Korkean kallonsisäisen paineen hoito
|
|
- Esko Paavo Sala
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 NEUROKIRURGIA Jari Siironen, Päivi Tanskanen ja Juha Öhman Useimmissa neurokirurgisissa hätätilanteissa ongelmana on tilan ahtaus luisen kallon sisällä. Tilan loppuminen nostaa kallonsisäistä painetta, mikä huonontaa aivoverenkiertoa ja aivokudoksen hapensaantia johtaen kudosvaurioon ja lisääntyvään aivoturvotukseen. Tilan puutteen ensisijainen hoito on ahtauden syyn korjaaminen, esimerkiksi tilaa vievän massan veren tai kasvaimen poisto kallon sisältä. Usein ei kirurgisesti poistettavaa massaa ole ja aivoturvotusta joudutaan hoitamaan sedatoimalla ja ventiloimalla potilasta sekä osmoterapialla ja muilla neuro-tehohoidon keinoilla. Sivuaivokammioista voidaan tilan saamiseksi poistaa aivo-selkäydinnestettä ventrikulostomialetkun kautta. Ellei näillä keinoilla päästä tulokseen, aivojen turvotus on voimakas ja kaikki muut keinot paineen alentamiseksi on käytetty, tehdään dekompressiivinen kraniektomia, jossa poistetaan kallon luuta laajasti tilan saamiseksi. Luupala asetetaan takaisin paikalleen aivoturvotuksen vähennyttyä ja potilaan toivuttua. Aivovammojen ennuste on aivojen sekundaarivaurion estoon ja korkean kallonsisäisen paineen normaalistamiseen kehitettyjen hoito-ohjeiden ansiosta viime vuosikymmeninä selvästi parantunut Korkea kallonsisäinen paine on tärkeä sekundaarivaurion aiheuttaja aivovammapotilailla ( Juul ym. 2000, Balestreri ym. 2006, Smith 2008). Se vähentää aivojen läpivirtauspainetta (cerebral perfusion pressure CPP), aiheuttaa hapenpuutetta ja hoitamattomana lisää kuolleisuutta sekä huonontaa ennustetta merkittävästi. Jos korkeaan kallonsisäiseen paineeseen liittyy matala verenpaine, kuolleisuus kasvaa kolminkertaiseksi (Marmarou ym. 1991, Juul ym. 2000, Balestreri ym. 2006, Brain Trauma Foundation 2007). Vaikka kallonsisäisen paineen (ICP) seurannan ja hoitamisen ei ole kiistattomasti osoitettu parantavan ennustetta (Cremer ym. 2005, Shafi ym. 2008), eurooppalaiset ja yhdysvaltalaiset hoito-ohjeet suosittelevat kallonsisäisen paineen mittausta tajuttomilta (Glasgow n kooma-asteikko 8, taulukko 1) aivovammapotilailta ja paineen alentamiseen tähtäävän hoidon aloittamista, jos ICP on yli mmhg (Brain Trauma Foundation 2007). Monro-Kellien opin mukaan aivokudoksen (80 % tilavuudesta), selkäydinnesteen (10 %) ja kallonsisäisen veren (10 %) yhteenlaskettu tilavuus on vakio. Koska luinen, venymätön kallo ympäröi aivoja, on selvää, että ylimääräisen massan (turvotus, verenvuoto) ilmaantuminen kallon sisälle aiheuttaa paineen nousun. Tämä pyritään estämään vähentämällä veren ja likvorin tilavuutta. Kun nämä kompensaatiomekanismit on käytetty loppuun (selkäydinnesteen siirtyminen spinaalikanavan puolelle, laskimosinusten kokoon puristuminen), kallonsisäisen tilavuuden vähäinenkin lisäys aiheuttaa ICP:n huomattavan nousun (Marmarou ja Beaumont 2003). Aivokudoksen tilavuus voi lisääntyä eri syistä johtuvan turvotuksen vuoksi. Näitä syitä ovat mm. ruhjeet, hapenpuute, hyponatremia ja toksiset tilat. Selkäydinnesteen kallonsisäinen määrä voi lisääntyä ulosvirtauksen estyessä III tai IV aivokammion tasolla turvotuksen tai veritulpan vuoksi (obstruktiivinen hydrokefalia) tai imeytymisen huonontuessa araknoidaalivilluksissa (hydrocephalia communicans). Veritilavuus voi lisääntyä veren- Duodecim 2008;124:2360 6
2 Taulukko 1. Glasgow n kooma-asteikko (GCS). Kriteeri Silmien avaus spontaanisti vasteena puhutteluun vasteena kipuun ei lainkaan Paras puhevaste (intuboitu = t) asiallinen sekava irrallisia sanoja ääntelyä ei mitään Paras liikevaste noudattaa kehotuksia torjuu kivun paikantaa kivun fleksio vasteena kipuun ekstensio vasteena kipuun ei mitään Pisteet purkauman, hyperemian, verisuonten laajenemisen tai laskimopaluun estymisen takia. Jos korkeaan kallonsisäiseen paineeseen on jokin spesifinen syy, kuten kallonsisäinen hematooma, hydrokefalus tai hyponatremia, hoito (leikkaus, ventrikulostomia, hypertoninen keittosuola) kohdistetaan kyseiseen ongelmaan. Muussa tapauksessa pyritään vaikuttamaan kaikkiin kallonsisäisiin komponentteihin, ja hoidon intensiteettiä lisätään asteittain kansainvälisesti esitetyn porrastuksen mukaisesti (Vincent ja Berré 2005, Brain Trauma Foundation 2007) (taulukko 2). Milloin painetta pitää hoitaa? Tilan ahtauden tärkeimmät kliiniset mittarit ovat tajunnan taso ja mustuaisten koko. Heikentynyt tajunta ja (yleensä vaurion puolen) laajentunut mustuainen viittaavat koholla olevaan kallonsisäisen paineeseen. Tietokonetomografia (TT) antaa viitteitä siitä, onko paine koholla ja kuinka paljon, onko keskiviiva siirtynyt toispuolisen kompression seurauksena, ovatko aivokuoren vaot litistyneet kallon luuta vasten ja ovatko kallon pohjan sisternat litistyneet tai peräti hävinneet kohonneen paineen merkkeinä. TT:stä selviää usein myös kohonneen aivopaineen aiheuttaja ja myös se, onko kohonneen paineen syy hoidettavissa poistamalla aiheuttaja. Tärkein kallonsisäisen paineen hoitoa ohjaava muuttuja on suoraan kallon sisältä mitattu paine. Liian korkeina pidetään yli mmhg:n painetta. Paine mitataan ohuella kallon sisälle viedyllä anturilla. Anturi asetetaan kallon sisälle joko muun aivoleikkauksen yhteydessä tai erillisessä toimenpiteessä, joka voidaan tehdä myös teho-osastolla. Anturin asentaa teho-osaston anestesialääkäri tai neurokirurgisessa yksikössä yleensä neurokirurgi. Jos aivokammiot ovat normaalin kokoiset tai laajentuneet TT-kuvassa, asetetaan mittariksi anturin sijasta ohut silikoniletku, joka viedään suoralla punktiolla kalloon tehdyn poranreiän kautta oikean otsalohkon etuosan läpi sivuaivokammioon motorisen aivokuoren edestä. Tämä mahdollistaa tarvittaessa aivo-selkäydinnesteen poistamisen tilanahtauden helpottamiseksi. Herniaatiovaaran vuoksi aivo-selkäydinnestettä ei ole syytä dreneerata lumbaalisesti korkean kallonsisäisen paineen hoitamiseksi paitsi erityistapauksissa. Edellytyksenä on, että potilaalla on toimiva ventrikulostomia ja TTkuvassa kallonpohjan sisternat näkyvät avoimina eikä keskiviivasiirtymää ole. Taulukko 2.. Taso 1 Kohoasento 15 30º, pää neutraalissa asennossa Normoventilaatio 4,5 5,0 kpa Aivojen läpivirtauspaine yli (50 ) 60 mmhg Sedaatio Taso 2 Ventrikulostomia (sekä mahdollisesti spinaalidreeni) Osmoterapia Ventilaatio ad 4,0 kpa Taso 3 Syvä hyperventilaatio ad 3,5 kpa (aivojen happeutumisen seuranta: bulbus jugularis -happikyllästeisyys SvjO 2, aivokudoksen happiosapaine PtiO 2 Lievä hypotermia, 33 35ºC JA/TAI dekompressiivinen kraniektomia TAI barbituraattihoito 2361
3 NEUROKIRURGIA 2362 Konservatiivinen hoito Kohoasento laskee ICP:tä aiheuttamalla selkäydinnesteen siirtymistä spinaalikanavan puolelle, helpottamalla laskimoveren paluuta aivoista ja vähentämällä hydrostaattista turvotusta aivoissa. Pään taivutus tai kääntäminen sivulle huonontaa laskimopaluuta ja kohottaa ICP:tä. Hoitosuositus on ylävartalon pitäminen asteen kohoasennossa, jos potilas ei ole hypotensiivinen. Jyrkempi kohoasento laskee kallonsisäistä painetta edelleen, mutta aivojen läpivirtauspaine saattaa jäädä liian matalaksi, eikä se siten ole suositeltavaa (Schneider ym. 1993, Meixensberger ym. 1997). Sedaatio. Laskimoon annettavat sedaatiolääkkeet ketamiinia lukuun ottamatta vähentävät aivojen metaboliaa ja verenvirtausta. Ne laskevat kallonsisäistä painetta ja helpottavat potilaan sopeutumista ventilaattorihoitoon. Suuriannoksista barbituraattilääkitystä voidaan käyttää, kun korkea ICP ei reagoi muuhun hoitoon. Se laskee ICP:tä tehokkaasti, mutta sillä on paljon haittavaikutuksia, eikä sen ole osoitettu parantavan ennustetta (Roberts ym. 2004). HUS:n neurokirurgian klinikassa barbituraattihoitoa ei nykyään käytetä. Aivojen läpivirtauspaine. Liian matala perfuusiopaine (keskivaltimopaineen ja kallonsisäisen paineen erotus) johtaa aivojen hapenpuutteeseen, ja toisaalta liian korkea paine saattaa pahentaa turvotusta ja lisätä kallonisisäistä verenvuotoa. Todellisen läpivirtauspaineen määrittämiseksi sekä ICP-anturi että valtimoverenpaineanturi nollataan korvakäytävän tasolla. Nykyinen suositus on pitää perfuusiopaine välillä mmhg, eikä tätä suurempiin arvoihin pidä pyrkiä inotrooppeja tai vasoaktiivisia lääkkeitä käyttämällä (Brain Trauma Foundation 2007). Seuraamalla aivokudoksen happeutumista kuituoptisella kudososapainemittarilla ja arviomalla aivojen verenpaineen itsesäätelyn tilaa voitaneen määrittää kullekin potilaalle riittävä painetaso (Howells ym. 2005, White ja Venkatesh 2008). Hyperventilaatio supistaa aivojen verisuonia ja vähentää aivojen verenvirtausta 2 4 % kutakin 1 mmhg:n suuruista hiilidioksidiosapaineen laskua kohden. Hyperventilaatio laskee ICP:tä tehokkaasti ja nopeasti, mutta sen vaikutus on lyhytkestoinen kestäen alle vuorokauden. Liiallinen hyperventilaatio aiheuttaa aivoiskemiaa, eikä profylaktista hyperventilaatiota suositella aivovammapotilaiden hoitoon (Coles ym. 2002). Hyperventilaatiota voidaan käyttää ongelmallisen korkean kallonsisäisen paineen hoidossa. Tällöin aivojen happeutumista on tarpeellista seurata joko bulbus jugulariksesta mitatun happikyllästeisyyden tai aivokudoksen happiosapaineen määrityksin. Lyhytkestoista hyperventilaatiota voidaan käyttää tilanteissa, joissa potilasta uhkaa aivojen herniaatio ICP:n äkillisen nousun vuoksi. Aivovammapotilaan hoidossa ventilaation tavoitteena on normoventilaation»alaraja» eli PaCO 2 4,5 5,0 kpa. Osmoterapia. Mannitoli ja hypertoninen keittosuola laskevat kallonsisäistä painetta vetämällä vettä aivokudoksesta terveen veriaivoesteen läpi. Mannitoli parantaa veren reologisia ominaisuuksia ja lisää sydämen minuuttitilavuutta. Se myös vähentää selkäydinnesteen muodostumista, mikä osaltaan vaikuttaa edullisesti kallonsisäiseen paineeseen. Mannitolin voimakkaan diureettisen vaikutuksen vuoksi sen käyttö johtaa helposti hypovolemiaan ja sen seurauksena mahdollisesti hypotensioon. Mannitolihoidon aiheuttama seerumin hyperosmolaarisuus (yli 320 mosm/l) saattaa johtaa munuaisten vajaatoimintaan. On myös esitetty arvioita, että mannitolia pääsee vaurioituneen veriaivoesteen läpi aivokudokseen, jonne se alkaa vetää nestettä aiheuttaen ns. rebound hypertension. Tavallisimmin mannitolia käytetään ennen leikkausta estämään esimerkiksi subduraali- tai epiduraalihematooman aiheuttaman tentoriaaliherniaation. Mannitolin annos on 0,25 1,0 g/kg 30 minuutin infuusiona (Wakai ym. 2007). Hypertoninen keittosuola (3 7,5 %) laskee tehokkaasti kallonsisäistä painetta. Elektrolyyttihäiriöt ja asidoosi ovat tavallisia haittavaikutuksia. Munuaiset vaikuttavat sietävän hypertonisen keittosuolan aiheuttamaa hyperosmolaarisuutta paremmin kuin mannitolin aiheuttamaa, ja osmolaarisuuden raja onkin 365 mosm/l. Ponsin myelinolyysiä ei ole raportoitu esiintyneen osmoterapian haittavaiku- J. Siironen ym.
4 tuksena (Lescot ym. 2006, White ym. 2006,). Kortikosteroidit vähentävät tehokkaasti aivokasvaimia ympäröivää turvotusta ja laskevat näillä potilailla kallonsisäistä painetta. Aivovammapotilailla ne eivät vaikuta turvotuksen määrään ja lisäävät kuolleisuutta, joten niiden käyttöä ei suositella (Roberts ym. 2004). Hypotermia. Lievä hypotermia (33 35 ºC) laskee tehokkaasti kallonsisäistä painetta. Se kuitenkin altistaa hyytymishäiriöille ja infektioille mm. keuhkokuumeen esiintyvyys kaksinkertaistuu. Hypotermiaa ei suositella käytettäväksi rutiinimaisesti aivovammapotilailla, mutta se on vaihtoehto muuhun hoitoon reagoimattoman korkean ICP:n hoidossa (Alderson ym. 2004). Tutkimusten mukaan yli 48 tuntia kestävä hypotermia saattaa parantaa aivovammasta selviytymistä. Käytännön suositus on jäähdyttää potilasta 48 tuntia, alkaa sen jälkeen lämmittää hitaasti, ja jos ICP pyrkii nousemaan, palata takaisin hypotermiaan (Peterson ym. 2008). Leikkaushoito Dekompressiivisessa kraniektomiassa hoidetaan tilanahtautta poistamalla merkittävä osa kallon luusta. Kun potilas alkaa toipua ja aivoturvotus vähenee ja tilanne normaalistuu, asetetaan pala takaisin paikoilleen erillisessä leikkauksessa, tyypillisesti 1 3 kuukauden kuluttua. Nykyinen kallonsisäisen paineen laskemiseen tähtäävä hoito näyttää parantavan aivovammapotilaan ennustetta. Tämän perusteella on syytä olettaa myös kraniektomian parantavan sitä, koska se laskee tehokkaasti kohonnutta kallonsisäistä painetta (Schneider ym. 2002, Aarabi ym. 2006). Aivoinfarkteissa ja lasten aivovammoissa teho vaikuttaa kiistattomalta jo nyt (Sahuquillo ja Afrikan 2006, Vahedi ym. 2007). Kraniektomiaa ja konservatiivista hoitoa vertaileva kansainvälinen satunnaistettu tutkimus asiasta on meneillään Euroopassa ( ja Australiassa ( Poistettavan luukappaleen koon on oltava riittävä (halkaisija yli 14 cm). Jos luupala on liian pieni, tilaa ei tule tarpeeksi tai aivokudos hakautuu ulos luisesta avauksesta ja verenkierto tällä kohti vaikeutuu (Wagner ym. 2001). Turvotuksen määrän ja hoitavan keskuksen mukaan toimenpide tehdään joko molemminpuolisena aivojen etulohkojen päälle kuten esim. Cambridgessä tehdään, tai toispuolisena Helsingin tapaan (kuva). Kraniektomia milloin ja kenelle? Cochrane-katsauksen (Sahuquillo ja Arikan 2006) mukaan kraniektomian hyöty aivovamman jälkeen on kiistaton lapsilla ( Jagannathan ym. 2007), mutta aikuisilla hyötyä ei ole todistettu. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kraniektomiaa voitaisiin käyttää kohonneen kallonsisäisen paineen hoitoon, kun konservatiivinen hoito ei Kuva. Vasemmanpuoleinen kraniektomia. 2363
5 NEUROKIRURGIA YDINASIAT Aivovammojen maksimaalinen hoito on erittäin kannattavaa, eikä toivosta kannata luopua liian aikaisin. Hoito kannattaa yleensä järjestää neurokirurgisessa yksikössä. Olennaista on lisävaurioiden estäminen korjaamalla hypoksia, hypoventilaatio ja hypotensio nopeasti ja saamalla kohonnut kallonsisäinen paine hallintaan. 8 Kraniektomia vaikuttaa tulleen pysyväksi osaksi kohonneen kallonsäisen paineen hoitoa. riitä, esimerkiksi muuhun hoitoon reagoimattomassa, diffuusin turvotuksen aiheuttamassa paineen nousussa (Brain Trauma Foundation 2007, keskimmäisen aivovaltimon tukoksen aiheuttamissa aivoinfarkteissa kraniektomiasta on kiistatonta hyötyä, kun se tehdään 48 tunnin kuluessa tukoksesta alle 60-vuotiaalle potilaalle. Se näyttää suurentavan eloon jäävien osuuden yli kaksinkertaiseksi (29 %:sta 78 %:iin) ilman, että vaikeasti vammautuneiden määrä kasvaa (Vahedi ym. 2007). Kahden kraniektomian tekeminen pelastaa yhden ihmishengen (NNT = 2), ja tämän perusteella kraniektomia on merkittävän vaikuttava hoito. Ikä näyttää olevan infarktin puolta huomattavasti merkittävämpi tekijä hyvän toipumisen kannalta. Guptan ym. (2004) systemoidussa katsauksessa ikä todettiin ainoaksi toipumista selvästi ennustavaksi tekijäksi. Myös HUS:n neurokirurgian aineistossa kraniektomiapotilaiden kuolleisuus on kasvanut jyrkästi 50 ikävuoden jälkeen. HUS:n neurokirurgian klinikassa dekompressiviset kraniektomiat aloitettiin vuonna Dekompressioiden määrä on tämän jälkeen moninkertaistunut. Vuoden 2006 loppuun mennessä niitä oli tehty kaikkiaan 104 potilaalle, joista noin 50 % oli aivovammapotilaita. Lähes kaikilla hoito normaalisti korkean kallonsisäisen paineen tehokkaasti. Ensimmäisille noin 50 potilaalle kraniektomia tehtiin vain viimeisenä keinona päivien tai viikon kuluttua vammasta. Kuolleisuus pieneni puoleen potilasryhmässä, jossa se muuten on lähes 100 %. Henkiin jääneistä 57 % asuu kotonaan ilman kotiapua ja 21 % kotiavun turvin; pysyvään sairaalahoitoon jäi 4 %. Iällä on selvin korrelaatio hyvään ennusteeseen, mikä vastaa muissa maissa saatuja tuloksia: nuoret kraniektomiapotilaat selviävät hyvin. Tyytyväisyys omaan terveydentilaan ja EQ-5D-elämänlaatuindeksi ovat vuotiaiden ryhmässä lähes samat kuin väestössä yleensä. Hyvien kokemusten rohkaisemana ja kansainvälisten suositusten mukaisesti on Suomessa siirrytty aktiivisempaan kraniektomioiden tekoon jo hoidon aikaisemmassa vaiheessa. Nykytiedon perusteella dekompressivinen kraniektomia tulee tehdä heti, kun on käynyt ilmi, että muu hoito ei alenna kallonsisäistä painetta. Iäkkäät ja primaaristi hyvin huonokuntoiset potilaat, joilla on laajat ja valojäykät mustuaiset tai erittäin laaja primaarivaurio aivoissa, on syytä rajata kraniektomian ulkopuolelle. Hoidon vaikuttavuutta seuraava laatuprojekti on menossa HUS:n neurokirurgian klinikassa. Hoidon pituus Aivovammapotilailla kallonsisäinen paine saavuttaa yleensä huippunsa tunnin kuluessa vammasta. Osalla potilaista ICP jatkaa nousemistaan, ja nämä potilaat tarvitsevat kallonsisäisen paineen intensiivistä seurantaa ja hoitoa (Stocchetti ym. 2007). Yleensä ruhjeisiin liittyvä turvotus alkaa vähentyä viimeistään vuorokauden kuluttua vammasta, jolloin ICP:n hoidoista voidaan vähitellen luopua. Aivot eivät ole enää tässä vaiheessa erityisen haavoittuvat ja alttiina lisävaurioiden syntymiselle kuten muutamia vuorokausia primaarivaurion jälkeen. Hoidon lopettaminen Jos potilasta on jouduttu hyperventiloimaan siten, että hiilidioksidiosapaine on laskenut matalalle, alle arvon 3,5 4 kpa, on normo- J. Siironen ym.
6 ventilaatioon palattava hitaasti kallonsisäistä painetta ja tajuntaa seuraten. Hyperventilaation teho heikkenee tuntien kuluessa, kun seerumin ja likvorin bikarbonaattipitoisuudet tasapainottuvat. Tällöin aivoverisuonten vaste ventilaatioon»nollaantuu» uudelle tasolle, joka vastaa normoventilaatiota. Tällöin hiilidioksidiosapaineen lieväkin nostaminen saattaa johtaa verisuonten laajenemiseen ja kallonsisäisen paineen nousuun. Samoin osmoterapian aiheuttaman hypernatremian normaalistaminen täytyy tehdä hitaasti useiden vuorokausien kuluessa: plasman natriumpitoisuuden nopea pieneneminen voi johtaa vaikeaan aivoturvotukseen. Myös hypotermiasta luopuminen täytyy tehdä hitaasti yli vuorokauden kuluessa ja tarvittaessa jäähdyttää potilasta uudelleen. Jäähdytyksen jälkeinen reaktiivinen kuume pitää pyrkiä estämään. Hoidon porrastus Korkean aivopaineen hoito on rutiinia kaikkialla maailmassa neurologisilla teho-osastoilla ja neurokirurgisissa yksiköissä. Neurotehohoito ja erityisesti aivojen sekundaarivaurion välttämiseen tähtäävä hoito parantavat potilaiden ennustetta (Bulger ym. 2002, Patel ym. 2002). Aivovammapotilaat, joiden tajunta on heikentynyt, kuuluu hoitaa valvonta- tai mieluummin teho-osastolla tai mieluiten neurokirurgisessa yksikössä, etenkin kun varhainen kirurginen hoito on jatkuvasti yleistymässä. Kraniektomiat on jo komplikaatioriskiensäkin vuoksi ilman muuta syytä keskittää neurokirurgisiin yksiköihin. Laajat kallonsisäistä painetta nostavat aivoinfarktit hoidetaan neurokirurgian yksikössä silloin, kun tarvitaan kohonneen kallonsisäisen paineen kirurgista hoitoa. Lopuksi Aivovammapotilaiden ennuste on parantunut ja vakavien aivovammojen aiheuttama kuolleisuus pienentynyt 80 %:sta noin 20 %:iin viimeisten vuoden aikana (Marshall ym. 1998, Gentleman 1999). Vaikeimmissakaan tapauksissa ennustetta ei voida arvioida heti vaan on syytä odottaa joitakin tunteja, esimerkiksi 24 tuntia paremman osuvuuden saavuttamiseksi. Ensimmäisten hoitopäivien aikana on useimmiten syytä hoitaa potilasta maksimaalisesti ja lähettää hänet neurokirurgiseen yksikköön tai ainakin konsultoida neurokirurgia. On tärkeää muistaa, että osalla kaikkein huonokuntoisimmista potilaista on hoidettava huonon kunnon ja korkean kallonsisäisen paineen syy. HUS:n neurokirurgian laaturekisterin perusteella tiedetään, että kaikkein vaikeimmin sairaiden neurokirurgisten potilaiden kuolleisuus on yli 50 %. Tästä joukosta eloon jääneistä noin 75 % on asunut kotonaan viiden vuoden kuluttua sairastumisesta tai vammautumisesta. Ilman hoitoa kuolleisuus tässä ryhmässä olisi kuitenkin ollut arviolta hyvin lähellä sataa prosenttia. Pelko siitä, että maksimaalisella hoidolla tuotettaisiin hyvin vaikeavammaisia vuodepotilaita, vaikuttaa perusteettomalta. JARI SIIRONEN, LT, erikoislääkäri, HYKS:n neurokirurgian klinikka PL 226, HUS PÄIVI TANSKANEN, LL, erikoislääkäri HYKS:n neurokirurgian klinikan tehostetun valvonnan osasto JUHA ÖHMAN, professori TAYS:n neurokirurgian klinikka 2365
7 Kirjallisuutta Aarabi B, Hesdorffer DC, Ahn ES, Aresco C, Scalea TM, Eisenberg HM. Outcome following decompressive craniectomy for malignant swelling due to severe head injury. J Neurosurg 2006;104: Alderson P, Gadgary C, Signorini DF. Therapeutic hypothermia for head injury. Cochrane database of Systematic Reviews 2004, Issue 4. Art.No.:CD DOI: / CD pub2 Balestreri M, Czosnyka M, Hutchinson P, ym. Impact of intracranial pressure and cerebral perfusion pressure on severe disability and mortality after head injury. Neurocrit Care 2006;4:8 13. Brain Trauma Foundation. Guidelines for the management of severe traumatic brain injury. J Neurotrauma 2007;24:Suppl 1:S14 S20. Bulger EM, Nathens AB, Rivara FP, Moore M, MacKenzie EJ, Jurkovich GJ. Brain Trauma Foundation. Management of severe head injury: institutional variations in care and effect on outcome. Crit Care Med 2002;30: Coles JP, Minhas PS, Fryer TD, ym. Effect of hyperventilation on cerebral blood flow in traumatic head injury: clinical relevance and monitoring correlates. Crit Care Med 2002;30: Cremer OL, van Dijk GW, van Wensen E, ym. Effect of intracranial pressure monitoring and targeted intensive care on functional outcome after severe head injury. Crit Care Med 2005;33: Gentleman D. Improving outcome after traumatic brain injury progress and challenges. Brit Med Bullet 1999;55: Gupta R, Connolly ES, Mayer S, Elkind MS. Hemicraniectomy for massive middle cerebral artery territory infarction: a systematic review. Stroke 2004;35: HowellsT, Elf K, Jones PA, ym. Pressure reactivity as a guide in the treatment of cerebral perfusion pressure in patients with brain trauma. J Neurosurg 2005;102: Jagannathan J, Okonkwo DO, Dumont AS, ym. Outcome following decompressive craniectomy in children with severe traumatic brain injury: a 10-year single-center experience with long-term follow up. J Neurosurg Pediatrics 2007;106: Juul N, Morris GF, Marshall SB, Marshall LF. Intracranial hypertension and cerebral perfusion pressure: influence on neurological deterioration and outcome in severe head injury. The Executive Committee of the International Selfotel Trial. J Neurosurg 2000;92:1 6. Lescot T, Degos V, Zouaoui A, Préteux F, Coriat P, Puybasset L. Opposed effects of hypertonic saline on contusions and noncontused brain tissue in patients with severe traumatic brain injury. Crit Care Med 2006;34: Marmarou A, Anderson RL, Ward JD, ym. Impact of ICP instability and hypotension on outcome in patients with severe head trauma. J Neurosurg 1991;75:S Marmarou A, Beaumont A. Physiology of the cerebrospinal fluid and intracranial pressure. Kirjassa: Winn HR, toim. Neurological surgery. Philadelphia: Saunders Marshall LF, Maas AI, Marshall SB, ym. A multicenter trial on the eficacy of using tirilazad mesylate in cases of head injury. J Neurosurg 1998;89: Meixensberger J, Baunach S, Amschler J, Dings J, Roosen K. Influence of body position on tissue-po 2, cerebral perfusion pressure and intracranial pressure in patients with acute brain injury. Neurol Res 1997;19: Patel HC, Menon DK, Tebbs S, Hawker R, Hutchinson PJ, Kirkpatrick PJ. Specialist neurocritical care and outcome from head injury. Intensive Care Med 2002;28: Peterson K, Carson S, Carney N. Hypothermia treatment for traumatic brain injury: a systematic review and meta-analysis. J Neurotrauma 2008;25: Roberts I, Yates D, Sandercock P, ym. Effect of intravenous corticosteroids on death within 14 days in 10,008 adults with clinically significant head injury (MRC Crash trial): randomized placebo controlled trial. Lancet 2004:364: Roberts I. Barbiturates for acute traumatic brain injury. Cochrane Database of Systematic Reviews 1999, Issue 2. Art. No.: CD DOI: / CD Sahuquillo J, Arikan F. Decompressive craniectomy for the treatment of refractory high intracranial pressure in traumatic brain injury. Cochrane Database of Systematic Reviews 2006, Issue 1. Art. No.: CD DOI: / CD pub2 Schneider GH, von Helden GH, Franke R, Lanksch WR, Unterberg A. Influence of body position on jugular venous oxygen saturation, intracranial pressure and cerebral perfusion pressure. Acta Neurochir Suppl (Wien) 1993;59: Schneider GH, Bardt T, Lanksch WR, Unterberg A. Decompressive craniectomy following traumatic brain injury: ICP, CPP and neurological outcome. Acta Neurochir Suppl 2002;81:77 9. Shafi S, Diaz-Arrastia R, Madden C, Gentilello L. Intracranial pressure monitoring in brain-injured patients is associated with worsening of survival. J Trauma 2008;64: Smith M. Monitoring intracranial pressure in traumatic brain injury. Anesth Analg 2008;106: Stocchetti N, Colombo A, Ortolano F, ym. Time course of intracranial hypertension after traumatic brain injury. J Neurotrauma 2007;24: Vahedi K, Hofmeijer J, Juettler E, ym. Early decompressive surgery in malignant infarction of the middle cerebral artery: a pooled analysis of three randomized controlled trials. Lancet Neurol 2007;6: Vincent JL, Berrè J. Primer on medical management of severe brain injury. Crit Care Med 2005;33: Wagner S, Schnippering H, Aschoff A, Koziol JA, Schwab S, Steiner T. Suboptimum hemicraniectomy as a cause of additional cerebral lesions in patients with malignant infarction of the middle cerebral artery. J Neurosurg 2001;94: Wakai A, Roberts I, Schierhout G. Mannitol for acute traumatic brain injury. Cochrane Database of Systematic Reviews 2006, Issue 4. Art. No.: CD DOI: / CD pub4 White H, Cook D, Venkatesh B. The use of hypertonic saline for treating intracranial hypertension after traumatic brain injury. Anesth Analg 2006;102: White H, Venkatesh B. Cerebral perfusion pressure in neurotrauma: a review. Anesth Analg 2008;107: Sidonnaisuudet: Ei ilmoitusta sidonnaisuuksista
Aivotraumalapsi ja ICP:n hoito. Päivi Tanskanen Töölön sairaala HYKS 2015
Aivotraumalapsi ja ICP:n hoito Päivi Tanskanen Töölön sairaala HYKS 2015 AIVOVAURIO primäärivaurio trauman aiheuttama irreversiibeli solutuho ei voida vaikuttaa hoidolla sekundäärivaurio syntyy minuuttien
LisätiedotDekompressiivinen kraniektomia hoitoresistentin kallonsisäisen paineen tai laajan aivoinfarktin hoitovaihtoehtona
Tehohoito Dekompressiivinen kraniektomia hoitoresistentin kallonsisäisen paineen tai laajan aivoinfarktin hoitovaihtoehtona Ilkka Parviainen ja Timo Koivisto Primaarivamman jälkeen korkea kallonsisäinen
LisätiedotKallovammapotilaan neuroprotektio. Jukka-Pekka Koskela, LL KPSHP
Kallovammapotilaan neuroprotektio Jukka-Pekka Koskela, LL KPSHP Yleistä Neuroprotektio = toiminta, jolla pyritään estämään hermosolujen kuolemaa Käsitetään yleensä aivojen suojelemisena Taustalla useita
LisätiedotNeurokirugisen potilaan nestehoito. LT Ann-Christine Lindroos HYKS, Töölön sairaala
Neurokirugisen potilaan nestehoito LT Ann-Christine Lindroos HYKS, Töölön sairaala 80% brain tissue 10% blood 10% cerebrospinal fluid Nestehoidon tavoitteet riittävä verenkierto: aivojen perfuusiopaine
LisätiedotKiinnostavia huomioita neurokirurgisten potilaiden tehohoidosta. Timo Kaakinen
vertaisarvioitu ARTIKKELI Kiinnostavia huomioita neurokirurgisten potilaiden tehohoidosta Timo Kaakinen Aivovaurion yhteydessä keskushermosto lakkaa noudattamasta tarkkaa fysiologista itsesäätelyään joko
LisätiedotNEUROKIRURGINEN LAPSIPOTILAS SALISSA
NEUROKIRURGINEN LAPSIPOTILAS SALISSA ari.ka4la@tyks.fi SULAT- kokous/ Turku 2016 Hydrokefalus Courtsesy by Dr V. Vuorinen TUUMORIT Courtesy by Dr V. Vuorinen PATOFYSIOLOGIAA VAMMAT Courtesy by Dr V. Vuorinen
LisätiedotKäypä hoito -suositus 1 (53) Aivovammat Lisätietoartikkelit, lausuntokierros
Käypä hoito -suositus 1 (53) Sisällysluettelo [Y1]=Keskivaikeiden ja vaikeiden aivovammojen hoito... 1 [Y2]=Post-traumaattisen amnesian (PTA) arviointi... 32 [Y3]=Verenhyytymiseen vaikuttavat lääkkeet...
LisätiedotTampereen yliopistollisessa sairaalassa hoidetut vakavan aivovamman saaneet vuosina 2007 2008
Tampereen yliopistollisessa sairaalassa hoidetut vakavan aivovamman saaneet vuosina 2007 2008 Sohvi Kettunen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen Yliopisto Lääketieteen yksikkö Neurokirurgian
LisätiedotNeurokirurgisen potilaan siirtokuljetus. Luostarinen, Teemu.
https://helda.helsinki.fi Neurokirurgisen potilaan siirtokuljetus Luostarinen, Teemu 2018 Luostarinen, T & Piippo-Karjalainen, A 2018, ' Neurokirurgisen potilaan siirtokuljetus ' Finnanest., Vuosikerta.
LisätiedotAivomonitorointi tehohoidossa: SvjO 2
Aivomonitorointi tehohoidossa: ja mikrodialyysi Tarja Randell Aivojen hapettumisen seurantaan on käytettävissä koko aivopuoliskon hapen ekstraktiota kuvastava jugularis bulb-veren saturaatiomittaus ( )
LisätiedotMITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA?
LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS KUNTOOTUS KOHALLEEN KUOPIO 10.-11.9.2015 MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA? Heli Sätilä LT, Lastenneurologi Ylilääkäri Päijät-Hämeen ks Liiallinen syljeneritys: johdanto Esiintyy
LisätiedotDEKOMPRESSIIVISEN HEMIKRANIEKTOMIAN TULOKSET OULUN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA
DEKOMPRESSIIVISEN HEMIKRANIEKTOMIAN TULOKSET OULUN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA Pätsi, Pauli Syventävien opintojen tutkielma Anestesiologian ja tehohoidon klinikka Oulun Yliopisto Syyskuu 2012 Keinänen,
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion
LisätiedotPoliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)
Osastot AVH-valvonta Tyks kuntoutusosasto neurokirurgian osasto neurologian osasto Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa,
LisätiedotAIVOVAMMOJEN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO - HISTORIAA JA TULEVAISUUTTA
AIVOVAMMOJEN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO - HISTORIAA JA TULEVAISUUTTA Olli Tenovuo Ylilääkäri, yksikön johtaja TYKS Aivovammakeskus HISTORIAA Aivovammojen historia on yhtä vanha kuin ihmisenkin historia Antiikin
LisätiedotMatias Yli-Olli KRANIOPLASTIAN LOPPUTULOKSEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT TAPATURMAISEN AIVOVAMMAN JÄLKEEN
Matias Yli-Olli KRANIOPLASTIAN LOPPUTULOKSEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT TAPATURMAISEN AIVOVAMMAN JÄLKEEN Syventävien opintojen kirjallinen työ Kevätlukukausi 2019 Matias Yli-Olli KRANIOPLASTIAN LOPPUTULOKSEEN
LisätiedotLääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot
Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotNEUROKIRURGINEN LAPSIPOTILAS SALIN JÄLKEEN. Riikka Takala, LT
NEUROKIRURGINEN LAPSIPOTILAS SALIN JÄLKEEN Riikka Takala, LT riikka.takala@gmail.com SULAT Turku 2016 1 kpa G PaCO2 F CBV G 8-10 ml CBV G 0.4 ml F ICP G 1 mmhg Riikka Takala 2 2/9/16 Ikä ICP mmhg CPP mmhg
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotLapsen / nuoren tarkkailu. Arja Lång ja Helena Pennanen
Lapsen / nuoren tarkkailu Arja Lång ja Helena Pennanen Lapsen/nuoren voinnin tarkkailu Voinnin tarkkailun ja arvioinnin pitää edetä systemaattisesti, jotta kaikki mahdolliset asiat tulevat huomioitua Voinnin
Lisätiedot8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja
8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja Päivystyksen triage Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi Hoidon porrastus Oikea potilas oikeassa paikassa TK, ESH Tunnistetaan päivystyshoitoa vaativat potilaat
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
LisätiedotDiabetes ja verenpaine - uudet suositukset
Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset Ilkka Tikkanen Professori, osastonylilääkäri Sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, nefrologia, ja Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva
LisätiedotAivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta?
Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta? Kirsi Rantanen Neurologi, vs oyl Mei neu ppkl, HUS SVPY sihteeri 10.9.2015 1 SVPY syysristeily 4.-6.9.2015 Verenpaine ja AVH-sairaudet 70%:lla AVH-potilaista
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Mannitol Braun 150 mg/ml infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Mannitol Braun 150 mg/ml infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1000 ml infuusionestettä sisältää 150 g mannitolia. Ominaisuudet: Teoreettinen
LisätiedotAivojen eri alueet tarvitsevat stabiilin verenvirtauksen,
Aleksei Kamõšan erikoislääkäri TYKS, TOTEK aleksei.kamosan@tyks.fi Miten huomioin aivojen hyvinvoinnin vammapotilaan leikkauksen aikana? Aivojen itsesäätelymekanismi, autoregulaatio, säilyttää aivojen
LisätiedotLeikkausasennot. Raija Lehto LL, Anestesian eval KYS, Operatiiviset tukipalvelut ja tehohoito
Leikkausasennot Raija Lehto LL, Anestesian eval KYS, Operatiiviset tukipalvelut ja tehohoito Leikkausasento ja anestesia Kirurgille mieleinen asento tuottaa epäsuotuisia fysiologisia seuraamuksia hypotensio
LisätiedotAivotärähdys. Oireet ja tutkiminen. Tyypillisimpiä akuutin vaiheen oireita aivotärähdyksessä
Esa-Pekka Pälvimäki, Jari Siironen, Juha Pohjola ja Juha Hernesniemi NÄIN HOIDAN Aivotärähdys Aivotärähdys on varsin yleinen päähän kohdistuneen ulkoisen väkivallan tai kiihtyvyyden aiheuttama korjautuva
LisätiedotPALLIATIIVINEN SEDAATIO
PALLIATIIVINEN SEDAATIO Juha Nevantaus Osastonylilääkäri Keski-Suomen Keskussairaala 28.11.2013 Päätös saattohoitoon siirtymisestä tehdään neuvotellen potilaan kanssa ja merkitään selkeästi sairauskertomukseen.
LisätiedotLEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO
LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO HANNU KOKKI ANESTESIOLOGIAN PROFESSORI, UEF HOITAVA TAHO: 2 KYSYMYSTÄ 1. MIKSI MURTUI LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN 2. TOIPUMINEN LEIKKAUKSEN JÄLKEEN KIVUN HOITO
LisätiedotNaproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotIäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku
Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus
LisätiedotVammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS
1 Vammapotilaan kivunhoito Jouni Kurola KYS Vammautuneen erityispiirteet Tajunnan muutokset Hengitystie-ongelmat Hengitysongelmat Verenkierron epävakaus Erilaiset vammat Yksittäiset raajavammat kivunhoito
LisätiedotHätäkraniotomiat Pohjois-Karjalan keskussairaalassa vuosina
ALKUPERÄISTUTKIMUS Ellinoora Aro, Juha E. Jääskeläinen, Matti Reinikainen, Ville Leinonen ja Tapio Hakala Hätäkraniotomiat Pohjois-Karjalan keskussairaalassa vuosina 2006 2014 JOHDANTO. Tapaturmaisten
LisätiedotKASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT. Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala
KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala SO WHAT!? YLEISIMMÄT VAMMATYYPIT KNK-LÄÄKÄRIN OSUUS, HOIDOT ENSIHOITO HOIDON KIIREELLISYYS? KASVOVAMMAT Suomessa
LisätiedotIntubaatio ensihoidossa hengenvaarallinen toimenpide?
Intubaatio ensihoidossa hengenvaarallinen toimenpide? Timo Jama Anestesiologian ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen, päivystyslääketieteen sekä sukellus- ja ylipainelääketieteen
LisätiedotKivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto
Kivun lääkehoidon seuranta Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto fifthvital singn viides elintärkeä toiminto Pulssi Hengitys Kehonlämpö, Diureesi RR K i p u Kivunhoidon portaat. mukaillen
LisätiedotBimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Bimatoprosti 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Kohonneen silmänpaineen alentaminen kroonista avokulmaglaukoomaa
LisätiedotOhjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito
Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden hoito
LisätiedotMikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa
Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002
LisätiedotOHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE
OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE Laatinut: Catarina Virta fysioterapeutti, palveluohjaaja Tarkistanut: Olli Tenovuo dosentti, neurologian
LisätiedotKäypä hoito -suositus
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n, Societas Medicinae Physicalis et Rehabilitationis Fenniae ry:n, Suomen Neurokirurgisen Yhdistyksen, Suomen
LisätiedotNeurokirurgisen haavan hoito
Neurokirurgisen haavan hoito Alueellinen neurohoitotyön iltapäivä 9.5.2017 sh. Laura Louhi, TYKS Neurokirurgian vuodeosasto Miksi neurokirurgisen haavan hoitoon tulee kiinnittää erityistä huomiota? Keskushermoston
LisätiedotResiduan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen
Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua
LisätiedotAikuisiän aivovammat
Käypä hoito -suositus Suomen Neurologinen Yhdistys, Suomen Neurokirurginen Yhdistys, Suomen Fysiatriyhdistys, Suomen Vakuutuslääkärien Yhdistys ja Suomen Neuropsykologinen Yhdistys Tavoitteet ja kohderyhmä
LisätiedotValtimotaudin ABC 2016
Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotSAIRAALAHOITOA VAATIVAT AIVOVAMMAT TAMPEREEN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA VUONNA 2010
SAIRAALAHOITOA VAATIVAT AIVOVAMMAT TAMPEREEN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA VUONNA 2010 Ilkka Haapala Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Marraskuu 2016 Tampereen
LisätiedotEteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy
Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta
LisätiedotNeurokirurgisen tehohoitopotilaan hengityskonehoito suositeltavat käytänteet
Neurokirurgisen tehohoitopotilaan hengityskonehoito suositeltavat käytänteet Lyytikäinen, Miina 2014 Tikkurila Laurea-ammattikorkeakoulu Tikkurila Neurokirurgisen tehohoitopotilaan hengityskonehoito suositeltavat
LisätiedotMirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos
Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan
LisätiedotIäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES
Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS- Milloin potilas tulisi leikata? Potilas tulisi leikata silloin kun hänelle on leikkauksesta enemmän hyötyä kuin haittaa
LisätiedotDIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF
DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut
LisätiedotOlmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotTrauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali
Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Olli Väisänen, LT Anestesiologian erikoislääkäri Lääketietellinen johtaja, yliopettaja Arcada Vammapotilaan hoitopolku Potilaan prehospitaalinen
LisätiedotVarjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius
Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen
LisätiedotENSIAUTTAJIEN TOIMENPITEET RALLIONNETTOMUUDESSA. Ari Kivari / Pelastusopisto 2011
ENSIAUTTAJIEN TOIMENPITEET RALLIONNETTOMUUDESSA Ari Kivari / Pelastusopisto 2011 KAIKKI LÄHTEE HÄTÄKESKUKSESTA Hätäilmoitukset Oma organisaatio Onko paikalla ensihoitovalmius? Soitto 112 / koska? Porrastettu
LisätiedotVerenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa
Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden
LisätiedotUutta lääkkeistä: Ulipristaali
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Annikka Kalliokoski Esmya, 5 mg tabletti, PregLem France SAS. Ulipristaaliasetaattia voidaan käyttää kohdun myoomien
LisätiedotSelkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala
Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Töölön sairaalan osasto 2 on 25- paikkainen vuodeosasto, jonka erikoisalana on
LisätiedotNeuPSIG:n uusi suositus neuropaattisen kivun hoidossa. Maija Haanpää Ylilääkäri, Etera Kipukonsultti, HYKS, neurokir. klinikka
NeuPSIG:n uusi suositus neuropaattisen kivun hoidossa Maija Haanpää Ylilääkäri, Etera Kipukonsultti, HYKS, neurokir. klinikka Company AbbVie Allergan Sidonnaisuudet x x Luentopalkkio Konsultointipalkkio
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa selvittää ja dokumentoida pään vammaan akuuttivaiheessa liittyvän tajuttomuuden ja muistikatkoksen ja arvioida alustavasti aivovamman vaikeusasteen Osaa diagnosoida ja
LisätiedotVerikaasuanalyysi. Esitys (anestesia)hoitajille. Vesa Lappeteläinen 3.10.2013
Verikaasuanalyysi Esitys (anestesia)hoitajille Vesa Lappeteläinen 3.10.2013 Yleistä Yleensä valtimoverestä otettava verinäyte, joka analysoidaan vieritestianalysaattorilla Nopein tapa saada keskeistä tietoa
LisätiedotLasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta
Lasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta Pia Eloranta, Head of Clinical Research, Pfizer Oy 4.2.2009 Esityksen sisältö Yleistä lasten lääketutkimuksista Lasten lääketutkimuksen viranomaisvaatimukset
LisätiedotHoito- opas kraniektomia potilaille ja heidän omaisilleen
Hoito- opas kraniektomia potilaille ja heidän omaisilleen Hirsjärvi Emilia Pieti Katri Salmi Satu 2011 Tikkurila Laurea-ammattikorkeakoulu Tikkurila Hoito- opas kraniektomia potilaille ja heidän omaisilleen
LisätiedotTupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.
Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.
LisätiedotHysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen. Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011
Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011 Hysteroskopiankomplikaatiot Anestesia Asento Itse toimenpide tai liitännäistoimenpide Hysteroskopiankomplikaatiot
LisätiedotMikä on valtimotauti?
Valtimotaudin ABC Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotAri Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat
Lisätiedotalfa 2 -agonisf Deksmedetomidiini Alfa 2 -reseptoreiden tehtäviä Alfa 2 -reseptoreiden sijainti ei vaikuta minkään muun systeemin kaula 6.3.
Deksmedetomidiini alfa 2 -agonisf RIKU AANTAA, OYL, Prof. TOTEK ja Anestesiologian ja tehohoidon oppiaine TYKS ja Ty ei vaikuta minkään muun systeemin kaula riku.aantaa@tyks.fi Alfa 2 -reseptoreiden sijainti
Lisätiedot3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti
MENETELMÄOHJE 1 (5) 3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti 1. YLEISTÄ Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti antaa kertamittauksia ja kotimittauksia paremman ja luotettavamman kuvan verenpaineesta. Lisäksi
LisätiedotPLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0
PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan
LisätiedotVALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT. KANNATTELUONNETTOMUUDEN SYNTY Alku
VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT Valjaassa roikkuminen on kuin asennossa seisoisi. Veri pakkautuu jalkoihin. Tajuton on suuressa vaarassa Ongelmia voi tulla jo minuuteissa Veri kertyy jalkoihin
LisätiedotMenetelmät ja tutkimusnäyttö
Menetelmät ja tutkimusnäyttö Päivi Santalahti Dosentti, Lastenpsykiatrian erikoislääkäri HUS ja THL Ihmeelliset vuodet juhlaseminaari 13.11.2018 12.12.2018 1 Lasten mielenterveyden kehitykseen voidaan
LisätiedotPotilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa
Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa 2 Tarkkuussädehoitoa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sädehoitoyksikössä sijaitsee Pohjoismaiden ensimmäinen robottitekniikkaan
LisätiedotEturauhasen poistoleikkaus
Eturauhasen poistoleikkaus www.eksote.fi Potilasohje Yleistä Eturauhanen sijaitsee lantion pohjassa virtsarakon alapuolella ympäröiden virtsaputkea. Eturauhanen tuottaa osan siemennesteestä. Eturauhasen
LisätiedotHemodialyysihoitoon tulevalle
Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016
LisätiedotKenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?
Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Heikki Joensuu ylilääkäri, Syöpätautien klinikka, HYKS, ja professori, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto EUROCARE-4 tutkimus Syöpäpotilaiden eloonjääminen
LisätiedotOsteoporoosi (luukato)
Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua
LisätiedotUltraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle
Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Mistä Ultherapy -hoidossa on kysymys? Ultherapy kohdistaa fokusoitua ultraäänienergiaa siihen ihokerrokseen, jota tyypillisesti käsitellään
LisätiedotLeikkausalueen infektioiden ehkäisy, WHO:n ohjeiden soveltaminen
Leikkausalueen infektioiden ehkäisy, WHO:n ohjeiden soveltaminen INTO-päivät, 6.11.2018 Dipoli Kaisa Huotari LT, Infektiolääkäri HUS, Tulehduskeskus, Peijaksen sairaala Tässä esityksessä jätän vähemmälle
LisätiedotNORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS
NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Keskenmenon hoito GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS Miten valitsen hoidon? Potilaan toiveet Logistiikka Keskenmenon tyyppi Alkuraskauden verenvuoto
LisätiedotLääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista
Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista Valmisteyhteenveto on luettava huolellisesti ennen Bupropion Sandoz -valmisteen
LisätiedotPerusseikkoja julkista yhteenvetoa varten
Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn
LisätiedotIKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö
IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%
LisätiedotAivojen viilennyshoito akuutin aivovaurion hoidossa
HALO-KATSAUS TIETEESSÄ HALO-RYHMÄ: HEIKKI NUMMINEN neurologian dosentti, vs. ylilääkäri TAYS, Neuroalat ja kuntoutus LIISA LUOSTARINEN LT, ylilääkäri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä RISTO O. ROINE
LisätiedotLääkkeet ja kuntoutuminen
Lääkkeet ja kuntoutuminen Riitta Aejmelaeus Ylilääkäri Helsingin Sosiaalivirasto Toimeksianto; Lääkkeiden vaikutus Laskevat verenpainetta niin, että vanhus pyörtyy Jäykistävät Vievät tasapainon Sekoittavat
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotTimo Kaakinen LT, anest el OYS 4.10.2013 SASH-päivät Oulu
Timo Kaakinen LT, anest el OYS 4.10.2013 SASH-päivät Oulu ACS Voi ilmaantua missä tahansa suljetussa kehon tilassa Ortopediassa ja käsikirurgiassa yleisimmät sijainnit ovat: Sääri Reisi Kyynärvarsi Mannion
LisätiedotTekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS
Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,
LisätiedotElimistön eri aitioita rajaavat sidekudoksiset
Akuutit aitiopaineoireyhtymät Maria Parviainen Akuutti aitiopaineoireyhtymä syntyy, kun elimistön rajallisen tilan, kuten vatsaontelon paine nousee ja elinten verenkierto häiriintyy. Anestesiologin ja
LisätiedotSekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen
Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Juhani Sivenius Kuopion yliopisto, neurologian klinikka, KYS, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Aivoinfarktipotilaan seuraava päätetapahtuma on todennäköisesti
LisätiedotVANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS
VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS Jouko Laurila LT HUS, Marian sairaala ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ eli DELIRIUM Mikä se on? Kuinka yleinen se on? Mikä sen aiheuttaa? Miten sen tunnistaa? Voiko sitä
LisätiedotUutta lääkkeistä: Deksmedetomidiini
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Deksmedetomidiini Annikka Kalliokoski / Kirjoitettu 10.8.2012 Dexdor 100 mikrog/ml infuusiokonsentraatti, liuosta varten, Orion
Lisätiedot