VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS"

Transkriptio

1 Osa 1 KAAKKOIS-PIRKANMAAN VÄESTÖ Marja Mönkkönen Pomoottori ry & Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta 2008 Kuva: Leo Koppana 2005

2 VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS Alueiden kehittämisen aluekehityksen tarkoituksena on hallita ja ohjata niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat alueen kilpailukykyyn sekä elinoloihin alueella. Alueiden kehittämisen osa-alueiksi voidaan nimetä talouden, elinkeinotoiminnan ja työllisyyden kehittäminen, sekä väestön elinolojen parantaminen. Alueen väestörakenteen ja väestön muutoksen tarkasteleminen alueen kehittämisen yhteydessä on tarpeellista useista syistä. Väestörakenteen ja sen muutosten tuntemus on välttämätöntä muun muassa alueen asumista ja palveluita suunniteltaessa. Alueen väestörakenne ja sen muutokset liittyvät kiinteästi myös elinkeinoelämän, talouden ja työllisyyden kehittämiseen. Elinkeinoelämän kannalta väestö merkitsee esimerkiksi inhimillistä pääomaa (työntekijöitä, innovaattoreita ) ja kuluttajia. Kunnantalouden näkökulmasta väestö on muun muassa veronmaksajia ja julkisten palveluiden käyttäjiä. Väestön kehitystä seurataan yleensä muun muassa väestön lukumäärän, ikärakenteen, syntyneisyyden, kuolleisuuden, sekä lähtöja tulomuuton osalta. Edellä mainittujen tekijöiden lisäksi voidaan seurata erilaisia väestöä kuvaavia tekijöitä esimerkiksi väestön sukupuolijakaumaa ja koulutustasoa. Väestön muutokseen vaikuttaa kolme eri tekijää: syntyneisyys, kuolleisuus ja muuttoliike. Muutokset väestön lukumäärässä vaikuttavat muun muassa asuntojen, tonttien ja julkisten palveluiden määrän kysyntään. Muutoksen väestön ikärakenteessa puolestaan vaikuttavat muun muassa siihen, millaisille asunnoille, tonteille tai julkisille palveluille alueella on tarvetta. Sekä väestön määrän että ikärakenteen muutokseen vaikuttavat tekijät ovat syntyneisyys, kuolleisuus ja muuttoliike. Syntyneisyys on olennainen tekijä väestön uusiutumisen, määrän ja ikärakenteen kannalta. Syntyneisyyden määrää kuvataan yleensä vuosittain syntyneiden lasten lukumäärällä tuhatta asukasta kohden. Kuolleisuus on niin ikään olennainen tekijä väestön uusiutumista ja määrää tarkasteltaessa. Kuolleisuusluku ilmoitetaan kuolleiden lukumäärällä tuhatta asukasta kohden. Muuttoliikettä voidaan kuvata useilla erilaisilla tunnusluvuilla muun muassa tulomuuton (alueelle muuttaneet) ja lähtömuuton (alueelta muuttaneet) lukuina. Sukupuolijakauma, eli naisten ja miesten suhteellinen osuus väestöstä vaihtelee alueittain koko Suomessa. Yleisesti ottaen katsotaan, että tasapainoinen sukupuolijakauma on alueiden ja yhteisöjen kannalta mielekkäin. Pienet erot naisten ja miesten suhteellisessa osuudessa eivät ole merkitseviä, mutta suuremmat vääristymät jakaumassa voivat näkyä alueella eri tavoin. Väestön ikärakenteen muutos koskee tulevina vuosikymmeninä koko Eurooppaa ja useita muita teollistuneita maita. Suomessa väestö ikääntyy useimpia muita Euroopan maita aikaisemmin esimerkiksi useimmat EU-maat seuraavat Suomea ikärakenteen kehityksessä noin 15 vuoden viiveellä. Suomen tilannetta lähellä ikärakenteen muutoksen suhteen ovat Kiina ja Japani. Suomessa yli 65-vuotiaiden osuuden arvioidaan puolitoistakertaistuvan ja yli 80-vuotiaiden osuuden väestöstä kaksinkertaistuvan seuraavien kolmenkymmenen vuoden aikana. Ikärakenteen muutoksen seurauksia on arvioitu useista näkökulmista. Yleisesti ottaen kaikissa arvioissa on päädytty muun muassa seuraaviin seikkoihin: - palveluiden tarve ja kysyntä kasvaa -työvoimapula ja kilpailu osaavasta työvoimasta lisääntyvät

3 -alueiden kilpailukykytekijäksi nousee aiempaa vahvemmin hyvinvointi (sekä työelämässä että sen ulkopuolella) Väestön koulutustaso on yksi tärkeistä alueellisen kilpailukyvyn tekijöistä niin kutsuttua inhimillistä pääomaa, jonka olemassa olo alueella näkyy muun muassa innovaatioina ja koulutetun työvoiman saatavuutena. Suomessa nuoret ovat keskimäärin vanhoja koulutetumpia. Alueen ja yhteiskunnan toiminnan kannalta on tärkeä pyrkiä siihen, että heikosti koulutettuja olisi mahdollisimman vähän. Huono pohjakoulutus johtaa usein työttömyyteen ja syrjäytymiseen. Erityisesti nuorten riittävään kouluttautumiseen on kiinnitettävä huomiota (Tuononen 2005). Huomattava on, että Suomessa eniten paikkakunnalta toiselle muuttavat nuoret ja koulutetut ihmiset eli juuri ne, joista alueet tulevaisuudessa kilpailevat. VÄESTÖN MUUTOS VUOSINA Suomen maaseutumaisia kuntia voimakkaasti muokannut maa- ja metsätalouden rakennemuutos sekä sitä seurannut maaltamuutto heijastui maaseutukuntien väestön vähenemisenä paikoitellen vielä luvullakin. Työllisyystilanne oli kuitenkin koko maassa suhteellisen hyvä ja keskusten ulkopuolisilla alueilla teollisuuden rooli jopa kasvoi aiemmasta. Aiemmasta poiketen maalta pois alkoivat muuttaa lähinnä korkeasti koulutetut ihmiset, jotka muuttivat kaupunkikeskuksiin työn ja korkeamman tulotason perässä. Kuten kaikkialla, myös Kuhmalahden ja Pälkäneen historiaan mahtuu vaihtelevia vuosia. Molemmissa kunnissa väestön muutos oli 1980-luvulla tappiollista, Pälkäneellä väestön väheneminen oli suhteessa jonkin verran vähäisempää kuin Kuhmalahdella. Seuraavan vuosikymmenen alkua leimaa lama. Vuosikymmenen alkuaikoina raskaimpina lamavuosina molempien kuntien väkiluku kasvoi. Sitä vastoin 1990 jälkipuoliskoa leimaa laman jälkeinen muuttoliike, joka kohdistui erityisesti kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin. Muuttobuumi näkyi väestön vähenemisenä sekä Kuhmalahdella että Pälkäneellä. Uudella vuosituhannella Kuhmalahden ja Pälkäneen kehityspolut ovat eronneet toisistaan aiempaa voimakkaammin. Kuhmalahdella väestönmuutos on vaihdellut vuosittaisesta 2% väestönkasvusta aina 2,5% väestötappioon, kokonaistuloksen ollessa vuoden 2007 loppuun asti tarkasteltuna negatiivinen. Pälkäneellä väestö on vuotta 2001 lukuun ottamatta kasvanut, ja väestön kokonaismuutos Pälkäneellä on vuoden 2007 loppuun saakka tarkasteltuna positiivinen. Väestön muutos vuosina on esitetty seuraavalla sivulla taulukossa 1.

4 Taulukko 1. VÄESTÖNMUUTOS KAAKKOIS-PIRKANMAALLA VUOSINA Vuosi Kuhmalahti Muutos lkm Muutos % Pälkäne* Muutos lkm Muutos % KaPi ** Muutos lkm Muutos % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,2 *Taulukossa käytetään koko aikajaksolla voimaan tullutta kuntajakoa. Pälkäneen tiedot sisältävät näin ollen myös entisen Luopioisten kunnan väestötiedot. **KaPi=Kaakois-Pirkanmaa Tässä taulukossa "muutos" merkitsee muutosta edelliseen vuoteen verrattuna (ks. "muutos lkm" sekä "muutos %"). Lähde: Tilastokeskus 2008a. Muutosluvut- ja prosentit laskettu Tilastokeskuksen väestötietojen perusteella. Taulukko kirjoittajan muotoilema.

5 VÄESTÖ VUONNA 2007 Vuoden 2007 viimeisenä päivänä Kuhmalahden väkiluku oli Tilastokeskuksen laskentojen mukaan 1076 henkilöä ja Pälkäneen 6970 henkilöä. Kuhmalahden osalta tämä tarkoittaa -2,5% muutosta väkiluvussa vuoteen 2006 verrattuna. Pälkäneellä suhteellinen väestönmuutos vuodesta 2006 vuoteen 2007 oli 1,1 %. Väestön sukupuoli- ja ikäjakaumissa on Kuhmalahden ja Pälkäneen välillä joitakin eroja. Kuhmalahdella miesten osuus on naisten osuutta suurempi. Pälkäneellä miehiä ja naisia on yhtä paljon. Kuhmalahdella työikäisiä (20-64-vuotiaita) on suhteessa hieman enemmän kuin Pälkäneellä. Lasten osuus väestöstä on Pälkäneellä suurempi kuin Kuhmalahdella. Sekä Kuhmalahden että Pälkäneen sukupuolijakaumat ovat verraten tasaiset. Myös molempien kuntien ikärakenne on verraten tavanomaisesti jakautunut. Sukupuoli- ja ikäjakauma on esitetty kunnittain taulukoissa 2 ja 3. Taulukko 2. KUHMALAHDEN VÄESTÖ Miehet Naiset Yhteensä % väestöstä % väestöstä 0-6 v. 30 2,8 33 3, v. 71 6,6 49 3, v. 22 2,0 14 1, v , , v. 62 5,8 65 6, v. 44 4,1 61 5,7 105 yli 85 v. 5 0,5 22 2,0 27 Yhteensä , , Lähde: Tilastokeskus 2008a. Muutosluvut ja -prosentit laskettu Tilastokeskuksen väestötietojen perusteella. Taulukko kirjoittajan muotoilema.

6 Taulukko 3. PÄLKÄNEEN VÄESTÖ Miehet Naiset Yhteensä % väestöstä % väestöstä 0-6 v , , v , , v , , v , , v , , v , ,5 559 yli 85 v. 47 0, ,0 189 Yhteensä , , Lähde: Tilastokeskus 2008a. Muutosluvut ja -prosentit laskettu Tilastokeskuksen väestötietojen perusteella. Taulukko kirjoittajan muotoilema. Sekä Kuhmalahdella että Pälkäneellä väestönmuutoksissa merkittävin osatekijä on muuttoliike. Molemmissa kunnissa luonnollinen väestönlisäys syntyvien määrä suhteessa kuolleiden määrään on negatiivinen. Kuhmalahdella negatiivinen nettomuutto (enemmän lähtijöitä kuin tulijoita) selittää yhdessä negatiivisen väestönlisäyksen kanssa kunnan väestön vähenemisen vuonna Pälkäneellä luonnollisen väestönlisäyksen negatiivisuus korvautuu positiivisella nettomuutolla. Pälkäneellä siis muuttoliike on se tekijä, joka on aiheuttanut väestönkasvun vuonna Kaikki väestönmuutostekijät Kuhmalahdella ja Pälkäneellä vuonna 2007 on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. KAIKKI VÄESTÖNMUUTOKSET VUONNA 2007 KUHMALAHTI PÄLKÄNE Elävänä syntyneet 5 60 Kuolleet Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen tulomuutto Kuntien välinen lähtömuutto Maahanmuutto 0 18 Maastamuutto 1 9 Kokonaisnettomuutto Väestönlisäys Lähde: Tilastokeskus 2008b.

7 Sekä Kuhmalahdella että Pälkäneellä täysi-ikäisen väestön koulutustaso on koko maan keskiarvoa matalampi. Kun koko maan täysi-ikäisestä väestöstä vuonna 2006 yhteensä 37,6% ei ollut mitään perusasteen jälkeistä tutkintoa, Kuhmalahdella vastaavan ryhmän osuus väestöstä oli 49,3% ja Pälkäneellä 44,2%. Väestön koulutustaso Kuhmalahdella, Pälkäneellä ja koko Suomessa on esitetty taulukoissa 5, 6 ja 7. Taulukon tiedot ovat vuoden 2006 koulutustasoa kuvaavia. Vuoden 2007 koulutustasoa kuvaavia tietoja ei tätä kirjoitettaessa ole vielä saatavilla. Taulukko 5. VÄESTÖN KOULUTUSTASO 2006 KUHMALAHTI KAIKKI MIEHET NAISET % täysiikäisistä 18 vuotta täyttänyt väestö , , ,8 Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa , , ,5 Keskiasteen tutkinto , , ,7 Alin korkea-asteen tutkinto , , ,4 Alempi korkeakouluasteen tutkinto 32 3, , ,5 Ylempi korkeakouluasteen tutkinto 21 2, ,7 7 33,3 Tutkijakoulutusasteen tutkinto - 0,0-0,0-0,0 Lähde: Tilastokeskus 2007a ja 2008a. Taulukko kirjoittajan muotoilema. Taulukko 6. VÄESTÖN KOULUTUSTASO 2006 PÄLKÄNE KAIKKI MIEHET NAISET % täysiikäisistä 18 vuotta täyttänyt väestö , ,2 Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa , , ,1 Keskiasteen tutkinto , , ,6 Alin korkea-asteen tutkinto , , ,3 Alempi korkeakouluasteen tutkinto 256 4, , ,8 Ylempi korkeakouluasteen tutkinto 228 4, , ,8 Tutkijakoulutusasteen tutkinto 17 0, ,4 3 17,6 Lähde: Tilastokeskus 2007a ja 2008a. Taulukko kirjoittajan muotoilema.

8 Taulukko7. VÄESTÖN KOULUTUSTASO 2006 KOKO MAA KAIKKI MIEHET NAISET % täysiikäisistä 18 vuotta täyttänyt väestö , ,6 Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa , , ,3 Keskiasteen tutkinto , , ,6 Alin korkea-asteen tutkinto , , ,1 Alempi korkeakouluasteen tutkinto , , ,0 Ylempi korkeakouluasteen tutkinto , , ,6 Tutkijakoulutusasteen tutkinto , , ,3 % täysi-ikäisistä = prosenttiosuus täysi-ikäisistä, jotka ovat suorittaneet tämän tutkinnon % ko tutkinnon = miesten/naisten prosenttiosuus ko. tutkinnon Lähde: Tilastokeskus 2007a ja 2008a. Taulukko kirjoittajan muotoilema. VÄESTÖENNUSTEET Väestöennusteilla kuvataan tiettyyn tulevaisuuden vuoteen ulottuvaa väkiluvun laskemista. Väestöennusteet tehdään mennyttä kehitystä kuvaavien laskelmien, väestörakennetietojen sekä tulevaisuuden kehityksen suuntaa kuvaavien arvioiden pohjalta. Väestöennusteet eivät siten ole tavoitteita tai suunnitelmia. Ne ovat ennusteita todennäköisestä kehityksestä. Väestöennusteen tarkkuuteen vaikuttavat muun muassa väestön määrä, ikärakenne ja ennustekauden pituus. Karkeasti ottaen: mitä pienempi väestö, sitä epätarkempi ennuste; ja mitä pidemmälle ennustetaan, sitä epävarmempi on ennusteen tulos. Yleensä väestöennusteet ovat kuitenkin suhteellisen tarkkoja noin 5-10 vuoden aikajaksoilla. Väestöennusteen mukaan Kuhmalahden asukasluku pienenee vuoteen Sen jälkeen väkiluku alkaa hitaasti kasvaa, ja palaa vuoden 2007 tasolle vuonna Kuhmalahden muutoksissa on kyse todella pienistä lukemista, ja esimerkiksi yhden perheen muuttopäätökset voivat vaikuttaa niihin selvästi. Pälkäneellä väestön ennustetaan kasvavan nykyisestä selvästi. Väestön määrä kasvaa noin prosentin vuosivauhtia aina noin vuoteen 2020 saakka, jonka jälkeen kasvu hidastuu vähitellen. Ennusteen mukaan Pälkäneen väestö kasvaa noin tuhannella hengellä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Ennustettu väestönmuutos on esitetty kunnittain taulukossa 8.

9 Taulukko 8. ENNUSTETTU VÄESTÖNMUUTOS KUHMALAHTI PALKÄNE vuosi lkm muutos lkm muutos % vuosi lkm muutos lkm muutos % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,4 *Taulukossa käytetään koko aikajaksolla voimaan tullutta kuntajakoa. Tässä taulukossa "muutos" merkitsee muutosta edelliseen vuoteen verrattuna (ks. "muutos lkm" sekä "muutos %"). Lähde: Tilastokeskus 2007b.

10 Väestöennustetta voidaan tarkastella myös ikäluokittain. Ennusteen mukaan Kuhmalahdella lasten ja nuorten osuus väestöstä tulee pienentymään hieman. Työikäisen väestön ( vuotiaat) osuus sen sijaan pienenee merkittävästi jo vuoteen 2020 mennessä. Vanhusväestön osuus kasvaa, merkittävin muutos tapahtuu vuotiaiden ryhmässä. Pälkäneellä lasten- ja nuorten määrässä on ennusteen mukaan hienoista laskua, joskin se on vielä Kuhmalahdenkin muutosta pienempää. Samoin kuin Kuhmalahdella, myös Pälkäneellä työikäisen väestön määrä pienenee selvästi jo seuraavan 12 vuoden kuluessa. Pälkäneellä vanhusten suhteellinen osuus väestöstä kasvaa verraten vähän. Väestöennusteet ikäluokittain on esitetty taulukoissa 9 ja 10. Taulukko 9. VÄESTÖENNUSTE IKÄLUOKITTAIN KUHMALAHTI 0-6 vuotiaat 7-16 vuotiaat vuotiaat vuotiaat VUOSI % % % % , ,6 38 3, , , ,7 31 2, , , ,2 31 2, , , ,3 29 2, , , ,4 30 2, , , ,1 31 2, , , ,0 30 2, , vuotiaat vuotiaat yli 85 vuotiaat Ikäluokat yhteensä VUOSI % % % ,5 93 8,5 37 3, ,4 89 8,2 46 4, ,1 88 8,0 41 3, , ,3 47 4, , ,1 43 3, , ,0 66 5, , ,2 82 7, =lukumäärä, %=ikäryhmään kuuluvien ennustettu osuus ko. vuoden väestöstä Lähde: Tilastokeskus 2007b.

11 Taulukko 10. VÄESTÖENNUSTE IKÄLUOKITTAIN PÄLKÄNE 0-6 vuotiaat 7-16 vuotiaat vuotiaat vuotiaat VUOSI % % % % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , vuotiaat vuotiaat yli 85 vuotiaat Ikäluokat yhteensä VUOSI % % % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , =lukumäärä, %=ikäryhmään kuuluvien ennustettu osuus ko. vuoden väestöstä Lähde: Tilastokeskus 2007b. LÄHTEET Huovari, J. & R. Volk (2004). Ikääntyminen ja maaseudun työmarkkinat. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen raportteja N:o 190. PTT, Helsinki. Parkkinen, P. (2002). Suomen ja muiden unionimaiden väestön ikärakenne vuoteen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Helsinki. Pirkanmaan liitto (2008). Väestö-, elinkeino- ja työvoimasuunnittelu aluekehitystyön perustana. Luettu Saatavana: Tilastokeskus (2007a). Väestön koulutusrakenne StatFin-tietokanta. Päivitetty Saatavana: Tilastokeskus (2007b). Väestöennuste iän ja sukupuolen mukaan alueittain. StatFin-tietokanta. Päivitetty Saatavana: Tilastokeskus (2008a). Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain. StatFin-tietokanta. Päivitetty Saatavana: Tilastokeskus (2008b). Kaikki väestön muutokset alueittain StatFin-tietokanta. Päivitetty Saatavana: Tuononen, M. (2005). Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa. Hyvinvointikatsaus 4/2005. Työ- ja elinkeinoministeriö (2008). Kansallinen alueiden kehittäminen. Päivitetty Saatavana: Wallenius, T. & M. Hjelt (2005). Uhasta mahdollisuudeksi? Väestön ikärakenteen muutokset ja sen seuraamukset Suomen elinkeino-, teknologia- ja innovaatiopolitiikalle. Kauppa- ja teollisuusministeriön ennakointifoorumi. Luettavissa:

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN

Lisätiedot

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015 Väestökatsaus Heinäkuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun lopussa 183975, jossa kasvua vuodenvaihteesta 151 henkeä. Elävänä syntyneet 1 159 Kuolleet 1 038 Syntyneiden enemmyys 121 Kuntien välinen

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Väestökatsaus. Toukokuu 2015

Väestökatsaus. Toukokuu 2015 Väestökatsaus Toukokuu 2015 Väestönmuutokset tammi-toukokuussa 2015 Elävänä syntyneet 810 Kuolleet 767 Syntyneiden enemmyys 43 Kuntien välinen tulomuutto 3 580 Kuntien välinen lähtömuutto 3 757 Kuntien

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste

Lisätiedot

Väestökatsaus. Huhtikuu Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016

Väestökatsaus. Huhtikuu Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016 Väestökatsaus Huhtikuu 2016 Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016 Väkiluku kasvoi tai oli ennallaan 95 kunnassa (vihreä) ja väheni 218 kunnassa (punainen). Oulu 426 Väestö jatkaa keskittymistään

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

VÄESTÖENNUSTE

VÄESTÖENNUSTE VÄESTÖENNUSTE 2012-2040 KEHITTÄMIS- JA RAHOITUSOSASTO/ Kaupunki- ja taloussuunnittelu 10 / 2012 Alkusanat Tilastokeskus on julkaissut väestöennusteen joka kolmas vuosi. Tilastokeskuksen väestöennusteet

Lisätiedot

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016 Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa 2016 Sinisissä kunnissa (88 kpl) väestö kasvoi tai oli ennallaan, punaisissa (225 kpl) väheni. Kahdeksan suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-elokuussa

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 949 Muutos 10 kk -761 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku lokakuun lopussa oli 173 949. Kymmenen kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Väestökatsaus. Lokakuu 2015

Väestökatsaus. Lokakuu 2015 Väestökatsaus Lokakuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli lokakuun lopussa 185 747, jossa oli kasvua vuodenvaihteesta 1 923 henkeä. Elävänä syntyneet 1 634 Kuolleet 1 467 Syntyneiden enemmyys 167 Kuntien välinen

Lisätiedot

Väestökatsaus. Maaliskuu Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen

Väestökatsaus. Maaliskuu Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen Väestökatsaus Maaliskuu 2016 Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen Turun väkiluku kasvoi tammi-maaliskuussa 122 hengellä Turku tammi-maaliskuu 2016 Elävänä syntyneet 427 Kuolleet 477 Syntyneiden enemmyys

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 4.6.2014 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 103 364. Vuodessa väestömäärä

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos. Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus Väestöennustekuviot perustuvat Tilastokeskuksen viimeisimpään väestöennusteeseen vuodelta 2012 http://tilastokeskus.fi/til/vaenn/index.html Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-syyskuussa 2016 Helsinki 6 301 Vantaa 3 565 Espoo 3 414 Tampere 2 714 Oulu 1 592 Turku 1 483 Jyväskylä 1 321 Kuopio 912 Lahti 520 Sipoo 425....

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Vantaan kaupunki A 5 : 2008 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2008-2040 Suuralueiden ennuste 2008-2018 A5:2008 ISBN 978-952-443-259-7 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

Väestökatsaus. Joulukuu 2015

Väestökatsaus. Joulukuu 2015 Väestökatsaus Joulukuu 2015 Turun väestökatsaus joulukuu 2015 Turun ennakkoväkiluku 2015 oli 185 810, lisäys edellisvuodesta 1986. Kuuden suurimman kaupungin vertailussa Turun väestönkasvu oli edelleen

Lisätiedot

AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 2012. Saku Vähäsantanen ja Tia Kemppainen

AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 2012. Saku Vähäsantanen ja Tia Kemppainen Satakuntaliitto AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 2012 Saku Vähäsantanen ja Tia Kemppainen Raportin tiedot löytyvät myös osoitteesta www.satamittari.fi Aikuiskoulutuksen toimintaympäristö

Lisätiedot

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Tilastokeskuspäivä 4.11.2008 Yliaktuaari Markus Rapo, Tilastokeskus Esityksessäni! Hieman historiaa! Miksi ennusteita laaditaan! Tilastokeskuksen väestöennusteen

Lisätiedot

Joensuun kaupunki VÄESTÖ. Väestö vuoden alussa Vuosi Väestön Vuosi Väestön Muutos ed. vuodesta. Määrä %

Joensuun kaupunki VÄESTÖ. Väestö vuoden alussa Vuosi Väestön Vuosi Väestön Muutos ed. vuodesta. Määrä % Joensuun kaupunki VÄESTÖ Väestö vuoden alussa 1850-2016 Vuosi Väestön Vuosi Väestön Muutos ed. vuodesta määrä määrä Määrä % 1850 284 1998 50 980 223 0,4 1900 2 984 1999 51 113 133 0,3 1910 4 789 2000 51

Lisätiedot

Joensuun kaupunki VÄESTÖ. Väestö vuoden alussa Vuosi Väestön Vuosi Väestön Muutos ed. vuodesta. Määrä %

Joensuun kaupunki VÄESTÖ. Väestö vuoden alussa Vuosi Väestön Vuosi Väestön Muutos ed. vuodesta. Määrä % henkilöä Joensuun kaupunki VÄESTÖ Väestö vuoden alussa 1850-2017 Vuosi Väestön Vuosi Väestön Muutos ed. vuodesta määrä määrä Määrä % 1850 284 2001 51 758 244 0,5 1900 2 984 2002 52 140 382 0,7 1910 4 789

Lisätiedot

Joensuun kaupunki VÄESTÖ. Väestö vuoden alussa Vuosi Väestön Vuosi Väestön Muutos ed. vuodesta. Määrä %

Joensuun kaupunki VÄESTÖ. Väestö vuoden alussa Vuosi Väestön Vuosi Väestön Muutos ed. vuodesta. Määrä % Joensuun kaupunki VÄESTÖ Väestö vuoden alussa 1850-2015 Vuosi Väestön Vuosi Väestön Muutos ed. vuodesta määrä määrä Määrä % 1850 284 1998 50 980 223 0,4 1900 2 984 1999 51 113 133 0,3 1910 4 789 2000 51

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS SISÄLTÖ KEHITYS 1980-2013... 1 Kuntien välinen muuttoliike... 4 Luonnollinen väestönlisäys... 7 Siirtolaisuus... 8 RAKENNE... 9 ENNUSTE 2014-2040... 11 LLINEN HUOLTOSUHDE... 13 N

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 % 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 3 275 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,3 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 58,1 % Virolahti. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt:

Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt: Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt: Nordregion väestönmuutosten kohtaamisen käsikirja DEMO-verkoston hyvät käytännöt Projektipäällikkö Ruusu Tuusa DEMO-ikärakenneverkosto http://www.demoverkosto.fi/ Kouvola

Lisätiedot

Hamina. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,4 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,3 %

Hamina. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,4 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,3 % Hamina 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 20 654 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,4 % Hamina. 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 59,3 % VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 henkilöä Irja Henriksson 10.8.2016 Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 Lahden ja Nastolan yhdistyttyä viime vuodenvaihteessa tuli uudesta Lahdesta Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 %

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 % Miehikkälä 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 2 038 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -12,5 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 55,6 % Miehikkälä. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Väestön muutos oli 228 henkeä (ennakkotieto)

Väestön muutos oli 228 henkeä (ennakkotieto) YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2016 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen mukaani 17 294. Asukasmäärä kasvoi edellisvuodesta 228 henkilöä eli 1,3 %. Muuttoliike

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 TILASTOKATSAUS 4 / 2011 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Irja Henriksson 27.6.2011 VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Väkiluku kasvoi 0,7 % Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli

Lisätiedot

AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 11.12.2012

AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 11.12.2012 Satakuntaliitto www.satakuntaliitto.fi/aisa Satamittari www.satamittari.fi AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 11.12.2012 Saku Vähäsantanen ja Tia Kemppainen Tämä toimintaympäristökuvaus

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina 1940-2005 Väestöllä tarkoitetaan yleensä kaikkia jonkin alueen, kuten maapallon, maanosan, valtion, läänin, kunnan tai kylän asukkaita. Suomen väestöön

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ. Koko kaupungin ennuste Osa-alue-ennuste

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ. Koko kaupungin ennuste Osa-alue-ennuste VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ Koko kaupungin ennuste 2016-2040 Osa-alue-ennuste 2016-2025 Julkaisija Kannen kuva: Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Sakari Manninen, Vantaan kaupungin

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2013

Väestön koulutusrakenne 2013 Koulutus 2014 Väestön koulutusrakenne 2013 Nuoret naiset korkeasti koulutettuja, Uudellamaalla asuu koulutetuin väestö Vuoden 2013 loppuun mennessä 3 164 095 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut

Lisätiedot

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väestö GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väkiluku maailmassa elää tällä hetkellä yli 7 mrd ihmistä Population clock väestön määrään ja muutoksiin vaikuttavat luonnolliset väestönmuutostekijät

Lisätiedot

Turun väestökatsaus maaliskuu 2017

Turun väestökatsaus maaliskuu 2017 Turun väestökatsaus maaliskuu 2017 Tilastokeskuksen tietojärjestelmämuutosten vuoksi maaliskuun väestönmuutostiedot viivästyivät runsaalla kuukaudella. Huhtikuun tilastot valmistuvat 16.6., toukokuun 22.6.

Lisätiedot

Kokkolan seudun koko kuva

Kokkolan seudun koko kuva Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/215 [1] SYNTYNEET Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Turun väestökatsaus helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun väestökatsaus helmikuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Tällä dialla on Turun vahvistettuja väkilukutietoja; muilla sivuilla tammihelmikuun ennakkotietoja

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Tietoa akavalaisista Kainuussa

Tietoa akavalaisista Kainuussa Tietoa akavalaisista Kainuussa 7.5.05 Risto Kauppinen Tulevaisuusfoorumi Sotkamo Työttömät*, Kainuu 0 05, lkm. 0 05, Kainuu 0/ 05/ Perusaste 79-0 -5, Keskiaste 0 9 5,0 Alin korkea-aste 0 5 - -, Korkeasti

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Pyhtää. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) 0,8 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,9 %

Pyhtää. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) 0,8 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,9 % Pyhtää 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 5 334 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) 0,8 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 59,9 % Pyhtää. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.6.2015 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 103 754. Kaupungin

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Väestötietoja koulu- ja päiväkotiratkaisujen pohjaksi. Kunnanhallitus

Väestötietoja koulu- ja päiväkotiratkaisujen pohjaksi. Kunnanhallitus Väestötietoja koulu- ja päiväkotiratkaisujen pohjaksi Kunnanhallitus 27.2.217 14 Tohmajärvi-Värtsilä väkiluku 188-215 12 1 8 6 4 2 188 189 19 191 192 193 194 195 196 197 1975 1985 1995 25 215 Tohmajärvi

Lisätiedot

Tutkimuksia muuttoliikettä selittävistä tekijöistä ja työvoiman alueellisesta keskittymisestä 1

Tutkimuksia muuttoliikettä selittävistä tekijöistä ja työvoiman alueellisesta keskittymisestä 1 Kansantaloudellinen aikakauskirja 99. vsk. 4/2003 VÄITÖKSIÄ Tutkimuksia muuttoliikettä selittävistä tekijöistä ja työvoiman alueellisesta keskittymisestä 1 Mika Haapanen KTT, tutkija Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Työllisyydestä, koulutuksesta ja vuokrista

Työllisyydestä, koulutuksesta ja vuokrista Työllisyydestä, koulutuksesta ja vuokrista Työllisyysaste koulutusasteittain Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuus 25-39-vuotiaista Uudenmaan ja muun Suomen kehityksen eroja Toimeentulotuen

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2014

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2014 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/214 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/214 Katsaus kaupungin ja seudun kehitykseen 213 [2] Syntyneet Tämän vuoden tammikuun aikana on syntynyt

Lisätiedot

Katoavat työpaikat. Pekka Myrskylä

Katoavat työpaikat. Pekka Myrskylä Katoavat työpaikat Pekka Myrskylä 13-14.06.2017 Työpaikkamuutos 1987-2014 1987 % 2014 % Erotus Uudenmaan maakunta 675242 29,1 771293 33,9 96051 14,2 Pohjois-Pohjanmaan maakunt 142326 6,1 155246 6,8 12920

Lisätiedot

Väestönmuutos Pohjolassa

Väestönmuutos Pohjolassa Väestönmuutos Pohjolassa Urbaanimpi ja vanheneva väestö (?) Photo: Johanna Roto Johanna Roto 130 125 120 115 110 105 100 EU28 Denmark Finland Sweden Iceland Norway Norden Väestönmuutos 1990-2014 Indeksi

Lisätiedot

MUUTAMA HUOMIO LASKELMISTA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA VÄESTÖNKASVUA

MUUTAMA HUOMIO LASKELMISTA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA VÄESTÖNKASVUA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA Tilastokeskus laatii noin kolme vuoden välein ns. trendilaskelman. Laskelmassa arvioidaan väestönkehitystä noin 30 vuotta eteenpäin. Tuoreimman

Lisätiedot

Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia

Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia avaukset Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia Kalle elo Seuraavien noin 20 vuoden aikana Suomessa on odotettavissa väestön nopea ikääntyminen, sillä sotien jälkeen syntyneet ikäluokat

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.

Lisätiedot

3 Maakunta: Väkiluku , väestönmuutokset Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön

3 Maakunta: Väkiluku , väestönmuutokset Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön 3 Maakunta: Väkiluku 1990-2025, väestönmuutokset 1990-2015 4 Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön ikärakenne, väestöllinen huoltosuhde, väkiluku kunnittain

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Uutta ARTTU2-ohjelmasta. Väestörakenne ja -kehitys ARTTU2-tutkimuskunnissa ARTTU2-TUTKIMUSOHJELMAN JULKAISUSARJA NRO 2/2017

Uutta ARTTU2-ohjelmasta. Väestörakenne ja -kehitys ARTTU2-tutkimuskunnissa ARTTU2-TUTKIMUSOHJELMAN JULKAISUSARJA NRO 2/2017 Uutta ARTTU2-ohjelmasta ARTTU2-TUTKIMUSOHJELMAN JULKAISUSARJA NRO 2/2017 Tutkimusohjelma Forskningsprogrammet Väestörakenne ja -kehitys ARTTU2-tutkimuskunnissa Heikki Miettinen ja Outi Moilala, FCG Konsultointi

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Kunnan väestöennustemalli

Kunnan väestöennustemalli Kunnan väestöennustemalli VENNI kuntasuunnittelun työkaluna 2009 Tieto Corporation Markku Koskela Tieto Finland Oy markku.koskela@tieto.com Kunnan väestöennustemalli VENNI Venni on tilastokuutioilla toteutettu

Lisätiedot

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2011

Väestön koulutusrakenne 2011 Koulutus 2012 Väestön koulutusrakenne 2011 35 44-vuotiaat olivat parhaiten koulutettuja vuonna 2011 Vuoden 2011 loppuun mennessä 3 056 000 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut tutkinnon lukiokoulutuksessa,

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin kahtena

Lisätiedot

Kuopion väestö Tilastotiedote 6/2015

Kuopion väestö Tilastotiedote 6/2015 Kuopion väestö 2015 - Tilastotiedote 6/2015 Kuopion virallinen väkiluku Kuopion virallinen väkiluku vuodenvaihteessa 2014/2015 oli 111 289, johon sisältyy 3746 maaninkalaista. Vuonna 2014 Kuopion ja Maaningan

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 15/216 [1] Syntyneet Vuonna 216 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.

Lisätiedot

VÄESTÖENNUSTE 2015-2040

VÄESTÖENNUSTE 2015-2040 VÄESTÖENNUSTE 2015-2040 KEHITTÄMIS- JA TALOUSOSASTO/ Kehittämispalvelut 1 / 2016 Alkusanat Tilastokeskus on julkaissut väestöennusteen joka kolmas vuosi. Tilastokeskuksen väestöennusteet perustuvat havaintoihin

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011 MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI VTT, Timo Aro 27.1.2011 Suomi repeytyy!!!: - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla

Lisätiedot

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Pekka Vuori, tilastot ja tietopalvelu Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Väkiluvun muutos alueittain Helsingin seudulla (14 kuntaa) 1995 2008* 20 000 18 000 16 000

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2016

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2016 henkilöä Irja Henriksson 31.5.2017 Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2016 on Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2016 lopussa 119 452. Vuoden aikana kaupungin väestö kasvoi

Lisätiedot