Uusi paikallisuus vuonna 2014

Transkriptio

1 Helka Körkkö & Pihla Ruuskanen Uusi paikallisuus vuonna 2014 Suomen Setlementtiliitto ry:n Uusi Paikallisuus -hankkeen toiminta- ja arviointikertomus 4/2015

2 TOIMINTA- JA ARVIOINTIKERTOMUS 2014 Suomen Setlementtiliitto, Uusi Paikallisuus -hanke, Helsinki Sisällys Alkusanat... 2 Valtakunnallinen vaikuttamistyö... 3 Setlementtiliikkeen vahvistuminen kansalaisyhteiskunnan rakentajana... 3 Juurruttamistyö setlementtiliikkeessä... 4 Verkostoyhteistyö... 4 Kansainvälinen yhteistyö... 5 Tutkimusyhteistyö

3 Alkusanat Uusi paikallisuus -hanke on Suomen Setlementtiliiton koordinoima kansalaistoiminnan kehittämishanke. Hanke muodostuu kolmesta osahankkeesta, jotka toimivat Kemijärvellä, Vaasan Palosaarella ja Tampereen Hervannassa (käynnistyivät 2011) sekä Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus -osahankkeesta (käynnistyi keväällä 2013). Lasten ja nuorten osahanke toimi Kemijärvellä, Kemissä ja Rovaniemellä vuoden 2014 loppuun. Osahankkeita koordinoidaan Helsingistä Setlementtiliitosta. Tämä toimintakertomusta koskee erityisesti Helsingin vuoden 2014 toimintaa, lisäksi liitteinä ovat kaikkien osahankkeiden omat toimintakertomukset (4 kpl.). Kansalaistoiminnassa keskiössä on ihminen sekä avoin, demokraattinen ja aidosti mukaan ottava yhteisö ja yhteiskunta, joka tunnistaa ja tukee paikallisyhteisöjen erityisyyttä. Uusi paikallisuus -hankkeen tärkein tehtävä on lisätä asukkaiden osallisuutta omassa paikallisyhteisössä sekä kehittää ja toteuttaa yhdessä asukkaiden, kuntien ja järjestöjen kanssa osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia ja uusia yhteistyömuotoja. Hankkeen valtakunnallisen tavoitteena on levittää käytäntöön vietyjä osallisuutta parantavia toimintamalleja, vahvistaa setlementtiliikettä vastuullisena paikallisyhteisöjen kansalaistoiminnan rakentajana ja yhdessä yliopistojen kanssa tuottaa tutkimustietoa hankkeesta. Kansainvälisellä tasolla tavoitteena on levittää uuden paikallisuuteen toimintamalleja osaksi kansainvälistä setlementtityötä. Vuonna 2014 Uusi paikallisuus -hankkeen pilottipaikkakunnilla on kokeiltu deliberatiivisen lähidemokratian menetelmiä yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa ja innostettu eri tavoin asukkaita mukaan osallistumaan ja vaikuttamaan. Asukkaat ovat kokeneet deliberatiivisen demokratian menetelmät, kuten kansalaisraadin, World cafen ja kehittämiskävelyt, miellyttäviksi tavoiksi vaikuttaa ja saada lisää tietoa kaupungin päätöksenteosta. Käytännön kokemukset osoittavat että deliberatiivinen prosessi auttaa asukkaita löytämään yhteisesti hyväksyttyjä näkemyksiä ja esityksiä, vaikka ryhmän jäsenten mielipiteet eroaisivat toisistaan. Vuonna 2014 yhteistyötä tiivistettiin järjestöjen, paikallisyhteisöjen ja viranomaisten välille ja onnistuttiin rakentamaan toimivia yhteistyöverkostoja. Yhteistyö mahdollistaa hankkeen toimintamuotojen juurtumisen osaksi paikallisyhteisöjen toimintaa. Esimerkiksi Tampereen Hervannassa asukasryhmät saavat hankkeen päätyttyä yhteistyökumppaneilta tilaa toiminnalle ja Palosaarella järjestöjen yhteistyöfoorumi jatkaa toimintaansa hankkeen päätyttyä. Kemijärvellä kunnan kanssa tehty tiivis yhteistyö on saanut kunnan aidosti kiinnostumaan asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksien lisäämisestä. Valtakunnallisella tasolla hankkeella on ollut merkittävä rooli setlementtiliikkeen ja -liiton kansalaistoiminnan kehittämisessä. Jäsensetlementtejä tuetaan hankkeen toimintamuotojen hyödyntämisessä. Tämä vahvistaa setlementtitalojen roolia asukkaiden toiminnan tukemisessa. Hankkeen käytännön työn ja yliopistojen asiantuntemuksen kautta on tuotettu tietoa ja materiaalia, joka on tuonut kansalaistoimintalähtöisyyttä näkyväksi. 2

4 Valtakunnallinen vaikuttamistyö Hankkeessa on haluttu nostaa esiin Paikallisesti tehtyjä havaintoja kansalaistoiminnan kehittämisestä ja viedä niitä eteenpäin valtakunnan tason keskusteluun ja tätä kautta vaikuttamaan paikallisuuden tärkeyden huomioimiseen. Hankkeen toimintamuodot ovat yhteiskunnallisesti ajankohtaisia ja herättäneet laajasti kiinnostusta. Hanke kuuluu Valtioneuvoston asettaman kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan alaiseen demokratiatyöryhmään, jonka tehtävänä on tuoda järjestöjen näkökulmaa demokratiapolitiikan kehittämiseen. Työryhmä seuraa ohjausryhmän omaisesti Kalliolan setlementtitalon muutosta kansalaistaloksi, tässä muutoksessa keskeisellä sijalla ovat hankkeessa testatut uudet toimintatavat. Oikeusministeriön pyynnöstä hanke oli mukana Demokratiapalkinto-työryhmässä, jossa esikarsittiin vuoden 2014 Demokratiapalkinnon saajat. Osana työtä hankkeen vt. toimialajohtaja osallistui Ylen aiheesta lähettämään televisiokeskusteluun. Vuosina Rikoksentorjuntaneuvoston asettaman Naapuriapu-työryhmän työskentelyssä sovellettiin hankkeen menetelmiä ja hankkeen toimintamalleja on kuvattu työryhmän suosituksissa hyvistä käytänteistä. (Naapuriapu Suomessa. Asukkaiden mahdollisuudet osallistua oman asuinalueensa turvallisuutta ja viihtyisyyttä lisäävään työhön. Naapuriapu-työryhmän suositukset rikoksentorjuntaneuvostolle Verkkojulkaisu. Toukokuu 2014.). Setlementtiliikkeen vahvistuminen kansalaisyhteiskunnan rakentajana Hankkeen aikana on syntynyt oivallus siitä, että kansalaistoiminta on paljon laajempi käsite kuin vapaaehtoistyö. Se on kansalaisten osallisuutta ja vastuullisuutta sekä toisaalta julkishallinnon ja yrityselämän mukaantuloa dialogiin kansalaisten kanssa. Ilman rakenteita ja strategista suunnittelua tämä ei onnistu. Hankkeen teemat sidotaan osaksi Setlementtiliiton tulevaa strategiaa ja niitä sovelletaan liikkeen yhteisessä strategiatyössä. Vuonna 2015 hankkeen setlementtiliikkeessä toteutetaan valtakunnallinen lapsi- ja nuorisotyön rakenneuudistus, jonka prosessissa hyödynnetään hankkeen menetelmiä. Samalla osallistujat tutustuvat hankkeen menetelmiin. Syksyllä 2016 Setlementtiliiton konserni muuttaa yhteisiin toimitiloihin jäsenyhdistyksensä Kalliolan setlementin kanssa. Yhdistyminen on kolmannella sektorilla poikkeuksellinen, sillä se yhdistää keskusjärjestön asiantuntijuuden, valtakunnallisen edunvalvonnan ja vaikuttamistyön sekä kansainvälisyyden jäsenjärjestön vahvaan paikalliseen ja moninaiseen toimintaan. Visiona on rakentaa yhteisestä talosta kansalaistoiminnan keskus. Tämä tarkoittaa, että talon toiminnalla mahdollistetaan ja tuetaan asukkaiden, järjestöjen ja muiden toimijoiden yhteistyötä ja vapaata kansalaistoimintaa. Konseptista ollaan hyvin kiinnostuneita kansainvälisissä setlementtiverkostoissa ja konseptointia seurataan sovitusti myös Oikeusministeriön alaisessa Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytykset -työryhmässä. 3

5 Juurruttamistyö setlementtiliikkeessä Setlementtiliikkeen kansalaistoiminnan parissa työskentelevät kaipaavat palautteen perusteella lisää mahdollisuuksia verkostoitumiselle ja keskinäiselle kokemustenvaihdolle. Palautteen pohjalta järjestettiin kaksi alueellista (Kuopio ja Tampere), paikallissetlementeille suunnattua keskustelutapaamista yhteistyössä setlementtien kanssa. Tapaamisissa pohdittiin setlementtien kansalaistoiminnan erityispiirteitä ja avattiin hankkeen toimintaa. Toiminnanmuotoja tehtiin tutuksi myös yksittäisillä vierailuilla muun muassa Oulun ja Kalliolan setlementeissä ja Auralan setlementin seminaarissa, jossa oli 25 paikallista osallistujaa. Hankkeen toimintamalleja on sovellettu tavoitteellisesti Pohjois-Kymen Setlementin Koko kylä kasvattaa -hankkeessa. Valtakunnalliset Setlementtipäivät ovat tärkeä osa hankkeen ja jäsensetlementtien vuoropuhelua. Keväällä 2014 setlementtipäivillä käynnistettiin osallistujien kanssa Setlementtiliiton strategiatyö World Cafe -menetelmällä. Näin voitiin tukea ja parantaa setlementtiliikkeen työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia strategiatyöhön. Samalla suuri joukko käytännön setlementtityöntekijöitä pääsi tutustumaan menetelmään. World Cafe on yksi hankkeen menetelmistä, jonka toimivuutta on testattu erilaisissa ympäristöissä ja osallistujat ovat kokeneet sen helpoksi tavaksi osallistua ja vaikuttaa. Strategiatyö jatkuu vuonna Hankkeen juurruttamistyötä liikkeeseen tehdään myös Setlementtiliiton toimialojen välisenä yhteistyönä. Vuonna 2013 hanke järjesti toimialayhteistyönä Osallisuuden työkaluja -seminaareja, joissa asiantuntija-alustuksen lisäksi tutustuttiin osallisuutta vahvistaviin käytännön menetelmiin. Keväällä 2014 hanke järjesti monikulttuurisen työn toimialan kanssa Kaikki mukaan työkaluja yhdenvertaiseen osallisuuteen -työpajapäivän. Osallistujia oli kuudesta eri setlementistä sekä Tampereen kaupungin ja järjestöjen edustajia. Syksyllä 2014 hanke järjesti yhteistyössä Setlementtiasuntojen kanssa keskustelupäivän Setlementtiasuntojen yhteisökoordinaattoreille. Yhteisökoordinaattorit työskentelevät Setlementtiasuntojen taloissa ja heidän tehtävänään on edistää asukkaiden yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Päivässä keskityttiin jakamaan kokemusasiantuntijuutta ja pohtimaan hankkeen toimintamallien hyödyntämistä taloissa. Palautteen perusteella hankkeen toimintamallit koettiin käytännöllisiksi ja helposti hyödynnettäviksi asukastyöhön Yhteensä vuonna 2014 yhteistyötä tehtiin Setlementtiasuntojen lisäksi 12 setlementin ja kolmen lapsi- ja nuorisotyön piiriyhdistyksen kanssa. Vuonna 2014 hanke järjesti 7 koulutusta, joissa oli yhteensä 117 käyntiä. Koulutuksista 3 käsitteli deliberatiivisia menetelmiä ja niihin osallistui 32 henkeä. Verkostoyhteistyö Uusi paikallisuus -hankkeen paikkakunnilla työtä tehdään tiiviistä yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa ja tavoitteellisesti on tuettu uusien verkostojen syntymistä. Yhteistyö on virkistänyt paikallisyhteisöjen toimintaa, koska pienten yhdistysten on ollut mahdollista hajauttaa työnmäärää. Esimerkiksi Vaasan Palosaarella hankkeen tuella perustettu Järjestöjen yhteistyöfoorumi on ollut yhdistyksiltä kerätyn palautteen perusteella onnistunut toimintatapa ja lisännyt pienten yhdistysten toimintamahdollisuuksia. Järjestöyhteistyön tuloksena hankkeen toimintamallit ja asukkaiden omaehtoista toimintaa tukevat tavat ovat levinneet myös laajemmalle. Esimerkiksi Tampereen Hervannassa paikallinen SPR sai hankkeen havainnoista idean kouluttaa vapaaehtoisia selkeäkielisyydestä. Vuonna 2014 hankkeen rooli toiminnan järjestäjästä on siirtynyt tavoitteiden mukaisesti vähitellen yhteistyön koordinoijaksi. Esimerkiksi Kemijärvellä kaupunki on päättänyt järjestää kansalaisraadin ja World Cafe -tilaisuuden, jossa hanke toimii asiantuntijatukena. 4

6 Kuva: Johan Hagström. Palosaaren Karnevaalit ovat hankkeen käynnistämä yhteistyötapahtuma, jonka tekemiseen osallistuvat järjestöt ja asukkaat. Helsingissä Uusi paikallisuus -hanke on mukana useissa yhteistyöverkostoissa, joiden kautta levitetään hankkeen kokemuksista saatua tietoa ja hankkeen toimintamalleja. Erityisen tiivistä yhteistyötä vuonna 2014 tehtiin Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Kipinöitä-hankkeen kanssa, joka kehittää ja edistää kehitysvammaisten kansalaisosallistumista. Kipinöitä-hankkeen osahankepaikkakuntien työntekijät ovat toteuttaneet Uusi paikallisuus -hankkeessa kokeiltuja menetelmiä, yhden kansalaisraadin ja kaksi World Cafeeta. Uusi paikallisuus -hanke on tukenut verkostoyhteistyön kehittämistä Espoon Matinkylässä. Yhteistyö on vahvistanut asukkaiden paikallista identiteettiä ja tuottanut vuonna 2015 uudelleen järjestettävän Matin kyläfest tapahtuman. Hankkeen projektisihteeri projektisihteeri valittiin vuonna 2014 kolmannelle kaudelle nuorisoyhteistyön kattojärjestö Allianssin koordinoimaan nuorten osallisuutyön ryhmään. Jäsenyys on lisännyt nuorisoalan tietoisuutta kansalaistoiminnan menetelmistä ja yhteistyötä alan toimijoiden kanssa. Setlementtiliiton edustajana projekstisihteeri oli mukana Nuorten Akatemian koordinoimassa oppilaitosten ja järjestöjen yhteishankkeessa, jossa kehitettiin ja pilotoitiin nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia lisääviä menetelmiä kouluissa. Osana hanketta projektisihteeri on kehittänyt deliberatiivisen demokratian työpajamallia, josta järjestettiin opettajille koulutus syksyllä Työpajamalli julkaistiin osana yhteistyöhankkeen tuottamaa käsikirja-julkaisua. Vuosien aikana hankkeessa on koordinoitu/järjestetty yhteistyössä 40 koulutusta tai seminaaria, joissa on ollut yhteensä 578 käyntiä. Kansainvälinen yhteistyö Vuonna 2014 hankejohtaja esitteli hanketta kansalainvälisen setlementtityön konferenssissa Vancouverissa. Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus hankkeen työmuotoja esiteltiin kansainvälisen ECYC-verkoston seminaarissa. Syksyllä 2014 Ruotsin setlementtiliikkeestä tehtiin vierailu Helsinkiin, jossa pohdittiin yhteistyömuotoja 5

7 Ruotsin ja Suomen välillä ja kerrottiin hankkeen työmuodoista. Ruotsalaisille yhteistyökumppaneille Uuden paikallisuuden ajatus on ollut merkittävä ja halu rakentaa yhteistä kansalaistoimintaa näiden teemojen ympärille on vahvistunut. Tavoitteena on tiivistää yhteistyötä vuonna Keväällä 2015 käynnistetään pohjoismaiden yhteisten setlementtipäivien suunnittelu, ja ajatuksena on sitoa päivät Uusi paikallisuus hankkeen päätösseminaarin yhteyteen. Visiona on vahva yhtenäinen setlementtityötä Pohjoismaissa, joka jatkuu hankkeen rakentamalle pohjalle tulevina vuosina. Tutkimusyhteistyö Tutkimusyhteistyötä tehtiin vuoden 2014 aikana Vaasan, Tampereen ja Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden kanssa. Vuonna 2015 julkaistiin kokoomateoksessa: Kohti keskustelevaa demokratiaa: Kansalaisraadit sosiaalityön menetelmänä? Roivainen, Tampereen yliopisto. Vuonna 2014 valmistui Itä-Suomen yliopiston kanssa toteutettu Osallistuminen ja osallisuus lähidemokratiassa -tutkimusraportti, jossa kartoitetaan Uusi paikallisuus -hankkeessa kohdattuja osallisuuden kokemuksen esteitä ja osallisuustyön mahdollisuuksia. Syksyllä 2014 valmistui myös Mikko Värtön pro gradu -tutkielma, jossa tarkastellaan kansalaisraati-menetelmän mahdollisuuksia asukasosallistumiselle. Tutkimusten alustavia tuloksia esiteltiin Deliberatiivisen demokratian instituutin tutkimus- ja kehittämispäivillä, joka kokosi valtakunnallisesti tutkijoita ja järjestötoimijoita yhteen. Vuonna 2014 aloitettiin yhteistyössä Vaasan yliopiston kanssa Kansalaisraati-käsikirjan työstäminen. Käsikirja koostuu Uusi paikallisuus -hankkeen kokemuksista ja teoriatiedosta, ja se antaa käytännönläheiset ohjeistukset kansalaisraatien järjestämiseen. 6