ASUKASKYSELYN TULOKSET -MUISTIO

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASUKASKYSELYN TULOKSET -MUISTIO"

Transkriptio

1 ASUKASKYSELYN TULOKSET -MUISTIO 1 TAUSTAA JA VASTAAJAMÄÄRÄ Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelman laatimiseen liittyvä asukaskysely järjestettiin välisenä aikana. Kyselyyn oli mahdollista vastata sähköisellä kyselylomakkeella internetissä tai täyttämällä lomake kirjallisesti. Kyselystä tiedotettiin muun muassa kuntien ja ELY-keskuksen internet-sivuilla. Kyselyyn vastasi yhteensä 911 henkilöä. Heistä 889 vastasi sähköisellä lomakkeella internetin kautta ja 22 palautti paperilomakkeen. Yhteensä 8 vastaajaa palautti sähköisen lomakkeen tyhjänä, minkä vuoksi nämä vastaukset hylättiin. Lisäksi tulosten analysoinnin käynnistämisen jälkeen palautuneita kyselylomakkeita ei ole tuloksissa mukana. Tulosten analysoinnissa oli mukana kaiken kaikkiaan 895 hyväksyttyä vastausta. 2 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT Kunnittain tarkasteltuna eniten vastauksia saatiin Turusta. Myös Kaarinassa ja Naantalissa asuvien osuus kaikista vastaajista oli merkittävä. Oheisessa taulukossa on esitetty vastaajien jakautuminen kunnittain. Taulukossa ovat mukana kaikki vastaajat. Asuinkunta (n=895) Kaarina Lieto Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Paimio Raisio Rusko Sauvo Turku muu kunta Kuva 1. Vastausjakauma kunnittain. Vastaajista 70 oli naisia ja 30 miehiä, ja vastaajien keski-ikä oli noin 43 vuotta. Seuraavassa kuvassa on esitetty vastaajat ikäryhmittäin. Suurin osa vastaajista oli vuotiaita (50 ). Myös vuotiaiden osuus oli merkittävä (41 ). Sen sijaan nuorten ja nuorten aikuisten osuus vastaajista oli melko pieni, sillä kyselyyn vastasi vain vuotiasta (suunnitelmatyön yhteydessä toteutetaan kuitenkin myös ala- ja yläkouluille suunnattu koulu- 1

2 laiskysely, joiden tulokset analysoidaan erikseen). Myös yli 64-vuotiaiden osuus oli vähäinen, ja heitä oli kyselyyn osallistuneista vain 19. Vastaajat ikäryhmittäin (n=880) yli 64 vuotta alle 18 vuotta Kuva 2. Vastaajat ikäryhmittäin. Suurin osa vastaajista asui kahden hengen (30 ) tai neljän hengen (28 ) talouksissa. Yhden hengen talouksissa asuvia oli yhteensä 12 ja kolmen hengen talouksissa asuvia 17 vastaajista. Kuuden ja seitsemän hengen talouksissa asuvia oli yhteensä 3 vastaajista. Vastaajien kotitalouksien henkilömäärät on esitetty kuvassa 3. Kotitaloudessa asuvien henkilöiden lukumäärä (n=877) Kuva 3. Vastaajat ryhmiteltynä kotitaloudessa asuvien henkilöiden lukumäärän mukaan. 2

3 Suurin osa vastaajista ilmoitti, että heillä on ajokortti (94 ) sekä toimiva polkupyörä käytettävissään (94 ). Sen sijaan voimassaolevan joukkoliikenteen näyttö-, sarja- tai kausilipun ilmoitti omistavansa vain noin 27 vastaajista. Kyselyyn osallistuneilta tiedusteltiin lisäksi työsuhdeauton tai työsuhdematkalipun käyttöä. Hieman yli 2 vastaajista ilmoitti ajavansa työsuhdeautolla, ja työsuhdelippu oli käytössä alle kahdella prosentilla vastaajista. 90 vastaajista asui autollisessa taloudessa. Alle 10 vastaajista ilmoitti, ettei kotitalouden vakituisessa käytössä ole yhtään henkilöautoa. Suurin osa vastaajista (46 ) asui kahden auton taloudessa. Vastaajan kotitalouden vakituisessa käytössä olevien henkilöautojen lukumäärä on esitetty kuvassa 4. 1 auto Vakituisesti käytössä olevat henkilöautot kotitaloudessa (n=873) autoa autoa autoa 0.3 ei autoa Kuva 4. Kotitalouksissa käytettävissä olevien henkilöautojen määrä. Vaikka suurin osa vastaajista asui autollisessa taloudessa, ei heistä kaikilla ollut kuitenkaan autoa säännöllisesti käytettävissään. Kyselylomakkeessa pyydettiin vastaamaan tähän liittyneessä kysymyksessä myöntävästi myös siinä tapauksessa, ettei itse aja autoa, mutta saa kyydin aina tarvittaessa. 86 vastaajista ilmoitti, että heillä on auto säännöllisesti käytettävissään. Vastaajista lisäksi 2 ilmoitti ajavansa autoa työkseen (esimerkiksi taksinkuljettajat sekä linja-auton tai kuorma-auton kuljettajat). Taustatietona vastaajilta kysyttiin lisäksi, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet nykyisen asuinpaikan valintaan (kuva 5). Kysymyksessä oli mahdollista valita useampi vastausvaihtoehto. Merkittävimmiksi syiksi nousivat alueen lapsiystävällisyys (42 ) sekä luonnonläheisyys (41 ). Seuraavaksi merkittävimpinä syinä pidettiin asumisen hintatasoa (35 vastaajista) sekä alueen turvallisuutta (29 vastaajista) tai palveluiden / työpaikan läheisyyttä (palveluiden läheisyys 27 vastaajista, työpaikan läheisyys 24 vastaajista). Esitettyjen vastausvaihtoehtojen lisäksi 7 vastaajista ilmoitti jonkin muun tekijän. 3

4 Nykyisen asuinpaikan valintaan vaikuttaneet tekijät (n=888) kattavat joukkoliikenneyhteydet kodin läheltä turvalliset jalankulku ja pyöräily yhteydet kotoa hyvät harrastusmahdollisuudet lähietäisyydellä työpaikan läheisyys palveluiden läheisyys lapsuuden ympäristö, sukujuuret sosiaaliset kontaktit (naapurit, ystävät, sukulaiset) luonnonläheisyys alueen lapsiystävällisyys, hyvä kasvuympäristö lapsille alueen turvallisuus asumisen hintataso Kuva 5. Nykyisen asuinpaikan valintaan vaikuttaneet tekijät. Suurin osa vastaajista (80 ) oli täysipäiväisessä työssä käyviä. Kuvassa 6 on esitetty vastaajat päätoimensa mukaan ryhmiteltynä. Vastaajan päätoimi (n=895) koululainen tai opiskelija kodin ulkopuolella työssä käyvä tai yrittäjä kotona työskentelevä (etätyötä tekevä tai yrittäjä) työtön äitiys tai isyysvapaalla oleva eläkeläinen muu Kuva 6. Vastaajan päätoimi. Vastaajista suurimman osan työ- tai koulumatkan pituus oli korkeintaan 10 km (53 ). Erittäin lyhyt, 0-3 kilometrin työ- tai koulumatka oli noin viidenneksellä (19 ) vastaajista kilometriä työ- koulumatkakseen ilmoitti noin neljäsosa (27 ) vastaajista. Yli 100 km työ- tai koulumatka oli alle yhdellä prosentilla vastaajista. 4

5 Työ tai koulumatkan pituus (kilometriä) (n=747) yli Kuva 7. Vastaajan työ- tai koulumatkan pituus. Lisäksi vastaajilta tiedusteltiin, missä kunnassa heidän työpaikkansa tai oppilaitoksensa sijaitsee. Suurin osa näistä sijaitsi Turussa (44 ). Seuraavaksi eniten työssä tai koulussa ilmoitettiin käytävän Naantalissa (17 ) ja Kaarinassa (14 ). Muussa kunnassa töissä tai koulussa käyviä oli noin 6. Muita kuntia olivat muun muassa Salo ja Länsi-Turunmaa. Missä kunnassa työpaikkanne tai oppilaitoksenne sijaitsee? (n=750) Kaarina Lieto Masku Mynämäki Naantali Nousiain Paimio Raisio Rusko Sauvo Turku muu Kuva 8. Työpaikan tai oppilaitoksen sijainti. 5

6 3 LIIKKUMINEN JA LIIKENNEKÄYTTÄYTYMINEN Vastaajat tekivät työ- tai koulumatkansa pääasiallisesti henkilöautolla (hieman alle 70 vastaajista). Henkilöautolla matkustettiin talvella hieman enemmän kuin kesällä. Joukkoliikenteellä työ- tai koulumatkansa teki talvella hieman yli kymmenesosa vastaajista. Joukkoliikennettä käytettiin jonkin verran enemmän talvella kuin kesällä. Kävellen tai pyörällä työ- tai koulumatkansa teki kesällä 36 vastaajista ja talvella 16 vastaajista. Erityisesti kesäaikaan pyöräily korostui kyselyssä. Muiden kulkutapojen käyttö oli selvästi vähäisempää. Vastaajien työ- ja koulumatkoilla käyttämänsä kulkutavat on esitetty kuvassa 9. Kulkutapa, jolla tehdään työmatkat tai koulumatkat pääasiallisesti Talvella (N=736) Kesällä (N=744) henkilöautolla moottoripyörällä joukkoliikenteellä mopolla tai skootterilla 4.3 pyörällä kävellen Kuva 9. Kulkutavat, jolla vastaajat tekevät työ- ja koulumatkansa pääasiallisesti. Myös lyhyet, usein toistuvat vapaa-ajan matkat tehtiin useimmiten henkilöautolla (kuva 10). Kesällä muiden kulkumuotojen osuus oli kokonaisuudessaan alhaisempi verrattaessa työ- ja koulumatkoihin. Kesällä lyhyet vapaa-ajan matkat teki henkilöautolla 56 vastaajista, pyörällä 29 vastaajista ja kävellen 12 vastaajista. Talvella sen sijaan henkilöautoa käytti 76 vastaajista, käveli 15 ja pyöräili noin 3 vastaajista. Pyöräily oli talvella huomattavasti vähäisempää kesäaikaan verrattuna sekä työ- ja koulumatkoilla että vapaa-ajan matkoilla. Noin 0,3 vastaajista ilmoitti, ettei tee lyhyitä vapaa-ajan matkoja tai ei osaa sanoa näillä pääsääntöisesti käyttämäänsä kulkutapaa. 6

7 Kulkutapa, jolla tehdään lyhyet vapaa ajan matkat pääasiallisesti Talvella (N=840) Kesällä (N=862) henkilöautolla moottoripyörällä joukkoliikenteellä mopolla tai skootterilla 3.3 pyörällä kävellen Kuva 10. Kulkutavat, jolla vastaajat tekevät lyhyet vapaa-ajan matkansa pääasiallisesti. Vastaajilta tiedusteltiin myös kunkin kulkumuodon käyttötiheyttä. Noin 96 vastaajista liikkui henkilöautolla kuljettajana tai matkustajana sekä kesä- että talviaikana. Vuodenaika vaikutti kuitenkin siten, että suurempi osa vastaajista ilmoitti talvella liikkuvansa aina henkilöautolla, kun taas kesäaikana henkilöautoa muutaman kerran viikossa käyttävien osuus oli suurempi kuin talviaikana. Joukkoliikennettä käytettiin kesäaikana suunnilleen saman verran kuin talviaikana. Kesä-aikana päivittäin, muutaman kerran viikossa tai muutaman kerran kuussa junalla liikkui 7, bussilla 33 ja kutsujoukkoliikenteellä 3 vastaajista. Vastaavat luvut talvella olivat 6, 34 ja 3. Kesäaikana päivittäin kävellen liikkuvien osuus oli vain hieman suurempi kuin talviaikana, mutta pyöräilijöiden kohdalla vuodenaika vaikutti selvemmin. Pyörällä liikkui päivittäin tai muutaman kerran viikossa kesäaikana yli puolet (55 ) vastaajista, kun vastaava osuus talviaikana oli 13. Vuodenaika vaikutti myös mopon, skootterin ja moottoripyörän käyttöön, sillä näillä kulkuneuvoilla liikuttiin talviaikana hyvin vähän. Kuvissa 11 ja 12 on esitetty kunkin kulkutavan käyttötiheys. Kulkutapoja oli osittain tarkennettu kyselylomakkeessa. Henkilöautolla tarkoitettiin liikkumista joko kuljettajana tai matkustajana ja kevyen liikenteen osalta tarkoitettiin koko matkan tekemistä kävellen tai pyörällä esimerkiksi töihin tai kauppaan. 7

8 Liikkuminen kesäaikana henkilöautolla (N=856) junalla (N=772) bussilla (N=792) lentokoneella (N=767) kutsujoukkoliikenteellä (N=748) kävellen (N=812) pyörällä (N=842) mopolla tai skootterilla (N=765) moottoripyörällä (N=765) Päivittäin 0 10 Muutaman 20 kerran 30 viikossa Muutaman kerran 80 kuussa Harvemmin kuin kerran kuussa En koskaan Kuva 11. Liikkuminen eri kulkutapoja käyttäen kesäaikana. Liikkuminen talviaikana henkilöautolla (N=861) junalla (N=770) bussilla (N=795) lentokoneella (N=772) kutsujoukkoliikenteellä (N=753) kävellen (N=814) pyörällä (N=791) mopolla tai skootterilla (N=763) moottoripyörällä (N=760) Päivittäin 0 10 Muutaman 20 kerran 30 viikossa Muutaman kerran 80 kuussa Harvemmin kuin kerran kuussa En koskaan Kuva 12. Liikkuminen eri kulkutapoja käyttäen talviaikana. 8

9 Vastaajia pyydettiin arvioimaan eri turvavälineiden käyttöään. Vastausvaihtoehtoina olivat käytön arviointi asteikolla "aina en koskaan" kyseisellä tavalla liikuttaessa sekä "En liiku ko. tavalla". Käytetyimpiä turvavälineitä olivat turvavyö autossa (97 ) sekä kypärä mopoillessa tai moottoripyöräillessä (94 ). Kypärän käyttö ei ollut yhtä yleistä muilla kulkutavoilla. Vastaajista 62 ilmoitti käyttävänsä kypärää aina ja 10 yleensä rullaluistellessa tai rullahiihtäessä. Sen sijaan pyöräilykypärää käytti pyöräillessä aina 40 ja yleensä 20 vastaajista, mikä on selvästi vähemmän esimerkiksi moottoripyöräkypärän käyttöön verrattuna. Lapsen turvallisuudesta liikenteessä huolehdittiin hyvin, sillä turvaistuinta lapsella ilmoitti käyttävänsä aina autossa 91 ja pyöräillessä 92 vastaajista. Sen sijaan hands-free -laitetta autolla ajettaessa käytti kyselyn mukaan aina 17 ja yleensä sama 17 vastaajista. Ajon aikana matkapuhelimeen puhumista pidetäänkin yhtenä yleisimmistä rikkomuksista, joita vastaajien mukaan ilmenee Turun seudulla (kyselyn seuraava kysymys liikennesääntöjen noudattamiseen liittyen). Muihin turvavälineisiin verrattuna selvästi harvemmin käytetty turvaväline olivat liukuesteet kengissä talvella. Kuvassa 13 on esitetty turvavälineiden käytön arviointi turvavälineittäin. Mukana ovat vain ne vastaajat, jotka ilmoittivat liikkuvansa kyseisellä tavalla. Näin ollen joidenkin turvavälineiden kohdalla vastaajien määrä on huomattavasti pienempi kuin joidenkin toisten. Esitettyjen turvavälineiden lisäksi noin 13 vastaajista ilmoitti käyttävänsä jotain muuta turvavälinettä. Näistä yleisimpiä olivat kävelykeppi ja kyynärsauvat. Käytän......autoillessa turvavyötä (N=861)...mopoillessa/ moottoripyöräillessä kypärää (N=138)...lapsella turvaistuinta autossa (N=446)...lapsella turvaistuinta pyöräillessä (N=242) pyöräillessä pimeällä valoja (N=747) heijastinta tai heijastinliiviä pimeällä liikkuessa rullaluistellessa tai rullahiihtäessä suojia (N=165) rullaluistellessa tai rullahiihtäessä kypärää (N=166) pyöräillessä pyöräilykypärää (N=811) autoillessa hands free laitetta (N=658) pyöräillessä talvella nastarenkaita (N=327) liukuesteitä kengissä talvella (N=794) Aina Yleensä Joskus Harvemmin En ollenkaan Kuva 13. Turvavälineiden käytön arviointi. Kysyttäessä yleisintä rikkomusta, jonka vastaajat havaitsevat päivittäin liikenteessä, nousi neljä rikkomusta selvästi yli muiden. 53 vastaajista piti matkapuhelimeen ajon aikana puhumista yleisimpänä rikkomuksena ja noin 46 piti nopeusrajoitusten noudattamatta jättä- 9

10 mistä, noin 41 turvavälin unohtamista sekä noin 38 punaisia päin ajamista yleisimpinä rikkomuksina. Seuraavaksi merkittävimpiä liikennerikkomuksia olivat vilkun käyttämättä jättäminen (18 vastaajista), jalankulkijan huomiotta jättäminen suojatiellä (16 ) sekä pyöräilijät ilman kypärää (17 ). Mopoiluun liittyvistä rikkomuksista mopoilla kaahailua ja temppuilua piti yleisimpänä rikkomuksena (10 vastaajista) ja mopoilijoiden ennalta arvaamatonta käyttäytymistä 5 vastaajista. Muiden tienkäyttäjien huomioon ottamiseen liittyvä yleinen rikkomus oli muiden autoilijoiden huomiotta jättäminen (7 vastaajista). Yleisimmät rikkomukset on esitetty kuvassa 14. Kysymyksessä oli mahdollista valita useita vastausvaihtoehtoja. Noin 5 vastaajista ilmoitti esitettyjen vastausvaihtoehtojen lisäksi jonkin muun rikkomuksen. Tällöin mainittiin muun muassa stop-merkin noudattamatta jättäminen liittymissä, pyöräilijän väistämättä jättäminen autoilijan tullessa kolmion takaa, väistämissääntöjen noudattamatta jättäminen tai niiden osaamattomuus sekä jalankulkijoiden liikkuminen pyörätiellä sekä pyöräilijöiden liikkuminen jalkakäytävällä. matkapuhelimeen puhuminen autolla ajettaessa nopeusrajoitusten noudattamatta jättäminen turvavälin unohtaminen punaista päin ajaminen vilkun käyttämättä jättäminen jalankulkijaa ei huomioida suojatiellä pyöräilijät eivät käytä kypärää vaaralliset ohitukset mopoilla kaahailu ja temppuilu pyöräilijöiden ennalta arvaamaton käyttäytyminen muiden autoilijoiden huomiotta jättäminen suuret nopeuserot, kun mopoilijat, pyöräilijät ja jalankulkijat mopoilijoiden ennalta arvaamaton käyttäytyminen jalankulkijat ylittävät tien muualta kuin suojatieltä jalankulkijat kävelevät punaista päin mopoilu jalkakäytävällä tai pyörätiellä, jossa mopolla ajaminen luvaton pysäköinti pyöräilijät eivät noudata liikennevaloja pyöräilijät ylittävät tien muualta kuin suojatieltä ratti tai tankojuoppous Liikennerikkomukset (n=874) Kuva 14. Yleisimmät rikkomukset, joita vastaajat havaitsevat liikenteessä Turun seudulla. Liikennerikkomukset kunnittaiset tulokset Kaarinan tulokset olivat hyvin samanlaiset kuin koko Turun seudulla. Neljä yleisintä liikennerikkomusta olivat matkapuhelimeen puhuminen autolla ajettaessa (57 ), nopeusrajoitusten 10

11 noudattamatta jättäminen (50 ), turvavälin unohtaminen (41 ) sekä punaista päin ajaminen (41 ). Kaksi vähiten esiintyvää liikennerikkomusta olivat luvaton pysäköinti (2 ) sekä pyöräilijöiden piittaamattomuus liikennevaloista (1 ). Liikennerikkomukset Kaarinassa (n=170) matkapuhelimeen puhuminen autolla ajettaessa nopeusrajoitusten noudattamatta jättäminen turvavälin unohtaminen punaista päin ajaminen vilkun käyttämättä jättäminen pyöräilijät eivät käytä pyöräilykypärää mopoilla kaahailu ja temppuilu jalankulkijaa ei huomioida suojatiellä suuret nopeuserot, kun mopoilijat, pyöräilijät ja muiden autoilijoiden huomiotta jättäminen vaaralliset ohitukset mopoilijoiden ennalta arvaamaton käyttäytyminen mopoilu jalkakäytävällä tai pyörätiellä, jossa mopolla jalankulkijat ylittävät tien muualta kuin suojatieltä pyöräilijöiden ennalta arvaamaton käyttäytyminen jalankulkijat kävelevät punaista päin pyöräilijät ylittävät tien muualta kuin suojatieltä luvaton pysäköinti pyöräilijät eivät noudata liikennevaloja ratti tai tankojuoppous Kuva 15. Yleisimmät rikkomukset, joita vastaajat havaitsevat liikenteessä Kaarinassa. 11

12 Liedossa asukkaiden mielestä yleisimmät liikennerikkomukset olivat täysin samat kuin Kaarinassakin. Vähiten yleisimpiä taas olivat jalankulkijoiden punaisia päin kävely (4 ), luvaton pysäköinti (2 ) sekä mopoilijoiden ennalta arvaamaton käyttäytyminen (2 ). Liikennerikkomukset Liedossa (n=85) matkapuhelimeen puhuminen autolla ajettaessa turvavälin unohtaminen nopeusrajoitusten noudattamatta jättäminen punaista päin ajaminen 30.6 vaaralliset ohitukset jalankulkijaa ei huomioida suojatiellä vilkun käyttämättä jättäminen pyöräilijät eivät käytä pyöräilykypärää suuret nopeuserot, kun mopoilijat, pyöräilijät ja jalankulkijat samalla väylällä muiden autoilijoiden huomiotta jättäminen muiden autoilijoiden huomiotta jättäminen suuret nopeuserot, kun mopoilijat, pyöräilijät ja jalankulkijat samalla väylällä mopoilu jalkakäytävällä tai pyörätiellä, jossa mopolla ajaminen on kiellettyä jalankulkijat kävelevät punaista päin luvaton pysäköinti mopoilijoiden ennalta arvaamaton käyttäytyminen Kuva 16. Yleisimmät rikkomukset, joita vastaajat havaitsevat liikenteessä Liedossa. 12

13 Maskussa yleisimpänä rikkomuksena korostui nopeusrajoitusten noudattamatta jättäminen. Yli puolet (59 ) oli tätä mieltä. Seuraavaksi yleisimpiä olivat turvavälin unohtaminen (53 ) sekä matkapuhelimeen puhuminen autolla ajettaessa (47 ). Vastaajien mielestä vähiten yleisiä olivat jalankulkijoiden punaista päin kävely (6 ) sekä pyöräily ilman kypärää (6 ). Liikennerikkomukset Maskussa (n=17) nopeusrajoitusten noudattamatta jättäminen 58.8 turvavälin unohtaminen 52.9 matkapuhelimeen puhuminen autolla ajettaessa 47.1 vaaralliset ohitukset 29.4 punaista päin ajaminen 23.5 vilkun käyttämättä jättäminen 17.6 mopoilla kaahailu ja temppuilu 17.6 muiden autoilijoiden huomiotta jättäminen 11.8 suuret nopeuserot, kun mopoilijat, pyöräilijät ja jalankulkijat samalla väylällä 11.8 muiden autoilijoiden huomiotta jättäminen 5.9 mopoilijoiden ennalta arvaamaton käyttäytyminen 5.9 jalankulkijat kävelevät punaista päin 5.9 pyöräilijät eivät käytä pyöräilykypärää Kuva 17. Yleisimmät rikkomukset, joita vastaajat havaitsevat liikenteessä Maskussa. 13

14 Mynämäen asukkaiden mielestä tilanne oli melko samanlainen kuin koko Turun seudulla. Matkapuhelimeen puhumista autolla ajettaessa pidettiin yleisimpänä täälläkin, yli puolet (57 ) vastaajista oli tätä mieltä. Vähiten yleisiä olivat ratti- ja tankojuoppous (4 ), jalankulkijoiden tien ylittäminen muualta kuin suojatieltä (4 ) sekä pyöräilijöiden ennalta arvaamaton käyttäytyminen (4 ). Liikennerikkomukset Mynämäellä (n=27) matkapuhelimeen puhuminen autolla ajettaessa 55.6 nopeusrajoitusten noudattamatta jättäminen 48.1 turvavälin unohtaminen 37.0 vaaralliset ohitukset 29.6 vilkun käyttämättä jättäminen 22.2 punaista päin ajaminen 18.5 muiden autoilijoiden huomiotta jättäminen 14.8 pyöräilijät eivät käytä pyöräilykypärää suuret nopeuserot, kun mopoilijat, pyöräilijät ja jalankulkijat samalla väylällä muiden autoilijoiden huomiotta jättäminen suuret nopeuserot, kun mopoilijat, pyöräilijät ja jalankulkijat samalla väylällä 7.4 ratti tai tankojuoppous 3.7 jalankulkijat ylittävät tien muualta kuin suojatieltä 3.7 pyöräilijöiden ennalta arvaamaton käyttäytyminen Kuva 18. Yleisimmät rikkomukset, joita vastaajat havaitsevat liikenteessä Mynämäellä. 14

15 Myös tilanne Naantalissa oli verrattavissa koko Turun seutuun yleisimpien rikkomusten osalta. Vähiten esiintyviä rikkomukset liittyivät pyöräilijöiden käyttäytymiseen. Alle yhden prosentin mielestä pyöräilijät eivät noudata liikennevaloja ja ylittävät tien muualta kuin suojatieltä. Liikennerikkomukset Naantalissa (n=165) matkapuhelimeen puhuminen autolla ajettaessa turvavälin unohtaminen nopeusrajoitusten noudattamatta jättäminen 43.0 punaista päin ajaminen mopoilla kaahailu ja temppuilu vilkun käyttämättä jättäminen mopoilijoiden ennalta arvaamaton käyttäytyminen vaaralliset ohitukset suuret nopeuserot, kun mopoilijat, pyöräilijät ja jalankulkijat samalla väylällä muiden autoilijoiden huomiotta jättäminen muiden autoilijoiden huomiotta jättäminen mopoilu jalkakäytävällä tai pyörätiellä, jossa mopolla ajaminen on kiellettyä pyöräilijöiden ennalta arvaamaton käyttäytyminen luvaton pysäköinti suuret nopeuserot, kun mopoilijat, pyöräilijät ja jalankulkijat samalla väylällä jalankulkijat ylittävät tien muualta kuin suojatieltä ratti tai tankojuoppous jalankulkijat kävelevät punaista päin pyöräilijät eivät noudata liikennevaloja pyöräilijät ylittävät tien muualta kuin suojatieltä Kuva 19. Yleisimmät rikkomukset, joita vastaajat havaitsevat liikenteessä Naantalissa. 15

16 Kuten monessa aiemmassakin kunnassa, myös Nousiaisissa asukkaat pitivät yleisimmin esiintyvänä liikennerikkomuksena matkapuhelimeen puhumista autolla ajettaessa (80 ). Seuraavaksi yleisimpiä olivat turvavälin unohtaminen (60 ) sekä nopeusrajoitusten noudattamatta jättäminen (40 ). Vähiten yleisiä olivat muiden autoilijoiden huomiotta jättäminen (7 ) sekä jalankulkijoiden tien ylittäminen muualta kuin suojatieltä (7 ). Liikennerikkomukset Nousiaisissa (n=15) matkapuhelimeen puhuminen autolla ajettaessa 80.0 turvavälin unohtaminen 60.0 nopeusrajoitusten noudattamatta jättäminen 40.0 punaista päin ajaminen 20.0 vaaralliset ohitukset 13.3 mopoilla kaahailu ja temppuilu 13.3 pyöräilijät eivät käytä pyöräilykypärää 13.3 vilkun käyttämättä jättäminen suuret nopeuserot, kun mopoilijat, pyöräilijät ja jalankulkijat samalla väylällä muiden autoilijoiden huomiotta jättäminen jalankulkijat ylittävät tien muualta kuin suojatieltä Kuva 20. Yleisimmät rikkomukset, joita vastaajat havaitsevat liikenteessä Nousiaisissa. 16

17 Myös Paimiossa yleisimmät liikennerikkomukset olivat samoja kuin monissa muissa kunnissa sekä koko Turun seudulla. Vähiten yleiset koskivat mopoilijoita sekä pyöräilijöitä. 2 oli sitä mieltä, että mopoilijat käyttäytyvät ennalta arvaamattomasti. 2 oli myös sitä mieltä, etteivät pyöräilijät noudata liikennevaloja. Liikennerikkomukset Paimiossa (n=54) matkapuhelimeen puhuminen autolla ajettaessa turvavälin unohtaminen nopeusrajoitusten noudattamatta jättäminen 48.1 jalankulkijaa ei huomioida suojatiellä pyöräilijät eivät käytä pyöräilykypärää punaista päin ajaminen vilkun käyttämättä jättäminen vaaralliset ohitukset suuret nopeuserot, kun mopoilijat, pyöräilijät ja jalankulkijat samalla väylällä muiden autoilijoiden huomiotta jättäminen luvaton pysäköinti suuret nopeuserot, kun mopoilijat, pyöräilijät ja jalankulkijat samalla väylällä muiden autoilijoiden huomiotta jättäminen jalankulkijat kävelevät punaista päin pyöräilijöiden ennalta arvaamaton käyttäytyminen mopoilijoiden ennalta arvaamaton käyttäytyminen pyöräilijät eivät noudata liikennevaloja Kuva 21. Yleisimmät rikkomukset, joita vastaajat havaitsevat liikenteessä Paimiossa. 17

18 Raision vastauksissa oli hieman eroavaisuuksia muihin kuntiin verrattuna. Raisiossa yleisimpänä liikennerikkomuksena pidettiin punaisia päin ajamista (48 ). Seuraavaksi yleisimmät olivat nopeusrajoitusten noudattamatta jättäminen (45 ) sekä matkapuhelimeen puhuminen ajon aikana (44 ). Vähiten yleisiä olivat vaaralliset ohitukset (4 ), jalankulkijoiden punaista päin kävely (4 ) sekä luvaton pysäköinti (1 ). Liikennerikkomukset Raisiossa (n=73) punaista päin ajaminen nopeusrajoitusten noudattamatta jättäminen matkapuhelimeen puhuminen autolla ajettaessa turvavälin unohtaminen 30.1 vilkun käyttämättä jättäminen 23.3 pyöräilijöiden ennalta arvaamaton käyttäytyminen jalankulkijat ylittävät tien muualta kuin suojatieltä mopoilla kaahailu ja temppuilu suuret nopeuserot, kun mopoilijat, pyöräilijät ja jalankulkijat samalla väylällä muiden autoilijoiden huomiotta jättäminen mopoilijoiden ennalta arvaamaton käyttäytyminen pyöräilijät eivät käytä pyöräilykypärää pyöräilijät eivät noudata liikennevaloja mopoilu jalkakäytävällä tai pyörätiellä, jossa mopolla ajaminen on kiellettyä suuret nopeuserot, kun mopoilijat, pyöräilijät ja jalankulkijat samalla väylällä vaaralliset ohitukset jalankulkijat kävelevät punaista päin luvaton pysäköinti Kuva 22. Yleisimmät rikkomukset, joita vastaajat havaitsevat liikenteessä Raisiossa. 18

19 Ruskon asukkaat olivat sitä mieltä, että yleisin rikkomus on nopeusrajoitusten noudattamatta jättäminen (67 ). Seuraavaksi yleisimpiä olivat matkapuhelimeen puhuminen autolla ajettaessa (50 ) sekä turvavälin unohtaminen (33 ). Vähiten yleisiä asukkaiden mielestä olivat muiden autoilijoiden huomiotta jättäminen (6 ), jalankulkijoiden tien ylittäminen muualta kuin suojatieltä (6 ) sekä pyöräilijöiden ennalta arvaamaton käytös (6 ). Liikennerikkomukset Ruskossa (n=18) nopeusrajoitusten noudattamatta jättäminen 66.7 matkapuhelimeen puhuminen autolla ajettaessa 50.0 turvavälin unohtaminen 33.3 punaista päin ajaminen 27.8 jalankulkijaa ei huomioida suojatiellä 27.8 vilkun käyttämättä jättäminen 22.2 mopoilla kaahailu ja temppuilu 16.7 mopoilijoiden ennalta arvaamaton käyttäytyminen 11.1 suuret nopeuserot, kun mopoilijat, pyöräilijät ja jalankulkijat samalla väylällä 11.1 muiden autoilijoiden huomiotta jättäminen 5.6 jalankulkijat ylittävät tien muualta kuin suojatieltä 5.6 pyöräilijöiden ennalta arvaamaton käyttäytyminen Kuva 23. Yleisimmät rikkomukset, joita vastaajat havaitsevat liikenteessä Ruskossa. 19

20 Sauvossa saman verran asukkaita oli sitä mieltä, että kolme yleisintä (54 ) liikennerikkomusta ovat turvavälin unohtaminen, matkapuhelimeen puhuminen autolla ajettaessa sekä nopeusrajoitusten noudattamatta jättäminen. Liikennerikkomukset Sauvossa (n=13) turvavälin unohtaminen 53.8 matkapuhelimeen puhuminen autolla ajettaessa 53.8 nopeusrajoitusten noudattamatta jättäminen 53.8 vaaralliset ohitukset 38.5 muiden autoilijoiden huomiotta jättäminen 15.4 punaista päin ajaminen 7.7 ratti tai tankojuoppous 7.7 suuret nopeuserot, kun mopoilijat, pyöräilijät ja jalankulkijat samalla väylällä 7.7 suuret nopeuserot, kun mopoilijat, pyöräilijät ja jalankulkijat samalla väylällä 7.7 muiden autoilijoiden huomiotta jättäminen 7.7 pyöräilijät eivät käytä pyöräilykypärää Kuva 24. Yleisimmät rikkomukset, joita vastaajat havaitsevat liikenteessä Sauvossa. 20

21 Turussa yleisimpänä liikennerikkomuksena pidettiin punaista päin ajamista (51 ). Toiseksi yleisin oli matkapuhelimeen puhuminen autolla ajettaessa (46 ) ja kolmanneksi yleisin nopeusrajoitusten noudattamatta jättäminen (36 ). Vähiten yleisenä pidettiin mopoilijoiden ennalta arvaamatonta käyttäytymistä (2 ), pyöräilijöiden tien ylittämistä muualta kuin suojatieltä (1 ) sekä ratti- ja tankojuoppoutta (1 ). Liikennerikkomukset Turussa (n=254) punaista päin ajaminen 50.8 matkapuhelimeen puhuminen autolla ajettaessa 46.1 nopeusrajoitusten noudattamatta jättäminen 35.8 turvavälin unohtaminen jalankulkijaa ei huomioida suojatiellä vilkun käyttämättä jättäminen 20.9 pyöräilijät eivät käytä pyöräilykypärää pyöräilijöiden ennalta arvaamaton käyttäytyminen suuret nopeuserot, kun mopoilijat, pyöräilijät ja jalankulkijat samalla väylällä muiden autoilijoiden huomiotta jättäminen jalankulkijat ylittävät tien muualta kuin suojatieltä muiden autoilijoiden huomiotta jättäminen luvaton pysäköinti suuret nopeuserot, kun mopoilijat, pyöräilijät ja jalankulkijat samalla väylällä pyöräilijät eivät noudata liikennevaloja mopoilu jalkakäytävällä tai pyörätiellä, jossa mopolla ajaminen on kiellettyä mopoilla kaahailu ja temppuilu mopoilijoiden ennalta arvaamaton käyttäytyminen pyöräilijät ylittävät tien muualta kuin suojatieltä ratti tai tankojuoppous Kuva 25. Yleisimmät rikkomukset, joita vastaajat havaitsevat liikenteessä Turussa. 21

22 92 kaikista vastaajista oli sitä mieltä, että suurin syy liikennerikkomuksiin on välinpitämättömyys. Muina yleisinä syinä olivat kiirettä ja/tai stressiä (36 ), kokemattomuutta ja/tai tietämättömyyttä (30 ) sekä poliisivalvonnan vähyyttä (27 ). Pienimpänä syynä liikennerikkomuksiin pidettiin kanssamatkustajien painostusta tai yllyttämistä (2 ). Esitettyjen vastausvaihtoehtojen lisäksi muiksi syiksi mainittiin ylimielisyys, itsekkyys, "minä ensin" ajattelu sekä valvonnan vähyys ja lievät rangaistukset. Syyt liikennerikkomuksiin (N=871) Välinpitämättömyys 91.5 Kiire ja/tai stressi 36.1 Kokemattomuus ja/tai tietämättömyys 29.9 Poliisivalvonnan vähyys 27.1 Liikennesääntöjä ei osata 14.9 Liikennejärjestelyjen toimimattomuus ja/tai puutteet 14.8 Kanssamatkustajien painostus tai yllyttäminen 2.4 Muu syy Kuva 26. Yleisimmät syyt liikennerikkomuksiin, joita vastaajat havaitsevat Turun seudulla. 22

23 4 KOETTU LIIKENNETURVALLISUUS JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISTARPEET Kysyttäessä arviota liikenneturvallisuuden tilasta kokonaisuutena Turun seudulla vain pieni osa vastaajista arvioi tilan erittäin hyväksi tai erittäin huonoksi. Hieman yli 1 vastaajista piti liikenneturvallisuuden tilaa erittäin hyvänä ja hieman yli 3 erittäin huonona. Noin neljäsosa vastaajista ei pitänyt liikenneturvallisuuden tilaa hyvänä eikä huonona. Melko hyvänä liikenneturvallisuuden tilaa piti yli puolet (51 ) vastaajista ja melko huonona 17 vastaajista. Liikenneturvallisuuden tilan keskiarvoksi muodostui Turun seudulla 3,3 (1=erittäin huono 5=erittäin hyvä) eli kohtuullisen hyväksi muihin kuntiin verrattuna. Vastaava arvosana on nimittäin ollut esimerkiksi Nurmijärvellä 2,9 (vuonna 2010) Raaseporissa 3,0 (vuonna 2010), Imatran seudulla 3,6 (vuonna 2010), Länsi-Turunmaalla 2,8 ja Kemiönsaaressa 2,7 (vuonna 2009) sekä Inkoossa ja Siuntiossa 2,5 (vuonna 2009), Hangossa 2,6 (vuonna 2008), Järvenpäässä 2,9 (vuonna 2007) ja Porvoossa 2,8 (vuosina 2007). Liikenneturvallisuuden tilaa arvioitiin ja tarkasteltiin myös kunnittain. Tarkastelun mukaan Kaarinassa, Liedossa, Naantalissa, Paimiossa ja Raisiossa asuvat pitivät liikenneturvallisuuden tilaa parempana koko seutuun verrattuna. Taulukon 1 mukaisesti Mynämäellä asuvien vastausten keskiarvo oli alhaisin (2,7). Taulukko 1. Liikenneturvallisuuden tilan arviointi kunnittain. Kunta Kaarina Lieto Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Paimio Raisio Rusko Sauvo Turku Arvio liikenneturvallisuuden tilasta, vastausten keskiarvo Vastaajien lukumäärä 3, ,5 82 3,1 17 2,7 24 3, ,1 15 3,5 53 3,5 68 3,2 17 3,3 12 3,0 244 Turun seutu 3,3 860 Liikenneturvallisuuden tilaa hyvänä pitäviä oli eniten Sauvossa asuvien keskuudessa, sillä heistä 67 piti tilaa erittäin tai melko hyvänä. Kuten edellä on mainittu, huonoimpana tilaa pitivät Mynämäellä asuvat, joista 38 piti tilaa erittäin tai melko huonona. Arviot liikenneturvallisuuden tilasta kunnittain on esitetty seuraavassa kuvassa. Kuvassa alimpana ovat kaikkien vastaajien tulokset. 23

24 Arvioikaa liikenneturvallisuuden tilaa (kokonaisuutena) kunnassanne: Kaarina Lieto Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Paimio Raisio Rusko Sauvo Turku Yht erittäin hyvä melko hyvä ei hyvä eikä huono melko huono erittäin huono Kuva 27. Arvio liikenneturvallisuuden tilasta kokonaisuutena Turun seudulla kunnittain tarkasteltuna. Selvästi turvattomimpana liikkujaryhmänä Turun seudulla vastaajat pitivät koululaisia (56-87 vastaajista). Kunnittain tarkasteltuna havaittiin, että Naantalissa asuvat pitivät alle kouluikäisiä lapsia muita enemmän turvattomimmassa asemassa (18 vastaajista). Turussa asuvat puolestaan korostivat iäkkäiden ryhmää turvattomimpana (14 vastaajista). 24

25 Turvattomin liikkujaryhmä liikenteessä (n=852) Kaarina 8,0 79,1 3,1 4,9 Lieto 15,7 59,0 4,8 4,8 8,4 3,6 3,6 Masku 11,8 64,7 11,8 5,9 5,9 Mynämäki 70,8 4,2 8,3 8,3 8,3 Naantali 18,4 60,8 2,5 7,0 6,3 4,4 Nousiainen 6,7 86,7 6,7 Paimio 3,8 73,1 3,8 9,6 3,8 3,8 Raisio 14,9 65,7 4,5 4,5 10,4 Rusko 5,9 76,5 11,8 5,9 Sauvo 8,3 75,0 8,3 8,3 Turku 12,9 56,3 6,7 13,8 4,6 3,8 Yht. 12,1 65,5 4,5 8,5 4,7 2, alle kouluikäiset lapset koululaiset nuoret aikuiset (18 24 vuotiaat) aikuiset (yli 24 vuotiaat) iäkkäät (yli 65 vuotiaat) liikuntaesteiset / rajoitteiset muu ryhmä, mikä? Kuva 28. Vastaajien mielestä turvattomin liikkujaryhmä liikenteessä Turun seudulla. Turvattomimpana kulkutapana vastaajat pitivät kävelyä ja pyöräilyä. Esimerkiksi Turussa peräti 93 ja Mynämäellä 91 vastaajista oli sitä mieltä, että kävely ja pyöräily ovat turvattomimpia kulkutapoja. Seuraavaksi turvattomimpana kulkutapana pidettiin yleisesti mopoilua. Kävely turvattomimpana kulkutapana korostui eniten Maskussa asuvien vastaajien keskuudessa. Heistä 47 piti kävelyä ja 35 pyöräilyä turvattomimpana kulkutapana. Sauvossa taas vain 8 vastaajista piti kävelyä turvattomimpana kulkutapana. Sen sijaan 75 sauvolaisista vastaajista piti pyöräilyä turvattomimpana kulkutapana. Mopoilun turvallisuus korostui etenkin Ruskossa, Raisiossa ja Paimiossa, sillä 31 Ruskossa, 22 Raisiossa ja 23 Paimiossa asuvista vastaajista valitsi sen turvattomimmaksi kulkutavaksi. Vastaava osuus muissa kunnissa vaihteli nollasta 17 prosenttiin. 25

26 Turvattomin kulkutapa liikenteessä (N=850) Kaarina 27,3 50,3 16,1 3,1 Lieto 34,6 42,0 11,1 11,1 Masku 47,1 35,3 5,9 11,8 Mynämäki 26,1 65,2 8,7 Naantali 34,4 45,2 17,2 1,3 Nousiainen 33,3 46,7 13,3 6,7 Paimio 23,1 51,9 23,1 Raisio 29,9 40,3 22,4 4,5 Rusko 25,0 37,5 31,3 6,3 Sauvo 8,3 75,0 8,3 8,3 Turku 33,9 59,2 3,7 Yht. 31,4 50,6 12,5 3, kävely pyöräily mopoilu moottoripyöräily autoilu muu kulkutapa, mikä? Kuva 29. Vastaajien mielestä turvattomin kulkutapa liikenteessä Turun seudulla. Noin 64 vastaajista ilmoitti, että liikennekäyttäytyminen on liikenteen osa-alue, jolla on eniten kehitettävää (kuva 30). Seuraavaksi eniten kehittämistä vaatisi teiden ja katujen kunnossapito ja laatu (39 ) sekä jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien kattavuus (36 ). Sen sijaan esitetyistä liikenteen osa-alueista vähiten kehittämistä tarvittaisiin raskaan liikenteen pysäköintijärjestelyihin taajamissa (2 ) sekä jalankulku- ja pyöräilyreittien opastukseen (2 ). 26

27 Liikenteen osa alue, jolla eniten kehittämistarvetta (N=862) liikennekäyttäytyminen 63.7 teiden ja katujen kunnossapito ja laatu jalankulku ja pyöräily yhteyksien kattavuus teiden ja katujen liittymäjärjestelyt jalankulku ja pyöräily yhteyksien sekä ajoneuvoliikenteen risteämiskohdat 27.1 joukkoliikenteen palvelutaso (vuorojen määrä) jalankulku ja pyöräily yhteyksien kunnossapito ja laatu autojen pysäköintijärjestelyt taajamissa liikenteen melu ja päästöt valaistus linja autopysäkkien tai juna asemien sijainti ja kulkuyhteydet niille ajoneuvoliikenteen viitoitus ja opastus polkupyörien pysäköintijärjestelyt raskaan liikenteen pysäköintijärjestelyt taajamissa jalankulku ja pyöräily reittien opastus Kuva 30. Liikenteen osa-alue, jolla vastaajien mielestä on eniten kehittämistarvetta Turun seudulla. Kehittämistarpeet kunnittain Kaarinassa yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että liikennekäyttäytyminen (54 ) ja teiden ja katujen kunnossapito ja laatu (51 ) ovat niitä liikenteen osa-alueita, joilla on eniten kehitettävää. Raskaan liikenteen pysäköintijärjestelyt taajamissa (1 ) sekä polkupyörien pysäköintijärjestelyt (1 ) ja jalankulku- ja pyöräilyreittien opastus (0 ) taas olivat niitä osa-alueita, joilla on vähiten kehitettävää. 27

28 Liikenteen osa alue, jolla eniten kehittämistarvetta Kaarinassa (N=170) liikennekäyttäytyminen teiden ja katujen kunnossapito ja laatu teiden ja katujen liittymäjärjestelyt 39.4 jalankulku ja pyöräily yhteyksien sekä 31.8 jalankulku ja pyöräily yhteyksien kattavuus 24.7 joukkoliikenteen palvelutaso (vuorojen määrä) 17.6 valaistus 17.1 jalankulku ja pyöräily yhteyksien kunnossapito ja laatu 13.5 liikenteen melu ja päästöt 8.8 linja autopysäkkien tai juna asemien sijainti ja 6.5 autojen pysäköintijärjestelyt taajamissa 4.1 ajoneuvoliikenteen viitoitus ja opastus 1.2 raskaan liikenteen pysäköintijärjestelyt taajamissa 1.2 polkupyörien pysäköintijärjestelyt 0.6 jalankulku ja pyöröilyreittien opastus Kuva 31. Liikenteen osa-alue, jolla vastaajien mielestä on eniten kehittämistarvetta Kaarinassa. 28

29 Liedossa eniten kehittämisen tarvetta koettiin myös olevan liikennekäyttäytymisessä (59 ). Toiseksi tärkein kehittämisen alue oli teiden ja katujen liittymäjärjestelyt (49 ). Vähiten kehittämistarvetta oli polkupyöräilyyn liittyvät toimenpiteissä. Näitä olivat polkupyörien pysäköintijärjestelyt (4 ) sekä jalankulku- ja pyöräilyreittien opastus (2 ). Liikenteen osa alue, jolla eniten kehittämistarvetta Liedossa (N=85) liikennekäyttäytyminen 58.8 teiden ja katujen liittymäjärjestelyt 49.4 teiden ja katujen kunnossapito ja laatu jalankulku ja pyöräily yhteyksien kattavuus joukkoliikenteen palvelutaso (vuorojen määrä) jalankulku ja pyöräily yhteyksien sekä jalankulku ja pyöräily yhteyksien kunnossapito ja laatu liikenteen melu ja päästöt autojen pysäköintijärjestelyt taajamissa raskaan liikenteen pysäköintijärjestelyt taajamissa linja autopysäkkien tai juna asemien sijainti ja ajoneuvoliikenteen viitoitus ja opastus valaistus polkupyörien pysäköintijärjestelyt jalankulku ja pyöröilyreittien opastus Kuva 32. Liikenteen osa-alue, jolla vastaajien mielestä on eniten kehittämistarvetta Liedossa. 29

30 Maskussa korostui kevyt liikenne tämän kysymyksen kohdalla. Tärkeimpänä kehittämisalueena pidettiin jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien kattavuutta (53 ). Seuraavaksi tärkeimmät olivat liikennekäyttäytyminen (47 ) sekä teiden ja katujen kunnossapito ja laatu (41 ). Vähiten kehittämistarvetta oli linja-autopysäkkien tai juna-asemien sijainnissa ja kulkuyhteyksissä niille (6 ). Liikenteen osa alue, jolla eniten kehittämistarvetta Maskussa (N=17) jalankulku ja pyöräily yhteyksien kattavuus 52.9 liikennekäyttäytyminen 47.1 teiden ja katujen kunnossapito ja laatu 41.2 teiden ja katujen liittymäjärjestelyt jalankulku ja pyöräily yhteyksien sekä ajoneuvoliikenteen risteämiskohdat joukkoliikenteen palvelutaso (vuorojen määrä) jalankulku ja pyöräily yhteyksien kunnossapito ja laatu 17.6 valaistus 11.8 liikenteen melu ja päästöt 11.8 linja autopysäkkien tai juna asemien sijainti ja kulkuyhteydet niille Kuva 33. Liikenteen osa-alue, jolla vastaajien mielestä on eniten kehittämistarvetta Maskussa. 30

31 Mynämäellä eniten kehittämistarvetta oli liikennekäyttäytymisessä (44 ). Seuraavaksi tärkeimmät olivat jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien kattavuus (41 ) sekä teiden ja katujen kunnossapito ja laatu (37 ). Vähiten kehittämistarvetta oli autojen pysäköintijärjestelyissä taajamissa (4 ) sekä linja-autopysäkkien tai juna-asemien sijainnissa ja kulkuyhteyksissä niille (4 ). Liikenteen osa alue, jolla eniten kehittämistarvetta Mynämäellä (N=27) liikennekäyttäytyminen 44.4 jalankulku ja pyöräily yhteyksien kattavuus 40.7 teiden ja katujen kunnossapito ja laatu 37.0 jalankulku ja pyöräily yhteyksien sekä ajoneuvoliikenteen risteämiskohdat 33.3 teiden ja katujen liittymäjärjestelyt 29.6 valaistus 22.2 jalankulku ja pyöräily yhteyksien kunnossapito ja laatu joukkoliikenteen palvelutaso (vuorojen määrä) liikenteen melu ja päästöt 7.4 autojen pysäköintijärjestelyt taajamissa linja autopysäkkien tai juna asemien sijainti ja kulkuyhteydet niille Kuva 34. Liikenteen osa-alue, jolla vastaajien mielestä on eniten kehittämistarvetta Mynämäellä. 31

32 Naantalissa tärkeimpänä kehittämisalueena korostui liikennekäyttäytyminen (68 ). Toiseksi tärkein oli teiden ja katujen kunnossapito ja laatu (32 ) ja kolmanneksi tärkein teiden ja katujen liittymäjärjestelyt (32 ). Vähiten kehittämistä tarvivat polkupyörien pysäköintijärjestelyt (2 ) sekä jalankulku- ja pyöräilyreittien opastus (1 ). Liikenteen osa alue, jolla eniten kehittämistarvetta Naantalissa (N=165) liikennekäyttäytyminen 67.9 teiden ja katujen kunnossapito ja laatu teiden ja katujen liittymäjärjestelyt jalankulku ja pyöräily yhteyksien sekä autojen pysäköintijärjestelyt taajamissa jalankulku ja pyöräily yhteyksien kattavuus joukkoliikenteen palvelutaso (vuorojen määrä) jalankulku ja pyöräily yhteyksien kunnossapito ja valaistus liikenteen melu ja päästöt ajoneuvoliikenteen viitoitus ja opastus linja autopysäkkien tai juna asemien sijainti ja raskaan liikenteen pysäköintijärjestelyt taajamissa polkupyörien pysäköintijärjestelyt jalankulku ja pyöröilyreittien opastus Kuva 35. Liikenteen osa-alue, jolla vastaajien mielestä on eniten kehittämistarvetta Naantalissa. 32

33 Nousiaisissa 53 vastaajista piti teiden ja katujen kunnossapitoa ja laatua tärkeimpänä liikenteen kehittämisalueena. Seuraavaksi tärkeimpiä olivat teiden ja katujen liittymäjärjestelyt (40 ), jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien kattavuus (40 ) sekä jalankulku- ja pyöräilyyhteyksien sekä ajoneuvoliikenteen risteämiskohdat (40 ). Seudun yleisestä linjasta poiketen liikennekäyttäytyminen oli vasta viidenneksi tärkein (33 ). Vähiten tärkeänä pidettiin ajoneuvoliikenteen viitoitusta ja opastusta (7 ). Liikenteen osa alue, jolla eniten kehittämistarvetta Nousiaisissa (N=15) teiden ja katujen kunnossapito ja laatu 53.3 teiden ja katujen liittymäjärjestelyt 40.0 jalankulku ja pyöräily yhteyksien kattavuus 40.0 jalankulku ja pyöräily yhteyksien sekä ajoneuvoliikenteen risteämiskohdat 40.0 liikennekäyttäytyminen 33.3 valaistus 20.0 autojen pysäköintijärjestelyt taajamissa 13.3 joukkoliikenteen palvelutaso (vuorojen määrä) 13.3 ajoneuvoliikenteen viitoitus ja opastus Kuva 36. Liikenteen osa-alue, jolla vastaajien mielestä on eniten kehittämistarvetta Nousiaisissa. 33

34 Myös Paimiossa korostui teiden ja katujen kunnossapito ja laatu eniten kehittämistä tarvitsevana osa-alueena. Tätä mieltä oli enemmistö vastaajista (59 ). Seuraavaksi tärkeimmät olivat liikennekäyttäytyminen (56 ) sekä jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien kattavuus (43 ). Vähiten kehittämistä tarvitsevia alueita olivat ajoneuvoliikenteen viitoitus ja opastus (2 ), liikenteen melu ja päästöt (2 ) sekä polkupyörien pysäköintijärjestelyt (2 ). Liikenteen osa alue, jolla eniten kehittämistarvetta Paimiossa (N=54) teiden ja katujen kunnossapito ja laatu liikennekäyttäytyminen jalankulku ja pyöräily yhteyksien kattavuus 42.6 teiden ja katujen liittymäjärjestelyt 35.2 jalankulku ja pyöräily yhteyksien kunnossapito ja laatu autojen pysäköintijärjestelyt taajamissa joukkoliikenteen palvelutaso (vuorojen määrä) linja autopysäkkien tai juna asemien sijainti ja kulkuyhteydet niille valaistus jalankulku ja pyöräily yhteyksien sekä ajoneuvoliikenteen risteämiskohdat ajoneuvoliikenteen viitoitus ja opastus liikenteen melu ja päästöt polkupyörien pysäköintijärjestelyt Kuva 37. Liikenteen osa-alue, jolla vastaajien mielestä on eniten kehittämistarvetta Paimiossa. 34

35 Raisiossa oltiin valtaosin samaa mieltä kuin muissakin kunnissa. Eniten kehittämistä vaativana osa-alueena pidettiin liikennekäyttäytymistä (67 ). Toiseksi tärkeimpänä pidettiin teiden ja katujen kunnossapitoa ja laatua (44 ) ja kolmanneksi tärkeimpänä teiden ja katujen liittymäjärjestelyjä (32 ). Vähiten tärkein osa-alue oli polkupyörien pysäköintijärjestelyt (1 ). Liikenteen osa alue, jolla eniten kehittämistarvetta Raisiossa (N=73) liikennekäyttäytyminen 67.1 teiden ja katujen kunnossapito ja laatu 43.8 teiden ja katujen liittymäjärjestelyt 31.5 joukkoliikenteen palvelutaso (vuorojen määrä) jalankulku ja pyöräily yhteyksien kunnossapito ja laatu jalankulku ja pyöräily yhteyksien sekä ajoneuvoliikenteen risteämiskohdat jalankulku ja pyöräily yhteyksien kattavuus linja autopysäkkien tai juna asemien sijainti ja kulkuyhteydet niille liikenteen melu ja päästöt autojen pysäköintijärjestelyt taajamissa ajoneuvoliikenteen viitoitus ja opastus valaistus raskaan liikenteen pysäköintijärjestelyt taajamissa polkupyörien pysäköintijärjestelyt Kuva 38. Liikenteen osa-alue, jolla vastaajien mielestä on eniten kehittämistarvetta Raisiossa. 35

36 Ruskon asukkaiden mielipiteet noudattivat myös seudun yleistä linjaa. Kaksi eniten kehittämistä tarvitsevaa osa-aluetta olivat teiden ja katujen kunnossapito ja laatu (61 ) sekä liikennekäyttäytyminen (50 ). Kolmantena nousi kuitenkin esiin joukkoliikenteen palvelutaso (33 ), jota ei muissa kunnissa ilmennyt. Vähiten kehittämistä vastaajat kokivat olevan jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien kunnossapidossa ja laadussa (11 ). Liikenteen osa alue, jolla eniten kehittämistarvetta Ruskossa (N=18) teiden ja katujen kunnossapito ja laatu 61.1 liikennekäyttäytyminen 50.0 joukkoliikenteen palvelutaso (vuorojen määrä) 33.3 teiden ja katujen liittymäjärjestelyt 27.8 jalankulku ja pyöräily yhteyksien kattavuus 27.8 jalankulku ja pyöräily yhteyksien sekä ajoneuvoliikenteen risteämiskohdat 27.8 valaistus 16.7 jalankulku ja pyöräily yhteyksien kunnossapito ja laatu Kuva 39. Liikenteen osa-alue, jolla vastaajien mielestä on eniten kehittämistarvetta Ruskossa. 36

37 Sauvossa eniten kehittämistä tarvitseva osa-alue oli jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien kattavuus (54 ). Toiseksi tärkeimpiä olivat liikennekäyttäytyminen, teiden ja katujen kunnossapito ja laatu sekä joukkoliikenteen palvelutaso (39 kukin). Vastaajien mielestä vähiten kehittämistä oli jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien kunnossapidossa ja laadussa (8 ). Liikenteen osa alue, jolla eniten kehittämistarvetta Sauvossa (N=13) jalankulku ja pyöräily yhteyksien kattavuus 53.8 liikennekäyttäytyminen 38.5 teiden ja katujen kunnossapito ja laatu 38.5 joukkoliikenteen palvelutaso (vuorojen määrä) 38.5 teiden ja katujen liittymäjärjestelyt 23.1 valaistus 15.4 jalankulku ja pyöräily yhteyksien sekä ajoneuvoliikenteen risteämiskohdat linja autopysäkkien tai juna asemien sijainti ja kulkuyhteydet niille jalankulku ja pyöräily yhteyksien kunnossapito ja laatu Kuva 40. Liikenteen osa-alue, jolla vastaajien mielestä on eniten kehittämistarvetta Sauvossa. 37

38 Valtaosa (69 ) Turussa asuvista vastaajista oli sitä mieltä, että liikennekäyttäytyminen on eniten kehittämistä tarvitseva osa-alue. Seuraavaksi tärkeimmät olivat jalankulku- ja pyöräilyyhteyksien kattavuus (49 ) sekä teiden ja katujen liittymäjärjestelyt (30 ). Vähiten kehittämistä vaativat vastaajien mukaan raskaan liikenteen pysäköintijärjestelyt taajamissa (2 vastaajista). Liikenteen osa alue, jolla eniten kehittämistarvetta Turussa (N=254) liikennekäyttäytyminen 69.3 jalankulku ja pyöräily yhteyksien kattavuus 48.8 teiden ja katujen liittymäjärjestelyt jalankulku ja pyöräily yhteyksien sekä teiden ja katujen kunnossapito ja laatu 23.6 jalankulku ja pyöräily yhteyksien kunnossapito ja joukkoliikenteen palvelutaso (vuorojen määrä) liikenteen melu ja päästöt autojen pysäköintijärjestelyt taajamissa linja autopysäkkien tai juna asemien sijainti ja ajoneuvoliikenteen viitoitus ja opastus jalankulku ja pyöröilyreittien opastus polkupyörien pysäköintijärjestelyt valaistus raskaan liikenteen pysäköintijärjestelyt taajamissa Kuva 41. Liikenteen osa-alue, jolla vastaajien mielestä on eniten kehittämistarvetta Turussa. Vastaajilta kysyttiin myös, mitkä tekijät kannustaisivat heitä työ- ja vapaa-ajan matkojen tekemiseen kävellen tai pyörällä nykyistä useammin. Koko seudulla eniten vastauksia saaneeksi kannustimeksi nousivat kattavammat ja laadukkaammat kävely- ja pyöräily-yhteydet (48 vastaajista). Seuraavaksi tärkeimpiä kannustimia olivat lyhyempi matka töihin/oppilaitokseen/muuhun kohteeseen (41 ) sekä jalankulku- ja pyöräilyreittien parempi kunnossapito (36 ). Seudun yleisestä linjasta poiketen Mynämäellä 44 vastaajista piti turvallisempia tienylityspaikkoja yhtä tärkeänä kannustimena kuin kattavampia ja laadukkaampia kävely- ja pyöräilyyhteyksiä tai lyhyempää matkaa töihin/oppilaitokseen/muuhun kohteeseen. Sama toistui naantalilaisten (27 vastaajista) ja turkulaisten (33 vastaajista) vastauksissa, joissa tienylityspaikkojen turvallisuutta pidettiin kolmanneksi kannustavimpana tekijänä. Nousiaisissa taas kolmanneksi nousi tekijä, joka ei esiintynyt muissa kunnissa niin tärkeänä, nimittäin lyhyempi matka joukkoliikenteen pysäkille tai asemalle (20 ) 38

ASUKASKYSELYN TULOKSET

ASUKASKYSELYN TULOKSET ASUKASKYSELYN TULOKSET 1 TAUSTAA JA VASTAAJAMÄÄRÄ Nurmijärven liikenneturvallisuussuunnitelman laatimiseen liittyvä asukaskysely järjestettiin 7.10.-13.11.2009 välisenä aikana. Kyselyyn oli mahdollista

Lisätiedot

Itä-Lapin liikenneturvallisuussuunnitelma Kemijärvi Pelkosenniemi Posio Salla Savukoski. Kysely kuntalaisille

Itä-Lapin liikenneturvallisuussuunnitelma Kemijärvi Pelkosenniemi Posio Salla Savukoski. Kysely kuntalaisille Itä-Lapin liikenneturvallisuussuunnitelma Kemijärvi Pelkosenniemi Posio Salla Savukoski Kysely kuntalaisille 1. Ikä o Alle 7 o 7-16 o 17-18 o 19-25 o 26 65 o Yli 65 2. Kotikunta o Kemijärvi o Pelkosenniemi

Lisätiedot

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016 ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016 YHTEENVETO 1/3 Asukaskyselyyn saatiin yli 2000 vastausta, pääosa vastaajista naisia ja iältään

Lisätiedot

Kalvosarjan sisältö. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Asukaskyselyn tulokset 29.9.2014 YHTEENVETO

Kalvosarjan sisältö. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Asukaskyselyn tulokset 29.9.2014 YHTEENVETO Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Asukaskyselyn tulokset 29.9.2014 Kalvosarjan sisältö YHTEENVETO Yhden sivun yhteenveto Kolmen sivun yhteenveto ASUKASKYSELYYN VASTANNEIDEN TAUSTATIETOJA

Lisätiedot

Vastaaijen liikkuminen ( max. 2 kulkutapaa)

Vastaaijen liikkuminen ( max. 2 kulkutapaa) !"# "" $%$%%$&' Kysely avoinna 5.4. - 5.5.2009 Vastaaijen liikkuminen ( max. 2 kulkutapaa) Vastauksia yhteensä: 560 kävellen 4 46 78 polkupyörällä 32 27 364 mopolla/moottoripyörällä 7 24 6 henkilöautolla

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA

FORSSAN SEUDUN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA FORSSAN SEUDUN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Asukaskysely Forssan seudulla on käynnistynyt liikenneturvallisuussuunnitelman laatiminen yhteistyössä kuntien ja Uudenmaan ELY-keskuksen sekä Liikenneturvan

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013 Kalvosarjan sisältö Taustatietoja kyselystä Liikennekäyttäytyminen Turvalaitteiden käyttö Liikenteessä

Lisätiedot

Lappeenrannan seutu Asukaskyselyn yhteenveto. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Lappeenrannan seutu Asukaskyselyn yhteenveto. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Lappeenrannan seutu Asukaskyselyn yhteenveto Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 12.9.2017 Taustatiedot 700 600 N 6, M 32% Vastaajien määrä kunnittain Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä

Lisätiedot

MUISTIO. Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuuskysely KOULULAISET. 1. Lähtökohdat. 2. Vastausten osuus kunnan oppilasmäärästä

MUISTIO. Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuuskysely KOULULAISET. 1. Lähtökohdat. 2. Vastausten osuus kunnan oppilasmäärästä MUISTIO Projekti Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma Liikenneturvallisuuskysely KOULULAISET Päivämäärä 06/06/2013 1. Lähtökohdat Kempeleen ja Lumijoen liikenneturvallisuuskysely toteutettiin internetissä

Lisätiedot

MUISTIO. Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuuskysely, KOULULAISET. 1. Lähtökohdat. 2. Vastausten osuus kunnan oppilasmäärästä

MUISTIO. Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuuskysely, KOULULAISET. 1. Lähtökohdat. 2. Vastausten osuus kunnan oppilasmäärästä MUISTIO Projekti Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma Liikenneturvallisuuskysely, KOULULAISET Päivämäärä 06/06/2013 1. Lähtökohdat Kempeleen ja Lumijoen liikenneturvallisuuskysely toteutettiin internetissä

Lisätiedot

MUISTIO. Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuuskysely ASUKKAAT. 1. Lähtökohdat. 2. Sukupuoli. Sukupuoli

MUISTIO. Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuuskysely ASUKKAAT. 1. Lähtökohdat. 2. Sukupuoli. Sukupuoli MUISTIO Projekti Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma Liikenneturvallisuuskysely ASUKKAAT 1. Lähtökohdat Päivämäärä 06/06/2013 Kempeleen ja Lumijoen liikenneturvallisuuskysely toteutettiin internetissä

Lisätiedot

MUISTIO. Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuuskysely, ASUKKAAT. 1. Lähtökohdat. 2. Sukupuoli. Sukupuoli

MUISTIO. Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuuskysely, ASUKKAAT. 1. Lähtökohdat. 2. Sukupuoli. Sukupuoli MUISTIO Projekti Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma Liikenneturvallisuuskysely, ASUKKAAT Päivämäärä 06/06/2013 1. Lähtökohdat Kempeleen ja Lumijoen liikenneturvallisuuskysely toteutettiin internetissä

Lisätiedot

Koululaiskyselyn yhteenveto Savitaipale. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Koululaiskyselyn yhteenveto Savitaipale. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Koululaiskyselyn yhteenveto Savitaipale Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 11.9.2017 Taustatiedot Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä aikana ja vastauksia pyydettiin 3. - 9. luokkalaisilta.

Lisätiedot

KEMPELEEN LIIKENNE- TURVALLLISSUUNNITELMA ASUKASKYSELY JA ONNETTOMUUSANALYYSI

KEMPELEEN LIIKENNE- TURVALLLISSUUNNITELMA ASUKASKYSELY JA ONNETTOMUUSANALYYSI KEMPELEEN LIIKENNE- TURVALLLISSUUNNITELMA ASUKASKYSELY JA ONNETTOMUUSANALYYSI ASUKAS- JA KOULULAISKYSELY TOTEUTUS Toteutettiin 19.4-24.5.2013 Asukaskyselyyn vastasi 456 henkilöä ja koululaiskyselyyn 116

Lisätiedot

Koululaiskyselyn yhteenveto Lappeenranta. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Koululaiskyselyn yhteenveto Lappeenranta. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Koululaiskyselyn yhteenveto Lappeenranta Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 11.9.2017 Taustatiedot Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä aikana ja vastauksia pyydettiin 3. - 9. luokkalaisilta.

Lisätiedot

Koululaiskyselyn yhteenveto Lemi. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Koululaiskyselyn yhteenveto Lemi. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Koululaiskyselyn yhteenveto Lemi Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 11.9.2017 Taustatiedot Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä aikana ja vastauksia pyydettiin 3. - 9. luokkalaisilta.

Lisätiedot

Koululaiskyselyn yhteenveto Taipalsaari. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Koululaiskyselyn yhteenveto Taipalsaari. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Koululaiskyselyn yhteenveto Taipalsaari Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 11.9.2017 Taustatiedot Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä aikana ja vastauksia pyydettiin 3. - 9. luokkalaisilta.

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma. Asukaskyselyn tulokset 21.2.2013

Ylä-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma. Asukaskyselyn tulokset 21.2.2013 Ylä-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma Asukaskyselyn tulokset 21.2.2013 KALVOSARJAN SISÄLTÖ YHTEENVETO PERUSTIETOJA KYSELYSTÄ JA VASTAAJISTA LIIKKUMINEN JA LIIKENNEKÄYTTÄYTYMINEN Eri kulkutapojen

Lisätiedot

Ylä-Savon liikenneturvallisuussuunnitelma

Ylä-Savon liikenneturvallisuussuunnitelma Ylä-Savon liikenneturvallisuussuunnitelma Yhteenveto Iisalmessa, Kiuruvedellä, Lapinlahdella ja Pielavedellä tehdyistä asukas- ja koululaiskyselyistä KYSELYT JA HAASTATTELUT Asukas- ja koululaiskyselyt

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

Oulun liikenneturvallisuussuunnitelma. Osaraportti 2: Kyselyiden tulokset, tyytyväisyys liikkumisen turvallisuuteen ja turvavälineiden käyttö

Oulun liikenneturvallisuussuunnitelma. Osaraportti 2: Kyselyiden tulokset, tyytyväisyys liikkumisen turvallisuuteen ja turvavälineiden käyttö Oulun liikenneturvallisuussuunnitelma Osaraportti 2: Kyselyiden tulokset, tyytyväisyys liikkumisen turvallisuuteen ja turvavälineiden käyttö Joulukuu 2016 Asukaskyselyn tulokset Oulun liikenneturvallisuussuunnitelma

Lisätiedot

Viisaasti työmatkaliikenteessä liikkumisen ohjaus työpaikoilla

Viisaasti työmatkaliikenteessä liikkumisen ohjaus työpaikoilla Viisaasti työmatkaliikenteessä liikkumisen ohjaus työpaikoilla Kuopion seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Noora Airaksinen / Sito 4.9.2012 Kuopion seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Laaditaan Ely-keskuksen

Lisätiedot

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Merijärvi

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Merijärvi Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Merijärvi Kyselyyn vastasi sähköisesti 34 kunnan asukasta. Lisäksi saatiin 2 vastausta paperilla, joita ei ole huomioitu esitetyissä kuvaajissa. Saadut

Lisätiedot

Koululaiskyselyn yhteenveto Luumäki

Koululaiskyselyn yhteenveto Luumäki Koululaiskyselyn yhteenveto Luumäki Taustatiedot Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä aikana ja vastauksia pyydettiin 3. - 9. luokkalaisilta. Alakoululaisten kyselyyn saatiin yhteensä 393 vastausta

Lisätiedot

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Oulainen

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Oulainen Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Oulainen 1) Sukupuoli 2) Ikäluokka 3) Kotikaupunkinne tai kuntanne ja vastaus% suhteessa asukasmäärään Kyselyyn vastasi 167 asukkaista. Tämä on 2,1 % kunnan

Lisätiedot

Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011

Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011 Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011 Sisällys 1.... Taustaa... 3 2.... Tilastokeskuksen onnettomuusaineisto vuosilta 2001-2010... 4 2.1. Kuntien tilastot 4

Lisätiedot

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Kyselyyn vastasi sähköisesti 120 kunnan asukasta. Lisäksi saatiin 3 vastausta paperilla, joita ei ole huomioitu esitetyissä kuvaajissa. Saadut

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely 1) Sukupuoli 2) Ikäluokka 3) Kotikaupunkinne tai kuntanne ja vastaus% suhteessa asukasmäärään Kyselyyn vastasi noin 1,0 % seutukunnan asukkaista. Kyselyyn

Lisätiedot

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Alavieska

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Alavieska Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Alavieska Kyselyyn vastasi sähköisesti 17 kunnan asukasta. Lisäksi saatiin 4 vastausta paperilla, joita ei ole huomioitu esitetyissä kuvaajissa. Saadut

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 05 Taloustutkimus Oy Marraskuu 05 Tuomo Turja 09..05 SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO.... Tutkimuksen

Lisätiedot

Asukaskyselyn yhteenveto ja ongelmakohteet Lemi. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Asukaskyselyn yhteenveto ja ongelmakohteet Lemi. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Asukaskyselyn yhteenveto ja ongelmakohteet Lemi Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 11.9.2017 Taustatiedot Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä aikana. Kyselyyn saatiin yhteensä 948

Lisätiedot

YHTEENVETO 1/3. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Koulukyselyn tulokset 29.9.2014

YHTEENVETO 1/3. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Koulukyselyn tulokset 29.9.2014 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Koulukyselyn tulokset 29.9.2014 YHTEENVETO 1/3 Koulukysely suoritettiin 1. 19.9.2014 ja kysely onnistui erinomaisesti. Vastausmäärä oli 1299 kpl, mikä

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ 1. 1. JOHDANTO 5 1.1 Tausta ja tavoitteet 5 1.2 Työn sisältö ja toteutustapa 5

TIIVISTELMÄ 1. 1. JOHDANTO 5 1.1 Tausta ja tavoitteet 5 1.2 Työn sisältö ja toteutustapa 5 Kirkkonummen peruskoulujen liikenneturvallisuusselvitys 2011 TIIVISTELMÄ Kirkkonummen peruskoulujen liikenneturvallisuusselvityksen tavoitteena oli kartoittaa kunnan peruskoulujen lähiympäristöjen liikenneturvallisuuspuutteet

Lisätiedot

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Kalajoki

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Kalajoki Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Kalajoki 1) Sukupuoli 2) Ikäluokka 3) Kotikaupunkinne tai kuntanne ja vastaus% suhteessa asukasmäärään Kyselyyn vastasi 80 Kalajoen asukkaista. Tämä on

Lisätiedot

Asukaskyselyn yhteenveto ja ongelmakohteet Taipalsaari. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Asukaskyselyn yhteenveto ja ongelmakohteet Taipalsaari. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Asukaskyselyn yhteenveto ja ongelmakohteet Taipalsaari Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 11.9.2017 Taustatiedot Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä aikana. Kyselyyn saatiin yhteensä

Lisätiedot

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille!

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! HARAVA kyselyn tulokset Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! Vastaajat Vastaajat Yhteensä 252 vastausta Vastaajista 68 % naisia, 32 % miehiä Suurin osa vastaajista oli 18 64 vuotiaita, työikäisiä

Lisätiedot

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4. Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.2012 Väistämisvelvollisuus pyörätien jatkeella muuttui vuonna 1997

Lisätiedot

Asukaskyselyn yhteenveto ja ongelmakohteet Savitaipale. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Asukaskyselyn yhteenveto ja ongelmakohteet Savitaipale. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Asukaskyselyn yhteenveto ja ongelmakohteet Savitaipale Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 11.9.2017 Taustatiedot Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä aikana. Kyselyyn saatiin yhteensä

Lisätiedot

Lempäälän peruskoulut

Lempäälän peruskoulut Lempäälän peruskoulut Liikkuminen koulumatkalla kouluittain Kulkutapa syksyllä ennen lunta ja pakkasta (kpl) Kulkutapa talvella (kpl) Kulkutapa syksyllä ennen lunta ja pakkasta (%) Kulkutapa talvella (%)

Lisätiedot

- Vaikuttavuuskysely 2013

- Vaikuttavuuskysely 2013 - Vaikuttavuuskysely 2013 Kilometrikisan kehitys Vuosi Osallistujat Joukkueet Km/ osallistuja Lisäys ed. vuoteen osallistujissa (%) 2009 2 116 260 939-2010 8 664 650 972 309 % 2011 17 841 1 275 900 106

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 2/2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 2/2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Asukaskyselyn tuloksia 2/2013 Kalvosarjan sisältö Taustatietoja Vastausmäärät ja vastaajien taustatietoja Liikkuminen ja liikennekäyttäytyminen

Lisätiedot

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KORPILAHDELLA SYKSYLLÄ 2011

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KORPILAHDELLA SYKSYLLÄ 2011 KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KORPILAHDELLA SYKSYLLÄ 2011 Kaupungin eri osien asukkaiden mielipiteitä ja kokemuksia katu-, puisto-, veneily- ja jätehuoltopalveluista sekä asukasyhteistyöstä on

Lisätiedot

Tampereen luokkien peruskoulut

Tampereen luokkien peruskoulut Tampereen 7.-1. luokkien peruskoulut Liikkuminen koulumatkalla kouluittain Kulkutapa syksyllä ennen lunta ja pakkasta (kpl) Kulkutapa talvella (kpl) Kulkutapa syksyllä ennen lunta ja pakkasta (%) Kulkutapa

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA

NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA Kuninkaanhaan koulun liikenneturvallisuuskysely 2014 Yhteenveto oppilaiden vastauksista ja ajatuksista www.ts.fi 1/11 Leena-Maria Törmälä, Ramboll Finland

Lisätiedot

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Ville Voltti 26.11.2014 Tutkimuksen perustiedot 174 vastausta, 706 työmatkaa Vastausaktiivisuus 68 % Tulokset

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Kevyet liikkumiskyselyt ja terveysvaikutusten arviointi

Kevyet liikkumiskyselyt ja terveysvaikutusten arviointi Kevyet liikkumiskyselyt ja terveysvaikutusten arviointi Virpi Ansio 16.9.2015 Ympäristösi parhaat tekijät Kevennetty liikkumiskysely mikä se on ja millaisia tuloksia se antaa? - Esimerkkejä Kajaanissa

Lisätiedot

Liikenneturvallisuus (LJ3) Liikennejärjestelmän käytettävyys (LJ2) LJ 3.3: kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta parannetaan taajamissa

Liikenneturvallisuus (LJ3) Liikennejärjestelmän käytettävyys (LJ2) LJ 3.3: kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta parannetaan taajamissa Liite 2 Ohjelman laadinnan kriteeristössä mainittujen tavoitteiden toteutuminen hankekohtaisesti LIIKENNEJÄRJESTELMÄTAVOITTEET RAKENNEMALLITAVOITTEET TOIMENPIDE Mt 12191 Littoisten kevyen liikenteen väylä,

Lisätiedot

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Aloitusseminaari 29.5.2013 LIIKENNEONNETTOMUUSANALYYSI Nykytila-analyysi: Tieliikenneonnettomuudet Poliisin tietoon tulleet onnettomuudet: iliitu-paikkatietoaineisto

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustyö Järvenpäässä. Esittelykalvosarja 28.12.2009

Liikenneturvallisuustyö Järvenpäässä. Esittelykalvosarja 28.12.2009 Liikenneturvallisuustyö Järvenpäässä Esittelykalvosarja 28.12.2009 Järvenpään kaupunki Liikenneturvallisuustyöryhmä 1 Kalvosarjan sisältö OSA I: Liikenneturvallisuustilanne Järvenpäässä Perustietoja liikenneturvallisuustilanteesta

Lisätiedot

VIISAS LIIKKUMINEN KOHTAA LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN

VIISAS LIIKKUMINEN KOHTAA LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN Juha Heltimo, Strafica Oy VIISAS LIIKKUMINEN KOHTAA LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN Asiantuntijoiden määritelmä Viisas liikkuminen: Ympäristöä säästäviä, terveyttä edistäviä, turvallisia, sujuvia ja taloudellisia

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2017

Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2017 Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2017 Paula Väisänen, Valonia/Varsinais-Suomen liitto, kestävän liikkumisen asiantuntija 22.3.2017, paula.vaisanen@valonia.fi, p. 044 907 5986 Liikkumisen ohjauksen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus A Henkilöhaastattelut noin 7 200 asukkaan otanta yli 14-vuotiaat Jyväskylän seudulla asuvat matkapäiväkirjatutkimus, jolla selvitetään asukkaiden liikkumistottumuksia puhelinhaastattelu internet-tutkimus

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008 YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008 FCG Efeko Oy:n tekemä kyselytutkimus 40 kunnassa Selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 1992. Vuoden 2008

Lisätiedot

Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23

Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23 EK-ARTU -hanke Arjen turva kysely Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23 Miehikkälän kirkonkylä: Miehikkälä 12, Saivikkala 11 7.2.2013 1 Taustatietoja vastaajista (23) Naisia vastaajista 14 Miehiä vastaajista

Lisätiedot

Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta

Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta Itä-Suomen liikennejärjestelmän tila Juha Heltimo, Strafica Oy 17.11.2014 Yleistä kyselystä Kyselytutkimus on osa Itä-Suomen liikennejärjestelmän

Lisätiedot

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus.

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus. 220103769 LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS Vihreä teksti on oikea vastaus. 1. Määrääkö/sisältääkö yllä oleva liikennemerkki seuraavia asioita? (kyllä- ei -en tiedä) U-käännös on kielletty Edessä on satama-alue

Lisätiedot

Asukaskyselyn yhteenveto ja ongelmakohteet Luumäki. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Asukaskyselyn yhteenveto ja ongelmakohteet Luumäki. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Asukaskyselyn yhteenveto ja ongelmakohteet Luumäki Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 11.9.2017 Taustatiedot Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä aikana. Kyselyyn saatiin yhteensä

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ 1 (1) 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Lehtoniemi ja Peikkometsän alue, vuoropysäköintikysely Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut

Lisätiedot

Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset Itä-Suomen liikkumistutkimus 2015

Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset Itä-Suomen liikkumistutkimus 2015 Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset 2015 Itä-Suomen liikkumistutkimus 2015 30.12.2015 2 Kalvosarjan sisältö Tutkimuksen taustatietoja Liikkumisen erityispiirteitä maakunnat ja Itä-Suomi seudut

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

TYÖMATKA- JA TYÖASIAMATKAKYSELY

TYÖMATKA- JA TYÖASIAMATKAKYSELY TYÖMATKA- JA TYÖASIAMATKAKYSELY TAUSTATIEDOT Sukupuoli mies nainen Syntymävuosi: 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949

Lisätiedot

Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla?

Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla? Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla? Päijät-Hämeen liikenteen tulevaisuus 15.11.2110 erikoistutkija Hanna Kalenoja Tampereen teknillinen yliopisto A Henkilöhaastattelut

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Turku. Keskusverkkoselvitys 1:800 000. Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n. 116 000 (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km)

Turku. Keskusverkkoselvitys 1:800 000. Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n. 116 000 (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km) Pirkkala Nakkila Harjavalta ssa työssäkäyvienkokemäki asuinpaikat vuonna 2007 Eurajoki Le Vesilahti Rauma Köyliö Eura Pyhäranta Säkylä Akaa Punkalaidun Urjala Laitila Kustavi Vehmaa Naantali Ta Taivassalo

Lisätiedot

Tietoisku Työttömyyden kasvu hidastunut edelleen

Tietoisku Työttömyyden kasvu hidastunut edelleen Työttömyyden kasvu hidastunut edelleen Työttömyyden kasvun hidastuminen jatkuu Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomen työttömyysaste oli syyskuussa 2013 hieman maan keskiarvoa korkeampi. Työttömyysaste oli

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.

Lisätiedot

Turvalliset koulumatkat ja aktiivisten koulumatkojen edistäminen. Satu Tuomikoski

Turvalliset koulumatkat ja aktiivisten koulumatkojen edistäminen. Satu Tuomikoski Turvalliset koulumatkat ja aktiivisten koulumatkojen edistäminen Satu Tuomikoski satu.tuomikoski@liikenneturva.fi 2 Lasten liikenneturvallisuus on aikuisten vastuulla 3 NOLLAVISIO Ihminen tekee liikenteessä

Lisätiedot

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010 KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Tikkakosken asukkaiden mielipiteitä ja näkemyksiä Jyväskylän kaupungin katu-, puisto-, veneily- ja jätehuoltopalveluista

Lisätiedot

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN Anne Vehmas LIIKENNEVÄYLÄ KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAISEKSI Liikenneväylän nopeustason, leveyden, ympäristön ja muiden ominaisuuksien tulisi

Lisätiedot

kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto

kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto Liikkumistarpeet kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Hanna Kalenoja Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto 1 Liikkumistarpeet yksilön näkökulmasta

Lisätiedot

LIIKENNETURVA TUTKIMUSTULOKSIA KULJETTAJIEN SUHTAUTUMISESTA YLINOPEUDELLA AJAMISEEN LEENA PÖYSTI SIRPA RAJALIN

LIIKENNETURVA TUTKIMUSTULOKSIA KULJETTAJIEN SUHTAUTUMISESTA YLINOPEUDELLA AJAMISEEN LEENA PÖYSTI SIRPA RAJALIN 2008 LIIKENNETURVA TUTKIMUSTULOKSIA KULJETTAJIEN SUHTAUTUMISESTA YLINOPEUDELLA AJAMISEEN LEENA PÖYSTI SIRPA RAJALIN 1 Sisältö NOPEUSRAJOITUKSIA RIKOTAAN USEIN... 4 Nopeusrajoitusten ylittäminen... 4 Kaahataanko

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa 20 Heikki Miettinen SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen taustaa 2 Otos ja vastaukset 3 Vastaajien taustatiedot 4 2 Yhteenveto tuloksista 5 3 Kadut 3 4 Puistojen hoito

Lisätiedot

Onko liikenne turvallista ja toimivaa ikääntyville?

Onko liikenne turvallista ja toimivaa ikääntyville? Onko liikenne turvallista ja toimivaa ikääntyville? Tuula Taskinen, Liikenneturva Aineiston koonnut Leena Pöysti, Liikenneturva Taustatietoa kyselystä Kyselyt tehtiin syksyllä 2015 Liikenneturvan tapahtumissa

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella Liikenneturvallisuustyö Kirkkonummella Kalvosarjan sisältö 1. Liikenneturvallisuustilanne Liikenneonnettomuudet Koettu liikenneturvallisuus Koetut t liikenneturvallisuuspuutteet lli tt t 2. Liikenneturvallisuustyö

Lisätiedot

Keski-Savon liikenneturvallisuussuunnitelma 2018 Heinävesi Asukas- koululais- ja päättäjäkyselyn sekä onnettomuusanalyysin tuloksia

Keski-Savon liikenneturvallisuussuunnitelma 2018 Heinävesi Asukas- koululais- ja päättäjäkyselyn sekä onnettomuusanalyysin tuloksia FI-00180 Helsinki puh. (09) 720 642 0 fax (09) 720 642 60 www.linea.fi Y-tunnus: 1639698-6 kaup. rek. 802.664 Kotipaikka: Helsinki Heinävesi Asukas- koululais- ja päättäjäkyselyn sekä onnettomuusanalyysin

Lisätiedot

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus Jyväskylän seudun Jyväskylän seudun A Henkilöhaastattelut noin 7 200 asukkaan otanta yli 14-vuotiaat Jyväskylän seudulla asuvat matkapäiväkirjatutkimus, jolla selvitetään asukkaiden liikkumistottumuksia

Lisätiedot

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on

Lisätiedot

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011 KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 011 1.1 Yleistä kyselyn toteutuksesta Maaliskuun 011 aikana Nurmijärvellä toteutettiin Kivenkyydin kehittämiskysely Webropolnettikyselynä. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa

Lisätiedot

Arjen turva kysely. Pyhtään asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma

Arjen turva kysely. Pyhtään asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma Arjen turva kysely Pyhtään asukkaiden vastaukset EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 8.2.2013 1 Vastaajia yhteensä 39 Vastaajien tausta Vastaajien lkm %-osuus vastaajista Naisia 31

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN ENNEN-JÄLKEEN TUTKIMUS. Yhteenveto keväällä 2014 ja syksyllä 2015 tehdyistä tutkimuksista

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN ENNEN-JÄLKEEN TUTKIMUS. Yhteenveto keväällä 2014 ja syksyllä 2015 tehdyistä tutkimuksista TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN ENNEN-JÄLKEEN TUTKIMUS Yhteenveto keväällä 2014 ja syksyllä 2015 tehdyistä tutkimuksista SISÄLTÖ 1. Tutkimuksen toteutus 2. Matkustajakysely, perustiedot 3. Matkustajakysely,

Lisätiedot

SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY Yhteenveto

SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY Yhteenveto SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY 5. - 23.10.2015 Yhteenveto 2.11.2015 Turvallisuuskyselyn tarkoituksena oli saada kaupungin asukkaiden kokemuksia ja näkemyksiä asuinalueensa turvallisuudesta ja kehittämistarpeista.

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

Arjen turva kysely. Virolahden asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 7.2.2013

Arjen turva kysely. Virolahden asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 7.2.2013 Arjen turva kysely Virolahden asukkaiden vastaukset 7.2.2013 EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 1 Vastaajia yhteensä 123 Vastaajien tausta Vastaajien lkm %-osuus vastaajista Naisia

Lisätiedot

42 %:lla vastaajista koulu- tai työmatkan pituus yhteen suuntaan on 1-3 km (kuva 1).

42 %:lla vastaajista koulu- tai työmatkan pituus yhteen suuntaan on 1-3 km (kuva 1). KANKAANPÄÄ, ASUKASKYSELYN VASTAUKSIA 8/2017 Tausta Kysely toteutettiin 13.2.-12.3.2017 välisenä aikana. Kyselyyn saatiin 193 vastausta, joista miehiä oli 33 % ja naisia 67 %. Vastaajista 63 % asui taajama-alueella

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

HÄTÄTILANTEET. Vastaa kysymyksiin. Katso kuvaa 1. Mitkä hätätilanteet ovat kuvissa?

HÄTÄTILANTEET. Vastaa kysymyksiin. Katso kuvaa 1. Mitkä hätätilanteet ovat kuvissa? HÄTÄTILANTEET Vastaa kysymyksiin Katso kuvaa 1. Mitkä hätätilanteet ovat kuvissa? 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. HÄTÄNUMERO A. Mihin numeroon soitat, kun tarvitset nopeasti apua? HÄTÄNUMERO ON. B. Kuka auttaa

Lisätiedot

Kustannusten ja tulojen jakaminen kaupunkiseudun joukkoliikenteessä; tarkennukset yhteistoimintasopimuksessa sovittuun toimintatapaan

Kustannusten ja tulojen jakaminen kaupunkiseudun joukkoliikenteessä; tarkennukset yhteistoimintasopimuksessa sovittuun toimintatapaan Page 1 of 9 Liite 1 Kustannusten ja tulojen jakaminen kaupunkiseudun joukkoliikenteessä; tarkennukset yhteistoimintasopimuksessa sovittuun toimintatapaan Tiivistelmä: Lautakunnalle esitetään tarkennuksia

Lisätiedot

Sirpa Rajalin & Leena Pöysti. Leena Pöysti

Sirpa Rajalin & Leena Pöysti. Leena Pöysti Sirpa Rajalin & Leena Pöysti Leena Pöysti Liikenneturvan tutkijaseminaari 5.5.2011 Taustaa.. Turvavyön käyttö, selvin päin ajaminen ja nopeusrajoitusten noudattaminen ovat niitä käyttäytymistekijöitä,

Lisätiedot

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Termit tutuiksi Viisas liikkuminen? Missä asun, minne kuljen, kuljenko ollenkaan? Asuinpaikka Toimitilan sijainti Sähköinen asiointi Etätyö-

Lisätiedot

Arjen turva kysely. Miehikkälän asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma

Arjen turva kysely. Miehikkälän asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma Arjen turva kysely Miehikkälän asukkaiden vastaukset EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 8.2.2013 1 Vastaajia yhteensä 35 Vastaajien tausta Vastaajien lkm %-osuus vastaajista Naisia

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin

Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin Professori Heli Marjanen Turun kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos/talousmaantiede SYKETTÄ SYDÄMEEN KEINOJA TURUN KESKUSTAN KEHITTÄMISEKSI

Lisätiedot

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi TYÖTTÖMYYDEN KASVU NOPEUTUI KESÄN AIKANA Työttömyyden kasvu kiihtyi Varsinais-Suomessa kuluneen kesän aikana. Tämä näyttää johtuneen ainakin osin nuorten työllistymisvaikeuksista, sillä työttömien määrä

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus ja turvallisuustyö yhtä jalkaa Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Liikkumisen ohjaus ja turvallisuustyö yhtä jalkaa Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Liikkumisen ohjaus ja turvallisuustyö yhtä jalkaa Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista

Lisätiedot

Mielipidetutkimus liikennejärjestelysuunnitelmasta

Mielipidetutkimus liikennejärjestelysuunnitelmasta Mielipidetutkimus liikennejärjestelysuunnitelmasta Tanja Vaski, Anne Virtanen, Sanni Pitkänen 5/11/2012 Laurea P2P Projektimuotoista työskentelyä yritysten toimeksiannoista Vaatii itsenäistä ja omatoimista

Lisätiedot