Nuorisotyön verkostotapaaminen 20.9.2013 Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke 1
Uusi paikallisuus -hanke 2011-2015 Luo mahdollisuuksia ja innostaa asukkaita vaikuttamaan omaan lähiympäristöön Järjestöjen välinen yhteistyö Kunnan ja paikallisyhteisön välinen yhteistyö Mallintaminen: menetelmiä ja tukea setlementeille 2
Kansalaisraati Kehitetty Yhdysvalloissa 1970-luvulla Deliberatiivinen demokratia Osallistumisen- ja vaikuttamisen tapa Edustavuus Kokemusasiantuntijuus ja yhdenvertaisuus keskustelu, harkinta, tieto, Yhteinen hyväksytty näkemys julkilausuma Yhteiskunnallinen tilaus aktiivisemman kansalaisyhteiskunnan rakentuminen Julkisen päätöksenteon hyväksyttävyys, avoimuus, asukkaiden ääni 3
Kansalaisraatiprosessi osallisuuden rakentajana paikallisyhteisössä Osallistumi nen Vuorovaiku tus Vaikuttami nen Osallisuus Tieto Yhteinen kannanotto /parannuse hdotus Kuulluksi tuleminen 4
Kansalaisraadin erityispiirteet Edustavuus: osallistujat edustavat yhteisöä Aika: Yhteisöä edustava joukko pohtii puhututtavaa teemaa 3-5 päivää Pienryhmätyöskentely Tuki: Fasilitointi ja kirjaus Tieto: Osallistujat saavat asiantuntijatietoa aiheesta Kannanotto: Julkilausuma Työvälineitä järjestäjälle: Välineitä innostaa ja motivoida Tietoa yhteisön tarpeista 5
Kansalaisraatiprosessin osapuolet Kansalaisraati Raatilaiset (12-24 henkilöä). Yhteisö pienoiskoossa iän, koulutuksen, sukupuolen yms. pohjalta Fasilitaattorit Ohjaavat pienryhmäkeskusteluita Tuki ja avoin ilmapiiri Koulutetaan Ohjausryhmä Perustetaan jokaiselle yksittäiselle kansalaisraadille. Valvoo raadin puolueettomuutta ja ohjeistaa projektipäällikköä Asiantuntijat Antavat tietoa osallistujille Keskustelun ja julkilausumien laadukkuus Raadin aiheen kannalta monipuolisesti eri tahoja, eri näkökulmia Yhteistyökumppanit Julkilausuman toteuttaminen, markkinointi, rahoittaminen Julkilausuman toteuttajat 6
Uusi paikallisuus ja kansalaisraadit Palosaaren kansalaisraati Hervannan kansalaisraati Kemijärven 1. kansalaisraati Kemijärven 2. kansalaisraati Nuorten raati Kemijärvi Teema Tulevaisuuden Palosaari millaisessa kaupunginosassa haluan asua? Hyvä tulevaisuus Hervannassa niin nuorille kuin vanhoillekin Kuinka Kemijärven kunta voi edistää kehitysvammaisten aikuisten mahdollisuutta täysivaltaiseen kuntalaisuuteen? Miten tuulivoimaan pitäisi Kemijärvellä suhtautua? Miten Kemijärvi voisi paremmin vastata nuorten tarpeisiin? Ajankohta 7. 8.5. ja 14. 15.5.2012 Ilmoittautune ita 8. 9.11. ja 14. 15.11.2012 14. 15. 5. 2012 16. 18.10.2012 4.-16.4.2013 19 17 17 16 23 Osallistuneita 16 14 17 12 22 Julkilausuma 8 esitystä Palosaaren kehittämiseksi 11 esitystä Hervannan kehittämiseksi 4 esitystä tuulivoiman rakentamisesta 6 laajaa esitystä kehitysvammaisten aseman parantamiseksi 5 teemaa, jossa konkreettisia parannusesityksiä 7
Miten käytännössä? Alkuvalmistelut 1. Raadin teeman löytäminen 2. Yhteistyökumppaneiden kokoaminen 3. Ohjausryhmän kanssa konsultointi 4. Markkinointi ja aiheen valinta 5. Asiantuntijat 6. Fasilitaattorit ja koulutus 7. Päättäjien kiinnostuksen herättäminen 8. Kansalaisraadin osallistujien valinta Kansalaisraatipäivät Julkilausuma Seuranta (ja toteuttaminen) 8
Raatipäivät (3 päivää) Päivä 1 Raadin esittely, yleiset työtavat, tutustuminen Pienryhmäkeskustelua, kysymysten teko asiantuntijoille, fasilitointi, kysymysten toimittaminen asiantuntijoille Päivä 2 Asiantuntijoiden kuuleminen kysymysten pohjalta ja keskustelu. Raatilaisten ryhmäkeskustelut aiheesta, julkilausuman valmistelu Päivä 3 Pienryhmä- ja yhteiskeskustelua Julkilausumien laadinta ja kaikkien hyväksyminen Pohditaan, kuinka itse voitaisiin edistää julkilausumia Palautteen keruu 9
Mitä raatipäivien jälkeen? Julkilausumien luovutus ja seuranta Raportointi ja palautteen purku Miten julkilausumia toteutetaan? Mitä voidaan tehdä yhdessä raatilaisten kanssa? Yhteistyökumppanit? Toiminnan suunnittelu (ideaolohuone) 10
Pohdittavaksi? Ryhmä 1 Miten kansalaisraatia voisi hyödyntää nuorisotyössä? Mistä aihe kansalaisraadille? Ryhmä 2 Mitä tahoja kutsutaan mukaan kansalaisraadin toteuttamiseen? Miten osallistetaan mukaan nekin nuoret, jotka eivät osallistu kansalaisraatiin? Ryhmä 3 Miten varmistetaan kansalaisraadin edustavuus? Miten saada mukaan nekin nuoret, jotka eivät yleensä osallistu? 11
Esimerkki Kemijärveltä Osallistujat: Nuorten kansalaisraadissa osallistujia peruskoulusta, ammattikoulusta ja lukiosta. Mainostus: some, koulukäynnit, opettajat, julisteet Ilmoittautuminen kouluissa ja netissä Asiantuntijoina: poliisi, yrittäjä, kuraattori, liikuntasihteeri, koulujen edustaja, liikenteen edustaja, kirkko, mielenterveyspalvelut Fasilitaattorit: kaksi nuorisoalalta. Yksi 3h koulutus Työskentely: 4 ryhmää, kokoonpano vaihteli Julkilausumia työstettiin pienryhmissä, lopuksi koottiin yhteen Julkilausuma luovutettiin kaupungin valtuutetuille ja osaston johtajille, koulujen rehtoreille Julkilausuman edistymistä seurataan aktiivisesti kaupungin nuorisotoimen kanssa Nuoria kutsutaan mukaan julkilausuman jatkotyöstämiseen ja edistämiseen (World Cafe- tapahtuma) 12
Nuorten palautetta raadeista Parasta raadissa: vaikuttaminen, oman mielipiteen sanominen, tieto, vuorovaikutus asiantuntijoiden kanssa, kokemus kuulluksi tulemisesta Tärkeää: asiantuntijat, hyvä ryhmähenki, hyvä ruoka, pienryhmäkeskustelut, puolueettomat fasilitaattorit Ikävintä: kaikki asiaan liittyvät tahot eivät tulleet paikalle, tunne siitä, ettei välitetä, asiantuntijoiden vaikeaselkoisuus Yleistä: Herättää kiinnostusta vaikuttamiseen. Nuoret kiinnostuneita suunnittelemaan toimintaa julkilausumien edistämiseksi. 13
Järjestäjien kokemuksia raadeista Haasteita: - Ihmisten ja asiantuntijoiden rekrytointi - Toimintamallin avaaminen - Markkinointi - Monikielisyysasiat - Fasilitaattorien koulutus - Työmäärän suuruus Tärkeitä tavoitteita: - Yhdenvertainen kuuleminen, tasavertaiset osallistumisen mahdollisuudet - Ymmärrettävän tiedon saaminen - Itselle tärkeiden asioiden edistäminen Julkilausuma käytäntöön: - Innosta ihmisiä viemään asioita itse eteenpäin ja tue heitä siinä - Löydä kaupungin organisaatiosta oikeat tahot, joille asiat voi esittää konkreettisesti - Julkisuus Käytännön vinkkejä: - Rento ja mukava ilmapiiri on tosi tärkeä - Keskity prosessin kannalta olennaisiin asioihin, yksityiskohdat eivät ole niin tärkeitä 14
Lisätietoja Suomen Setlementtiliitto / Uusi paikallisuus hanke www.uusipaikallisuus.fi tai www.setlementti.fi Kansalaistoiminnan tiedotus- ja projektisihteeri (Helsinki) Pihla Ruuskanen Puh. 040 552 7716 pihla.ruuskanen@setlementti.fi Projektikoordinaattori Liisa Ojala (Kemi, Kemijärvi, Rovaniemi) Puh. 050 438 5510 liisa.ojala@setlementti.fi 15
KIITOS! 16