JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 1 (8)

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 1 (8) LASTEN PÄIVÄHOITOPALVELUIDEN ASIAKASRAATI Aika ti 22.11.2011 klo 18.00 20.00 Paikka Väinölän päiväkoti, Salvesenintie 9 Läsnä Jääskeläinen Sisko Kutvonen-Lappi Titta Malinen Maarit Pihl Anu Polvi Päivi Rauhamäki Tiina Räty Tanja Tirkkonen Maarit Voutilainen Inkeri Adenius-Jokivuori Merja Ahlqvist Tarja Hyvönen Leena, elto Väinölän päiväkoti Kauppinen Raija, varhaiserityiskasvatuksen koordinaattori päiväkodin johtaja Halssilan päiväkoti Keränen Katariina, elto Haapaniemen päiväkoti Pekkola Leena, kiertävä elto palveluyksikkö 3 Sarkonen Anne, päiväkodin johtaja Väinölän päiväkoti Väänänen Laura, elto Aarresaaren yksityinen päiväkoti 1. Väinölän päiväkodin esittely, päiväkodin johtaja Anne Sarkonen Päiväkodin johtaja Anne Sarkonen toivotti asiakasraadin tervetulleeksi Jyskän alueella toimivaan Väinölän päiväkotiin. Vuonna 2005 alun perin päiväkoti-kouluksi valmistuneen Väinölän päiväkodin lisäksi toimintayksikön kokonaisuuteen kuulu hallinnollisesti Onnimannin päiväkoti ja kerhotoimintaa. Päiväkodissa toimii viisi lapsiryhmää ja kaksi kerhoryhmää, jotka ovat kaikki saaneet nimensä alueella aikanaan vaikuttaneen sahateollisuuden mukaan (alle 3-vuotiaiden Taaplarit ja Timpurit, 2/3-5 vuotiaiden Viilarit ja Naputtajat sekä 5-6 vuotiaiden Tuumarit. 2-5 vuotiaiden kerhot toimivat nimillä Nikkarit ja Naskalit). Talossa on kirjoilla tällä hetkellä 91 lasta, henkilökuntaa on 17 ja lisäksi kaksi avustajaa. Talossa ollaan tyytyväisiä siihen, että henkilökuntaan kuuluu myös päiväkotielto, joka oman ryhmänsä lisäksi konsultoi muuta taloa varhaiserityiskasvatuksen asioissa. Päiväkoti on alusta lähtien toiminut pelkästään päiväkotina eikä koulun tuloa tiloihin ole tällä hetkellä näkyvillä, vaikka päiväkoti/kouluverkon päivittäminen alueellisten tarpeiden mukaan saattaa jossakin vaiheessa muuttaa tilannetta. Nyt alueen lapset ohjautuvat lähinnä Jyskän kouluun, osa Kuokkalan alueelle. Sen sijaan päivähoidolla olisi lisätilantarvetta alueella ja lisätilojen rakentamista on suunniteltu myös Väinölän päiväkodin tontille. Nykyisiin tiloihin ollaan Väinölässä tyytyväisiä, niissä viihdytään ja voidaan hyvin ja tilat mahdollistavat monipuolisen toiminnan. Liikuntatiloja hyödyntävät myös muut toimijat. Juuri nyt odotellaan Väinölässä joulua ja valmistaudutaan siihen. Asiakasraati oli kiinnostunut koulun mahdollisesta sijoittumisesta rakennukseen ja keskusteltiin tämän hetken sekä tulevaisuuden oppilasmääristä alueella. Todettiin, että juuri nyt kaupungin investointiohjelmaa on rakentamisenkin suhteen karsittu ja tiivistetty ja mahdollinen lisärakentaminen sekä koulun Olavintie 1 PL 82, 40101 Jyväskylä Puh. 014 266 3100 etunimi.sukunimi@jkl.fi www.jyvaskyla.fi/paivahoito

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 2 (8) sijoittuminen tulee perustumaan jatkossa entistä tarkemmin oppilasmääriin ja asukasennusteisiin alueella. 2. Edellisen kokouksen muistio Käytiin lyhyesti läpi edelliskerran muistio: Viime kerralla oli asiakasraadissa moninainen aihepiiri käytiin läpi erilaisia ajankohtaisia asioita Asiakasraadin jälkeen päivähoidon jory käsitteli retkirahan keräämisasiaa todettiin, että nykyistä ohjetta ei voi muuttaa, mutta korostettiin, että retkirahan kerääminen ei ole ollut tähänkään asti kielletty. Kuitenkaan henkilöstö ei voi kerätä/olla aloitteellinen keräysasiassa. Asiakasraadin muistiota on tuotu eri tapaamisissa esiin, mm. päivähoidon esimiehet ja opetuspalvelujen edustaja. 3. Varhaiserityiskasvatus päivähoidossa Esiteltiin paikalla olevat varhaiserityiskasvatuksen (VEK) henkilöstön edustajat: mukana olivat varhaiserityiskasvatuksen koordinaattori päiväkodin johtaja Raija Kauppinen, kiertävä erityislastentarhanopettaja Leena Pekkola, erityislastentarhanopettajat Leena Hyvönen ja Katariina Keränen sekä yksityistä päivähoitoa edustava erityislastentarhanopettaja Laura Väänänen. Raija Kauppinen johdatti asiakasraatia aiheeseen kertomalla lyhyesti Jyväskylän kaupungin lasten päivähoitopalveluiden varhaiserityiskasvatuksen periaatteista ja toimintatavoista: Jyväskylässä VEK perustuu nykyään varhaiskasvatussuunnitelmassa kuvattuihin varhaisen tuen antamisen periaatteisiin osana perustehtävää. Aiemmin käytössä olleita erityispäivähoidon linjauksia ei enää tehdä. Lapsen mahdollisesti kehitykselleen tarvitsema tuki järjestetään pääsääntöisesti lapsen omalla päivähoitoalueella, omassa toimintaryhmässä yhdessä vanhempien kanssa työskennellen ja sopien. Tukitoimet mukautetaan lapsen tarpeisiin yksilöllisesti sopiviksi kehityksen eri osa-alueet huomioiden. Jyväskylässä erityishenkilöstön resurssi (erityislastentarhanopettajat ja erityisavustajat) on jaettu alueellisen tarpeen mukaan ympäri kaupunkia pääosin tavallisiin lapsiryhmiin. Erityislastentarhanopettajat (Elto) voivat työskennellä lähinnä vaativassa lapsiryhmässä yhtenä tiimin jäsenenä tai heille voi kuulua oman lapsiryhmän lisäksi myös oman toimintayksikön muiden ryhmien konsultointi. Joissakin yksiköissä (erityisesti vuorohoitotaloissa) toimii resurssierityislastentarhanopettaja (Relto), jolla ei ole omaa lapsiryhmää, vaan hän ohjaa ja konsultoi yksikön muuta henkilökuntaa varhaiserityiskasvatuksen toimintatapojen käytössä. Jokaisella suuralueella toimii myös kaksi kiertävää erityislastentarhanopettajaa (Kelto), jolla on laajempi koordinoiva vastuu alueen järjestelyistä aihealueella. Lisäksi joillakin alueilla toimii ns. integroitu pienryhmä, jossa lapsiryhmän koko on muita pienempi. Erityislastentarhanopettajat ja erityisavustajat varmistavat omalta osaltaan varhaiserityiskasvatuksen hyvien toimintatapojen käytön ympäri kaupunkia. Eltoja on yhteensä 40 ja vakituisia ja määräaikaisia erityisavustajia vaihtelevasti reilu 70 henkilöä. Jyväskylässä erityishenkilöstön resurssi on hyvä ja lähes jokaisen esimiehen alueella työskentelee elto omassa yksikössä ja lisäksi on käytettävissä kelton palvelut. Keltot käyvät ohjaamassa yksiköissä henkilöstöä; perusosaamista yritetään lisätä henkilöstölle, että kaikki hallitsisivat tärkeät asiat tuen antamisen kannalta. Yksiköitä keltoa kohden on paljon, mutta henkilöstö tietää, milloin ja miten kelton tai muun elton saa kiinni Kerrottiin päiväkodissa konsultoivana eltona toimisesta: joka vuosi on toiminnassa erilaiset haasteet ja opettelua, miten toimitaan parhaalla tavalla. Päiväkotielto toimii paitsi omassa lapsiryhmäs-

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 3 (8) sään, hän myös konsultoi muuta taloa yhden päivän viikossa; henkilökunta tarvitsee tukea ja kasvatuskumppanuus vaatii oman aikansa; eri ryhmissä on erilaisia tarpeita ja haasteena onkin löytää riittävästi yhteistä aikaa henkilöstön kanssa keskusteluun. Jyväskylän päivähoidossa on käytössä suunnitelma varhaisen tuen toimintatavoista; elto tekee sen henkilöstön kanssa syksyllä; ensi tunnistetaan haasteet ja suunnitellaan toimintatavat sekä yhteistyö. Asiat kirjataan ylös ja niitä päivitetään tarpeen tullen; sovitaan esimerkiksi, mitä materiaaleja tarvitaan, tarvitaanko pienryhmää, miten elto on mukana toiminnassa, käytetäänkö ryhmässä kuvia lapsen kommunikaation tukena jne. Laura Väänänen kertoi omasta työstään yksityisen päiväkodin eltona: Aarresaaripäiväkodeilla on yhteensä kaksi eltoa; Laura kiertää viikoittain kolmessa eri talossa. Hän on paljon mukana lasten toiminnassa ja arjessa ja järjestää lisäksi pienryhmätoimintaa lapsille. Osana työhön kuuluu huolehtia muun henkilökunnan konsultoinnista sekä tarvittavien materiaalien hankinnasta ja yhteistyön koordinoinnista muihin toimijoihin. Asiakasraati keskusteli varhaiserityiskasvatuksen teemasta seuraavasti: Onko tavallista vai epätavallista, ettei kunnassa ole varsinaisia erityisryhmiä päivähoidossa? o Joissakin kunnissa löytyy vielä pelkkiä erityisryhmiäkin ja toiset ovat kokeneet ne hyväksi; Jyväskylässä on kuitenkin linjattu toisin: aikaisemmin Jyväskylässäkin integroiduissa pienryhmissä työskenteli kaksi eltoa ja muu henkilöstö; tuen tarpeessa olevia lapsia ryhmässä oli 5-6 ja lisäksi vähintään saman verran ns. tukilapsia. Samaan aikaan lähes kaikissa muissakin päivähoitoryhmissä oli lapsia, joilla oli tuen tarvetta ja haasteita kehityksessään; heitä varten oli isoilla alueilla käytössä vain parin kelton antama tuki. Varhaiserityiskasvatuksen kehittämistyössä päädyttiin vähitellen purkamaan kahden elton työparit ja sijoittamaan eltoja tavallisiin ryhmiin. Lisäksi eltojen työtehtäviä lisättiin aina kun oli mahdollista muuttaa esimerkiksi lastentarhanopettajan tehtävä haasteellisella alueella erityislastentarhanopettajan tehtäväksi ja löytyi koulutettu henkilö. Periaatteena on, että kaikille lapsille järjestetään päivähoito lähipalveluna. Miten toimitaan erityisen tuen asioissa niissä yksityisen päivähoidon taloissa, joissa ei ole omaa eltoa? o Aikaisemmin keltot kävivät konsultoimassa yksityisissä päiväkodeissa; nyt he tekevät arvion yksityisessä hoidossa olevan lapsen tuen tarpeesta. Arvio vaikuttaa palveluntuottajan saaman palvelurahaan. Korotetun palvelurahan edellytyksenä on, että sillä oikeasti järjestetään tuki lapselle ja varmistetaan sen toteutuminen; vanhemmilla on iso rooli seurata, että tuki myös toteutuu. Saavatko yksityiset perhepäivähoitajat varhaiserityiskasvatuksen konsultaatiota o Kyllä, koska yhdellä kaupungin yksityistä perhepäivähoitoa valvovalla perhepäivähoidon ohjaajalla on erityislastentarhanopettajan koulutus. Mitä ovat tämän hetken erityistarpeet lapsilla päivähoidossa? o Tarpeet ja haasteet voivat olla mitä erilaisimpia; paljon on kieleen, sosiaaliseen toimintaan liittyviä vaikeuksia sekä monia muita kehityksellisiä pulmia. Lisäksi on tietysti erilaisia vammaisryhmiä, kuten kehitysvammaisia lapsia. Aina on myös joitakin lapsia, jotka ovat ilman tukea päivittäisessä hengenvaarassa ja kaikkea mahdollista muuta tuen tarvetta aina lieviin äännevirheisiin toisessa laidassa; myös vaikeat tunne-elämän häiriöt ovat haastavia asioita tänä päivänä. Pystyykö kaupunki vastaamaan myös lyhytaikaisiin tuen tarpeisiin tai nopeasti akuuteissa tilanteissa o Tuki pyritään järjestämään ja niin, ettei lapsen tarvitsisi tuen saamiseksi vaihtaa ryhmää. Joskus on järjestetty väliaikaisesti erityisjärjestelyjä (esim. osin kotona tai kah-

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 4 (8) dessa eri paikassa päivän aikana tai hoitopaikkaa vaihtaen). Jos kyse on sairaan lapsen hoidosta, on linjattu, ettei se ole varsinaisesti päivähoidon tehtävä. Mutta myös sairaanhoidon ja muiden kumppanien kanssa tehdään moniammatillista yhteistyötä. Asiakasraadilla oli kokemusta myös tilanteista, joissa oli koettu, ettei saa riittävästi tukea ja järjestelyt olivat joustamattomia. Todettiin, että toiminnassa on aina kehittämisen varaa ja uudet haasteet pitää kohdata avoimesti. Voisiko viittomakielisillä lapsilla olla vertaisryhmänä omaa viittomakieltä käyttävää hoitoryhmää; viittomakieltä käyttävät tarvitsisivat oman ryhmän? Samalla kaikki saisivat asennekasvatusta moninaisuuden kohtaamiseen o Kymmenen vuotta sitten oli viittomakielistä erityisosaamista yhdessä päiväkodissa, kun muun muassa kuulovammaiset lapset hoidettiin samassa ryhmässä. Nykyisen lähipalveluperiaatteen hoito järjestetään lähinnä lapsen asuinalueella tai muuten perheelle sopivalla alueella. Nykyään henkilöstölle pyörii muun muassa jatkuvasti viittomakielen kursseja; myös jatkokursseja. o Yhdellä eltolla on vastuullaan kuulovammaisten lasten asioiden konsultointi, mutta tällä hetkellä kuulovammaisia lapsia on päivähoidossa vähän. o On myös koettu, että pienillä lapsilla ei yleensä ole paljon ennakkoasenteita; lapset eivät tee eroa, jos toinen on esimerkiksi kuulo- tai liikuntavammainen. Mutta palveluiden kehittämisen kannalta asioita mietitään koko ajan ja erityiset vammat ja haasteet pyritään ottamaan huomioon mahdollisimman hyvin, samoin asiakkaiden toiveet. o Toiveita ja haasteita liittyy myös muihin äidinkieliin, esimerkiksi venäjän kieleen; myös Suomi toisena kielenä S2 -opetus on otettava huomioon; jokaisella lapsella on oikeus omaan äidinkieleensä ja suomen kieleen toisena kielenä ja nämä asiat otetaan huomioon päivähoidossa. Pitääkö kaikissa yksiköissä olla elto? o Ei yksikkötasolla, mutta laki säätää, että jokaisessa kunnassa tulee olla käytettävissä erityislastentarhanopettajan palveluja. Miten toimitaan esimerkiksi tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen pulmien yhteydessä? o Paljon käytetään muun muassa Vuorovaikutusleikkiä; se on menetelmä, jossa on tietty rakenne ja manuaali; toiminta on aikuisjohtoista mutta lapsilähtöistä; lisäksi on muita materiaaleja ja menetelmiä kuten esimerkiksi Tunnemuksu, Askeleittain - menetelmä, Muksuoppi. o Tarvittaessa haetaan myös moniammatillista apua; perheneuvola, psykologit, lasten psykiatria jne. ovat keskeisiä yhteistyökumppaneita ja hekin voivat ohjata päivähoidon työtä omalla asiantuntemuksellaan; eri mahdollisuuksia käytetään hyväksi laajasti o Kuvat kommunikaation tukena toimivat hyvin haastavissa tilanteissa esimerkiksi siirtymätilanteissa päivän aikana. Tehdäänkö lastensuojelun kanssa yhteistyötä? o Tehdään koko ajan ja näkökulma on siinä pääosin ennaltaehkäisevä (kuten muussakin päivähoidon työssä). Vaikuttaako organisaatiomuutos jatkossa varhaiserityiskasvatuksen käytäntöihin? o Vaikeaa ennustaa tarkasti, mutta asioita valmistellaan koko ajan työryhmissä ja hyviä alueellisia malleja on jo olemassa o Päivähoitoväki toivoi uuden sukupolven organisaatioon muun muassa perhepalveluita mukaan samaan hallinnolliseen kokonaisuuteen, mutta se ei toteudu ainakaan aluksi; yhtenäistä opinpolkua tavoitellaan; koko ajan mietitään, miten aikaansaada mahdollisimman lapsi- ja perhelähtöiset toimintatavat ja yhdistää eri toimijoiden voimavarat ja osaaminen (vrt. esimerkiksi erilaiset siirtymätavat esiopetuksesta kouluun eri puolella

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 5 (8) kaupunkia). Yhtenäiset toimintatavat 5-8 -vuotiaiden lasten opinpolkuun on menestystekijä, joka pitää yhdessä suunnitella ja käytännössä toteuttaa yhteisen lapsi- ja perhelähtöisen mallin mukaisesti; hidas mutta tärkeä prosessi. Onko oman lapsen mahdollista päästä ryhmässä mukaan erilaisiin toimintoihin, joita nyt kuvattu, vaikka lapsella ei olisi erityisen tuen tarvetta? o Useimmat kuvatut toimintatavat ovat käytössä koko ryhmälle ja kaikille lapsille. Esimerkiksi Vuorovaikutusleikkiin on joissakin yksiköissä järjestetty mahdollisuus kaikille lapsille vuorotellen; Ylipäänsä toimintaa suunnitellaan nykyään päivähoidossa enemmän lapsien päivittäisen elämän sisältöjen mukaan; ei niinkään teemojen mukaan tai koppiterapialla, jossa yksi lapsi toimii yhden työntekijän kanssa. Miten paljon päivähoidon sisällä voidaan järjestää terapioita? o Yksityiset terapeutit käyvät pääsääntöisesti päiväkodeissa, mutta terveyskeskuksien terapeutit pitää huolehtia itse. o Terapeuttien toiminnan organisoiminen päiväkodeissa voi olla haastavaakin, kun esimerkiksi viikossa käy 11 eri terapeuttia miten järjestetään ajat, tilat ym. Mikä voisi olla ihannetila, jos saisi vapaasti kehittää varhaiserityiskasvatusta? o Esimerkiksi, että jokaisessa päiväkodissa olisi oma relto. o Avustajista on paljon apua o Tällä hetkellä työn haasteellisuus määritellään hoidossa olevien lasten haasteiden kautta; olisi parempi, jos voisi hahmottaa haasteet vaativien toimintatapojen mukaan. o Henkilöstön koulutustaso on tärkeä; esimerkiksi lastentarhanopettajakoulutuksessa saatava perusosaaminen lapsen kasvusta ja kehityksestä on hyvä ja siitä ei pidä tinkiä. o Tietysti tarvitaan myös kohtuulliset toimintaympäristöt ja arjen resurssit; ei liian isoja ryhmiä. Minkälaista osaa raha näyttelee? Johtuuko avustajapula taloudesta? Koetaanko päivähoidossa, että tarvittaisiin tukea, jota ei pystytä resursoimaan? o Avustajia tarvittaisiin noin 15 lisää. Yhdellä keltolla on vastuullaan avustajien koordinointi eri alueille ja yksiköihin. Vakituiset avustajat ovat koulutettuja ja määräaikaisistakin osa; nyt ei pystytä palkkaamaan riittävästi päteviä avustajia o Joskus on vaikea saada päteviä eltoja, vaikka Jyväskylä onkin koulutuskaupunki ja tilanne täällä on muita kuntia huomattavasti parempi o Aina voisi tietysti haluta monenlaista, mutta periaatteessa Jyväskylässä pääsee kohtuullisesti eri palveluihin; joillakin muilla Suomen alueilla palveluihin on erittäin pitkä matka. Kaikki ei ole kiinni rahasta; valmius arvioida omia toimintatapoja on tärkeää ja siinä Jyväskylässä ollaan hyvällä tiellä. 4. Ajankohtaisia asioita päivähoidossa Päivähoidon palvelutakuu - Käsiteltiin jo aiemmin (huhtikuu 2010 ja syksy 2010) perusturvalautakunnassa esillä ollutta päivähoidon palvelutakuuasiaa; aihetta on aiemmin esitelty ja käsitelty myös asiakasraadissa - Tarja A. kertoi, että joissakin kunnissa Suomessa palvelutakuuta on kokeiltu jonkin aikaa. Osa kunnista on siirtynyt jo pysyvään käytäntöön eli palvelutakuun avulla pyritään turvaamaan päivähoitopaikan jatkuvuus samassa päiväkodissa hoidon tarpeen keskeytyessä. Hoitopaikka turvataan samasta päiväkodista myöhemmin tilanteissa, joissa perhe, jonka lapsi on ollut päiväkodissa, ei tarvitse kokopäivähoitoa tietyn ajanjakson aikana (äitiyslo-

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 6 (8) mat, työttömyys jne.). Palvelutakuun avulla perheitä kannustetaan hoitamaan lapsi kotona kyseisenä aikana. Vähintään neljän kuukauden poissaolon jälkeen perheellä olisi mahdollisuus palata samaan päiväkotiin. Lisäksi, mikäli tauon aikana tulee äkillinen hoidon tarve (esimerkiksi työllistyminen), perheellä olisi mahdollisuus saada hoitopaikka samasta päiväkodista, jossa lapsi on ollut aiemmin. Lapsiryhmä ei aina välttämättä olisi sama, mutta tärkeää olisi taata jatkuvuus päiväkodin tasolla - Tarkennettiin, että muun muassa äitiysloma ja vastaavat tauot ovat selkeitä hoitopaikan jatkumisen ajankohdan suhteen, mutta jos hoito keskeytyy muista syistä, hoitopaikka turvattaisiin seuraavan toimintavuoden alusta. Lisäksi rajataan, että hoidon on pitänyt jatkua ennen keskeytystä vähintään kolme kuukautta. - Todettiin, että palvelutakuu koskee varsinaisesti vain päiväkotipaikkoja, koska perhepäivähoidossa olevalle lapselle hoitopaikka riippuu hoitajan paikkatilanteesta, eikä samaa paikka pystytä takaamaan, mutta jatkuvuus pyritään huomioimaan mahdollisuuksien mukaan. - Palvelutakuun yhteydessä tehdään perheen kanssa sopimus hoitopaikan jatkumisesta tauon jälkeen; Tauon aikana perhe voi saada kotihoidon tukea ja käyttää avoimia varhaiskasvatuspalveluja, kuten kerhoja. ASIAKASRAATI KÄVI AIHEESTA VILKASTA KESKUSTELUA: - Eikö avointa palvelua, esimerkiksi kerhopaikkaa taata hoidon keskeyttävälle perheelle? Perheelle voi olla tärkeää saada asiasta takuu, että kerhopaikka on käytettävissä; Ennakkoon kerhopaikkaa pitäisi saada hakea jo keskeytettävän hoidon aikana; onko se mahdollista? Asiaa luvattiin selvittää mahdollisimman pian. - Asiakasraatilaiset totesivat, että kerhoissa tuntuu tapahtuvan koko ajan paljon muutosta; välillä ryhmät ovat täpötaynnä, välillä niissä on kesken vuottakin hyvin tilaa. kesken kaiken kerhopaikan saaminen omalla alueella voisi olla sattumanvaraista ja perheet joutuisivat ottamaan riskin, ettei lapselle löydy mitään vertaisryhmää, jos palvelutakuuseen ei liittyisi takuuta saada avoimen varhaiskasvatuksen palvelua, esim. kerhopaikkaa! - Asiakasraatilaiset olivat huolissaan siitä, käykö niin, että kerhoryhmät paisuvat liian isoiksi, jos niihin ohjataan paljon takuun piirissä olevia lapsia; Todettiin, että sitä ilman muuta vältetään ja että kerhoissa on olemassa nytkin rajat lapsimääriin lasten iästä riippuen; Jyväskylässä kerholasten määriä on jo nyt pienennetty lain sallimiin maksimimääriin nähden - Keskusteltiin, onko mahdollista palkata kerhoihin lisää henkilöstöä alueellisten tarpeiden mukaan; Todettiin, että vähitellen on jo nyt saatu lisättyä avointen varhaiskasvatuspalvelujen henkilöstöä; Henkilöstösuunnittelu on tässä taloudellisessa tilanteessa haastavaa, mutta suunnitellaan monipuolisesti, jotta parhaat ratkaisut perheiden kannalta mahdollistuisivat. - Todettiin myös, että kerhon palveluseteli yksityisiin päivähoitopalveluihin on valmisteilla se lisäisi kerhopaikkoja Jyväskylässä. - Kysyttiin, eikö päiväkodeista vapaudu henkilöstöä palvelutakuun myötä kerhoihin; Todettiin, että päivähoidon palvelutarve kasvaa koko ajan. Siihen vaikuttavat muun muassa 2000-luvulla syntyneet suuret ikäluokat. - Kysyttiin, mitkä ovat ne muiden kuntien mallit, joihin Jyväskylän palvelutakuu perustuu; todettiin, että on yritetty koota eri kaupunkien malleista paras mahdollinen kokonaisuus, mahdollisimman asiakaslähtöisesti. Turhia rajoituksia on esimerkiksi poistettu; ensin palvelutakuu olisi määräaikaisesti voimassa, kokemusten jälkeen ehtoja tarkasteltaisiin uudelleen. - Tiedusteltiin, onko palvelutakuun tavoitteena hoitopaikkojen vapauttaminen; todettiin, että kyllä, koska nyt moni perhe on pelännyt, että hoitopaikka vaihtuu, jos pidetään välillä taukoa ja pitänyt hoitopaikan varattuna lapselle silloinkin, kun lapsi olisi mahdollista hoitaa kotona.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 7 (8) - Tiedusteltiin, tuoko kokopäiväisen hoitopaikan vaihtaminen 10-päiväiseksi helpotusta päivähoidolle paikkojen järjestelyjen suhteen; Päivähoidossa toivotaan, että pidettäisiin mieluummin selkeä tauko hoidossa. Myös lapsen kannalta voi ajatella positiivisena asiana, että lapsi saisi olla kotona olevan vanhemman kanssa ja samalla kerhopaikka takaisi vertaissuhteet lapselle. - Asiakasraadissa tuli esiin, että on kuultu tapauksista, joissa joku on pantannut esikoista hoitopaikassa äitiysloman aikana, että pienempikin lapsi saisi helpommin paikan samasta toimintayksiköstä. Todettiin, että tavoitteena on, ettei juuri näin tarvitsisi ennakoida hoitopaikkojen suhteen. - Tiedusteltiin koskeeko palvelutakuu myös yksityisiä päiväkoteja; Todettiin, ettei ainakaan vielä, mutta jotkut yksityiset toimijat ovat jo luvanneet harkita tai suunnittelevat asiaa; monet kunnalliset palvelujen muutokset ja kehittämiskäytännöt on otettu soveltaen käyttöön yksityisissäkin palveluissa (vertaa muun muassa päivystykseen liittyvät järjestelyt). - Kysyttiin meneekö palvelutakuuasia nyt ensimmäisen kerran päätöksentekoon; Todettiin, että asia on jo ollut Päivähoito- ja varhaiskasvatusjaostossa esillä, nyt tarkoitus on, että asiasta myös päätetään perusturvalautakunnassa ja takuu voidaan ottaa tammikuun 2012 alusta käyttöön. - Pohdittiin, miten palvelutakuu onnistuu päivähoidon arjessa, jos kukaan hoitolapsi ei ole jäämässä pois ryhmästä, kun takuulapsi tulee takaisin; palkataanko lisää henkilökuntaa? Todettiin, että erilaisia järjestelyjä on tehty muissa kunnissa; Muun muassa Kuopiossa on lisätty tarvittaessa henkilöstöä, mutta monissa kaupungeissa lapset vaihtuvat ryhmissä niin paljon, ettei useinkaan ruuhkaa synny; lakisääteinen henkilöstö kuitenkin taataan. - Asiakasraati totesi, että palvelutakuu kuulostaa siltä, että kaikki voittaa; raatilaiset muistelivat, että eivätkö päivähoidon sulkuajat ja maksuhyvityksetkin alkaneet aikanaan toimia pikkuhiljaa kaikkien osapuolten kannalta hyvin. - Asiakasraati totesi, että palvelutakuu on lapsen näkökulmasta hyvä asia, varsinkin pienelle lapselle. - Tiedusteltiin, onko yksityisen perhepäivähoidon ja omien lasten hoidon palveluraha lisännyt hoitopaikkoja ja vähentänyt hoitopaikkojen kysyntää kunnallisella puolella; Todettiin, että palvelurahakäytäntö on auttanut hoitopaikkojen järjestelyissä. Asiakasraadin jäsen Siina Suikki on lähettänyt Ruotsista viestiä, jossa hän tiedustelee, halutaanko hänen selvittävän tarkemmin Ruotsin päivähoitojärjestelmää. Sovittiin, että palataan asiaan kokouksen lopuksi. Mutta asia unohtui käsitellä; Tarja Ahlqvist on yhteydessä Suikkiin.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 8 (8) 5. Muut asiat Sovittiin asiakasraadin kevään 2012 aikataulut ja keskusteltiin ohjelmasta; asiakasraadin tulevat ajankohdat ovat: