VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS"

Transkriptio

1 Osa 1 KAAKKOIS-PIRKANMAAN VÄESTÖ Marja Mönkkönen Pomoottori ry & Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta 2008 Kuva: Leo Koppana 2005

2 VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS Alueiden kehittämisen aluekehityksen tarkoituksena on hallita ja ohjata niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat alueen kilpailukykyyn sekä elinoloihin alueella. Alueiden kehittämisen osa-alueiksi voidaan nimetä talouden, elinkeinotoiminnan ja työllisyyden kehittäminen, sekä väestön elinolojen parantaminen. Alueen väestörakenteen ja väestön muutoksen tarkasteleminen alueen kehittämisen yhteydessä on tarpeellista useista syistä. Väestörakenteen ja sen muutosten tuntemus on välttämätöntä muun muassa alueen asumista ja palveluita suunniteltaessa. Alueen väestörakenne ja sen muutokset liittyvät kiinteästi myös elinkeinoelämän, talouden ja työllisyyden kehittämiseen. Elinkeinoelämän kannalta väestö merkitsee esimerkiksi inhimillistä pääomaa (työntekijöitä, innovaattoreita ) ja kuluttajia. Kunnantalouden näkökulmasta väestö on muun muassa veronmaksajia ja julkisten palveluiden käyttäjiä. Väestön kehitystä seurataan yleensä muun muassa väestön lukumäärän, ikärakenteen, syntyneisyyden, kuolleisuuden, sekä lähtöja tulomuuton osalta. Edellä mainittujen tekijöiden lisäksi voidaan seurata erilaisia väestöä kuvaavia tekijöitä esimerkiksi väestön sukupuolijakaumaa ja koulutustasoa. Väestön muutokseen vaikuttaa kolme eri tekijää: syntyneisyys, kuolleisuus ja muuttoliike. Muutokset väestön lukumäärässä vaikuttavat muun muassa asuntojen, tonttien ja julkisten palveluiden määrän kysyntään. Muutoksen väestön ikärakenteessa puolestaan vaikuttavat muun muassa siihen, millaisille asunnoille, tonteille tai julkisille palveluille alueella on tarvetta. Sekä väestön määrän että ikärakenteen muutokseen vaikuttavat tekijät ovat syntyneisyys, kuolleisuus ja muuttoliike. Syntyneisyys on olennainen tekijä väestön uusiutumisen, määrän ja ikärakenteen kannalta. Syntyneisyyden määrää kuvataan yleensä vuosittain syntyneiden lasten lukumäärällä tuhatta asukasta kohden. Kuolleisuus on niin ikään olennainen tekijä väestön uusiutumista ja määrää tarkasteltaessa. Kuolleisuusluku ilmoitetaan kuolleiden lukumäärällä tuhatta asukasta kohden. Muuttoliikettä voidaan kuvata useilla erilaisilla tunnusluvuilla muun muassa tulomuuton (alueelle muuttaneet) ja lähtömuuton (alueelta muuttaneet) lukuina. Sukupuolijakauma, eli naisten ja miesten suhteellinen osuus väestöstä vaihtelee alueittain koko Suomessa. Yleisesti ottaen katsotaan, että tasapainoinen sukupuolijakauma on alueiden ja yhteisöjen kannalta mielekkäin. Pienet erot naisten ja miesten suhteellisessa osuudessa eivät ole merkitseviä, mutta suuremmat vääristymät jakaumassa voivat näkyä alueella eri tavoin. Väestön ikärakenteen muutos koskee tulevina vuosikymmeninä koko Eurooppaa ja useita muita teollistuneita maita. Suomessa väestö ikääntyy useimpia muita Euroopan maita aikaisemmin esimerkiksi useimmat EU-maat seuraavat Suomea ikärakenteen kehityksessä noin 15 vuoden viiveellä. Suomen tilannetta lähellä ikärakenteen muutoksen suhteen ovat Kiina ja Japani. Suomessa yli 65-vuotiaiden osuuden arvioidaan puolitoistakertaistuvan ja yli 80-vuotiaiden osuuden väestöstä kaksinkertaistuvan seuraavien kolmenkymmenen vuoden aikana. Ikärakenteen muutoksen seurauksia on arvioitu useista näkökulmista. Yleisesti ottaen kaikissa arvioissa on päädytty muun muassa seuraaviin seikkoihin: - palveluiden tarve ja kysyntä kasvaa -työvoimapula ja kilpailu osaavasta työvoimasta lisääntyvät

3 -alueiden kilpailukykytekijäksi nousee aiempaa vahvemmin hyvinvointi (sekä työelämässä että sen ulkopuolella) Väestön koulutustaso on yksi tärkeistä alueellisen kilpailukyvyn tekijöistä niin kutsuttua inhimillistä pääomaa, jonka olemassa olo alueella näkyy muun muassa innovaatioina ja koulutetun työvoiman saatavuutena. Suomessa nuoret ovat keskimäärin vanhoja koulutetumpia. Alueen ja yhteiskunnan toiminnan kannalta on tärkeä pyrkiä siihen, että heikosti koulutettuja olisi mahdollisimman vähän. Huono pohjakoulutus johtaa usein työttömyyteen ja syrjäytymiseen. Erityisesti nuorten riittävään kouluttautumiseen on kiinnitettävä huomiota (Tuononen 2005). Huomattava on, että Suomessa eniten paikkakunnalta toiselle muuttavat nuoret ja koulutetut ihmiset eli juuri ne, joista alueet tulevaisuudessa kilpailevat. VÄESTÖN MUUTOS VUOSINA Suomen maaseutumaisia kuntia voimakkaasti muokannut maa- ja metsätalouden rakennemuutos sekä sitä seurannut maaltamuutto heijastui maaseutukuntien väestön vähenemisenä paikoitellen vielä luvullakin. Työllisyystilanne oli kuitenkin koko maassa suhteellisen hyvä ja keskusten ulkopuolisilla alueilla teollisuuden rooli jopa kasvoi aiemmasta. Aiemmasta poiketen maalta pois alkoivat muuttaa lähinnä korkeasti koulutetut ihmiset, jotka muuttivat kaupunkikeskuksiin työn ja korkeamman tulotason perässä. Kuten kaikkialla, myös Kuhmalahden ja Pälkäneen historiaan mahtuu vaihtelevia vuosia. Molemmissa kunnissa väestön muutos oli 1980-luvulla tappiollista, Pälkäneellä väestön väheneminen oli suhteessa jonkin verran vähäisempää kuin Kuhmalahdella. Seuraavan vuosikymmenen alkua leimaa lama. Vuosikymmenen alkuaikoina raskaimpina lamavuosina molempien kuntien väkiluku kasvoi. Sitä vastoin 1990 jälkipuoliskoa leimaa laman jälkeinen muuttoliike, joka kohdistui erityisesti kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin. Muuttobuumi näkyi väestön vähenemisenä sekä Kuhmalahdella että Pälkäneellä. Uudella vuosituhannella Kuhmalahden ja Pälkäneen kehityspolut ovat eronneet toisistaan aiempaa voimakkaammin. Kuhmalahdella väestönmuutos on vaihdellut vuosittaisesta 2% väestönkasvusta aina 2,5% väestötappioon, kokonaistuloksen ollessa vuoden 2007 loppuun asti tarkasteltuna negatiivinen. Pälkäneellä väestö on vuotta 2001 lukuun ottamatta kasvanut, ja väestön kokonaismuutos Pälkäneellä on vuoden 2007 loppuun saakka tarkasteltuna positiivinen. Väestön muutos vuosina on esitetty seuraavalla sivulla taulukossa 1.

4 Taulukko 1. VÄESTÖNMUUTOS KAAKKOIS-PIRKANMAALLA VUOSINA Vuosi Kuhmalahti Muutos lkm Muutos % Pälkäne* Muutos lkm Muutos % KaPi ** Muutos lkm Muutos % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,2 *Taulukossa käytetään koko aikajaksolla voimaan tullutta kuntajakoa. Pälkäneen tiedot sisältävät näin ollen myös entisen Luopioisten kunnan väestötiedot. **KaPi=Kaakois-Pirkanmaa Tässä taulukossa "muutos" merkitsee muutosta edelliseen vuoteen verrattuna (ks. "muutos lkm" sekä "muutos %"). Lähde: Tilastokeskus 2008a. Muutosluvut- ja prosentit laskettu Tilastokeskuksen väestötietojen perusteella. Taulukko kirjoittajan muotoilema.

5 VÄESTÖ VUONNA 2007 Vuoden 2007 viimeisenä päivänä Kuhmalahden väkiluku oli Tilastokeskuksen laskentojen mukaan 1076 henkilöä ja Pälkäneen 6970 henkilöä. Kuhmalahden osalta tämä tarkoittaa -2,5% muutosta väkiluvussa vuoteen 2006 verrattuna. Pälkäneellä suhteellinen väestönmuutos vuodesta 2006 vuoteen 2007 oli 1,1 %. Väestön sukupuoli- ja ikäjakaumissa on Kuhmalahden ja Pälkäneen välillä joitakin eroja. Kuhmalahdella miesten osuus on naisten osuutta suurempi. Pälkäneellä miehiä ja naisia on yhtä paljon. Kuhmalahdella työikäisiä (20-64-vuotiaita) on suhteessa hieman enemmän kuin Pälkäneellä. Lasten osuus väestöstä on Pälkäneellä suurempi kuin Kuhmalahdella. Sekä Kuhmalahden että Pälkäneen sukupuolijakaumat ovat verraten tasaiset. Myös molempien kuntien ikärakenne on verraten tavanomaisesti jakautunut. Sukupuoli- ja ikäjakauma on esitetty kunnittain taulukoissa 2 ja 3. Taulukko 2. KUHMALAHDEN VÄESTÖ Miehet Naiset Yhteensä % väestöstä % väestöstä 0-6 v. 30 2,8 33 3, v. 71 6,6 49 3, v. 22 2,0 14 1, v , , v. 62 5,8 65 6, v. 44 4,1 61 5,7 105 yli 85 v. 5 0,5 22 2,0 27 Yhteensä , , Lähde: Tilastokeskus 2008a. Muutosluvut ja -prosentit laskettu Tilastokeskuksen väestötietojen perusteella. Taulukko kirjoittajan muotoilema.

6 Taulukko 3. PÄLKÄNEEN VÄESTÖ Miehet Naiset Yhteensä % väestöstä % väestöstä 0-6 v , , v , , v , , v , , v , , v , ,5 559 yli 85 v. 47 0, ,0 189 Yhteensä , , Lähde: Tilastokeskus 2008a. Muutosluvut ja -prosentit laskettu Tilastokeskuksen väestötietojen perusteella. Taulukko kirjoittajan muotoilema. Sekä Kuhmalahdella että Pälkäneellä väestönmuutoksissa merkittävin osatekijä on muuttoliike. Molemmissa kunnissa luonnollinen väestönlisäys syntyvien määrä suhteessa kuolleiden määrään on negatiivinen. Kuhmalahdella negatiivinen nettomuutto (enemmän lähtijöitä kuin tulijoita) selittää yhdessä negatiivisen väestönlisäyksen kanssa kunnan väestön vähenemisen vuonna Pälkäneellä luonnollisen väestönlisäyksen negatiivisuus korvautuu positiivisella nettomuutolla. Pälkäneellä siis muuttoliike on se tekijä, joka on aiheuttanut väestönkasvun vuonna Kaikki väestönmuutostekijät Kuhmalahdella ja Pälkäneellä vuonna 2007 on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. KAIKKI VÄESTÖNMUUTOKSET VUONNA 2007 KUHMALAHTI PÄLKÄNE Elävänä syntyneet 5 60 Kuolleet Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen tulomuutto Kuntien välinen lähtömuutto Maahanmuutto 0 18 Maastamuutto 1 9 Kokonaisnettomuutto Väestönlisäys Lähde: Tilastokeskus 2008b.

7 Sekä Kuhmalahdella että Pälkäneellä täysi-ikäisen väestön koulutustaso on koko maan keskiarvoa matalampi. Kun koko maan täysi-ikäisestä väestöstä vuonna 2006 yhteensä 37,6% ei ollut mitään perusasteen jälkeistä tutkintoa, Kuhmalahdella vastaavan ryhmän osuus väestöstä oli 49,3% ja Pälkäneellä 44,2%. Väestön koulutustaso Kuhmalahdella, Pälkäneellä ja koko Suomessa on esitetty taulukoissa 5, 6 ja 7. Taulukon tiedot ovat vuoden 2006 koulutustasoa kuvaavia. Vuoden 2007 koulutustasoa kuvaavia tietoja ei tätä kirjoitettaessa ole vielä saatavilla. Taulukko 5. VÄESTÖN KOULUTUSTASO 2006 KUHMALAHTI KAIKKI MIEHET NAISET % täysiikäisistä 18 vuotta täyttänyt väestö , , ,8 Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa , , ,5 Keskiasteen tutkinto , , ,7 Alin korkea-asteen tutkinto , , ,4 Alempi korkeakouluasteen tutkinto 32 3, , ,5 Ylempi korkeakouluasteen tutkinto 21 2, ,7 7 33,3 Tutkijakoulutusasteen tutkinto - 0,0-0,0-0,0 Lähde: Tilastokeskus 2007a ja 2008a. Taulukko kirjoittajan muotoilema. Taulukko 6. VÄESTÖN KOULUTUSTASO 2006 PÄLKÄNE KAIKKI MIEHET NAISET % täysiikäisistä 18 vuotta täyttänyt väestö , ,2 Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa , , ,1 Keskiasteen tutkinto , , ,6 Alin korkea-asteen tutkinto , , ,3 Alempi korkeakouluasteen tutkinto 256 4, , ,8 Ylempi korkeakouluasteen tutkinto 228 4, , ,8 Tutkijakoulutusasteen tutkinto 17 0, ,4 3 17,6 Lähde: Tilastokeskus 2007a ja 2008a. Taulukko kirjoittajan muotoilema.

8 Taulukko7. VÄESTÖN KOULUTUSTASO 2006 KOKO MAA KAIKKI MIEHET NAISET % täysiikäisistä 18 vuotta täyttänyt väestö , ,6 Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa , , ,3 Keskiasteen tutkinto , , ,6 Alin korkea-asteen tutkinto , , ,1 Alempi korkeakouluasteen tutkinto , , ,0 Ylempi korkeakouluasteen tutkinto , , ,6 Tutkijakoulutusasteen tutkinto , , ,3 % täysi-ikäisistä = prosenttiosuus täysi-ikäisistä, jotka ovat suorittaneet tämän tutkinnon % ko tutkinnon = miesten/naisten prosenttiosuus ko. tutkinnon Lähde: Tilastokeskus 2007a ja 2008a. Taulukko kirjoittajan muotoilema. VÄESTÖENNUSTEET Väestöennusteilla kuvataan tiettyyn tulevaisuuden vuoteen ulottuvaa väkiluvun laskemista. Väestöennusteet tehdään mennyttä kehitystä kuvaavien laskelmien, väestörakennetietojen sekä tulevaisuuden kehityksen suuntaa kuvaavien arvioiden pohjalta. Väestöennusteet eivät siten ole tavoitteita tai suunnitelmia. Ne ovat ennusteita todennäköisestä kehityksestä. Väestöennusteen tarkkuuteen vaikuttavat muun muassa väestön määrä, ikärakenne ja ennustekauden pituus. Karkeasti ottaen: mitä pienempi väestö, sitä epätarkempi ennuste; ja mitä pidemmälle ennustetaan, sitä epävarmempi on ennusteen tulos. Yleensä väestöennusteet ovat kuitenkin suhteellisen tarkkoja noin 5-10 vuoden aikajaksoilla. Väestöennusteen mukaan Kuhmalahden asukasluku pienenee vuoteen Sen jälkeen väkiluku alkaa hitaasti kasvaa, ja palaa vuoden 2007 tasolle vuonna Kuhmalahden muutoksissa on kyse todella pienistä lukemista, ja esimerkiksi yhden perheen muuttopäätökset voivat vaikuttaa niihin selvästi. Pälkäneellä väestön ennustetaan kasvavan nykyisestä selvästi. Väestön määrä kasvaa noin prosentin vuosivauhtia aina noin vuoteen 2020 saakka, jonka jälkeen kasvu hidastuu vähitellen. Ennusteen mukaan Pälkäneen väestö kasvaa noin tuhannella hengellä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Ennustettu väestönmuutos on esitetty kunnittain taulukossa 8.

9 Taulukko 8. ENNUSTETTU VÄESTÖNMUUTOS KUHMALAHTI PALKÄNE vuosi lkm muutos lkm muutos % vuosi lkm muutos lkm muutos % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,4 *Taulukossa käytetään koko aikajaksolla voimaan tullutta kuntajakoa. Tässä taulukossa "muutos" merkitsee muutosta edelliseen vuoteen verrattuna (ks. "muutos lkm" sekä "muutos %"). Lähde: Tilastokeskus 2007b.

10 Väestöennustetta voidaan tarkastella myös ikäluokittain. Ennusteen mukaan Kuhmalahdella lasten ja nuorten osuus väestöstä tulee pienentymään hieman. Työikäisen väestön ( vuotiaat) osuus sen sijaan pienenee merkittävästi jo vuoteen 2020 mennessä. Vanhusväestön osuus kasvaa, merkittävin muutos tapahtuu vuotiaiden ryhmässä. Pälkäneellä lasten- ja nuorten määrässä on ennusteen mukaan hienoista laskua, joskin se on vielä Kuhmalahdenkin muutosta pienempää. Samoin kuin Kuhmalahdella, myös Pälkäneellä työikäisen väestön määrä pienenee selvästi jo seuraavan 12 vuoden kuluessa. Pälkäneellä vanhusten suhteellinen osuus väestöstä kasvaa verraten vähän. Väestöennusteet ikäluokittain on esitetty taulukoissa 9 ja 10. Taulukko 9. VÄESTÖENNUSTE IKÄLUOKITTAIN KUHMALAHTI 0-6 vuotiaat 7-16 vuotiaat vuotiaat vuotiaat VUOSI % % % % , ,6 38 3, , , ,7 31 2, , , ,2 31 2, , , ,3 29 2, , , ,4 30 2, , , ,1 31 2, , , ,0 30 2, , vuotiaat vuotiaat yli 85 vuotiaat Ikäluokat yhteensä VUOSI % % % ,5 93 8,5 37 3, ,4 89 8,2 46 4, ,1 88 8,0 41 3, , ,3 47 4, , ,1 43 3, , ,0 66 5, , ,2 82 7, =lukumäärä, %=ikäryhmään kuuluvien ennustettu osuus ko. vuoden väestöstä Lähde: Tilastokeskus 2007b.

11 Taulukko 10. VÄESTÖENNUSTE IKÄLUOKITTAIN PÄLKÄNE 0-6 vuotiaat 7-16 vuotiaat vuotiaat vuotiaat VUOSI % % % % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , vuotiaat vuotiaat yli 85 vuotiaat Ikäluokat yhteensä VUOSI % % % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , =lukumäärä, %=ikäryhmään kuuluvien ennustettu osuus ko. vuoden väestöstä Lähde: Tilastokeskus 2007b. LÄHTEET Huovari, J. & R. Volk (2004). Ikääntyminen ja maaseudun työmarkkinat. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen raportteja N:o 190. PTT, Helsinki. Parkkinen, P. (2002). Suomen ja muiden unionimaiden väestön ikärakenne vuoteen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Helsinki. Pirkanmaan liitto (2008). Väestö-, elinkeino- ja työvoimasuunnittelu aluekehitystyön perustana. Luettu Saatavana: Tilastokeskus (2007a). Väestön koulutusrakenne StatFin-tietokanta. Päivitetty Saatavana: Tilastokeskus (2007b). Väestöennuste iän ja sukupuolen mukaan alueittain. StatFin-tietokanta. Päivitetty Saatavana: Tilastokeskus (2008a). Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain. StatFin-tietokanta. Päivitetty Saatavana: Tilastokeskus (2008b). Kaikki väestön muutokset alueittain StatFin-tietokanta. Päivitetty Saatavana: Tuononen, M. (2005). Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa. Hyvinvointikatsaus 4/2005. Työ- ja elinkeinoministeriö (2008). Kansallinen alueiden kehittäminen. Päivitetty Saatavana: Wallenius, T. & M. Hjelt (2005). Uhasta mahdollisuudeksi? Väestön ikärakenteen muutokset ja sen seuraamukset Suomen elinkeino-, teknologia- ja innovaatiopolitiikalle. Kauppa- ja teollisuusministeriön ennakointifoorumi. Luettavissa:

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN

Lisätiedot

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015 Väestökatsaus Heinäkuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun lopussa 183975, jossa kasvua vuodenvaihteesta 151 henkeä. Elävänä syntyneet 1 159 Kuolleet 1 038 Syntyneiden enemmyys 121 Kuntien välinen

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot

Väestökatsaus. Toukokuu 2015

Väestökatsaus. Toukokuu 2015 Väestökatsaus Toukokuu 2015 Väestönmuutokset tammi-toukokuussa 2015 Elävänä syntyneet 810 Kuolleet 767 Syntyneiden enemmyys 43 Kuntien välinen tulomuutto 3 580 Kuntien välinen lähtömuutto 3 757 Kuntien

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Väestökatsaus. Lokakuu 2015

Väestökatsaus. Lokakuu 2015 Väestökatsaus Lokakuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli lokakuun lopussa 185 747, jossa oli kasvua vuodenvaihteesta 1 923 henkeä. Elävänä syntyneet 1 634 Kuolleet 1 467 Syntyneiden enemmyys 167 Kuntien välinen

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 4.6.2014 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 103 364. Vuodessa väestömäärä

Lisätiedot

AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 2012. Saku Vähäsantanen ja Tia Kemppainen

AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 2012. Saku Vähäsantanen ja Tia Kemppainen Satakuntaliitto AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 2012 Saku Vähäsantanen ja Tia Kemppainen Raportin tiedot löytyvät myös osoitteesta www.satamittari.fi Aikuiskoulutuksen toimintaympäristö

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Vantaan kaupunki A 5 : 2008 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2008-2040 Suuralueiden ennuste 2008-2018 A5:2008 ISBN 978-952-443-259-7 Sisällysluettelo

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS SISÄLTÖ KEHITYS 1980-2013... 1 Kuntien välinen muuttoliike... 4 Luonnollinen väestönlisäys... 7 Siirtolaisuus... 8 RAKENNE... 9 ENNUSTE 2014-2040... 11 LLINEN HUOLTOSUHDE... 13 N

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt:

Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt: Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt: Nordregion väestönmuutosten kohtaamisen käsikirja DEMO-verkoston hyvät käytännöt Projektipäällikkö Ruusu Tuusa DEMO-ikärakenneverkosto http://www.demoverkosto.fi/ Kouvola

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

Kokkolan seudun koko kuva

Kokkolan seudun koko kuva Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2013

Väestön koulutusrakenne 2013 Koulutus 2014 Väestön koulutusrakenne 2013 Nuoret naiset korkeasti koulutettuja, Uudellamaalla asuu koulutetuin väestö Vuoden 2013 loppuun mennessä 3 164 095 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 11.12.2012

AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 11.12.2012 Satakuntaliitto www.satakuntaliitto.fi/aisa Satamittari www.satamittari.fi AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 11.12.2012 Saku Vähäsantanen ja Tia Kemppainen Tämä toimintaympäristökuvaus

Lisätiedot

Tietoa akavalaisista Kainuussa

Tietoa akavalaisista Kainuussa Tietoa akavalaisista Kainuussa 7.5.05 Risto Kauppinen Tulevaisuusfoorumi Sotkamo Työttömät*, Kainuu 0 05, lkm. 0 05, Kainuu 0/ 05/ Perusaste 79-0 -5, Keskiaste 0 9 5,0 Alin korkea-aste 0 5 - -, Korkeasti

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia

Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia avaukset Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia Kalle elo Seuraavien noin 20 vuoden aikana Suomessa on odotettavissa väestön nopea ikääntyminen, sillä sotien jälkeen syntyneet ikäluokat

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Kunnan väestöennustemalli

Kunnan väestöennustemalli Kunnan väestöennustemalli VENNI kuntasuunnittelun työkaluna 2009 Tieto Corporation Markku Koskela Tieto Finland Oy markku.koskela@tieto.com Kunnan väestöennustemalli VENNI Venni on tilastokuutioilla toteutettu

Lisätiedot

Väestönmuutos Pohjolassa

Väestönmuutos Pohjolassa Väestönmuutos Pohjolassa Urbaanimpi ja vanheneva väestö (?) Photo: Johanna Roto Johanna Roto 130 125 120 115 110 105 100 EU28 Denmark Finland Sweden Iceland Norway Norden Väestönmuutos 1990-2014 Indeksi

Lisätiedot

Kuopion väestö Tilastotiedote 6/2015

Kuopion väestö Tilastotiedote 6/2015 Kuopion väestö 2015 - Tilastotiedote 6/2015 Kuopion virallinen väkiluku Kuopion virallinen väkiluku vuodenvaihteessa 2014/2015 oli 111 289, johon sisältyy 3746 maaninkalaista. Vuonna 2014 Kuopion ja Maaningan

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011 MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI VTT, Timo Aro 27.1.2011 Suomi repeytyy!!!: - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla

Lisätiedot

VÄESTÖENNUSTE 2015-2040

VÄESTÖENNUSTE 2015-2040 VÄESTÖENNUSTE 2015-2040 KEHITTÄMIS- JA TALOUSOSASTO/ Kehittämispalvelut 1 / 2016 Alkusanat Tilastokeskus on julkaissut väestöennusteen joka kolmas vuosi. Tilastokeskuksen väestöennusteet perustuvat havaintoihin

Lisätiedot

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Pekka Vuori, tilastot ja tietopalvelu Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Väkiluvun muutos alueittain Helsingin seudulla (14 kuntaa) 1995 2008* 20 000 18 000 16 000

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Tutkimuksia muuttoliikettä selittävistä tekijöistä ja työvoiman alueellisesta keskittymisestä 1

Tutkimuksia muuttoliikettä selittävistä tekijöistä ja työvoiman alueellisesta keskittymisestä 1 Kansantaloudellinen aikakauskirja 99. vsk. 4/2003 VÄITÖKSIÄ Tutkimuksia muuttoliikettä selittävistä tekijöistä ja työvoiman alueellisesta keskittymisestä 1 Mika Haapanen KTT, tutkija Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE /Jaana Halonen 29.8.2012 DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE Demografinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. Vuoden 2011

Lisätiedot

Katsaus kuluneeseen fuusio/valtuustokauteen 2007 2011. Arviointia kaupunkistrategian päälinjausten toteutumisesta

Katsaus kuluneeseen fuusio/valtuustokauteen 2007 2011. Arviointia kaupunkistrategian päälinjausten toteutumisesta Katsaus kuluneeseen fuusio/valtuustokauteen 2007 2011 Arviointia kaupunkistrategian päälinjausten toteutumisesta Lisätiedot Heli Möller 020 632 2012 heli.moller@aanekoski.fi Äänekosken väkiluvun kehitys

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Mitä viime vuosien tilastot kertovat Hämeen väestöstä?

Mitä viime vuosien tilastot kertovat Hämeen väestöstä? NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 HÄMEEN ELY-KESKUS Mitä viime vuosien tilastot kertovat Hämeen väestöstä? Johdanto 2 l Muuttoliike 3 l Työssäkäynti 4 l Ulkomaalaiset 8 l Väestön koulutusrakenne 11 l Väestön määrä

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset ARTTUtutkimuskunnissa

Toimintaympäristön muutokset ARTTUtutkimuskunnissa Jaana Halonen, Sirkka-Liisa Piipponen Toimintaympäristön muutokset ARTTUtutkimuskunnissa 2000-luvulla Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 10 TEKIJÄT Jaana Halonen Sirkka-Liisa Piipponen KARTTAKUVAT Ronny

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työllisyys

Korkeasti koulutettujen työllisyys Korkeasti koulutettujen työllisyys Heikki Taulu ekonomisti Akava Tulevaisuuden tekijät -seminaari Käsitteet selviksi Työikäinen väestö = kaikki Suomessa asuvat 1 74 -vuotiaat Työvoima = työikäiseen väestöön

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta

Muuttajien taloudellinen tausta VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C5: 24 Muuttajien taloudellinen tausta -tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-21 Hannu Kyttälä Saatteeksi Muuttoliikkeen mukanaan tuomista muutoksista

Lisätiedot

1. VÄESTÖN KEHITYS JA MUUTOKSET ALUERAKENTEESSA 1990-LUVUN LAPISSA

1. VÄESTÖN KEHITYS JA MUUTOKSET ALUERAKENTEESSA 1990-LUVUN LAPISSA 1. VÄESTÖN KEHITYS JA MUUTOKSET ALUERAKENTEESSA 1990-LUVUN LAPISSA Jarmo Rusanen ja Toivo Muilu Oulun yliopiston maantieteen laitos 1.1 Johdanto Suomessa, kuten myös Ruotsissa ja Norjassa, perifeerisiä

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot

Yleiskaavallinen ohjelma

Yleiskaavallinen ohjelma Yleiskaavallinen ohjelma Väestöraportti 2014 1 Johdanto Kaupunkisuunnittelussa on kesän 2014 aikana laadittu yleiskaavallisen ohjelman perustieto-osion väestöosan päivitys. Raportti sisältää Salon väestökehityksen

Lisätiedot

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.

Lisätiedot

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttaja- ryhmät Suomessa Jarmo Partanen 2010 Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset

Lisätiedot

Raision väestökehitys ja muuttoliike

Raision väestökehitys ja muuttoliike Raision kaupunki Raision väestökehitys ja muuttoliike Taustatietoja koko kaupungin strategiatyötä varten Kaupunginhallitus 7.10.2013 Sisällysluettelo 1. Väestörakenne ja väestörakenteen muutokset... 2

Lisätiedot

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010 1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,

Lisätiedot

Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2014 1-4

Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2014 1-4 Vuositilasto 2014 Vuositilasto 2014 Johdanto Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2014 1-4 Läsnä ja poissa olevan väestön lukumäärä, ulkomaan kansalaisten ja kielellisen vähemmistön lukumäärä seurakunnittain 31.12.2014

Lisätiedot

HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET. Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012

HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET. Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012 HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012 Ennusteiden laadinta Helsingin, Espoon ja koko Helsingin seudun väestöennusteiden laadintaan käytetään

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat. Markus Rapo, Tilastokeskus

Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat. Markus Rapo, Tilastokeskus Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat Markus Rapo, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiaa ja taustaa Tilastokeskuksen väestöennuste luonne ja tulkinta Kuolleisuuslaskelmat Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 2015:25 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka Kerran asiakas, aina asiakas? Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka 9.12.2015 Tutkimuksen lähtökohdat Puheissa ja mielikuvissa ollaan

Lisätiedot

Väestöennuste 2012 mikä muuttui?

Väestöennuste 2012 mikä muuttui? mikä muuttui? Markus Rapo, Tilastokeskus Rakenteet murroksessa pohjoinen näkökulma 29.11.2012, Oulu Esityksessäni Havaittu väestökehitys Tilastokeskuksen väestöennuste luonne ja tulkinta oletukset (vs.

Lisätiedot

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere 30-34 -vuotiaiden

Lisätiedot

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 11.5.2011

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 11.5.2011 ja alueelliset kuluttajakuvat Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 kahden ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2012

Väestön koulutusrakenne 2012 Koulutus 2013 Väestön rakenne 2012 Viime vuonna 35 39-vuotiaat koulutetuimpia Vuoden 2012 loppuun mennessä 3 107 062 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut tutkinnon lukiokoulutuksessa, ammatillisessa

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

4 SYVÄKANKAAN SUURALUE

4 SYVÄKANKAAN SUURALUE 49 4 SYVÄKANKAAN SUURALUE 41 SYVÄKANKAAN TILASTOALUE Suuralueeseen kuuluvat Vähä-Ruonaojan ja Iso- Ruonaojan väliin sijoittuvat Perämerentien itäpuoliset alueet. Syväkankaan suuralue koostuu Syväkankaan,

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 29.9.2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ALUEELLINEN,

Lisätiedot

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 28.3.2012

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 28.3.2012 ja alueelliset kuluttajakuvat Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Eläkerekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

HANKKEEN LOPPURAPORTTI ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS PIRKANMAALLA

HANKKEEN LOPPURAPORTTI ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS PIRKANMAALLA HANKKEEN LOPPURAPORTTI ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS PIRKANMAALLA Pomoottori ry & Kaakkois Pirkanmaan seutukunta 2010 PERUSTIEDOT HANKKEESTA NIMI Elävää maaseutua Kaakkois Pirkanmaalla HALLINNOIJA Pomoottori

Lisätiedot

Tilastojen tulkintatehtävät kuudesluokkalaisille

Tilastojen tulkintatehtävät kuudesluokkalaisille Tilastojen tulkintatehtävät kuudesluokkalaisille Yhteystiedot: Tilastokeskus tilastokoulu@tilastokeskus.fi Oppilaan nimi: Tarkastele alla olevaa viivadiagrammia vastasyntyneiden elinajanodotteesta ja vastaa

Lisätiedot

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto Haasteena sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus Alalla työskentelevät eläköityvät Palvelutarpeen lisääntyminen kysynnän kasvu väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

Työvoiman tarjonta - tilastoluvut ja väestörakenteen muutos

Työvoiman tarjonta - tilastoluvut ja väestörakenteen muutos Kansantaloudellinen aikakauskirja 109. vsk. 2/2013 Työvoiman tarjonta - tilastoluvut ja väestörakenteen muutos Helvi Kinnunen Neuvonantaja Suomen Pankki Seppo Orjasniemi Ekonomisti suomen Pankki Väestörakenteen

Lisätiedot

2015:23 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2014 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 31.12.2014

2015:23 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2014 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 31.12.2014 2015:23 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2014 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 31.12.2014 Työttömyysaste kohosi edelleen kaikilla Helsingin alueilla Helsingin työttömyysaste

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Syyskuu 2015

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Syyskuu 2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU 215 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Syyskuu 215 Julkaisuvapaa tiistaina 2.1.215 klo 9. Pirkanmaan työttömyys samalla tasolla kuin syyskuussa 1997 Työttömyys oli kasvanut

Lisätiedot

SODAN JÄLKEEN SUOMESSA SYNTYNEET JA UUSSUOMALAISET

SODAN JÄLKEEN SUOMESSA SYNTYNEET JA UUSSUOMALAISET SODAN JÄLKEEN SUOMESSA SYNTYNEET JA UUSSUOMALAISET PEKKA PARKKINEN ALUKSI Vuoden 2000 päättyessä Suomessa oli 5,18 miljoonaa asukasta. Asukasluvultaan suurimmassa ikäluokassa eli 1948 syntyneissä oli 87

Lisätiedot

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.12.2010

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.12.2010 n tiedote 21.12.2010 Tilannekatsaus 30.11.2010 alue: Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kuhmalahti, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pälkäne, Vesilahti ja Työllisyydessä positiivista kehitystä vuoden

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Tilastoaineisto Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Elinkeinorakenne Muutosjoustavuus Riskitoimialojen tunnistaminen Teollisuus on edelleen suurin

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

SISÄLLYS 1. Väestö ja väestöennusteet... 3 1.1 Hämeenlinnan väestötiheys vuoden 2014 lopussa... 3 1.2 Väestö ja peruspalveluiden sijainti... 4 1.4.

SISÄLLYS 1. Väestö ja väestöennusteet... 3 1.1 Hämeenlinnan väestötiheys vuoden 2014 lopussa... 3 1.2 Väestö ja peruspalveluiden sijainti... 4 1.4. SISÄLLYS 1. Väestö ja väestöennusteet... 3 1.1 Hämeenlinnan väestötiheys vuoden 2014 lopussa... 3 1.2 Väestö ja peruspalveluiden sijainti... 4 1.4.1 Väestön ikärakenne Hämeenlinna 2014 ja koko maa 2013

Lisätiedot

Väestön toiminta Sipoossa

Väestön toiminta Sipoossa henkilöitä 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Väestön toiminta Sipoossa 1990 1 1995 2 2000 3 2006 4 Työlliset Työttömät 0-14 -vuotiaat Opiskelijat, koululaiset Varusmiehet Eläkeläiset

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

t i l a s t o j a Väestön koulutusrakenne Helsingissä H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S

t i l a s t o j a Väestön koulutusrakenne Helsingissä H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2009 42 Väestön koulutusrakenne Helsingissä Helsingin väestön koulutusrakenne 31.12.2007 Lisätietoja: Sanna Ranto, p: 310 36408

Lisätiedot

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät 3000 Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa 2500 2294 2000 1500 1000 500 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Pekka Myrskylä 24.11.2011

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Pekka Myrskylä 24.11.2011 ja alueelliset kuluttajakuvat Pekka Myrskylä Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo Timo Aro 2012

Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo Timo Aro 2012 Analyysi Porvoon demografisesta kilpailukyvystä muuttoliikkeen näkökulmasta Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo I Muuttoliike Suomessa 2010-luvun vaihteessa II Porvoon muuttovetovoima määrällisestä

Lisätiedot

Syntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla

Syntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla Syntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla Liisa Törmäkangas, FT, Tutkija Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Marko Merikukka, FM, Tilastotutkija Mika Gissler, Tutkimusprofessori

Lisätiedot