1
JOHDANTO Nuorisolautakunta hyväksyi keväällä 2005 monikulttuurisuusstrategian vuosille 2005 2007. Siihen perustuen nuorisoasiainkeskuksessa on ryhdytty moniin toimenpiteisiin, mutta monikulttuurisuuden huomiointi nuorisotyössä vaatii edelleen jatkuvaa ja pitkäjänteistä kehittämistä. Ohjelman päivittäminen on ollut tarpeen, koska monessa suhteessa nuorisotyössä on viime vuosina tapahtunut selviä edistysaskeleita. Myös yhteiskunnallinen tilanne vaati tilannearviota. Nuorisotoimenjohtaja asetti 16.1.2008 4 monikulttuurisuustyön työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia nuorisoasiainkeskuksen monikulttuurisuusstrategia vuosille 2009 2012. Työryhmän toimiaika päättyi 31.12.2008. Työryhmän kokoonpano oli seuraava: Naalisvaara Kari, pj osastopäällikkö Alpo Honkapohja Aino henkilöstökonsultti Halpo Huuhtiainen Pirjo Työllistämiskokonaisuuden toiminnanjohtaja Kepo Kairimo Katri Haaga-Kaarelan nuorisotyöyksikön toiminnanjohtaja Alpo Kaiser Kaj, sihteeri suunnittelija Kepo Perho Sini suunnittelija Alpo Rouhiainen Kristiina Eteläisen nuorisotyöyksikön toiminnanjohtaja Alpo Ruotsalainen Leena vs. osastopäällikkö Kepo Varelius Ritva Malmi-Pukinmäen nuorisotyöyksikön toiminnanjohtaja Alpo Voipio Soili Vuosaaren nuorisotyöyksikön toiminnanjohtaja Alpo Työryhmä asetti työnsä tueksi ohjelman tekstejä kirjoittavan ryhmän. Työhön osallistui suunnittelijoiden Kaj Kaiserin ja Sini Perhon lisäksi: Linnahalme Eero nuoriso-ohjaaja Kepo Mattila Jukka ts. toiminnanjohtaja Alpo Saves Tuulia ts. toiminnanjohtaja Kepo Työryhmä kokoontui yhdeksän kertaa ja mm. antoi kirjoittavalle ryhmälle suuntaviivoja ja hyväksyi periaatteita. Nuorisoasiainkeskuksen johtoryhmä hyväksyi suunnitelmaluonnoksen 18.2.2009. Nuorisotoimenjohtaja on päättänyt jatkaa monikulttuurisuustyöryhmän toimiaikaa vuosille 2009 2012. Työryhmän tehtävänä on johtaa ja seurata nuorisoasiainkeskuksen monikulttuurisuusohjelman toteutumista. 2
Sisällys Johdanto 2 1. Monikulttuurisuustyön periaatteet 4 1.1. Monikulttuurisuus helsinkiläisessä nuorisotyössä 4 1.2. Monikulttuurisen nuorisotyön tavoitteet 6 1.3. Rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäiseminen Helsingin kaupungin hallintokunnissa 7 2. Nuorten kasvun tukeminen 8 3. Nuorten motivointi koulutukseen ja ammattiin 10 4. Kaikkien mahdollisuuksien ja välineiden käyttöönottaminen 12 5. Erityistä tukea tarvitsevat nuoret ja perusteltu positiivinen erityiskohtelu 15 6. Henkilökunnan osaamisen ja asiantuntijaroolin kehittäminen 17 7. Sitoutuminen rasismin ja syrjinnän vastaiseen työhön 21 8. Yhteistyö nuorten vanhempien ja yhteisöjen kanssa 23 9. Sukupuolisensitiivinen työ 26 10. Ohjelman seuranta ja kustannusvaikutukset 27 Liitteet 28 Lähteet 29
1. Monikulttuurisuustyön periaatteet 1.1. Monikulttuurisuus helsinkiläisessä nuorisotyössä Nuorisoasiainkeskuksen ensimmäinen monikulttuurisuusstrategia ja toimenpideohjelma hyväksyttiin nuorisolautakunnassa keväällä 2005. Sen viitoittamana moni asia on edennyt, mutta monikulttuurisuuden huomioiva työtapa vaatii edelleen jatkuvaa pohdintaa, tiedostamista ja panostusta. Tämä ohjelma ohjaa jokaisen nuorisoasiainkeskuksen henkilökuntaan kuuluvan työtä. Monikulttuurinen työ kuuluu 2000-luvun Helsingissä tehtävään nuorisotyöhön, ja se on huomioitava kaikessa tehtävässä nuorisotyössä. Tämä ohjelma on vuosien 2005 2007 monikulttuurisuusstrategian päivitetty versio. Ohjelmaan on koottu viraston ja yhteistyökumppaneiden esille tuomia näkökulmia ja tarpeita sekä tuoreita tutkimustuloksia. Lisäksi ohjelma huomioi kaupungin tekeillä olevat muut ohjelmat: Maahanmuuttopoliittisen ohjelman sekä Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman. Ohjelma toteuttaa osaltaan Helsingin kaupungin yhteisstrategioita, joita ovat hyvinvointi ja palvelut, kilpailukyky sekä kaupunkirakenne ja asuminen. Keskeisinä työn tausta-ajatuksina ja perusteluina ovat Maahanmuuttopoliittisen ohjelman linjaukset palvelutuotannossa 1 : 1) Yhdenvertaisella kohtelulla pyritään mahdollisuuksien tasa-arvoon. Yhdenvertaisuus ei tarkoita samaa kaikille, vaan positiivista erityiskohtelua silloin, kun asiakkaan tarpeet sitä edellyttävät. Yhdenvertainen kohtelu tarkoittaa asiakaslähtösyyttä, ts. asiakkaan tarpeiden mukaista kohtelua. 2) Valtavirtaistamisella tarkoitetaan sitä, että maahanmuuttajille ei lähtökohtaisesti kohdenneta erityispalveluja. Samaan aikaan tunnustetaan se, että suurella osalla maahanmuuttajista on tarvetta erityispalveluihin varsinkin alkuvaiheessa. Maahanmuuttajien erityispalveluiden tulee kuitenkin olla kattavia niin, että yhdenvertaisuus toteutuu. Erityispalvelut tuodaan hallinnollisesti lähelle peruspalvelujärjestelmää, jotta maahanmuuttajan siirtyminen erityispalvelujärjestelmästä normaalipalvelujärjestelmään sujuu kitkattomasti. 3) Huomioidaan palvelutarvekerroin. Ts. maahanmuuttajataustaiset helsinkiläiset tarvitsevat esimerkiksi keskimäärin opetus-, sosiaali- ja terveystoimessa 1,5 kertaa enemmän aika- ja muita resursseja kuin muut helsinkiläiset. Monikulttuurisuuden huomioivan nuorisotyön ydin on yhdenvertaisuuden aktiivinen edistäminen, mikä tarkoittaa läpi monikulttuurisuusohjelman sitä, että kaikille nuorille tarjotaan mahdollisuus osallistua toimintaan. Kaikille nuorille ei tarjota samaa ja saman verran vaan pyritään yhdenvertaiseen lopputulokseen, jossa toiminnasta kiinnostuneella nuorella on edellytykset osallistua. Kaupunki edistää kaikessa toiminnassaan yhdenvertaisuutta. Tarvittaessa se voi tapahtua erityistoimenpitein 2. Yhtäältä pääkaupungin monikulttuuristumisen ja erityisesti monikulttuuristen lasten ja nuorten määrän kasvu, toisaalta ns. valtaväestön asenneilmaston haasteet pitävät yllä paineita kehittää monikulttuurista työotetta nuorisoasiainkeskuksessa. Monikulttuuristuminen ilmiönä haastaa nuorten kanssa työskentelevät pohtimaan työotetta arjessaan, sillä sille ei ole aina valmiita toimintatapoja. Helsingin maahanmuuttajien määrä on viime vuosina kasvanut 3000 4000 uudella helsinkiläisellä vuosittain. 31.12.2007 asukkaita oli 568 531, ja heistä muun kuin suomen- tai ruotsinkielisiä oli 51 038 eli 9,0 %. 0 15-vuotiaita helsinkiläisiä oli kaikkiaan 83 776 ja heistä vieraskielisiä 9 539, lähes 11,5 % tästä ikäryhmästä (ks. liitteet). 1 Kaupungin Maahanmuuttopoliittisen ohjelman luonnos, lokakuu 2008. 4 2 Rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäiseminen Helsingin kaupungin toiminnassa 2004.
Ulkomaan kansalaisia oli vuoden 2007 lopussa 36 283 ja ulkomailla syntyneitä Suomen kansalaisia 18 368, eli ulkomaantaustaisia helsinkiläisiä oli 54 561 (9,6 %) 3. Nämä luvut ovat vain osatotuus, koska niiden lisäksi moni nuori elää useamman kulttuurin ja kielen perheessä. Kaikki esitetyt tilastotiedot ovat näin ollen vain suuntaa antavia vähimmäislukuja. Arkista monikulttuurisuutta on enemmän kuin tilastot kertovat. Kaupungin asukasluku olisi laskenut viime vuosina ilman maahanmuuttoa. Nuorisotyön ydin on määritelty kasvatukselliseksi. Uudessa nuorisolaissa (2006) kasvatusvastuu ja monikulttuurisuus kytkeytyvät aiempaa selkeämmin lainsäädännössä nuorisotyön piiriin. Monikulttuurisuus vaikuttaa nuorisotyöntekijän rooliin. Nuorisotyöntekijän on huomattava nuorten erilaiset taustat ja vaihtelevat tarpeet, ja hänellä tulisi olla herkkyyttä ja uskallusta korostaa joidenkin nuorten osallisuuden tukemista 4. Roolin pohdinta voi tulla näkyväksi myös suhteessa nuorten vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön. Viraston monikulttuurisuustyön tavoitteet ja periaatteet ovat samat kuin ensimmäisessä monikulttuurisuustyön strategiassa. Työ on jatkuvasti kehittynyt ja monipuolistunut. Ohjelma luo suuntalinjoja työn kehittämiselle. Monikulttuurinen Helsinki moninaistuu edelleen; osa nuorista on syntynyt Suomessa Suomen kansalaisena, osa tullut pakolaisena, ja osa elää monikulttuurisessa perheessä tai on adoptoitu ulkomailta. Nuorten tilanteet ja tarpeet ovat näin keskenään erilaisia. Suomessa syntyneiden ja suomen kieltä hyvin puhuvienkaan nuorten kohdalla arki ei aina ole ongelmatonta. Nuorten asenteet toisiaan kohtaan voivat olla kielteisiä, ja hyvien etnisten suhteiden edistäminen vaatii tämän tiedostamista. Nuorten kohtaamiset eivät automaattisesti muuta asenteita. Esimerkiksi monikulttuuristen nuorten kohtaama rasismi on edelleen ongelma 5. Nuorisoasiainkeskuksen monikulttuurisuusohjelmassa käytettyjen käsitteiden avaaminen: Monikulttuurinen nuori on kasvanut useamman kuin yhden kulttuurin vaikutuspiirissä. Hän on itse maahanmuuttaja tai hänen vanhemmistaan toinen tai molemmat ovat maahanmuuttajia. Nuori voi myös olla adoptoitu ulkomailta, kaksoiskansalainen tai elänyt pitkään ulkomailla ja asuu nyt monikulttuurisessa perheessä. Tällä määritelmällä viitataan etnisiin vähemmistöihin kuuluviin nuoriin sekä mm. laajemmin monikulttuurisissa perheissä asuviin nuoriin 6. Tässä ohjelmassa mainitaan, jos tarkoitetaan esimerkiksi erityisesti lyhyen aikaa Suomessa asuneita nuoria. Rasismilla tarkoitetaan tekoja, jotka asettavat ihmiset keskenään eriarvoiseen asemaan heidän taustansa perusteella. Työssä on tärkeää tunnistaa, kun ajattelussa, puheessa tai teoissa on kyse yksilöihin tai ryhmiin liitetyistä oletetuista biologisista tai kulttuurisista ominaisuuksista, joita pidetään muuttumattomina 7. Integraatiolla tarkoitetaan kotoutumista, jossa vahvistetaan yhteiskunnan jäseneksi tulemista tukemalla samalla omaa/perheen kulttuuritaustaa. Tällöin pyritään sekä säilyttämään omia kulttuuripiirteitä (kieli, kulttuuri, uskonto) että pitämään yhteyksiä muihin kulttuuriryhmiin 8. Integraatiolla ei tarkoiteta assimilaatiota eli sulautumista, joka merkitsee oman kulttuurin hylkäämistä ja enemmistökulttuurin omaksumista sen tilalle. Integraatiopyrkimys on vastakkainen myös eristäytymiselle ainoastaan oman kulttuuriryhmän keskuuteen tai marginalisaatiolle, jossa jäädään ulos niin valtakulttuurista kuin omasta/perheen kulttuurista 9. 3 Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 2008. 4 Honkasalo, Souto & Suupää 2007. 5 Rastas 2007. 6 Honkasalo, Souto & Suurpää 2007. 5 7 Ks. Rastas 2007 8 Suomen perustuslaki, N:o 731/1999, 17 Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin 9 Liebkind 1988
1.2. Monikulttuurisen nuorisotyön tavoitteet Yhdenvertaisuus 1. Työn tavoitteena on, että helsinkiläinen nuori pystyy toimimaan monikulttuuristuvassa suomalaisessa yhteiskunnassa ja osallistuu sosiaaliseen, taloudelliseen, yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen elämään tasavertaisena jäsenenä, mutta säilyttää myös oman/t kielensä ja kulttuurinsa. Rasisminvastaisuus ja nollatoleranssi syrjintää kohtaan 2. Virastomme toiminnassa ei saa esiintyä etnistä syrjintää eikä rasismia 10. Nuorten integraatio 3. Monikulttuuriset nuoret ovat osa suomalaista yhteiskuntaa: heidän kotouttamistaan tuetaan nuorisotyöllisin keinoin, tarvittaessa myös positiivisella erityiskohtelulla yhdenvertaisuuslain tarkoittamalla tavalla. Nuorisoasiainkeskuksen monikulttuurisuusohjelma toimii yhdenvertaisuuslain edellyttämänä yhdenvertaisuussuunnitelmana syrjintää ja rasismia vastaan. Ohjelma tähtää nuorisotyön menetelmin siihen, että henkilöstön monikulttuurista työotetta vahvistetaan sen tulee olla aina kaksisuuntaista ja koskea kaikkia työntekijöitä ja nuoria. Monikulttuurisella työllä ei tarkoiteta ainoastaan maahanmuuttajataustaisten nuorten integrointia yhteiskuntaan, vaan yhtä tärkeä osa monikulttuurista nuorisotyötä on kaikkien nuorten keskinäisten suhteiden ja yhdenvertaisuuden edistäminen sekä mahdollisen syrjinnän poistaminen (esim. romanit, suomenruotsalaiset, valtaväestö jne.). Ohjelman tarkoituksena on kehittää työtapoja edelleen, jotta nuorisotyö olisi entistäkin avoimempaa ja yhdenvertaisempaa kaikille siitä kiinnostuneille. Nuorisotyön tulisi tavoittaa ja kohdata nuoret sekä tarvittaessa heidän vanhempansa. Avoimuuteen vaikuttavat esteet on poistettava, jotta monikulttuurinen nuorisotyö koskee kaikkia nuoria. Henkilöstön kouluttaminen tiedostamaan monikulttuurisuuden arkiset haasteet on keskeisin tapa lisätä monenlaisten nuorten hyvinvointia ja kaikkien nuorten pärjäämistä yhteiskunnassa. Kaupungin valitsema integrointipyrkimys tarkoittaa sitä, että monikulttuurisilla nuorilla on oikeus oman tai perheenjäsentensä kulttuurin ja kielen lisäksi valtakulttuuriin sekä täysivaltaiseen helsinkiläisyyteen. Nuorisoasiainkeskus edistää omilla toimenpiteillään nuorten positiivista kasvua. Samalla maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten on opittava suomen tai ruotsin kieltä ja pystyttävä aikuisena elättämään itsensä omalla työllään. Nuorisotyö tähtää osaltaan siihen, että nuoret tietävät oikeutensa ja velvollisuutensa ja tulevat toimeen toistensa kanssa. Yhteisenä haasteena on, että monikulttuuriset nuoret ovat usein integroituneempia yhteiskuntaan kuin vanhempansa. Siksi nuorten kanssa työskennellessä on tehtävä yhteistyötä myös perheiden kanssa ja löytää uudenlaisia kumppanuuksia. Taustaltaan monikulttuurisille nuorille tarkoitetut erityispalvelut tähtäävät kansalaistaitojen kehittymiseen. Siksi ei ole tarkoituksellista perustaa esimerkiksi etnisille ja kulttuurisille ryhmille pysyviä toimipaikkoja tai yksiköitä. Työnjakoa monikulttuurisessa työssä voi tiivistää niin, että nuorisoasiainkeskus tukee nuorten intregraatiota yhteiskuntaan ja järjestöt tukevat osana sitä nuorten etnisen identiteetin vahvistamista. Nuorisoasiainkeskus tukee järjestöjen työtä muun muassa avustuksin. 10 Rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäiseminen Helsingin kaupungin toiminnassa 2004. 6
1.3. Rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäiseminen Helsingin kaupungin hallintokunnissa Helsingin kaupungin rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäisemisen ohje hyväksyttiin syksyllä 2004 11. Sen tarkoituksena on ehkäistä rasismia ja etnistä syrjintää sekä edistää etnistä yhdenvertaisuutta kaikessa kaupungin toiminnassa. Nuorisoasiainkeskuksen monikulttuurisuusohjelmaan on sisällytetty ohjeistuksen keskeiset periaatteet ja päämäärät. Tämän ohjelman toimenpide-ehdotuksiin on muokattu ohjeistuksen hallintoa ja toimintaa koskevia suosituksia. Etnisen syrjinnän ja häirinnän kielto Rasismi on ideologia, jonka mukaan ihmiset muodostavat rodun ja/tai kulttuurin perusteella jaoteltavia erilaisia ryhmiä. Ryhmien hierarkkinen arvottaminen johtaa joidenkin ryhmien ja niihin kuuluvien yksittäisten ihmisten kielteiseen kohtelun. Rasismi ilmenee eri maissa eri muodoissa. Etnistä syrjintää on henkilön tai ryhmän asettaminen muita huonompaan asemaan etnisen taustan vuoksi. Syrjintä voi olla välitöntä tai välillistä. Välittömällä syrjinnällä tarkoitetaan sitä, että jotakuta kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta vertailukelpoisessa tilanteessa. Välitöntä syrjintää on esimerkiksi jättäminen vaille työtä tai asuntoa etnisen alkuperän vuoksi (yhdenvertaisuuslain 6 :n 1 momentti). Välillisellä syrjinnällä tarkoitetaan sitä, että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa jonkun muita huonompaan asemaan, paitsi jos säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite, ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia (yhdenvertaisuuslain 6 :n 2 momentti). Välillistä syrjintää on esimerkiksi hyvän suomen kielen taidon vaatimus työpaikkailmoituksessa, vaikka vaatimuksella ei ole hyväksyttävää perustetta. Häirinnällä tarkoitetaan henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri (yhdenvertaisuuslain 6 :n 3 momentti). Syrjinnällä tarkoitetaan myös ohjetta tai käskyä syrjiä (yhdenvertaisuuslain 6 :n 4 momentti). Etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen positiivisin toimenpitein Kaupunki edistää kaikessa toiminnassaan yhdenvertaisuutta. Tarvittaessa se voi tapahtua erityistoimenpitein. Yhdenvertaisuusperiaate vaatii ottamaan huomioon erityisryhmien tilanteen ja siten edistämään laaja-alaisen tosiasiallisen tasa-arvoisuuden toteutumista. Yhdenvertaisuusperiaate sisältää kiellon mielivallasta ja vaatimuksen samanlaisesta kohtelusta samanlaisissa tilanteissa. Sitä ihmisten välistä erilaisuutta, joka ei ole tilanteen kannalta merkittävää, ei saa ottaa huomioon. Etninen tausta ei siten ole merkityksellinen seikka esimerkiksi työhönottotilanteessa. Tosiasiallinen yhdenvertaisuus toteutuu, kun ihmisiä kohdellaan samassa tilanteessa samalla tavoin. Se edellyttää yhteiskunnassa havaittavan eriarvoisuuden aktiivista poistamista. Tällöin jonkin ryhmän sosiaalisesti tai taloudellisesti huonomman aseman poistamiseksi voidaan ryhtyä toimenpiteisiin, joilla poiketaan muodollisesti yhdenmukaisesta kohtelusta. Esimerkiksi työhönotossa voidaan ottaa huomioon hakijan etninen tausta palkkaamalla tehtävään työmarkkinoilla aliedustettuun ryhmään kuuluva henkilö, vaikka tämä ei olisi aivan yhtä pätevä kuin paremmin edustettuun ryhmään kuuluva. Positiivinen erityiskohtelu on sallittua, jos siihen on objektiiviset ja perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävät perusteet, ja jos se on oikeassa suhteessa tavoiteltavaan etuun (perustuslain 6, yhdenvertaisuuslain 7 ) 12. 11 Rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäiseminen Helsingin kaupungin toiminnassa 2004. 7 12 Ks. Rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäiseminen Helsingin kaupungin toiminnassa 2004
Yhdenvertaisuuslain ja laajemmin suomalaisen monikulttuurisuuspolitiikan taustalla on pyrkimys huomioida kulttuurien monimuotoisuus aiempaa sensitiivisemmin. Yhdenvertaisuuden tehokasta jalkauttamista nuorisotyöhön hidastavat kahdenlaiset haasteet 13. Ensimmäinen näistä on oletus nuorten yksilöllisten mahdollisuuksien tasa-arvosta, kaikille samanlaisesta kohtelusta. Nuorisotyötä pidetään lähtökohdiltaan kaikille samalla tavalla avoimena ja sellaisenaan tasa-arvoisena, koska se tarjoaa nuorisotyön palveluita kaikille. Todellisen avoimuuden varmistaminen on tärkeää, koska monikulttuurisille nuorille suunnattu kysely 14 kertoo, että monet heistä jättävät tulematta nuorisotalolle muiden nuorten ja ohjaajien ennakkoluulojen takia. Toinen yhdenvertaisuuden haaste liittyy nuorisotyöntekijöiden vastuuseen; positiivinen erityiskohtelu voi jäädä toteuttamatta työntekijöiden pelkojen takia. Nuorisotyön arjessa oikeudenmukaisuus ja sen ehtojen määrittely toteutuu pitkälti nuorten ehdoilla, ja ohjaajat vetäytyvät vastuusta korostaen nuorten kuulemisen tärkeyttä. Yhteisen keskustelun ja linjausten tarve on selkeä, koska muutoin positiivista erityiskohtelua ei voida toteuttaa nuorisotyön arjessa, ja sitä toteuttava työntekijä saatetaan nähdä tiettyjen ryhmien suosijana. Oikeudenmukaisuuskysymykset liittyvät näin helposti toiminnan periaatteiden perusteluun maassa maan tavalla oletuksella, joka ei voi olla toimintaa ohjaava periaate 15. Nuorisotyössä on tärkeää pohtia, kuinka yhdessä kehitämme yhdenvertaisuutta toiminnassa niin, että sen onnistumisen esteet poistuvat. Tämän varmistamiseksi myös yhdenvertaisuuslain mukaisen positiivisen erityiskohtelun avulla voidaan ennaltaehkäistä ja korjata mahdollisia ongelmatilanteita 16. 2. Nuorten kasvun tukeminen Nuoret käyvät jatkuvia identiteettineuvotteluja yksilö- ja ryhmätasolla siitä, keitä he ovat. Jos neuvotteluja käydään identiteetin arvosta, ja käsitykset itsestä kyseenalaistetaan, itsetunto laskee. Kohtaamistilanteissa kulttuurit ovat vain osa kohtaamista, ja siksi ihmiset joutuvat sopeutumaan muutoksiin ja joustamaan tarvittaessa. Akkulturaatiosta puhutaan silloin, kun tarkoitetaan ihmisten identiteetissä, arvoissa, käyttäytymisessä ja asenteissa tapahtuvia, kulttuurien kohtaamisessa johtuvia muutoksia. Akkulturaatiossa ei edetä suoraviivaisesti kohti hallitsevaa kulttuuria, vaan siihen liittyy eri vaihtoehtoja 17. Erilaisuutta ei pidä nähdä uhkana, eikä omaa tapaa toimia välttämättä parempana kuin toisten. Monikulttuuristen nuorten integraatio ja mahdollisuudet toimia tasavertaisina jäseninä yhteiskunnassa edellyttävät nuorten tukemista ja opastamista (esimerkiksi yhteiskuntajärjestelmän ymmärtämisessä, lainsäädännössä ja kielen hallitsemisessa). Lainsäädännön suhteen ei pidä olla suurpiirteinen, sillä kaupungin työntekijä edustaa selkeästi yhteiskunnan näkemyksiä. Ero pohjoismaisissa ja ns. yhteisöllisimpien kulttuurien tavoissa kasvattaa on muun muassa se, että suomalainen nuori kasvatetaan irtautumaan perheestä ja seisomaan omilla jaloillaan. Yhteisöllisemmissä kulttuureissa nuoria kasvatetaan liittymään perheen ja yhteisön jäseniksi. Tilanne yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden välimaastossa ei ole nuorelle helppo eikä selkeä 18. Usein monikulttuuriset nuoret oppivat kielen ja yhteiskunnassa toimimisen tapojen lisäksi hiljaista tietoa, mitä ei välttämättä ole helppo ymmärtää tai tulkita vertaisten kanssa samalla tavalla. Jos yläasteen monikulttuurinen oppilas on huomaavainen, esimerkiksi avaa oven opettajalle, suomalaiset saattavat tulkita tämän opettajan kanssa kaveeraamiseksi. Näin nuorille voi syntyä erilaisia tulkintoja arkipäivän tilanteista, puhumattakaan siitä, kuinka heidän vanhempansa tulkitsevat näitä kohtaamisia. Vanhemmille ja nuorille kasvojen menettäminen on hankala asia. Siksi nuori ja hänen vanhempansa saattavat sanoa, että ymmärtävät asian vaikkeivät ymmärtäisikään. On tärkeää sopia, kuinka voidaan tukea nuorta siinä, että hän uskaltaa kysyä, ihmetellä ja varmistaa asioita 19. 13 Honkasalo, Souto & Suurpää 2007. 14 Harinen 2005. 15 Ks. Honkasalo, Souto & Suurpää 2007. 16 Ks. Honkasalo, Souto & Suurpää 2007. 8 17 Liebkind 1998. 18 Novitsky 2008. 19 Novitsky 2008.
Toisinaan nuori voi nähdä itsensä rasismin uhrina silloin, kun kyse on hänen kanssaan toimivan mielestä oikeudenmukaisuudesta tai säännöistä, laista tai vastuun ottamisesta omassa elämässä. Tällaiset tilanteet edellyttävät, että ohjaaja tunnistaa aikuisuuden ja rehellisyyden vaatimuksen ja toisaalta yrityksen käyttää rasismia, uhkailua tms. tilanteen tai vastuun välttämiseksi. Pienetkin eleet, ohikatsomiset ja mulkaisut saattavat estää nuoria pääsemästä vertaisryhmään 20. Tällaisen käyttäytymisen huomioiminen edellyttää työntekijältä herkkyyttä huomata ja puuttua, mutta myös antaa tilaa nuorelle puhua kielteisistä kokemuksistaan turvallisessa ympäristössä. Nuorisotyössä tunnetaan nuorten ryhmädynamiikka; eronteot meihin ja muihin. Toiset kuuluvat tai saavat kuulua jengiin, toiset eivät. Ryhmiin kuulumiseen on mahdollista vaikuttaa. Tarvitaan toimintoja, joissa nuoret oppivat tuntemaan erilaisia nuoria ja hyväksymään monenlaisuutta. Nuorisokulttuurien tuntemus auttaa näkemään, milloin on esimerkiksi kyse nuorisokulttuurisesta yhteisöstä, milloin sen ulkopuolelle jäämisestä. Yhteisen tekemisen kautta on mahdollista tuoda erilaisuus näkyviin, jotta sitä voi käsitellä, työstää ja tutkia. Tekemisen kautta syntyy ystävyyssuhteita, ja toisen kunnioittaminen lisääntyy. Erilaisuudelle ja erehdyksille yhdessä nauraminen antaa positiivisia kokemuksia. Nuorisotyöntekijöiden arvioissa nuorten erilaisuus näyttäytyy toimintaa raskauttavana tekijänä, kun taas nuorten näkemyksissä monikulttuurinen toiminta on tavoiteltavaa. Monikulttuurisuutta julistavaa toimintaa nuoret kuitenkin vieroksuivat ja toivoivat pikemminkin sellaisia toiminnallisia ratkaisuja, joissa nuorten ryhmiä voidaan sekoittaa ja saada näin nuoret yhteistoimintaan 21. Nuorisotyöntekijät ovat nuorille roolimalleja, esimerkkejä. Kun nuoret ovat teini-iässä ja irtaantumassa kotoa, he hakevat aikuisista malleja. Joukossa kokeillaan aikuisten sietokykyä, rajojakin, ja tutkaillaan pinnan alla olevia asenteita. Siksi nuorisotyöntekijöiden pitää rohkeasti kohdata omia ennakkoluulojaan ja tarkastella omia käyttäytymismallejaan monikulttuuristuvassa yhteiskunnassa. Joskus ohjaaja saattaa myös joutua edustamaan oikeudenmukaisuutta ja monikulttuurisuutta nuorten edessä suhteessa muihin aikuisiin. Työn keskeisenä lähtökohtana on muistaa, ettei ole itsestään selvää, että suomalainen tapa ajatella ja toimia on aina ainoa oikea. Nuorisotyössä on tärkeää tutustua monenlaisiin tapoihin ja yhdessä nuorten kanssa keskustella positiivisessa hengessä monenlaisista kulttuureista. Nuorisotyön ikärajojen joustamista on jatkettava; biologisen iän rinnalla on pohdittava sosiaalisempaa ja kulttuurisempaa näkökulmaa. Nuorten tukemisessa tärkeää on tarkoituksenmukaisuus, siksi viraston osastojen rajat ylittävää yhteistyötä on edistettävä. Kokemukset nuorisotaloilta, Spinnusta ja Itäluotsista, joissa kohderyhmänä ovat 12 15-vuotiaat, osoittavat, että myös tämän ikäryhmän ulkopuolella olevat tarvitsevat tukea eri nivelvaiheissa, esimerkiksi yläasteelle siirtymisessä ja peruskoulun jälkeen. Vanhempien nuorten osallistumisen tapoja on myös kehitettävä edelleen. Vertais-/apuohjaajille on olemassa hyviä käytäntöjä, ja niiden levittämistä on tärkeä jatkaa. Monikulttuurinen työ koskee myös nuorisotoimen hallintoa ja johtamista sekä tavoitteiden asettelua. Kyse ei ole vain kulttuurieroista ja erilaisista toimintatavoista, vaan siitä, että keskenään erilaiset toimintatavat voivat saada aikaan ristiriitoja. Monikulttuurisuus sisältää aina myös jännitteitä. Nuorisoasiainkeskuksessa ja sen ympärillä on monenlaisia ihmisiä: eri sukupolvien edustajia, eri taustaisia ja eri tasoilla organisaatioissa toimivia, joilla kaikilla on omat näkemyksensä siitä, mikä on oikein ja väärin, kuinka asioita opetetaan ja kenen sanaa kuunnellaan. Monikulttuurisessa kasvatustyössä on tärkeää pyrkiä keskusteluun ja yhteisesti sovittuihin kompromisseihin. 20 Esim. Rastas 2007, Keskisalo 2003. 21 Honkasalo, Souto & Suurpää 2007. 9
Tähän mennessä tehtyä Nuorisoasiainkeskuksen johtoryhmä on päättänyt, että maahanmuuttajataustaisten nuorten kohdalla voidaan joustaa nuorisoasiainkeskuksen painopisteajattelusta (avoimessa toiminnassa nuorten yläikä on useimmiten 17 vuotta). Nuoren tuen tarve määrittelee, kuinka kauan hän voi olla mukana toiminnassa. Jollei nuori ole koulunkäynnin, opiskelun tai itsenäisyyden suhteen valmis yhteiskuntaan, tukemista voidaan jatkaa nuorisotyöllisin keinoin. Vaeltavat nuorten ryhmät yritetään kiinnittää taloihin tai toimintoihin kasvatuksellisen otteen luomiseksi. Nuoret voivat olla riitaantuneita esimerkiksi ohjaajan tai muiden nuorten kanssa tai muuten kokevat etteivät ole tervetulleita. Nämä ryhmät ovat itsenäistymisessään ja irtaantumisprosessissaan pitkällä. Jos nuoret jatkavat irtaantumistaan, lopputulos voi olla siirtyminen yhteiskunnan hyväksymien rajojen ulkopuolelle. Näiden nuorten kanssa tehtävä työ on osoittautunut haastavaksi ja edellyttänyt tiiviimpää yhteistyötä muiden toimipaikkojen ja nuorten kanssa toimivien kesken. Nuorille on järjestetty tuottajakursseja, ja he ovat järjestäneet tilaisuuksia ja tapahtumia, joissa oma kulttuuri, monikulttuuristen nuorten innostus ja kulttuurinen osaaminen ovat kukkineet. Yhtenä teemana on ollut rasisminvastaisuus. Toimenpiteet Kaikissa työyhteisöissä käsitellään monikulttuurisuusohjelman tavoitteet ja tunnustetaan niiden vaikutus työhön riippumatta toimintaan osallistuvien nuorten monikulttuurisuudesta. Yhdenvertaisuuden aktiivinen edistäminen on jokaisen työntekijän tehtävä. Nuorten vertaisohjaajana toimimista tuetaan edelleen varmistamalla mm. monikulttuuristen nuorten osallistuminen tuottaja- ja apuohjaajakoulutuksiin. Tässä voidaan hyödyntää Nuorten osallisuuskeskus Avaran koulutuspalveluja nuorille ja ohjaajille. Täysi-ikäisiä ( vanhempia ) nuoria kannustetaan osallistumaan aikuisten vapaaehtoiskoulutukseen ja toimimaan vapaaehtoisina esimerkiksi nuorisotaloilla. Luodaan sellaisia toiminnallisia ryhmiä, joissa ohjaaja tietoisesti rakentaa monikulttuurisen ryhmän yhteisen kiinnostavan toiminnan ympärille ystävyyssuhteiden ja keskinäisen ymmärryksen lisäämiseksi. Sisäistä tiedonkulkua monikulttuurisuuteen kytkeytyvistä ilmiöistä kehitetään (esim. rasistinen liikehdintä, nuorisokulttuurien väliset yhteenotot, kulttuureihin ja uskontoihin liittyvät ristiriidat, alueelta/toimipaikasta toiseen liikkuvat nuoret ja heidän kanssaan tehty työ), jotta niihin reagoidaan entistä paremmin. Monikulttuurisuuskysymyksiin perehtyneille työntekijöille perustetaan verkosto. 3. Nuorten motivointi koulutukseen ja ammattiin Suomalaisessa yhteiskunnassa koulutuksella on suuri merkitys työllistymisen ja yhteiskuntakelpoisuuden saavuttamisen kannalta. Nuori, jolta puuttuu peruskoulun päättötodistus ja ammattikoulutus, ei ole hyvin varustettu elämää varten. Esimerkiksi Afrikasta ja Lähi-idästä Helsinkiin muuttaneet ovat joutuneet kokemaan työttömyyttä noin neljä kertaa useammin kuin helsinkiläiset keskimäärin. Venäjältä tai entisen Neuvostoliiton alueelta tulleiden työttömyys on ollut lähes kolminkertainen verrattuna kaikkien helsinkiläisten vastaavaan lukuun 22. Nuori voi kokea, ettei kannata opiskella, koska maahanmuuttajataustaisena ei kuitenkaan työllisty. Nuorisotyössä on kuitenkin lähdettävä siitä, ettei kukaan helsinkiläinen nuori voi olla automaattisesti tuomittu esimerkiksi työttömyyteen. Ennusteiden mukaan työntekijävajaus olisi Helsingissä vuonna 2011 jo 50 000 työntekijää ja Uudellamaalla vuonna 2015 jopa 130 000 työntekijää 23. Jokaisen nuoren panosta tarvitaan, ja jokaiselle on pyrittävä varmistamaan valmiudet elämään yhteiskunnassamme. Syksyllä 2008 alkanut taloudellinen taantuma siirtänee työntekijöiden vajetta muutamalla vuodella. Uhkaava työttömyys koskettaa erityisesti monikulttuurisia nuoria. Nuorisotyöttömyyden selkeä kasvu on lisähaaste nuorisotyölle 24. 22 Helsingin ulkomaalaisväestö 2008. 23 Leiponen 2008. Loppuraportti Helsingin kaupungin Maahanmuuttopoliittisen ohjelman valmistusprosessista. 10 24 Työ- ja elinkeinoministeriö: Työllisyyskatsaus tammikuu 2009
Nuorisoasiainkeskuksen tavoitteena on nuorten osallisuuden edistäminen ja sosiaalinen vahvistaminen. Nuorisotoimen on yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa motivoitava ja autettava nuoria, luotava onnistumisen esimerkkejä ja neuvottava heitä ja heidän perheitään nuorten tulevaisuuteen liittyvissä valinnoissa. Koulunkäynnin tukeminen on jokaisen työntekijän tehtävä, ainakin asennetasolla. Nuorisoasiainkeskuksen vähemmistötaustaiset työntekijät ovat omalta osaltaan esimerkkejä, jotka ovat selvinneet suomalaisen yhteiskunnan ristipaineista. Nuorten vanhemmat eivät aina tunne yhteiskuntamme järjestelmiä riittävän hyvin, jotta voisivat tukea lastensa koulunkäyntiä ja neuvoa heitä ammatinvalinnassa. Monet ammatit ja niiden vaatimukset voivat olla vieraita samoin kuin työelämän (usein kirjoittamattomat) säännöt (kelpoisuudet, naisten työssäkäynti, miehet naisten ja naiset miesten tehtävissä, tasa-arvokysymykset jne.). Nuorilla taas voi olla motivaatio-ongelmia ja esimerkiksi oppimisvaikeuksia, joita ei aina huomata. Tähän mennessä tehtyä Nuorisoasiainkeskuksella ja yhteistyötahoilla (mm. kirjastolla) on ollut muutamassa toimipaikassa läksykerhoja, joista on saatu hyvää palautetta vanhemmilta. Maahanmuuttajataustaisten vanhempien toimimisesta vapaaehtoisina ohjaajina läksykerhoissa on myös joitakin kokemuksia. Nuoret oppivat osallistumista ikäistensä joukossa. Nuorille aikuisille yksi tärkeä osallisuusalue on työ. Työllistämiskokonaisuus pyrkii toiminnallaan parantamaan Helsingissä asuvien 17 25-vuotiaiden työllistymis- ja koulutusmahdollisuuksia. Monikulttuuristen kohtaamat haasteet työnhaussa ovat moninaiset: puutteellinen kielitaito, suomalaisen työkulttuurin heikko tuntemus sekä molemminpuoliset ennakkoluulot. Nuorisoasiainkeskus tarjoaa työharjoittelussa/palkkatuessa oleville monikulttuurisille nuorille mahdollisuuden suomen kielen opintoihin. Kielitaidon kehittyminen lisää luonnollisesti kykyä kommunikoida ja näin syventää suomalaisen kulttuurin tuntemusta. Mahdollisuuksien mukaan järjestetään myös muuta sellaista koulutusta, mikä auttaa suomalaisuuden ymmärtämisessä. Nuorisoasiainkeskuksen järjestämien työllistämisten tarkoitus on aina vahvistaa nuorten osallisuutta ja integroitumista. Nuoria tuetaan arvostamaan oman yhteisönsä/perheensä kulttuuria, siten he oppivat kunnioittamaan ja ymmärtämään myös kulttuuria jossa elävät. Työllistämiskokonaisuuden tavoitteena on lisätä monikulttuuristen nuorten työelämätietoja ja -taitoja ja mahdollistaa aito kokemus työelämästä. Työtä tuetaan erilaisten koulutusten, yksilöllisen tuen, mestari kisälli-työskentelyn sekä vertaistapaamisten avulla. Työllistämisjakson aikana kartoitetaan myös nuoren tulevaisuuden haaveita ja tuetaan niiden toteuttamisessa. Nuorisoasiainkeskuksen Työllistämiskokonaisuuden Asemanseudun toiminta on järjestänyt yhteistyössä henkilöstökeskuksen ja Helsingin Työ- ja elinkeinotoimiston kanssa työvoimapoliittista ammatillisiin opintoihin ja työelämään valmentavaa KAVA-koulutusta monikulttuurisille 17 24-vuotiaille nuorille. Koulutuksen aikana lisätään opiskelijoiden kiinnostusta ammatillisiin opintoihin ja vahvistetaan opiskelu- ja työelämävalmiuksia. Nuorta tuetaan oman elämän suunnittelussa sekä opiskeluja työelämään siirtymisessä. Koulutukseen osallistuu 20 nuorta kerrallaan. Henkilöstökeskus pitää nuorisoasiainkeskuksen henkilökohtaista tukea painottavaa mallia hyvänä. Nuorisotoimen rooli yhtenä toimijana kaupungin työllisyydenhoidon verkostossa on nostettu esiin kaupunginhallituksen hyväksymässä raportissa vuodelle 2009 25. Käytännön toiminnassa tämä tullee näkymään muun muassa siten, että nuorisoasiainkeskuksen kautta tapahtuva työharjoittelijoiden tuki mahdollistuu myös muissa virastoissa oleville työharjoittelijoille. Toiminnan laajentamiselle on tulossa resursointi henkilöstökeskukselta 26. 25 Helsingin kaupungin työllisyydenhoidon kehittäminen 2009 26 Helsingin kaupungin työllisyydenhoidon kehittäminen 2009 11
Viime vuosina on havahduttu siihen, että edelleen Suomessa jo vuosisatoja asuneen romaniväestön lapsista monilta jää peruskoulu kesken. Opetushallituksen selvityksen mukaan koulut arvioivat vuonna 2002, että noin 30 % romaninuorista oli viiden viimeisen vuoden aikana jäänyt peruskoulun päättötodistusta vaille, heidän vanhempiensa antama vastaava arvio oli 18 %. 7. 9.-luokkalaisista romanioppilaista 29 % sai erityisopetusta 27. Näin työllistyminen, asuminen ja muut yhteiskuntaan kiinnittymisen paikat jäävät heillä haaveiksi. Romanit haluavat parantaa nuortensa elinoloja sekä suhteita yhteiskuntaan ja ns. valtaväestöön, mutta tässä prosessissa tarvitaan yhteiskunnan tukea. Vuonna 2005 virastoon perustettiin romaniprojekti, joka on nyt vakiintunut pysyväksi toiminnaksi. Romaninuorten tuen tarve on edelleen moniulotteinen ja suuri, ja vuonna 2008 päätettiin perustaa erillinen kohdennetun nuorisotyön romaninuorten projekti. Nevo Drom- projektin pääpaino on koulunkäynnin ja työelämään siirtymisen tukemissa yhteistyössä perheiden, koulun ja sosiaalitoimen kanssa. Pohjana käytetään lähinnä Luotsi-toimintaan kuuluvan Spinnun toimintatapaa. Vuodesta puoleentoista kestävän prosessin aikana nuorille tärkeät henkilöt (perheenjäsenet, aikuiset ystävät ja verkostoituneet virkamiehet) tukevat nuorta koulunkäynnissä, sosiaalisen pääoman kasvussa ja identiteettityössä. Toimenpiteet Työllistämiskokonaisuutta laajennetaan ja kehitetään. Työharjoittelua ja työelämään tutustumista tarjotaan edelleen noin 30 työttömälle monikulttuuriselle nuorelle vuosittain viraston omissa toimipaikoissa. Työllistämistoimintaa kehitetään, jolloin mahdollisuus päästä nuorisoasiainkeskuksen kautta myös muihin virastoihin tuettuun työharjoitteluun paranee. Kartoitetaan yhteistyössä opetusviraston kanssa läksykerhojen tarvetta ja toiminnan vaikuttavuutta. Tavoitteena on selkiyttää vastuunjako läksykerhojen järjestämisestä ja käynnistää yhteistyössä muiden hallintokuntien ja järjestöjen kanssa tarpeen mukaisesti eri-ikäisille nuorille läksykerhoja, jotka tukevat myös heidän kielitaitoaan. Koulujen ja järjestöjen kanssa järjestetään yhteistyössä vanhempainiltoja ja muita tilaisuuksia, joissa lisätään vanhempien tietoutta lastensa tulevaisuuden suunnittelusta, koulutusjärjestelmästä ja vapaaajan mahdollisuuksista. Tiivistetään yhteistyötä opetusviraston kanssa. Opetusvirasto on luvannut huolehtia, että nuorisotoimella on tietoa yhteisvalinnasta ja etenkin kesällä tapahtuvasta täydennyshausta, joka tapahtuu nuorten loma-aikana. Kohdennetaan tiedottamista Ansio-kursseista monikulttuurisille nuorille esimerkiksi kulttuuritulkkien ja toimipaikkojen henkilökunnan välityksellä. Romaninuorten koulunkäynnin, työllistymisen ja perheiden kasvatustyön tukemiseksi käynnistettiin kolmivuotinen Nevo Drom-projekti syksyllä 2008. Projektilla on useita hallintokuntia edustava ohjausryhmä, ja se toimii yhteistyössä alueellisten palveluiden romanityön kanssa. Yhteistyötä muiden hallintokuntien kanssa tiivistetään projektin aikana. Työn tuloksellisuutta arvioidaan vuosittain. 4. Kaikkien mahdollisuuksien ja välineiden käyttöönottaminen Monikulttuurisesti tiedottaminen Yhdenvertaisuuden toteutumisen edellytyksenä on, että nuorisoasiainkeskuksen tarjoamasta toiminnasta kiinnostuneet nuoret ja heidän perheensä saavat siitä tietoa. Toiminnasta kiinnostuneiden nuorten osallistuminen on varmistettava panostamalla monipuoliseen tiedottamiseen. Yksi lähtökohta on, että selkokielinen tiedottaminen palvelee niin monikulttuurisia nuoria ja heidän yhteisöjään kuin myös muita nuoria. Suullinen tiedottaminen on usein toimivampaa kuin kirjallinen, siksi on löydettävä ja kehitettävä tapoja tiedottaa uusilla tavoilla. Tiedottamisen monipuolisuuteen ja monikielisyyteen on panostettava esimerkiksi käyttämällä yhteisöjen omia tiedottamisen väyliä (lehdet, radiokanavat, verkko, tilaisuudet ym). Monikulttuuristen 27 Romanilasten perusopetuksen tila, selvitys lukuvuodelta 2001 2002, Opetushallituksen moniste 11/2004. 12
järjestöjen tukemista, roolin vahvistamista ja yhteistyötä on kehitettävä edelleen. Koulujen kautta tiedottaminen sekä muut nuorille ja vanhemmille toimiviksi todetut tiedottamisen tavat on otettava laajemmin käyttöön. Yksi tapa suunnata ja helpottaa toimintaan osallistumista on toiminnan tai palvelun profilointi. Esim. tytöille ja pojille suunnatusta toiminnasta tiedottaminen voi olla tärkeä osallistumista edistävä seikka 28. Tiedon kerääminen ja hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä Monikulttuurisen ja rasisminvastaisen työn seuranta ja tiedon kerääminen sisällöistä, haasteista ja onnistumisista koko viraston toimintakentältä on merkittävää. Tiedon keräämiseksi toimipaikat tarvitsevat systemaattisen tavan, jotta tietoa on mahdollista koota yhteen seurannan ja arvioinnin tueksi. Maahanmuuttajanuorten käyntikertoja mittaavasta tunnusluvusta luovuttiin vuoden 2008 lopussa. Nyt jäsenkorttilomakkeissa kysytään nuoren äidinkieltä ja kotona puhuttavia kieliä. Tällä pyritään osaltaan hahmottamaan, onko esimerkiksi monikieliselle tiedottamiselle tarvetta toimipaikoissa. Toinen tapa kerätä tietoa on nuorisotyön arviointimallin käyttäminen toimipaikkojen itsearvioinneissa. Alueellisten palvelujen osastossa on käytössä avoimien nuorten iltojen itsearvioinnit, jossa yhtenä kriteerinä on monikulttuurisuus ja yhdenvertaisuus. Tätä tietoa seurataan, ja sen pohjalta voidaan kehittää työtä ja tarkastella sen etenemistä niin paikallisesti kuin laajemminkin. Lisäksi tarvitaan muita tiedonkeruun tapoja, jotta osaamista voidaan kehittää tarpeenmukaisesti. Verkossa toimiminen Nuorisotyötä tehdään siellä, missä nuoret viettävät aikaansa, myös verkossa. Verkkonuorisotyön lippulaiva Netari on toiminut vuodesta 2004, aluksi Habbo Hotellissa, ja vuodesta 2008 alkaen myös IRC-Galleriassa. Syksyllä 2008 mukana olevia kuntia oli 18 ja ohjaajia eri puolilta Suomea 53. Verkkoperustainen työ vaatii kehittämistä myös monikulttuurisuuden ja rasisminvastaisuuden haasteiden edessä. Nuorisoasiainkeskuksen toimipaikoilla on myös omia yhteisöjä nuorten suosimilla sivustoilla, ja nuorisotyötä tehdään verkossa niiden(kin) nuorten kanssa, jotka tunnetaan esimerkiksi nuorisotalolta. Reaaliaikaisen verkossa tehtävän työn lisäksi verkkonuorisotyötä tehdään Nuorisotiedotuskeskus Kompassissa (www.kompassi.info), jossa on Ajankohtaista-infoalue myös englanniksi. Lisäksi Pulmakulmassa (www.nuoret.info) eri alojen ammattilaiset vastaavat nuorten kysymyksiin viiden arkipäivän kuluessa. Kysymykset koskevat muun muassa ihmissuhteita, terveyttä, asumista, työtä ja ulkomaille lähtöä. Kuten nuorisotyöhön muutenkin, myös verkkoon tarvitaan monenlaisia nuorisotyön ammattilaisia. Netari.fi teki keväällä 2008 Habbo-ympäristössä palvelua käyttäneille nuorille kyselyn, jonka yksi kysymyksistä oli: Haluaisitko, että Netarissa olisi eri maista tulleita Netari-ohjaajia? Vastanneista 65,2% vastasi myöntävästi. Verkossa tehtävä työ edellyttää, että siihen osallistuu monikulttuurisia työntekijöitä. He voivat omien kokemustensa kautta kohdata monikulttuuristen nuorten tarpeita ja tarvittaessa toimia aikuisina asiantuntijoina. Tämän lisäksi kaikilla ohjaajilla on oltava tietoa monikulttuurisuudesta sekä kykyä puuttua mahdollisiin rasistisiin ja muihin epätoivottuihin ilmaisuihin. Avoimen nuorisotyön rasisminvastaisuuteen tarvitaan välineitä verkossakin, mutta myös kohdennetumpaan työhön rasismia kokeneiden nuorten tukemiseksi. Netari-ohjaajien palautteessa keväällä 2008 monikulttuurista työotetta pidettiin tärkeänä. Monikulttuurisen osaamisen koulutusta toivottiin, ja tähän tarpeeseen vastataan muun muassa Pelastakaa Lapset ry:n, nuorisoasiainkeskuksen ja muiden toimijoiden yhteisellä rasisminvastaisen verkkonuorisotyön hankkeella, joka käynnistyi keväällä 2009. 28 Honkasalo, Souto & Suurpää 2007, 36. 13
Verkossa tehtävässä nuorisotyössä täytyy luoda uudenlaisia toimintamalleja, jotka ottavat huomioon erilaiset käsitykset perheestä, uskonnosta, normeista ja moraalista. Toisaalta työ vaatii myös konsultaatioita muiden asiantuntijoiden, esim. kulttuuritulkkien ja yhteistyötahojen kanssa. Samoin uusia yhteistyötapoja ja yhteyksiä kumppaneihin on vahvistettava esimerkiksi maahanmuuttajia tukevien järjestöjen kanssa, joilla on vahvaa osaamista muun muassa monikulttuuristen perheiden kanssa tehtävästä työstä (esim. Väestöliiton Kotipuu). Loma-ajan toiminta Loma-ajan toimintaa on tarpeen pohtia monikulttuurisesta näkökulmasta. Monikulttuurisilla nuorilla on arvioitu olevan vähemmän mahdollisuuksia viettää kesää mummolassa tms. Monikulttuuriset nuoret ovat esittäneet toiveita kesätoiminnasta liikunnan ja niihin liittyvien tapahtumien merkeissä. Nuorisoasiainkeskuksen omassa kesätoiminnassa monikulttuuristen nuorten toiveisiin on vastattava lisäämällä entisestään matalakynnyksistä, kaupungissa tapahtuvaa, kahvilatyyppistä ja lyhytkestoista toimintaa. Myös yhteistyö monikulttuuristen järjestöjen kanssa voisi tiivistyessään tarjota uudenlaisia mahdollisuuksia. Lähitulevaisuudessa kysyntä englanninkieliselle kesätoiminnalle lisääntyy mm. ns. työperäisen maahanmuuton myötä. Tämäntyyppinen toiminta tarjoaa muillekin kuin englannin kieltä äidinkielenään puhuville mahdollisuuden harjoitella kieltä. Tätä tukevat osaltaan muun muassa kansainväliset työleirit. Tulevina vuosina luodaan lisää kansainvälistä loma-ajantoimintaa sekä mahdollisia kurssitoimintoja, joiden ohjauskielenä on englanti tai joku muu kieli. Lisäksi kartoitetaan ne kielet, joilla kesätoiminnassa voidaan ohjata nuoria sekä käytetään tätä tietoa toimintojen markkinoinnissa. Liikuntaviraston kanssa yhteishankkeena toteutettava Hietaniemen uimarannan toiminta tarjoaa runsaasti matalan kynnyksen mahdollisuuksia liikuntaan ja nuorisotoimintaan. Helsingin kaupungin kirjaston kanssa toteutettava KesäDösä09 ajaa heinäkuun ajan ympäri Helsinkiä tavoittaen nuoria heidän omissa toimintaympäristöissään. Se tarjoaa neuvontaa, toimintaa, mahdollisuuden lainata kirjastomateriaalia sekä saada kontakteja nuorisotyöntekijöihin alueilla, joissa nuoret liikkuvat. KesäDösän erityisenä liikkuma-alueena on Itä-Helsinki, jossa matalakynnyksinen avoin kahvilatoiminta vetää nuoria. Toimintaa kehitetään edelleen. Ydinkeskustassa on järjestetty kymmenen vuoden ajan Yökoripallo-toimintaa yhdessä HNMKY:n kanssa. Lisäksi muutaman viime vuoden ajan Työllistämiskokonaisuuden Asemanseutu on järjestänyt Kaisaniemen puistossa kesätoimintaa, jossa monikulttuurisia nuoria on ollut sekä toteuttajina että toimintaan osallistujina (Helsinki Safe City). Toiminta on rauhoittanut osaltaan Kaisaniemen puistoa. Tapahtumat ja kulttuurinen nuorisotyö Nuorisoasiainkeskuksen kulttuuritapahtumiin osallistuu sekä yleisönä, esiintyjinä että tuottajina monikulttuurisia nuoria. Kulttuurinen nuorisotyö on yhteisöllistä toimintaa, joka tarjoaa kaikille kiinnostuneille nuorille kirjavan paletin ilmaista itseään ja määrittää identiteettiään. Nuorella on mahdollisuus osallistua aktiivisesti oman maailmankuvansa, elinpiirinsä ja yhteiskuntansa rakentamiseen kulttuurin, taiteen ja median keinoin. Hiihtolomaviikon Reaktori, vuosittain vaihtuvalla teemalla (teatteri, musiikki, tanssi) järjestettävä Nuori kulttuuri Loistefestari, Pelkkää teatteria, bändi- ja musiikkikatselmus Ääni ja Vimma, hiphop ja r n b -tapahtuma Beats and Sounds, tanssikatselmus DanceAction sekä monitoimijainen katu-, populaari- ja korkeakulttuuria yhdistävä Lokaviikot ovat koonneet mukaan monikulttuurisia nuoria. Glorian rasismin vastainen konsertti ja Hattutehtaan levy-yhteisö Helsinki Freedom Records ovat koonneet erilaisia nuoria yhteen. Monenlaisten nuorten kokoaminen ja aktivointi on erittäin tärkeä kulttuurisen nuorisotyön tehtävä osana viraston aktiivista monikulttuurista työtä. Nuorten osallistumista tapahtumien suunnitteluun ja toteuttamiseen tulee vahvistaa, tapahtumien monikielisyyttä lisätä ja markkinointia suunnata erilaisille ryhmille ja monikulttuuristen nuorten 14
järjestöille. Työntekijöiden osaamista ja ammattitaitoa tulee tukea koulutuksellisten ja toiminnallisten yhteishankkeiden avulla. Kulttuurisen nuorisotyön toimipaikkojen tiloja tulee ottaa käyttöön eri yhteisöjen toiminnan ja tapahtumien järjestämiseen. Toimintakeskusten kehittäminen Syksyllä 2009 avataan Sörnäisiin nuorten toimintakeskus Happi, jonka tavoitteena on tarjota toimintamahdollisuuksia monimuotoisille nuoriso- ja kaupunkikulttuurisille ryhmille, nuorille ja nuorisoyhdistyksille. Samoin on päätetty vahvistaa ja monipuolistaa Kontulan toimintakeskuksen toimintaa. Toimintakeskusten toimintaprofiilien kehittämiseen ja niiden monikulttuurisuuden vahvistamiseen on käytettävä aikaa. Tarjonnaltaan muita yhtä monipuolisia kulttuurien kohtaamispaikkoja nuorisotoimella ei ole. Toimintakeskusten tulee olla aikuistuvien nuorten ja heidän yhteisöjensä kohtaamispaikkoja sekä nuorisotyön monikulttuurisuuden kehittämisen keskeisiä areenoita. Toimenpiteet Koko viraston tiedottamista kehitetään monikulttuurisemmaksi; tehdään vuosittain keskitetty virastotason monikulttuurinen tiedotussuunnitelma, jossa päätetään tapahtumista ja toiminnoista, joita viestintäyksikkö markkinoi monikielisesti eri kanavia käyttäen. Yhteistyötä tiivistetään Kulttuurikeskus Caisan kanssa tiedotettaessa monikulttuurisille nuorille ja heidän yhteisöilleen. Muun muassa Kompassi kehittää monikielisen Infopankin kanssa tietosisältöjä nuorille suunnatuista palveluista Helsingissä. Monikulttuurista ja rasisminvastaista verkkoperustaista nuorisotyötä kehitetään yhdessä muiden nuoriso-/verkkotyön toimijoiden kanssa. Haasteena on löytää työtapoja verkossa tehtävän avoimen nuorisotyön monikulttuurisuuteen ja rasisminvastaisuuteen. Haasteena on myös kehittää rasismia kokeneille nuorille suljetumpia tukimuotoja nuorisotyöllisin menetelmin. Näihin vastataan osaltaan Pelastakaa Lapset ry:n, nuorisoasiainkeskuksen ja muiden toimijoiden yhteisessä rasisminvastaisen nuorisotyön hankkeessa. Loma-aikoina järjestettävän toiminnan monikulttuurisuutta ja -kielisyyttä kehitetään nuorten ja vanhempien toiveet huomioiden (esimerkiksi kaupungissa tapahtuvaa, lyhytkestoista, matalakynnyksistä ja liikunnallista toimintaa lisäämällä). Kehittämistä varten kartoitetaan muun muassa henkilökunnan kielitaitoa ohjaustyössä, vieraskielisen toiminnan tarpeita sekä mahdollisuuksia vastata näihin tarpeisiin erityisesti kesäajan toiminnassa. Varmistetaan jo toimintakeskusten toiminnan suunnitteluvaiheessa ja itse toiminnassa monikulttuurinen ja rasisminvastainen toimintakulttuuri (mm. tiedottaminen, osallistumismahdollisuudet). Varmistetaan tapahtumien monikulttuurisuuden huomioiminen. Pyritään myös kehittämään tapahtumia tai tuotantoja niin, että niiden vetovoimatekijänä on monikulttuurisuus. 5. Erityistä tukea tarvitsevat nuoret ja perusteltu positiivinen erityiskohtelu Nuorisoasiainkeskuksessa on tehty kohdennettua nuorisotyötä muun työn rinnalla jo pitkään. Monikulttuurisuus on tuonut yhden uuden näkökulman kohdennettuun työhön. Helsingin kaupungin periaatteena on valtavirtaistaminen, jolla tarkoitetaan, että maahanmuuttajille ei kohdenneta lähtökohtaisesti erityispalveluja. Samaan aikaan tunnustetaan kuitenkin se, että usein heillä on erityisesti maahantulon alkuvaiheessa tarvetta erityispalveluihin. Yhdenvertaisuuslain mukaan työssä on velvollisuus huolehtia siitä, että yhdenvertaisuus voi tosiasiallisesti toteutua esim. järjestämällä määräaikaisia palveluita erityistä tukea tarvitseville. Erottelua tehdään vain tarvittaessa: toiminta on yleensä lähtökohtaisesti avointa kaikille. Kysymys on tasa-arvosta ja oikeudesta. Positiivinen erityiskohtelu on nähtävä laajasti kotoutumisen näkökulmasta. 15
Nuorisoasiainkeskuksen kohdennetussa työssä tehdään useimmiten moniammatillista ja monihallinnollista syrjäytymistä ehkäisevää nuorisotyötä. Tukiprosessit voivat monikulttuuristen nuorten kohdalla joissakin toiminnoissa jatkua perustellusti 25 vuoden ikään. Maahanmuuttajataustaiset nuoret saattavat tarvita lisätukea ja -aikaa saavuttaakseen samanlaisen nuoren aikuisen roolin ja aseman kuin ns. valtaväestön nuoret. Nuorten tukemisessa on tärkeää toimia tarkoituksenmukaisesti, esimerkiksi opastaa peruskoulun jälkeiseen työharjoitteluun. Sosiaalinen vahvistaminen ja koulunkäynnin tukeminen ovat nuorten yhdenvertaiseen tulevaisuuteen tähtääviä toimintamuotoja. Uusi lastensuojelulaki edellyttää, että sosiaali- ja terveystoimien sekä opetus- ja nuorisotoimien yhteistyötä tiivistetään. Kohdennetussa työssä on aina tärkeää huomioida perheen kanssa tehtävä yhteistyö nuoren sosiaalisen kasvun ja koulutyön tukemiseksi. Monikulttuuristen nuorten kohdalla ei useinkaan edistytä ilman tiivistä yhteistyötä perheiden kanssa. Tuolloin on merkittävää, että moniammatillisissa verkostoissa tehdään aidosti työtä yhdessä nuorten tukemiseksi. Olennaista on huomioida, että kohdennetun nuorisotyön piirissä nuori on mukana vain tietyn rajatun ajanjakson. Sen jälkeen on turvattava nuoren kiinnittyminen esimerkiksi oman alueen nuorisotaloon, vertaisryhmään ja opintoihin. Nuorisoasiainkeskuksen työntekijät ovat tuoneet esille, että kouluista pyydetään apua erityisryhmien kanssa toimimiseen yhdessä sosiaalityöntekijöiden kanssa. Työntekijät ovat todenneet, että joissakin vähemmistöryhmissä on nuoria 18 20-vuotiaita isiä, joilla ei ole kovin selvää käsitystä vanhemmuudesta, vastuusta ja oikeuksista. Opetusviraston oppilashuollon ja aikuisopetuksen edustajien mukaan maahanmuuttajanuorten edistyminen koulussa ei aina kulje samassa tahdissa kuin muiden oppilaiden. Usein maahanmuuttajataustaiset nuoret siirretään liian helposti erityisryhmiin. Kouluikäisten afrikkalaistaustaisten nuorten vähäinen ohjautuminen nuorisoasiainkeskuksen koulunkäyntiä ja sosiaalista kasvua tukeviin Luotsi-toimintoihin on huolestuttavaa, koska kohdennetulle työlle kuitenkin näyttää olevan tarvetta. Joidenkin nuorten haasteet näyttäytyvät vasta aikuisuuden kynnyksellä. Nuorisotaloilla käynnistetään tarpeen mukaan ryhmiä, jos nuorten käyttäytyminen, oirehtiminen, pääsy toimintaan tai suhteet muihin ryhmiin edellyttävät puuttumista ohjaajilta. Tällöin edellytetään asioiden prosessointia tai joissain tapauksissa toiminnallista projektia. Ensisijaisesti nämä asiat pyritään hoitamaan osana perustyötä tai esimerkiksi kulttuuritulkkien tuella. Tietyissä toiminnoissa työskennellään ensisijaisesti yksilöiden ja heidän perheidensä kanssa. Poliisi on tuonut esille Kamppi-keskukseen ja sen lähiympäristöön kokoontuvat, pikkurikkeitä tekevät nuoret. Poliisilla on halukkuutta syventää yhteistyötä näiden nuorten ohjaamiseksi järkevämpään toimintaan. Monikulttuuriset nuoret eivät aina halua tai uskalla paljastaa nuorisotalolla oikeaa nimeään 29. Nuoret eivät myöskään välttämättä myönnä, jos heillä on vaikeuksia suomalaisten kirjoittamattomien käytöstapojen ja arvostusten, kielen ja koulunkäynnin tai esimerkiksi muiden nuorten ryhmien kanssa. Tällöin on tärkeää edetä hienovaraisesti, ellei tilanne vaadi jo selvää ja näkyvää aikuisten puuttumista. Työntekijöiden on oltava herkkiä havaitsemaan tilanteita, joissa nuori toteaa olevansa hyvin integroitunut, mutta kertoo harrastavansa kamppailulajeja samoin kuin kaikki hänen vertaisryhmäänsä kuuluvat. Jos hän samalla toteaa, ettei liiku kaupungilla yksin ilman samaan ryhmään kuuluvia, koska pelkää väkivaltaa, voi tilanne olla haaste nuorisotyölle. Edellä mainitussa tapauksessa tulisi erityisesti vaikuttaa muiden nuorten asenteisiin 30. 29 Honkasalo, Souto & Suurpää 2007, 39. 30 Nuorisoasiainkeskuksen nuorten haastattelut 2004. 16
Muualla Euroopassa on pulpahtanut pintaan monikulttuurisuuteen liittyviä kielteisiä reaktioita: syrjäytyneiden tyytymättömyyttä, uskonnollisia purkauksia ja mielenosoituksia, jotka ovat saaneet rasistisia piirteitä. Nuorisotyössä vaaditaan nopeaa reagointikykyä ilmiöihin ja kasautuneisiin ongelmiin yhteistyössä muiden nuorten kanssa toimivien tahojen kanssa. Nuorisotoimen rooli ei ole toimia poliisin tavoin, mutta sillä voi olla merkittävä tehtävä ennaltaehkäisevänä ja mahdollisten konfliktien alku- tai loppuvaiheiden rauhoittajana. Olennaista on pohtia, kuinka nuorisoasiainkeskuksessa toimitaan näissä tapauksissa osana kaupungin muita reagointitapoja. Tähän mennessä tehtyä Entisen Neuvostoliiton alueelta tulleille paluumuuttajataustaisille nuorille tarkoitettu nuorten sosiaalista kasvua ja koulunkäyntiä tukeva Spinnu-toiminta on arvioitu ja vakinaistettu. Myös Ilmansuunta-Luotseissa on monikulttuurisia nuoria. Nuorisoasiainkeskus toimii eri alueilla monihallinnollisissa yhteistyöryhmissä, joissa käsitellään mm. monikulttuurisuuteen liittyviä kysymyksiä. Vuoden 2007 aikana pyrittiin yhdessä sosiaaliviraston maahanmuuttajien Olohuone-hankkeen kanssa kutsumaan olohuoneiden nuoria nuorisotalojen ja Malminkadun toimintaan (Vuosaari, Ruoholahti ja Malmi), koska sosiaaliviraston olohuoneprojekti oli päättymässä. Olohuoneissa käyneiden nuorten vanhempia kutsuttiin tutustumaan nuorisotaloihin, jotta nuorten olisi helpompi osallistua talojen toimintaan. Keskusteluja ja yhteistyötä vanhempien kanssa jatkettiin vuonna 2008. Myös nuoria kutsuttiin tutustumaan nuorisotaloihin. Lisäksi järjestettiin esimerkiksi olohuoneiden ja nuorisotalojen yhteisiä jalkapallo-otteluita. Nuorisoasiainkeskuksen monikulttuurinen olohuone Malminkadulla on koonnut keskustassa liikkuvia monikulttuurisia ja muita nuoria osallistumaan toimintaan. Nuoret ovat järjestäneet itse muun muassa keskustelutilaisuuksia sekä toteuttaneet kesätoimintaa Kaisaniemessä (Helsinki Safe City). Toimenpiteet Monikulttuuristen nuorten palveluiden kehittämisessä hyödynnetään jo olemassa olevia kokemuksia esimerkiksi perheiden kanssa tehtävästä työstä (muun muassa Spinnu ja romanityö). Muiden hallintokuntien kanssa vastuunjakoa selkiytetään; alueellisten yhteistyöverkostojen tehtävänkuvaa ja velvoitetta toimia yhdessä nuoria koskevissa asioissa edistetään lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman mukaisesti. Muiden hallintokuntien kanssa jatketaan neuvotteluja tarpeen mukaisesta yhteistyöstä mm. afrikkalaistaustaisten ja mahdollisesti muiden kohderyhmien nuorten koulunkäyntiä ja kasvua tukevien yhteisten työmallien aloittamisesta. Laaditaan ohjeet tulkin käytöstä nuorisotyössä. 6. Henkilökunnan osaamisen ja asiantuntijaroolin kehittäminen Nuorisoasiainkeskuksen monikulttuurinen työ vaatii osaamisen kehittämistä koko organisaatiossa. Sillä pyritään varmistamaan, että kaikilla työntekijöillä on perustaidot monikulttuurisessa ympäristössä työskentelyä varten: niin nuorten parissa kuin työyhteisössä työntekijänä ja esimiehenä toimiessa. Henkilöstön monikulttuurisuusosaamista voidaan kehittää koulutuksen ohella monilla muilla tavoilla. Monikulttuurisen osaamisen kehittäminen koskee koko virastoa ja kaikkea tehtävää työtä; siihen ei vaikuta esimerkiksi työn asiakaskunnan monikulttuurisuus. Työ on monikulttuurista aina, myös valtaväestön kanssa toimittaessa. 17
Osaamisen kehittäminen nuorisotyössä Osaamisen kehittäminen tarkoittaa nykyisen osaamisen entistä paremman käyttöönottamisen lisäksi osaamisen lisäämistä. Menetelmien kehittäminen osaamisen ja sen puuttumisen tunnistamisen avuksi on osa monikulttuurisen työn haasteita. Jatkossa monikulttuurisuusosaamisen kehittämisen on oltava nuorisoasiainkeskuksessa osa normaalia toimintaa. Päälinjat määritellään osaamisen kehittämisen suunnitelmassa ja tarkemmat tavoitteet ja painotukset vuosittain toimintasuunnitelmissa ja viraston koulutussuunnitelmassa. Yhdenvertaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden edistäminen nuorisotyössä tarkoittaa perustasolla sitä, että jokainen työntekijä tuntee ja ymmärtää yhdenvertaisuuslain velvoittavuuden työssään. Niiden osa-alueiden, joihin tarvitaan osaamista, on ohjattava kouluttautumista. Yksilöllisiä ja työyhteisökohtaisia osaamistarpeita määritellään osaamiskartoitusten perusteella tehtävissä kehittymissuunnitelmissa. Monikulttuurisuusnäkökulman huomioon ottaminen rekrytoinnista ja perehdytyksestä alkaen on tärkeä osa suunnitelmallista osaamisen kehittämistä. Tähän mennessä tehtyä Onnistuvat opit -hankkeessa toteutettiin vuosina 2007 2008 prosessinohjaajakoulutus, jossa kehitettiin 30 nuorisoasiainkeskuksen työntekijän ja muutaman yhteistyökumppanin edustajan voimin monikulttuurisen työn käytäntöjä ja pohdittiin sen haasteita. Yhteensä yhdeksän päivää kestäneessä koulutuksessa löydettiin yhteisiä näkemyksiä työn kehittämisestä osastorajat ylittäen. Toinen käyttökelpoinen osaamisen levittämisen tapa voi olla monikulttuurinen työntekijävaihto, jota kokeiltiin alueellisten palvelujen osastossa syksyllä 2008 ja jatketaan vuonna 2009. Vuonna 2007 aloitettiin monikulttuurisen nuorisotyön foorumit. Niiden tavoitteena on jakaa kokemuksia ja hyviä käytäntöjä, joita monikulttuurisella työllä on viraston sisällä. Aiheita ovat olleet monikulttuuristen vanhempien kanssa tehtävä työ, romaninuorten kanssa tehtävä työ ja monikulttuurinen tyttötyö. Alustajina foorumeissa ovat olleet viraston omat työntekijät sekä yhteistyökumppanit. Osaamisen kehittäminen työyhteisössä Työyhteisöjen monikulttuurisuus vaatii yleensä uudenlaisia toimintatapoja työyhteisön keskinäisen ymmärryksen lisäämiseksi. Työyhteisössä kaikkien työntekijöiden on oltava yhtä arvokkaita. Esimerkiksi erilaisista kasvatukseen liittyvistä asioista on puhuttava avoimesti, ja erilaisia näkemyksiä on kunnioitettava. Vähemmistötaustaisten työntekijöiden merkitys on todettu tärkeäksi käytännön työssä: heillä on keskeinen rooli sekä nuorten että vanhempien luottamuksen saavuttamisessa 31. Monikulttuuristen työntekijöiden erityisosaaminen on otettava tehokkaasti käyttöön työyhteisössä, vaikka se vaatisi toimintatapoja luotaessa ponnisteluja koko työyhteisöltä. On tärkeää, että työyhteisöissä luodaan aktiivisesti yhteisiä pelisääntöjä ja käydään riittävän tarkasti läpi niin koko yhteisöä koskevat kuin kunkin työntekijän kanssa yksilöllisesti sovitut asiat (jälkimmäisten kohdalla yksityisyyden suojaa kuitenkaan unohtamatta). Avoimuus ja oikeudenmukaisuuden kokemus ovat erityisen tärkeitä monikulttuurisissa työyhteisöissä. Tämä vaatii paljon lähiesimieheltä, joten viraston on panostettava esimiesten johtamisosaamisen tukemiseen. Rekrytoinnissa noudatetaan kaupungin ja viraston voimassa olevaa rekrytointiohjeistusta. Ohjeen mukaisesti etnisten vähemmistöjen ja maahanmuuttajien osuutta kaupungin vakinaisessa henkilöstössä lisätään 32. Käytännössä tavoitteen saavuttaminen edellyttää yhdenvertaisuuslain mukaista positiivista erityiskohtelua: avoimeen tehtävään voidaan valita maahanmuuttajataustainen henkilö, joka täyttää kelpoisuusehdot, vaikka hän esimerkiksi työkokemuksen perusteella ei olisi aivan yhtä pätevä kuin taustaltaan kantasuomalainen hakija 33. 31 Ks. Honkasalo, Souto & Suurpää 2007, 27 30. 32 Rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäiseminen Helsingin kaupungin toiminnassa 2004 18 33 Rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäiseminen Helsingin kaupungin toiminnassa 2004
Ihmisoikeuskasvatuksen pitäisi näkyä kaikessa toiminnassa tausta-ajatuksena. Ihmisoikeuskasvatus tulevaisuutta turvaavana ja kehitykseen tähtäävänä kasvatuksena antaa nuorisotyöntekijöille hyvän arvopohjan kaikkeen toimintaan. Toisten kunnioittamiseen pohjautuva työote kantaa hedelmää nuorten kanssa ja työyhteisössä toimittaessa. Nuorisotyöntekijöiden valmiudet hyödyntää ihmisoikeuskasvatusta työssään tulee varmistaa järjestämällä aiheesta riittävää koulutusta ja luoda rakenteet vertaistuen saamiseen. Tähän mennessä tehtyä Syksyllä 2008 käynnistyi Helsingin Diakoniaopistolta tilattu pilottikoulutus Monikulttuurisuus nuorisotyössä ja työyhteisössä, jonka aloitti 18 työntekijää. Kyseessä on yhteiskoulutus opetusviraston työpajojen työntekijöiden kanssa. Tämäntyyppisen pitkäjännitteisen ja viraston strategioiden mukaisiin osaamistarpeisiin suunnitellun koulutuksen jatkoa on pohdittava. Kahdessa nuorisotyöyksikössä käynnistyi vuonna 2008 työntekijöiden omien ja työyhteisön yhteisten asenteiden tutkiminen ns. asennepohdintapilotteina MOD-koulutusmallia (moninaisuus, oivallus, dialogi) hyödyntäen. Tarkoituksena on pohtia ja tunnistaa omia asenteita, ei (vain) työroolin tai virallisten linjausten kautta ammattilaisena, vaan omana itsenä. Asenteita käsitellään suhteessa moninaisuuteen, erilaisuuteen, samanlaisuuteen ja näiden monenlaisiin välimaastoihin. Menetelmät ovat keskustelevia ja toiminnallisia, ja niiden yhtenä tavoitteena on rakentaa työyhteisölle toimintatapoja ja linjauksia suhteessa monikulttuurisuuden herättämiin kysymyksiin, kuten rasismin esiintymiseen. Diakoniaopiston koulutus ja asennepohdinta ovat pilotteja, jotka ovat osa kaupungin Monimuotoisuuden kehittämisohjelma -hanketta vuosille 2008 2009. Yksi tapa jakaa ja kehittää osaamista on hyödyntää jo olemassa olevia toimintatapoja, kuten nuorisotyön arviointimallia, eli kehittää auditoinneissa ja itsearvioinneissa monikulttuurisesta työstä kerätyn tiedon käyttämistä. Kaupungin ja viraston monikulttuurisen työn periaatteet (yhdenvertaisuuslaki, kaupungin rasismin vastainen ohje, maahanmuuttopoliittinen ohjelma, viraston monikulttuurisuustyön tavoitteet) ovat muutaman viime vuoden ajan kuuluneet virastotason perehdytykseen. Työyhteisötasolla perehdyttämistä näihin teemoihin on kehitettävä. (Rasisminvastaiseen työhön liittyvistä koulutuksista ks. luku 7.) Nuorisoasiainkeskuksen työntekijät sekä toiminnassa mukana olevat nuoret osallistuvat kansainväliseen toimintaan niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Monikulttuurisen työotteen kehittäminen sisältää kansainvälisen työn ulottuvuuden; kokemukset kansainvälisessä toiminnassa (esim. työntekijävaihdot/job shadowing ulkomailla tai seminaarit, koulutukset meillä tai muualla) voivat antaa välineitä ja näkökulmia oman työn kehittämiseen varsinkin kun Helsinki on monikulttuurisuuden haasteiden suhteen melko alussa useisiin muihin maihin verrattuna. Nuorten kanssa toteutettavat kansainväliset hankkeet ja nuorten ryhmätapaamiset avaavat uudenlaisia näkökulmia työhön ja vahvistavat sen monikulttuurisuuden huomioivaa otetta. Niin työntekijät kuin nuoretkin oppivat näistä kokemuksista. Kansainvälisistä vaihdoista ja niistä saaduista kokemuksista opitaan aina uutta, ja sen tiedon jakamiseen on luotava toimintatapoja. Kokemuksia olisi saatava nostettua esille ja niiden herättämiä ajatuksia ja toimintatapojen kehittämistä tuettava niin omassa työyhteisössä kuin laajemminkin virastossa. Yhtenä mahdollisuutena voi olla esimerkiksi kansainvälisessä vaihdossa opittujen/oivallettujen asioiden jakaminen monikulttuurisen nuorisotyön foorumeissa. Kansainvälistä toimintaa voidaan kohdentaa tietoisesti myös rasismin ennaltaehkäisyyn. Kulttuuritulkkitoiminta Nuorisoasiainkeskuksen kulttuuritulkkitoiminta käynnistyi nykyisessä muodossaan syksyllä 2007, ja 19
sen kehittäminen jatkuu. Lähtökohtana on nuorisoasiainkeskuksen oman henkilökunnan osaamisen hyödyntäminen ja sen kehittäminen. Kulttuuritulkkitoiminnalla on tärkeä rooli vähemmistötaustaisten työntekijöiden aseman kehittämisessä strategisesti merkittävinä osaajina työyhteisöissään ja koko nuorisoasiainkeskuksessa. Taustana kulttuuritulkkitoiminnalle on viraston työntekijöiden olemassa oleva asiantuntemus ja osaaminen. Kulttuuritulkkaus on yksi tapa jakaa osaamista työyhteisöstä toiseen; tulkki on mukana käynnistämässä prosesseja ja antaa eväät työyhteisölle jatkaa niitä ja tarvittaessa jatkaa konsultointia myöhemmin. Toimintafilosofiana on, ettei kaikkien ei tarvitse osata kaikkea, mutta toisaalta kaikki voivat oppia. Kaikkea osaamista ei toisaalta voi myöskään siirtää, sillä kokemukset esimerkiksi pakolaisuudesta, monikulttuurisessa perheessä elämisestä ja maahanmuutosta ovat yksilöllisiä. Nämä kokemukset ovat kuitenkin tuottaneet henkilölle erityisasiantuntemusta, jota jakamalla hän voi työssään lisätä työtovereiden ja nuorten osaamista. Tärkeä haaste kulttuuritulkkitoiminnan kehittämisessä on osaamisen jakamisen tukeminen; kulttuuritulkit eivät toimi yksin, ja heillä on mahdollisuuksia kehittää itseään tässä työssä. Tavoitteena on osaamisen ja osaajien siirrettävyys ja monikulttuurinen, joustava työyhteisö. Kulttuuritulkkeja on käytetty muun muassa vanhempainiltoihin ja vanhemmille tiedottamiseen liittyvissä tehtävissä, monikulttuuristen iltojen järjestämisessä, nuorten välisten ristiriitojen selvittämisessä sekä järjestöjen opastamisessa. Yhtenä haasteena kulttuuritulkkitoiminnan kehittämiselle on työssä tarvittavan osaamisen hahmottaminen ja sen mahdollistaminen kulttuuritulkeille. Tavoitteena on tukea heidän sisäistä asiantuntijarooliaan esimerkiksi kouluttajina. Toinen haaste on kulttuuritulkkitoiminnan mahtuminen osaksi työntekijöiden työnkuvaa; kulttuuritulkeille voisi olla nykyistä enemmän työtehtäviä työyhteisön ulkopuolella, jos he voisivat käyttää enemmän aikaansa kulttuuritulkkitoimintaan. Toimenpiteet Nuorisoasiainkeskukseen rekrytoidaan uusia työntekijöitä kaupungin ja viraston voimassa olevien rekrytoinnin ohjeiden mukaisesti: palkataan monikulttuurisia työntekijöitä ja kiinnitetään kaikkia paikkoja täytettäessä huomiota työntekijän kykyyn toimia monikulttuurisessa yhteisössä. Vakituisten vähemmistötaustaisten työntekijöiden määrää lisätään. Tavoite määritellään henkilöstöohjelmassa, ja sitä seurataan vuosittain. Oppisopimuskoulutus on keskeinen tapa kouluttaa ja rekrytoida vähemmistötaustaisia työntekijöitä nuorisotyöhön kaupungille; nuorisoasiainkeskus ottaa jatkossakin vuosittain 2 3 vähemmistötaustaista henkilöä oppisopimukseen. Valinnassa huomioidaan nuorisotyön tarpeet. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaiden opiskelun tukemiseen, suomenkielen opetuksen riittävyyteen ja kansalaistaitoihin. Kulttuuritulkkitoimintaa jatketaan, kehitetään ja laajennetaan. Kulttuuritulkkien roolia selkiytetään. Lisäksi kulttuuritulkkien roolia verkossa tehtävässä nuorisotyössä pohditaan ja kehitetään. Vähemmistötaustaisia työntekijöitä kannustetaan mukaan kulttuuritulkkitoimintaan. Vieraskielisten työntekijöiden suomen ja ruotsin kielen taidon kehitystä tuetaan suunnitelmallisesti. Suomen ja ruotsin kielen kurssit ovat osa normaalia henkilöstökoulutusta. Henkilökunnan vieraiden kielten taitoa kehitetään suunnitelmallisesti, kun se on työtehtävissä onnistumisen kannalta selkeästi tarpeellista. Monikulttuurisuusosaamisen lisääminen viraston ja kaupungin strategioiden mukaisesti kirjataan viraston osaamisen kehittämisen suunnitelmaan (valmistuu vuonna 2009). Koulutukset ovat tapa kehittää osaamista, mutta vielä tärkeämpää on tavoitteellinen työssä oppiminen. Kiinnitetään huomiota sekä yksittäisten työntekijöiden että työyhteisöjen osaamisen kehittämiseen paikallisten tarpeiden mukaisesti. Luodaan mahdollisuuksia syventävään koulutukseen, esimerkiksi työyhteisöjen asennepohdintaan, sekä työntekijävaihtoihin. Hyödynnetään vahvemmin kansainvälisiä yhteistyöverkostoja ja vertaisoppimista monikulttuuris- 20