TUTKIMUSRAPORTTI POTILASTIETOJEN LAADUN JA YHTENÄISYYDEN TUTKIMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUTKIMUSRAPORTTI POTILASTIETOJEN LAADUN JA YHTENÄISYYDEN TUTKIMUS"

Transkriptio

1 1 TUTKIMUSRAPORTTI PÄÄTÖKSENTUKIHANKE EBMeDS Evidence Based Medicine Decision Support Diaarinumero 2213/31/06 SUOMALAINEN LÄÄKÄRISEURA DUODECIM KYMENLAAKSON SAIRAANHOITOPIIRI KOTKAN TERVEYSKESKUS KOUVOLAN SEUDUN KANSANTERVEYSTYÖN KY POTILASTIETOJEN LAADUN JA YHTENÄISYYDEN TUTKIMUS Leila Seuna Yhteistyöylilääkäri Eija Javanainen Kehittämispäällikkö Kymenlaakson sairaanhoitopiirin kehittämiskeskus/johto

2 2 TIIVISTELMÄ Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa potilastiedon kirjaamista diabetes mellitus - potilailla Kymenlaakson sairaanhoitopiirin keskussairaalassa ja Kotkan terveyskeskuksessa. Lisäksi tarkoituksena oli vertailla kirjattuja tietoja kummassakin organisaatiossa samojen potilaiden kohdalla. Effica -potilastietojärjestelmästä poimittiin kyseisten potilaiden diagnoosi- ja lääkitysmerkinnät, joista tutkittiin, olivatko merkinnät tehty vapaasti kirjoittamalla vai käyttäen esim diagnoosien kohdalla ICD10 koodausta. Aineiston analyysissä käytettiin sisällön analyysiä. Potilastietojärjestelmään tallennetun tiedon laadulla on erittäin suuri merkitys, kun otetaan käyttöön päätöksentukijärjestelmiä. Toimiakseen terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena järjestelmä poimii erilaisia koodattuja tietoja (esim. diagnoosi, lääkitys, laboratoriovastaukset) potilastietojärjestelmästä. Jos tietoja ei ole tallennettu oikein, koodattuna, voi päätöksentuki tehdä puutteellisten tietojen takia tehdä virheellisiä tai puutteellisia tulkintoja, jotka voivat vaarantaa potilasturvallisuutta. Kummassakin organisaatiossa tehtiin diagnoosimerkintöjä kiitettävästi, mutta vain puolet diagnooseista oli haettu koodaushaun kautta. Koodaamattomien diagnoosien joukossa oli useita merkittäviä pitkäaikaisdiagnooseja. Koodattuja lääkkeitä (haettu elektronisen Pharmaca Fennican kautta) keskussairaalassa oli 81% ja terveyskeskuksessa 94% eli huomattava osa kaikista lääkemerkinnöistä. Koodaamattomien lääkkeiden joukossa oli useita pysyviä lääkkeitä. Koodaamattomia diagnooseja tai lääkkeitä päätöksentukijärjestelmä ei voi hyödyntää. Tutkimusajankohtana Effican käyttöönotto oli vasta takana ja yhteisesti sovitut kirjaamisen toimintamallit eivät olleet vielä kaikilla käytössä. Päätöksentuen antama hyöty ei välttämättä nykyisillä toimintamalleilla ole oikea-aikaista potilaan hoidon kannalta. Kirjaamisen toimintamallien omaksuminen jokapäiväiseksi käytännöksi olisi tärkeää, koska onnistuakseen päätöksentuki vaati koodattua tietoa. Terveydenhuollon tietojärjestelmien käytettävyyttä on kehitettävä niin, että se tukee potilaan hoidon sujuvaa kirjaamista ja ottaa huomioon terveydenhuollon eri ammattiryhmien vaatimukset.

3 3 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ...2 SISÄLLYS TUTKIMUKSEN TAUSTA JA TARKOITUS AINEISTO JA MENETELMÄT TULOKSET Potilastiedot Diagnoosimerkinnät Lääkemerkinnät TUTKIMUKSEN POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimuksen luotettavuus Pohdinta ja päätelmät Diagnoosimerkinnät Lääkemerkinnät Yhteenveto...15 LIITE 1. Effican sisältämiä Suomessa käytössä olevia termistöjä...16 Kirjallisuutta...18

4 4 1. TUTKIMUKSEN TAUSTA JA TARKOITUS Suomalainen Lääkäriseura Duodecimin hallinnoimassa päätöksentuen hankekokonaisuudessa tutkitaan ja kehitetään päätöksenteon tukijärjestelmää lääkärien ja hoitohenkilökunnan käyttöön sekä Kymenlaakson että Pohjois-Savon sairaanhoitopiireissä [1]. Komulainen J., Kunnamo I. mukaan päätöksenteon tukijärjestelmän tehtävänä on varoittaa lääkkeiden yhteisvaikutuksista, tarkistaa lääkeannokset potilaan taustatietoja hyödyntäen, ehdottaa näyttöön perustuvia hoitoja ja tutkimuksia sekä hakea automaattisesti tarvittavat tiedot näytölle, lähetteisiin ja lausuntoihin. Potilasta hoitava ammattilainen hyödyntää päätöksenteon tukea esimerkiksi suunnitellessaan potilaansa tutkimista ja hoitoa, arvioidessaan erilaisia riskejä, laatiessaan lääkemääräystä, päättäessään jatkohoidosta tai laatiessaan lähetteitä ja lausuntoja [2]. Potilaan sairautta, tutkimuksia ja hoitoa kuvaavan tiedon kirjaaminen rakenteisessa muodossa mahdollistaa kliinistä päätöksentekoa tukevien työkalujen liittämisen potilaskertomukseen [2]. Potilastietojärjestelmään kirjatun tiedon on oltava rakenteisessa muodossa yhteisiä kansallisia ydintietoja noudattaen, jotta päätöksentuesta saadaan paras hyöty potilaan hoidossa. Kansalliset luokitukset ja koodistot ovat Stakesin palvelimella kaikkien terveydenhuollon organisaatioiden käytettävissä [3]. Effica potilastietojärjestelmän sisältämiä luokituksia ovat: ICD-10, ICPC, HL 7, DRG, toimenpideluokitus, ATC, radiologian tutkimus- ja toimenpidenimikkeistö, laboratoriotutkimusnimikkeistö (Liite 1) [4]. Tietokoneavusteinen päätöksentuki ja muistutteet ovat tehokkaita keinoja viedä tutkittua tietoa käytäntöön [5,6]. Tietojärjestelmien helppokäyttöisyys on keskeinen ominaisuus uusien toimintatapojen ja päätöksentukijärjestelmänkin käyttöönotossa [7]. Helppokäyttöisyys merkitsee paljon alussa, mutta pidemmällä tähtäimellä tärkeintä on hyötynäkökulma [8]. Tässä pilottihankkeessa tutkimuksen tavoitteena oli tutkia ja arvioida, millainen on päätöksentukipalvelun käyttöönsä saama potilastiedon laatu. Kyseessä oli Kymenlaakson sairaanhoitopiirin keskussairaalan (Kymshp ks) ja Kotkan terveyskeskuksen (Kotkan tk) organisaatioissa suoritettu potilastietojen laadun tutkimus. Siinä poimittiin satunnaisotannalla rajattu määrä potilaita ja selvitettiin heistä organisaatioiden sähköiseen potilaskertomukseen kirjattujen tietosisältöjen vastaavuutta sekä tietojen sisällön että tietojen muodon osalta. Tiedon laadun tutkiminen keskittyi päätöksentukijärjestelmän toiminnassaan tarvitsemiensa keskeisten tietojen eli potilaan diagnoosien ja lääkitystietojen tutkimiseen ja arviointiin. Tutkimustulosten (laboratoriotulosten) analyysiä ei tehty, sillä Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä ja Kotkan terveyskeskuksessa laboratoriojärjestelmä (Multilab) on yhteinen ja tutkimustulokset ovat päätöksentuen käytettävissä yhteneväisinä. On erityisen tärkeää potilasturvallisuuden kannalta, että lääkitystiedot ovat ajantasaiset ja löytyvät potilaan lääkelehdeltä. Päätöksentuki ei voi tuottaa oikeaa tietoa, jos diagnoosi- ja lääkitystiedot ovat puutteelliset tai virheelliset, ja tällöin voi syntyä vaaratilanteita potilaiden hoidossa [5].

5 5 Satunnaisesti valittujen potilaiden tiedoista tutkittiin, minkä verran kullekin potilaalle on tallennettu tutkimuksen kohteena olevia tietoja ja missä muodossa tiedot ovat. Tietojen vastaavuutta selvitettiin vertaamalla alueelliseen sähköiseen potilaskertomukseen tallennettuja tietoja Kotkan terveyskeskuksen ja Kymenlaakson sairaanhoitopiirin Efficassa. Tietojen laadun tutkiminen edistää pilotoitavan päätöksentuen ja kirjaamisen toimintamallien kehittämistä. 2. AINEISTO JA MENETELMÄT Effica potilastietojärjestelmä otettiin käyttöön Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä kertomuksen osalta Potilashallinnon osalta käyttöönotto oli Tässä käyttöönotossa otettiin tuotantoon diagnoosi- ja lääkelehti koodausmahdollisuuksineen. Kotkan terveyskeskuksessa Effica potilastietojärjestelmä otettiin käyttöön kokonaisuudessaan Keskussairaala Terveyskeskus Elektroninen alueellinen potilastietojärjestelmä Effica Elektroninen alueellinen potilastietojärjestelmä Effica Sairauskertomus Tiedon vertailu Sairauskertomus Kuva 1. Tiedon vertailu keskussairaalan ja terveyskeskuksen sairauskertomusten välillä Tutkimuksessa tarkasteltiin satunnaisesti poimittujen 15 potilaan Effica -järjestelmään tallennettujen tietojen yhtenäisyyttä ja kirjaamisessa mahdollisesti ilmeneviä puutteita ja virheitä aikajaksolla (16,5kk). Potilastiedot poimittiin ensin Kymshp:n alueellisesta Effica -potilastietojärjestelmästä diagnoosihaulla diabetes mellitus (ICD koodit E10 ja E 11) ja haku tuotti tulokseksi 1222 potilasta. Diabetesdiagnoosi valittiin tutkimukseen siksi, että saatiin vertailtavaa tietoa päätöksentuen hankkeen käyttöön samasta potilasryhmästä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kanssa [1]. Listalta valittiin satunnaisotannalla 15 kotkalaista 18 vuotta täyttänyttä potilasta, joissa oli tietoja sekä Kymshp ks:n että Kotkan tk:n Efficassa. Tietojen vertailu tehtiin tarkastelemalla keskussairaalassa ja terveyskeskuksessa kirjattuja tietoja toisiinsa, kts. kuva 1. Tutkimukseen oli lupa organisaatioiden rekisterinpitäjiltä.

6 6 Diagnoosien tarkastelu tehtiin laskemalla toisaalta diagnoosilehdiltä löytyvät ja toisaalta vapaan tekstin diagnoosimerkinnät. Yhdistelmähaulla löytyivät keskussairaalan tiedoissa ne koodatut diagnoosimerkinnät, jotka oli tehty poliklinikkakäynnin yhteenvetolomakkeelle. Kaikki koodaamattomat ja koodatut (ICD-10) diagnoosimerkinnät otettiin huomioon erikseen.. Sekä lääkärien että hoitohenkilökunnan tekemät merkinnät laskettiin mukaan. Kymshp:ssä hoitajakäynneille tarvitaan diagnoosi, jotta tilastointi sujuisi oikein. Hoitajakäynneillä voidaan käyttää potilaan tautidiagnoosia, jos lääkäri on sellaisen jo aiemmin tehnyt. Jos diagnoosia ei ole tehty, hoitohenkilöstö käyttää seuraavia diagnoosikoodeja: hoitajakäynnit Z03.9, ravitsemusterapeutti Z71.3, fysio- /toimintaterapeutti Z50.1, puheterapeutti Z50.5. HILMOON eli sosiaalihuollon ja terveydenhuollon hoitoilmoituslomakkeelle koodattuja diagnooseja ei poimittu. Lääkemerkintöjen tarkastelu tehtiin laskemalla lääkelehdiltä kaikki koodatut (ATC) ja koodaamattomat lääkemerkinnät sekä vapaasta tekstistä löytyvät lääkemerkinnät. Kirjauspuutteeksi laskettiin, jos lääke oli lopettamatta, lääkityksen kesto oli merkitty virheellisesti (JTM merkinnät, J=jatkuva, T=tarvittaessa, M=määräaikainen) tai annos puuttui. Lisäksi kirjauspuutos oli, jos lääke oli kirjattu vapaana tekstinä lääkelistalle ilman hakua elektronisesta Pharmaca Fennicasta lukuun ottamatta lääkkeitä, joita ei löytynyt elektronisella haulla (esim. Renavit). Lääkelistalle vapaasti kirjatut lääkkeet on tunnistettavissa kirjaamisen ulkoasusta. Lääkelista oli keskussairaalassa 13 potilaalla ja terveyskeskuksessa kaikilla 15 potilaalla, mikä on otettu huomioon lääkelistojen kirjauspuutosten keskiarvoja laskettaessa (kuva 8). Analyysin tulokset on ilmoitettu prosentteina ja frekvensseinä. 3. TULOKSET Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä on kolme sairaalaa: keskussairaala, aluesairaala ja psykiatrinen sairaala, joista tässä tutkimuksessa mukana oli vain keskussairaala. Kuvateksteissä käytetään lyhenteitä Kymshp ks (Kymenlaakson keskussairaala ja Kotkan tk (Kotkan terveyskeskus).

7 Potilastiedot Taulukko 1. Potilaiden taustatiedot (N=15) Miehet Naiset Kaikki Sukupuolijakauma (N *) Keski-ikä (v.)(vaihteluväli) 67 (52-80) 44 (18-77) 60 (ka.**) (18-80) Tyypin 1 diabetes E (N*) Tyypin 2 diabetes E (N*) Erillisten diagnoosien lukumäärän vaihteluväli -keskussairaala terveyskeskus Lääkemerkintöjen lukumäärän vaihteluväli -keskussairaala terveyskeskus *N=kokonaislukumäärä **ka. = keskiarvo 3.2 Diagnoosimerkinnät Diagnoosilehti käytössä Lääkelehti käytössä Kymshp ks Kotkan tk Kuva 2. Diagnoosi- ja lääkelehtien käyttö (N=15). Diagnoosilehti oli käytössä Kotkan tk:ssa lähes kaikilla potilailla, Kymshp ks:ssa vain n. puolella potilaista. Lääkelehti oli käytössä terveyskeskuksessa kaikilla potilailla. Keskussairaalassa se puuttui kahdelta potilaalta.

8 Kymshp ks Diagnoosimerkintöjen lukumäärä Kotkan tk Koodattujen diagnoosimerkintöjen lukumäärä Kuva 3. Diagnoosimerkintöjen lukumäärät kaikilla potilailla (N=15) yhteensä. Kymshp ks:ssa diagnoosien merkintäkertojen lukumäärä oli 2,1 -kertainen verrattuna Kotkan tk:n merkintöihin. Kaikista diagnoosimerkinnöistä ICD-10 koodattuja merkintöjä oli keskimäärin 47% (Kymshp ks 50%, Kotkan tk 44%) , ,6 7, ,1 2 0 Kymshp ks Kotkan tk Diagnoosimerkintöjen lukumäärä Koodattujen diagnoosimerkintöjen lukumäärä Kuva 4. Diagnoosimerkintöjen keskiarvot yhtä potilasta kohden laskettuna (N=15). Diagnoosimerkintöjä potilasta kohden oli Kymshp ks:ssa 15,3, joista koodattuja 7,6. Vastaavat luvut Kotkan tk:ssa ovat 7,2 ja 3,1. Koodattujen diagnoosimerkintöjen lukumäärän vaihteluväli potilailla oli keskussairaalassa 1-22 ja terveyskeskuksessa 0-10.

9 ,9 3,5 0 Koodaamattomat oman organisaation diagnoosit Koodaamattomat merkinnät diagnooseista kerrannaisineen Koodaamattomat diagnoosimerkinnät potilasta kohden (=mahdollisuus koodata) Kymshp ks Kotkan tk Kuva 5. Koodaamattomat diagnoosimerkinnät kaikilla potilailla yhteensä (N=15). Ensimmäinen pylväspari kuvaa koodaamattomia erillisiä diagnooseja. Kymshp ks:ssa oli koodaamattomia erillisiä diagnooseja (vaihteluväli 1-7) 10 potilaalla 15:sta. Kotkan tk:ssa koodaamattomia erillisiä diagnooseja (vaihteluväli 1-9) oli 11 potilaalla 15:sta. Keskimmäinen pylväspari kuvaa koodaamattomien diagnoosimerkintöjen kokonaislukumäärää toistot mukaan laskettuna. Kolmas pylväspari kuvaa kaikki tutkimusjakson aikaiset koodaamattomat diagnoosimerkintäkerrat potilasta kohden laskettuna: Kymshp ks 2,9 ja Kotkan tk 3, Kymshp ks Kotkan tk Diagnoosimerkintöjen lukumäärä Eri diagnoosien lukumäärä Yhteisten pysyvien diagnoosien lukumäärä Kuva 6 Erillisten diagnoosien määrä ja molemmissa organisaatioissa kirjattujen samojen pysyvien diagnoosien määrä verrattuna kaikkiin diagnoosimerkintöihin.

10 10 Taulukko 2. Koodatut ja koodaamattomat diagnoosimerkinnät sekä diabetesdiagnoosien koodaus diabetespotilailla. Diagnoosimerkinnät potilaittain (N=15) Kymshp ks Kotkan tk Diabetesdiagnoosi koodattuna 15 7 Diabetesdiagnoosi koodaamatta 0 8 Diagnoosit vain koodattuina 1 3 Diagnoosit sekä koodattuina että koodaamattomina Diagnoosit vain koodaamattomina 0 2 Taulukko 3. Koodaamattomat pysyvät diagnoosit Kymshp ks:ssa ja Kotkan tk:ssa. Tarkastelussa on otettu huomioon myös toisen organisaation pysyvät diagnoosit. Potilaita 15. Koodaamattomien pysyvien diagnoosien lukumäärä Kymshp ks Kotkan tk Sepelvaltimotauti tai siihen viittaava diagnoosi 5 5 Verenpainetauti tai liitännäisdiagnoosi 4 5 Hyperkolesterolemia, metabolinen oireyhtymä 6 6 Diabetes mellitus 0 8 Skitsofrenia, masennus, alkoholismi 2 1 Rytmihäiriöt, tahdistin 3 7 Sydämen vajaatoiminta, kardiomyopatia 2 3 Hypotyreoosi 2 2 Aivoinfarkti, ateroskleroosi 2 4 Maksakirroosi+liitännäissairaudet, B-hepatiitti, Crohnin tauti 4 4 Prostatahyperplasia, luukato 2 1 Munuaisten vajaatoiminta, hemodialyysi 0 2 Epilepsia, astma, copd 0 4 Syöpä, hedelmättömyys, psoriasis 0 4 Koodaamattomat pysyvät diagnoosimerkinnät yhteensä 32 56

11 Lääkemerkinnät Kymshp ks Kotkan tk Lääkemerkintöjen lkm (koodatut ja ei-koodatut) Kymshp ks:n ja Kotkan tk:n yhteisten lääkkeiden lkm Koodatut lääkkeet lkm Kirjauspuutoksia lääkelistalla Kuva 7. Lääkemerkinnät kaikilla potilailla (N=15) yhteensä. Kymshp ks:ssa oli koodattuja lääkkeitä 81% kaikista lääkemerkinnöistä, Kotkan tk:ssa vastaavasti 94%. 15 potilaalla oli kummassakin hoitopaikassa merkintöjä samoista lääkkeistä 93 kpl. Kirjauspuutoksia lääkelistoilla oli keskussairaalassa 40 kpl (34% koodatuista merkinnöistä) ja terveyskeskuksessa 50 kpl (33% koodatuista merkinnöistä) ,6 8,9 10,9 10, ,2 6,2 4 3,1 3,3 2 0 Kymshp ks Kotka tk Lääkemerkintöjen lkm (koodatut ja ei-koodatut) Koodatut lääkkeet lkm Kymshp ks:n ja Kotkan tk:n yhteisten lääkkeiden lkm Kirjauspuutoksia lääkelistalla (listoja Kymshp 13 kpl, Kotka 15 kpl) Kuva 8. Lääkemerkintöjen lukumäärien keskiarvot yhtä potilasta kohden laskettuna (N tot =15). Koodattujen lääkemerkintöjen vaihteluväli potilailla oli Kymshp ks:ssa 3-21 ja Kotkan tk.ssa 2-20.

12 12 Taulukko 4. Koodatut ja koodaamattomat lääkemerkinnät potilaittain. Lääkemerkinnät potilaittain (N=15) Kymshp ks Kotkan tk Lääkkeet vain koodattuna 5 9 Lääkkeet sekä koodattuina että koodaamattomina 8 6 Lääkkeet vain koodaamattomina 2 0 Taulukko 5. Koodaamattomat pysyvät lääkkeet Kymshp ks:ssa ja Kotkan tk:ssa. Tarkastelussa on otettu huomioon myös toisen organisaation tiedossa olevat pysyvät lääkkeet. Potilaita 15. Koodaamattomien pysyvien lääkkeiden lukumäärä Kymshp ks Kotkan tk Sydänlääkkeet (mm. Emconcor; Escor, Verpamil, Renitec comp) 6 2 Antitromboottinen lääke (Primaspan) 3 3 Kolesterolilääkkeet (Lescol, Simvastatin, Ezetrol) 4 1 Keuhkosairauksien lääkkeet (Seretide discus, Symbicort) 2 0 Diabeteslääkkeet (p.o.) (Amaryl, Questran, Metforem) 6 1 Insuliinit (Lantus, Novorapid, Protaphane, Humalog, Levemir) 1 6 Kipulääkkeet (Panacod, Arcoxia, Burana) 4 0 Vitamiinit, hivenaineet (mm. Kalsipos-D, Folvite, Betolvex) 6 4 Unilääkkeet (Imovane, Insomin, Stilnoct) 3 0 Psyykenlääkkeet (Peratsin, Triptyl, Sitalopram, Doxal) 4 0 Laksatiivit (Duphalac, Movicol) 2 1 Muita lääkkeitä (mm Thyroxin, Somac, Zyrtec, Trileptal, Lyrica) 9 6 Koodaamattomat pysyvät lääkemerkinnät yhteensä 50 24

13 13 4. TUTKIMUKSEN POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET 4.1 Tutkimuksen luotettavuus Tutkimuksen luotettavuutta tässä tutkimuksessa voidaan arvioida seuraavien näkökulmien avulla: 1. Tutkimuspotilaiden valintakriteerit olivat diagnoosit E10 ja E11, Kymenlaakson sairaanhoitopiirin keskussairaalan 18 vuotta täyttänyt potilas, Kotkan kaupungin terveyskeskuksen potilas. Tiedonhaun potilastietojärjestelmän tietokannasta teki TietoEnator. Saadusta aineistosta valittiin satunnaisotannalla ne potilaat, jotka ovat olleet kummassakin organisaatiossa hoidossa. Valintakriteerit olivat yksiselitteiset. 2. Diabetes mellitus on tautina sellainen, että hoitojaksoja on sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa ja vertailtavaa tietoa diagnoosien ja lääkkeiden osalta on löydettävissä. 3. Tutkittavan tiedon poiminnan potilastiedoista tekivät tämän tutkimuksen tekijät, joista toinen on koulutukseltaan lääkäri ja toinen sairaanhoitaja. Tutkijoiden terveydenhuollon asiantuntemuksesta oli hyötyä tutkimustulosten vertailussa, esim. pysyvät diagnoosit ja lääkkeet, lääkityskoodausvirheet. 4. Tutkimus on toistettavissa milloin vain missä tahansa samankaltaisissa olosuhteissa. Otoskoon pienuuden vuoksi tutkimustuloksia ei voida kovin laajasti yleistää. Tutkimus antaa kuitenkin lähtökohdan arvioida tiedon laadun ongelmia ja kirjaamisen oikeellisuuden merkitystä päätöksentukijärjestelmän valossa. 4.2 Pohdinta ja päätelmät Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella potilastiedon laatua ja yhtenäisyyttä Kymenlaakson keskussairaalassa ja Kotkan terveyskeskuksessa. Tiedon laatua on tutkittu tarkastelemalla sairauskertomusten diagnoosi- ja lääkemerkintöjä sekä niiden kirjaamistapaa 15 diabetespotilaalla, joita hoidettiin molemmissa organisaatioissa. Se, että keskussairaalassa oli selvästi enemmän tehtyjä diagnooseja kuin terveyskeskuksessa voi liittyä siihen, että useimmat potilaat olivat hoidossa sairaalajaksoilla sisätautiklinikassa, jolloin potilaan diagnoosit tarkentuvat. Diagnoositiedot poimittiin myös muilta erikoisalalehdiltä tutkimusjakson ajalta. Tutkimuksessa ei kuitenkaan laskettu poliklinikkakäyntien tai sairaalajaksojen lukumääriä. Tutkimusajankohtana Effican käyttöönotto oli Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä vasta takana ja yhteisesti sovitut kirjaamis- ja toimintamallit eivät olleet vielä kaikilla käytössä. Silti lääkelehti oli käytössä lähes kaikilla tutkimusryhmän potilailla. Kotkan terveyskeskuksessa käyttöönotosta oli kulunut tutkimusajankohdan alkuun mennessä jo yli vuosi, mikä näkyy siinä, että valtaosa eli 94% lääkemerkinnöistä oli koodattuja.

14 Diagnoosimerkinnät Molempien organisaatioiden toimintamalleilla ohjataan lääkäreitä kirjaamaan potilaiden diagnoosit käyttämällä ICD-10 koodeja. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä sairaanhoitajien ja joidenkin erityistyöntekijöiden poliklinikkakäyntien toimintamalliin kuuluu myös ICD-10 diagnoosin koodaus (kts. kappale 2). Kotkan terveyskeskuksessa hoitohenkilöstön avokäyntien koodauksiin suositellaan käytettävän ICPC luokitusta (Liite 1). Keskussairaalassa diagnoosimerkinnöistä oli koodattu vain 50% ja Kotkan terveyskeskuksessa vain 44%. Lähes kaikilta potilailta löytyi koodaamattomia diagnooseja, joita potilasta kohden olisi ollut mahdollisuus koodata kolme kertaa tutkimusjakson aikana (kts. kuva 5.). Toimintamallien omaksuminen jokapäiväiseksi käytännöksi olisi tärkeää, koska onnistuakseen päätöksentukijärjestelmä vaatii, että potilaan kaikki diagnoosit ovat koodatussa muodossa. Kaikista diagnoosimerkinnöistä eri diagnooseja oli yli puolet (kts. kuva 6). Kummassakin organisaatiossa kirjattuja yhteisiä pysyviä diagnooseja oli alle puolet kaikista potilaiden eri diagnooseista. Diabetes mellitus -diagnoosi oli terveyskeskuksessa koodaamatta n. puolella potilaista. Keskussairaalassa kaikki diabetesdiagnoosit olivat koodattuja. Koodaamattomina löytyneitä pysyviä diagnooseja on esitetty taulukossa 3. Näiden diagnoosien osalta päätöksentuen tarjoamaa tietoa ei ole käytettävissä potilaiden hoidossa, esim. hoito-ohjeiden tai lääkeindikaatiotietokannan tarjoama tieto jää puuttumaan. Pääosa Kymenlaakson keskussairaalan koodatuista diagnooseista löytyy yhdistelmähaulla (ei sairauskertomuslehdiltä) osoittaen, että lääkäri tekee diagnoosikoodauksen käynnin yhteenvetolomakkeelle yleensä vasta, kun hoitoepisodia ollaan sulkemassa. Tässä toimintamallissa potilas on useimmiten jo poistunut poliklinikkavastaanotolta. HILMOON eli sosiaalihuollon ja terveydenhuollon hoitoilmoituslomakkeelle koodatut diagnoosit eivät välity Effican yhdistelmähakuun. Vuodeosastojaksojen diagnoosikirjaukset eivät ole päätöksentuen käytettävissä, ellei niitä ole tehty Effican diagnoosihaun kautta. Terveyskeskustyöskentelyssä on samankaltainen kirjaamisen toimintamalli. Päätöksentuen antama hyöty ei välttämättä nykyisillä toimintamalleilla ole oikea-aikaista potilaan hoidon kannalta Lääkemerkinnät Lääkemerkinnöistä koodattuja lääkkeitä (haettu elektronisen Pharmaca Fennican kautta) oli keskussairaalassa 81% ja terveyskeskuksessa 94%. Kirjauspuutteeksi laskettiin, jos lääke oli lopettamatta, lääkityksen kesto (JTM merkinnät) oli merkitty virheellisesti tai annos puuttui, lisäksi jos lääke oli kirjattu vapaana tekstinä lääkelistalle ilman hakua elektronisesta Pharmaca Fennicasta. Kirjauspuutoksia lääkelistalla oli runsaasti eli molemmissa organisaatioissa kolmasosassa koodatuista lääkkeistä.

15 15 Koodaamattomien lääkkeiden joukossa oli useita tärkeitä pysyviä lääkkeitä (taulukko 5). Tällöin päätöksentuenjärjestelmä ei voi välittää potilaan hoitoon lääkkeiden indikaatio-, kontraindikaatio- eikä interaktiotietokantojen tarjoamaa tietoa tai antaa varoituksia, muistutteita tai ohjeita ko. lääkkeisiin liittyen Yhteenveto Diagnoosien kirjaaminen täsmällisesti koko potilaan sairaushistoriasta auttaa saamaan tutkittua ja käytäntöön sovellettavissa olevaa tietoa potilaan hoitoon päätöksentukijärjestelmän kautta. Lääketietojen ajantasaisuuden kannalta on tärkeää, että potilaan käyttämät lääkkeet tarkastetaan ja kirjataan lääkelehdelle hoidon aikana jokaisessa hoitavassa yksikössä. Päätöksentuen luotettavuus on niin luotettavaa ja ajantasaista kuin se kirjattu tieto, jota se hyödyntää. Se, että lääkitystiedot ovat ajantasaiset ja löytyvät potilaan lääkelehdeltä, on keskeinen potilasturvallisuustekijä. Lääkeaputietokannat ovat lääkärille lääkehoidon kokonaisvastuun kannalta tärkeitä päätöksentuen apuvälineitä. Niiden tuottama tieto on suoraan käytettävissä potilaan hoitotilanteessa. Parhaimmillaan päätöksentukijärjestelmä tuottaa lääkäreille ja hoitajille hyödyllistä tietoa niin, että potilaan hoito paranee entisestään ja hoitovirheet estyvät. Oman työnsä asiantuntijana lääkärille ja hoitajalle jää valinnanvapaus päätöksentuen käytöstä (missä määrin ja millaisissa tilanteissa) [2]. Terveydenhuollon tietojärjestelmien käytettävyyttä on kehitettävä niin, että se tukee potilaan hoidon sujuvaa kirjaamista ja ottaa huomioon terveydenhuollon yksiköiden eri ammattiryhmien vaatimukset [9]. ISO standardin mukaan tietojärjestelmän käytettävyys tarkoittaa sitä, miten hyvin käyttäjät voivat käyttää järjestelmää toimiakseen tuloksellisesti, tehokkaasti ja miellyttävästi [10]. Lääkäri Kai Konkin mukaan sähköinen potilastietojärjestelmä on nykyaikaa. Vaikka tietojärjestelmät eivät olekaan vielä täydellisiä, niin ilman niitä ei kukaan enää halua tehdä töitä [8]. Päätöksentuella haetaan käytännön työhön soveltuvaa kehittynyttä tietokoneavusteista palvelua. Onnistuessaan se on keskeinen apuväline yhdistämään ja tarjoamaan seulottua tietoa potilaan hoidon tueksi.

16 16 LIITE 1. Effican sisältämiä Suomessa käytössä olevia termistöjä [4] ATC (Anatomical Therapeutic Chemical Classification Index) on WHO:n ylläpitämä kansainvälinen, lähinnä lääkkeiden käytön tutkimusta varten luotu luokitusjärjestelmä, jonka suomalaista versiota ylläpitää Suomen Kuntaliitto. ATC-luokituksessa lääkkeet on jaettu ryhmiin sen mukaan, mihin elimeen tai elinjärjestelmään ne vaikuttavat sekä niiden kemiallisten, farmakologisten ja terapeuttisten ominaisuuksien mukaan. (WHO 2004) HILMO Terveydenhuollon hoitoilmoituksessa käytetään seuraavia rakenteisiin ydintietoihin liittyviä koodistoja. Terveydenhuollon palvelun tuottaja koodataan käyttäen toimintayksikkökoodia ja kotikunta Väestörekisterikeskuksen antamalla kunnan numerotunnuksilla: Palveluala, erikoisala ja jatkohoito koodataan ohjeissa annetun luokituksen mukaan. Erikoisalat on lueteltu pääluokkina. Diagnoosin kirjaamisessa käytetään ICD-10-luokitusta, lääkeaineissa ATC-luokitusta ja toimenpiteissä Pohjoismaista toimenpideluokitusta. Lisäksi HILMO:n hoitotiedoissa arvioidaan potilaan hoidon tarvetta tullessa, lähtiessä tai laskentahetkellä kuusi-portaisella asteikolla. (Stakes) ICD-10 (The International Statistical Classification of Diseases and Related Health Problems) on maailman terveysjärjestön (WHO) ylläpitämä kansainvälinen tautiluokitus. Stakes ylläpitää suomalaista ICD-10-versiota. Luokitusta käytetään tautien diagnoosien ilmoittamisessa viranomaisille esimerkiksi lääkärinlausunnoissa, kuolinsyylausunnoissa ja sairauslomatodistuksessa ja hoitoilmoituksissa. (ICD ) ICPC (International Classification of Primary Care) on World Organization of National collages, Academies and Academic Associations of General Practitioners/Family Physiciansin ylläpitämä kansainvälinen perusterveydenhuollon luokitus. Luokituksen avulla voidaan kuvata potilaan ilmaisema käynnin syy tai hoidon tarve hoidon antajan arvio/diagnoosi potilaan terveysongelmasta ja hoitoprosessin aikana tapahtuneet diagnostiset ja terapeuttiset toimenpiteet. Käytetään perusterveydenhuollossa tapahtuneidenvastaanottokäyntien syiden (hoidon tarve), diagnoosien ja hoitoprosessien luokittelussa. ICPC:n diagnoosit ja sairaudet osio pohjautuu ICD-9:een. Kansallinen hoitotyön luokitus (Finnish Care Classification) tulee haettavaksi Stakesin koodistopalvelimelta vuoden 2008 aikana. luokituksia ylläpitää kuopion yliopiston Terveyshallinnon ja talouden laitos. Laboratoriotutkimusnimikkeistö sisältää 3300 laboratoriotutkimuskoodia ja lyhennettä, joita päivitetään jatkuvasti. Nimikkeistöä käytetään laboratoriotutkimusten pyynnöissä, ja se on sopimus siitä, mitä nimeä tutkimuksesta käytetään potilaan hoidosta vastaavan lääkärin ja tutkimuksen suorittavan yksikön välillä. Laboratoriotutkimusnimikkeistö kattaa kliinisen kemian, kliinisen fysiologian, kliinisen mikrobiologian, kliinisen neurofysiologian, patologian, korva-, nenä-, ja kurkkutautien, silmätautien ja hammaslääketieteen laboratoriotutkimukset. Sen tarkoituksena on yhtenäistää laboratorion pyyntökäytäntöä, laadunvalvontaa, tiedonsiirtoa, tilastointia ja hakujärjestelmiä, kustannusseurantaa ja hinnoittelua sekä laskutusta. (Suomen Kuntaliitto 2002)

17 17 NordDRG (Diagnosis Releted Groups) on Pohjoismaissa käytetty yhdysvaltalaiseen DRG:hen perustuva erikoissairaanhoidon potilasryhmittely, jossa on otettu huomioon pohjoismaiset hoitokäytännöt. NordDRG kuvaa sairaalan vuodeosastopotilaiden hoitoja n. 500 eri ryhmässä. Pohjoismainen luokituskeskus ylläpitää ryhmittelyä, ja Suomen Kuntaliitolla on omaistusoikeis siihen. Sen avulla voidaan mitata voimavaroja, jotka tiettyyn ryhmään kuuluva potilas hoidon aikana tyypillisesti käyttää. Sillä voidaan hinnoitella ja laskuttaa hoidot, seurata hoitojen laatua, mitata sairaaloiden tuotantoa ja laatia tuotantoon perustuvat talousarviot (NordDRG 2004). Radiologian tutkimus- ja toimenpideluokitus sisältää 1230 radiologista tutkimuskoodia ja lyhennettä. Sitä päivitetään jatkuvasti. luokitusta käytetään radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden pyynnöissä, ja se on sopimus siitä, mitä nimeä (ja koodia) radiologisesta tutkimuksesta tai toimenpiteestä käytetään. Luokitus yhtenäistää radiologian pyyntö- ja tutkimuskäytäntöä, laadunvalvontaa, tiedonsiirtoa, tilastointia ja hakujärjestelmiä, kustannusseurantaa ja hinnoittelua sekä laskutusta. luokituksella on yhteinen tietokanta kansallisen toimenpideluokituksen kanssa. (Suomen Kuntaliitto 2003) Toimenpideluokitus on Stakesin ylläpitämä kirurgian toimenpiteiden pohjoismaiseen Nomesco Classification of Surgigal procedures luokitukseen perustuva suomalainen versio. luokitusta käytetään toimenpidetietojen kirjaamisessa. se on sopimus siitä, mitä nimeä toimenpiteistä käytetään. (Toimenpideluokitukset 2003)

18 18 Kirjallisuutta 1. Miettinen M., Korhonen M. Information quality in Healthcare: Coherence of Data Compered Between Organization s electronic Patient Records. Esitys. IEEE CBMS Jyväskylä. 2. Komulainen J., Kunnamo I. Kliinisen päätöksenteon tuki. Duod 2006;122(10): Sähköisten potilasasiakirjajärjestelmien valtakunnallinen määrittely ja toimeenpano. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita 2003:38 4. Sähköisen potilaskertomuksen yhdenmukaiset rakenteiset ydintiedot. Loppuraportti Osaavien keskusten verkoston julkaisu. 5. Varonen H., Kaila M., Kunnamo I., Komulainen J., Mäntyranta T. Tietokoneavusteisen päätöksentuen avulla kohti neuvovaa potilaskertomusta. Duod 2006; 122(10): Grol R, Grimshaw J. From best evidence to best practice: effective implementation of change in patients care. Lancet 2003;362; Kortteisto T., Mäntyranta T., Komulainen J., Kaila M. Lääkäreillä vielä paljon sanottavaa sähköisistä potilaskertomusjärjestelmistä. Suom Lääkäril 2008; Lääkärit testasivat potilaskertomusjärjestelmät. Suomen Lääkärilehti Liite Sähköinen potilaskertomus pomosta piiaksi! Raportti seminaarista Suomen Kuntaliitto. 10. ISO 9241, International Standards Organisation, ISO : 1998 Ergonomic requirements for office work with visual display terminals (VDTs) Part 11: Guidance on usability. Geneva, Switzerland 1998.

Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi. Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850

Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi. Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850 Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850 Matti Liukko WONCA luokituskomitea ICPC, Kuntaliitto: DRG, RAVA, FIM Laatujohtaminen Kuntaliitto

Lisätiedot

HILMO Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastointi Jari Forsström ylilääkäri

HILMO Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastointi Jari Forsström ylilääkäri HILMO Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastointi Jari Forsström ylilääkäri 28.10.2010 Kirjaamisen kultaiset säännöt / Forsström 1 Terveydenhuollon tilastoinnista Lakisääteinen tilastoviranomainen terveydenhuollon

Lisätiedot

HILMO Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastointi Jari Forsström ylilääkäri

HILMO Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastointi Jari Forsström ylilääkäri HILMO Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastointi Jari Forsström ylilääkäri 9.11.2010 Kirjaamisen kultaiset säännöt / Forsström 1 Terveydenhuollon tilastoinnista Lakisääteinen tilastoviranomainen terveydenhuollon

Lisätiedot

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden

Lisätiedot

Sähköisen potilaskertomuksen tietomääritysten käyttöönotto

Sähköisen potilaskertomuksen tietomääritysten käyttöönotto Sähköisen potilaskertomuksen tietomääritysten käyttöönotto Terveydenhuollon Atk-päivät Turku 31.5.2007 Kristiina Häyrinen Kuopion yliopisto Terveyshallinnon ja -talouden laitos Tavoitteet edelleen voimassa

Lisätiedot

Miksi potilastietojärjestelmän käytettävyys on niin tärkeää?

Miksi potilastietojärjestelmän käytettävyys on niin tärkeää? Miksi potilastietojärjestelmän käytettävyys on niin tärkeää? Tinja Lääveri LL, sisätautien erikoislääkäri Asiakas- ja Potilastietojärjestelmän hanketoimisto APOTTI, esh projektipäällikkö APOTTI = "Terveydenhuollon

Lisätiedot

HIMSS European EMR Adoption Model. Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012

HIMSS European EMR Adoption Model. Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012 HIMSS European EMR Adoption Model Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012 HIMSS Analytics Europe on myöntänyt 23.04.2012 Itä-Savon sairaanhoitopiirille EMR Adobtion Model -tason 6.

Lisätiedot

Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY

Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Medinet mahdollistaa sähköisen hoidon ammattilaisen ja potilaan välillä. Medinet toimii myös

Lisätiedot

LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA

LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA Tuija Kallio Päivystyksen ylilääkäri Tietohallintoylilääkäri ESSHP LÄÄKITYKSESSÄ TAPAHTUVAT POIKKEAMAT =Lääkehoitoon liittyvä, suunnitellusta tai sovitusta

Lisätiedot

HOITOKETJUN ARVIOINTI JA POTILASKERTOMUS

HOITOKETJUN ARVIOINTI JA POTILASKERTOMUS HOITOKETJUN ARVIOINTI JA POTILASKERTOMUS Pirkko Kortekangas LT, kir el, neukir el VSSHP atk palvelut, alueellinen tiedonhallinta hanke 8.6.2006 Esityksen sisältö Hoitoketjun tekeminen on mielekästä Käytön

Lisätiedot

Päätöksenteon tukijärjestelmät mitä saamme seuraavaksi

Päätöksenteon tukijärjestelmät mitä saamme seuraavaksi Päätöksenteon tukijärjestelmät mitä saamme seuraavaksi Lainadioja: *Kunnamo *Komulainen *Mustajoki *Nyberg KIITOS! Minna Kaila, lastenallergologi Ylilääkäri ja HALO-ohjelmapäällikkö, FinOHTA /Stakes Tampereen

Lisätiedot

Koodikirjaamisen auditoinnin tulokset KYS Erva-alueelta (2014)

Koodikirjaamisen auditoinnin tulokset KYS Erva-alueelta (2014) Koodikirjaamisen auditoinnin tulokset KYS Erva-alueelta (2014) Kansallinen DRG-keskus Esityksen sisältö Auditoinnin tausta ja tarkoitus Auditointimenetelmä Yleiset havainnot kirjaamisesta (pää- ja sivudiagnoosit,

Lisätiedot

KANSALLINEN HOITOTYÖN HANKE

KANSALLINEN HOITOTYÖN HANKE ydintiedot sähköisessä potilaskertomuksessa KANSALLINEN HOITOTYÖN HANKE VSSHP, Tietojenkäsittelypalvelut Projektijohtaja Kaarina Tanttu, HTL, TtM kaarina.tanttu@tyks.fi puh. 040 7406613 www.vsshp.fi ->

Lisätiedot

Kanta-palvelut Yleisesittely

Kanta-palvelut Yleisesittely Kanta-palvelut Yleisesittely Kansallisten tietojärjestelmäpalvelujen kokonaisuus VRK:n varmennepalvelut Lääketietokanta Terveyskeskus A Apteekki Reseptikeskus THL koodistopalvelu Valviran attribuuttipalvelu

Lisätiedot

ICPC johdon työkaluna. 26.10.2011 johtajaylilääkäri Markku Kanerva YTHS

ICPC johdon työkaluna. 26.10.2011 johtajaylilääkäri Markku Kanerva YTHS ICPC johdon työkaluna 26.10.2011 johtajaylilääkäri Markku Kanerva YTHS Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) Huolehtii yliopisto-opiskelijoiden ja tällä hetkellä kokeiluna kahden ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

DRG:n perusteet ja logiikka DRG -manuaalin esittely

DRG:n perusteet ja logiikka DRG -manuaalin esittely DRG:n perusteet ja logiikka DRG -manuaalin esittely Kansallinen DRG keskus Kristiina Kahur, MD MPH Johtava konsultti DRG -käyttäjäpäivät Tampere 12.12.2013 DRG:n perusteet ja logiikka 10.12.2013 Page 2

Lisätiedot

Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta

Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta a) Verkkopalvelun ulkoasu...1 b) Aineiston hakeminen Terveysportissa...5 c) Aineiston tulostaminen Terveysportissa...7 a) Verkkopalvelun ulkoasu

Lisätiedot

Havaintoja sairauskertomusten auditoinnista sekä sairauskertomustietojen suhteesta DRG- luokitukseen ja toiminnan sisältöön

Havaintoja sairauskertomusten auditoinnista sekä sairauskertomustietojen suhteesta DRG- luokitukseen ja toiminnan sisältöön DRG:n kansallinen käyttöhanke Kirjaamisen auditointi 2009 (KSSHP, PPSHP, VSSHP) Havaintoja sairauskertomusten auditoinnista sekä sairauskertomustietojen suhteesta DRG- luokitukseen ja toiminnan sisältöön

Lisätiedot

Avohoidon toimintojen kirjaaminen: SPAT-luokitus

Avohoidon toimintojen kirjaaminen: SPAT-luokitus Avohoidon toimintojen kirjaaminen: SPAT-luokitus Ilkka Kunnamo Dosentti, yleislääketieteen erikoislääkäri Saarijärven-Karstulan terveyskeskus Kustannus Oy Duodecim Sidonnaisuudet: Kehittää päätöksentukea

Lisätiedot

DRG:n kansallinen käyttöhanke. Kirjaamisen auditointi 2009 (KSSHP, PPSHP, VSSHP)

DRG:n kansallinen käyttöhanke. Kirjaamisen auditointi 2009 (KSSHP, PPSHP, VSSHP) DRG:n kansallinen käyttöhanke Kirjaamisen auditointi 2009 (KSSHP, PPSHP, VSSHP) Havaintoja sairauskertomusten auditoinnista sekä sairauskertomustietojen suhteesta DRG- luokitukseen ja toiminnan sisältöön

Lisätiedot

Potilastiedon arkisto 2. vaiheen tietosisällöt ja toiminnallisuus. Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen 10.10.2014

Potilastiedon arkisto 2. vaiheen tietosisällöt ja toiminnallisuus. Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen 10.10.2014 Potilastiedon arkisto 2. vaiheen tietosisällöt ja toiminnallisuus Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen 10.10.2014 Kanta-palveluiden tulevat toiminnallisuudet ja sisällöt Potilastiedon arkiston hyödyntäminen

Lisätiedot

Henkilöstötarpeen arviointi perusterveydenhuollossa

Henkilöstötarpeen arviointi perusterveydenhuollossa Henkilöstötarpeen arviointi perusterveydenhuollossa Rinnakkaissessio: Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta 6.9.2011 klo 13:40 14:00 Sirkka Kukkola, johtava ylihoitaja, ESH,SHJ,THT Riihimäen seudun

Lisätiedot

Laadukkaasta kirjaamisesta tehokkaaseen talouden johtamiseen. DRG käyttäjäpäivät 12.-13.12.2013 Petra Kokko

Laadukkaasta kirjaamisesta tehokkaaseen talouden johtamiseen. DRG käyttäjäpäivät 12.-13.12.2013 Petra Kokko Laadukkaasta kirjaamisesta tehokkaaseen talouden johtamiseen DRG käyttäjäpäivät 12.-13.12.2013 Petra Kokko Kustannuslaskentaohjeet NordDRG opas, julkaisu 2014 Kuntaliiton Kustannuslaskentaopas kunnille

Lisätiedot

Kanta- Tiedonhallintapalvelun lääkityslistamiten se auttaa meitä

Kanta- Tiedonhallintapalvelun lääkityslistamiten se auttaa meitä Kanta- Tiedonhallintapalvelun lääkityslistamiten se auttaa meitä 20140303 THL / OPER - Heikki Virkkunen; THL/TILU päivi mäkelä-bengs, Riikka Vuokko 1 Kanta koostuu kolmesta osakokonaisuudesta Sosiaali-

Lisätiedot

rjestelmän uusi ulottuvuus

rjestelmän uusi ulottuvuus Potilastietojärjestelm rjestelmän uusi ulottuvuus Lääkkeiden interaktiot ja kustannusvertailut hoitotilanteessa skylä,, Harri Ylinen 1 Lääkitystietojen hallinnan ongelmia Organisaatiokohtaisia ongelmia

Lisätiedot

Käypä hoito -suositusten implementointivälineiden liittäminen terveys- ja hoitosuunnitelmaan

Käypä hoito -suositusten implementointivälineiden liittäminen terveys- ja hoitosuunnitelmaan 1 Käypä hoito -suositusten implementointivälineiden liittäminen terveys- ja hoitosuunnitelmaan Raportti Jorma Komulainen 28.12.2015 Sisällys Taustaa... 2 Mikä on terveys- ja hoitosuunnitelma?... 2 Mitä

Lisätiedot

Kansallinen Terveysarkisto KanTa

Kansallinen Terveysarkisto KanTa Kansallinen Terveysarkisto KanTa KanTa - palveluihin kuuluvat sähköinen resepti, Potilastiedon arkisto ja Tiedonhallintapalvelu, Lääketietokanta sekä Oma Kanta (=Omien tietojen katselu) Kansalainen käyttää

Lisätiedot

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Hilmo ja siihen liittyvät haasteet Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen 9.11.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 Mikä on HILMO?

Lisätiedot

Potilastietojen kirjaamisen käsitteet, rakenteet ja rakenteinen kirjausprosessi

Potilastietojen kirjaamisen käsitteet, rakenteet ja rakenteinen kirjausprosessi Potilastietojen kirjaamisen käsitteet, rakenteet ja rakenteinen kirjausprosessi Rakenteinen kirjaaminen mikä muuttuu arkiston käytön myötä? Potilaskertomustiedon rakenne ja kirjaaminen yhtenäistyvät Sähköiset

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN HOITOTYÖN SÄHKÖISEN DOKUMENTOINNIN KEHITTÄMISHANKE

VALTAKUNNALLINEN HOITOTYÖN SÄHKÖISEN DOKUMENTOINNIN KEHITTÄMISHANKE Hoitotyön ydintiedot sähköisessä potilaskertomuksessa VALTAKUNNALLINEN HOITOTYÖN SÄHKÖISEN DOKUMENTOINNIN KEHITTÄMISHANKE Hankkeen hallinnoijana Varsinais Suomen sairaanhoitopiiri Kaarina Tanttu, projektipäällikkö

Lisätiedot

Lääkitysmäärittelyt 2016 Liite 1: Käsitteet

Lääkitysmäärittelyt 2016 Liite 1: Käsitteet Lääkitysmäärittelyt 2016 1(10) Lääkitysmäärittelyt 2016 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Heikki Virkkunen Päivi Mäkelä-Bengs Riikka Vuokko Versio 0.1 (27.10.2015) Lääkitysmäärittelyt 2016 2(10) Pvm Päivitetyt

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Hoitotyön yhteenveto Kantassa Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön

Lisätiedot

Terveystiedon kirjaamisen ja hyödyntämisen tulevaisuus

Terveystiedon kirjaamisen ja hyödyntämisen tulevaisuus Terveystiedon kirjaamisen ja hyödyntämisen tulevaisuus Terveyskeskuslääkärin näkökulma Tom Saari Asiantuntijalääkäri Tieto, Healthcare & Welfare tom.saari@tieto.com Ajatuksia tulevasta Potilastietojärjestelmän

Lisätiedot

pdrg-tuotteistus perusterveydenhuollon palveluiden tuottamisessa ja johtamisessa

pdrg-tuotteistus perusterveydenhuollon palveluiden tuottamisessa ja johtamisessa pdrg-tuotteistus perusterveydenhuollon palveluiden tuottamisessa ja johtamisessa Terveydenhuollon Atk-päivät 2014 21.5.2014 Jyväskylä Petra Kokko Toimialajohtaja FCG Konsultointi Oy FINNISH CONSULTING

Lisätiedot

YDINTIEDOT TIETOJÄRJESTELMISSÄ MISSÄ MENNÄÄN?

YDINTIEDOT TIETOJÄRJESTELMISSÄ MISSÄ MENNÄÄN? YDINTIEDOT TIETOJÄRJESTELMISSÄ MISSÄ MENNÄÄN? Kauko Hartikainen Sähköiset tietojärjestelmät - apu vai uhka terveydenhuollossa? STAS ry:n seminaari 6.11.2008 PAPERINEN ARKISTO SORTUU DIGITAALISEN VALLANKUMOUKSEN

Lisätiedot

Lääkehoidon kokonaisarvio Pegasosjärjestelmässä

Lääkehoidon kokonaisarvio Pegasosjärjestelmässä Lääkehoidon kokonaisarvio Pegasosjärjestelmässä Terveysportin lääketietokantojen artikkeleita avattiin 17 miljoonaa kertaa v. 2013 Lääketietokannat Terveysportissa Paikalliset tavoitteet FIMEA:n moniammatillinen

Lisätiedot

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Petri Turtiainen Toimitusjohtaja Doctorex Oy Terveydenhuollon ongelmat ovat ympäri maailman

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Valtakunnallinen arkistoratkaisu ja OID-koodin käyttö. Antero Ensio, toimitusjohtaja Ensitieto Oy Terveydenhuollon Atk-päivät 29.-30.5.

Valtakunnallinen arkistoratkaisu ja OID-koodin käyttö. Antero Ensio, toimitusjohtaja Ensitieto Oy Terveydenhuollon Atk-päivät 29.-30.5. Valtakunnallinen arkistoratkaisu ja OID-koodin käyttö Antero Ensio, toimitusjohtaja Ensitieto Oy Terveydenhuollon Atk-päivät 29.-30.5.2006 Mikkeli Normatiiviset vaatimukset ja lähteet lait standardit julkaisut

Lisätiedot

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen hoitotyön prosessin kuvaamisessa perusterveydenhuollossa VeTeHH-raportti PPT_12B taina.pitkaaho@kuh.fi

Lisätiedot

ICPC-2 perusterveydenhuollon vastaanottokäyntien syiden dokumentoinnissa

ICPC-2 perusterveydenhuollon vastaanottokäyntien syiden dokumentoinnissa ICPC-2 perusterveydenhuollon vastaanottokäyntien syiden dokumentoinnissa Tuija Savolainen, projektipäällikkö ICPC-2, Perusterveydenhuollon kansainvälisen luokituksen käyttöönotto AvoHILMO-koulutus 11.6.2010

Lisätiedot

THL rokotusrekisterikoulutus 14.-15.5.2012. Copyright Mediconsult Oy. Helena Astala järjestelmäasiantuntija, projektipäällikkö, sh

THL rokotusrekisterikoulutus 14.-15.5.2012. Copyright Mediconsult Oy. Helena Astala järjestelmäasiantuntija, projektipäällikkö, sh THL rokotusrekisterikoulutus 14.-15.5.2012 Copyright Mediconsult Oy Helena Astala järjestelmäasiantuntija, projektipäällikkö, sh Mediatri: Rokotuskirjausten AvoHILMO-poiminta Mediatrin AvoHILMO osiota

Lisätiedot

Alueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta

Alueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta Alueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta Puhakka J, Helsingin tk, tkl Suvanto I, Helsingin tk, oh Sipilä R, Rohto-keskus

Lisätiedot

AvoHILMO 26.10.2010 Tavoitteet ja tarkoitus Pirjo Tuomola

AvoHILMO 26.10.2010 Tavoitteet ja tarkoitus Pirjo Tuomola AvoHILMO 26.10.2010 Tavoitteet ja tarkoitus Pirjo Tuomola 3.11.2010 AvoHILMO_tavoitteet / Pirjo Tuomola 1 Tieto-osaston tehtävät eri kokonaisuuksina TILASTOTUOTANTO Suomen viralliset tilastot Kansainväliset

Lisätiedot

FinCC-luokituskokonaisuuden sisällön arviointi 2010 Terveydenhuollon atk-päivät Tampere 25.-26.5.2010 Anneli Ensio Ulla-Mari Kinnunen

FinCC-luokituskokonaisuuden sisällön arviointi 2010 Terveydenhuollon atk-päivät Tampere 25.-26.5.2010 Anneli Ensio Ulla-Mari Kinnunen 24.5.2010 FinCC-luokituskokonaisuuden sisällön arviointi 2010 Terveydenhuollon atk-päivät Tampere 25.-26.5.2010 Anneli Ensio Ulla-Mari Kinnunen Esityksen sisältö Tutkimuksen tausta Tutkimuksen toteutus

Lisätiedot

eapr -ryhmittely: prosessijohtamista tukeva perusterveydenhuollon tuotteistus

eapr -ryhmittely: prosessijohtamista tukeva perusterveydenhuollon tuotteistus eapr -ryhmittely: prosessijohtamista tukeva perusterveydenhuollon tuotteistus Tuotteistus/potilasryhmitys terveydenhuollossa! Tuotteistuksella ymmärretään monentasoisia asioita yksittäiset toimenpiteet

Lisätiedot

Informaatioteknologia päätöksenteon ja diagnostiikan apuna

Informaatioteknologia päätöksenteon ja diagnostiikan apuna Informaatioteknologia päätöksenteon ja diagnostiikan apuna Ilkka Kunnamo Dosentti, yleislääketieteen erikoislääkäri Sidonnaisuudet: Kehittää päätöksentukea Kustannus Oy Duodecimin hankkeessa, Lääkärin

Lisätiedot

Potilastiedon arkiston tilannekatsaus ja eteneminen

Potilastiedon arkiston tilannekatsaus ja eteneminen Potilastiedon arkiston tilannekatsaus ja eteneminen Terveydenhuollon ATK-päivät Turun kongressikeskus Logomo 28. 29.5.2013 Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen Kansallisten tietojärjestelmäpalveluiden kokonaisuus

Lisätiedot

Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa

Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa Kati Myllymäki, Kouvolan terveyskeskus Miika Linna,

Lisätiedot

Somaattinen erikoissairaanhoito 2006

Somaattinen erikoissairaanhoito 2006 Terveys 2008 Hälsa Health Tilastotiedote Statistikmeddelande 7/2008 Somaattinen erikoissairaanhoito 2006 15.2.2008 Specialiserad somatisk vård 2006 Simo Pelanteri +358 9 3967 2356 S-posti: etunimi.sukunimi@stakes.fi

Lisätiedot

Terveysseuranta ja alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos

Terveysseuranta ja alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos Terveysseuranta ja alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos 1.4.2008 Kansanterveyslaki (25/11/2005) 3 LUKU Kunnan kansanterveystyö 14 Kansanterveystyöhön

Lisätiedot

Miten tietoja voi hyödyntää johtamisessa? Tuotteistamisesta apua. Outi Elonheimo Dosentti, LKT Helsingin yliopisto 23.9.2009 Avo-HILMO-koulutus

Miten tietoja voi hyödyntää johtamisessa? Tuotteistamisesta apua. Outi Elonheimo Dosentti, LKT Helsingin yliopisto 23.9.2009 Avo-HILMO-koulutus Miten tietoja voi hyödyntää johtamisessa? Tuotteistamisesta apua Outi Elonheimo Dosentti, LKT Helsingin yliopisto 23.9.2009 Avo-HILMO-koulutus Esimerkki avohoidon nykyisestä tilastoinnista Perusterveyden

Lisätiedot

Kanta-palveluiden käyttöönotto. Psykologiliitto 15.4.2014

Kanta-palveluiden käyttöönotto. Psykologiliitto 15.4.2014 Kanta-palveluiden käyttöönotto Psykologiliitto 15.4.2014 Kansallisten tietojärjestelmäpalveluiden kokonaisuus ja hyödyntäminen VRK:n varmennepalvelut Valviran attribuuttipalvelu Valveri-rekisteri Lääketietokanta

Lisätiedot

Tieto ja terveysteknologiat

Tieto ja terveysteknologiat Tieto ja terveysteknologiat Ilkka Kunnamo, dosentti Päätoimittaja, EBM Guidelines & EBMeDS Kustannus Oy Duodecim Helsinki 20.5.2013 Sidonnaisuudet: Saan palkkaa Kustannus Oy Duodecimilta, joka on Terveysportin,

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 TAUSTA STM: potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä: Potilasturvallisuusstrategia vuosille 2009-2013 Tavoitteet: Potilas osallistuu

Lisätiedot

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 Kymmenen vuoden aikana uudistetaan toimintamalleja ja tiloja. Varaudutaan alueen väestökehityksessä

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Moniammatillinen hoitokertomus;

Moniammatillinen hoitokertomus; Moniammatillinen hoitokertomus; tavoitteena tietojen yhteiskäytt yttö yli organisaatiorajojen Marianne Eronen Lasten ja nuorten sairaala HUS Mitä moniammatillisuus on? Moniammatillisuus tarkoittaa potilaan,

Lisätiedot

Kohti paperitonta potilaskertomusta. Asko Nieminen Asiantuntijalääkäri PSHP Tietohallinto

Kohti paperitonta potilaskertomusta. Asko Nieminen Asiantuntijalääkäri PSHP Tietohallinto Kohti paperitonta potilaskertomusta Asko Nieminen Asiantuntijalääkäri PSHP Tietohallinto Nykytilanne Paperin käyttö Esteet ja hyödyt Tavoite Paperittomuus Sähköinen potilaskertomus Rakenteinen kirjaaminen

Lisätiedot

LÄÄKEHOIDON PÄIVÄ 19.3.2015 Toimiiko lääkehoitosi? - taustatietoa toteuttajille

LÄÄKEHOIDON PÄIVÄ 19.3.2015 Toimiiko lääkehoitosi? - taustatietoa toteuttajille LÄÄKEHOIDON PÄIVÄ 19.3.2015 Toimiiko lääkehoitosi? - taustatietoa toteuttajille Tähän tiedostoon on kerätty Lääkehoidon päivän toteuttajia varten erilaisia työkaluja ja ideoita, miten lääkehoidon seuranta

Lisätiedot

Mihin pilotti koneen ohjaa?

Mihin pilotti koneen ohjaa? Mihin pilotti koneen ohjaa? Terveyskeskusten tuottavuus VATT Kati Myllymäki, Kouvola 30.5.2011 Kuolleisuus ja sen syyt vaihtelevat maakunnittain!"#$%&'()*+,-./01,.23./0,45'+4,),3(04()66.,2((204()6.1+/277/01(4++/01++4(//,8+,/0!99:#;

Lisätiedot

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen

Lisätiedot

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Benchmarking kustannusyhteyshenkilöiden työkokous Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 5.5.2010 20.5.2010 Pirjo Häkkinen 1 Jatkotoimenpiteet Kustannustietojen

Lisätiedot

Integroitu EBMeDS päätöksenteon tueksi

Integroitu EBMeDS päätöksenteon tueksi Integroitu EBMeDS päätöksenteon tueksi 6.10.2006 IlkkaKunnamo JormaKomulainen ilkka.kunnamo@duodecim.fi Mitäpäätöksentukion? Näyttöönperustuvalääketieteellinentietämys japotilaskertomukseentallennettutieto

Lisätiedot

Apotti-hanke - Alueellisuus ja organisaatioiden yhteistyö

Apotti-hanke - Alueellisuus ja organisaatioiden yhteistyö Apotti-hanke - Alueellisuus ja organisaatioiden yhteistyö ATK-päivät 29.5.2013 IT-Kehitysjohtaja Mikko Rotonen HUS & Apotti-hanketoimisto Mikä on APOTTI-hanke? Apotti-nimi on yhdistelmä sanoista Asiakas-

Lisätiedot

Kansalliset sähköisen potilaskertomuksen tietomääritykset

Kansalliset sähköisen potilaskertomuksen tietomääritykset Kansalliset sähköisen potilaskertomuksen tietomääritykset Terveydenhuollon Atk-päivät 30.5.2006 Kristiina Häyrinen Kuopion yliopisto Terveyshallinnon ja -talouden laitos Rakenteisuuden edut kertaalleen

Lisätiedot

Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus. Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5.

Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus. Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5. Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5.2012 Sähköisen potilaskertomustiedon hyödyntäminen johtamisessa Sähköisen

Lisätiedot

PPSHP:N ALUEEN LABORATORIO- JA KUVANTAMISPALVELUJEN ALUEELLINEN 2005

PPSHP:N ALUEEN LABORATORIO- JA KUVANTAMISPALVELUJEN ALUEELLINEN 2005 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI PPSHP:N ALUEEN LABORATORIO- JA KUVANTAMISPALVELUJEN ALUEELLINEN LAKU-PROJEKTI 2003-2005 2005 Hallinnollinen apulaisylilääkäri Timo Kouri OYS, Laboratorio Terveydenhuollon

Lisätiedot

ICPC-2 perusterveydenhuollon vastaanottokäyntien syiden dokumentoinnissa

ICPC-2 perusterveydenhuollon vastaanottokäyntien syiden dokumentoinnissa ICPC-2 perusterveydenhuollon vastaanottokäyntien syiden dokumentoinnissa AvoHILMO-koulutus 24.11.2010, THL Tuija Savolainen, projektipäällikkö ICPC-2, Perusterveydenhuollon kansainvälisen luokituksen käyttöönotto

Lisätiedot

Kansallisen terveysprojektin tarpeiden tyydyttäminen - asiakas- ja toimittajanäkökulma

Kansallisen terveysprojektin tarpeiden tyydyttäminen - asiakas- ja toimittajanäkökulma Kansallisen terveysprojektin tarpeiden tyydyttäminen - asiakas- ja toimittajanäkökulma Terveydenhuollon atk-päivät 10.-11.05.2004, Tampere Seppo Ahokas toimitusjohtaja 27.04.2004 Valtakunnalliset määritykset

Lisätiedot

Kliinisen koodauksen laatu. Seppo Ranta Timo Pessi

Kliinisen koodauksen laatu. Seppo Ranta Timo Pessi Kliinisen koodauksen laatu Seppo Ranta Timo Pessi Koodatun tiedon tarve 2 Hoito- ja laskutustiedot Terveydenhuollon tuotteistus Ryhmää samankaltaisia potilaita voidaan vertailla laatu- ja kustannusmielessä

Lisätiedot

earkiston TUOTANTOPILOTIN KOKEMUKSET

earkiston TUOTANTOPILOTIN KOKEMUKSET earkiston TUOTANTOPILOTIN KOKEMUKSET Pauli Kuosmanen Asiantuntijalääkäri Kuopion kaupunki Tietohallinto pauli.kuosmanen@kuopio.fi 15.5.2012 Terveydenhuollon Atk-päivät 1 TAUSTA KArkisto projekti 2008-2009

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden

Lisätiedot

Sähköiset potilastietojärjestelmät mahdollisuudet ja haasteet

Sähköiset potilastietojärjestelmät mahdollisuudet ja haasteet Sähköiset potilastietojärjestelmät mahdollisuudet ja haasteet Suomen Terveydenhuollon Arvioinnin Seura Sähköiset Tietojärjestelmät Apu vai Uhka terveydenhuollossa-seminaari STAKESissa 6.11.2008 Timo Valli,

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

Päätöksentuen järjestelmät (EBMeDS)

Päätöksentuen järjestelmät (EBMeDS) Päätöksentuen järjestelmät (EBMeDS) Ilkka Kunnamo Dosentti, yleislääketieteen erikoislääkäri Sidonnaisuudet: Kehittää päätöksentukea Duodecimin hankkeessa, Lääkärin tietokantojen toimittaja, Käypä hoito

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

Kelan lääkerekisterit ja niiden käyttö

Kelan lääkerekisterit ja niiden käyttö 40 vuotta Kelan lääkerekisterit ja niiden käyttö Tutkimuspäällikkö, Kela 14.10.2005 40 vuotta Sairausperusteisia etuuksia Oikeudet erityiskorvattaviin lääkkeisiin Reseptitiedosto Vammaisetuudet Kuntoutus

Lisätiedot

NordDRG:n perusteet ja logiikka

NordDRG:n perusteet ja logiikka NordDRG:n perusteet ja logiikka Kristiina Kahur, MD MPH Johtava konsultti Kansallinen DRG keskus DRG-käyttäjäpäivät, Vaasa 4.-5.12 2014 DRG, Diagnosis Related Groups DRG -järjestelmä on alun pitäen kehitetty

Lisätiedot

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme

Lisätiedot

Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä

Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä Annakaisa Iivari Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä Kansalaisen omat terveystiedot muodostuvat laajasti tarkasteltuna hyvin monimuotoisista ja eri tavalla säädellyistä tietolähteistä.

Lisätiedot

Alueellisia kokemuksia elektronisen kertomuksen käytöstä

Alueellisia kokemuksia elektronisen kertomuksen käytöstä TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 erityisasiantuntija Anita Kokkola Suomen Kuntaliitto Elektroninen kertomus - Valtakunnallinen kertomusmaarittelytyö Alueellisia kokemuksia

Lisätiedot

Sairaanhoitopiiri tarjoaa terveydenhuollon järjestelmäpalvelut kunnille

Sairaanhoitopiiri tarjoaa terveydenhuollon järjestelmäpalvelut kunnille LÄNSI-POHJASSA SAIRAANHOITOPIIRI TARJOAA TERVEYDENHUOLLON TIETOJÄRJESTELMÄPALVELUT Sairaanhoitopiiri tarjoaa terveydenhuollon järjestelmäpalvelut kunnille Alueellisten hankevastaavien seminaari 14.09.2009

Lisätiedot

Psykiatrian erikoisalan laitoshoito 2006

Psykiatrian erikoisalan laitoshoito 2006 Terveys 2008 Hälsa Health Tilastotiedote Statistikmeddelande 8/2008 Psykiatrian erikoisalan laitoshoito 2006 15.2.2008 Institutionsvård inom specialiteten psykiatri 2006 Simo Pelanteri +358 9 3967 2356

Lisätiedot

Moniammatillisen verkoston toiminta

Moniammatillisen verkoston toiminta Moniammatillisen verkoston toiminta Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö Järkevää lääkehoitoa seminaari terveydenhuollon toimijoille Moniammatilliset toimintatavat käyttöön arjen työhön Helsinki 9.4.2014

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

pdrg ja ddrg Järvenpäässä Eeva Ketola, LT, emba, johtajalääkäri, Järvenpään kaupunki, sosiaali- ja terveyskeskus

pdrg ja ddrg Järvenpäässä Eeva Ketola, LT, emba, johtajalääkäri, Järvenpään kaupunki, sosiaali- ja terveyskeskus pdrg ja ddrg Järvenpäässä Eeva Ketola, LT, emba, johtajalääkäri, Järvenpään kaupunki, sosiaali- ja terveyskeskus 4.12.2015 Perusterveydenhuollon toiminnan ja talouden koordinointi: tuotteistuksella väestön

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Kirjaamisprosessi. / DRG:n kansallinen käyttöönottohanke. DRG-päivät, Rovaniemi 6.11.09

Kirjaamisprosessi. / DRG:n kansallinen käyttöönottohanke. DRG-päivät, Rovaniemi 6.11.09 Kirjaamisprosessi / DRG:n kansallinen käyttöönottohanke DRG-päivät, Rovaniemi 6.11.09 erikoissuunnittelija Sari Koskinen-Kivilahti HUS /Konsernihallinto Kirjaamistyöryhmä Sari Koskinen-Kivilahti, puheenjohtaja

Lisätiedot

Kansallinen Terveysarkisto - KanTa

Kansallinen Terveysarkisto - KanTa Kansallinen Terveysarkisto - KanTa KanTa-palvelut pähkinänkuoressa 14.5.2012 Heikki Virkkunen THL / OPER 1 KanTa-palvelut: Tiivistetysti KanTa-palvelut ovat kansallisia terveydenhuollon tietojen sähköisiä

Lisätiedot

Medinet- hoitopalvelu siellä missä potilas on. Teknologiasta Terveyshyötyä-seminaari 28.2.2013 ville.salaspuro@mediconsult.fi

Medinet- hoitopalvelu siellä missä potilas on. Teknologiasta Terveyshyötyä-seminaari 28.2.2013 ville.salaspuro@mediconsult.fi Medinet- hoitopalvelu siellä missä potilas on Teknologiasta Terveyshyötyä-seminaari 28.2.2013 ville.salaspuro@mediconsult.fi Miten haluamme tukea suomalaista terveydenhuoltoa Mediatri-Medinet-ratkaisulla

Lisätiedot

Kanta-palvelut käytössä

Kanta-palvelut käytössä Kanta-palvelut käytössä -vaikutukset toimintaan Atk-päivät 12-13.5.2015 Taustaa Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen yhteisessä tietokannassa (EP-Potti) mukana omina rekisterinpitäjinään Suupohjan

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA. Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea

IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA. Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea IÄKKÄILLÄ VÄLTETTÄVÄ LÄÄKEAINE 1. Haittavaikutusriski suurempi kuin kliininen hyöty 2. Liian suuri annos 3. Liian pitkä käyttöaika

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT 30-31.5.2005 MARINA CONGRESS CENTER HELSINKI

TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT 30-31.5.2005 MARINA CONGRESS CENTER HELSINKI TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT 30-31.5.2005 MARINA CONGRESS CENTER HELSINKI MONIAMMATILLISEN KERTOMUKSEN KÄYTTÖ HELSINGIN TERVEYSKESKUKSESSA Hallintoylihoitaja Marketta Kupiainen Helsingin terveyskeskus HELSINGIN

Lisätiedot

Valmistautuminen potilastiedon arkiston käyttöönottoon. Käyttöönoton käsikirja ja toiminnallisen muutoksen tukeminen Anna Kärkkäinen 29.11.

Valmistautuminen potilastiedon arkiston käyttöönottoon. Käyttöönoton käsikirja ja toiminnallisen muutoksen tukeminen Anna Kärkkäinen 29.11. Valmistautuminen potilastiedon arkiston käyttöönottoon Käyttöönoton käsikirja ja toiminnallisen muutoksen tukeminen Anna Kärkkäinen 29.11.2012 Kansallinen käyttöönoton tuki liittyjille Käyttöönoton käsikirja

Lisätiedot

Lääkelogistiikka projektin vaikutukset lääkehoidon kirjaamiseen ja toteuttamiseen Pirkanmaalla Marjo Uusitalo Projektipäällikkö

Lääkelogistiikka projektin vaikutukset lääkehoidon kirjaamiseen ja toteuttamiseen Pirkanmaalla Marjo Uusitalo Projektipäällikkö Lääkelogistiikka projektin vaikutukset lääkehoidon kirjaamiseen ja toteuttamiseen Pirkanmaalla Marjo Uusitalo Projektipäällikkö Taysin hoitoyksiköiden lääkehuollon automatisointi Taysin Uudistamisohjelma

Lisätiedot

TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ - TIETOHALLINNON ROOLI. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys

TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ - TIETOHALLINNON ROOLI. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ - TIETOHALLINNON ROOLI Tietohallintojohtaja Martti Pysäys TIETOHALLINNON ALUEELLINEN YHTEISTYÖ Alueellinen tietohallintostrategia

Lisätiedot