Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina

Transkriptio

1 Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina Väestöllä tarkoitetaan yleensä kaikkia jonkin alueen, kuten maapallon, maanosan, valtion, läänin, kunnan tai kylän asukkaita. Suomen väestöön kuuluvat henkilöt, synnyinmaasta tai kansallisuudesta riippumatta. Sen sijaan ulkomailla vakituisesti asuvat Suomen kansalaiset eivät lukeudu Suomen väestöön. Suomessa väestötilastoinnin juuret ulottuvat 1700-luvun alkupuolelle luvun jälkipuoliskolle saakka väestötutkimuksessa käytetyt väestön määrää ja rakennetta sekä väestönmuutoksia koskevat tiedot saatiin lähes yksinomaan väestötilastoista. Nykyisin tutkimuksissa käytetään paljon muunkin tyyppisiä aineistoja. Niistä tärkeimpiä ovat haastattelu- ja kyselytutkimusaineistot sekä erilaisista rekisteri-, väestölaskenta-, haastattelu- ja kyselytutkimusaineistoista yhdistämällä muodostetut aineistot. Väestönmuutostilastot, väestölaskennat ja rekisteriaineistot ovat arvokkaita väestötutkimuksen aineistoja.

2 Väestörakenteen kehitys Suomen väestö on kasvanut tarkasteltavan ajanjakson aikana 3.7 miljardista (1940) 5.2 miljardiin (v. 2000). Kasvuvauhti on kuitenkin hidastunut arvosta 1 %/v (v. 1950) arvoon 0.4%/v (2005) (Kuva 1). Väestön kasvuun on vaikuttanut ihmisten yleisen terveydentilan kohoaminen, mikä on lisännyt vanhusten määrää huolimatta siitä että syntyvyys on pienentynyt. Väestön määrän kasvuun vaikuttaa myös hieman ulkomaalaisten lisääntynyt Suomeen muutto. Jos väestön kasvun ja rakenteen muutoksia seurattaisiin vuositasolla näkyisi väestönmäärässä tapahtunut pieni muutos 1970-luvulla, johtuen Ruotsiin tapahtuneesta muuttoaallosta. 1,2 Väestönkasvu Väestönkasvu % 1 0,8 0,6 0,4 0, Vuosi Kuva 1. Väestönkasvu vuosina

3 Väestörakenteen kehitystä voidaan tarkastella ikärakenteen, sukupuolen, tai kansalaisuuden valossa. Muitakin tarkasteluperusteita on kuten varakkuusaste, kaupunkilaistuminen, suuret tapahtumat kuten toinen maailmansota. Taulukko 1 esittää ikäluokkien mukaisen väestörakenteen kehityksen : Taulukko 1. Väestörakenteen kehitys ikäluokittain (1000 henkeä kohti) vuosina Ikäluokka/vuosi > Havaitaan, että lasten (0-14 v) suhteellinen määrä on vähentynyt viimeisen 40 v. aikana ja samalla vanhusten (yli 65 v.) määrä on kasvanut. Syntyvyys Väestörakenteeseen vaikuttaa syntyvyys, kuolleisuus ja muuttoliike. Muuttoliike voi olla kaksisuuntaista: ulkomaalaisia

4 muuttaa Suomeen pysyvästi tulemalla suomenkansalaisiksi tai asumaan täällä vakinaisesti tai että Suomalaisia muuttaa ulkomaille pysyvästi kuten tapahtui suuren Ruotsiin muuton aikana 1970-luvulla. Syntyvyyttä voidaan tarkastella esimerkiksi syntyvien lasten määrällä per vuosi, tai kuinka monta lasta syntyy tuhatta naista kohti vuodessa. Nykyisin käytetään ns. hedelmällisyysindeksiä eli lukua joka kertoo kuinka monta lasta yksi nainen synnyttää elinikänsä aikana. Tässä työssä käytetään tätä mittaria. Kuvassa 2 on piirretty hedelmällisyysindeksi tarkastelujaksolle Kokonaishedelmällisyysluku Lastenmäärä naista kohti 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0, Vuosi

5 Kuva 2. Lastenmäärä naista kohden vuosina Havaitaan, että jatkosotavuosina , sekä sitä seuranneina vuosina syntyvyys kasvoi erittäin nopeasti minkä jälkeen syntyvyys alkoi pienentyä. Pienentyminen jatkui aina vuoteen 1973 asti kunnes käyrä tasoittuu. Tällä hetkellä, viimeisen 5 vuoden aikana syntyvyys on hieman kasvanut. Syntyvyyden rajuun laskuun vuosina vaikutti usea asia, joista tärkeimpiä ovat syntyvyyden säännöstely, synnyttävien äitien synnyttämisvuosien suurentunut kirjo. Kuolleisuus Väestön absoluuttiseen määrään vaikuttaa myös kuolleisuus ja sen kehitys. Kuolleisuus luvuissa käytetään erilaisia käsitteitä kuten kuolleisuus 1000 henkilöä kohti, eliniän odotearvo, keskiikä. Kuolleisuutta voidaan tarkastella myös ikärakenteen kannalta jolloin tarkastellaan kuolleisuutta esimerkiksi iän tai ikävuosien (esimerkiksi ikäisten ihmisten kuolleisuus). Myös sukupuolella on merkitystä, miesten kuolleisuusindeksin ollessa suurempi kuin naisten koko tarkasteluajanjakson aikana.

6 Tarkasteluajanjaksolla kuolleisuus on selkeästi laskenut ja kääntäen eliniän odote on kasvanut. (Kuva 3) Ikäryhmissä on kuitenkin eroja. Jatkosodan loppuvaiheessa kuolleisuus ylitti selkeästi pitkän ajan keskiarvon. Kuolleisuus Kuolleisuus (hlö/1000) Vuosi Kuva 3. Kuolleisuus vuosina 1942, 1962, 1983 ja 2003.

7 Viitteitä: Työssäni käytin kolmea lähdeteosta: (i) Vehvilä-Castrenin v ilmestynyt Suomen historian oppikirja (WSOY), Suomen väestö-kirja (Gaudeamus) vuodelta 2007 sekä Tilastokeskuksen www-sivut ( Vaikeudet: Tehtävääni vaikeutti se, että kirjojen taulukot eivät yleensä olleet samassa muodossa. Eräät tiedot oli laskettu tuhatta ihmistä kohti, kun taas eräät tiedot olivat vuosittaisia kokonaisarvoja. Myös käsitteiden terminologia on muuttunut, ennen puhuttiin syntyvyydestä kun taas tänä päivänä puhutaan hedelmällisyysluvusta tai indeksistä. Jotta väestörakenteessa tapahtuneita muutoksia pystytään vertailemaan keskenään tarkastelujaksolla olen laskenut jotkut taulukkotiedot uudelleen. Näissä laskuissa käytin Excel-taulukkolaskentaohjelmaa sekä sen grafiikkaominaisuuksia.