Asuinrakennukset Tampereen seutukunnassa
|
|
- Teemu Niemi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Asuinrakennukset Tampereen seutukunnassa Pitkän aikavälin tarve Erkki Lehtinen Eero Nippala Liisa Jaakkonen Harri Nuuttila VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA TAMPERE 25
2
3 Asuinrakennukset Tampereen seutukunnassa Pitkän aikavälin tarve Erkki Lehtinen, Eero Nippala, Liisa Jaakkonen, Harri Nuuttila ISBN Copyright VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 25 Lehtinen, E., Nippala, E., Jaakkonen, L. & Nuuttila, H. Asuinrakennukset Tampereen seutukunnassa. Pitkän aikavälin tarve. Tampere 25. VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka. 27 s + liitt. 18 s.
4
5 ALKUSANAT Voimakas muuttoliike on leimannut Suomen alueellista kehitystä viime vuosina. Muuttoliike ja väestönkasvu kohdistuu kasvukeskuksiin ja suuri osa maata kärsii muuttotappiosta. Kasvukeskuksissa on uusien asuntojen tarvetta ja väestökatoalueilla kärsitään tyhjistä asunnoista. Tampereen seutukunta kuuluu maan voimakkaimmin kasvaviin alueisiin. Asuntopolitiikka onkin suurten haasteiden edessä. Asuntopoliittisten toimien suuntaamiseksi tarvitaan luotettavaa tietoa asuntojen uudistuotanto- ja perusparannustarpeesta alueittain. Tämä raportti on Tampereen seutukuntaa koskeva tulos Ympäristöministeriön ympäristöklusteriohjelman projektista "Asuntotuotanto- ja perusparannustarve Suomessa vuoteen 225". Projektin pääraportissa esitetään tulokset maakunnissa, asuntotuotannon tarve myös niiden keskuskaupungissa ja tätä ympäröivässä seutukunnassa. Seutukunnan kunnat ovat Tampere, Kangasala (sis. ent. Sahalahti), Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi. Projektissa seutukunta toimi pilottina. Seutukunnassa tehtiin asuntojen tuotantotarpeen ja asuinrakennusten perusparannustarpeen erillislaskelmat jokaiselle kunnalle. Laskelmien lähtökohdat ja alustavat tulokset käytiin läpi kuntien edustajien kanssa. Asuntotuotannon tarve laskettiin jo pitkään käytössä olleella väestömuutoksiin perustuvalla tarvemallilla, jonka tutkija Markku Lankinen on nykyiseen muotoonsa kehittänyt. Mallista käytetään tässä nimitystä ASLA-malli. Projektissa uudistettiin mallin lähtötietoja, mm. otettiin käyttöön Tilastokeskuksen vuoden 24 lopulla julkaisemat uudet kunnittaiset väestöennusteet. Seutukunnan kuntien tarvelaskelmien päävaihtoehto tehtiin kuntien omilla väestöennusteilla. Asuinrakennusten perusparannustarpeen laskelmat tehtiin VTT:ssä kehitetyllä mallilla, josta käytetään nimitystä ASPE-malli. Malli perustuu olettamukseen, että eri ikäisillä ja tyyppisillä asuinrakennuksilla olisi samankaltaiseen ryhmään kuuluessaan samanlaiset korjaustarpeet ja korjauskustannukset. Nyt uusitussa laskentamallissa lähtötietona on käytetty vuoden 25 tasolle muokattua kunnittaista rakennus- ja asuntokantaa. Raportin tekstiosassa käydään läpi lähtökohdat ja tulokset koko seutukuntaa koskien. Loppuun on koottu kunnittaiset tulokset yhtenäisiksi kuvasivuiksi, aukeama jokaisesta kunnasta. Samaan muotoon on koottu myös seutukuntaa koskevat tulokset. Tutkimuksen pääasiallinen julkaisukanava on internet. Raportit löytyvät pdf-tiedostoina osoitteesta: Klusteriohjelman projektin ovat rahoittaneet Ympäristöministeriö, Tampereen seutukunnan asuntoyhteistyöryhmä, Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelma ja VTT. Tutkimus on tehty VTT:n Rakennus- ja yhdyskuntatekniikassa Tampereella. Tutkimusryhmän muodostivat johtava tutkija Erkki Lehtinen, erikoistutkija Eero Nippala, atk-suunnittelija Liisa Jaakkonen, vanhempi suunnittelija Harri Nuuttila VTT:stä ja Markku Lankinen Proguru Oy:stä. Grafiikan on viimeistellyt suunnittelupiirtäjä Sisko Mäensivu VTT:stä. Tampere Erkki Lehtinen 3
6 Asuinrakennukset Tampereen seutukunnassa. Pitkän aikavälin tarve. SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT... 3 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO Tausta Tavoite LASKENTAMALLIT Asuntotuotannon tarve, laskennan periaatekaavio Asuinrakennusten perusparannustarve, laskennan periaatekaavio LÄHTÖTIEDOT Väestö Väestöennuste Väestörakenteen muutos, asuntokunnat ja perheasema Asuntovajaus ja sen purkautuminen, itsenäistyminen Asunnot Rakennuskanta kunnittain Asuntojen uudistuotanto Poistuma ja varauma Korjauskustannukset Perusparannustarpeessa olevien rakennusten määrä TULOKSET Uudistuotantotarve Perusparannustarve YHTEENVETO Tiivistelmä Tulosten tarkastelu Jatkosuositukset KIRJALLISUUTTA KÄSITTEET Liite 1. Asuntojen tuotantotarve ja asuinrakennusten perusparannustarve Tampereen seutukunnassa ja sen kunnissa, kuvasivut (18 s.) 4
7 1. JOHDANTO 1.1 Tausta Tutkimuksessa käytetään asuntotuotannon sekä asuinrakennusten perusparantamisen tarpeen ennakointiin kahta aiemmin kehitettyä laskentamallia, jotka on nimetty ASLA-malliksi ja ASPE-malliksi Tuotantotarpeen laskentamalli perustuu tarkastelualueen väestöön (määrä, sukupuoli- ja ikäjakauma), eri perheasemassa olevien määrään, asuntokuntien määrään ja kokoon, olemassa olevaan asuntokantaan (määrä, huoneistotyypit, poistuma, varauma) ja niiden muutosennusteisiin. Malli laskee asuntokuntien muodostumisen viiden vuoden jaksoissa ja vertaamalla asuntokuntien kokonaismäärää asuntokannassa tapahtuviin muutoksiin (poistuma, varauman muutos) se laskee määrällisen tuotantotarpeen vastaavina ajanjaksoina. Perusparannustarpeen laskentamalli perustuu olettamukseen, että eri ikäisillä rakennuksilla on ko. ikäluokalle tyypillinen korjaustoimenpiteiden tarve. Asuinrakennuskanta on tarkastelussa jaettu 22 osaan (käytetään nimitystä tyyppitalo), joiden perusparannustarve lasketaan erikseen. Tutkimuksessa on selvitetty talotyypeittäin ja ikäluokittain toteutettuja korjauksia ja muodostettu ns. tyyppikorjaukset, joille määriteltiin korjauskustannukset. 1.2 Tavoite Seutukunnan osaprojektin tavoitteena oli laskea kunnittaiset asuntotuotannon ja asuinrakennusten perusparantamisen määrälliset tarpeet vuoteen 225 kunnittain tarkistetuilla lähtökohdilla. Näitä ovat tilastotiedot asuinrakennuskannasta ja väestöstä sekä ennusteet väestön määrän ja rakenteen kehittymisestä sekä asuntojen poistumasta ja varaumasta. Koko tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa asuinrakennusten uudistuotanto- ja perusparannustarpeesta alueittain em. laskentamalleihin perustuen. Osatavoitteet olivat: - kehittää mallien toimintaa, päivittää lähtötietoja, yhdenmukaistaa laskentojen lähtöolettamuksia sekä tehostaa mallien hyväksikäyttöä ja tulosten hyödynnettävyyttä asuntopoliittisissa suunnittelutehtävissä, - laskea asuntojen uudistuotantotarve ja sen huoneistojakauma vuoteen 225 koko maassa, maakunnissa ja niiden keskusalueilla ja - laskea asuinrakennusten perusparannustarve ja koko maassa, maakunnissa ja kunnissa sekä aravakiinteistöjen osalta koko maassa. 5
8 2. LASKENTAMALLIT 2.1 Asuntotuotannon tarve, laskennan periaatekaavio ASLA-mallin rakenne, sen kehitystyö ja aikaisemmat tulokset on kuvattu Markku Lankisen kirjoittamissa asuntohallituksen ja ympäristöministeriön julkaisuissa (Lankinen 1993, 1996 ja 23). Tavoitteen mukaan keskityttiin asuntotuotannon määrän ja sen huoneistojakauman tarkasteluun. Oheinen kaavio (kuva 1) kuvaa karkeasti mallin toimintaa näiltä osin. Kuva 1. ASLA-mallin toimintakaavio asuntotuotannon määrällisen tarpeen ja huoneistotyyppijakauman laskemiseksi. 2.2 Asuinrakennusten perusparannustarve, laskennan periaatekaavio Laskentamallin (kuva 2) teoreettinen kuvaus ja aiempien laskelmien tuloksia on esitetty VTT Rakennustekniikan ja asuntohallituksen raporteissa (Nippala 1989, 1991 ja 1993). Tässä raportissa on esitetty laskelma asuinrakennuskannan perusparannustarpeesta seutukunnan kunnissa. Laskelmissa lähtökohtana on se, että rakennuksia pidetään kunnossa tavanomaisin vuosikorjauksin, joita tehdään 1-3 vuoden välein kaikissa rakennuksissa. Nämä korjaustoimenpiteet ja kustannukset eivät sisälly ASPE-mallin laskelmien kustannuksiin eivätkä korjaustarpeessa olevien rakennusten ja niissä olevien asuntojen lukumääriin. Vaikka ASPE-malli käsittelee vain perusparannusta, käytännössä suuri osa ns. peruskorjauksista lukeutuu mukaan ASPE-mallin laskelmiin. Laskelma kuvaa rakennuksissa tarkasteluajanjaksoilla ( ja ) tarvittavien perusparannusten kokonaisuutta (koko 1-vuotisjaksolla tarvittavat korjaustoimenpiteet). Korjausaikaväli kuvaa sitä, kuinka usein mallissa kuvattu korjaustoimenpiteiden kokonaisuus olisi tarve toteuttaa ko. ikäluokan rakennuksissa. 6
9 Kuva 2. Tulosten laskennan vuokaavio ajanjaksolle
10 3. LÄHTÖTIEDOT 3.1 Väestö Väestöennuste 24 Mallin valtakunnan tason peruslaskennassa käytettävä väestöennuste päivitettiin Tilastokeskuksen syyskuussa 24 julkaisemaan uuteen ennusteeseen. Ennusteen mukaan Suomen väkiluku kasvaa koko tarkastelujakson vuoteen 225, jolloin se on 5,44 miljoonaan asukasta. Kaupunkimaisissa kunnissa väkiluku kasvaa, taajaan asutuissa kunnissa pysyy jokseenkin ennallaan, mutta pienenee maaseutumaisissa kunnissa. Tampereen seutukunnan kunnat ovat tehneet myös omat väestöennusteensa vuoteen 22 (kuva 3 ja liitteet). Asuntotuotannon tarve laskettiin sekä Tilastokeskuksen että kuntien omilla väestöennusteilla (jos ne poikkesivat toisistaan). Väestöennuste sisältää luonnollisen väestönkasvun lisäksi maan sisäisen ja Suomen ja ulkomaiden välillä tapahtuvan muuttoliikkeen. Kuva 3. Väestöennuste Tampereen seutukunnassa. Lähde: Seutukunnan kunnat Väestörakenteen muutos, asuntokunnat ja perheasema Asuntotuotannon tarpeen laskennassa lähtökohtana on vuoden 2 asuntokuntien ja asuntokannan määrää kunnittain. Vuonna 2 seutukunnassa oli asuntokuntaa, asuntokannan kokonaismäärä oli 142 asuntoa. Asuntokuntien keskikoko oli 2,14 henkilöä (koko maa 2,22) ja asumisväljyys 34,6 m 2 /henkilö (koko maa 35,2). Yhden hengen asuntokuntien osuus oli noin 39 % (koko maa 37 %). Myös väestön kunnittaisen perheaseman lähtökohtana on vuosi 2. Olettamuksena on perheaseman säilyminen muilta osin vakaana, itsenäistyminen pienentää vanhempiensa kanssa asuvien nuorten ja muiden asuntovajauksessa olevien osuutta väestöstä. Vaikka eri-ikäisten perheasema säilyy vakiona (%-osuus ikäluokasta), väestörakenne muuttuu, koska väestön ikärakenne muuttuu. Tällöin väestön määrä eri perheasemissa muuttuu. Laskelmien perustana on jatkollekin, että yksin asuva tai yksinhuoltaja tarvitsee yhden asunnon, samoin avio- tai avopari. Em. asuntovajaus purkautuu useampaan perheaseman tyyppiin. Huomattavaa on, että vanhempiin ikäluokkiin siirryttäessä etenkin yksinasuvien naisten osuus ikäluokan kaikista naisista lisääntyy selvästi iän myötä (kuva 4). Perussyy tähän on miesten lyhyempi elinikä. Miesten eliniän kasvaessa tämä yksinasuvien iäkkäämpien naisten osuus on hieman pienenemässä. 8
11 Kuva 4. Miesten ja naisten perheasema vuonna 23. Laskennassa malli käyttää kunnittaisia tilastoja. Lähde: Tilastokeskus. Tuotannon huoneistojakauman laskemisessa malli käyttää lähtökohtana laskemaansa tuotannon kokonaismäärää ja laadittuja tavoitteellisia asumistasosarjoja. Asumistasosarjat kuvaavat, minkä kokoisissa asunnoissa (huoneiden lukumäärä) eri kokoisten asuntokuntien arvioidaan tulevaisuudessa asuvan (kuva 5). Asumistasosarjojen historia saadaan kunnittain tilastoista, tulevaisuuden kehitys on arvioitava. Sarjat ja arviot on erikseen laadittu kaupunkimaisille, taajaan asutuille ja maaseutumaisille kunnille. Yksittäisten kuntien tapauksessa malli ottaa huomioon kunnassa tapahtuneen kehityksen poikkeamisen yleisestä linjasta. Kuva 5. Esimerkki yhden ja kahden hengen asuntokuntien asumistasosarjoista kaupunkimaisissa kunnissa. Huoneiden lukumäärässä on keittiö (ei keittokomero) huoneeksi luettuna. Esimerkiksi vuonna 215 asuu yhden hengen asuntokunnista kuvan mukaan 2 % yhden huoneen asunnossa ja 3 % kahden huoneen asunnossa. 9
12 3.1.3 Asuntovajaus ja sen purkautuminen, itsenäistyminen Asuntovajauksessa oleva väestö jakautuu vanhempiensa kanssa samassa asuntokunnassa (ns. lapsen asemassa perheessä) asuviin sekä muihin vähemmän tyypillisen asumisen muotoihin, joissa tämä piirre ainakin osittain johtuu asuntojen puutteesta. Vajauksen täyttymistä nimitetään tässä itsenäistymiseksi. Näiden ryhmien osuus väestöstä on pitkään ollut aleneva ja suuntaus näyttää edelleen jatkuvan. Itsenäistymiselle on asetettu tavoitetaso, joka saavutetaan lineaarisesti tarkastelukauden loppuun vuoteen 225 mennessä. Koska vajauksessa olevien osuudet ja itsenäistymisen voimakkuus ovat miehillä ja naisilla erilaiset, näille on asetettu myös erisuuruiset tavoitetasot. Samoin tavoitetasot ovat kuntatyypin mukaan erilaiset, kaupunkimaisissa kunnissa korkeimmat, maaseutumaisissa kunnissa pienimmät. Valitun tavoitetason mukaan vuonna 225 esimerkiksi vanhempiensa kanssa (ns. lapsen asemassa perheessä) asuu vuotiaita naisia noin puolet vähemmän kuin nykyisin (kuva 6). Osuuden lasketaan pienenevän eniten ikäryhmässä 2-24-vuotiaat, sitä nuorempien itsenäistyminen on edelleen melko pientä ja vanhempiin ikäluokkiin siirryttäessä osuuden pieneneminen hidastuu. Koska vajauksessa olevien määrä on nuorissa ikäluokissa suurin, ovat näille valitut tavoitetasot merkittävimpiä uusien asuntokuntien laskennalliselle muodostumiselle ja siten myös uusien asuntojen tuotantotarpeelle. Asuntovajauksessa olevan väestön määrän (itsenäistymispotentiaali) lasketaan Tampereen seutukunnassa olevan nykyisin noin 24 henkilöä, 16 5 lapsen asemassa perheessä ja noin 7 5 muita. Itsenäistyviksi lasketaan vuoteen 225 mennessä tavoitetason mukaan noin 9 henkilöä, 5 5 edellisessä, 3 5 jälkimmäisessä ryhmässä. Kuva 6. Itsenäistymiselle asetetut tavoitetasot ja nykyisen vajauspotentiaalin määrä ikäluokittain koko Suomessa. Vanhempiensa kanssa samassa asuntokunnassa asuvat. 1
13 3.2 Asunnot Rakennuskanta kunnittain Uudistuotannon tarpeen laskennassa ASLA-mallin sisäisenä lähtötietona on vuoden 2 kunnittainen asuntokanta huoneistotyypeittäin. Perusparannustarpeen laskennassa ASPE-mallia varten on muodostettu kunnittainen rakennusten ja asuntojen määrä vuoden 25 tasolle asuntokannan osasektoreittain (ns. tyyppitalot). Muodostaminen perustuu tilastokeskuksen vuoden 22 mukaiseen tietoon rakennus- ja asuntokannasta sekä uudistuotannon, poistuman ja varauman muutoksen arvioihin vuosina Tyyppitalo kuvaa tässä yhteydessä saman aikakauden taloja. Tyyppitaloryhmiä on 22 ja ne käyvät ilmi taulukosta Asuntojen uudistuotanto Sotien jälkeen Suomen asuntotuotanto lisääntyi aina 197-luvun alkupuolelle saakka. Sen jälkeen tuotanto väheni 198-luvun lopun korkeasuhdanteen piikkiä lukuun ottamatta nykyiselle noin 3 asunnon vuositasolle. Tampereen seutukunnassa asuntotuotannon taso oli 199-luvun laman aikaan noin 17 asuntoa vuodessa. Laman väistyttyä tuotanto lisääntyi saavuttaen lamaa edeltäneen tason vuosina 21 ja 22. Kuluvan vuosikymmenen alkuvuosina seutukunnassa on keskimäärin valmistunut reilut 3 asuntoa vuodessa (kuva 7). Kuva 7. Asuntotuotanto Tampereen seutukunnassa vuodesta Lähde: Tilastokeskus. 11
14 3.2.3 Poistuma ja varauma Asuntojen poistuma on niiden siirtymistä kokonaan pois asumiskäytöstä (kuva 8). Tämä voi tapahtua esimerkiksi tuhoutumisen, purkamisen, käyttötarkoituksen muutoksen, asuntojen yhdistämisen, autioitumisen, ränsistymisen, huonon kunnon, sijainnin tai varusteiden puuttumisen vuoksi. Poistuman arviointi perustuu kunnan asuinrakennusten talotyypeittäiselle ja ikäluokittaiselle tarkastelulle. Asuntojen tuotantotarvetta laskettaessa poistuva määrä asuntoja on lisättävä tuotantotarpeeseen. Perusparannustarvetta laskettaessa tyyppitaloittaisesta rakennuskannasta vähennetään poistuma, niitähän ei tietenkään perusparanneta asuntoina (taulukko 1). Kuva 8. Poistuma ja varauman lisäys Tampereen seutukunnassa. Asuntovarauman muodostavat vailla vakituisia asukkaita (tyhjillään tai tilapäisesti asuttuna) olevat asunnot, jotka sinällään ovat asuttaviksi kelpaavia. Asunnot ovat tyhjinä esimerkiksi muuton takia tai asuntoa käytetään ns. kakkosasuntona. Asunto voi olla myös pitkäaikaisesti tyhjä. Uudistuotannon kannalta merkityksellistä on asuntovarauman muutos tulevaisuudessa. Varauman muutoksen ennakoiminen on ongelmallista ja jo varauman tilastotiedot puutteellisia ja epämääräisiä. Mallissa muutoksen arvioiminen on kuitenkin välttämätöntä. On huomattava, että itse asiassa poistuman ja varauman muutoksen yhteissumma on tulosten kannalta merkittävä. Perusparannustarpeen kannalta oleellista on varauman määrä ja sen jakautuminen pitkäaikaisvaraumaan (passiivinen) ja aktiivivaraumaan. Aktiivivarauma tarkoittaa sellaisia asuntoja jotka ovat väliaikaisesti tyhjiä esim. myynti- tai vuokratarkoituksessa. Tähän ryhmään kuuluvat myös ns. kakkosasunnot. Pitkäaikaisvaraumaan kuuluvat tyhjät asunnot, jotka eivät käy kaupaksi tai vuokralle tai ovat jäämässä kokonaan käyttämättä vakituisena asuntona (lähellä poistumaa). Laskennassa pitkäaikaisvarauman osuuden ei arvioida kasvattavan perusparannustarvetta. 12
15 Taulukko 1. Poistuma ASPE-mallin tyyppitaloissa Tampereen seutukunnassa kausilla ja , asuntojen lukumäärä ja osuus rakennuskannasta. 13
16 3.3 Korjauskustannukset Korjauskustannukset tyyppitaloissa perustuvat rakennusosakokonaisuuksien korjauskustannuksista muodostettuihin summiin. Kustannuslaskennan taustalla on asuntohallituksessa kehitetty rakennusosakokonaisuuksien luettelo. Kustannukset on päivitetty vuoden 24 tammikuun hintatasoon (taulukko 2). Taulukko 2. ASPE-mallin tyyppitaloittaiset korjauskustannukset. 3.4 Perusparannustarpeessa olevien rakennusten määrä Perusparannustarpeessa olevien rakennusten määrä saadaan, kun kannasta vähennetään tyyppitaloittain poistuman osuus, äskettäin perusparannettujen osuus sekä ns. pitkäaikaisvarauman arvioitu osuus ja jäännös kerrotaan perusparannettavien määräkertoimella (kuva 9 ja taulukko 3). Kerroin osoittaa ko. kymmenvuotiskaudella perusparannettavaksi tulevien rakennusten määrän tyyppitaloittain. Kerroin on määritelty siten, että omakotitalot ja rivitalot korjataan mallin tyypillisillä korjauskokonaisuuksilla keskimäärin 25 vuoden välein (käytännössä vuotta) ja asuinkerrostalot keskimäärin 3 vuoden välein (käytännössä vuotta). Laskentamalli mahdollistaa eri kuntien vertailun tasavertaisin lähtöolettamuksin kunkin kunnan oma rakennuskanta lähtökohtana. 14
17 Kuva 9. Asuntokannan osittelu eri ryhmiin perusparannustarpeen määrittelyä varten. Taulukko 3. Perusparannustarpeessa olevien rakennusten määräkertoimet. 15
18 4. TULOKSET Jokaisen kunnan ja seutukunnan yhteiset tulokset on liitteeseen koottu havainnollisiksi kuvasivuiksi. Jokaiselle kunnalle on oma aukeama, 12 kuvaa. Alkuun on tehty lyhyet kuvien sisältöä kuvaavat selitystekstit. 4.1 Uudistuotantotarve Asuntojen uudistuotannon tarve esitetään viisivuotiskausittain keskimääräisenä vuosituotantona. Seutukunnan asuntotuotannon tarve on mallin tulosten mukaan keskimäärin reilut 3 asuntoa vuodessa päättymässä olevalla viisivuotiskaudella Vuoden 24 lopulle ulottuvien tilastojen perusteella arvioituna todellinen tuotanto tulee olemaan jokseenkin tarvelaskelman mukainen. Tuotantotarve vähenee jokseenkin suoraviivaisesti koko tarkasteluajan vuoteen 225 ja on noin 2 6 asuntoa vuodessa viimeisellä jaksolla Väkiluku kasvaa koko tarkasteluajan, mutta väestönkasvu hidastuu. Tästä aiheutuu pienenevä komponentti asuntotarpeeseen. Myös väestörakenteen muutoksen aiheuttama asuntojen tarve pienenee, mutta varsin vähän. Poistuman korvaaminen on jatkossa tarvetta selvästi lisäävä osatekijä. Väestönkasvu selittää Tampereen seutukunnan nykyisestä tuotantotarpeesta yli puolet, väestörakenteen muutos vajaan viidenneksen (kuva 1). Tuotantotarve jakautuu eri osiin seuraavasti (asuntoa vuodessa): poistuma ja varauman lisäys asuntoa - itsenäistyminen asuntoa - väestörakenteen muutos asuntoa - väestönkasvu asuntoa - yhteensä asuntoa - Kuva 1. Asuntotuotannon tarve Tampereen seutukunnassa perusvaihtoehdon mukaan eriteltynä tarpeen aiheuttajiin. Itsenäistyminen tarkoittaa vanhempiensa kanssa samassa asuntokunnassa asuvien sekä epätyypillisissä asumismuodoissa asuvien siirtymistä itsenäisiksi asuntokunniksi. Väestörakenteen muutos aiheuttaa asuntojen tarvetta eri perheasemassa olevan väestön määrän muuttuessa väestön ikärakenteen vanhentumisen myötä. 16
19 Seutukunnan asumisväljyys kasvaa nykyisestä 34,6 m 2 :stä asukasta kohti vuoden ,3 m 2 :iin (kuva 11). Asuntokuntien keskikoko pienenee vuoden 25:stä 2,14:sta vuoden 225 1,93:een (kuva 12). Kuva 11. Asumisväljyys Kuva 12. Asuntokuntien keskikoko. Vuoteen 225 mennessä yhden hengen asuntokuntien osuus asuntokunnista kasvaa nykyisestä 39 %:sta noin 45 %:iin (kuva 13). Myös kahden hengen asuntokuntien osuus kasvaa hieman, nykyisestä 32 %:sta vuoden %:iin. Tätä suurempien asuntokuntien osuus vähenee. Kuva 13. Asuntokuntien jakauma henkilöluvun mukaan
20 Tulosten mukaan huoneistotyypeistä pienimpien (1h+kk, 1h+k, 2h+kk) tarve näyttäisi supistuvan voimakkaasti, yksiöiden jopa loppuvan. Neljän (3h+k) ja viiden huoneen (4h+k) asuntojen osuutta tuotannossa tulisi selvästi lisätä (kuva14). Tarve suurempiin asuntoihin tukee yleisestikin meneillään olevaa kehitystä talotyyppirakenteen muuttumisesta omakotitalojen suuntaan. Asuntotuotannon huoneistojakauma on erittäin herkkä asumistasosarjoille (kuva 5). Ne vaikuttavat koko kantaan ja kannan muutosten kautta uudistuotantoon. Myöskään tilastojen kunnittaisten historiatietojen paikkansapitävyydestä ei voida olla varmoja. Tämän vuoksi tuloksia on pidettävä vain suuntaa antavina. Kuva 14. Asuntotuotannon huoneistojakauma Käytännössä muutokset kausien välillä ovat mallin laskelmia pienemmät. Kuvassa kannattaa kiinnittää huomio muutostrendeihin. 18
21 4.2 Perusparannustarve Asuinrakennusten perusparannustarve on Tampereen seutukunnassa vuosina ASPE - peruslaskelman mukaan (kuvat 15 ja 16) yhteensä noin 95 milj. euroa kymmenessä vuodessa, perusparannustarpeessa olevissa rakennuksissa on noin 36 5 asuntoa. Vuosittain tämä on: - yhteensä 95 milj. euroa, 3 65 asuntoa, - omakotitaloissa n. 3 milj. euroa, 1 1 asuntoa, osuus 3 % koko perusparannustarpeesta, - rivitaloissa n. 1 milj. euroa, n. 5 asuntoa, osuus 12 %, - asuinkerrostaloissa hieman yli n. 55 milj. euroa, n. 2 asuntoa, osuus 58 %. - HUOM! Perusparannettavien asuntojen määrä on vain on viitteellinen perusparannustarpeessa olevissa rakennuksissa olevien asuntojen lukumäärä. Perusparannukset lasketaan ASPE mallissa rakennuskohtaisesti. Kuva 15. Perusparannustarve Aikajaksolla asuinkerrostalojen perusparannustarve kasvaa voimakkaasti tarpeen kasvu sen sijaan alkaa supistua erityisesti kerrostaloissa. Syynä tähän on kerrostalojen uudistuotannon huipun osuminen 197-luvun alkuun. Vuosina lasketaan perusparannustarvetta olevan yhteensä 1 5 milj. euroa kymmenessä vuodessa, perusparannustarpeessa olevissa rakennuksissa on noin 44 asuntoa. Vuosittain tämä merkitsee: - yhteensä n. 15 milj. euroa, 4 4 asuntoa, - omakotitaloissa vajaat 35 milj. euroa, n. 1 3 asuntoa, osuus 32 % koko perusparannustarpeesta, - rivitaloissa vajaat 15 milj. euroa, n. 55 asuntoa, osuus 12 %, - asuinkerrostaloissa n. 6 milj. euroa, n asuntoa, osuus 56 %. Tuloksen mukaan omakoti- ja rivitalojen perusparannustarve lisääntyy selvästi vielä kaudella , mutta kerrostalojen vain vähän. Tämä johtuu lähinnä 197-luvun suurten kerrostalomäärien perusparannustarpeen osumisesta edelliselle kaudelle Kunnittain perusparannustarve esitetään kuvassa
22 Kuva 16. ASPE-mallin mukaan rivi- ja kerrostalot ovat hieman kasvattaneet osuuttaan korjaustarpeesta verrattuna 198- ja 199-lukuihin. Kaudella omakotitalot kasvattavat osuuttaan korjaustarpeesta verrattuna ajanjaksoon Kuva 17. Perusparannustarve Tampereen seutukunnan kunnissa
23 5. YHTEENVETO 5.1 Tiivistelmä Raportti on tulos Ympäristöministeriön ympäristöklusteriohjelman projektissa "Asuntotuotanto- ja perusparannustarve Suomessa vuoteen 225" tehdystä Tampereen seutukuntaa ja sen kuntia koskevasta osaprojektista. Tutkimus on tehty VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikassa Tampereella. Seutukunnan osaprojektin tavoitteena oli laskea kunnittaiset asuntotuotannon ja asuinrakennusten perusparantamisen määrälliset tarpeet vuoteen 225 kunnittain tarkistetuilla lähtökohdilla. Näitä ovat mm. tilastotiedot asuinrakennuskannasta ja väestöstä sekä ennusteet väestön määrän ja rakenteen kehittymisestä sekä poistumasta ja varaumasta. Tutkimuksessa käytettiin asuntotuotannon sekä asuinrakennusten perusparantamisen tarpeen ennakointiin kahta aiemmin kehitettyä laskentamallia, jotka on nimetty ASLA-malliksi (uudistuotanto) ja ASPE-malliksi (perusparantaminen). Asuntotuotannon tuleva tarve laskettiin kunkin kunnan omalla väestöennusteella ja Tilastokeskuksen vuonna 24 laatimalla kunnittaisella väestöennusteella. Huoneistojakauman laskennassa käytettävät kaupunkimaisten, taajaan asuttujen ja maaseutumaisten kuntien asumistasosarjat uudistettiin. Asuntojen poistumalle ja varauman muutokselle tehtiin kunnittaiset arviot. Samoin asetettiin itsenäistymisen tavoitetasot asuntovajauksissa oleville vanhempiensa kanssa samassa asuntokunnassa asuville ja muille epätyypillisessä asumismuodoissa asuville. Tampereen seutukunnan asuntotuotannon tarve on tulosten mukaan keskimäärin reilut 3 asuntoa vuodessa kulumassa olevalla viisivuotisjaksolla Vuoden 24 lopulle ulottuvien tilastojen perusteella todellinen tuotanto tulee olemaan jokseenkin tarvelaskelman mukainen. Tuotannon tarve vähenee jokseenkin suoraviivaisesti koko tarkasteluajan ja on noin 2 6 asuntoa vuodessa viimeisellä jaksolla Väestönkasvu selittää Tampereen seutukunnan nykyisestä tuotantotarpeesta yli puolet, väestörakenteen muutos vajaan viidenneksen. Tarkastelukauden loppua kohti väestönkasvu merkitys pienenee. Poistuman korvaamisen vaikutus tuotantotarpeeseen lisääntyy jatkossa. Seutukunnan asumisväljyys kasvaa nykyisestä 34,6 m 2 :stä asukasta kohti vuoden ,3 m 2 :iin. Asuntokuntien keskikoko pienenee vuoden 25 2,14:sta vuoden 225 1,93:een. Vuoteen 225 mennessä yhden hengen asuntokuntien osuus asuntokunnista kasvaa nykyisestä 39 %:sta noin 45 %:iin. Myös kahden hengen asuntokuntien osuus kasvaa hieman, nykyisestä 32 %:sta vuoden %:iin. Tätä suurempien asuntokuntien osuus vähenee. Asuntotuotannon huoneistojakauma on erittäin herkkä asumistasosarjoille ja tuloksia voidaan pitää vain suuntaa antavina. Tuloksista voidaan kuitenkin todeta, että pienimpien huoneistojen (yksiöt, kaksiot) tarve on jatkossa selvästi vähenevä. Asuntojen perusparannustarvetta käsittelevässä mallissa kunnittainen asuntokanta muokattiin vuoden 25 tasolle. Mallin käyttämien korjauskokonaisuuksien kustannukset päivitettiin tammikuun 24 tasolle. Pitkäaikaisvarauman (passiivivarauma) osuus koko asuntovaraumasta arvioitiin ja vähennettiin korjaustarpeessa olevien joukosta. Tulevan vuosikymmenen perusparannuspotentiaalista vähennettiin myös vuoden 199 jälkeen perusparannetut asunnot. Koko seutukunnan asuntokannan perusparannustarpeen arvioidaan aikajaksolla olevan noin 95 milj. euroa vuodessa ja aikajaksolla noin 15 milj. euroa vuodessa. Ajanjaksolla omakotitalojen ja rivitalojen perusparannustarve lisääntyy selvästi edelleen, mutta asuinkerrostalojen perusparannustarve vain vähän. 21
24 Perusparannustarpeen määrän muutokset ja ajoittuminen selittyvät pitkälti uudistuotannon määrän muutoksilla 196-, 197- ja 198-luvuilla. Toisaalta osa rakennuskannasta jää kokonaan perusparantamatta. Seutukunnan ja kuntien tulokset esitetään raportissa kootusti havainnollisina kuvasivuina. 5.2 Tulosten tarkastelu Asuntotuotannon tarve Tulokset kuvaavat nimensä mukaisesti asuntotuotannon tarvetta. Ne ovat laskennallisia ja perustuvat tilastoihin ja ennusteisiin tai arvioihin väestömäärästä, väestörakenteesta, muuttoliikkeestä, asuntokunnista, perheasemasta, asuntovajauksessa olevista, asuntojen poistumasta, varaumasta jne. Toisaalta ne perustuvat ajatukseen, että mitään suuria mullistuksia ei tapahdu, esim. talous kasvaa jatkossakin totuttuun tapaan. Malli ei siis ole ns. ekonometrinen malli. Mallin laajasta testaamisesta huolimatta tulokset ovat niin oikeita kuin ovat lähtötiedot. Kun on kyse tulevaisuuden ennustamisesta, ei oikeaa lopputulosta ole olemassa. On vain erilaisia tulevaisuuden vaihtoehtoja. Tuloksena olevat asuntotuotannon tarvearviot osoittavat kuitenkin suuntaa, mihin asuntotuotanto näyttäisi olevan pitkällä aikajaksolla menossa. Vuosittaiset ja pitempienkin jaksojen vaihtelut tuotannossa ovat varmasti tässä esitettyjä suurempia. Niiden tulisi kuitenkin vaihdella tarvelaskelmien ympärillä, joinakin vuosina tuotetaan enemmän, toisina vähemmän tarpeeseen verrattuna. Väkiluku kasvaa - tuotantotarve vähenee Tuloksissa herättää huomiota, että alueella tai kunnissa, joissa väkiluku kasvaa, tuotantotarve saattaakin jatkossa olla vähenevä. Ilmiön havainnollistamiseksi tässä tarkastellaan Tampereen tuotantotarvetta. Tampereen väestönkasvu (henkilöä) on kaupungin oman ennusteen mukaan: jakso väestönkasvu (5 ) Esimerkiksi jakson 2-25 väestön lisäys 9 8 henkeä (TK) edellyttää noin 97 asunnon vuosittaista tuotantoa. Seuraavassa jaksossa väestönlisäys on suurempi, 1 7 henkeä. Tällöin myös tuotantotarve on tältä osin suurempi, noin 1 7 asuntoa vuodessa. Kahdella seuraavalla kaudella väestönkasvun arvioidaan olevan 7 henkeä. Väestönkasvusta aiheutuva asuntotuotannon tarve on näissä jaksoissa sama, noin 7 asuntoa, vähemmän kuin edellisessä jaksossa. Näin hidastuva väestönkasvu aiheuttaa asuntokuntien muodostumiseen ja siten asuntotuotannon tarpeeseen Tampereella tarkasteluajan loppua kohti tähän osaan pienenevän tuotantotarpeen (kuva 17). Kun tuotantotarpeeseen vaikuttavat muut tekijät, jotka aiheutuvat väestörakenteen muutoksesta, itsenäistymisestä sekä poistuman ja varauman muutoksesta, lasketaan edellisen kanssa yhteen, todetaan tuotantotarpeen olevan Tampereella väestönkasvusta huolimatta vähenevä vuodesta 21 alkaen. 22
25 Kuva 17. Asuntojen tuotantotarve Tampereella kaupungin oman väestöennusteen mukaan jaoteltuna osatekijöittäin. Tuotannon huoneistojakauma Tuotannon huoneistojakauma on herkkä asumistasosarjoille, jotka joudutaan arvioimaan vuoteen 225 saakka. Tämän vuoksi tuloksiin on näiltä osin suhtauduttava varauksella ja tarkasteltava ainoastaan niiden trendejä. Tulosten mukaan yksiöiden tuotantotarve näyttäisi loppuvan ja 2 huoneen asuntojen (1h+k, 2h+kk) tuotantoa tulisi vähentää. toisaalta tarvetta on suuremmille huoneistoille. Isompien asuntojen suuntaan siirtyminen paitsi tukee asumisväljyyden yleistä kehitystä, onhan Suomen asumisväljyys selvästi jäljessä monia kehittyneitä maita, tukee myös valtakunnallista suuntausta tuotantorakenteen muuttumisesta Pientalojen suuntaan. Omakotitalon on monissa yhteyksissä todettu olevan myös toiveena suurella osalla asuntokunnista. Perusparantaminen vuoteen 225 Perusparantamisen tarve kasvaa Tampereen seutukunnassa (kuten koko maassakin) vuoden 22 tienoille saakka. Tämä aiheutuu pääosin siitä, että: uudisrakentaminen kasvoi aikavälillä ja aina suurempi määrä rakennuksia ja rakennusosia tulee peruskorjausikään. rakennusosien ja varusteiden käyttöikä lyhenee aiemmasta. Varsinkin varusteiden lyhempi käyttöikä aiheutuu siitä, että esim. elektroniikassa tulee jatkuvasti uusia parempia laitteita ja ehjiä varusteita vaihdetaan uusiin. Monet rakennusosat vaihdetaan uusiin esim. ulkonäköseikan takia, ei suinkaan vaurion. Perusparantamisen tarve alkaa etenkin kerrostaloissa supistua vuoden 22 jälkeen. Pääosin tämä aiheutuu samasta ilmiöstä kuin korjausrakentamisen määrän kasvukin eli 196- ja 197-lukujen suuresta tuotannosta. Pääosa näistä lasketaan olevan tuolloin jo perusparannettu. Vuoden 1975 jälkeen on rakennettu edellisiä vuosikymmeniä vähemmän uusia rakennuksia, joten perusparannusikäänkin niitä tulee vähemmän. 23
26 5.3 Jatkosuositukset Tutkimus tulisi toistaa seutukunnassa arviolta parin vuoden välein, etenkin sellaisissa tapauksissa, että väestökehitys tai asuntojen vuosittainen rakentaminen poikkeaa ennustetusta. Yksittäisen kunnan tasolla tietoa perusparantamisesta tarvitaan tässä esitettyä tarkemmalla tasolla, esim. vuokratalot, jonkin lähiön talot tms. Aspe-malli mahdollistaa tarkastelujen laajentamisen, joten perusparannustarpeen arvioinnissa päästään tarvittaessa selvästi yksityiskohtaisemmalle tasolle. Väestörakenteen muutosten vaikutus vaatisi lisätutkimusta. Sen vaikutus asuntojen laskennalliseen tuotantotarpeeseen on seutukunnassa viidenneksen luokkaa. Väestörakenne muuttuu koko maassa väestön ikääntymisen johdosta ja eri alueilla lisäksi muuttoliikkeen johdosta. Kysymyksiä ovat mm., mitä miesten eliniän kasvaminen todellisuudessa yksin- ja yhdessä asumiselle tulevaisuudessa merkitsee, miten ikääntyvät ihmiset tulevaisuudessa asuvat, mikä on kunnasta toiseen muuttavien ikärakenne ja perheasema, tapahtuuko perheiden muodostamisessa muutoksia jne. Lapsen asemassa vanhempiensa asuntokunnissa ja epätyypillisissä asumismuodoissa asuvien itsenäistyminen vaatisi myös tarkempaa tutkimusta. Tässä tutkimuksessa on tapahtuneen kehityksen perusteella tehty arviot itsenäistymisen tavoitetasoista vuoteen 225, mutta arvioiden perusteena ei kuitenkaan ole asian merkitykseen nähden riittävää tutkimustaustaa. Itsenäistymisen vaikutus tuotantotarpeeseen on seutukunnassa tämän tutkimuksen mukaan noin 1 prosenttia. Tiedot poistumasta ja tyhjien asuntojen määrästä ja sen muutoksista (asuntovarauma) ovat edelleen varsin epämääräisiä. Vuonna 21 tehtiin Suomussalmella asuntovarauma- ja poistumaselvitys. Saman tyyppistä selvitystä tulisi tehdä myös seutukunnan kunnissa. Tällöin voitaisiin nykyistä paremmin ottaa huomioon poistuman ja varauman rooli sekä uudistuotannon että perusparannustarvetta arvioitaessa. Kuinka paljon, kuinka usein ja miten asuinrakennuksia seutukunnan kunnissa vuosittain todella korjataan? Ainakaan kootusti tietoa ei ole olemassa. Tällainen tieto olisi tarpeen tulevaa perusparantamisen tarkemmalle analyysille. Suurempien yksiköiden selvittäminen (vuokrayhtiöt, kerrostalot) vaatisi vähemmän resursseja tai ainakin eri metodeja kuin pienempien (pientalot). Edelleen ongelmana on rakennuskannan kuntotieto. Vaikka kuntoarvioita ja kuntotutkimuksia tehdään koko ajan, ei mikään taho kokoa yhteen kuntotutkimustietoa. Ellei kaikkia kuntotietoja koota yhteen paikkaan, olisi perustettava jonkinlainen kuntotutkimustiedon otosrekisteri. Tällöin yhtiöt voisivat arvioida omien rakennustensa kuntoa ja korjaustarvetta vertaamalla muiden vastaavien rakennusten tietoihin. Asuinrakennusten omistajilla kuin myös toimitilojen omistajilla on ongelmana milloin on oikea aika tehdä korjauksia. Vaikka olisi tietoa siitä, että riittävän ajoissa tehty alkavan vaurion korjaus säästää korjauskustannuksissa, ei käytännössä asunto-osakeyhtiöissä saada aikaan korjauspäätöksiä tai korjausvastikkeen perimisestä ennakkoon. Olisi esitettävä selkeitä yksinkertaisia laskemia siitä, mitä maksaa jonkin vaurion korjaaminen, mikäli vaurion annetaan pahentua ja aiheuttaa lisävaurioita muissa rakennusosissa verrattuna siihen, että vaurio välittömästi korjataan. 24
27 KIRJALLISUUTTA Lankinen, M Asuntotarpeen ennustaminen - teoria ja käytäntö. Helsinki: Asuntohallitus. 91 s. + liitt. Asuntotutkimuksia 13. Lankinen, M Asuntorakentamisen ennakointi. Määrästä laatuun. Helsinki: Ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto. 18 s. Suomen ympäristö 43. Lankinen, M. 23. Asuntojen tarve ja tuotanto Ennustemallin uudistaminen, menetelmät ja tulokset. Helsinki: Ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto. 72 s. Suomen ympäristö 639. Nippala & Lehtinen. Asuinrakennuskannan perusparantamisen tarkastelujärjestelmä. VTT Tiedotteita 151. Espoo s. + liitt. 5 s. Nippala & Skogberg. Asuinrakennusten korjaustarve 199-luvulla. Asuntohallitus tutkimusja suunnitteluosasto, asuntotutkimuksia 5 :1991. Helsinki s + liitt 11 s. Nippala & Jaakkonen. Asuinrakennusten perusparannustarve - ASPE.-mallin menetelmäkuvaus ja laskelma 199-luvun perusparannustarpeesta. Asuntohallitus. tutkimus- ja suunnitteluosasto, asuntotutkimuksia 21: s. + liitt. 12 s. Nippala & Nuuttila & Rintanen. Asuinrakennusten perusparannustarpeen vaihtoehtoja Ympäristöministeriö. Helsinki s. Vainio et. al. 22. Korjausrakentaminen 2-21 (REMO 2). Espoo: Valtion teknillinen tutkimuskeskus. 6 s + liitt. 25 s. VTT Tiedotteita KÄSITTEET ASLA-malli Aluksi asuntohallituksessa (197-luvulla) kehitetty, sittemmin tutkija Markku Lankisen Ympäristöministeriön toimeksiannosta edelleen kehittämä väestön määrään ja rakenteeseen sekä asuntokannan määrään ja ominaisuuksiin perustuva laskennallinen tarvemalli asuntokannan ja - tuotannon määrän ja eräiden ominaisuuksien tulevan kehityksen ennakoimiseksi. ASPE-malli Asuntohallituksen vuosina VTT:llä teettämä asuinrakennuskannan perusparannustarpeen tarkastelumalli. ASPE-peruslaskelma Tässä raportissa esitetyn laskelma erustuu ASPE-mallin valmiina oleviin lähtötietoihin sekä tässä projektissa uusittuihin asuinkerrostalojen korjaustoimenpidetietoihin sekä uusittuihin kustannustietoihin. Laskelman lähtökohtana on, että omakotitalot perusparannetaan n. 25 vuoden ( 1-4 v) välein ja rivi- sekä asuinkerrostalot n. 3 vuoden välein (15-45 v). Asumistasosarjat kuvaavat tässä, minkä kokoisessa huoneistotyypissä erilaiset asuntokunnat eri ajankohtina asuvat. Asuntojen poistuma Asuntokantalaskelmissa (asuntojen lukumäärä) poistumaksi on määritelty asuntojen purkaminen, tuhoutuminen (esim. tulipalo), käyttötarkoituksen muuttuminen (esim. asunto --> toimisto), asuntojen yhdistäminen, autioituminen ja ränsistyminen (esim. asunto ei ole asumiskäytössä huonon kunnon, sijainnin tai varustepuutteiden takia) 25
28 Asuntokunta Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asunnossa asuvat henkilöt. Asuntovajaus Asuntovajauksen muodostavat vanhempiensa kanssa samassa asuntokunnassa (ns. lapsen asemassa perheessä) asuvat, jotka ovat itsenäistymässä erillisiksi asuntokunniksi sekä muita yhdessä tai epätyypillisissä asumismuodoissa asuvia ja joiden asumismuoto ainakin osittain johtuu asuntojen puutteesta. Asuntovajauksen potentiaali Asuntovajauksen potentiaali on se määrä asuntovajauksessa olevia, joiden tarkasteltavalla aikavälillä voidaan olettaa itsenäistyvän. Huoneistotyyppi Huoneiston (=asunnon) koko huoneluvun mukaan keittiö huoneeksi laskettuna. Itsenäistyminen eli asuntovajauksen purkautuminen. Itsenäistyminen tarkoittaa tässä asuntovajauksen pienenemistä eli vajauksessa olevien siirtymistä itsenäisiksi asuntokunniksi. Kaupunkimaiset kunnat Kaupunkimaisia kuntia ovat kunnat, joiden väestöstä vähintään 9 prosenttia asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään 15. Kiinteistönpito kiinteistönpitoon kuuluu mm. teknisten järjestelmien hoitoa ja ylläpitoa, asiakaspalvelua sekä talous- ja henkilöstöhallintoa. Kiinteistönpitoon voi kuulua myös rakentamista ja rakennusten purkamista, joskaan kaikki rakentaminen ja purkaminen ei ole kiinteistönpitoa. Kiinteistönpitoon ei lueta kiinteistöön sijoitettua asumista, teollisuustuotantoa jne. Maaseutumaiset kunnat Maaseutumaisia kuntia ovat kunnat, joiden väestöstä alle 6 prosenttia asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 15, sekä kunnat, joiden väestöstä vähintään 6 prosenttia, mutta alle 9 prosenttia, asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 4 Perheasema Perheasemassa väestö luokitellaan asumisen kannalta eri tyyppeihin: yksin asuvat, avio- tai avoliitossa olevat, yksinhuoltajat, lapsen asemassa vanhempiensa kotona asuvat ja "muut". Väestö perheaseman mukaan kuvaa, kuinka suuri osa eri ikäisestä väestöstä kuuluu kuhunkin perheasemaan. Perusparannustarve Korjausrakentaminen, jossa kohteen suhteellinen laatutaso nostetaan olennaisesti alkuperäistä paremmaksi. Perusparannushankkeisiin voi sisältyä myös kunnossapidolle tyypillisiä toimenpiteitä. Asuinrakennuksen perusparannustarve riippuu paljolti siitä kuka arvion tekee. Tässä raportissa ja ASPE-mallissa perusparannustarve jaetaan kahteen komponenttiin: 1. välttämättömät eli rakennusosien vaurioiden, vanhenemisen ja kulumisen aiheuttama parannustarve ja 2. tahdonvarainen eli asumisen laadun parantamistarve (esim. hissin rakentaminen) Poistuma Asuntojen poistuma on niiden siirtymistä kokonaan pois asumiskäytöstä. Tämä voi tapahtua esimerkiksi tuhoutumisen, purkamisen, käyttötarkoituksen muutoksen, asuntojen yhdistämisen, autioitumisen, ränsistymisen, huonon kunnon, sijainnin tai varusteiden puuttumisen vuoksi. 26
29 Seutukunta Seutukunnat ovat muutaman kunnan muodostamia aluekokonaisuuksia, jotka on virallisesti määritelty (esim. Kunnat ja kuntapohjaiset aluejaot 24, Tilastokeskus). Taajaan asutut kunnat Taajaan asuttuja kuntia ovat kunnat, joiden väestöstä vähintään 6 prosenttia, mutta alle 9 prosenttia, asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on vähintään 4 mutta alle 15. Talotyyppi Asuinrakennukset jaetaan käytössä olevan rakennusluokituksen mukaan kolmeen tyyppiin: erilliset pientalot, rivi- ja ketjutalot sekä asuinkerrostalot. Näistä käytetään yleisesti myös nimityksiä omakotitalot, rivitalot ja kerrostalot. Omakotitaloihin luetaan myös paritalot. Tyypillinen korjaus Tyyppitalolle tyypillisten (ominaisten) korjausten kokonaisuus, jonka arvioidaan tarvittavan tarkasteluajanjaksolla (= 1 vuoden aikana tarvittavien kaikkien korjausten summa) Tyyppitalo Edustaa suurta määrää saman ikäisiä ja samaa talotyyppiä olevia asuinrakennuksia ( esim luvulla rakennettu omakotitalo). Varauma Asuntovarauman muodostavat vailla vakituisia asukkaita (tyhjillään tai tilapäisesti asuttuna) olevat asunnot, jotka sinällään ovat asuttaviksi kelpaavia. Asunnot voivat olla tyhjillään lyhyehkön ajan omistajan tai vuokralaisen vaihtumisen tai pitemmän aikaa siksi, että ostajaa tai vuokralaisia ei löydy. asunto voi olla tyhjillään myös esimerkiksi remontin vuoksi tai vain siksi, että omistaja niin päättää. Myös ns. kakkosasunnot luetaan tässä asuntovaraumaan, henkilön katsotaan voivan kuulua vain yhteen asuntokuntaan. Asuntovarauman ja -poistuman välinen raja on usein häilyvä eikä näiden tilastointi ole nykyisin kattavaa tai ajan tasalla. Väestöennuste, Tilastokeskus Tilastokeskuksen lokakuussa 24 julkaisema väestöennuste. Se kertoo, miten väkiluku kasvaisi tai vähenisi, jos väestönmuutokset noudattaisivat oletettuja kehityslinjoja. Laskelmassa on otettu huomioon syntyvyyden, kuolevuuden, maassamuuton ja siirtolaisuuden vaikutus. Väestöennuste on tehty kunnittain sukupuolen mukaan ikäluokittain. 27
30 Liite 1. 1(18) Asuntojen tuotantotarve Tampereen seutukunnassa ja sen kunnissa. Kuvasivujen sisältö 1. Väestö ja asuntokanta Kunnan itsensä tekemä sekä Tilastokeskuksen syksyllä 24 julkaisema väestöennuste (mikäli ne poikkeavat toisistaan). Kunnat ovat tehneet ennusteet vuoteen 22 saakka. VTT on jatkanut ennustetta trendinomaisesti vuoteen 225. Samaan kuvaan on piirretty kunnan asuntokannan määrän kehitys laskettuna vastaavilla väestöennusteilla. 3. Asuntotuotannon tarpeen vaihtoehdot Kunnan omaan ja Tilastokeskuksen väestöennusteeseen perustuva asuntojen tuotantotarve (mikäli ne poikkeavat toisistaan). 2. Asuntotuotannon tarve osatekijöittäin Asuntotuotannon tarpeen muodostuminen väestönkasvun, väestörakenteen muutoksen (ikärakenteen vanheneminen), nuorten ja epätyypillisesti asuvien itsenäistymisen sekä poistuman ja varauman muutoksen vaikutuksesta. Perustana on kunnan oma väestöennuste. Väestönkasvun hidastuminen aiheuttaa tyypillisesti osaltaan vähenevää tuotantotarvetta. Poistuman korvaaminen kasvattaa osuuttaan. 4. Asumisväljyys Huoneisto-m 2 per henkilö, tilastot vuoteen 2 ja kehitys vuoteen 225 asuntotuotannon tarpeen perusteella Tilanne vuonna 23: Kangasala 37,3 Lempäälä 37, Nokia 35,8 Pirkkala 36,5 Tampere 34,8 Vesilahti 4, Ylöjärvi 36,3 5. Asuntokuntokuntien keskikoko Asuntokuntien ja asuttujen asuntojen suhde eli asuntokuntien keskimääräinen koko, henkilöä per asuntokunta. Tilanne vuonna 23: Kangasala 2,4 Lempäälä 2,5 Nokia 2,2 Pirkkala 2,5 Tampere 1,9 Vesilahti 2,6 Ylöjärvi 2,5 6. Asuntokuntien kokojakauma Asuntokunnat henkilömäärän mukaan, osuus kaikista asuntokunnista. Yhden ja kahden henkilön asuntokuntien osuus lisääntyy. 1 ja 2 henkilön asuntokuntien osuus vuonna 23: 1 hlö 2 hlöä Kangasala 29,3 34,1 Lempäälä 29,2 31, Nokia 34,6 33,5 Pirkkala 26,1 33,4 Tampere 45,5 32,6 Vesilahti 28,4 31,6 Ylöjärvi 25,5 33,2 28
31 Liite 1. 2(18) 7. Poistuma ja varauman lisäys Keskimääräinen vuosittainen muutos viiden vuoden jaksoissa. Poistuman ja varauman tilastointi on puutteellinen, joten mennytkin kehitys on pitkälti arviota. 8. Asuntovarauma Varaumatilasto vuoteen 2 ja sen kehitys lähtökohtana viereisessä kuvassa valitut muutokset. Poistuman perustana on kunnittainen asuntokanta ryhmiteltynä talotyypeittäin ja ikäluokittain. Omakoti-, rivi- ja kerrostaloille on arvioitu omat rakennusten iän mukaan muuttuvat poistumat. Varauman muutos on pääteltyä arviota. Poistuman ja varauman muutoksen summa on oleellinen tuotantotarpeeseen vaikuttava tekijä. 9. Asuntotuotannon huoneistojakauma Tuotantotarpeen laskennallinen huoneistojakauma keittiö (mutta ei keittokomero) huoneeksi laskettuna. Vasen puoli on tilastojen mukainen toteutuma (vuoteen 24 saakka), oikea puoli mallin laskema tavoitteellinen tarve. 11. Perusparannuskustannukset Perusparannustarve aikajaksoilla ja omakoti-, rivi- ja kerrostaloissa. Vuosittaiset kustannukset saadaan jakamalla luvut kymmenellä. Perusparannustarve milj. euro: Kangasala 85 Lempäälä 5 Nokia 95 Pirkkala 4 Tampere 65 Vesilahti 1 Ylöjärvi Asuntokanta vuonna 25 Asuntojen lukumäärä omakoti-, rivi ja kerrostaloissa ikäluokittain. Perusparannustarpeen laskentamallissa käytettävät tyyppitalot kuvaavat em. ikäluokkia. Asuntokanta vuonna 25: Kangasala 11 8 Lempäälä 7 7 Nokia Pirkkala 5 9 Tampere 19 8 Vesilahti 1 7 Ylöjärvi Asunnot perusparannettavissa rakennuksissa Asuntojen lukumäärä perusparannustarpeeseen lasketuissa rakennuksissa aikajaksoilla ja omakoti-, rivi- ja kerrostaloissa.. Asuntojen lukumäärä perusparannustarpeessa olevissa rakennuksissa : Kangasala 2 95 Lempäälä 1 85 Nokia 3 3 Pirkkala 1 45 Tampere 24 5 Vesilahti 4 Ylöjärvi
32 Liite 1. 3(18) Tampereen seutukunta Väestö ja asuntokanta 1 väestö; oma ennuste 5 väestö; TK4 ennuste asuntokanta; oma ennuste asuntokanta; TK4 ennuste keskimääräinen tuotantotarve/vuosi Asuntotuotanto oman väestöennusteen mukaan 3 5 as.kpl itsenäistyminen rakennemuutos väestönkasvu poistuma ja varauman lisäys VTT Asuntotuotanto Asumisväljyys keskimääräinen tuotantotarve/vuosi 3 5 as.kpl TK4 väestöenn. mukaan oman väestöenn. mukaan m2 / asukas henkilöä / asuntokunta Asuntokuntien keskikoko 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, % asuntokunnista 1 % Asuntokuntien kokojakauma 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % henkilöä tai enemmän 3 henkilöä 2 henkilöä 1 henkilö
33 Liite 1. 4(18) Tampereen seutukunta keskimäärin asuntoja / vuosi Poistuma ja varauman lisäys mallin sisäistä tilastotietoa Poistuma Varauman lisäys asuntokpl Asuntovarauma Asuntotuotannon huoneistojakauma Asuntokanta vuonna 25 % keskimääräisestä vuosituotannosta 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % toteutuma mallin laskema tarve ja + h 6 h 5 h 4 h 3h 2 h 1 h keittiö 221- huoneeksi 225 laskettuna asuntokpl ok rivi krs milj Perusparannuskustannukset asuntokpl Asunnot perusparannettavissa rakennuksissa Erilliset pientalot Kytketyt pientalot Asuinkerrostalot Erilliset pientalot Kytketyt pientalot Asuinkerrostalot
34 Liite 1. 5(18) Kangasalan kunta Väestö ja asuntokanta 5 väestö; oma ennuste asuntokanta; oma väestöenn keskimääräinen tuotantotarve/vuosi Asuntotuotanto oman väestöennusteen mukaan itsenäistyminen rakennemuutos väestönkasvu poistuma ja varauman lisäys VTT keskimääräinen tuotantotarve/vuosi Asuntotuotanto oman väestöenn. mukaan m2 / asukas Asumisväljyys henkilöä / asuntokunta Asuntokuntien keskikoko 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, % asuntokunnista 1 % Asuntokuntien kokojakauma 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % henkilöä tai enemmän 3 henkilöä 2 henkilöä 1 henkilö
35 Liite1. 6(18) Kangasalan kunta keskimäärin asuntoja / vuosi Poistuma ja varauman lisäys mallin sisäistä tilastotietoa Poistuma Varauman lisäys asuntokpl Asuntovarauma Asuntotuotannon huoneistojakauma Asuntokanta vuonna 25 % keskimääräisestä vuosituotannosta 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % toteuma 3 % 2 % 1 % % mallin laskema tarve ja + h 6 h 5 h 4 h 3h 2 h 1 h keittiö huoneeksi laskettuna asuntokpl ok rivi krs Perusparannuskustannukset Asunnot perusparannettavissa rakennuksissa milj asuntokpl Erilliset pientalot Kytketyt pientalot Asuinkerrostalot Erilliset pientalot Kytketyt pientalot Asuinkerrostalot
Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve
Asuinrakennukset vuoteen 225 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve LIITERAPORTTI Uudisrakentamisen kuvatulosteet, Koko maa ja maakunnat Perusparantamisen taulukkotulosteet, Koko maa, maakunnat ja aravavuokratalot
LisätiedotAsuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve
Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve Erkki Lehtinen Eero Nippala Liisa Jaakkonen Harri Nuuttila VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA TAMPERE Asuinrakennukset vuoteen
LisätiedotAsunnot ja asuntokunnat 2017 Hyvinkään kaupunki / Talouspalvelut
Asunnot ja asuntokunnat 2017 Hyvinkään kaupunki / Talouspalvelut 7.5.2019 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta
LisätiedotAsunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015
Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2012
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.
LisätiedotKASSU-työkalu kuntien kokonaisvaltaisessa asumisen suunnittelussa
KASSU-työkalu kuntien kokonaisvaltaisessa asumisen suunnittelussa Anna Strandell Suomen ympäristökeskus SYKE Tulevaisuuden asuntotuotannon suunnittelu -seminaari 13.12.2017 KASSU2-työkalun kehittämishanke
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2015
Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.
LisätiedotVäestö ja työpaikat suunnitetyö.
Väestö ja työpaikat 2040 -suunnitetyö anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi www.pirkanmaa.fi Mitä tehdään, miksi tehdään? Maakuntakaavatyö: väestön ja työpaikkojen kehitysnäkymät. Rinnalle nostettu asuminen.
LisätiedotTILASTOKATSAUS 9:2015
TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2014
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.
LisätiedotKunnan väestöennustemalli
Kunnan väestöennustemalli VENNI kuntasuunnittelun työkaluna 2009 Tieto Corporation Markku Koskela Tieto Finland Oy markku.koskela@tieto.com Kunnan väestöennustemalli VENNI Venni on tilastokuutioilla toteutettu
LisätiedotUudenmaan maankäytön kehityskuvavaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt asumisväljyyden herkkyystarkastelu
TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT R 986 8 27.1.28 ASUMISVÄLJYYDEN VAIKUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖIHIN PERUSVAIHTOEHDOT JA MUUTOKSET 26 24 22 2 18 1 CO2 ekvivalenttitonnia/a 16 14 12 1 8 6 4 2 Perus Muutos Yhteensä
LisätiedotTilastokatsaus 15:2014
19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,
LisätiedotTilastokatsaus 11:2012
Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa
LisätiedotAsuntotuotanto 2030 Erikoistutkija Terttu Vainio VTT, Ekotehokkaat alueratkaisut
Asuntotuotanto 23 Erikoistutkija Terttu Vainio VTT, Ekotehokkaat alueratkaisut Asuntotuotanto 23 Tausta Kokomaan ennusteet Pirkanmaan ennusteet Yhteenveto www.vtt.fi/julkaisut 1 Väestö ja väestöennusteet,
LisätiedotAsuinrakennusten korjaustarve
Asuinrakennusten korjaustarve Asuntoreformiyhdistys (ARY) 28.4.2015 Harri Hiltunen Roolitus Toteuttajat: PTT, VTT, KTI Tilaajat: Suomen Kiinteistöliitto, Kiinteistöalan koulutussäätiö, Rakennusteollisuus
LisätiedotASUNTORAKENTAMISEN TARVE KANTA-HÄMEESSÄ Selvitysraportti
ASUNTORAKENTAMISEN TARVE KANTA-HÄMEESSÄ 2018-2040 Selvitysraportti Päivitetty 16.11.2018 1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. Lähdeaineisto, trendiennusteet ja väestösuunnite... 3
LisätiedotMiten väestöennuste toteutettiin?
Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon
LisätiedotRakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016
Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto
LisätiedotAsuntojen rakentamis- ja korjaustarve
Asuntojen rakentamis- ja korjaustarve - rakennetaanko ja korjataanko Suomessa asuntoja riittävästi Pekka Pajakkala VTT OP-Pohjola-ryhmän Asuntoseminaari, Kuopio 10.8.2010 Pekka Pajakkala 10.8.2010 2 Asuntojen
LisätiedotRakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2017
Irja Henriksson 7..8 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 7 Vuonna 7 Lahteen valmistui 3 rakennusta ja 78 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski kolme prosenttia ja asuntotuotanto puolisen
LisätiedotKuntien asumisen suunnittelun työkalu (KASSU2) Suomen ympäristökeskus SYKE Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA
Kuntien asumisen suunnittelun työkalu (KASSU2) Suomen ympäristökeskus SYKE Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA 29.6.2016 Hankkeen tausta Kassu2-työkalun kehittämisen taustalla on ARAssa jo vuonna
LisätiedotRakennusteollisuus RT:n teemakatsaus II 2017: Asuinrakennusten korjausrakentaminen
Sami Pakarinen 30.8.2017 pääekonomisti Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuus RT:n teemakatsaus: 1 (6) Korjausrakentaminen Rakennusteollisuus RT:n teemakatsaus II 2017: Asuinrakennusten korjausrakentaminen
LisätiedotVANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2018 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ. Koko kaupungin ennuste Osa-alueittainen ennuste
VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2018 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ Koko kaupungin ennuste 2019-2045 Osa-alueittainen ennuste 2019-2028 Harri Sinkko Julkaisija Kannen kuva Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Sami Lievonen,
LisätiedotSivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä
Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä Sivistys- ja kulttuurilautakunnan lausunnosta Asukkaiden näkökulmasta Matotyön vaikutus heijastuu nopeimmin lakisääteisten varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelujen
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen
Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Tekninen ja ympäristötoimi, Kaupunkisuunnittelukeskus ja Asuntoyksikkö Lähde: Trimble
LisätiedotAsuminen ja rakentaminen
Asuminen ja rakentaminen Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 1.3.2017 Asuminen ja rakentaminen Asunto- ja toimitilarakentaminen Asuminen Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt
LisätiedotAsuntotuotantotarve 2040 tutkimuksen tiivistelmä
1 Asuntotuotantotarve 2040 tutkimuksen tiivistelmä Tutkimuksen taustat Teknologian tutkimuskeskus VTT on tehnyt tutkimuksen uusien asuntojen rakentamistarpeesta seuraavien 25 vuoden aikana. Tutkimuksessa
LisätiedotVANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö
Vantaan kaupunki A 5 : 2008 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2008-2040 Suuralueiden ennuste 2008-2018 A5:2008 ISBN 978-952-443-259-7 Sisällysluettelo
LisätiedotAsuntoyhteisöjen korjaukset TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto ry
Asuntoyhteisöjen korjaukset 2005 2007 TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto ry 24.11.2008 Asunto-osakeyhtiöiden korjauskohteet 2005 2006 Ulkorakenteet LVI-järjestelmät Sisärakenteet Huoneistokorjaukset
LisätiedotRakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä
LisätiedotTarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena
Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena Juhani Heljo, projektipäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto Ensimmäinen karkea laskelma tehdään hyvin vähäisillä lähtötiedoilla. Niitä voi tarkentaa
LisätiedotVäestöennusteet suunnittelun välineenä
et suunnittelun välineenä Tilastokeskuksen väestöennusteen luonne ja tulkinta Ennakoinnin ajokortti -koulutus 25.9.2012 Marja-Liisa Helminen, yliaktuaari Tilastokeskus Esityksessäni Hieman väestöennusteiden
LisätiedotToimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio
Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli
LisätiedotMUUTAMA HUOMIO LASKELMISTA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA VÄESTÖNKASVUA
TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA Tilastokeskus laatii noin kolme vuoden välein ns. trendilaskelman. Laskelmassa arvioidaan väestönkehitystä noin 30 vuotta eteenpäin. Tuoreimman
LisätiedotHelsingin väestöennuste 1.1.2009-2040
Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Pekka Vuori, tilastot ja tietopalvelu Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Väkiluvun muutos alueittain Helsingin seudulla (14 kuntaa) 1995 2008* 20 000 18 000 16 000
LisätiedotKokkola Kälviä Lohtaja Ullava Kokkola 2009-
Kokkolan kantakaupunki 2030 18.9.2008 KR Asuntotuotantotarve nykyisen Kokkolan alueella vuoteen 2030 mennessä 60000 50000 40000 30000 20000 10000 Väestöennuste 2010-2040 / Trendilaskelma (Lähde: Tilastokeskus,
LisätiedotAsuminen ja rakentaminen
Asuminen ja rakentaminen Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Asuminen ja rakentaminen Asunto- ja toimitilarakentaminen Asuminen Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt
LisätiedotVäestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä
Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 22.3.2012 Leena Rossi ja Anna Isopoussu Jyväskylän väestöarvio Koko kaupungin väestöarvio Käsitteistö: väestöennuste,
LisätiedotSosiaali- ja terveysmenojen ennakoitu kehitys Suomessa
Sosiaali- ja terveysmenojen ennakoitu kehitys Suomessa Suomen väestön ikärakenne on muuttumassa Tilastokeskuksen tuoreen väestöennusteen mukaan jopa aiemmin ennustettua nopeammin. Kun sosiaali- ja terveysmenojen
LisätiedotAsumisen suunnittelun työkalu, Kassu2. Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus, Yhdyskuntien uudistaminen -laivaseminaari, 5.11.
Asumisen suunnittelun työkalu, Kassu2 Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus, Yhdyskuntien uudistaminen -laivaseminaari, 5.11.2015 Tausta ARAn kehitystyö 2010- Selvitys kuntien asumisen suunnittelusta
LisätiedotSuomessa on 20 vuoden kuluttua vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua
Suomessa on 20 vuoden kuluttua vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua Kooste kymmenen kaupunkiseudun väestönkehityksestä vuoteen Alueellinen väestöennuste kertoo, että pääkaupunkiseudun väestö kasvaa 270 000
LisätiedotRakennusteollisuus RT Asuntotuotantokysely. Syksy
Asuntotuotantokysely Syksy 15.10. 1. Yleiskuva positiivinen Arviot vapaarahoitteisen omistusasuntojen ja vuokra-asuntojen tämänvuotisista aloituksista ovat laskeneet hieman viime kyselyistä. Aloitusten
Lisätiedot5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA
3 5. ASUNTOOLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 5.. TONTTIEN VUOKRASOPIMUKSET 00803 Käyttötarkoitus 008 009 00 0 0 03 Asuntotontit lukumäärä lisäys ed.vuoteen pintaala, ha lisäys ed.vuoteen Liiketontit lukumäärä lisäys.ed.vuoteen
LisätiedotRakennusalan suhdannenäkymät. XLII Rakennuskonepäivät Viking Line, M/S Gabriella Sami Pakarinen
Rakennusalan suhdannenäkymät XLII Rakennuskonepäivät Viking Line, M/S Gabriella 2.11.2017 Sami Pakarinen Maailman ja Suomen talous Maailmantalous kasvaa tänä vuonna hyvää vauhtia Rakennusteollisuus RT
LisätiedotSeniorin koti kansan osakkeessa. Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman päätösjuhla Harri Hiltunen
Seniorin koti kansan osakkeessa Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 päätösjuhla 24.11.2017 Harri Hiltunen Asuntokanta ja henkilöt rakennustyypeittäin (31.12.2016) Asuntokanta rakennustyypeittäin
LisätiedotVäestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla
Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus
LisätiedotALKUSANAT. Tilasto- ja tutkimustietoa on laajemmin saatavilla Internet-sivuiltamme
2 ALKUSANAT Espoon rakennustuotanto oli vuonna 2001 ennätyksellistä. Kerrosalaa valmistui 555 700 neliömetriä. Syynä tähän oli liikekeskus Ison Omenan valmistuminen Matinkylään. Rakennustuotannon vuositilastoa
LisätiedotSuomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina
Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina 1940-2005 Väestöllä tarkoitetaan yleensä kaikkia jonkin alueen, kuten maapallon, maanosan, valtion, läänin, kunnan tai kylän asukkaita. Suomen väestöön
LisätiedotYhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999
Yhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999 Sisältäen: Espoon ruotsinkielinen väestö vs. Helsingin ruotsinkielinen väestö. Olennaiset erot väestön kehityksessä. Lasten lukumäärän
LisätiedotAsunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty
Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 23.9.2013 Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa 2012 Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa, Uudellamaalla
LisätiedotNäytesivut 40 Kylppärit kuntoon
ut iv es yt Nä 40 Kylppärit kuntoon 4 REMONTTITYYPPI 3: KAIKKIEN KYLPYHUONEIDEN YHTÄAIKAINEN SANEERAUS Kylpyhuoneiden käyttöikä on yleensä noin 20 25 vuotta. Yhtiössä tulee aloittaa kylpyhuonesaneerausten
LisätiedotVäestö ja väestön muutokset 2013
Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.
LisätiedotAsunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014
Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0
LisätiedotVirolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %
01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 3 275 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,3 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 58,1 % Virolahti. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015
LisätiedotKorjausrakentamisen linjaukset
Korjausrakentamisen linjaukset Tarmo Pipatti Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1. 2010, VTT Korjausrakentamisen painoarvo kasvaa 15000 12000 Korjaus- ja uudisrakentamisen arvon kehitys
LisätiedotAsunnot ja asuinolot 2015
Asuminen 2016 Asunnot ja asuinolot 2015 Yksinasuvien määrä kasvoi eniten vanhemmissa ikäryhmissä 2015 Tilastokeskuksen mukaan asuntokuntia oli vuoden 2015 lopulla 2,6 miljoonaa, joista 42 prosenttia oli
LisätiedotRakennusteollisuus RT Asuntotuotantokysely
Rakennusteollisuus RT Asuntotuotantokysely Kesä 2019 1. Yleiskuva Arviot vapaarahoitteisen asuntotuotannon tämänvuotisista aloituksista ovat nousseet viime kyselyistä. Syynä tähän on sijoittajakysynnän
LisätiedotVäestönmuutokset 2011
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi
LisätiedotASUNTORAKENTAMISEN TARVE KANTA-HÄMEESSÄ
ASUNTORAKENTAMISEN TARVE KANTA-HÄMEESSÄ 2016-2040 Selvitysraportti Päivitetty 26.8.2016 Ennusteita ei käytetä varmuuden illuusion vahvistamiseksi vaan epävarmuuden ja siihen varautumisen tarpeen osoittamiseksi
LisätiedotTOIMIALAN MUUTOS JA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET PUURAKENTAMISESSA
TOIMIALAN MUUTOS JA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET PUURAKENTAMISESSA 21.03.2012 Jukka Lempiäinen POHJOIS-KARJALA ENERGIATEHOKKAAN PUURAKENTAMISEN EDELLÄKÄVIJÄ -HANKE ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Markkinoiden tarkastelu
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat
Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Lähde: Tilastokeskus 5.4.2019 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin
LisätiedotVäestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat
Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konserniesikunta, Strategiayksikkö Lähde: Tilastokeskus 24.4.2018 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2019 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen
Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Tekninen ja ympäristötoimi, Kaupunkisuunnittelukeskus ja Asuntoyksikkö Lähde: Trimble Locus rekisteri, Kaupunkisuunnittelukeskus,
LisätiedotAsunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma
Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma Eero Nippala lehtori ja tutkimusalueen päällikkö Tampereen ammattikorkeakoulu Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä 1987-2015 Sisältö Rakennuskannan
LisätiedotRakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014
lkm krsm Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson.. Rakennus ja asuntotuotanto vuonna Vuonna Lahden rakennustuotanto oli ja asuntotuotanto 8. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes
LisätiedotTalous- ja suunnittelukeskus
Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina
LisätiedotHelsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat
Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun
LisätiedotHELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET. Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012
HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012 Ennusteiden laadinta Helsingin, Espoon ja koko Helsingin seudun väestöennusteiden laadintaan käytetään
LisätiedotTILASTOKATSAUS 21:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 21:2016 1 10.11.2016 VANTAAN ASUNTOKANTA 31.12.2005 31.12.2015 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2015 lopussa kaikkiaan 104 700 asuntoa. Niistä
LisätiedotSELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN
SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1/2004 Ari Laine 11.2.2004 ARA-tuotanto vuonna 2003 Ennakkoarvioiden mukaan vuonna 2003 aloitettiin yhteensä 30 600 uuden asunnon rakentaminen. Koko asuntotuotanto
LisätiedotVakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia vuokra-asuntoja
Asuminen 2011 Asunnot ja asuinolot 2010, yleiskatsaus Vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia vuokra-asuntoja Tilastokeskuksen tietojen mukaan vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia oli
LisätiedotVäestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu
muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun;
LisätiedotVANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ. Koko kaupungin ennuste Osa-alue-ennuste
VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ Koko kaupungin ennuste 2016-2040 Osa-alue-ennuste 2016-2025 Julkaisija Kannen kuva: Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Sakari Manninen, Vantaan kaupungin
LisätiedotVäestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen
Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Tilastokeskuspäivä 4.11.2008 Yliaktuaari Markus Rapo, Tilastokeskus Esityksessäni! Hieman historiaa! Miksi ennusteita laaditaan! Tilastokeskuksen väestöennusteen
LisätiedotPohjalaismaakuntien väestö ja perheet
Pohjalaismaakuntien väestö ja perheet Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari, Seinäjoki 9.3.212 Jari Tarkoma Esityksen sisältö Väestönkehitys
LisätiedotRakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014
lkm krsm2 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 2..215 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 214 Vuonna 214 Lahden rakennustuotanto oli 9 ja asuntotuotanto 859. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto
LisätiedotIkääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä
Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä 5.4.2017 Asumistoiveet Asukasbarometrin mukaan kerrostaloasumisen toiveet alkavat selvästi lisääntyä
LisätiedotRakentamisen suhdannenäkymät LVI-koulutus seminaari Sami Pakarinen
Rakentamisen suhdannenäkymät 2018 LVI-koulutus 2018 -seminaari 28.9.2017 Sami Pakarinen Suomen talous hyvässä kasvussa, investoinnit ja vienti vetävät Rakennusteollisuus RT 28.9.2017 2 Rakennustuotannon
LisätiedotASUMINEN JA RAKENTAMINEN. TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Tilastoaineisto 2015
ASUMINEN JA RAKENTAMINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Tilastoaineisto 2015 TAMPEREEN KAUPUNKI TILASTOT 2016 KONSERNIPALVELUYKSIKKÖ KOPPARI Tietojohtamispalvelut PL 487, 33101 Tampere http://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/tietoa-tampereesta/tietonakoala/asuminen-ja-rakentaminen.html
LisätiedotTYÖIKÄINEN VÄESTÖNMÄÄRÄ KASVAA PÄÄASIASSA TURUN SEUDUN ITÄISISSÄ KUNNISSA KUNTIEN VÄESTÖNKASVU MALTILLISTUU UUDEN TRENDILASKELMAN MUKAAN
KUNTIEN VÄESTÖNKASVU MALTILLISTUU UUDEN TRENDILASKELMAN MUKAAN Tuoreimman tulevaisuuden väestökehitystä arvioivan Tilastokeskuksen trendilaskelman mukaan nykyisten väestöltään kasvavien kuntien väestönkasvu
LisätiedotPohjois-Savon väestöennuste
Pohjois-Savon väestöennuste 260000 MDI:n ennuste MDI:n ennusteen mukaan Pohjois-Savon maakunnan asukasluku vähenee vuosien 2017-2040 aikana: -17 159 asukkaalla -7 prosentilla 250000 240000 MDI:n ennusteen
LisätiedotOnko nyt oikea aika korjata - rakentamisen näkymät taloyhtiöiden kannalta
Onko nyt oikea aika korjata - rakentamisen näkymät taloyhtiöiden kannalta Pekka Pajakkala Asiakasjohtaja Kiinteistöt ja rakentaminen VTT TALOYHTIÖPÄIVÄ, WANHA SATAMA 23.4.2009 ESITYKSEN SISÄLTÖ Talouden
LisätiedotVÄESTÖ JA ALUEKEHITYS
Osa 1 KAAKKOIS-PIRKANMAAN VÄESTÖ Marja Mönkkönen Pomoottori ry & Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta 2008 Kuva: Leo Koppana 2005 VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS Alueiden kehittämisen aluekehityksen tarkoituksena on hallita
LisätiedotAsunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen
Nordea Pankki Asumisen ilta Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen Mikko Juva Pientalorakentamisen kehittämiskeskus PRKK Onnistunut asuntokauppa Tunnista asunnon kunto Selvitä taloyhtiön kunto
LisätiedotVäestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia
avaukset Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia Kalle elo Seuraavien noin 20 vuoden aikana Suomessa on odotettavissa väestön nopea ikääntyminen, sillä sotien jälkeen syntyneet ikäluokat
LisätiedotHamina. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,4 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,3 %
Hamina 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 20 654 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,4 % Hamina. 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 59,3 % VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE
LisätiedotTampereen väestösuunnite Koko kaupunki Suunnitealueet
Tampereen väestösuunnite 2015-2030 Koko kaupunki Suunnitealueet 14.4.2015 Väestösuunnite vuosille 2015-2030 Kaupungin omasta väestöennusteesta käytetään nimitystä väestösuunnite, koska se on toteutuneeseen
LisätiedotTAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008
TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun
LisätiedotKotona asumisen tukeminen ja lähipalvelujen asiakaslähtöinen kehittäminen Ikääntyneiden asumistarpeisiin varautuminen case Päijät-Hämeessä
Kotona asumisen tukeminen ja lähipalvelujen asiakaslähtöinen kehittäminen Ikääntyneiden asumistarpeisiin varautuminen case Päijät-Hämeessä Ikäystävällisen asumisen ja palveluiden yhdistäminen Työpaja THL
LisätiedotLiite 1. Rekisteröimättömän majoituksen arviointi vedenkulutuksen perusteella
LIITTEET Liite 1. Rekisteröimättömän majoituksen arviointi vedenkulutuksen perusteella Pasi Satokangas & Markku Vieru Luvussa Majoitukset ja majoittujat Lapissa (s. 19) kuvatun kartoituksen lisäksi rekisteröimätöntä
LisätiedotMITEN TULIPALO NÄKEE SUOMEN ASUNTOKANNAN?
MITEN TULIPALO NÄKEE SUOMEN ASUNTOKANNAN? Palotutkimuksen päivät 2011, Espoo 23. 24.8.2011 Teemu Karhula: teemu.karhula@vtt.fi, Joonas Ryynänen, VTT, Olavi Keski-Rahkonen 1 1 Eläkkeellä VTT:ltä, konsulttina
LisätiedotRakentaminen Helsingissä vuonna 2004
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN v e r k k o j u l k a i s u j a 2005 4 Rakentaminen Helsingissä vuonna 2004 verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-406-0 LISÄTIETOJA: Maija Vihavainen Helsingin kaupungin
LisätiedotASUNTO-OHJELMA VUOSILLE Kontiolahden kunta tekninen lautakunta
ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2018-2021 Kontiolahden kunta tekninen lautakunta lokakuu 2017 2 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MAANHANKINTA, KAAVOITUS JA TONTTIEN LUOVUTUS... 3 2.1 Maanhankinta... 3 2.2 Kaavoitus...
LisätiedotLow Carbon Finland 2050 Rakennusten kehitysennusteet. Low Carbon Finland hanke Pekka Tuominen ja Miimu Airaksinen, VTT
Low Carbon Finland 2050 Rakennusten kehitysennusteet Low Carbon Finland 2050 -hanke Pekka Tuominen ja Miimu Airaksinen, VTT 2 Rakennuskannan kehitys: baseline Terttu Vainio & Heljo, J., Nippala, E., Hekkanen,
LisätiedotKymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija
Kymppi-Moni -hanke Väestöennusteen laatiminen Vantaalla Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Väestöennusteen laadinta Vantaalla väestöennuste laaditaan Vantaalla
LisätiedotJyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:
Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat
LisätiedotRakentaminen Helsingissä vuonna 2005
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 7 Rakentaminen Helsingissä vuonna 2005 verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-638-1 LISÄTIETOJA: Maija Vihavainen, puh. 09-169 3185 Tuula Lappalainen,
Lisätiedot