UUSI PAIKALLISUUS -HANKKEEN PROJEKTISUUNNITELMA VUOSI 2015

Transkriptio

1 UUSI PAIKALLISUUS -HANKKEEN PROJEKTISUUNNITELMA VUOSI 2015 Kansainvälisesti setlementtityössä on yhä määrätietoisemmin alettu puhua setlementtityöstä liikkeenä, movement. Setlementtityö onkin lähtökohdaltaan sosiaalisen reformin liike, paikallisten yhteisöjen rakentaja ja eriarvoistumisen väsymätön vastustaja. Sen toimintaideologiaan kuuluu yhdenvertaisen, heikoimmassa asemassa olevan ihmisen asian ajaminen ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen perustuvan yhteiskunnan hyväksi toimiminen. Tällä hetkellä monen mielessä on huoli yhteiskuntarauhan ja vakauden horjumisesta Euroopassa. Se haastaa setlementtiliikettä Suomessakin nostamaan profiiliaan ja tunnistamaan, että yhdenvertaisuuden tavoitteleminen ja lähiyhteisöjen vahvistaminen on mitä suurimmassa määrin rauhantyötä. Setlementtiliitto haluaa ylläpitää paikallisuutta vahvistavaa prosessia, jossa ihmiset itse tarttuvat vaikuttamaan omaan lähiympäristöönsä ja sitä kautta rakentamaan koko yhteiskuntaa. Ollaan liikkeessä, liikutaan samaan suuntaan, huolehditaan toisillemme turvallinen tulevaisuus. Lisätietoja: Suomen Setlementtiliitto Kansalaistoiminnan toimialajohtaja Helka Körkkö

2 Setlementtityön sanastoa: Suomen Setlementtiliitto on suomalaisen setlementtiliikkeen keskusjärjestö. Setlementtikonsernin muodostavat Setlementtiliitto sekä sen omistamat yhteiskunnalliset yritykset Setlementtiasunnot Oy sen tytäryhtiö Senioriasumisoikeus Oy. Setlementtiliikkeen Suomessa muodostavat vuonna 1918 perustettu Suomen Setlementtiliitto ja paikalliset jäsenyhdistykset. Setlementtitalo Setlementtikonserni muuttaa vuoden 2016 alusta Kalliolan Setlementin yhteyteen. Nykyiset Kalliolan tilat saneerataan yhteisiksi toimitiloiksi ja se avataan kansalaistoiminnan keskukseksi. UUSI PAIKALLISUUS -HANKE TAVOITTEET VUONNA 2015 Uusi paikallisuus -hankkeen tavoitteena on kehittää ja toteuttaa menetelmiä, jotka innostavat kansalaisia osallistumaan, vahvistavat vaikuttamistaitoja, kehittävät kansalaisjärjestöjen välistä yhteistyötä ja vahvistavat paikallisyhteisön ja kunnan välistä vuorovaikutusta. Uusi paikallisuus -hanke toimii kolmella pilottipaikkakunnalla (Tampereen Hervanta, Vaasan Palosaari ja Kemijärvi), jossa käytännön työtä tehdään vuosina Vuosina hanke on toiminut lisäksi Rovaniemellä ja Kemissä, joissa keskityttiin testaamaan Uusi paikallisuus -hankkeen kehittämiä toimintamalleja lasten ja nuorten kanssa sekä kehitettiin uusia osallistumis- ja vaikuttamistapoja nuorille erityisesti alueen setlementtien kanssa. Vuosi 2015 on hankkeen viimeinen toimintavuosi. Hankkeelle asetettuja tavoitteita edistetään ja niihin vastataan viimeisenä vuonna seuraavasti: 1. Toimiviksi testatut toimintatavat ja mallit on mallinnettu kirjalliseen muotoon 2. Toimiviksi testatut toimintatavat ja mallit ovat juurtuneet osaksi pilottipaikkakuntia ja toimivat ilman hankkeen tukea. Tavoitetta tarkastellaan asukastoiminnan sekä järjestö- ja kuntayhteistyön kautta 3. Uusi paikallisuus -hankkeen toimintatapoja ja malleja hyödynnetään Setlementtiliikkeen toiminnan kehittämisessä 4. Pilottipaikkakunnilla asukkaiden mahdollisuudet vaikuttaa ja osallistua ovat lisääntyneet Koska viestintä ja loppuraportoini ovat oleellinen osa hankkeen tulosten levittämisestä ja toimintamallien juurruttamista, käsitellään näitä omana lukunaan sivuilla / 11

3 UUSI PAIKALLISUUS -HANKE TOIMINTA VUONNA 2015 Arviointi- ja seurantatyön näkökulmasta Toimintamallien juurruttamista tuetaan mallintamalla hankkeen menetelmiä ja toimintatapoja kirjalliseen muotoon. Mallinnoksia/tuotoksia hyödynnetään Setlementtiliikkeen kansalaistoiminnan kehittämisessä. Toiminnan mallintamisessa hyödynnetään Innokylä-sivuston nettialustaa. Tuotokset 1. Toimiviksi testatut mallit mallinnetaan kirjalliseen muotoon 2. Toimivimmat käytännöt kaikista osahankkeista kootaan yhteen, tämä tukee toimintamallien käyttöä myös hankkeen päätyttyä 3. Osasta toimintamuotoja tuotetaan koulutuspaketteja 4. Ohjeistus kansalaisjärjestöjen yhteistyötä edistävistä toimintatavoista 5. Miten innostaa ihmisiä mukaan -käytännönläheinen ohjeistus 6. Loppuraportti Uusi paikallisuus -hankkeen kotisivuille kootaan kaikki hankkeen tuottama materiaali. Mallinnukset ja materiaali osahankkeittain - Hervanta, Tampere: koulutuspaketti, osallisuustyöpaja ja ideaolohuoneet - Palosaari, Vaasa: Järjestöfoorumi, kehittämiskävely, opas karnevaalien järjestämiseen - Kemijärvi: Matalan kynnyksen vapaaehtoistyö, World Cafe - Osahankkeet yhteistyössä: Kootaan yhteen Uusi paikallisuus -hankkeen menetelmiä (hyödynnetään tuotettua materiaalia), Järjestöyhteistyön menetelmät -ohjeistus, Miten innostetaan ihmisiä mukaan - käytännönläheinen ohjeistus. Vuonna 2014 julkaistaan opas kansalaisraadin järjestämisestä (yhteistyössä Vaasan yliopiston kanssa) sekä Lasten ja nuorten Uuden paikallisuuden työmuotojen mallinnukset. Yliopistoyhteistyö Vuonna 2015 hankkeen ja yliopistojen yhteistyönä syntyy tieteellistä tutkimusmateriaalia kansalaistoiminnan muutoksesta ja uusista demokratian muodoista. Tampereen yliopisto: Irene Roivaisen julkaisema menetelmäartikkeli sosiaalityön menetelmäkirjassa - Roivainen, Irene (tulossa) Kohti keskustelevaa demokratiaa: Kansalaisraadit sosiaalityön menetelmänä? Teoksessa Sanna Väyrynen, Kaisa Kostamo-Pääkkö ja Pekka Ojaniemi (toim.) Yhteisölliset menetelmät sosiaalityössä. saa jatkoa 2015 kun Roivainen työstää syksyn aikana Mikko Värtön keräämää kansalaisraatiin liittyvää aineistoa ajatuksena julkaista siitä artikkeli kotimaisella ja/tai kv-foorumilla / 11

4 Vaasan yliopisto: Hannu Katajamäen ja Ilkka Luodon paikallisuutta ja paikkaperustaisuutta käsittelevä kirja Kaiken maailman paikat (työnimi) julkaistaan alkuvuodesta *Lisäksi osa loppuraportointia toteutetaan yliopistoyhteistyönä. Toiminnan tavoitteet sekä toteutus- ja arviointi osahankkeittain Keskeisin tavoite kaikille osahankkeille on, että toimiviksi testatut toimintatavat ja mallit ovat juurtuneet osaksi pilottipaikkakuntia ja toimivat ilman hankkeen tukea. Jokaisessa osahankkeessa tehdään paikalliset juurruttamissuunnitelmat alkuvuodesta Suunnitelmia tehdään tarpeen mukaan yhteistyössä asukkaiden, järjestöjen ja kunnan kanssa. Hervanta: tavoitteena on, että Hervannassa asukkaiden omaehtoinen toiminta jatkuu hervantalaisten itsensä toimesta. Toiminnan juurtumista tuetaan: - tarjoamalla hervantalaisille tietoja, taitoja ja mahdollisuuksia verkostoitua ja vaikuttaa. - Levittämällä paikallisesti tietoa ja kouluttamalla hankkeessa tehdystä työstä ja hyviksi havaituista toimintatavoista. Kaupunginosa-aktiivin työkalupakki - Kehitetään Kaupunginosa-aktiivin työkalupakki -koulutusmalli. Toteutuksessa otetaan huomioon projektin aikana Hervannassa esille tulleita tarpeita lähiympäristön kehittämiseksi ja yhteistoiminnan vahvistamiseksi. - Järjestetään koulutuskokonaisuus. Tavoitteena on, että vuoden 2015 aikana koulutuksen eri osioihin osallistuu yhteensä10 alueen asukasaktiivia ja 3 aktiivia muista kaupungin osista. - Koulutukseen sisällytetään yhteistyötä kaupungin kanssa: miten yhteistyö kaupungin ja asukasaktiivien välillä voisi tuottaa konkreettisia tuloksia. - Toteutuksen jälkeen koulutuskokonaisuus mallinnetaan. Nykyiset asukkaiden omaehtoiset toimintaryhmät Asukasryhmien vuoden toiminta suunnitellaan jo alkuvuodesta, etsitään uusia toimintayhteyksiä ja tila toiminnalle hankkeen päättymisen jälkeen. - Alustavasti neuvotteluja on käyty Hervannan kirjaston kanssa, joka on lupautunut yhteistyökumppaniksi Viva Cinola-ryhmälle tarjoamalla tiloja toiminnalle. Viva Cinolan elokuvakerhon osalta selvitetään myös mahdollisuuksia toimia yhteistyössä Tampereen Hervantalaiset ry:n tai Pirkanmaan elokuvakeskuksen kanssa. - Uusille aktiiveilla järjestetään mahdollisuuksia tulla mukaan matalalla kynnyksellä. Asukasaktiiveja rohkaistaan järjestämään projektin päättämiseen ja toiminnan itsenäistymiseen liittyviä tapahtumia ja juhlia. 4 / 11

5 Järjestöjen välinen yhteistyö - Kaupunginosa-aktiivin työkalupakki -koulutusmallia kehitetään yhteistyössä Hervannan Setlementtiasuntojen, Pakolaisavun Kotilo-projektin ja Järjestöhautomon kanssa. - Vuoden 2015 koulutukseen osallistuu asukkaiden lisäksi järjestöjen työntekijöitä ja vapaaehtoisia. - Toimintamallien leviämiseksi esimerkiksi osia Kaupunginosa-aktiivin työkalupakki -koulutuksesta voidaan pitää myös koulutuksena muille järjestöille Tampereella tai Suomen eri Setlementeissä. Koulutuskokonaisuutta tai sen osia juurrutetaan setlementtijäsenyhdistysten ja erityisesti kansalaisopistojen toimintaan. Hankkeen päätöstapahtuma - Sekä hervantalaisia aktiiveja, järjestöjä että kaupungin päättäjiä kutsutaan marraskuussa 2015 järjestettävään osaprojektin päätöstapahtumaan Hervantaan. Päätöstapahtuman teemat valitaan niistä aiheista, jotka ovat osoittautuneet hervantalaisille tärkeäksi paikallistoiminnan kehittämisessä. Hervannan asukasaktiiveista pyydetään ihmisiä tapahtumaa järjestämään ja asiantuntijoiksi. - Asukkaiden yhteistyö järjestöjen ja kaupungin toimijoiden kanssa tiivistyy - ja kantaa projektin jälkeenkin. Palosaari, Vaasa: Kehittämiskävely Palosaarella on järjestetty useita kehittämiskävelyitä ja sen sovelluksia. Tavoitteena on, että Kehittämiskävely juurtuu luontevaksi tavaksi lisätä asukkaiden vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia. Kehittämiskävelymenetelmästä ja sen käytön mahdollisuuksista koulutetaan paikallisesti ja valtakunnallisesti. - Palosaarella tavoitteena on että paikalliseen koulutukseen osallistuu 5 kunnan eri yksiköiden/tai julkisen palveluiden edustajaa, ja 5 järjestöfoorumin jäsentä. - Kartoitetaan Vaasan Setlementtiyhdistyksen yksiköiden ja Vaasan kaupungin mahdollisuuksia ottaa suosittu Kehittämiskävely-menetelmä käyttöön asukkaiden vaikuttamismenetelmänä. - Koulutusta tarjotaan muille osahankepaikkakunnille ja Setlementiliiton jäsenyhdistyksille. - Muita koulutuksia menetelmästä järjestetään vähintään kaksi (esim. seminaarit, työpajat). Kansalaisraati Kaupungin ja Vaasan yliopiston kanssa käynnistetään keskustelut kansalaisraatitoiminnan vakiinnuttamisesta. Kansalaisraati-menetelmä sopii asukkaiden kuulemisen välineeksi. Palosaaren Karnevaalit Palosaaren Karnevaali -tapahtuma juurtuu vuosittaiseksi asukkaiden ja järjestöjen yhteistyötapahtumaksi. Ensimmäistä kertaa keväällä 2014 järjestetty tapahtuma sai paljon mediahuomioita sekä positiivista palauteta alueen asukkailta ja järjestöiltä. 5 / 11

6 - Järjestöyhteistyönä järjestetään asukkaiden aktiivisuutta tukeva Palosaaren Karnevaalit tapahtuma keväällä Karnevaalien järjestämiseen kutsutaan aktiivisesti mukaan alueen asukkaita ja yrityksiä. - Karnevaalien juurruttamista vuosittaiseksi tapahtumaksi tuetaan tuottamalla opas karnevaalien järjestämiseen. Järjestöfoorumi Toiminta vakiinnutetaan järjestöjen yhteistyöelimeksi Palosaarella. - Kevään 2015 aikana tästä käydään keskusteluja ja sovitaan vetämisestä vastaava taho vuodelle Syksyn 2015 aikana foorumille tehdään Uusi paikallisuus -hankkeen tuella järjestöyhteistyön toimintasuunnitelma vuodelle Lisäksi kartoitetaan tarvetta foorumin toiminnan rahoitukseen ja mahdollisia rahoittajia. Alustavasti on sovittu, että Vaasan Setlementtiyhdistys tukee foorumin toimintaa tarjoamalla sille tiloja tarpeen mukaan. Osallistuva budjetointi Vuonna 2014 osahanke teki yhteistyökumppanien tuella aloitteen Vaasan kaupungille osallistuvan budjetoinnin pilotoinnista. Hanke on tarjoutunut tukemaan mallin pilotoimista Vaasan Palosaarella. - Tavoiteena on vuonna 2015 pilotoida mallia Palosaarella. - Mikäli aloite ei etene nykyisen ehdotuksen mukaan, neuvotellaan kaupungin kanssa muista mahdollisista tavoista pilotoinnille. - Mallin hyötyjä ja tuloksia tuodaan aktiivisesti esiin kaupungille ja kolmannen sektorin toimijoille. Levittämisessä hyödynnetään yhteistyöverkostoja ja Vaasan Yliopistoa. Tavoitteena on, että kaupunki sitoutuu mallin käyttämiseen. Osallisuusstrategia Osahanke käynnistää keskustelut kaupungin kanssa, jotta kaupunki laatisi osallisuusstrategian. - Hanke tarjoaa tietoa ja kokemuksiaan kaupungille strategian laatimisen tueksi. Hankkeen päätöstapahtuma - Palosaaren osahankkeen päätöstapahtuma toteutetaan yhteistyössä Vaasan yliopiston ja Järjestöfoorumin kanssa syksyllä Tapahtumassa tarkastellaan Palosaarta ja paikallisuutta monipuolisesti ja hyödynnetään tarinallisuutta, kulttuuria ja luovuutta. Vaihtoehtoisesti päätöstapahtuma voi olla osana Palosaaren karnevaaleja ja luonteeltaan rennompi tilaisuus/tapahtuma tai niiden sarja. 6 / 11

7 Kemijärvi: Matalan kynnyksen vapaaehtoistyö Kemijärvellä vaikeutena on vapaaehtoisten vähäinen määrä ja ikäihmisten suuri osuus. Vapaaehtoistoimintaan kaivataan lisää nuoria ja lyhytkestoisen sitoutumisen mahdollisuuksia. - Vuonna 2015 testataan eri tapoja saada asukkaat kiinnostumaan vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista. Tapoja etsitään setlementeistä, joissa on vapaaehtoistoimintaa. - Paikallisista järjestöistä etsitään tahoja edistämään ja sitoutumaan matalan kynnyksen vapaaehtoistyön toimintamallin käyttöön. - Yhdistysten yhteistyön ja matalan kynnyksen vapaaehtoistoiminnan edistämiseen saadaan sitoutettua paikallinen taho. - Yhteistyötä Välittävä-hankkeen kanssa jatketaan. Järjestöjen välinen yhteistyö Kartoitetaan yhteistyössä paikallissetlementin ja kaupungin kanssa tarvetta hakea rahoitusta järjestöyhteistyön jatkamiseen ja edelleen kehittämiseen. Rahoitushakemus tehdään tarvittaessa järjestöyhteistyönä Uusi paikallisuus -hankkeen tuella. Kemijärvellä yhteistyössä paikallisten yhdistysten kanssa on järjestetty vuosittaisia tapahtumia, jotka ovat tiivistäneet järjestöyhteistyötä sekä järjestöjen ja kaupungin välistä yhteistyötä. Asukkaiden parissa maksuttomat tapahtumat ovat olleet hyvin suosittuja ja tapa kokeilla vapaaehtoistyötä. - Kartoitetaan tapoja juurruttaa osa tapahtumista säännöllisiksi järjestöyhteistyön tavoiksi. Tavoitteena on, että vähintään yksi tapahtumamuoto jää toimintaan hankkeen päätyttyä. - Kerätään jo tuotetuista materiaaleista kooste, joka helpottaa tapahtumien järjestämistä. Kansalaisraati ja World Cafe Kemijärvellä on järjestetty neljä kansalaisraatia ja kaksi World Cafe -tapahtumaa osittain yhteistyössä Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus -hankkeen kanssa. Hankkeen toiminta on tehnyt menetelmistä tuttuja ja nostanut lähidemokratian arvostusta. Asukkailta ja kunnan viranomaisilta ja luottamushenkilöiltä saatu palaute on ollut positiivista. Tavoitteena on, että kaupunki käyttää Kansalaisraati/World Cafe-menetelmiä lakisääteisinä kuntalaisten kuulemistilaisuuksina. - Selvitetään, miten kaupunki voisi jatkossa hyödyntää Kansalaisraati/World Cafe-menetelmiä lakisääteisinä kuntalaisten kuulemistilaisuuksina ja millaista tukea kaupunki tarvitsee menetelmien käyttöönotossa. - Tuetaan ja kannustetaan kaupunkia kansalaisraadin ja World cafen käytössä. Tarvittaessa hanke järjestää esim. koulutusta kunnan eri osastoille ja järjestöille. 7 / 11

8 Osahankkeen päätöstapahtuma - Tilaisuuteen kutsutaan kaikki yhteistyökumppanit, jotka ovat olleet mukana hankkeen toteuttamissa tapahtumissa. Tarkka suunnitelma tehdään keväällä Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus Keväästä 2013 vuoden 2014 loppuun Rovaniemellä, Kemissä ja Kemijärvellä on testattu Uusi paikallisuus hankkeen menetelmiä lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämisessä. Yhteistyötä on tehty tiiviisti alueen setlementtien kanssa ja Kemijärvellä Kemijärven osahankkeen kanssa. Kemijärven osahanke huolehtii, että Lasten ja nuorten Uusi paikallisuuden juurruttamistyö paikkakunnilla on onnistunut. - Syksyllä 2014 on tehty yhteistyökumppaneiden ja osahankkeiden yhteistyönä juurruttamissuunnitelma alueille. - Kemijärven osahanke levittää tuloksia ja tietoa Lasten ja nuorten Uusi paikallisuuden yhteistyökumppaneille hankkeen toimintamalleista (Muun muassa Luotolan Nuoret ry, Rovalan setlementin Rovala-opisto, Rovaniemen Yhdessä mukana -hanke). - Kemijärven osahanke tukee tarvittaessa yhteistyökumppaneita hankkeen toimintamallien käytössä. - Kemijärven osahanke kerää yhteistyössä hankkeen projektisihteerin kanssa tietoa toimintamallien juurtumisesta ja tuloksista. Alustavat tulokset on kerätty jo syksyllä Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus on tehnyt tiivistä yhteistyötä Kemijärven kaupungin nuorisotoimen kanssa. - Järjestettyjen kansalaisraatien julkilausumien edistymistä kunnallisessa päätöksenteossa seurataan ja tarvittaessa edistetään pitämällä yhteyttä kaupungin viranomaisiin ja luottamushenkilöihin. - Paikallinen nuorisotoimi järjestää omin resurssein nuorten World Cafeen/kansalaisraadin keväällä / 11

9 Uuden paikallisuuden teemat Setlementtikonsernissa (Setlementtiliito ja sen omistamat osakeyhtiöt) Uusi paikallisuus -hankkeen tuloksia ja tuotoksia hyödynnetään Setlementtikonsernin kehittämisessä tavoitellusti vuonna 2015: - Kevät 2015: Hankkeen pilottipaikkakunnille sekä Setlementtiliittoon tehdään Uuden paikallisuuden juurruttamissuunnitelma. - Vuonna 2015 saatetaan loppuun Setlementtiliiton strategiatyö vuosille , jolloin Setlementtiliitto täyttää 100 vuotta. Uusi paikallisuus -hanke tukee strategiatyötä tuomalla asiantuntijuutta ja käytännön toimintatapoja osallisuuden, paikallisuuden ja yhteisöllisyyden teemoista. - Hankkeen kokemuksia ja toimintamalleja hyödynnetään Helsingin Kallioon peruskorjattavan setlementtitalon konseptin rakentamisessa. Kalliolan setlementtitalon konseptia kehitetään Uusi paikallisuus -hankkeen menetelmiä hyödyntämällä ja järjestöjen ja vapaan kansalaistoiminnan yhteistyönä. - Setlementtikonsernille järjestetään koulutuksia hankkeen toimintamallien soveltamisesta muilla toimialoilla. Mahdollisia menetelmiä ovat esim. Kansalaisraati, World Cafe ja Kehittämiskävely. - Vuoden 2015 aikana selvitetään Setlementtiliiton Kansalaistoiminnan toimialan tarve ja tehdään tarvittaessa suunnitelma toimialan jatkolle hankkeen päättyessä. - Uuden paikallisuuden teemoja (deliberatiivinen toimintakulttuuri) juurrutetaan osaksi Setlementtiliiton toimintakulttuuria. - Uusi paikallisuus -hankkeessa on kehitetty hankkeen hallinnointia ja viestintää tukevia toimintatapoja, joita voidaan hyödyntää Setlementtiliitossa sekä sen muissa hankkeissa. Uusi paikallisuus -hanke järjestää Setlementtiliitossa vähintään kaksi tilaisuutta, joiden tavoitteena on siirtää hankkeen kokemuksia ja hyviksi havaittuja toimintatapoja Setlementtiliiton hankkeiden/toimialojen käyttöön. Toteutuksesta vastaa hankejohtaja yhteistyössä projektisihteerin kanssa. Toimiala- ja hankeyhteistyö - Seniori- ja vanhustyön toimiala: Hervannan Kaupunginosa aktiivin työkalupakki - koulutuspakettille kartoitetaan sopivia muotoja hyödyntämiseen setlementtiliikkeessä ja osahankkeissa. Esimerkiksi vuonna 2015 seniori- ja vanhustyön toimialan tavoitteena on kehittää setlementtiliikkeelle suunnattu koulutuspaketti. Toimialan kanssa selvitetään miten Uusi paikallisuus -hankkeen koulutuspaketteja tai niiden osuuksia voidaan hyödyntää tai sisällyttää osaksi toimialalla kehitettävää koulutusta. - Asumisen toimiala: toimialalle on haettu uutta hanketta. Hanke, mahdollisesti toteutuessaan, hyödyntää Uusi paikallisuus -hankkeen hyviä käytäntöjä toiminnassaan. - Lapsi- ja nuorisotyön toimiala: Lasten ja nuorten Uuden paikallisuuden menetelmiä hyödynnetään Setlementtiliiton nuorisotyön rakenneuudistuksessa. - Uusi paikallisuus -hankkeessa tehdään yhteistyötä Setlementtiasuntojen Kotikortteli -hankkeen kanssa. Lisäksi Uusi paikallisuus hanke osallistuu hankkeen ohjausryhmään. - Setlementtiliiton Yhdessä mukana -hanke pilotoi omien tavoitteidensa mukaisesti Uusi paikallisuus hankkeen menetelmiä vuonna Uusi paikallisuus -hanke tukee hanketta menetelmien käyttöönotossa ja paikallisessa soveltamisessa. - Yhteistyö jäsensetlementtien kansalaistoiminnan hankkeiden kanssa (esim. Jyvälän Setlementin kansalaistalo; toteutuu mahd. 2015) toteutuu. 9 / 11

10 Koko hankkeen päätöstapahtuma - Helsingissä järjestetään valtakunnallinen päätösseminaari uuden paikallisuuden teemoista. Viestintä Viimeisenä vuonna hankkeessa levitetään aktiivisesti tietoa hankkeen toiminnasta ja sen tuloksista. Tiedottamisessa hyödynnetään monipuolisesti erilaisia kanavia, esimerkiksi: - Tapahtumat, seminaarit ja työpajat - Sanoma- ja paikallislehdet, Setlementti-lehti - Radio ja televisio - Hankkeen omat verkkosivut, blogit, sosiaalinen media - Yhteistyökumppanit ja verkostot valtakunnallisesti ja paikallisesti - Paikallisesti lisäksi: ilmoitustaulut, mainokset ja tapahtumakalenterit Loppuraportti Loppuraporttiin kirjataan millaista toimintaa projektissa on syntynyt, millaisia tuloksia ja vaikutuksia saatiin aikaan, millaisessa toimintaympäristössä on toimittu ja miten se on vaikuttanut, miten juurrutettiin, kerättiin tietoa ja miten tätä kaikkea hyödynnetään jatkossa. Toukokuun loppuun mennessä palautetaan rahoittajalle alustava raportti jota täydennetään loppuvuodesta tiedoilla viimeisen toimintavuoden juurruttamisen sujumisesta. Osana loppuraportointia toteutetaan osahankkeiden paikkakunnilla yliopistoyhteistyönä tutkimus, jossa hankkeen tuloksia ja vaikutuksia tarkastellaan kolmesta näkökulmasta: 1.) Mitä uuden paikallisuuden kehittyminen tarkoittaa kansalaisten kannalta? Onko osallisuuden kokemuksessa tai osallistumisen konkretiassa tapahtunut muutoksia? Onko kansalaisjärjestöjen välille syntynyt luontevia alueperustaisia yhteistyömalleja? 2.) Onko lähidemokratia lisääntynyt? Onko kansalaisten mahdollisuus käyttää lähipalveluita lisääntynyt? Onko vapaaehtoistoiminnan määrä lisääntynyt ja onko sen raja ammattityöhön nähden selkeästi piirtynyt? Ovatko kokeilualueiden setlementtitalot kehittyneet kansalaistoiminnan keskuksiksi, jotka tarjoavat tiloja ja toimintaedellytyksiä myös muille yhdistyksille ja vapaamuotoisille kansalaisryhmille? 3.) Näkyykö kansallisella tasolla muutoksia suhtautumisessa kansalaisvaikuttamiseen ja lähidemokratiaan? Loppuraportissa hyödynnetään Uusi paikallisuus -hankkeen ja yliopistoyhteistyön tuottamaa tutkimustietoa. Lisäksi Mikko Värtön ympäristö- ja aluetieteen pro gradun Hervannan kansalaisraati osallistuvan demokratian kanavana (Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto 2014) tutkimustulokset otetaan huomioon loppuraporttia kirjoittaessa. 10 / 11

11 Tapahtumat Uusi paikallisuus -hanke kartoittaa yhteistyössä Setlementtiliiton kanssa valtakunnallisia ja paikallisia tapahtumia ja seminaareja, joissa hankkeen tuloksia ja toimintamalleja on hyödyllistä levittää. Yhteistyöverkostojen jo kartoitettuja hyödyllisiä valtakunnallisia tapahtumia ovat: - Nuorisoyhteistyö Allianssin valtakunnallinen nuorisotyön tapahtuma keväällä 2015, osallistujia noin 700 / haettu osaksi ohjelmaa. - Deliberatiivisen demokratian instituutin tutkimus- ja kehittämispäivät syksyllä 2015, osallistujia noin 60. Setlementtiliiton valtakunnallisia tapahtumia - Setlementtipäivät keväällä 2015, osallistujia noin Nuorisotyön neuvottelupäivät syksyllä 2015, osallistujia noin Setlementtipäivät syksyllä 2015, osallistujia noin 100. Kotisivut Vuoden 2015 aikana hankkeen kotisivuja kehitetään ja päivitetään uuden paikallisuuden työkalupankiksi. Syksyllä 2015 Setlementtiliiton kanssa sovitaan miten sivut jäävät osaksi Setlementtiliiton kansalaistoiminnan palveluita. Yhteistyössä viestinnän palveluiden kanssa tehdään suunnitelma sivujen hyödyntämisestä, markkinoinnista ja päivittämisestä hankkeen päättymisen jälkeen. Toteuttamisesta vastaa hankkeen projektisihteeri. Viestintämateriaali Uusi paikallisuus -hankkeessa on panostettu hankkeen toiminnasta viestintään ja esimerkiksi yhteistyö paikallislehtien kanssa on onnistunut erinomaisesti. Hankkeen käyttämä materiaali kootaan Uusi paikallisuus - hankkeen kotisivuille. Syksyllä 2016 kootaan kevyt ja käytännönläheinen ohjeistus tapahtumien viestinnästä ja markkinoimisesta osana Miten innostaa ihmisiä mukaan -ohjeistusta. Toteuttamisesta vastaa hankkeen projektisihteeri. Facebook Osahankkeilla on omat Facebook-sivut, joiden kautta levitetään tietoa toiminnasta ja kutsutaan ihmisiä mukaan. Sivua ylläpitää osahankkeen projektipäällikkö. Hän kerää osahankkeen sivuille myös paikallisten toimijoiden tapahtumatietoja sekä tietoa kaupunkidemokratiasta, projektien yhteistyökumppaneiden toiminnasta ja asukkaiden aktiivisuudesta muissa kaupunginosissa. Jokaisessa osahankkeessa selvitetään vuoden 2015 aikana, kuka ja miten syntyneitä viestinnän kanavia ylläpidetään ja hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen. Tavoitteena on myös että toimintaryhmien itse perustamat ryhmät kuten Viva Cinola - elokuvia Hervannassa ja Hervannan Kaupunkiviljely jäävät elämään hankkeen päättyessä. Yhdenvertaiset viestintämuodot Tietoa pyritään jakamaan selkeällä suomenkielellä ja sitä käännetään tarvittaessa yleisimmin puhutuille kielille. Viestinnässä käytetään lisäksi kuvia ja visuaalisuutta tavoittamaan myös ne, joiden suomenkieli, lukutaito tai netinkäyttötaito on heikkoa. Hervannassa hanke tiedottaa Hervannan Sanomissa toiminnastaan kirjoittamalla kolumneja yhdessä hankkeen toimijoiden kanssa. 11 / 11