtoehtoa. Uutta

23 VIITASAAREN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Ympäristölautakunta me lu mal lin nus ta ei tarvita, mikäli valittu ratkaisu on joku jo edellisessä vaihees sa tarkastelluista suunnitteluvaihtoehdoista ja valitun vaihtoehdon on todettu alittavan suunnittelu- tai tunnusarvon. Ympäristölupamenettelyssä tuulivoimalan tai tuulivoima-alueen tuu li voima loi den ympäristövaikutukset selvitetään käyttämällä tarkennettua me lumal lin nus ta. Melumallinnusta tarkennetaan sekä tuulivoimalatyyppien melu pääs tön, että äänen etenemiseen liittyvien parametrien osalta. Tuu li voi maloi den melupäästön mallinnuksessa käytetään valmistajan ilmoittamaa takuu ar voa. Äänen etenemiseen liittyvät parametrit valitaan sijoituspaikalla val lit se vien todellisten olosuhteiden mukaiseksi, muilta kuin ilmakehän absorp tion aiheuttaman vaimennuksen osalta. Melumallinnuksessa käytetään Nord2000-mallinnusmenetelmää. Ym pä ris tö lu pa me net te lyn yhteydessä selvitetään miten melualueelle mahdol li ses ti jäävien asuinrakennusten, loma-asumiseen käytettävien ra ken nusten tai muiden erityistä suojaa edellyttävien alueiden melutasot alittavat melun suunnittelu- tai tunnusarvon. [4] Holingonvuoren tuulivoimapuiston osayleiskaavan selvityksissä me lu mallin nuk set on tehty lähtömelutasoltaan valmistajan ilmoituksen mukaan kohta lai sen hiljaisella Nordex N131 tuulivoimalalla, jonka lähtömelutaso on 104,5 db(a). Kaavaluonnoksen määräyksissä ei vaadita käyttämään mal linnet tua tuulivoimalatyyppiä mutta kaavassa on osoitettu tarkasti tuu li voi malan sijainti sekä kokonaiskorkeus. Mikäli toimija valitsee toteutukseen lähtö me lu ta sol taan meluisamman voimalan (esim Vestas V126 läh tö me lu taso 108,4dB) laajenee myös mallinnuksen mukainen melualue ja meluhaitat mut ta osayleiskaava ei mahdollista tuulivoimalan siirtämistä kauemmas haitan kärsijästä. Välkkeestä (varjostus) kirjallisuudessa Auringon paistaessa tuulivoimalan takaa aiheuttaa roottorin lapojen pyö rimi nen valon ja varjon vilkkumista. Riippuen voimalan koosta, sijainnista ja au rin gon kulmasta ulottuu tämä välkevaikutus jopa 1-3km etäisyydelle. Väl ke näkyy kuitenkin vain aurinkoisina päivinä ja tiettyinä kellonaikoina. Suo mes sa ei ole raja-arvoa välkkeelle, mutta esimerkiksi Tanskassa sallittu väl ke on enemmillään 10h vuodessa ja Ruotsissa 8h. Ongelmallisimpina aikoi na voidaan pyrkiä tuulivoimaloiden pysäyttämiseen välkkeen eh käi se misek si. Ehkäisemällä meluhaitat riittävän suojaetäisyyden avulla ehkäistään sa mal la suurin osa välkkeen aiheuttamista haitoista. [1] Tuulivoimaloihin on saatavilla automatiikkaa joka pysäyttää voimalan kun on odotettavissa häiritsevää välkettä yhdessä tai useammassa häiriintyvässä koh tees sa. Tuulivoimaloiden suojaetäisyydestä asutukseen STM:n lausunnon mukaan eri maissa suojaetäisyydet asutukseen ovat m 1-2MW:n tuulivoimalaitoksille, mutta nyt suunnittelun lähtö koh dak si on otettu 3MW:n laitokset ja jatkossa voimalat ovat to den nä köises ti 4-6 MW:n kokoisia. Suuremmat voimalat tuottavat paljon voi makkaam paan matalataajuista ääntä kuin 2-3MW:n voimalat. STM:n mukaan

24 VIITASAAREN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Ympäristölautakunta esim Skotlannissa tuulivoimalan ja asutuksen välinen etäisyyden suun nit telu oh jee na on 2 km, Irlannissa 10 x roottorin halkaisija ja Italiassa Cam panian alueella suunnitteluohjeena on 10 x napakorkeus. STM:n Lausunnon mu kaan Englannissa on jouduttu sulkemaan tuulivoimapuisto melun häi ritse vyy den takia, vaikka lähimpään asutukseen oli 2km. Holingonvuoren tuulivoimapuistoon suunniteltujen voimaloiden suo ja etäisyys asutukseen vaihtelisi em suunnitteluohjeiden mukaan 1,3-2km välillä. STM on suosittanut, että maakuntakaavoituksen tuulivoima-alueiden suo javyö hy ke lähimpään asutukseen olisi 2km. Näin haitoista voitaisiin hyvin suu rel la todennäköisyydellä välttyä. Kaavoituksen yhteydessä ei vielä tiede tä tuulivoimaloiden todellisia sijaintipaikkoja, voimaloiden tyyppejä, eikä nii den kokoja. Tuulivoimaloita voidaan kyllä rakentaa alle 2km etäi syy delle, mutta tällöin vaikutusarvioinnin on oltava huolellista ja vakuuttavaa sekä perustuttava luotettaviin lähtöarvoihin. Alle 2km etäisyydelle ei tulisi ilman kattavaa terveysvaikutusten arviointia rakentaa voimaloita. [5. Ym pä ristö- ja Terveys lehti 4/2014 s.8, Tuulivoimarakentaminen terveydensuojelun näkökulmasta, Ja ri Keinänen, Vesa Pekkola] Raahen kaupunginvaltuusto on [6] päättänyt, että (tuu li voima)kaa voi tuk ses sa on noudatettava kahden kilometrin etäisyyttä alueen vaki tui ses sa käytössä oleviin asuinkiinteistöihin ja maankäyttö- ja ra ken nuslain (132/1999) mukaan ympärivuotiseen asumiseen ja vapaa-ajan asu miseen tarkoitettuihin kiinteistöihin. Alle kahden kilometrin osalta voidaan poi ke ta vain, mikäli kiinteistön omistajat eivät vastusta hanketta ja lisäksi si sään kantautuva melu taso ei ylitä terveydensuojelulain (763/1994)nojalla sää det ty jä sisämelutasoja. Melumittaukset ja melumallien epävarmuudet Raahen Kopsassa on tuulivoimaloista johtuvien meluvalitusten johdosta suo ri tet tu melumittauksia. Sisä- ja ulkomelua tutki mm Työterveyslaitos välisenä aikana. Mittaus suoritettiin asuinrakennuksessa joka si jait si n. 1,5km päässä lähimmästä tuulivoimalasta. [7. Työterveyslaitos Me lutut ki mus Raportti ar ] Mittaustulokset perustuvat lyhkäisiin ääninäytteisiin, joissa tuulivoimalan ää nen dominanssi on kuulohavainnoin varmistettu ja asunto on tyhjillään. Ra por tin mukaan analyyseihin valitut mittausjaksot olivat lyhyitä, jolloin joh to pää tök siin liittyy epävarmuuksia. Yöaikana äänitasot (LAeq, 1min) asun non sisällä pysyivät pääsääntöisesti alle 30 db:n. Yöaikana äänitasot (LAeq, 1min) ulkona olivat alle 45 db. Arvot perustuvat asukkaan ku vaamiin häiritsevimpiin äänitilanteisiin.[7] Tulosten perusteella yöllisten mittausjaksojen äänitasot sisätiloissa ovat pää sään töi ses ti yli 25dB, jolloin asumisterveysohjeen mukaan voi esiintyä unen häi rin tää. Raportin mukaan tuulivoimamelussa havaittiin ajoittain voimakasta amp litu di mo du laa tio ta (6. mittauksessa 40:stä). Asukas merkinnyt tuu li voi ma me-