TUTKIMUSRAPORTTI POTILASTIETOJEN LAADUN JA YHTENÄISYYDEN TUTKIMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUTKIMUSRAPORTTI POTILASTIETOJEN LAADUN JA YHTENÄISYYDEN TUTKIMUS"

Transkriptio

1 1 TUTKIMUSRAPORTTI PÄÄTÖKSENTUKIHANKE EBMeDS Evidence Based Medicine Decision Support Diaarinumero 2213/31/06 SUOMALAINEN LÄÄKÄRISEURA DUODECIM KYMENLAAKSON SAIRAANHOITOPIIRI KOTKAN TERVEYSKESKUS KOUVOLAN SEUDUN KANSANTERVEYSTYÖN KY POTILASTIETOJEN LAADUN JA YHTENÄISYYDEN TUTKIMUS Leila Seuna Yhteistyöylilääkäri Eija Javanainen Kehittämispäällikkö Kymenlaakson sairaanhoitopiirin kehittämiskeskus/johto

2 2 TIIVISTELMÄ Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa potilastiedon kirjaamista diabetes mellitus - potilailla Kymenlaakson sairaanhoitopiirin keskussairaalassa ja Kotkan terveyskeskuksessa. Lisäksi tarkoituksena oli vertailla kirjattuja tietoja kummassakin organisaatiossa samojen potilaiden kohdalla. Effica -potilastietojärjestelmästä poimittiin kyseisten potilaiden diagnoosi- ja lääkitysmerkinnät, joista tutkittiin, olivatko merkinnät tehty vapaasti kirjoittamalla vai käyttäen esim diagnoosien kohdalla ICD10 koodausta. Aineiston analyysissä käytettiin sisällön analyysiä. Potilastietojärjestelmään tallennetun tiedon laadulla on erittäin suuri merkitys, kun otetaan käyttöön päätöksentukijärjestelmiä. Toimiakseen terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena järjestelmä poimii erilaisia koodattuja tietoja (esim. diagnoosi, lääkitys, laboratoriovastaukset) potilastietojärjestelmästä. Jos tietoja ei ole tallennettu oikein, koodattuna, voi päätöksentuki tehdä puutteellisten tietojen takia tehdä virheellisiä tai puutteellisia tulkintoja, jotka voivat vaarantaa potilasturvallisuutta. Kummassakin organisaatiossa tehtiin diagnoosimerkintöjä kiitettävästi, mutta vain puolet diagnooseista oli haettu koodaushaun kautta. Koodaamattomien diagnoosien joukossa oli useita merkittäviä pitkäaikaisdiagnooseja. Koodattuja lääkkeitä (haettu elektronisen Pharmaca Fennican kautta) keskussairaalassa oli 81% ja terveyskeskuksessa 94% eli huomattava osa kaikista lääkemerkinnöistä. Koodaamattomien lääkkeiden joukossa oli useita pysyviä lääkkeitä. Koodaamattomia diagnooseja tai lääkkeitä päätöksentukijärjestelmä ei voi hyödyntää. Tutkimusajankohtana Effican käyttöönotto oli vasta takana ja yhteisesti sovitut kirjaamisen toimintamallit eivät olleet vielä kaikilla käytössä. Päätöksentuen antama hyöty ei välttämättä nykyisillä toimintamalleilla ole oikea-aikaista potilaan hoidon kannalta. Kirjaamisen toimintamallien omaksuminen jokapäiväiseksi käytännöksi olisi tärkeää, koska onnistuakseen päätöksentuki vaati koodattua tietoa. Terveydenhuollon tietojärjestelmien käytettävyyttä on kehitettävä niin, että se tukee potilaan hoidon sujuvaa kirjaamista ja ottaa huomioon terveydenhuollon eri ammattiryhmien vaatimukset.

3 3 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ...2 SISÄLLYS TUTKIMUKSEN TAUSTA JA TARKOITUS AINEISTO JA MENETELMÄT TULOKSET Potilastiedot Diagnoosimerkinnät Lääkemerkinnät TUTKIMUKSEN POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimuksen luotettavuus Pohdinta ja päätelmät Diagnoosimerkinnät Lääkemerkinnät Yhteenveto...15 LIITE 1. Effican sisältämiä Suomessa käytössä olevia termistöjä...16 Kirjallisuutta...18

4 4 1. TUTKIMUKSEN TAUSTA JA TARKOITUS Suomalainen Lääkäriseura Duodecimin hallinnoimassa päätöksentuen hankekokonaisuudessa tutkitaan ja kehitetään päätöksenteon tukijärjestelmää lääkärien ja hoitohenkilökunnan käyttöön sekä Kymenlaakson että Pohjois-Savon sairaanhoitopiireissä [1]. Komulainen J., Kunnamo I. mukaan päätöksenteon tukijärjestelmän tehtävänä on varoittaa lääkkeiden yhteisvaikutuksista, tarkistaa lääkeannokset potilaan taustatietoja hyödyntäen, ehdottaa näyttöön perustuvia hoitoja ja tutkimuksia sekä hakea automaattisesti tarvittavat tiedot näytölle, lähetteisiin ja lausuntoihin. Potilasta hoitava ammattilainen hyödyntää päätöksenteon tukea esimerkiksi suunnitellessaan potilaansa tutkimista ja hoitoa, arvioidessaan erilaisia riskejä, laatiessaan lääkemääräystä, päättäessään jatkohoidosta tai laatiessaan lähetteitä ja lausuntoja [2]. Potilaan sairautta, tutkimuksia ja hoitoa kuvaavan tiedon kirjaaminen rakenteisessa muodossa mahdollistaa kliinistä päätöksentekoa tukevien työkalujen liittämisen potilaskertomukseen [2]. Potilastietojärjestelmään kirjatun tiedon on oltava rakenteisessa muodossa yhteisiä kansallisia ydintietoja noudattaen, jotta päätöksentuesta saadaan paras hyöty potilaan hoidossa. Kansalliset luokitukset ja koodistot ovat Stakesin palvelimella kaikkien terveydenhuollon organisaatioiden käytettävissä [3]. Effica potilastietojärjestelmän sisältämiä luokituksia ovat: ICD-10, ICPC, HL 7, DRG, toimenpideluokitus, ATC, radiologian tutkimus- ja toimenpidenimikkeistö, laboratoriotutkimusnimikkeistö (Liite 1) [4]. Tietokoneavusteinen päätöksentuki ja muistutteet ovat tehokkaita keinoja viedä tutkittua tietoa käytäntöön [5,6]. Tietojärjestelmien helppokäyttöisyys on keskeinen ominaisuus uusien toimintatapojen ja päätöksentukijärjestelmänkin käyttöönotossa [7]. Helppokäyttöisyys merkitsee paljon alussa, mutta pidemmällä tähtäimellä tärkeintä on hyötynäkökulma [8]. Tässä pilottihankkeessa tutkimuksen tavoitteena oli tutkia ja arvioida, millainen on päätöksentukipalvelun käyttöönsä saama potilastiedon laatu. Kyseessä oli Kymenlaakson sairaanhoitopiirin keskussairaalan (Kymshp ks) ja Kotkan terveyskeskuksen (Kotkan tk) organisaatioissa suoritettu potilastietojen laadun tutkimus. Siinä poimittiin satunnaisotannalla rajattu määrä potilaita ja selvitettiin heistä organisaatioiden sähköiseen potilaskertomukseen kirjattujen tietosisältöjen vastaavuutta sekä tietojen sisällön että tietojen muodon osalta. Tiedon laadun tutkiminen keskittyi päätöksentukijärjestelmän toiminnassaan tarvitsemiensa keskeisten tietojen eli potilaan diagnoosien ja lääkitystietojen tutkimiseen ja arviointiin. Tutkimustulosten (laboratoriotulosten) analyysiä ei tehty, sillä Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä ja Kotkan terveyskeskuksessa laboratoriojärjestelmä (Multilab) on yhteinen ja tutkimustulokset ovat päätöksentuen käytettävissä yhteneväisinä. On erityisen tärkeää potilasturvallisuuden kannalta, että lääkitystiedot ovat ajantasaiset ja löytyvät potilaan lääkelehdeltä. Päätöksentuki ei voi tuottaa oikeaa tietoa, jos diagnoosi- ja lääkitystiedot ovat puutteelliset tai virheelliset, ja tällöin voi syntyä vaaratilanteita potilaiden hoidossa [5].

5 5 Satunnaisesti valittujen potilaiden tiedoista tutkittiin, minkä verran kullekin potilaalle on tallennettu tutkimuksen kohteena olevia tietoja ja missä muodossa tiedot ovat. Tietojen vastaavuutta selvitettiin vertaamalla alueelliseen sähköiseen potilaskertomukseen tallennettuja tietoja Kotkan terveyskeskuksen ja Kymenlaakson sairaanhoitopiirin Efficassa. Tietojen laadun tutkiminen edistää pilotoitavan päätöksentuen ja kirjaamisen toimintamallien kehittämistä. 2. AINEISTO JA MENETELMÄT Effica potilastietojärjestelmä otettiin käyttöön Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä kertomuksen osalta Potilashallinnon osalta käyttöönotto oli Tässä käyttöönotossa otettiin tuotantoon diagnoosi- ja lääkelehti koodausmahdollisuuksineen. Kotkan terveyskeskuksessa Effica potilastietojärjestelmä otettiin käyttöön kokonaisuudessaan Keskussairaala Terveyskeskus Elektroninen alueellinen potilastietojärjestelmä Effica Elektroninen alueellinen potilastietojärjestelmä Effica Sairauskertomus Tiedon vertailu Sairauskertomus Kuva 1. Tiedon vertailu keskussairaalan ja terveyskeskuksen sairauskertomusten välillä Tutkimuksessa tarkasteltiin satunnaisesti poimittujen 15 potilaan Effica -järjestelmään tallennettujen tietojen yhtenäisyyttä ja kirjaamisessa mahdollisesti ilmeneviä puutteita ja virheitä aikajaksolla (16,5kk). Potilastiedot poimittiin ensin Kymshp:n alueellisesta Effica -potilastietojärjestelmästä diagnoosihaulla diabetes mellitus (ICD koodit E10 ja E 11) ja haku tuotti tulokseksi 1222 potilasta. Diabetesdiagnoosi valittiin tutkimukseen siksi, että saatiin vertailtavaa tietoa päätöksentuen hankkeen käyttöön samasta potilasryhmästä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kanssa [1]. Listalta valittiin satunnaisotannalla 15 kotkalaista 18 vuotta täyttänyttä potilasta, joissa oli tietoja sekä Kymshp ks:n että Kotkan tk:n Efficassa. Tietojen vertailu tehtiin tarkastelemalla keskussairaalassa ja terveyskeskuksessa kirjattuja tietoja toisiinsa, kts. kuva 1. Tutkimukseen oli lupa organisaatioiden rekisterinpitäjiltä.

6 6 Diagnoosien tarkastelu tehtiin laskemalla toisaalta diagnoosilehdiltä löytyvät ja toisaalta vapaan tekstin diagnoosimerkinnät. Yhdistelmähaulla löytyivät keskussairaalan tiedoissa ne koodatut diagnoosimerkinnät, jotka oli tehty poliklinikkakäynnin yhteenvetolomakkeelle. Kaikki koodaamattomat ja koodatut (ICD-10) diagnoosimerkinnät otettiin huomioon erikseen.. Sekä lääkärien että hoitohenkilökunnan tekemät merkinnät laskettiin mukaan. Kymshp:ssä hoitajakäynneille tarvitaan diagnoosi, jotta tilastointi sujuisi oikein. Hoitajakäynneillä voidaan käyttää potilaan tautidiagnoosia, jos lääkäri on sellaisen jo aiemmin tehnyt. Jos diagnoosia ei ole tehty, hoitohenkilöstö käyttää seuraavia diagnoosikoodeja: hoitajakäynnit Z03.9, ravitsemusterapeutti Z71.3, fysio- /toimintaterapeutti Z50.1, puheterapeutti Z50.5. HILMOON eli sosiaalihuollon ja terveydenhuollon hoitoilmoituslomakkeelle koodattuja diagnooseja ei poimittu. Lääkemerkintöjen tarkastelu tehtiin laskemalla lääkelehdiltä kaikki koodatut (ATC) ja koodaamattomat lääkemerkinnät sekä vapaasta tekstistä löytyvät lääkemerkinnät. Kirjauspuutteeksi laskettiin, jos lääke oli lopettamatta, lääkityksen kesto oli merkitty virheellisesti (JTM merkinnät, J=jatkuva, T=tarvittaessa, M=määräaikainen) tai annos puuttui. Lisäksi kirjauspuutos oli, jos lääke oli kirjattu vapaana tekstinä lääkelistalle ilman hakua elektronisesta Pharmaca Fennicasta lukuun ottamatta lääkkeitä, joita ei löytynyt elektronisella haulla (esim. Renavit). Lääkelistalle vapaasti kirjatut lääkkeet on tunnistettavissa kirjaamisen ulkoasusta. Lääkelista oli keskussairaalassa 13 potilaalla ja terveyskeskuksessa kaikilla 15 potilaalla, mikä on otettu huomioon lääkelistojen kirjauspuutosten keskiarvoja laskettaessa (kuva 8). Analyysin tulokset on ilmoitettu prosentteina ja frekvensseinä. 3. TULOKSET Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä on kolme sairaalaa: keskussairaala, aluesairaala ja psykiatrinen sairaala, joista tässä tutkimuksessa mukana oli vain keskussairaala. Kuvateksteissä käytetään lyhenteitä Kymshp ks (Kymenlaakson keskussairaala ja Kotkan tk (Kotkan terveyskeskus).

7 Potilastiedot Taulukko 1. Potilaiden taustatiedot (N=15) Miehet Naiset Kaikki Sukupuolijakauma (N *) Keski-ikä (v.)(vaihteluväli) 67 (52-80) 44 (18-77) 60 (ka.**) (18-80) Tyypin 1 diabetes E (N*) Tyypin 2 diabetes E (N*) Erillisten diagnoosien lukumäärän vaihteluväli -keskussairaala terveyskeskus Lääkemerkintöjen lukumäärän vaihteluväli -keskussairaala terveyskeskus *N=kokonaislukumäärä **ka. = keskiarvo 3.2 Diagnoosimerkinnät Diagnoosilehti käytössä Lääkelehti käytössä Kymshp ks Kotkan tk Kuva 2. Diagnoosi- ja lääkelehtien käyttö (N=15). Diagnoosilehti oli käytössä Kotkan tk:ssa lähes kaikilla potilailla, Kymshp ks:ssa vain n. puolella potilaista. Lääkelehti oli käytössä terveyskeskuksessa kaikilla potilailla. Keskussairaalassa se puuttui kahdelta potilaalta.

8 Kymshp ks Diagnoosimerkintöjen lukumäärä Kotkan tk Koodattujen diagnoosimerkintöjen lukumäärä Kuva 3. Diagnoosimerkintöjen lukumäärät kaikilla potilailla (N=15) yhteensä. Kymshp ks:ssa diagnoosien merkintäkertojen lukumäärä oli 2,1 -kertainen verrattuna Kotkan tk:n merkintöihin. Kaikista diagnoosimerkinnöistä ICD-10 koodattuja merkintöjä oli keskimäärin 47% (Kymshp ks 50%, Kotkan tk 44%) , ,6 7, ,1 2 0 Kymshp ks Kotkan tk Diagnoosimerkintöjen lukumäärä Koodattujen diagnoosimerkintöjen lukumäärä Kuva 4. Diagnoosimerkintöjen keskiarvot yhtä potilasta kohden laskettuna (N=15). Diagnoosimerkintöjä potilasta kohden oli Kymshp ks:ssa 15,3, joista koodattuja 7,6. Vastaavat luvut Kotkan tk:ssa ovat 7,2 ja 3,1. Koodattujen diagnoosimerkintöjen lukumäärän vaihteluväli potilailla oli keskussairaalassa 1-22 ja terveyskeskuksessa 0-10.

9 ,9 3,5 0 Koodaamattomat oman organisaation diagnoosit Koodaamattomat merkinnät diagnooseista kerrannaisineen Koodaamattomat diagnoosimerkinnät potilasta kohden (=mahdollisuus koodata) Kymshp ks Kotkan tk Kuva 5. Koodaamattomat diagnoosimerkinnät kaikilla potilailla yhteensä (N=15). Ensimmäinen pylväspari kuvaa koodaamattomia erillisiä diagnooseja. Kymshp ks:ssa oli koodaamattomia erillisiä diagnooseja (vaihteluväli 1-7) 10 potilaalla 15:sta. Kotkan tk:ssa koodaamattomia erillisiä diagnooseja (vaihteluväli 1-9) oli 11 potilaalla 15:sta. Keskimmäinen pylväspari kuvaa koodaamattomien diagnoosimerkintöjen kokonaislukumäärää toistot mukaan laskettuna. Kolmas pylväspari kuvaa kaikki tutkimusjakson aikaiset koodaamattomat diagnoosimerkintäkerrat potilasta kohden laskettuna: Kymshp ks 2,9 ja Kotkan tk 3, Kymshp ks Kotkan tk Diagnoosimerkintöjen lukumäärä Eri diagnoosien lukumäärä Yhteisten pysyvien diagnoosien lukumäärä Kuva 6 Erillisten diagnoosien määrä ja molemmissa organisaatioissa kirjattujen samojen pysyvien diagnoosien määrä verrattuna kaikkiin diagnoosimerkintöihin.

10 10 Taulukko 2. Koodatut ja koodaamattomat diagnoosimerkinnät sekä diabetesdiagnoosien koodaus diabetespotilailla. Diagnoosimerkinnät potilaittain (N=15) Kymshp ks Kotkan tk Diabetesdiagnoosi koodattuna 15 7 Diabetesdiagnoosi koodaamatta 0 8 Diagnoosit vain koodattuina 1 3 Diagnoosit sekä koodattuina että koodaamattomina Diagnoosit vain koodaamattomina 0 2 Taulukko 3. Koodaamattomat pysyvät diagnoosit Kymshp ks:ssa ja Kotkan tk:ssa. Tarkastelussa on otettu huomioon myös toisen organisaation pysyvät diagnoosit. Potilaita 15. Koodaamattomien pysyvien diagnoosien lukumäärä Kymshp ks Kotkan tk Sepelvaltimotauti tai siihen viittaava diagnoosi 5 5 Verenpainetauti tai liitännäisdiagnoosi 4 5 Hyperkolesterolemia, metabolinen oireyhtymä 6 6 Diabetes mellitus 0 8 Skitsofrenia, masennus, alkoholismi 2 1 Rytmihäiriöt, tahdistin 3 7 Sydämen vajaatoiminta, kardiomyopatia 2 3 Hypotyreoosi 2 2 Aivoinfarkti, ateroskleroosi 2 4 Maksakirroosi+liitännäissairaudet, B-hepatiitti, Crohnin tauti 4 4 Prostatahyperplasia, luukato 2 1 Munuaisten vajaatoiminta, hemodialyysi 0 2 Epilepsia, astma, copd 0 4 Syöpä, hedelmättömyys, psoriasis 0 4 Koodaamattomat pysyvät diagnoosimerkinnät yhteensä 32 56

11 Lääkemerkinnät Kymshp ks Kotkan tk Lääkemerkintöjen lkm (koodatut ja ei-koodatut) Kymshp ks:n ja Kotkan tk:n yhteisten lääkkeiden lkm Koodatut lääkkeet lkm Kirjauspuutoksia lääkelistalla Kuva 7. Lääkemerkinnät kaikilla potilailla (N=15) yhteensä. Kymshp ks:ssa oli koodattuja lääkkeitä 81% kaikista lääkemerkinnöistä, Kotkan tk:ssa vastaavasti 94%. 15 potilaalla oli kummassakin hoitopaikassa merkintöjä samoista lääkkeistä 93 kpl. Kirjauspuutoksia lääkelistoilla oli keskussairaalassa 40 kpl (34% koodatuista merkinnöistä) ja terveyskeskuksessa 50 kpl (33% koodatuista merkinnöistä) ,6 8,9 10,9 10, ,2 6,2 4 3,1 3,3 2 0 Kymshp ks Kotka tk Lääkemerkintöjen lkm (koodatut ja ei-koodatut) Koodatut lääkkeet lkm Kymshp ks:n ja Kotkan tk:n yhteisten lääkkeiden lkm Kirjauspuutoksia lääkelistalla (listoja Kymshp 13 kpl, Kotka 15 kpl) Kuva 8. Lääkemerkintöjen lukumäärien keskiarvot yhtä potilasta kohden laskettuna (N tot =15). Koodattujen lääkemerkintöjen vaihteluväli potilailla oli Kymshp ks:ssa 3-21 ja Kotkan tk.ssa 2-20.

12 12 Taulukko 4. Koodatut ja koodaamattomat lääkemerkinnät potilaittain. Lääkemerkinnät potilaittain (N=15) Kymshp ks Kotkan tk Lääkkeet vain koodattuna 5 9 Lääkkeet sekä koodattuina että koodaamattomina 8 6 Lääkkeet vain koodaamattomina 2 0 Taulukko 5. Koodaamattomat pysyvät lääkkeet Kymshp ks:ssa ja Kotkan tk:ssa. Tarkastelussa on otettu huomioon myös toisen organisaation tiedossa olevat pysyvät lääkkeet. Potilaita 15. Koodaamattomien pysyvien lääkkeiden lukumäärä Kymshp ks Kotkan tk Sydänlääkkeet (mm. Emconcor; Escor, Verpamil, Renitec comp) 6 2 Antitromboottinen lääke (Primaspan) 3 3 Kolesterolilääkkeet (Lescol, Simvastatin, Ezetrol) 4 1 Keuhkosairauksien lääkkeet (Seretide discus, Symbicort) 2 0 Diabeteslääkkeet (p.o.) (Amaryl, Questran, Metforem) 6 1 Insuliinit (Lantus, Novorapid, Protaphane, Humalog, Levemir) 1 6 Kipulääkkeet (Panacod, Arcoxia, Burana) 4 0 Vitamiinit, hivenaineet (mm. Kalsipos-D, Folvite, Betolvex) 6 4 Unilääkkeet (Imovane, Insomin, Stilnoct) 3 0 Psyykenlääkkeet (Peratsin, Triptyl, Sitalopram, Doxal) 4 0 Laksatiivit (Duphalac, Movicol) 2 1 Muita lääkkeitä (mm Thyroxin, Somac, Zyrtec, Trileptal, Lyrica) 9 6 Koodaamattomat pysyvät lääkemerkinnät yhteensä 50 24

13 13 4. TUTKIMUKSEN POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET 4.1 Tutkimuksen luotettavuus Tutkimuksen luotettavuutta tässä tutkimuksessa voidaan arvioida seuraavien näkökulmien avulla: 1. Tutkimuspotilaiden valintakriteerit olivat diagnoosit E10 ja E11, Kymenlaakson sairaanhoitopiirin keskussairaalan 18 vuotta täyttänyt potilas, Kotkan kaupungin terveyskeskuksen potilas. Tiedonhaun potilastietojärjestelmän tietokannasta teki TietoEnator. Saadusta aineistosta valittiin satunnaisotannalla ne potilaat, jotka ovat olleet kummassakin organisaatiossa hoidossa. Valintakriteerit olivat yksiselitteiset. 2. Diabetes mellitus on tautina sellainen, että hoitojaksoja on sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa ja vertailtavaa tietoa diagnoosien ja lääkkeiden osalta on löydettävissä. 3. Tutkittavan tiedon poiminnan potilastiedoista tekivät tämän tutkimuksen tekijät, joista toinen on koulutukseltaan lääkäri ja toinen sairaanhoitaja. Tutkijoiden terveydenhuollon asiantuntemuksesta oli hyötyä tutkimustulosten vertailussa, esim. pysyvät diagnoosit ja lääkkeet, lääkityskoodausvirheet. 4. Tutkimus on toistettavissa milloin vain missä tahansa samankaltaisissa olosuhteissa. Otoskoon pienuuden vuoksi tutkimustuloksia ei voida kovin laajasti yleistää. Tutkimus antaa kuitenkin lähtökohdan arvioida tiedon laadun ongelmia ja kirjaamisen oikeellisuuden merkitystä päätöksentukijärjestelmän valossa. 4.2 Pohdinta ja päätelmät Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella potilastiedon laatua ja yhtenäisyyttä Kymenlaakson keskussairaalassa ja Kotkan terveyskeskuksessa. Tiedon laatua on tutkittu tarkastelemalla sairauskertomusten diagnoosi- ja lääkemerkintöjä sekä niiden kirjaamistapaa 15 diabetespotilaalla, joita hoidettiin molemmissa organisaatioissa. Se, että keskussairaalassa oli selvästi enemmän tehtyjä diagnooseja kuin terveyskeskuksessa voi liittyä siihen, että useimmat potilaat olivat hoidossa sairaalajaksoilla sisätautiklinikassa, jolloin potilaan diagnoosit tarkentuvat. Diagnoositiedot poimittiin myös muilta erikoisalalehdiltä tutkimusjakson ajalta. Tutkimuksessa ei kuitenkaan laskettu poliklinikkakäyntien tai sairaalajaksojen lukumääriä. Tutkimusajankohtana Effican käyttöönotto oli Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä vasta takana ja yhteisesti sovitut kirjaamis- ja toimintamallit eivät olleet vielä kaikilla käytössä. Silti lääkelehti oli käytössä lähes kaikilla tutkimusryhmän potilailla. Kotkan terveyskeskuksessa käyttöönotosta oli kulunut tutkimusajankohdan alkuun mennessä jo yli vuosi, mikä näkyy siinä, että valtaosa eli 94% lääkemerkinnöistä oli koodattuja.

14 Diagnoosimerkinnät Molempien organisaatioiden toimintamalleilla ohjataan lääkäreitä kirjaamaan potilaiden diagnoosit käyttämällä ICD-10 koodeja. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä sairaanhoitajien ja joidenkin erityistyöntekijöiden poliklinikkakäyntien toimintamalliin kuuluu myös ICD-10 diagnoosin koodaus (kts. kappale 2). Kotkan terveyskeskuksessa hoitohenkilöstön avokäyntien koodauksiin suositellaan käytettävän ICPC luokitusta (Liite 1). Keskussairaalassa diagnoosimerkinnöistä oli koodattu vain 50% ja Kotkan terveyskeskuksessa vain 44%. Lähes kaikilta potilailta löytyi koodaamattomia diagnooseja, joita potilasta kohden olisi ollut mahdollisuus koodata kolme kertaa tutkimusjakson aikana (kts. kuva 5.). Toimintamallien omaksuminen jokapäiväiseksi käytännöksi olisi tärkeää, koska onnistuakseen päätöksentukijärjestelmä vaatii, että potilaan kaikki diagnoosit ovat koodatussa muodossa. Kaikista diagnoosimerkinnöistä eri diagnooseja oli yli puolet (kts. kuva 6). Kummassakin organisaatiossa kirjattuja yhteisiä pysyviä diagnooseja oli alle puolet kaikista potilaiden eri diagnooseista. Diabetes mellitus -diagnoosi oli terveyskeskuksessa koodaamatta n. puolella potilaista. Keskussairaalassa kaikki diabetesdiagnoosit olivat koodattuja. Koodaamattomina löytyneitä pysyviä diagnooseja on esitetty taulukossa 3. Näiden diagnoosien osalta päätöksentuen tarjoamaa tietoa ei ole käytettävissä potilaiden hoidossa, esim. hoito-ohjeiden tai lääkeindikaatiotietokannan tarjoama tieto jää puuttumaan. Pääosa Kymenlaakson keskussairaalan koodatuista diagnooseista löytyy yhdistelmähaulla (ei sairauskertomuslehdiltä) osoittaen, että lääkäri tekee diagnoosikoodauksen käynnin yhteenvetolomakkeelle yleensä vasta, kun hoitoepisodia ollaan sulkemassa. Tässä toimintamallissa potilas on useimmiten jo poistunut poliklinikkavastaanotolta. HILMOON eli sosiaalihuollon ja terveydenhuollon hoitoilmoituslomakkeelle koodatut diagnoosit eivät välity Effican yhdistelmähakuun. Vuodeosastojaksojen diagnoosikirjaukset eivät ole päätöksentuen käytettävissä, ellei niitä ole tehty Effican diagnoosihaun kautta. Terveyskeskustyöskentelyssä on samankaltainen kirjaamisen toimintamalli. Päätöksentuen antama hyöty ei välttämättä nykyisillä toimintamalleilla ole oikea-aikaista potilaan hoidon kannalta Lääkemerkinnät Lääkemerkinnöistä koodattuja lääkkeitä (haettu elektronisen Pharmaca Fennican kautta) oli keskussairaalassa 81% ja terveyskeskuksessa 94%. Kirjauspuutteeksi laskettiin, jos lääke oli lopettamatta, lääkityksen kesto (JTM merkinnät) oli merkitty virheellisesti tai annos puuttui, lisäksi jos lääke oli kirjattu vapaana tekstinä lääkelistalle ilman hakua elektronisesta Pharmaca Fennicasta. Kirjauspuutoksia lääkelistalla oli runsaasti eli molemmissa organisaatioissa kolmasosassa koodatuista lääkkeistä.

15 15 Koodaamattomien lääkkeiden joukossa oli useita tärkeitä pysyviä lääkkeitä (taulukko 5). Tällöin päätöksentuenjärjestelmä ei voi välittää potilaan hoitoon lääkkeiden indikaatio-, kontraindikaatio- eikä interaktiotietokantojen tarjoamaa tietoa tai antaa varoituksia, muistutteita tai ohjeita ko. lääkkeisiin liittyen Yhteenveto Diagnoosien kirjaaminen täsmällisesti koko potilaan sairaushistoriasta auttaa saamaan tutkittua ja käytäntöön sovellettavissa olevaa tietoa potilaan hoitoon päätöksentukijärjestelmän kautta. Lääketietojen ajantasaisuuden kannalta on tärkeää, että potilaan käyttämät lääkkeet tarkastetaan ja kirjataan lääkelehdelle hoidon aikana jokaisessa hoitavassa yksikössä. Päätöksentuen luotettavuus on niin luotettavaa ja ajantasaista kuin se kirjattu tieto, jota se hyödyntää. Se, että lääkitystiedot ovat ajantasaiset ja löytyvät potilaan lääkelehdeltä, on keskeinen potilasturvallisuustekijä. Lääkeaputietokannat ovat lääkärille lääkehoidon kokonaisvastuun kannalta tärkeitä päätöksentuen apuvälineitä. Niiden tuottama tieto on suoraan käytettävissä potilaan hoitotilanteessa. Parhaimmillaan päätöksentukijärjestelmä tuottaa lääkäreille ja hoitajille hyödyllistä tietoa niin, että potilaan hoito paranee entisestään ja hoitovirheet estyvät. Oman työnsä asiantuntijana lääkärille ja hoitajalle jää valinnanvapaus päätöksentuen käytöstä (missä määrin ja millaisissa tilanteissa) [2]. Terveydenhuollon tietojärjestelmien käytettävyyttä on kehitettävä niin, että se tukee potilaan hoidon sujuvaa kirjaamista ja ottaa huomioon terveydenhuollon yksiköiden eri ammattiryhmien vaatimukset [9]. ISO standardin mukaan tietojärjestelmän käytettävyys tarkoittaa sitä, miten hyvin käyttäjät voivat käyttää järjestelmää toimiakseen tuloksellisesti, tehokkaasti ja miellyttävästi [10]. Lääkäri Kai Konkin mukaan sähköinen potilastietojärjestelmä on nykyaikaa. Vaikka tietojärjestelmät eivät olekaan vielä täydellisiä, niin ilman niitä ei kukaan enää halua tehdä töitä [8]. Päätöksentuella haetaan käytännön työhön soveltuvaa kehittynyttä tietokoneavusteista palvelua. Onnistuessaan se on keskeinen apuväline yhdistämään ja tarjoamaan seulottua tietoa potilaan hoidon tueksi.

16 16 LIITE 1. Effican sisältämiä Suomessa käytössä olevia termistöjä [4] ATC (Anatomical Therapeutic Chemical Classification Index) on WHO:n ylläpitämä kansainvälinen, lähinnä lääkkeiden käytön tutkimusta varten luotu luokitusjärjestelmä, jonka suomalaista versiota ylläpitää Suomen Kuntaliitto. ATC-luokituksessa lääkkeet on jaettu ryhmiin sen mukaan, mihin elimeen tai elinjärjestelmään ne vaikuttavat sekä niiden kemiallisten, farmakologisten ja terapeuttisten ominaisuuksien mukaan. (WHO 2004) HILMO Terveydenhuollon hoitoilmoituksessa käytetään seuraavia rakenteisiin ydintietoihin liittyviä koodistoja. Terveydenhuollon palvelun tuottaja koodataan käyttäen toimintayksikkökoodia ja kotikunta Väestörekisterikeskuksen antamalla kunnan numerotunnuksilla: Palveluala, erikoisala ja jatkohoito koodataan ohjeissa annetun luokituksen mukaan. Erikoisalat on lueteltu pääluokkina. Diagnoosin kirjaamisessa käytetään ICD-10-luokitusta, lääkeaineissa ATC-luokitusta ja toimenpiteissä Pohjoismaista toimenpideluokitusta. Lisäksi HILMO:n hoitotiedoissa arvioidaan potilaan hoidon tarvetta tullessa, lähtiessä tai laskentahetkellä kuusi-portaisella asteikolla. (Stakes) ICD-10 (The International Statistical Classification of Diseases and Related Health Problems) on maailman terveysjärjestön (WHO) ylläpitämä kansainvälinen tautiluokitus. Stakes ylläpitää suomalaista ICD-10-versiota. Luokitusta käytetään tautien diagnoosien ilmoittamisessa viranomaisille esimerkiksi lääkärinlausunnoissa, kuolinsyylausunnoissa ja sairauslomatodistuksessa ja hoitoilmoituksissa. (ICD ) ICPC (International Classification of Primary Care) on World Organization of National collages, Academies and Academic Associations of General Practitioners/Family Physiciansin ylläpitämä kansainvälinen perusterveydenhuollon luokitus. Luokituksen avulla voidaan kuvata potilaan ilmaisema käynnin syy tai hoidon tarve hoidon antajan arvio/diagnoosi potilaan terveysongelmasta ja hoitoprosessin aikana tapahtuneet diagnostiset ja terapeuttiset toimenpiteet. Käytetään perusterveydenhuollossa tapahtuneidenvastaanottokäyntien syiden (hoidon tarve), diagnoosien ja hoitoprosessien luokittelussa. ICPC:n diagnoosit ja sairaudet osio pohjautuu ICD-9:een. Kansallinen hoitotyön luokitus (Finnish Care Classification) tulee haettavaksi Stakesin koodistopalvelimelta vuoden 2008 aikana. luokituksia ylläpitää kuopion yliopiston Terveyshallinnon ja talouden laitos. Laboratoriotutkimusnimikkeistö sisältää 3300 laboratoriotutkimuskoodia ja lyhennettä, joita päivitetään jatkuvasti. Nimikkeistöä käytetään laboratoriotutkimusten pyynnöissä, ja se on sopimus siitä, mitä nimeä tutkimuksesta käytetään potilaan hoidosta vastaavan lääkärin ja tutkimuksen suorittavan yksikön välillä. Laboratoriotutkimusnimikkeistö kattaa kliinisen kemian, kliinisen fysiologian, kliinisen mikrobiologian, kliinisen neurofysiologian, patologian, korva-, nenä-, ja kurkkutautien, silmätautien ja hammaslääketieteen laboratoriotutkimukset. Sen tarkoituksena on yhtenäistää laboratorion pyyntökäytäntöä, laadunvalvontaa, tiedonsiirtoa, tilastointia ja hakujärjestelmiä, kustannusseurantaa ja hinnoittelua sekä laskutusta. (Suomen Kuntaliitto 2002)

17 17 NordDRG (Diagnosis Releted Groups) on Pohjoismaissa käytetty yhdysvaltalaiseen DRG:hen perustuva erikoissairaanhoidon potilasryhmittely, jossa on otettu huomioon pohjoismaiset hoitokäytännöt. NordDRG kuvaa sairaalan vuodeosastopotilaiden hoitoja n. 500 eri ryhmässä. Pohjoismainen luokituskeskus ylläpitää ryhmittelyä, ja Suomen Kuntaliitolla on omaistusoikeis siihen. Sen avulla voidaan mitata voimavaroja, jotka tiettyyn ryhmään kuuluva potilas hoidon aikana tyypillisesti käyttää. Sillä voidaan hinnoitella ja laskuttaa hoidot, seurata hoitojen laatua, mitata sairaaloiden tuotantoa ja laatia tuotantoon perustuvat talousarviot (NordDRG 2004). Radiologian tutkimus- ja toimenpideluokitus sisältää 1230 radiologista tutkimuskoodia ja lyhennettä. Sitä päivitetään jatkuvasti. luokitusta käytetään radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden pyynnöissä, ja se on sopimus siitä, mitä nimeä (ja koodia) radiologisesta tutkimuksesta tai toimenpiteestä käytetään. Luokitus yhtenäistää radiologian pyyntö- ja tutkimuskäytäntöä, laadunvalvontaa, tiedonsiirtoa, tilastointia ja hakujärjestelmiä, kustannusseurantaa ja hinnoittelua sekä laskutusta. luokituksella on yhteinen tietokanta kansallisen toimenpideluokituksen kanssa. (Suomen Kuntaliitto 2003) Toimenpideluokitus on Stakesin ylläpitämä kirurgian toimenpiteiden pohjoismaiseen Nomesco Classification of Surgigal procedures luokitukseen perustuva suomalainen versio. luokitusta käytetään toimenpidetietojen kirjaamisessa. se on sopimus siitä, mitä nimeä toimenpiteistä käytetään. (Toimenpideluokitukset 2003)

18 18 Kirjallisuutta 1. Miettinen M., Korhonen M. Information quality in Healthcare: Coherence of Data Compered Between Organization s electronic Patient Records. Esitys. IEEE CBMS Jyväskylä. 2. Komulainen J., Kunnamo I. Kliinisen päätöksenteon tuki. Duod 2006;122(10): Sähköisten potilasasiakirjajärjestelmien valtakunnallinen määrittely ja toimeenpano. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita 2003:38 4. Sähköisen potilaskertomuksen yhdenmukaiset rakenteiset ydintiedot. Loppuraportti Osaavien keskusten verkoston julkaisu. 5. Varonen H., Kaila M., Kunnamo I., Komulainen J., Mäntyranta T. Tietokoneavusteisen päätöksentuen avulla kohti neuvovaa potilaskertomusta. Duod 2006; 122(10): Grol R, Grimshaw J. From best evidence to best practice: effective implementation of change in patients care. Lancet 2003;362; Kortteisto T., Mäntyranta T., Komulainen J., Kaila M. Lääkäreillä vielä paljon sanottavaa sähköisistä potilaskertomusjärjestelmistä. Suom Lääkäril 2008; Lääkärit testasivat potilaskertomusjärjestelmät. Suomen Lääkärilehti Liite Sähköinen potilaskertomus pomosta piiaksi! Raportti seminaarista Suomen Kuntaliitto. 10. ISO 9241, International Standards Organisation, ISO : 1998 Ergonomic requirements for office work with visual display terminals (VDTs) Part 11: Guidance on usability. Geneva, Switzerland 1998.

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden

Lisätiedot

HILMO Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastointi Jari Forsström ylilääkäri

HILMO Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastointi Jari Forsström ylilääkäri HILMO Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastointi Jari Forsström ylilääkäri 7.10.2010 Kirjaamisen kultaiset säännöt / Forsström 1 Terveydenhuollon tilastoinnista Lakisääteinen tilastoviranomainen terveydenhuollon

Lisätiedot

Päätöksenteon tukijärjestelmät mitä saamme seuraavaksi

Päätöksenteon tukijärjestelmät mitä saamme seuraavaksi Päätöksenteon tukijärjestelmät mitä saamme seuraavaksi Lainadioja: *Kunnamo *Komulainen *Mustajoki *Nyberg KIITOS! Minna Kaila, lastenallergologi Ylilääkäri ja HALO-ohjelmapäällikkö, FinOHTA /Stakes Tampereen

Lisätiedot

Anna-Leena Hanhisuanto Laskentapäällikkö. Lapin sairaanhoitopiirin ky

Anna-Leena Hanhisuanto Laskentapäällikkö. Lapin sairaanhoitopiirin ky Anna-Leena Hanhisuanto Laskentapäällikkö Projekti aloitettiin 9/2011 sairaanhoitopiirien hallitusten päätöksellä Erva sairaanhoitopiireille rakennetaan yhtenäinen tietovarasto KulasDW ja osaprojektina

Lisätiedot

Hoitotietojen systemaattinen kirjaaminen

Hoitotietojen systemaattinen kirjaaminen Hoitotietojen systemaattinen kirjaaminen Kaija Saranto, professori Kuopion yliopisto Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon koulutusohjelma ainoa laatuaan Suomessa, vuodesta 2000 monitieteinen, sosiaali-

Lisätiedot

Kanta-palvelut Yleisesittely

Kanta-palvelut Yleisesittely Kanta-palvelut Yleisesittely Kansallisten tietojärjestelmäpalvelujen kokonaisuus VRK:n varmennepalvelut Lääketietokanta Terveyskeskus A Apteekki Reseptikeskus THL koodistopalvelu Valviran attribuuttipalvelu

Lisätiedot

tutkimus (EBMeDS( EBMeDS) osana Päätöksentukihanketta v Terveystieteen laitos, tutkija Tiina Kortteisto

tutkimus (EBMeDS( EBMeDS) osana Päätöksentukihanketta v Terveystieteen laitos, tutkija Tiina Kortteisto Sähköisen pääp äätöksen tuen tutkimus (EBMeDS( EBMeDS) osana Päätöksentukihanketta v. 2005-2009 Päätöksentukihanke (EBMeDS) 1.Pää äätöksentukihankkeen valmistelu ja tuottamisprosessin luominen (2004-2005)

Lisätiedot

Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta

Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta a) Verkkopalvelun ulkoasu...1 b) Aineiston hakeminen Terveysportissa...5 c) Aineiston tulostaminen Terveysportissa...7 a) Verkkopalvelun ulkoasu

Lisätiedot

Tietokoneavusteisen päätöksentukipalvelun perusedellytysten toteutuminen kyselytutkimus Päätöksentuki hankkeen pilottialueilla

Tietokoneavusteisen päätöksentukipalvelun perusedellytysten toteutuminen kyselytutkimus Päätöksentuki hankkeen pilottialueilla Sosiaali ja terveydenhuollon tietotekniikan ja tiedonhallinnan tutkimuspäivien satoa julkaisusta Stakesin työpapereita 19/2008. Julkaistaan copyright oikeuksien haltijan luvalla. Tietokoneavusteisen päätöksentukipalvelun

Lisätiedot

Lääkitysmäärittelyt 2016 Liite 1: Käsitteet

Lääkitysmäärittelyt 2016 Liite 1: Käsitteet Lääkitysmäärittelyt 2016 1(10) Lääkitysmäärittelyt 2016 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Heikki Virkkunen Päivi Mäkelä-Bengs Riikka Vuokko Versio 0.1 (27.10.2015) Lääkitysmäärittelyt 2016 2(10) Pvm Päivitetyt

Lisätiedot

POTILAAN KOKONAISLÄÄKITYS JA POTILASTURVALLISUUS

POTILAAN KOKONAISLÄÄKITYS JA POTILASTURVALLISUUS POTILAAN KOKONAISLÄÄKITYS JA POTILASTURVALLISUUS Johanna Tulonen-Tapio Kehittämispäällikkö THL Tarve Potilaiden lääkitystieto ja kokonaislääkitys eivät ole kattavasti ja luotettavasti kirjattuna sairauskertomuksissa

Lisätiedot

Auditoinnin tulokset HYKS Erva-alueelta (2012) Kansallinen DRG keskus

Auditoinnin tulokset HYKS Erva-alueelta (2012) Kansallinen DRG keskus Auditoinnin tulokset HYKS Erva-alueelta (2012) Kansallinen DRG keskus Auditoinnit v. 2012 V. 2012 auditoitiin HYKS Erva-alue Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, 1000 hoitojaksoa Kahdessa osassa,

Lisätiedot

Potilastietojen kirjaamisen käsitteet, rakenteet ja rakenteinen kirjausprosessi

Potilastietojen kirjaamisen käsitteet, rakenteet ja rakenteinen kirjausprosessi Potilastietojen kirjaamisen käsitteet, rakenteet ja rakenteinen kirjausprosessi Rakenteinen kirjaaminen mikä muuttuu arkiston käytön myötä? Potilaskertomustiedon rakenne ja kirjaaminen yhtenäistyvät Sähköiset

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden

Lisätiedot

Kliininen Päätöksentuki. Terveys ja Talous, Timo Haikonen

Kliininen Päätöksentuki. Terveys ja Talous, Timo Haikonen Kliininen Päätöksentuki Terveys ja Talous, 15.9.2016 Timo Haikonen Potilastapaus 40-vuotias mies käy lääkärissä tyrävaivan vuoksi Päätöksentuki muistuttaa automaattisesti lääkäriä siitä, että 3 vuotta

Lisätiedot

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Hilmo ja siihen liittyvät haasteet Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen 9.11.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 Mikä on HILMO?

Lisätiedot

Somaattinen erikoissairaanhoito 2006

Somaattinen erikoissairaanhoito 2006 Terveys 2008 Hälsa Health Tilastotiedote Statistikmeddelande 7/2008 Somaattinen erikoissairaanhoito 2006 15.2.2008 Specialiserad somatisk vård 2006 Simo Pelanteri +358 9 3967 2356 S-posti: etunimi.sukunimi@stakes.fi

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Systemaatinen hoidon tarpeen arviointi (HTA) perusterveydenhuollossa

Systemaatinen hoidon tarpeen arviointi (HTA) perusterveydenhuollossa Systemaatinen hoidon tarpeen arviointi (HTA) perusterveydenhuollossa Alueellinen päivystyspäivä 15.2.2017 Anneli Kuusinen-Laukkala, asiantuntijalääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri, KSSHP anneli.kuusinen@ksshp.fi

Lisätiedot

FinCC luokituskokonaisuuden päivitys FinCC seminaari THL, Helsinki

FinCC luokituskokonaisuuden päivitys FinCC seminaari THL, Helsinki Anneli Ensio FinCC luokituskokonaisuuden päivitys FinCC seminaari 28.2.2012 THL, Helsinki Kansallinen hoitotyön kirjaamismalli 1. Päätöksenteon prosessimalli (WHOn hoitotyön malli, Suomeen 1970 luvulla)

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Alueellinen sairauskertomustietojen hyödyntäminen Kaapossa

Alueellinen sairauskertomustietojen hyödyntäminen Kaapossa Alueellinen sairauskertomustietojen hyödyntäminen Kaapossa Anne Kallio pp, yl Medi-IT Oy Medi-IT Oy Kymshp:n ja E-KSHP:n omistama kunnallinen osakeyhtiö Medi-IT Oy tukee sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuottajien

Lisätiedot

Terveydenhuollon yksiköiden valmiudet liittyä KanTa an

Terveydenhuollon yksiköiden valmiudet liittyä KanTa an Terveydenhuollon yksiköiden valmiudet liittyä KanTa an ATK-päivät 27.5.09 Sessio: Sähköinen asiointi Ilkka Winblad*, Päivi Hämäläinen**, Jarmo Reponen* *FinnTelemedicum Oulun yliopisto **Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( )

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( ) LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU (1.10-31.12.2015) PÄIVI SOVA, LKS APTEEKKI, PROVIISORI ESIMIESINFO 5.9.2016 PROSESSI 1 TEHTY TYÖ Arviointeja tehtiin noin 100. Näistä 75 tehtiin

Lisätiedot

Kansalliset sähköisen potilaskertomuksen tietomääritykset

Kansalliset sähköisen potilaskertomuksen tietomääritykset Kansalliset sähköisen potilaskertomuksen tietomääritykset Terveydenhuollon Atk-päivät 30.5.2006 Kristiina Häyrinen Kuopion yliopisto Terveyshallinnon ja -talouden laitos Rakenteisuuden edut kertaalleen

Lisätiedot

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Benchmarking kustannusyhteyshenkilöiden työkokous Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 5.5.2010 20.5.2010 Pirjo Häkkinen 1 Jatkotoimenpiteet Kustannustietojen

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Apotti-hanke - Alueellisuus ja organisaatioiden yhteistyö

Apotti-hanke - Alueellisuus ja organisaatioiden yhteistyö Apotti-hanke - Alueellisuus ja organisaatioiden yhteistyö ATK-päivät 29.5.2013 IT-Kehitysjohtaja Mikko Rotonen HUS & Apotti-hanketoimisto Mikä on APOTTI-hanke? Apotti-nimi on yhdistelmä sanoista Asiakas-

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Kirjaamisen käytäntö. Luennon sisältö

Kirjaamisen käytäntö. Luennon sisältö Kirjaamisen käytäntö Alueellinen kipukoulutus Kaisu Anttila, Suunnittelija Lapin sairaanhoitopiirin ky Luennon sisältö Potilastiedon arkistosta ja rakenteisesta kirjaamisesta Potilasasiakirjojen laatimiseen

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

HILMO-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille

HILMO-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille HILMO-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille 29.9.2010 29.9.2010 Riikka Väyrynen 1 Esityksen sisältö THL tilastoviranomaisena HILMO-kokonaisuus Sosiaalihuollon hoidon päättymisilmoitukset

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Psykiatrian erikoisalan laitoshoito 2006

Psykiatrian erikoisalan laitoshoito 2006 Terveys 2008 Hälsa Health Tilastotiedote Statistikmeddelande 8/2008 Psykiatrian erikoisalan laitoshoito 2006 15.2.2008 Institutionsvård inom specialiteten psykiatri 2006 Simo Pelanteri +358 9 3967 2356

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä

Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä Potilasturvallisuustutkimuksen päivät 26.-27.1.2011 Merja Toivonen Koulutusylilääkäri Hämeenlinnan terveyspalvelut liikelaitos

Lisätiedot

Esityksen sisältö. HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille

Esityksen sisältö. HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille 8.9.2010 8.9.2010 Riikka Väyrynen 1 Esityksen sisältö THL tilastoviranomaisena HILMO-kokonaisuus Kotihoidon laskenta 30.11. Tiedonkeruuprosessi Kehitysnäkymiä

Lisätiedot

Metatiedot ja terveydenhuollon kansallinen arkisto

Metatiedot ja terveydenhuollon kansallinen arkisto Metatiedot ja terveydenhuollon kansallinen arkisto Tampere 25.5.2010 Terveydenhuollon atk-päivät Maritta Korhonen Hankepäällikkö Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 3.6.2010 1 Metatieto, määritelmä Metatieto

Lisätiedot

TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ - TIETOHALLINNON ROOLI. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys

TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ - TIETOHALLINNON ROOLI. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ - TIETOHALLINNON ROOLI Tietohallintojohtaja Martti Pysäys TIETOHALLINNON ALUEELLINEN YHTEISTYÖ Alueellinen tietohallintostrategia

Lisätiedot

NordDRG on muutakin kuin laskutusjärjestelmä

NordDRG on muutakin kuin laskutusjärjestelmä NordDRG on muutakin kuin laskutusjärjestelmä Minna-Liisa Sjöblom Erityisasiantuntija DRG-käyttäjäpäivät, Lahti 3.12.2015 3.12.2015 Page 1 DRG, Diagnosis Related Groups DRG-järjestelmä on alun pitäen kehitetty

Lisätiedot

Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta

Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta Terveydenhuollon röntgentoiminnan asiantuntijoiden neuvottelupäivät 13.-14.4.2015, Siikaranta,

Lisätiedot

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta sekä Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

Organisaatioiden, asiakirjojen ym. yksilöinti ja asiakirjojen perusrakenne

Organisaatioiden, asiakirjojen ym. yksilöinti ja asiakirjojen perusrakenne Organisaatioiden, asiakirjojen ym. yksilöinti ja asiakirjojen perusrakenne Terveydenhuollon 29. atk-päivät Antero Ensio, Ensitieto Oy Jyväskylä 26.5.2003 1 Esityksen sisältö oid-tunnus organisaatiotunnus

Lisätiedot

Digitaalinen kuvantaminen - hanke osana Itä-Suomen Sonetti -ohjelmaa. Hilkka-Helena Vesala

Digitaalinen kuvantaminen - hanke osana Itä-Suomen Sonetti -ohjelmaa. Hilkka-Helena Vesala Digitaalinen kuvantaminen - hanke osana Itä-Suomen Sonetti -ohjelmaa Digitaalinen kuvantaminen -hanke Digitaalisella kuvantamisella tarkoitetaan tuotantoprosessia, jossa kuvaus, diagnostinen tarkastelu,

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät 26. - 27.1.2011,

Lisätiedot

Katsaus Koodistopalvelun ajankohtaisiin asioihin

Katsaus Koodistopalvelun ajankohtaisiin asioihin 0 27.9.2011 1 (5) Katsaus Koodistopalvelun ajankohtaisiin asioihin Koodistopalvelimella julkaistut uudet luokitukset ja luokituspäivitykset, sekä koodistopalvelun muut päivitykset 31.5.2011 jälkeen 21.6.2011

Lisätiedot

Tuorein tieto ja ohjeistus työn tukena. Jarmo Salo

Tuorein tieto ja ohjeistus työn tukena. Jarmo Salo Tuorein tieto ja ohjeistus työn tukena Jarmo Salo (jarmo.salo@thl.fi) 12.11.2013 1 Taustaa Neuvolatyössä käytettävien menetelmien ja käytäntöjen on perustuttava parhaaseen mahdolliseen näyttöön 13.11.2013

Lisätiedot

Informointeja, kieltoja ja suostumuksia Onko käyttö ja luovutus hallinnassa?

Informointeja, kieltoja ja suostumuksia Onko käyttö ja luovutus hallinnassa? Informointeja, kieltoja ja suostumuksia Onko käyttö ja luovutus hallinnassa? Terveydenhuollon ATK-päivät 15.-16.5.2012 KanTa-palveluihin liittyvää keskeistä lainsäädäntöä Laki sähköisestä lääkemääräyksestä

Lisätiedot

Julkaisuluettelo 2013-2013 11.2.2016 Tampereen yliopistollinen sairaala + Fimlab Laboratoriot, TAYS Sydänsairaala ja Tekonivelsairaala Coxa Oy

Julkaisuluettelo 2013-2013 11.2.2016 Tampereen yliopistollinen sairaala + Fimlab Laboratoriot, TAYS Sydänsairaala ja Tekonivelsairaala Coxa Oy Julkaisuluettelo 2013-2013 11.2.2016 Tampereen yliopistollinen sairaala + Fimlab Laboratoriot, TAYS Sydänsairaala ja Tekonivelsairaala Coxa Oy Julkaisuja yhteensä 13 kpl Impact Factor yht. 22.903 IF-julk.

Lisätiedot

Simulointiharjoitus Ylä-Savon Soten Kotihoidon ratkaisumalli potilas tapauksessa

Simulointiharjoitus Ylä-Savon Soten Kotihoidon ratkaisumalli potilas tapauksessa Simulointiharjoitus Ylä-Savon Soten Kotihoidon ratkaisumalli potilas tapauksessa Palveluesimies Virpi Pesonen, Lääkäri Reijo Räisänen, Sh Anri Saarivainio Potilas-case 89-vuotias mies, asuu vaimon kanssa,

Lisätiedot

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Sisältö Tarve kuntien ja alueiden väliseen yhteistoimintaan tiedonhallinnan kehittämisessä

Lisätiedot

JARI PORRASMAA

JARI PORRASMAA Genomitieto terveydenhuollossa - ajatuksia kokonaisarkkitehtuurista 11.11.2014 JARI PORRASMAA Kokonaisarkkitehtuuri? (VM et al) TOIMINTA prosessit palvelut TIETO käsitteet tietomallit TIETO- JÄRJESTELMÄ

Lisätiedot

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN Ohje 27.2.2017 6895/00.01.02/2016 1/2017 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut henkilöt Voimassaoloaika

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön

Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön Terveydenhuollon atk-päivät 12.-13.5.2015 Maritta Korhonen Kehittämispäällikkö Esityksen sisältö Sote-uudistuksen

Lisätiedot

FinCC luokituskokonaisuuden käyttöopas. SHTaL 3.0, SHToL 3.0, SHTuL 3.0

FinCC luokituskokonaisuuden käyttöopas. SHTaL 3.0, SHToL 3.0, SHTuL 3.0 FinCC luokituskokonaisuuden käyttöopas SHTaL 3.0, SHToL 3.0, SHTuL 3.0 Pia Liljamo, Ulla-Mari Kinnunen, Anneli Ensio 28.2.2012 FinCC-seminaari Käyttäjäoppaan tarkoitus on auttaa hoitajaa kirjaamaan sähköiseen

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle

Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle Osteoporoosihoitaja Tanja Jukola 20.2.2015 1 Projektin taustaa Suomessa todetaan vuosittain arviolta 30000

Lisätiedot

Julkaisuluettelo 2014-2014 11.2.2016 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tulosyksiköittäin yo-sairaalan/shp:n vsk-järjestys Vain summat yhteensä

Julkaisuluettelo 2014-2014 11.2.2016 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tulosyksiköittäin yo-sairaalan/shp:n vsk-järjestys Vain summat yhteensä Julkaisuluettelo 2014-2014 11.2.2016 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tulosyksiköittäin yo-sairaalan/shp:n vsk-järjestys Vain summat yhteensä Julkaisuja yhteensä 4 kpl Impact Factor yht. 8.460 IF-julk. yht.

Lisätiedot

Lifecare Suun terveydenhuollon kehitys

Lifecare Suun terveydenhuollon kehitys Lifecare Suun terveydenhuollon kehitys Tilannekatsaus Kumppanuusforum 26.8.2016 Tampere-talo Jani Rahko Senior Project Manager Tieto, ZSP Industry Products / ZSPHH Healthcare and Welfare jani.rahko@tieto.com

Lisätiedot

SosKes - MediKes. Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko. Terveydenhuollon Atk-päivät

SosKes - MediKes. Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko. Terveydenhuollon Atk-päivät SosKes - MediKes Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko Terveydenhuollon Atk-päivät 19.-20.5.2008, Lahti Projektipäällikkö Pirkko Uuttu, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Lisätiedot

AvoHILMO Kysymyksiä Esityksen nimi / Tekijä 1

AvoHILMO Kysymyksiä Esityksen nimi / Tekijä 1 AvoHILMO Kysymyksiä 5.11.2009 1.12.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 HTA: Asetus 1019/2004: Välitön yhteydensaaminen HTA: selvitetään yhteydenoton syy, sairauden oireet ja niiden vaikeusaste sekä kiireellisyys

Lisätiedot

Potilasturvallisuus ja kokonaisarkkitehtuuri

Potilasturvallisuus ja kokonaisarkkitehtuuri Potilasturvallisuus ja kokonaisarkkitehtuuri Mikko Huovila THL / Oper 26.9.2013 26.9.2013 Mikko Huovila THL / Oper 1 Esityksen sisältö 1. Kokonaisarkkitehtuuri menetelmänä 2. Potilasturvallisuus kokonaisarkkitehtuurikehyksessä

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenvetojen laadullinen analysointi

Hoitotyön yhteenvetojen laadullinen analysointi Hoitotyön yhteenvetojen laadullinen analysointi ABSTRAKTI Hoitotyön yhteenveto on yksi laadun kehittämisen väline hoitotyön laadun lisäämiseen ja potilaan hoidon jatkuvuuden turvaamiseen. Tutkimuksessa

Lisätiedot

Ketterä suomalainen tietojärjestelmätoimittaja palveluksessasi.

Ketterä suomalainen tietojärjestelmätoimittaja palveluksessasi. Ketterä suomalainen tietojärjestelmätoimittaja palveluksessasi. 40 vuotta asiantuntijuutta Meillä on 40 vuoden kokemus sosiaali ja terveydenhuollosta. Haluamme jatkossakin kehittää parhaita ratkaisuja

Lisätiedot

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,

Lisätiedot

Sanastotyö THL:SSÄ Sanastotyö THL:ssä / Outi Meriläinen 1

Sanastotyö THL:SSÄ Sanastotyö THL:ssä / Outi Meriläinen 1 Sanastotyö THL:SSÄ 18.5.2011 9.11.2014 Sanastotyö THL:ssä / Outi Meriläinen 1 Miksi THL:ssä tehdään sanastotyötä? Sanastotyö on THL:ssä lakisääteistä: Laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta 688/2008

Lisätiedot

ESSHP:n toimintaympäristö

ESSHP:n toimintaympäristö ESSHP:n toimintaympäristö Väestö: 103664 (2% Manner-Suomesta) yli 65 vuotiaita 20,4% (2004 Suomi 15,8%) kasvaa yli 30%:iin vuonna 2030 alle 6 vuotiaita 6,3% (Suomi 7,7%) 12 kuntaa (2007 10 kuntaa) 7 terveyskeskusta/kuntayhtymää

Lisätiedot

TIETOTYÖ JULKISEN TERVEYDENHUOLLON AIKASYÖPPÖ

TIETOTYÖ JULKISEN TERVEYDENHUOLLON AIKASYÖPPÖ TIETOTYÖ JULKISEN TERVEYDENHUOLLON AIKASYÖPPÖ Tietotyön ajankäyttö sairaanhoitopiireissä 2016 T U T K I M U S Y H T E E N V E T O 1 TUTKIMUS LYHYESTI Tavoite: Selvittää tietotyön osuutta, ajankäyttöä ja

Lisätiedot

Terveys ja talous 2016

Terveys ja talous 2016 Terveys ja talous 2016 15.9.2016 Tehokkuutta osaamisen kehittämiseen Oppiportin hyödyntämisen mahdollisuuksista Digidigi Digitalisaatio haastaa perinteiset toimintamallit ja muuttaa maailmaa, sosiaali-

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia Potilastiedon arkistosta Itä-Savossa Jyväskylä Sirpa Taskinen

Käytännön kokemuksia Potilastiedon arkistosta Itä-Savossa Jyväskylä Sirpa Taskinen Käytännön kokemuksia Potilastiedon arkistosta Itä-Savossa Jyväskylä 20.5.2014 Itä-Savon sairaanhoitopiiri Terveydenhuoltopiiri, joka hoitaa alueensa kuntien erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon

Lisätiedot

PSSHP Tietohallintostrategia

PSSHP Tietohallintostrategia PSSHP Tietohallintostrategia 2013-2018 v. 1.1 27.6.2014 1 Tietohallinnon visio 2018 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (KYS ERVA) alueella on käytössä edistykselliset potilaiden ja henkilöstön tarpeista

Lisätiedot

KANSALLISTEN MÄÄRITYSTEN HYÖDYNTÄMINEN POTILASTIETOJÄRJESTELMISSÄ Pegasos - hanke

KANSALLISTEN MÄÄRITYSTEN HYÖDYNTÄMINEN POTILASTIETOJÄRJESTELMISSÄ Pegasos - hanke KANSALLISTEN MÄÄRITYSTEN HYÖDYNTÄMINEN POTILASTIETOJÄRJESTELMISSÄ Pegasos - hanke Terveydenhuollon atk-päivät Mikkeli 29.-30.5.2006 Kuopion kaupunki sosiaali- ja terveyskeskus Juhani Ahola Tietohallintopäällikkö

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Tietojärjestelmäprojekti - haaste hoitajalle

Tietojärjestelmäprojekti - haaste hoitajalle Tietojärjestelmäprojekti - haaste hoitajalle Liisa Klemola Esh, TtM, tutkija Kuopion yliopisto Terveyshallinnon ja - talouden laitos Shiftec tutkimusyksikkö Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon

Lisätiedot

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa DRG-päivät 3.-4.12.2015, Lahti Sisältö PHSOTEY:n tuottamat palvelut Nykyinen suunnitteluprosessi Alueellisen suunnittelun seuraava askel

Lisätiedot

AvoHILMO Tavoitteet ja tarkoitus Pirjo Tuomola

AvoHILMO Tavoitteet ja tarkoitus Pirjo Tuomola AvoHILMO Tavoitteet ja tarkoitus Pirjo Tuomola 15.6.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1 Tieto-osaston tehtävät eri kokonaisuuksina TILASTOTUOTANTO Suomen viralliset tilastot Kansainväliset tilastot Hoitoon

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

Vertaisarviointipalvelut terveydenhuollossa

Vertaisarviointipalvelut terveydenhuollossa Vertaisarviointipalvelut terveydenhuollossa Kari Lappalainen Director Tieto, Healthcare & Welfare kari.a.lappalainen@tieto.com Tieto Healthcare & Welfare Pohjoismaiden johtava toimittaja, merkittävä myös

Lisätiedot

Tiedonhallintapalvelu ammattilaisen työn tukena

Tiedonhallintapalvelu ammattilaisen työn tukena Tiedonhallintapalvelu ammattilaisen työn tukena Kuntatalo 26.10.2011 26.10.2011 Heikki Virkkunen 1 Tiedot sähköiseksi > Toimintatavat muuttuvat Sähköisen tiedon käyttö muuttaa toimintatapoja Alkuun vaatii

Lisätiedot

Timo Valli: Terveyspalvelun toimialan tietohallinnon kehittäminen Selviytymistä vai suorituskykyä seminaari Sivu 1

Timo Valli: Terveyspalvelun toimialan tietohallinnon kehittäminen Selviytymistä vai suorituskykyä seminaari Sivu 1 Timo Valli on tällä hetkellä valtiovarainministeriön ICT-johtaja. Hän on aiemmin ollut 12 vuotta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tietohallintojohtajana ja sitä ennen vakuutusyhtiöiden tietohallintojohtajana.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/33 4.6.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/33 4.6.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) 33 Kohdunkaulan syövän seulontatutkimusten hankinta HUSLABliikelaitokselta Pöydälle 14.05.2013 HEL 2013-006323 T 02 08 02 01 Päätösehdotus Esittelijä Taustaa

Lisätiedot

Laboratoriopalveluiden alueellinen järjestäminen: Tietojärjestelmäratkaisut uuden toimintamallin perustana

Laboratoriopalveluiden alueellinen järjestäminen: Tietojärjestelmäratkaisut uuden toimintamallin perustana Laboratoriopalveluiden alueellinen järjestäminen: Tietojärjestelmäratkaisut uuden toimintamallin perustana Terveydenhuollon ATK-päivät 11.5.2004 Maija-Liisa Virtanen KANSALLINEN PROJEKTI TERVEYDENHUOLLON

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

johtoryhmässä (JORY)

johtoryhmässä (JORY) Koodistopalvelu / THL Koodiston valmisteluvaihe tilanne 14.12.2015 klo 10:55 Latausta odottavat valmiit koodistot Käsittelypäivä koodistopalvelun julkaisutoimikunnassa eli laaturyhmässä (LAATU) tai Koodistopalvelutiimissä

Lisätiedot

dynnän tietotekniikkaa sairaalainfektioissa

dynnän tietotekniikkaa sairaalainfektioissa Kuinka hyödynn dynnän tietotekniikkaa sairaalainfektioissa 2.11.2007 Mikrobiologisten laboratorioiden edustajien neuvottelukokous Maire Liikka hygieniahoitaja Keski-Suomen keskussairaala Tietotekniikka

Lisätiedot

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Helena Kääriäinen tutkimusprofessori 29.1.16 HK 1 Potilaat ja kansalaiset ovat tutkimuksen tärkein voimavara Biopankkien pitäisi olla kansalaisen näkökulmasta

Lisätiedot

Käytettävyys vai käyttäjä ongelmana kokemuksia lääkäreitten potilasjärjestelmäkoulutuksista

Käytettävyys vai käyttäjä ongelmana kokemuksia lääkäreitten potilasjärjestelmäkoulutuksista Käytettävyys vai käyttäjä ongelmana kokemuksia lääkäreitten potilasjärjestelmäkoulutuksista Lauri Lammi Hallintoylilääkäri, keuhkosairauksien ylilääkäri Etelä-Karjalan keskussairaala Etelä-Karjalan sosiaali-ja

Lisätiedot

99.5.2003 1 (4) ADAPTERITOTEUTUS PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JÄRJESTELMIIN (AHO JA TAMLAB)

99.5.2003 1 (4) ADAPTERITOTEUTUS PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JÄRJESTELMIIN (AHO JA TAMLAB) 99.5.2003 1 (4) ADAPTERITOTEUTUS PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JÄRJESTELMIIN (AHO JA TAMLAB) TAUSTA Pirkanmaan sairaanhoitopiiri hyväksyttiin aluetietojärjestelmän (ATJ) kokeilulain piiriin v. 2001. Pirkanmaan

Lisätiedot

ATK-päivä Joensuu 27.5.2002. Pentti Itkonen

ATK-päivä Joensuu 27.5.2002. Pentti Itkonen ATK-päivä Joensuu 27.5.2002 Pentti Itkonen Miksi strategia? Tulevaisuuteen ajautuminen Passiivinen kohtalonusko Strateginen liikkumavara koetaan vähäisenä Tulevaisuuteen sopeutuminen Menneisyyden trendit

Lisätiedot

Suostumusten hallinta kansallisessa tietojärjestelmäarkkitehtuurissa

Suostumusten hallinta kansallisessa tietojärjestelmäarkkitehtuurissa Suostumusten hallinta kansallisessa tietojärjestelmäarkkitehtuurissa 30.5.2007 Maritta Korhonen 24.03.2013 1 Taustaa Sosiaali- ja terveydenhuollossa hyödynnettävälle tietoteknologialle asettaa erityisvaatimuksia

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 31.8.2010 tilanne 1 Yleistä 31.8.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

LÄÄKEHOIDON EPÄTYYPILLISILLÄ ALUEILLA TYÖSKENTELEVIEN LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN LÄÄKEINFORMAATIOTARPEET JA -LÄHTEET. Elina Ottela Asiantuntija

LÄÄKEHOIDON EPÄTYYPILLISILLÄ ALUEILLA TYÖSKENTELEVIEN LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN LÄÄKEINFORMAATIOTARPEET JA -LÄHTEET. Elina Ottela Asiantuntija LÄÄKEHOIDON EPÄTYYPILLISILLÄ ALUEILLA TYÖSKENTELEVIEN LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN LÄÄKEINFORMAATIOTARPEET JA -LÄHTEET Elina Ottela Asiantuntija Tutkimuksen taustaa Gradun tekijä Leena Pakarainen Helsingin

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Valtakunnallinen lääkityslista moniammatillisen yhteistyön työkaluna tulevaisuudessa. Harri Nurmi THL/OPER Fimea

Valtakunnallinen lääkityslista moniammatillisen yhteistyön työkaluna tulevaisuudessa. Harri Nurmi THL/OPER Fimea Valtakunnallinen lääkityslista moniammatillisen yhteistyön työkaluna tulevaisuudessa THL/OPER Fimea 26.1.2017 1 Työtehtävät ja yhteystiedot Projektipäällikkö Sähköinen lääkemääräys Kelain Rajat ylittävä

Lisätiedot

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja Käypä hoito suositukset Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja 14.3.2005 Esityksen tavoitteet Kuvata näyttöön pohjautuvan lääketieteen ajattelutapaa Kertoa Käypä hoito hankkeesta

Lisätiedot

Kansallinen vertaisarviointi. Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki

Kansallinen vertaisarviointi. Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki Kansallinen vertaisarviointi Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 15.5.2012 15.5.2012 Kansallinen vertaisarviointia/ Pirjo Häkkinen 2 15.5.2012 Kansallinen vertaisarviointia/

Lisätiedot

Lääkityspoikkeamat potilasturvallisuuden haasteena

Lääkityspoikkeamat potilasturvallisuuden haasteena Lääkityspoikkeamat potilasturvallisuuden haasteena Koulutussuunnittelija, proviisori, jatko-opiskelija Carita Linden-Lahti Sosiaalifarmasian osasto, Farmasian tiedekunta Potilasturvallisuuden tutkimuksen

Lisätiedot