KOKKOLAN LIIKENNETUTKIMUS JA -MALLIT 2012 Matkapäiväkirjatutkimus Liikennelaskennat Liikennemallit ja -ennusteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOKKOLAN LIIKENNETUTKIMUS JA -MALLIT 2012 Matkapäiväkirjatutkimus Liikennelaskennat Liikennemallit ja -ennusteet"

Transkriptio

1 KOKKOLAN LIIKENNETUTKIMUS JA -MALLIT 2012 Matkapäiväkirjatutkimus Liikennelaskennat Liikennemallit ja -ennusteet

2

3 ESIPUHE Kokkolassa on laadittu syksyn 2012 aikana laaja liikennetutkimus, jossa on selvitetty alueen asukkaiden liikkumistottumuksia, liikennemääriä ja liikenteen suuntautumista. Liikennetutkimus koostui kävelyn, pyöräilyn ja autoilun liikennelaskennoista sekä henkilöhaastattelututkimuksesta. Näiden perusteella laadittiin keväällä 2013 liikennemalli ja alustava liikenne-ennuste vuodelle Liikennetutkimustietoa ja liikennemallia tullaan hyödyntämään erityisesti Kokkolan yleiskaavatyössä sekä erilaisissa liikennejärjestelmän kehittämishankkeissa. Työssä on selvitetty myös kävelyn ja pyöräilyn kysyntämatriisit (lähtömääräpaikkamatriisit) ja malli tuottaa ne myös ennustetilanteisiin, mikä mahdollistaa liikennemallin hyödyntämisen myös kävelyn ja pyöräilyn kehittämishankkeissa. Matkapäiväkirjatutkimuksen suunnittelusta, toteuttamisesta ja raportoinnista on vastannut Ramboll Oy, jossa työstä ovat vastanneet projektipäällikkönä Tuomo Vesajoki ja suunnittelijoina Sonja Aarnio, Jouko Hintsala, Vesa-Pekka Saunakangas ja Erkki Malo. Puhelinhaastatteluita olivat suorittamassa Oulun Yliopiston ympäristötekniikan opiskelijat tekn. yo Antti Heikkisen johdolla. Liikennelaskennat suoritti Nevia Oy. Lisäksi kävelyn ja pyöräilyn käsinlaskentoja teki kokkolalainen eläkeläisjärjestö. Työ on laadittu työhön nimetyn ohjausryhmän ohjauksessa. Ohjausryhmään kuuluivat: Jukka Harju Pauli Piiparinen Heikki Penttilä Veli-Pekka Koivu Asko Pekkarinen Ilkka Kangas Jarmo Salo Eero Siikavirta Kokkolan kaupunki Kokkolan kaupunki Kokkolan kaupunki Kokkolan kaupunki Kokkolan kaupunki Kokkolan kaupunki Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Joulukuu

4 SISÄLTÖ ESIPUHE 1 1. MATKAPÄIVÄKIRJATUTKIMUS Matkapäiväkirjatutkimuksen toteutus Tutkimuksen perusjoukko ja otanta Tutkimusmenetelmät ja tutkimuksen aikataulu Tutkimuksen sisältö Tutkimusaineiston sisältö 6 2. MATKAT KOKKOLASSA Asukkaiden matkaluku Matkojen aikavaihtelu Matkojen tarkoitus Matkojen ketjuuntuminen Matkojen kokonaismäärä ja suuntautuminen Matkojen kulkutavat Matkojen pituus ja liikennesuorite Ostosmatkat Kotitalouksien autollisuus ja autonkäyttötottumukset Kokkolan matkatottumukset muihin seutuihin verrattuna LIIKENNEJÄRJESTELMÄSTÄ ANNETTU PALAUTE LIIKENNELASKENNAT LIIKENNEMALLI Tuotosmallit Suuntautumismallit Kulkutavan valinnan mallit Reitinvalintamalli LIIKENNE-ENNUSTEET Nykytila Vuosi Maankäyttöennusteet Liikenteen yleiskasvu Liikenneverkon muutokset Liikennemallin ja ennusteen käyttökohteet jatkossa LIITTEET 45 Taulukkoluettelo: Taulukko 1 Perusjoukko, otoskoko ja saadut vastaukset... 4 Taulukko 2 Otoskoko ja vastausprosentti ikäluokittain... 5 Taulukko 3 Asukkaiden keskimääräiset matkaluvut ikäryhmittäin ja matkalukujen jakauma laajennetussa havaintoaineistossa... 8 Taulukko 4 Matkojen ryhmittely eri tarkoitusryhmiin Taulukko 5 Annettujen liikennejärjestelmää koskevien palautteiden määrä alueittain Taulukko 6 Kulkutapamallin estimoidut hyötyfunktion kertoimet

5 Kuvaluettelo: Kuva 1 Vastaustapojen jakauma eri ikäryhmissä 6 Kuva 2 Tutkimusvuorokausien jakauma lopullisessa aineistossa 6 Kuva 3 Aineiston sisältämien matkahavaintojen määrä kulkutavoittain 6 Kuva 4 Vastaajien matkaluvun jakauma ikäryhmittäin laajennetussa aineistossa 8 Kuva 5 Matkojen aikavaihtelu arkisin kulkutavoittain (%) 9 Kuva 6 Matkojen määräpaikkajakauma arkisin 9 Kuva 7 Matkojen jakautuminen eri tarkoitusryhmiin 11 Kuva 8 Matkojen määrä eri ikäluokissa ryhmiteltynä matkan tarkoituksen mukaan 11 Kuva 9 Pendelöinti Kokkolan ja sen lähikuntien välillä (kuvassa esitetty pendelöintisuunnat, joilla yli 20 pendelöijää) 12 Kuva 10 Matkojen kulkutapajakauma vanhan kuntajaon mukaisilla alueilla 13 Kuva 11 Matkaluku kulkutavoittain eri väestöryhmissä 13 Kuva 12 Kulkutapajakauma eri matkan pituusryhmissä 13 Kuva 13 Matkojen kulkutapajakauma tarkoitusryhmittäin 14 Kuva 14 Matkojen keskimääräinen pituus matkaryhmittäin 15 Kuva 15 Työ-, ostos-, koulu- ja huvimatkojen pituusjakaumat 15 Kuva 16 Eripituisten matkojen osuus matkoista ja liikennesuoritteesta 16 Kuva 17 Matkustussuoritteen (henkilökilometrien määrä) jakautuminen matkaryhmittäin ja ikäryhmittäin 16 Kuva 18 Kävelyn, pyöräilyn, henkilöauton ja linja-auton keskimääräiset matkustussuoritteet ikäryhmittäin 17 Kuva 19 Ostosmatkojen määräpaikkajakauma kauppatyypeittäin 17 Kuva 20 Eri kauppatyyppeihin suuntautuvien ostosmatkojen keskipituus 18 Kuva 21 Kävelyn, pyöräilyn ja henkilöauton kulkutapaosuus päivittäistavarakauppaan suuntautuvilla matkoilla 18 Kuva 22 Ajokortin omistus eri ikäryhmissä liikennetutkimusaineistossa 18 Kuva 23 Kotitalouksien autollisuus Kokkolassa, Oulussa ja Rovaniemellä 19 Kuva 24 Kulkumuotojakauma kotitalouksien henkilöautojen määrän mukaan 19 Kuva 25 Kulkutapajakauma viimeaikaisissa liikennetutkimuksissa (yli 5-vuotiaat seudun asukkaat) 19 Kuva 26 Palautteiden jakautuminen eri aihealueisiin 21 Kuva 27 Tie- ja katuosat, joiden liikennemäärätietoa on selvitetty eri lähteistä (liikennevalot, jatkuvat liikennelaskennat, tässä työssä tehdyt poikkileikkauslaskennat) 23 Kuva 28 Kävelyn ja pyöräilyn vuorokausiliikennemääriä Kokkolan keskustan kehällä 23 Kuva 29 Ei-kotiperäisten matkojen pituusjakauma matkapäiväkirjatutkimuksesta ja mallista 26 Kuva 30 Matkaryhmittäiset kulkutapaosuudet, haastattelu vs. malli 27 Kuva 31 Mallinnetut kävelymatkat 2012, yhteensä matkaa 30 Kuva 32 Mallinnetut polkupyörämatkat 2012, yhteensä matkaa 31 Kuva 33 Nykytilan liikennemäärät (KAVL 2012) 32 Kuva 34 Nykytilan liikennemäärät (KAVL 2012) 33 Kuva 35 Nykytilan 2012 aamuhuipputunnin liikennemäärät (klo 7 8) 34 Kuva 36 Nykytilan 2012 iltahuipputunnin liikennemäärät (klo 16 17) 35 Kuva 37 Nykytilan 2012 vuorokausiliikenne liikennemallin reunaalueilla 36 Kuva 38 Kaupungin toimittamat maankäytön kasvualueet ja kasvut vuoteen (siniset työpaikka-alueita, oranssit asutusta) 37 Kuva 39 Nyky- ja ennustetilanteen liikenneverkon kuormittuminen 39 Kuva 40 Mallin käyttöesimerkki; uuden polkupyöräväylän vaikutus 39 Kuva 41 Liikenteen perusennuste (KAVL) vuodelle Kuva 42 Liikenteen perusennuste (KAVL) vuodelle Kuva 43 Liikenteen kasvu vuodesta 2012 vuoteen 2030 (perusennuste) 42 Kuva 44 KAVL 2030, herkkyystarkastelu, jossa Kokkolan sisäisen autoliikenteen määrää on korotettu 20 % 43 Kuva 45 Ohikulkutien vaikutus liikennemääriin perusennusteeseen verrattuna, v

6 1. MATKAPÄIVÄKIRJATUTKIMUS 1.1 Matkapäiväkirjatutkimuksen toteutus Tutkimuksen perusjoukko ja otanta Henkilöhaastattelun perusjoukon muodostivat yli 5-vuotiaat Kokkolassa vakituisesti asuvat, joiden kokonaismäärä oli otannan poimintahetkellä noin Haastattelun otantaan poimittiin yhteensä henkilöä satunnaisotantana Väestötietojärjestelmästä. Tämä on noin 10,5 % koko väestöstä. Otannan suoritti Fonecta Oy, jonka kautta saatiin myös tutkimukseen valittujen ajantasaiset puhelinnumerotiedot. Otanta poimittiin postinumeroalueittain sekä ikä- ja sukupuoli- ja kieliryhmittäin. Poiminta suoritettiin syyskuussa Taulukossa 1 on esitetty tutkimuksen kokonaisotanta osa-alueittain (vanha kuntajako). Otannassa painotettiin kunnan väestöltään pienempiä osa-alueita, jotta tulosten perusteella olisi mahdollista laatia aluekohtaisia tuloksia matkustustottumuksista. Otantaan poimittiin suhteessa eniten vastaajia Kälviältä, Ullavalta ja Lohtajalta. Otantasuhde kuvaa sitä, kuinka mones asukas keskimäärin on poimittu mukaan tutkimuksen otantaan. Keskimäärin 10 % asukkaista eli joka kymmenes kokkolalainen on ollut mukana tutkimuksen otannassa. Taulukko 1. Perusjoukko, otoskoko ja saadut vastaukset Alue Yli 5-vuotias väestö 2012 Otos- % Vastauksia kpl Vastaus- % Kokkola % ,0 % Kälviä % 284 6,9 % Lohtaja % 201 8,1 % Ullava % ,9 % Tutkimusmenetelmät ja tutkimuksen aikataulu Tutkimuksen päätutkimusmenetelminä olivat puhelin- ja internet-tutkimus, jotka olivat toisilleen vaihtoehtoisia tutkimustapoja. Puhelin- ja internet-tutkimus suunniteltiin siten, että ne vastasivat sisällöllisesti toisiaan mahdollisimman tarkasti. Puhelin- ja internethaastatteluiden lisäksi 10 vastaajaa toimitti lomakkeet joko Kokkolan kaupungintalolle tai suoraan postitse tutkimuksen laatijalle. Poiminta suoritettiin siten, että kaikille poimintaan valituille löytyi ajantasainen puhelinnumero (Fonecta Oy). Alle 15-vuotiaille otantahenkilöille tutkimus kohdennettiin lapsen huoltajalle ja näin ollen tällöin haettiin huoltajan puhelinnumerotiedot. Tutkimukseen valitut henkilöt jaettiin satunnaisesti kuudelle eri tutkimuspäivälle. Tutkimusvuorokaudet jakaantuivat kahdelle peräkkäiselle viikolle (vk 43 ja 44) ja tutkimuspäiviä olivat molemmilla viikoilla tiistai, keskiviikko ja torstai. Ensimmäisen tutkimusviikon kirjeet (ennakkomateriaali ja tutkimuslomakkeet) lähettiin tutkimukseen valituille viikolla 42 ja toisen tutkimusviikon henkilöille viikolla 43. Kirjeet saapuivat tutkimukseen valituille henkilöille noin 3-7 päivää ennen varsinaista tutkimuspäivää. Lomakkeiden ohjeissa vastaaja opastettiin osallistumaan tutkimukseen joko internetissä tai puhelimessa. Tutkimukseen valittujen oli mahdollista vastata tutkimukseen internetissä tutkimusviikkonsa aikana ja puhelinhaastatteluun heti tutkimusviikkoa seuraavalla viikolla. Puhelimitse tavoiteltiin kaikkia niitä, jotka eivät olleet vastanneet tutkimukseen internetissä tutkimusviikkonsa viimeiseen päivään mennessä. Puhelinhaastatteluita tehtiin yhteensä kahden viikon ajan iltaisin kello 16:30 20:30 välisenä aikana. Tämän lisäksi niitä tutkimushenkilöitä, jotka ilmoittivat vastaavansa mieluummin päiväsaikaan, pyrittiin tavoittelemaan myös päivisin. Puhelinhaastatteluita teki kahden viikon aikana yhteensä 22 haastatteluiden tekemiseen koulutettua henkilöä (noin 15 henkilöä/ilta). Yhden puhelinhaastattelun kesto oli keskimäärin 10 minuuttia. Yhteensä % ,5 % 4

7 1.1.3 Tutkimuksen sisältö Liitteissä 1 5 on esitetty tutkimuksen internetlomakkeen sekä vastaajalle ennakoilta lähetetyn saatekirjeen, ohjeiden ja ennakkolomakkeen malli. Tutkimuslomake oli sisällöltään hieman erilainen aikuisille ja alle 15-vuotiaille tutkimukseen valituille. Alle 15-vuotiaiden lasten matkatietoja tiedusteltiin lapsen huoltajalta. Tutkimuslomakkeeseen painettiin vastaajan tutkimusvuorokausi sekä tutkimusnumero. Haastatteluja tehtiin tutkimuksessa sekä suomeksi että ruotsiksi. Vastaajien kesken arvottiin liikenneaiheisia palkintoja tutkimuksen päätyttyä. Haastattelun rakenne oli seuraavanlainen: 1. Taustatiedot 2. Matkapäiväkirja (tutkimuspäivän matkat) 3. Palaute liikennejärjestelmän kehittämisestä tai tutkimustavasta 4. Arvontaa varten kerättävä nimi- ja puhelinnumerotieto Muistutustekstiviestit Niille tutkimukseen valituille henkilöille, joille löytyi numerohaussa henkilökohtainen matkapuhelinnumero, lähetettiin muistutustekstiviesti. Muistutustekstiviesti lähetettiin kullekin vastaajalle tutkimusvuorokauden aamulla noin kello Muistutustekstiviestit olivat hieman erilaisia vastaajan iästä ja äidinkielestä riippuen. Aikuisille tutkimushenkilöille suunnattu viesti oli seuraavanlainen: Hei! Tänään on liikennetutkimuksen tutkimuspäivänne. Voitte vastata netissä tai puhelimitse. Kiitos osallistumisesta! Osoitelähde: Väestötietojärjestelmä. 24-vuotiaiden sekä vuotiaiden ikäluokassa (35 36 %). Vastauskato oli erityisen suuri vuotiaiden miesten keskuudessa. Taulukko 2. Otoskoko ja vastausprosentti ikäluokittain Ikäluokka Otoskoko ikäluokittain Vastausprosentti 6-12 v % v % v % v % v % v % v % yli 64 v % Yhteensä % Kaikista tutkimukseen osallistuneista 53 % osallistui puhelinhaastatteluun ja 46 % internetkyselyyn. Kymmenen tutkimukseen kutsuttua palauttivat lomakkeet postitse. Internetissä vastanneiden osuus oli huomattavasti ennakoitua suurempi ja puhelinhaastatteluun osallistuneiden määrä vastaavasti ennakoitua pienempi. Kuvassa 1 on esitetty eri vastaustapojen osuus ikäryhmittäin. Suhteellisesti eniten puhelinhaastatteluja oli yli 65-vuotiaiden ryhmässä (72 %). Myös vuotiaiden ryhmässä puhelinhaastatteluiden osuus oli suuri (59 %). Aktiivisimmin internetissä vastasivat sekä vuotiaiden ikäryhmät. Myös tutkimukseen valittujen lasten vanhemmat suosivat vastaustapana internetiä. "Hej! Idag är utredningsdag av Er trafikutredning. Ni kan svara på internet eller per telefon. Vi tackar för deltagande. Adresskälla: Befolkningsdatasystemet" Muistutustekstiviesti koettiin erityisesti netissä vastanneiden kesken hyvin tärkeäksi. Tutkimuksen vastausprosentti Tutkimukseen osallistui yhteensä 2377 vastaajaa ja tutkimuksen vastausprosentti oli 49. Naiset osallistuivat tutkimukseen hieman miehiä aktiivisemmin. Vastaajista naisia oli 56 % ja miehiä 44 %. Paras vastausaktiivisuus oli alle 12- vuotiaiden sekä yli 55-vuotiaiden ikäluokissa. Heikoin vastausaktiivisuus oli 18 5

8 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 48% 42% 40% 39% 59% 53% 50% 72% 51% 58% 60% 61% 41% 47% 49% 27% 6-12 v v v v v v v. Yli 65 v. Netti Puhelin Posti Kuva 1 Vastaustapojen jakauma eri ikäryhmissä Puhelinhaastatteluiden avulla pyrittiin tavoittamaan kaikki tutkimukseen kutsutut, jotka eivät olleet vastanneet internetkyselyyn määräaikaan mennessä. Kaikkia pyrittiin tavoittelemaan puhelimitse vähintään kerran. Puhelinhaastatteluissa suurin kato aiheutuu siitä, että vastaajia ei yrityksistä huolimatta tavoiteta puhelimitse. Varsinaisia puhelinhaastattelusta kieltäytyneitä oli yhteensä noin 690. Yleisin syy tutkimuksesta kieltäytymiseen oli kiinnostuksen puute ja kiireisyys. Tutkimuksen laadunvalvonnassa seurattiin mm. haastattelun keskimääräistä kestoa. Puhelinhaastatteluiden kesto vaihteli pääasiassa 5 15 minuutin välillä mm. tutkimusvuorokautena tehtyjen matkojen määrästä riippuen. Keskimääräisen puhelinhaastattelun kestoaika oli noin 10 minuuttia. Nettikyselyn täyttämiseen on arvioitu kuluvan noin 15 minuuttia. 1.2 Tutkimusaineiston sisältö Kuva 2 Tutkimusvuorokausien jakauma lopullisessa aineistossa Tutkimusvuorokausiksi oli määritelty tutkimusviikkojen tiistai, keskiviikko ja torstai. Jonkin verran saatiin vastauksia myös maanantailta ja perjantailta, koska vastauspäivä saatettiin puhelinhaastattelussa vaihtaa ennakolta määritetystä arkipäivästä haastattelua edeltäväksi arkipäiväksi, jos vastaaja ei enää muistanut alkuperäisen tutkimusvuorokauden aikana tekemiään matkoja. Lisäksi osa netissä vastanneista ei ollut huomannut aineistossa ollutta ennakkoon määriteltyä tutkimusvuorokautta. Kuvassa 2 on esitetty tutkimusvuorokausien jakauma lopullisessa aineistossa. Aineistossa on yhteensä noin 8280 matkahavaintoa, joista noin 5030 on tehty henkilöautolla ja noin 1420 kävellen ja 1300 pyörällä (kuva 3) matkaa Tutkimusaineisto sisältää yhteensä 2377 vastaajan tekemät matkat. Pääosa aineiston tutkimusvuorokausista sijoittuu loka- ja marraskuun vaihteeseen viikoille 43 ja 44, mutta osa tutkimusvuorokausista ajoittui varsinaisia tutkimusviikkoja seuraavalle viikolle. Kävelymatkat 1420 Pyöräilymatkat 1290 Henkilöautomatkat 5030 Linjaautomatkat 215 Taksibussi, koulutaksi, invataksi 100 Mopomatkat 20 Muut kulkutavat 200 Kuva 3 Aineiston sisältämien matkahavaintojen määrä kulkutavoittain 6

9 Henkilöhaastattelun matkojen lähtö- ja määränpäät on geokoodattu tutkimuksen päätyttyä. Geokoodaus on tehty vastaajan ilmoittamien lähtö- ja määräpaikkojen katuosoitteiden ja kuntatietojen perusteella. Jos vastaaja ei ole tiennyt tarkkaa määränpään osoitetta, osoitekenttään on kirjattu mahdollisimman tarkka tieto lähtö- ja määräpaikan tyypistä ja sijainnista (esim. Hakalahden Siwa, Kokkolan pääkirjasto), minkä perusteella puuttuvat osoitteet on täydennetty valmiiseen haastatteluaineistoon. Aineistotietokanta 1 sisältää lähtö- ja määräpaikkojen koordinaattitietoja, jolloin se muodostaa henkilörekisterin. Tämän tietoaineiston säilytys edellyttää henkilörekisterin pitäjän nimeämistä ja rekisteriselosteen laatimista ja tietoaineiston edelleen luovutus edellyttää rekisterin pitäjän lupaa. Sen sijaan tietokannat 2 ja 3 eivät sisällä tietoja, joista vastaaja olisi yksilöitävissä, joten niiden hyödyntäminen edellytä tietoaineiston lakisääteistä luovutusta rekisteriselosteineen. Aineistotietokantojen sisältö määräytyy liitteenä esitettyjen haastattelulomakkeiden perusteella. Määräpaikoista noin 90 % geokoodattiin tarkan tieosoitteen perusteella (joko vastaajan ilmoittama osoite tai jokin yleinen määräpaikka, jolle löytyy tarkka osoite). 4 % vastauksista voitiin paikantaan kadunnimen perusteella ilman kadunnumeroa. Noin 3 % määräpaikoista voitiin paikantaan tiettyyn kaupungin osaan tai alueeseen (esim. Ykspihlaja, Kälviän keskus). Määräpaikoista alle 3 % oli sellaisia, joiden paikantaminen ei onnistunut epäselvästä määräpaikan kuvauksesta johtuen (esim. ystävän koti, kaverin työpaikka, leikkikenttä). Internet-lomakkeella ja puhelinhaastatteluilla kootut aineistot yhdistettiin ja muokattiin tietokantamuotoon. Tietokantaan täydennettiin kymmenen postitse tullutta matkapäiväkirjaa. Aineistoon laskettiin ikä- ja sukupuoliryhmittäiset laajennuskertoimet aluittain (Kokkola, Kälviä, Lohtaja, Ullava). Naisten keskimääräinen laajennuskerroin oli 16,5 ja miesten 20,2. Tietokantoja muodostettiin yhteensä kolme: 1. Tietokanta, jossa on koottujen tietojen lisäksi geokoodauksen tuloksena saadut lähtö- ja määräpaikkojen koordinaattitiedot 2. Tietokanta, joka sisältää kaikki haastattelutiedot lukuun ottamatta lähtö- ja määräpaikkojen koordinaatteja, jotka ovat luonteeltaan yksilöiviä tietoja, 3. Tietokanta, johon on koottu vastaajien antama liikennejärjestelmän kehittämistä koskeva palaute sekä olennaisimmat vastaajaa kuvaavat taustatiedot 7

10 2. MATKAT KOKKOLASSA 2.1 Asukkaiden matkaluku Kokkolan asukkaat tekivät tutkimusaikana (loka-marraskuu 2012) keskimäärin 3,5 matkaa vuorokaudessa. Matkojen määrässä on havaittavissa suuria väestöryhmäkohtaisia eroja eniten matkoja tekevät työikäiset ja vähiten iäkkäät. Tyypillisimmin Kokkolassa asuvat tekevät 2 tai 4 matkaa vuorokaudessa. Taulukossa 3 on esitetty matkalukujen jakautuminen havaintoaineistossa. Taulukko 3. Asukkaiden keskimääräiset matkaluvut ikäryhmittäin ja matkalukujen jakauma laajennetussa havaintoaineistossa Ikäluokka 6 12 v 3, v 3, v 3, v 3, v 3, v 3, v 3, v 3,4 yli 75 v 2,4 Yhteensä 3,5 Matkaluku 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% 8% 3% 27% Kuvassa 4 näkyy matkalukujen jakautuminen ikäryhmittäin. Yli 74-vuotiaiden vastaajien osuus korostuu "ei lainkaan" matkoja tehneiden joukosta. Lapsille ja nuorille yleisin matkamäärä on kaksi tai neljä matkaa tutkimusvuorokaudessa. Etenkin ala-asteikäiset korostuvat neljä matkaa tehneiden joukosta. Työikäisten matkamäärissä on enemmän hajontaa, vaikkakin kahden ja neljän matkan päivät ovat yleisiä. Yli viisi matkaa tehneet ovat tasaisesti eri ikäluokkien edustajia. 14% 21% 9% 8% 4% 2% 1% 1% 1% yli 10 matkoja /vrk Matkaluvun osuus koko ikäluokasta 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% Kuva 4 ei matkoja 1 matka 2 matkaa 3 matkaa 4 matkaa 5 matkaa 6 matkaa yli 6 matkaa 6-12 v v v v v v v v yli 74 v Vastaajien matkaluvun jakauma ikäryhmittäin laajennetussa aineistossa 2.2 Matkojen aikavaihtelu Kuvassa 5 on esitetty matkojen alkamisajankohtien perusteella laskettu matkojen aikavaihtelu arkisin kulkutavoittain. Aamuruuhkassa klo 7 8 alkaa jopa viidennes kaikista joukkoliikennematkoista. Myös iltaruuhkan kysyntä on suuri ja se ajoittuu pääosin koulujen päättymisajankohtaan klo Muina ajankohtina joukkoliikenteen kysyntä on pieni. Pyöräilyn aikavaihtelu on samantyyppinen kuin bussiliikenteessä. Pyöräilyn osuus ei kuitenkaan laske yhtä jyrkästi iltapäivän kello 16 jälkeen. Henkilöautoliikenteessä vilkkain tunti on kello 16 alkava tunti. Aamuruuhka ei erotu tunnin pituisten jaksojen tarkastelussa juuri lainkaan; aamuruuhkan terävyys paljastunee tarkasteltaessa aamun liikennettä tiheämmällä aikajaolla. Kävelymäärät jakaantuvat kulkutavoista tasaisimmin koko päivän ajalle. 8

11 25% 20% 15% 10% 5% 0% kävely pyöräily linja-auto henkilöauto Kuva 5 Matkojen aikavaihtelu arkisin kulkutavoittain (%) 2.3 Matkojen tarkoitus 20% 18% 11% 11% 11% Matkan lähtötunti Kokkolan asukkaiden tekemistä matkoista suurin osa alkaa tai päättyy kotiin. Kaikista matkojen määräpaikoista kodin osuus on lähes 40 %. Muita yleisimpiä määräpaikkoja ovat oma työpaikka (12 %), koulu- tai opiskelupaikka (7 %) sekä hyper- ja supermarketit (8 %). Matkojen määräpaikkajakauma on esitetty kuvassa 6. Taulukossa 4 on esitetty matkaryhmien määrittely, eri matkaryhmien osuus kaikista matkoista ja matkaryhmien kotiperäisyys. Eri matkaryhmistä eniten kotiperäisiä matkoja tehdään koulu- ja opiskelumatkoilla, työmatkoilla ja ulkoilumatkoilla. Myös huvi- ja harrastusmatkat sekä asiointimatkat ovat pääosin kotiperäisiä. Vähiten kotiperäisiä matkoja tehdään työasiointimatkoilla. Työasiointimatkoista alle puolet on kotiperäisiä matkoja. ASIOINTI- KOHTEET 12 % terveyspalvelut 2 % baari,yökerho 0 % päivähoitopaikka kesämökki 1 % 2% ravintola, kahvila 1% muu vapaa-ajan kohde 1% virkistys- tai kulttuuri 2% ulkoilulenkki 3% liikuntapaikka 3% vierailupaikka 5 % muu ostospaikka 3% kauppakeskus/ tavaratalo 3% lähikauppa 1% super- tai hypermarket 8 % VAPAA-AJAN KOHTEET 16 % OSTOSKOHTEET 14 % muu kohde 3% muu asuinpaikka muu palvelu- tai 2% asiointipaikka 2% koulu tai opiskelupaikka 7 % pankki, posti, virasto 1% jonkun muun työpaikka 1 % työasiointipaikka 2% oma työpaikka 12% KOTI 38 % oma koti 38% TYÖ- JA KOULUMATKAKOHTEET 21 % Matkat on jaettu lähtö- ja määräpaikan tyypin perusteella matkaryhmiin, jotka kuvaavat matkan luonnetta ja toistuvuutta. Matkaryhmät ovat työmatkat, koulu- ja opiskelumatkat, ostosmatkat, huvi- ja harrastusmatkat, vierailumatkat, asiointimatkat, ulkoilumatkat, päivähoitomatkat ja muut matkat. Kuva 6 Matkojen määräpaikkajakauma arkisin 9

12 Taulukko 4 Matkojen ryhmittely eri tarkoitusryhmiin Matkaryhmä ja kotiperäisten matkojen osuus Työmatkat 86 % Koulu- ja opiskelumatkat 90 % Ostosmatkat 71 % Työasiointimatkat 47 % Huvi- ja harrastusmatkat 78 % Lähtöpaikka Määräpaikka Osuus kaikista matkoista mikä tahansa lähtöpaikka oma työpaikka 11,7 % oma työpaikka oma koti 7,0 % mikä tahansa lähtöpaikka koulu tai opiskelupaikka 6,6 % koulu tai opiskelupaikka oma koti 4,4 % mikä tahansa lähtöpaikka lähikauppa super- tai hypermarket kauppakeskus tai tavaratalo muu ostospaikka lähikauppa super- tai hypermarket kauppakeskus tai tavaratalo muu ostospaikka 14,0 % oma koti 9,7 % mikä tahansa lähtöpaikka työasiointipaikka 2,3 % työasiointipaikka oma koti 0,7 % mikä tahansa lähtöpaikka liikuntapaikka virkistys- tai kulttuurikohde ravintola, kahvila pubi, baari, yökerho kesämökki tai vapaa-ajan asunto liikuntapaikka virkistys- tai kulttuurikohde ravintola, kahvila pubi, baari, yökerho kesämökki tai vapaa-ajan asunto muu vapaa-ajan kohde 8,0 % oma koti 5,4 % 72 % terveyspalvelut Ulkoilumatkat 86 % Päivähoitomatkat 78 % Muut matkat 68 % Luokittelemattomat matkat 48 % pankki, posti tai virasto terveyspalvelut muu palvelu perheenjäsenen työpaikka muu asiointipaikka muu palvelu perheenjäsenen työpaikka muu asiointipaikka oma koti 3,1 % mikä tahansa lähtöpaikka ulkoilulenkki 3,3 % ulkoilulenkki oma koti 0,3 % mikä tahansa lähtöpaikka päivähoitopaikka 1,5 % päivähoitopaikka oma koti 0,7 % mikä tahansa lähtöpaikka muu asuinpaikka hotelli, muu tilapäinen yöpymispaikka muu kohde lähtöpaikka tuntematon mikä tahansa lähtöpaikka muu asuinpaikka hotelli, muu tilapäinen yöpymispaikka muu kohde 4,3 % oma koti 2,3 % mikä tahansa määräpaikka määräpaikka tuntematon 0,7 % muu vapaa-ajan kohde Vierailumatkat 69 % mikä tahansa lähtöpaikka vierailupaikka 4,9 % vierailupaikka oma koti 2,9 % Asiointimatkat mikä tahansa lähtöpaikka pankki, posti tai virasto 6,1 % Kuvassa 7 on esitetty matkojen jakautuminen eri matkaryhmiin. Noin 24 % arkisin tehtävistä matkoista on ostosmatkoja. Työmatkojen osuus on lähes viidennes ja vapaa-ajan matkojen osuus noin neljännes, jos vapaa-ajan matkoi- 10

13 hin lasketaan huvi- ja harrastusmatkat, vierailumatkat ja ulkoilumatkat. Kouluja opiskelumatkojen osuus on 11 %. Asiointimatkojen, eli mm. pankkeihin, virastoihin, terveyspalveluihin ja muihin asiointi- tai palvelukohteisiin suuntautuvia matkoja on noin 9 %. Asiointimatkoihin lukeutuvat myös mm. perheenjäsenen työpaikalle suuntautuvat matkat, jotka ovat pääasiassa kyyditsemismatkoja. päivähoito-matkat 2 % työasiointimatkat 3 % ulkoilumatkat 4 % vierailumatkat 8 % asiointimatkat 9 % muut matkat 7 % ostosmatkat 24 % työmatkat 19 % 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5-0,2 0,3 0,4 0,1 0,2 0,2 0,3 0,3 0,2 0,4 0,3 0,2 0,2 0,4 0,5 0,5 0,5 0,4 0,3 0,6 0,6 0,4 0,3 0,6 0,2 0,3 0,8 0,7 0,9 0,1 0,3 0,1 0,9 0,3 0,6 0,1 0,1 1,0 1,9 1,6 0,1 1,4 1,2 1,1 1,2 0,8 0,7 1,0 0,1 0,1 0,0 0, yli 75 työmatka työasiointimatka koulu/opiskelu ostosmatka asiointimatka päivähoitomatka huvi/harrastematka vierailumatka ulkoilumatka muut matkat Kuva 8 Matkojen määrä eri ikäluokissa ryhmiteltynä matkan tarkoituksen mukaan Kuva 7 koulu- ja opiskelumatkat 11 % Matkojen jakautuminen eri tarkoitusryhmiin huvi- ja harrastusmatkat 13 % Kuvassa 8 on esitetty ikäryhmäkohtaiset matkaluvut matkaryhmittäin. Lapsilla ja nuorilla koulumatkojen osuus matkoista on huomattavan suuri ja vielä vuotiaiden ryhmässä on paljon opiskeluun liittyvä matkoja vuotiaiden ryhmässä tehdään kuitenkin paljon myös työmatkoja. Työmatkojen määrä on suurimmillaan vuotiailla. Ostos- ja asiointimatkojen ja ulkoilumatkojen määrä on melko samansuuruinen kaikissa väestöryhmissä lukuun ottamatta alle 18-vuotiaita, jotka tekevät yli puolet vähemmän ostosmatkoja kuin aikuiset. Iäkkäät tekevät jonkin verran työikäisiä enemmän ostosmatkoja. Työikäiset tekevät hieman muita ikäluokkia vähemmän huvi- ja harrastusluonteisia vapaa-ajan matkoja. 2.4 Matkojen ketjuuntuminen Matkojen ketjuttaminen on sitä yleisempää, mitä pitempiä matkoja tehdään. Esimerkiksi käytäessä töissä kaukana yhdistetään työmatkaan helpommin muita toimintoja, kuten ostoksilla käyntiä, asiointia, vierailuja tai liikuntaa. Kerätyssä tutkimusaineistossa on yhteensä 3135 kotoa alkavaa ja kotiin päättyvää matkaketjua, jolloin yhden kotiperäisen ketjun keskimääräinen matkamäärä on 2,64. Kaksi matkaa sisältävien matkaketjujen osuus on 70 % kaikista kotiperäisistä matkaketjuista, eli matkojen ketjuuntuminen on Kokkolassa melko vähäistä. Tämä selittynee pitkälti sillä, että suurin osa väestöstä asuu keskustaajamassa, jossa etäisyydet palveluihin ja työpaikkoihin ovat lyhyitä. Yleisimmät matkaketjut ovat koti-koulu/opiskelu-koti, joita on n. 16 % kaikista matkaketjuista, koti-työ-koti (11 %) ja koti-super/hypermarket-koti (8 %). Useampia matkoja sisältävistä ketjuista yleisin on koti-työ-super/hypermarketkoti, joita kuitenkin on vain vajaa 1 % ketjuista. 11

14 2.5 Matkojen kokonaismäärä ja suuntautuminen Kokkolan yli 5-vuotiaat asukkaat tekevät yhteensä keskimäärin matkaa arkivuorokaudessa. Näistä noin 84 % on Kanta-Kokkolassa asuvien tekemiä, 9 % Kälviän, 5 % Lohtajan ja 2 % Ullavan asukkaiden tekemiä. Suurin osa matkoista on Kokkolan kunnan sisäisiä matkoja. Oman kotikuntansa ulkopuolelle tehdään arkisin noin matkaa. Tyypillisimpiä määräpaikkoja Kokkolan ulkopuolella ovat Pietarsaari (21 %), Kalajoki (13 %), Kaustinen (12 %), Kruunupyy (8 %), Kannus (6 %) sekä Toholampi (5 %). Vanhan kuntajaon mukaisia alueita tarkasteltaessa huomataan että suurimmat työssäkäyntivirrat ovat Kälviältä Kanta-Kokkolaan (230 pendelöijää) sekä Lohtajalta Kokkolaan (120 pendelöijää). Kanta-Kokkolasta työmatkoja suuntautuu Ullavan, Lohtajan ja Kälviän alueille vain vähän (alle 10 pendelöijää/suunta). Työssäkäyntiliikennettä Kokkolasta suuntautuu eniten Pietarsaareen, Kruunupyyhyn ja Kannukseen. Kokkolaan suuntautuvat työssäkäyntivirrat ovat voimakkaimmat Kruunupyystä. Myös Pietarsaaresta, Kaustisilta, Kannuksesta ja Kalajoelta on vahvat pendelöintivirrat Kokkolaan. 2.6 Matkojen kulkutavat Kuvassa 10 on esitetty Kokkolan asukkaiden kulkutapajakauma vanhan kuntajaon mukaisesti. Koko tutkimusalueella matkoista tehdään henkilöautolla reilu 60 %, kävellen 17 % ja pyöräillen 15 %. Muiden kulkutapojen osuus on vähäinen. Ullavalla ja Lohtajalla muiden kulkutapojen tavallista suurempi osuus selittyy sillä, että havaintoaineistossa on useampia traktorilla (Lohtajalla myös rekalla) tehtyjä matkoja. Lohtajan ja Kälviä alueilla henkilöautolla tehtyjen matkojen osuus on yli 70 %, mikä on lähes 10 % enemmän kuin Kanta-Kokkolan tai Ullavan alueella. Kävely ja pyöräily ovat selkeästi käytetympiä kulkumuotoja Kanta-Kokkolan alueella. Linja-autolla tehtyjen matkojen osuus on koko tutkimusalueella keskimäärin kaksi prosenttia. Suurin osa joukkoliikennematkoista on koulumatkoja. Suurin linja-auton kulkumuoto-osuus on entisen Ullavan kunnan alueella, jossa varsinainen matkamäärä on kuitenkin vähäinen. Kuva 9 Pendelöinti Kokkolan ja sen lähikuntien välillä (kuvassa esitetty pendelöintisuunnat, joilla yli 20 pendelöijää) 12

15 Kaikki yhteensä 11% 9% 10% 18% 17% 5% 6% 8% 16% 15% 53% 57% 60% 49% 51% Kuva 10 Matkojen kulkutapajakauma vanhan kuntajaon mukaisilla alueilla 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 - Ullava Lohtaja Kälviä Kokkola Kuva 11 Matkaluku kulkutavoittain eri väestöryhmissä 11% 15% 13% 12% 12% 3% 4% 2% 2% 2% 2% Eri kulkutapojen käytössä on havaittavissa suuria väestöryhmäkohtaisia eroja. Kuvassa 10 on esitetty matkaluku kulkutavoittain eri ikäryhmissä. Joukkoliikennettä käyttävät Kokkolassa pääasiassa alle 18-vuotiaat. Eniten matkoja kävellen ja pyörällä tekevät niin ikään alle 18-vuotiaat. 5% 3% 11% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % kävely pyöräily henkilöauto,kuljettajana henkilöauto, matkustajana linja-auto palveluliikenne/taksibussi juna taksi, koulutaksi, invataksi mopo 1,5 0,8-0,9 1,7 0,7 0,4 0,4 2,0 2,4 2,4 0,5 0,2 0,2 0,5 0,4 0,8 0,6 0,6 0,3 0,3 0,3 7% 2,4 2,1 2,0 0,4 1,1 0,3 0,4 0,3 0,2 0,4 0,5 0,7 0, yli 75 kävely pyöräily henkilöauto, kuljettajana henkilöauto, matkustajana linja-auto muut kulkutavat Kulkutapajakauma vaihtelee huomattavasti myös matkan pituuden mukaan (kuva 11). Alle 2 kilometrin mittaisista matkoista kävellen tai pyöräillen tehdään yli puolet. 2-4 kilometrin pituisilla matkoilla jalankulun osuus pienenee, mutta polkupyörän osuus matkoista säilyy melko suurena. Polkupyörän osuus säilyy suurena vielä 4-6 kilometrin mittaisilla matkoilla, mutta tämän jälkeen osuus laskee selvästi. Lyhyillä matkoilla muina kulkutapoina mainittiin potkulaudat ja -kelkat, rollaattorit, skeittilaudat, lastenvaunut ja juokseminen, jotka ovat kävelyyn verrattavia kulkutapoja. Henkilöauton kulkutapa-osuus on alle kahden kilometrin mittaisilla matkoilla noin 45 %. 2-4 kilometrin mittaisilla matkoilla henkilöauton kulkutapaosuus nousee jo yli 70 prosenttiin. Joukkoliikennettä käytetään eniten yli kymmenen kilometrin mittaisilla matkoilla. Pitkillä, yli 50 kilometrin mittaisilla matkoilla henkilöauton kulkumuoto-osuus laskee matkan pituuden kasvaessa kilometrin pituisilla matkoilla henkilöauton osuus on 81 %, kilometriä pitkillä matkoilla 74 % ja yli sadan kilometrin pituisilla matkoilla enää 60 %. Näillä matkoilla yleistyvät muut kulkutavat. Muina kulkutapoina yleisimpiä pitkillä matkoilla olivat juna ja rekat. alle 2 km 2-4 km 4-6 km 6-8 km 8-10 km km km km Yli 25 km 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 6% 3% 5% 3% 16% 32% 17% 62% 21% 74% 72% 75% 75% 74% 61% 57% Kuva 12 Kulkutapajakauma eri matkan pituusryhmissä 35% 15% 15% 15% 11% 14% 16% 17% 15% 14% 10% 0% kävely polkupyörä henkilöauto, kuljettajana henkilöauto, matkustajana linja-auto muu kulkutapa 2% 4% 3% 3% 1% 4% 3% 13

16 Kuvassa 13 on esitetty seudun kulkutapajakauma matkan tarkoitusryhmittäin. Työmatkoilla henkilöauton kulkutapaosuus on 72 %, kävelyn ja pyöräilyn osuus 25 % ja joukkoliikenteen osuus alle 1 %. Henkilöautomatkan kuljettajana tehdyn matkan keskipituus on noin 9,4 km ja matkustajana tehdyn pari kilometriä vähemmän. Koulu- ja opiskelumatkoilla jalankulun ja pyöräilyn osuus on noin 53 % ja joukkoliikenteen osuus on 11 %. Myös vapaa-ajan matkoilla jalankululla ja pyöräilyllä on tärkeä merkitys. Huvi- ja harrastusmatkoista ja vierailumatkoista lähes kolmannes tehdään jalan tai pyörällä. Matkojen kulkutapajakauma matkan pituuden perusteella on esitetty kuvassa % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % ulkoilumatkat koulu- ja opiskelumatkat ostosmatkat huvi ja harrastusmatkat vierailumatkat asiointimatkat työmatkat päivähoitomatkat 18% 20% 15% 14% 10% 7% 9% 16% 9% 7% 10% 15% 13% työasiointimatkat1% 5% muut matkat 13% 11% 79% 35% 16% 54% 44% 55% 66% 67% 61% 72% 55% 11% 5% 3% 2% 16% 11% 4% 12% 4% 23% 3% 15% 2% 10% 5% 5% 3% 22% 1% 6% 15% 13% 7% kävely polkupyörä henkilöauto, kuljettajana henkilöauto, matkustajana linja-auto muu kulkutapa Kuva 13 Matkojen kulkutapajakauma tarkoitusryhmittäin 2.7 Matkojen pituus ja liikennesuorite Kokkolan asukkaiden tekemien matkojen pituus on keskimäärin 7,5 kilometriä. Taulukossa 5 on esitetty matkan keskipituus kulkutavoittain. Kävelymatkan keskipituus on noin 1 kilometri ja polkupyörämatkan pituus noin 2,2 kilometriä. 14

17 Taulukko 5. Matkojen keskipituus kulkutapa kävely polkupyörä henkilöauto, kuljettajana henkilöauto, matkustajana linja-auto km 1,0 2,2 9,4 7,4 11,5 Kuvassa 14 on esitetty matkojen keskimääräinen pituus matkaryhmittäin. Eri matkaryhmistä pisimpiä matkoja tehdään työasiointi- ja työmatkoilla. Keskimääräisen työmatkan pituus on hieman yli 10 kilometriä. Työasiointimatkat ovat tyypillisesti hieman lyhyempiä kuin työmatkat, mutta niiden keskimääräistä pituutta kasvattavat liikennetutkimusaineistossa palveluliikenne, taksibussi juna 8,5 250 useampi kilometrin pi- tuinen työasiointimatka. Keskimääräinen päivähoitomatkan pituus on 3,6 kilometriä ja koulu- tai opiskelumatkan pituus 4,1 kilometriä. Ostosmatkojen keskipituus on noin 5,6 km. Huvi- ja harrastusmatkat ovat hieman ostosmatkoja pidempiä. päivähoito koulu ostos huvi asiointi vierailu työmatka muut matkat työasiointi 3,6 4,1 10,3 12,4 Kuva 14 Matkojen keskimääräinen pituus matkaryhmittäin 5,6 6,0 7,2 7,9 18,4-2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 18,0 20,0 työmatkat 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% alle yli 100 koulumatkat 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% alle yli 100 ostosmatkat 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% alle yli 100 huvimatkat alle yli 100 Kuva 15 Työ-, ostos-, koulu- ja huvimatkojen pituusjakaumat 15

18 Kaikista tehdyistä matkoista reilu kolmannes on alle 2 kilometrin mittaisia, ja kaksi kolmasosaa alle 4 kilometrin mittaisia. Tämän pituusluokan matkoista syntyvä liikennesuorite on kuitenkin vain 16 % kokonaissuoritteesta (kuva 16). Yli 20 kilometrin mittaisia matkoja on noin 8 % matkoista. Yli 20 kilometrin mittaisista matkoista syntyy yli puolet kokonaisliikennesuoritteesta. Yli 50 kilometrin pituisten matkojen osuus matkoista on 2 % ja osuus liikennesuoritteesta 16 %. Kuvassa 16 on esitetty matkojen pituusjakauma sekä eripituisten matkojen osuus Kokkolan asukkaiden kokonaissuoritteesta. 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% alle 2 km 2-4 km 4-6 km 6-8 km 8-10 km km Osuus matkoista Kuva 16 Eripituisten matkojen osuus matkoista ja liikennesuoritteesta km Kokkolan asukkaiden matkustussuorite on yli 1,1 miljoonaa henkilökilometriä arkivuorokaudessa. Noin puolet liikennesuoritteesta syntyy vuotiaiden liikkumisesta (kuva 15). Pelkästään vuotiaiden liikkumisesta syntyy jo reilu neljännes kokonaissuoritteesta. Juuri näissä ikäluokissa myös auton kulkumuoto-osuus on korkeimmillaan (69 75 %). Vähäisimmät liikennesuoritteet syntyvät yli 75-vuotiaiden sekä alle 17- vuotiaiden ikäluokissa. Näissä ikäluokissa myös kulkutapajakauma on suotuisampi. Lapset tekevät pääosan päivittäisistä matkoista kävellen tai pyöräillen km km km km Osuus liikennesuoritteesta km km km yli 100 km (mm. koulumatkat ja vierailumatkat). Sen sijaan harvemmin toistuvilla ostos-, huvi- ja harrastusmatkoilla lasten tyypillisin kulkutapa on henkilöauton matkustajana kulkeminen. Nuoret kulkevat opiskelumatkansa useimmiten polkupyörällä tai linja-autolla. Kuvassa 17 on esitetty myös liikennesuoritteen jakautuminen matkaryhmittäin. Sekä työ- että ostosmatkojen osuus matkustussuoritteesta on noin viidennes. Vapaa-ajan matkojen (huvi-, harrastus- ja vierailumatkat) osuus liikennesuoritteesta on hieman yli viidenneksen. Työasioinnin osuus liikennesuoritteesta on 6 %. Tämän matkaryhmän sisällä matkojen pituuksissa on kuitenkin merkittävää vaihtelua vaikka pääsääntöisesti matkat ovat keskimääräistä lyhyempiä, kasvattaa kokonaissuoritetta muille paikkakunnille tehtävät yli 200 km mittaiset työasiointimatkat työmatka 20 % työasiointi 6 % vierailu 10 % päivähoito 1 % ostos 19 % asiointi 10 % huvi 12 % muut matkat 13 % koulu 9 % % % % yli 75 5 % % % % % % Kuva 17 Matkustussuoritteen (henkilökilometrien määrä) jakautuminen matkaryhmittäin ja ikäryhmittäin Kuvassa 18 on esitetty kävelyn, pyöräilyn, henkilöauton ja linja-auton keskimääräiset matkustussuoritteet ikäryhmittäin. Kävelymatkojen pituuksissa ei ole juuri ikäryhmittäisiä eroja. Pisimpiä pyöräilymatkoja tekevät vuotiaat, joiden pyöräilymatka on keskimäärin noin neljänneksen pidempi kuin kaikkien ikäryhmien keskimääräinen pyöräilymatka. Pisimpiä linja-automatkoja tekevät ylä-aste- ja lukioikäiset kokkolalaiset. Tätä vanhempien asukkaiden linjaautomatkoista saatiin liikennetutkimuksella niin vähän havaintoja*, ettei tietojen laajentaminen anna todellista kuvaa matkojen keskimääräisistä pituuksista. 16

19 km/vrk - 5,0 10,0 15,0 20,0 yli 75 kävely polkupyörä henkilöauto, kuljettajana henkilöauto, matkustajana Päivittäistavarakaupan matkoista yli 60 % suuntautuu hypermarketeihin (vrt. Oulu 39 %). Kokkolan hypermarketit sijaitsevat keskeisesti asukkaisiin nähden, joten niitä käytetään poikkeuksellisen runsaasti myös lähikauppoina. Supermarkettien osuus päivittäistavarakaupan matkoista on 24 % ja lähikauppojen vain 13 %. Kuvassa 19 on esitetty ostosmatkojen määräpaikkajakauma kauppatyypeittäin. Huoltoasema 3 % Kodinkone/elektro -niikkaliike 1 % Huonekaluliike 1% Erikoiskauppa 3 % Apteekki 2 % Kirpputori 1 % Kioski 1 % Autokorjaamo/ huolto 2 % Rautakauppa 4 % Keskusta, erittelmätön 5 % Kauppakeskus 5 % Tavaratalo 9 % Lähikauppa 8 % linja-auto * Hypermarket 39 % Supermarket 15 % Kuva 19 Ostosmatkojen määräpaikkajakauma kauppatyypeittäin Kuva 18 Kävelyn, pyöräilyn, henkilöauton ja linja-auton keskimääräiset matkustussuoritteet ikäryhmittäin 2.8 Ostosmatkat Suurin yksittäinen erikoiskaupan kohde ovat kauppakeskukset (5 %) ja tavaratalot (9 %). Autokorjaamolle/huoltamoille suuntautuvia matkoja oli tutkimusaineistossa tyypillistä enemmän, koska tutkimusajankohtaan ajoittuivat talven ensimmäiset lumet ja liukkaat (renkaan vaihdot). Ostosmatkoja ei ole mahdollista liikennetutkimuksen aineiston perusteella yksityiskohtaisesti erotella eri tarkoituksiin, sillä monissa kaupan kohteissa valikoimassa on sekä päivittäistavarakaupan tuotteita että erikoistavaroita. Kokkolan liikennetutkimusaineiston määräpaikkajakauman perusteella reilu 60 % ostosmatkoista liittyy päivittäistavarakaupan ostomatkoihin (lähikaupat, supermarketit ja hypermarketit) ja vajaa 40 % erikoiskaupan ostoksiin. Ostosmatkojen keskipituus vaihtelee suuresti kauppatyypeittäin. Kuvassa 20 on esitetty ostosmatkojen keskipituus eri ostosmatkaryhmissä. Päivittäistavarakaupan kohteiksi luettavat toimipaikat esitetty vihreällä. 17

20 Erikoispäivittäistavaraliike 1,5 Lähikauppa 2,5 Kodinkone/elektroniikkaliike 3,1 Erikoiskauppa 3,3 Huonekaluliike 3,4 Hypermarket 4,8 Kauppakeskus 5,0 Apteekki 5,0 Supermarket 5,5 Tavaratalo 5,7 Kioski 6,4 Keskusta, erittelmätön 6,9 Huoltoasema 6,9 Rautakauppa 7,8 Kirpputori 10,8 Autokorjaamo/huolto 21,9-5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Kuva 20 Eri kauppatyyppeihin suuntautuvien ostosmatkojen keskipituus 2.9 Kotitalouksien autollisuus ja autonkäyttötottumukset Kuvassa 22 on esitetty ajokortin omistus väestöryhmittäin. Ajokortillisten osuus on työikäisten ryhmässä miehillä yli 95 % ja naisilla noin 90 %. Iäkkäiden naisten keskuudessa on enemmän ajokortittomia verrattuna saman ikäisiin miehiin. Yli 65-vuotiaista miehistä ajokortin haltijoiden osuus on noin 90 %. Nuorten aikuisten keskuudessa ajokortittomia on miesten ryhmässä noin 5 % ja naisten ryhmässä hieman yli 10 %. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % Lähikauppa Supermarket Hypermarket 7% 8% 5% 10% 6% 10% 27% 26% 38% 58% 58% 47% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % kävely pyöräily henkilöauto, kuljettajana henkilöauto, matkustajana Kuva 21 Kävelyn, pyöräilyn ja henkilöauton kulkutapaosuus päivittäistavarakauppaan suuntautuvilla matkoilla 0 % yli yli 74 Miehet ajokortti ei ajokorttia Naiset Kuva 22 Ajokortin omistus eri ikäryhmissä liikennetutkimusaineistossa Kuvassa 21 on esitetty havaintoaineiston perusteella laskettu seudun asukkaiden jakautuminen autollisiin ja autottomiin talouksiin. Kaiken kaikkiaan 10 % seudun asukkaista asuu autottomissa talouksissa. Noin puolet asukkaista omistaa yhden auton. Useamman kuin yhden auton asuntokuntia on vajaa 40 %. Verrattaessa kotitalouksien autollisuutta Oulun ja Rovaniemen liikennetutkimustuloksiin, huomataan että autottomien kotitalouksien määrä on hieman 18

21 pienempi kuin Oulussa ja Rovaniemellä ja yhden auton kotitalouksien osuus on kutakuinkin samanlainen kuin vertailukaupungeissa. Kokkola 2 autoa 34 % > 2 autoa 4 % Kuva 23 Kotitalouksien autollisuus Kokkolassa, Oulussa ja Rovaniemellä Kotitalouden autollisuus vaikuttaa huomattavasti matkatottumuksiin (kuva 24). Autottomissa kotitalouksissa lähes 80 % matkoista tehdään jalan tai pyöräillen. Linja-auton kulkumuoto-osuus näissä talouksissa on hieman yli 4 %. Yhden auton kotitalouksissa autolla (kuljettajana tai matkustajana) tehdään 68 % matkoista, kahden auton talouksissa 71 % matkoista ja useamman kuin kahden auton talouksissa 76 % matkoista. Talouksissa, joissa on useampi kuin kaksi autoa, jalan tai pyöräillen tehdään alle 10 % matkoista. ei autoa ei autoa 10 % 1 auto 52 % Oulu 2 autoa 29 % > 2 autoa 2 % ei autoa 16 % 1 auto 53 % Rovaniemi 2 autoa 33 % > 2 autoa 3 % ei autoa 11 % 1 auto 53 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 2.10 Kokkolan matkatottumukset muihin seutuihin verrattuna Kokkolassa kävelyn ja pyöräilyn yhteenlaskettu osuus kaikista kulkutavoista on suunnilleen samansuuruinen kuin Helsingin, Lahden ja Oulun seuduilla. Pyöräilyn osuus on kuitenkin suurempi kuin Helsingissä ja Lahdessa. Kokonaisuudessaan kävelyn ja pyöräilyn osuus näyttäisi olevan Kokkolassa selvästi korkeampi kuin Rovaniemellä. Rovaniemen tutkimus venyi kuitenkin pidemmälle syksyyn, minkä vuoksi ero kulkutapojen käytössä saattaa todellisuudessa jäädä hieman esitettyä pienemmäksi. Henkilöautoilun osuus kulkutapajakaumasta on 61 prosenttia, mikä on hieman enemmän (5-8 %) kuin vertailtavilla kaupunkiseuduilla. Toisaalta automatkojen keskimääräinen pituus on Kokkolassa useampia kilometrejä lyhyempi kuin vertailukaupungeissa. Joukkoliikenteen ja muiden kulkutapojen osuudet kulkutapajakaumassa ovat marginaalisia. Joukkoliikenteen osuus on Kokkolassa selkeästi pienempi, kuin muilla tarkastelluilla kaupunkiseuduilla. Helsingin seutu Lahden seutu 2010 Oulun seutu % 22% 16% 9% 12% 19% 38% 46% 46% 10% 17% 13% 5% 13% 5% 1 auto Rovaniemi % 9% 51% 14% 5% 2 autoa Enemmän kuin 2 autoa kävely pyöräily henkilöauto, kuljettajana henkilöauto, matkustajana linja-auto muut kulkutavat Kuva 24 Kulkumuotojakauma kotitalouksien henkilöautojen määrän mukaan Kokkola % 16% 43% 18% 3% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % jalankulku pyöräily henkilöauto, kuljettajana henkilöauto, matkustajana joukkoliikenne muu kulkutapa Kuva 25 Kulkutapajakauma viimeaikaisissa liikennetutkimuksissa (yli 5-vuotiaat seudun asukkaat) 19

22 Tutkimusaineisto osoittaa hyvin Kokkolan liikennejärjestelmän keskeiset ominaisuudet. Keskustaajaman suppeudesta ja matkojen keskimääräisestä lyhyydestä johtuen nykyisenkaltaisella joukkoliikenteellä ei ole saavutettavissa merkittävästi suurempaa kulkutapaosuutta, vaan joukkoliikenne toimii lähinnä koulumatkojen kulkutapana. Joukkoliikennetarjonnan vähäisyys heijastunee henkilöautossa matkustamisen muita kaupunkeja suurempaan osuuteen. Matkojen pituusjakaumaan, maaston tasaisuuteen ja melko kattavaan pyörätieverkostoon verraten pyöräilyn osuus on pieni. Haastattelu ajoittui lokakuun loppuun ja marraskuun alkuun, joten pyöräily saattoi sääolosuhteista johtuen olla kuitenkin normaalia vähäisempää. 20

23 3. LIIKENNEJÄRJESTELMÄSTÄ ANNETTU PA- LAUTE Liikennetutkimuksen puhelinhaastattelussa ja internet-lomakkeella vastaajien oli mahdollista antaa palautetta liikennejärjestelmän kehittämisestä sekä liikennetutkimuksesta ja tutkimustavasta. Palautteista poistettiin sellaiset vastaukset, joissa oltiin yleisesti tyytyväisiä liikennejärjestelmään tai vastaajalla ei ollut kommentoitavaa tutkimukseen tai liikennejärjestelmään liittyen. Palautetta liikennejärjestelmän kehittämisestä antoi yhteensä 957 vastaajaa. Taulukossa 6 on esitetty palautteen antajien asuinkunta. Suurin osa palautteesta tuli Kokkolan keskusta-alueella asuvilta. Taulukossa 6/Kuvassa 26 on esitetty palautteiden aihealueet. Palautteissa on huomioitu sekä positiiviset, kiitosta saaneet asiat että kehittämistä vaativat kohteet. Selkeästi suurin osa palautteista koski joukkoliikennettä. Myös kunnossapitoon, pyöräilyyn sekä liittymiin ja liikennevaloihin liittyen saatiin hieman enemmän palautetta. Taulukko 5. Annettujen liikennejärjestelmää koskevien palautteiden määrä alueittain Asuinalue Palautteen antajat (kpl) Osuus palautteen antajista Ala-Viirre 10 1 % Karhi 2 0 % Kokkola % Kälviä % Lohtaja 39 4 % Marinkainen 28 3 % Rahkonen 3 0 % Ruotsalo 29 3 % Ullava 14 1 % Yli-Ullava 21 2 % Öja 11 1 % Yhteensä % Joukkoliikenne Kunnossapito Pyöräily Risteykset, liittymät ja liikennevalot Lasten liikkuminen (turvallisuus) Liikennekäyttäytyminen (vilkku, nopeudet) Teiden kunto Kävely Turvallisuus Ruuhkautuminen Jatkuvuus (yhteys puutteet) Sujuvuus Valaistus Pysäköinti Opasteet Mopoilu Melu Kuva 26 Palautteiden jakautuminen eri aihealueisiin 0,0 % 5,0 % 10,0 % 15,0 % 20,0 % 25,0 % 21

24 Annetuissa palautteissa vastaajat nostivat esille monia kehittämiskohteita, mutta myös onnistuneet liikennejärjestelmän ratkaisut. Tyypillisesti yhdessä vastauksessa annettiin palautetta useilta eri aihealueilta. Palautteet on ryhmitelty kuvassa 23 esitettyihin aihealueisiin. Noin palautteen antajan palautteissa oli noin eri aihealueisiin ryhmiteltyä palautetta. Noin 20 % annetusta palautteesta liittyi joukkoliikenteeseen. Noin puolet joukkoliikennettä koskevasta palautteesta koski joukkoliikenteen vuorotarjontaa, reittien kattavuutta ja aikataulujen sopimattomuutta työssäkäynti-, koulu- tai opiskeluaikoihin. Vain hyvin pieni osa vastaajista kommentoi joukkoliikenteen hintatasoa. Joukkoliikenteeseen liittyvistä palautteista kävi selkeästi ilmi halukkuus hyödyntää joukkoliikennettä nykyistä enemmän. Pyöräilyyn liittyvää palautetta oli noin 14 % kaikista palautteista. Palautteissa mainittiin muun muassa teiden kunnon ja ympärivuotisen kunnossapidon tärkeys sekä ongelmakohdat reittien jatkuvuudessa eli yhteyspuutteet. Risteyksiin, liittymiin ja liikennevaloihin liittyvät palautteet (n. 13 %) käsittelivät etenkin turvallisuuteen liittyviä seikkoja, kuten autoilijoiden nopeuksia ja näkyvyyttä, mutta myös liikkumisen sujuvuutta, ruuhkia ja liikennevalojen toimivuutta. Ajonopeuksiin, ruuhkiin ja risteysalueisiin liittyen palautteissa tuotiin myös esiin huoli lasten turvallisesta liikkumisesta koulu- ja vapaa-ajan matkoilla. Yleensäkin turvallisuuteen liittyen huomautettiin myös ihmisten liikennekäyttäytymisestä esimerkiksi väistämistilanteissa. Palauteaineistoa kannattaa jatkossa hyödyntää lähtöaineistona erilaisissa suunnittelutehtävissä tuomaan todettuja käyttäjien näkemyksiä liikenneasioihin. 22

25 4. LIIKENNELASKENNAT Ajoneuvoliikenteen laskentatietoja kerättiin ELY-keskuksen jatkuvista ja määrävuosina toistuvista laskennoista sekä Kokkolan liikennevalojärjestelmästä. Täydentäviä laskentoja tehtiin liikennemallin tarpeiden mukaan xx pisteessä pääosin koneellisina poikkileikkauslaskentoina. Kävelyn ja pyöräilyn määriä selvitettiin käsinlaskentoina Kokkolan keskustan tärkeimmillä sisääntuloväylillä tarkoituksena selvittää keskustahakuisen kävelyn ja pyöräilyn määriä. Koneellisesti kevyttä liikennettä laskettiin koko laskentajakson ajan yhdessä poikkileikkauksessa, jotta saadaan yleiskuva kävelyn ja pyöräilyn aikavaihtelusta sekä sääolosuhteiden vaikutuksesta käyttäjämääriin. Kuva 28 Kävelyn ja pyöräilyn vuorokausiliikennemääriä Kokkolan keskustan kehällä Liikennelaskentojen tärkein käyttö on liikennemallin oikeellisuuden tarkistaminen eli kalibrointi. Nykyliikenteen määrästä saa parhaan kuvan myöhemmin luvussa 6 esitetyistä nykyliikenteen ennusteista. Kuva 27 Tie- ja katuosat, joiden liikennemäärätietoa on selvitetty eri lähteistä (liikennevalot, jatkuvat liikennelaskennat, tässä työssä tehdyt poikkileikkauslaskennat) 23

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus A Henkilöhaastattelut noin 7 200 asukkaan otanta yli 14-vuotiaat Jyväskylän seudulla asuvat matkapäiväkirjatutkimus, jolla selvitetään asukkaiden liikkumistottumuksia puhelinhaastattelu internet-tutkimus

Lisätiedot

Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla?

Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla? Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla? Päijät-Hämeen liikenteen tulevaisuus 15.11.2110 erikoistutkija Hanna Kalenoja Tampereen teknillinen yliopisto A Henkilöhaastattelut

Lisätiedot

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus Jyväskylän seudun Jyväskylän seudun A Henkilöhaastattelut noin 7 200 asukkaan otanta yli 14-vuotiaat Jyväskylän seudulla asuvat matkapäiväkirjatutkimus, jolla selvitetään asukkaiden liikkumistottumuksia

Lisätiedot

Yhteenveto. Henkilöliikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus 2009. Osaraportti 1

Yhteenveto. Henkilöliikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus 2009. Osaraportti 1 Jyväskylän seudun liikennetutkimus 2009 Jyväskylän seudun liikennetutkimus 2009 Osaraportti 1 Henkilöliikennetutkimus Yhteenveto 1 2 3 4 Jyväskylän kaupunki Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen liitto

Lisätiedot

Lahden seudun liikennetutkimus 2010

Lahden seudun liikennetutkimus 2010 Lahden seudun liikennetutkimus 2010 Lahden seudun liikennetutkimus 2010 Osaraportti 1 Henkilöliikennetutkimus 1 2 3 Uudenmaan ELY-keskus Lahden kaupunki Asikkalan kunta Hollolan kunta Nastolan kunta Orimattilan

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 Hanna Kalenoja & Hanne Tiikkaja Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 Henkilöliikennetutkimus Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 Hanna Kalenoja & Hanne

Lisätiedot

Liikennetutkimustieto seurannan apuna esimerkkejä valtakunnallisesta ja alueellisista liikennetutkimuksista

Liikennetutkimustieto seurannan apuna esimerkkejä valtakunnallisesta ja alueellisista liikennetutkimuksista Liikennetutkimustieto seurannan apuna esimerkkejä valtakunnallisesta ja alueellisista liikennetutkimuksista Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 MAAKUNTAKAAVA 2040 Yleistietoa liikennetutkimuksesta Toteutettiin syksyllä 2012 Tietoa liikennesuunnittelun tueksi

Lisätiedot

Yhteenveto. Liikenteen nykytila Oulun seudulla. Oulun seudun liikennetutkimus 2009. Yhteenvetoraportti

Yhteenveto. Liikenteen nykytila Oulun seudulla. Oulun seudun liikennetutkimus 2009. Yhteenvetoraportti Oulun seudun liikennetutkimus 2009 Oulun seudun liikennetutkimus 2009 Yhteenvetoraportti Liikenteen nykytila Oulun seudulla Yhteenveto 1 2 3 Oulun seutu Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 27.3.2013

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 27.3.2013 Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 27.3.2013 Hanna Kalenoja, Terhi Luukkonen, Harri Rauhamäki TTY, Liikenteen tutkimuskeskus Verne Kati Kiiskilä, Johanna Hätälä SITO Oy Kimmo

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

Yhteenveto. Liikenteen nykytila Jyväskylän seudulla. Jyväskylän seudun liikennetutkimus 2009. Yhteenvetoraportti

Yhteenveto. Liikenteen nykytila Jyväskylän seudulla. Jyväskylän seudun liikennetutkimus 2009. Yhteenvetoraportti Jyväskylän seudun liikennetutkimus 2009 Jyväskylän seudun liikennetutkimus 2009 Yhteenvetoraportti Liikenteen nykytila Jyväskylän seudulla Yhteenveto 1 2 3 4 Jyväskylän kaupunki Keski-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 Tampereen kaupunkiseudun ja Liikennetutkimuksen tarve ja käyttökohteet alueellisen liikenteen kysynnän perustietoaineisto merkitys kasvanut kaupunkiseutujenjaniidenja niiden kehysalueiden kasvun myötä

Lisätiedot

Arjen matkapäätökset - Mitä liikennetutkimukset kertovat matkoihin liittyvistä valinnoista?

Arjen matkapäätökset - Mitä liikennetutkimukset kertovat matkoihin liittyvistä valinnoista? Arjen matkapäätökset - Mitä liikennetutkimukset kertovat matkoihin liittyvistä valinnoista? LIVE-tilaisuus 20.5.2014 Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 05 Taloustutkimus Oy Marraskuu 05 Tuomo Turja 09..05 SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO.... Tutkimuksen

Lisätiedot

Yhteenveto. Liikenteen nykytila Oulun seudulla. Oulun seudun liikennetutkimus Yhteenvetoraportti

Yhteenveto. Liikenteen nykytila Oulun seudulla. Oulun seudun liikennetutkimus Yhteenvetoraportti Oulun seudun liikennetutkimus 2009 Oulun seudun liikennetutkimus 2009 Yhteenvetoraportti Liikenteen nykytila Oulun seudulla Yhteenveto 1 2 3 Oulun seutu Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 Katsaus liikennetutkimuksen tuloksiin 19.4.2013 Hanna Kalenoja Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne Yleistietoa

Lisätiedot

Hyvinkääläisten matkat LÄHDE: WSP FINLAND OY, HELSINGIN SEUDUN LAAJA LIIKENNETUTKIMUS, MATKAPÄIVÄKIRJATUTKIMUS 2007 2008 VIRPI PASTINEN

Hyvinkääläisten matkat LÄHDE: WSP FINLAND OY, HELSINGIN SEUDUN LAAJA LIIKENNETUTKIMUS, MATKAPÄIVÄKIRJATUTKIMUS 2007 2008 VIRPI PASTINEN Hyvinkääläisten matkat LÄHDE: WSP FINLAND OY, HELSINGIN SEUDUN LAAJA LIIKENNETUTKIMUS, MATKAPÄIVÄKIRJATUTKIMUS 2007 2008 VIRPI PASTINEN 10.11.2010 Hyvinkääläiset tekevät syysarkena keskimäärin 3,4. Matkat

Lisätiedot

HELSINKILÄISTEN LIIKKUMISTOTTUMIKSIA KOSKEVA HENKILÖHAASTATTELU

HELSINKILÄISTEN LIIKKUMISTOTTUMIKSIA KOSKEVA HENKILÖHAASTATTELU LIITE 1 TYÖOHJELMA 5.5.2015/THe HELSINKILÄISTEN LIIKKUMISTOTTUMIKSIA KOSKEVA HENKILÖHAASTATTELU TUTKIMUKSEN TAUSTAA Helsingin liikennejärjestelmää kehitetään kestävien liikennemuotojen edistämiseksi. Sitä

Lisätiedot

OTANTATUTKIMUS OY HELSINKILÄISTEN LIIKKUMISTOTTUMUKSET Marraskuu Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto/ Liikennesuunnitteluosasto

OTANTATUTKIMUS OY HELSINKILÄISTEN LIIKKUMISTOTTUMUKSET Marraskuu Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto/ Liikennesuunnitteluosasto Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan tilaajan käyttöön. Raporttia tai osia siitä ei saa edelleen toimittaa tai julkaista missään muodossa ilman Otantatutkimus Oy:n lupaa ja nimen mainitsemista. HELSINKILÄISTEN

Lisätiedot

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari - Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009 Markku Kivari Jyväskylän kaupunkiliikennepoliittinen ohjelma (luonnos 2008) Jyväskylän liikennepoliittisen ohjelman

Lisätiedot

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten ruuhkaliikenteen laatuongelmaan joukkoliikenteessä tulisi suhtautua? ihmiset roikkuisivat

Lisätiedot

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä 13.6.2014 Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne 1

Lisätiedot

Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta

Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta Itä-Suomen liikennejärjestelmän tila Juha Heltimo, Strafica Oy 17.11.2014 Yleistä kyselystä Kyselytutkimus on osa Itä-Suomen liikennejärjestelmän

Lisätiedot

Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA-hanke)

Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA-hanke) 1 Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA-hanke) Raportti: http://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf2/3201142-v-liikkuminen_vapaa-ajalla.pdf Tekijöiden yhteystiedot:

Lisätiedot

Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset Itä-Suomen liikkumistutkimus 2015

Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset Itä-Suomen liikkumistutkimus 2015 Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset 2015 Itä-Suomen liikkumistutkimus 2015 30.12.2015 2 Kalvosarjan sisältö Tutkimuksen taustatietoja Liikkumisen erityispiirteitä maakunnat ja Itä-Suomi seudut

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia

Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia LISÄÄ KAUPPAMATKOJA PYÖRÄILLEN OVATKO PYÖRÄILIJÄT HYVIÄ ASIAKKAITA? Lähde: Cycle logistics Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia Sara Lukkarinen, Suomi pyöräilee tietoisku 7.3.2014

Lisätiedot

ROVANIEMEN LIIKENNETUTKIMUS 2012 KEVYEN LIIKENTEEN TUTKIMUS

ROVANIEMEN LIIKENNETUTKIMUS 2012 KEVYEN LIIKENTEEN TUTKIMUS ROVANIEMEN LIIKENNETUTKIMUS 2012 KEVYEN LIIKENTEEN TUTKIMUS Esipuhe Rovaniemelle laadittiin liikennejärjestelmäsuunnitelma 1990-luvun alkupuoliskolla. Suunnittelualue käsitti kaupungin lisäksi silloisen

Lisätiedot

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Ville Voltti 26.11.2014 Tutkimuksen perustiedot 174 vastausta, 706 työmatkaa Vastausaktiivisuus 68 % Tulokset

Lisätiedot

Liikkumistutkimuksen tulokset

Liikkumistutkimuksen tulokset Liikkumistutkimuksen tulokset Lehdistötilaisuus Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Pääkaupunkiseudun asukkaiden liikkumistottumukset: tehtyjen matkojen määrä ja joukkoliikenteen osuus pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Helsinkiläisten liikkumistottumukset

Helsinkiläisten liikkumistottumukset Helsinkiläisten liikkumistottumukset 206 www.hel.fi/ksv Sisällys. JOHDANTO. Tutkimuksen tarkoitus.2 Tutkimuksen kohderyhmä, haastattelumäärät ja otoksen muodostus.3 Aineiston keruu.4 Tulosten luotettavuus

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 04 Taloustutkimus Oy Marraskuu 04 Tuomo Turja 8..04 Markus Mervola SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

ROVANIEMEN LIIKENNETUTKIMUS 2012 YHTEENVETORAPORTTI

ROVANIEMEN LIIKENNETUTKIMUS 2012 YHTEENVETORAPORTTI ROVANIEMEN LIIKENNETUTKIMUS 2012 YHTEENVETORAPORTTI LIIKENNETUTKIMUS 2012 YHTEENVETORAPORTTI Ramboll Kiviharjuntie 11 90220 OULU P +358 20 755 7070 F +358 20 755 7071 www.ramboll.fi Sisällys Liikennetutkimuksen

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava

Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava Liikenne-ennuste 1 1. Johdanto Tässä työraportissa esitellyt liikennemallitarkastelut liittyvät Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaavan vaikutusten arviointiin.

Lisätiedot

HLJ-BAROMETRI. Toukokuussa 2013 tehdyn mielipidetiedustelun tulokset. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

HLJ-BAROMETRI. Toukokuussa 2013 tehdyn mielipidetiedustelun tulokset. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HLJ-BAROMETRI Toukokuussa 2013 tehdyn mielipidetiedustelun tulokset Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tiivistelmä Helsingin seudun 14 kunnan 15 vuotta täyttäneille asukkaille suunnattu mielipidetiedustelu,

Lisätiedot

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan Lahden yleiskaavan 2025 liikenne-ennusteetennusteet Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Lisätiedot

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Oulussa

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Oulussa Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Oulussa PYKÄLÄ II -tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere Pyöräilyn potentiaali vs.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Joukkoliikenteen matkustus ja matkustajaprofiilit muutoksessa

Joukkoliikenteen matkustus ja matkustajaprofiilit muutoksessa Joukkoliikenteen matkustus ja matkustajaprofiilit muutoksessa Joukkoliikenteen toimintaympäristön muutokset 11.12.2012 Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus

Lisätiedot

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Urban Zone -seminaari 13.6.2014 Ville Helminen, Hanna Kalenoja, Mika Ristimäki, Petteri Kosonen, Maija Tiitu, Hanne Tiikkaja SYKE/Ympäristöpolitiikkakeskus

Lisätiedot

GIS-pohjainen toimintamalli henkilöautoliikenteen tuottaman CO2-päästön arviointiin

GIS-pohjainen toimintamalli henkilöautoliikenteen tuottaman CO2-päästön arviointiin GIS-pohjainen toimintamalli henkilöautoliikenteen tuottaman CO2-päästön arviointiin ILKA-hankkeen tuloksia Heidi Määttä-Juntunen Projektipäällikkö Ilmastoystävällinen kaavoitus (ILKA) Maantieteen laitos

Lisätiedot

Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA)

Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA) 1 Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA) EKOTULI ja LINTU -seminaari 28.4.2010 TkL Kati Kiiskilä, SITO kati.kiiskila@sito.fi p. 020 747 6696 2 VAPAALLA -projekti

Lisätiedot

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Aluerajaus ja aineistot Sijoittuminen liikkumisvyöhykkeille VÄESTÖMÄÄRÄ Koko Kohdealue

Lisätiedot

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Tampereella

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Tampereella Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Tampereella PYKÄLÄ II -tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere 4 Pyöräilyn potentiaali

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Oulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa

Oulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa Liikenteen kasvu ja liikenneturvallisuus Kasvun hillinnän mahdollisuudet Oulun seudulla (OULULIIKA) Kati Kiiskilä Tiehallinto kati.kiiskila@tiehallinto.fi Tuomo Vesajoki Insinööritoimisto Liidea Oy tuomo.vesajoki@liidea.fi

Lisätiedot

kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto

kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto Liikkumistarpeet kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Hanna Kalenoja Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto 1 Liikkumistarpeet yksilön näkökulmasta

Lisätiedot

SITO OY INNOLINK RESEARCH OY

SITO OY INNOLINK RESEARCH OY Kajaanin ja Utajärven liikkumiskysely SITO OY INNOLINK RESEARCH OY Kajaanin ja Utajärven liikkumiskysely Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kajaanin kaupunki Utajärven kunta Julkaistu:

Lisätiedot

Hankkeessa tutkittiin vähähiilisen liikkumisen mahdollisuuksia ja vaikutuksia. Liikennemalli pohjautui haastattelututkimukseen

Hankkeessa tutkittiin vähähiilisen liikkumisen mahdollisuuksia ja vaikutuksia. Liikennemalli pohjautui haastattelututkimukseen TEKES tutkimushanke, vähähiilinen liikkumismalli Hankkeessa tutkittiin vähähiilisen liikkumisen mahdollisuuksia ja vaikutuksia Työssä muodostettiin liikennemalli, jonka avulla tarkasteltiin eri skenaarioiden

Lisätiedot

Kevyet liikkumiskyselyt ja terveysvaikutusten arviointi

Kevyet liikkumiskyselyt ja terveysvaikutusten arviointi Kevyet liikkumiskyselyt ja terveysvaikutusten arviointi Virpi Ansio 16.9.2015 Ympäristösi parhaat tekijät Kevennetty liikkumiskysely mikä se on ja millaisia tuloksia se antaa? - Esimerkkejä Kajaanissa

Lisätiedot

JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET

JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET Kuva: Juha-Pekka Vartiainen JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET Lisätietoja: Hanna Herkkola, hanna.herkkola@ramboll.fi, 5 51 55 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 1. Sukupuolenne?. Ikäryhmänne

Lisätiedot

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA LAPPEENRANNAN LAURITSALAN SUURALUE. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA LAPPEENRANNAN LAURITSALAN SUURALUE. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA LAPPEENRANNAN LAURITSALAN SUURALUE Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Aluerajaus ja aineistot Sijoittuminen liikkumisvyöhykkeille VÄESTÖMÄÄRÄ

Lisätiedot

Tampereen raitiotien yleissuunnitelma Liikenne ennusteet

Tampereen raitiotien yleissuunnitelma Liikenne ennusteet Tampereen raitiotien yleissuunnitelma Liikenne ennusteet Työraporttiluonnos 30.5.2014 1 2 1. Johdanto Tampereen raitiotien yleissuunnitelman liikenneennusteet on tehty Tampereen seudun liikennemallilla

Lisätiedot

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

Kauppamatkat kävellen ja pyöräillen

Kauppamatkat kävellen ja pyöräillen Kauppamatkat kävellen ja pyöräillen Sara Lukkarinen, Motiva Oy Arkiliikunnan olosuhdeseminaari 6.11.2014 OSTOS- JA ASIOINTIMATKAT Reilu kolmannes suomalaisten matkoista on ostos- ja asiointimatkoja, niistä

Lisätiedot

Tulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen

Tulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen Ajatuksia teemasta: Tulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen Mikä muuttuu, mikä pysyy? Projektipäällikkö, TkL Kati Kiiskilä Insinööritoimisto Liidea Oy kati.kiiskila@liidea.fi Liikennesuunnittelun paradigman

Lisätiedot

Tuusulan liikennemalli

Tuusulan liikennemalli Tuusulan liikennemalli 13.4.2015 1 Tuusulan liikennemallin esittely 2 Johdanto Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen liikennemallin ensimmäinen versio on valmistunut vuonna 2010 ja kyseistä mallia sekä

Lisätiedot

ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness

ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness Lähiympäristö ja siinä liikkuminen (pitkä kyselylomake) Tässä lomakkeessa kysytään käsityksiänne asuntonne lähiympäristöstä

Lisätiedot

Jalankulun reunavyöhyke

Jalankulun reunavyöhyke LiikkumistottumuksetToimintojen sijoittuminen Alakeskukset Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Matkatuotokset Jalankulun reunavyöhyke Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke

Lisätiedot

HENKILÖLIIKENNETUTKIMUS 2004 2005 PUHELINHAASTATTELUN KYSYMYKSET

HENKILÖLIIKENNETUTKIMUS 2004 2005 PUHELINHAASTATTELUN KYSYMYKSET HENKILÖLIIKENNETUTKIMUS 2004 2005 PUHELINHAASTATTELUN KYSYMYKSET Asutteko... LUETTELE omakotitalossa 52 1 maatalossa 2 paritalossa 3 rivitalossa 4 kerrostalossa 5 asuntolassa/laitoksessa 6 muu asumismuoto

Lisätiedot

ASUKASKYSELYN TULOKSET -MUISTIO

ASUKASKYSELYN TULOKSET -MUISTIO ASUKASKYSELYN TULOKSET -MUISTIO 1 TAUSTAA JA VASTAAJAMÄÄRÄ Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelman laatimiseen liittyvä asukaskysely järjestettiin 11.4. 22.5.2011 välisenä aikana. Kyselyyn oli mahdollista

Lisätiedot

HENKILÖAUTOJEN KESKIKUORMITUS HELSINGISSÄ VUONNA 2004

HENKILÖAUTOJEN KESKIKUORMITUS HELSINGISSÄ VUONNA 2004 HENKILÖAUTOJEN KESKIKUORMITUS HELSINGISSÄ VUONNA 24 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Liikennesuunnitteluosasto Muistio 21.6.24 / Tuija Hellman 1 Johdanto Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Hyvinkäällä

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Hyvinkäällä Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Hyvinkäällä PYKÄLÄ II -tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere 24 2 Pyöräilyn potentiaali

Lisätiedot

SUHTAUTUMINEN PYÖRÄILYN EDISTÄMISEEN HELSINGISSÄ ) Helsingin tavoitteena on edistää pyöräilyä ja parantaa pyöräilyoloja. Miten suhtaudutte pyöräilyn edistämiseen Helsingissä? Oletteko % KAIKISTA vastaajista

Lisätiedot

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Helsingissä

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Helsingissä Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Helsingissä PYKÄLÄ II -tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere 4 Pyöräilyn potentiaali

Lisätiedot

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella projektinjohtaja Reijo Sandberg Marja-Vantaa-projekti Maankäytön ja ympäristön toimiala www.vantaa.fi/marja-vantaa Marja- Vantaa city ASUNTOMESSUT 2015 KESKUSTA

Lisätiedot

Miten kuljet työmatkasi?

Miten kuljet työmatkasi? Taustatiedot Sukupuolesi? * Nainen Mies Syntymävuotesi? * 1975 Asuinpaikkasi postinumero? * esim. 00100 * Toimenkuvasi? * Työntekijä tai toimihenkilö Esimies 11% valmis https://www.webropolsurveys.com/preview/previewquestions.aspx[23.2.2011

Lisätiedot

XENAARIO - liittymät ja nopeusrajoitukset

XENAARIO - liittymät ja nopeusrajoitukset LIIKENNETARKASTELUT = LIVA-liittymä = ETL-liittymä = liittymä etelästä/pohjoiseen = 80 km/h = 70 km/h = 60 km/h = 40 km/h normaali ETL XENAARIO - liittymät ja nopeusrajoitukset = LIVA-liittymä = ETL-liittymä

Lisätiedot

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Kokkolassa

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Kokkolassa Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Kokkolassa PYKÄLÄ II -tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere Pyöräilyn potentiaali

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Lahdesjärvi-Lakalaivan osayleiskaava

Lahdesjärvi-Lakalaivan osayleiskaava Lahdesjärvi-Lakalaivan osayleiskaava - liikennemallitarkastelujen tuloksia yöraportti 15.3.2007 Hanna Kalenoja 1 Johdanto... 2 2 Maankäyttö- ja liikenneverkkovaihtoehdot... 3 2.1 Osa-aluejako... 3 2.2

Lisätiedot

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Lappeenrannassa

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Lappeenrannassa Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Lappeenrannassa PYKÄLÄ II -tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere 24 2 Pyöräilyn potentiaali

Lisätiedot

Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin

Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin Professori Heli Marjanen Turun kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos/talousmaantiede SYKETTÄ SYDÄMEEN KEINOJA TURUN KESKUSTAN KEHITTÄMISEKSI

Lisätiedot

Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä

Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Sisältö Tässä liitteessä esitetään kansalaiset ryhmän strategisten asiakkaiden arviointiprosessi ja siinä käytetty tausta-aineisto Liitteen

Lisätiedot

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi SYÖKSY Päätösseminaari 21.9.2011 Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi Tampereen teknillinen yliopisto Hanna

Lisätiedot

27.12.2010. www.hsl.fi

27.12.2010. www.hsl.fi 32 27.12.2010 Liikkumistottumukset Helsingin seudun työssäkäyntialueella vuonna 2008 www.hsl.fi Liikkumistottumukset Helsingin seudun työssäkäyntialueella vuonna 2008 HSL Helsingin seudun liikenne HSL

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Täyttyvätkö tiet ikäautoilijoista?

Täyttyvätkö tiet ikäautoilijoista? Täyttyvätkö tiet ikäautoilijoista? Ajokortin haltijaryhmät ja niiden kehitys vuosina 2008-2040 Ajoneuvohallintokeskus 10.12.2009 Tampereen teknillinen yliopisto erikoistutkija Hanna Kalenoja, tutkimusapulainen

Lisätiedot

Lempäälän peruskoulut

Lempäälän peruskoulut Lempäälän peruskoulut Liikkuminen koulumatkalla kouluittain Kulkutapa syksyllä ennen lunta ja pakkasta (kpl) Kulkutapa talvella (kpl) Kulkutapa syksyllä ennen lunta ja pakkasta (%) Kulkutapa talvella (%)

Lisätiedot

Jyväskylän pyöräilyn (ja kävelyn) tavoiteverkko TAVOITEVERKON MUODOSTAMISEN PERIAATTEET TAVOITEVERKON MUODOSTAMISEN PERIAATTEET 2013/03/05

Jyväskylän pyöräilyn (ja kävelyn) tavoiteverkko TAVOITEVERKON MUODOSTAMISEN PERIAATTEET TAVOITEVERKON MUODOSTAMISEN PERIAATTEET 2013/03/05 Jyväskylän pyöräilyn (ja kävelyn) tavoiteverkko TAVOITEVERKON MUODOSTAMISEN PERIAATTEET MISTÄ TAVOITEVERKOSSA ON KYSE? Tavoiteverkko korostaa pyöräilyverkon hierarkiaa. Liikenneverkon jäsennöinnillä tarjotaan

Lisätiedot

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari 28.1.2016 Leppävaara Vision keskeisin alue Keran juna-asema Keran alue kuvattuna kohti Leppävaaraa,

Lisätiedot

Kalvosarjan sisältö. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Asukaskyselyn tulokset 29.9.2014 YHTEENVETO

Kalvosarjan sisältö. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Asukaskyselyn tulokset 29.9.2014 YHTEENVETO Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Asukaskyselyn tulokset 29.9.2014 Kalvosarjan sisältö YHTEENVETO Yhden sivun yhteenveto Kolmen sivun yhteenveto ASUKASKYSELYYN VASTANNEIDEN TAUSTATIETOJA

Lisätiedot

Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia. Liikenneinsinööri Sari Piela

Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia. Liikenneinsinööri Sari Piela Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia Liikenneinsinööri Sari Piela 05.11.2015 LIIKENNELASKENNAT ST1 LÄHEISYYDESSÄ 5.11.2015 2 Liikennelaskennat JUHOLANKADUN JA URHEILUKADUN RISTEYS

Lisätiedot

JULKI - Julkisen lähipalveluverkon vaikutukset kestävään liikkumiseen

JULKI - Julkisen lähipalveluverkon vaikutukset kestävään liikkumiseen HLJ 2011 JULKI - Julkisen lähipalveluverkon vaikutukset kestävään liikkumiseen JULKI - Julkisen lähipalveluverkon vaikutukset kestävään liikkumiseen Sisällysluettelo Tiivistelmä 4 Mikä on JULKI? 6 Palvelut

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten

Lisätiedot

HENKILÖAUTOJEN KESKIKUORMITUS NIEMEN RAJALLA HELSINGISSÄ VUONNA 2012

HENKILÖAUTOJEN KESKIKUORMITUS NIEMEN RAJALLA HELSINGISSÄ VUONNA 2012 HENKILÖAUTOJEN KESKIKUORMITUS NIEMEN RAJALLA HELSINGISSÄ VUONNA 212 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Liikennesuunnitteluosasto Muistio 16.11 212 / Tuija Hellman 1 1. Johdanto Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston

Lisätiedot

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Kyselyyn vastasi sähköisesti 120 kunnan asukasta. Lisäksi saatiin 3 vastausta paperilla, joita ei ole huomioitu esitetyissä kuvaajissa. Saadut

Lisätiedot

Kauppa ja kaupunkisuunnittelu

Kauppa ja kaupunkisuunnittelu Kauppa ja kaupunkisuunnittelu Seminaari Turun kaupunkiseudun kehitysnäkymistä: osio Business ja toiminta Kommenttipuheenvuoro: Heli Marjanen, kaupan professori Läänin virastotalo 30.10.2007 Kauppa synnyttää

Lisätiedot

Näkökulmia kestävään kaupunkiliikenteeseen. Professori Jorma Mäntynen

Näkökulmia kestävään kaupunkiliikenteeseen. Professori Jorma Mäntynen Näkökulmia kestävään kaupunkiliikenteeseen Professori Jorma Mäntynen Toimintaympäristön muutos Globaalia ja lokaalia Maailmankäyttöä ja maankäyttöä Alueellisempia toimintamalleja? Dematerialisaatiota?

Lisätiedot

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 HSY seutu- ja ympäristötieto 6.6.2015 Katsauksen sisältö: 1. Työmatkasukkuloinnin karttasarjat 2. Työmatkasukkuloinnin kehitys 3. HSY:n työmatkasukkulointia

Lisätiedot

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Taustaa SYKEn rakennetun ympäristön yksikössä tutkitaan mm. yhdyskuntarakenteen kehitystä, siihen

Lisätiedot

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä Seutufoorumi 9.6.2011, Pauli Korkiakoski Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteesta Kaakon suunta -hanke Mistä vyöhyketarkastelussa on kyse? Suomen ympäristökeskuksen (SYKE)

Lisätiedot

Kankaanpään asukkaiden liikkumistottumuskyselyn tulokset

Kankaanpään asukkaiden liikkumistottumuskyselyn tulokset n tulokset Sivu 2 / 55 1 Liikkumistottumuskysely Kankaanpään kaupungin keskusta-alueen osayleiskaavatyö käynnistyi vuoden 2009 lopulla ja samanaikaisesti käynnistyi myös tutkimushanke vähäenergisen kaupungin

Lisätiedot