TURUN KAUPUNGIN OPETUSTOIMEN TURVALLISUUSSUUNNITTELUA KOSKEVAT OHJEET

TURUN KAUPUNGIN OPETUSTOIMEN TURVALLISUUSSUUNNITTELUA KOSKEVAT OHJEET Turun kaupunki Opetuspalvelukeskus Turvallisuussuunnitelman tarkistustyöryhmä (OTU) Ehdotus 7.6.2010

TURUN KAUPUNGIN OPETUSTOIMEN TURVALLISUUSSUUNNITTELUA KOSKEVAT OHJEET Sisältörunko 1. JOHDANTO 2. LAINSÄÄDÄNTÖ 3. OPPILASHUOLLOLLINEN TUKI JA OHJAUS KOULUNKÄYNNISSÄ 3.1. Esi- ja perusopetus 3.2. Lukio 4. OPPILASHUOLLON YHTEISTYÖ 4.1. Yhteistyön kodin kanssa 4.1.1. Perusopetus 4.1.2. Lukio 4.2. Lastensuojelu 5. KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT JA HYVÄT TAVAT 6. ONGELMA- JA KRIISITILANTEET SEKÄ NIIDEN EHKÄISEMINEN 6.1. Varautuminen psykososiaaliseen tukeen kriisitilanteissa 6.2. Psykososiaalisen tuen järjestäminen 6.3. Menettely turvallisuutta uhkaavassa tilanteessa 6.4. Epäily lapseen kohdistuneesta väkivallasta 6.5. Oppilaiden tupakointi ja päihteiden käyttö 7. OPPILAIDEN JA OPISKELIJOIDEN MIELENTERVEYS 7.1. Koulujen ja lukioiden toimenpiteet 7.2. Työnjako eri toimijoiden kesken 8. KOULUMATKOJEN TURVALLISUUS 9. HENKILÖKUNNAN TURVALLISUUS 9.1. Vastuunjako 9.2. Fyysinen ja henkinen turvallisuus 9.2.1. Väkivalta ja väkivallan uhka 9.2.2. Fyysinen väkivalta 9.2.3. Henkinen väkivalta 9.2.4. Ilkivalta 9.3. Henkinen työsuojelu 9.4. Työpaikkahäirintä 9.5. Henkilökunnan päihteiden käyttö 9.6. Oppilaitostilojen turvallisuus 10. PALOTURVALLISUUS 10.1. Turvallisuussuunnittelun tarkoitus 4 6 7 7 7 9 9 9 9 9 12 14 14 15 15 16 16 18 18 18 21 22 22 22 22 23 23 24 24 25 26 28 29 2

10.2. Omatoiminen varautuminen 10.3. Pelastussuunnitelma 10.4. Suojatilat ja ohjeistusta 10.5. Turvallisuuskoulutus 10.6. Toimintaohjeet eri tilanteissa 10.7. Rakennusten ja laitteiden kunnossapito 10.8. Päivittäinen palontorjunta 10.9. Tuhopoltot ja niiden torjunta 11. KOULUTILOJEN ILTAKÄYTTÖ 12. KRIISITIEDOTTAMINEN 13. KOULUN TURVALLISUUSKANSIO 29 29 29 30 30 30 32 32 34 35 36 3

1. JOHDANTO Opetuslautakunta hyväksyi Turun kaupungin opetustoimen turvallisuussuunnitelman 2004-2008 kokouksessaan 27.10.2004. Turvallisuussuunnitelma tarkistettiin vuonna 2007. Tarkistettu suunnitelma on päivätty 30.10.2007. Turvallisuussuunnitelman laaja-alaisempi uusiminen käynnistyi keväällä 2009. Tarkistamistyöryhmän perustava kokous pidettiin 11.5.2009. Kokouksessa sovittiin alustavasti tarkistamistyön periaatelinjauksista, työnjaosta ja aikataulusta. Perustavassa kokouksessa keskusteltiin tutkijalautakunnan raportin pohjalta Jokelan koulusurmien vaikutuksesta koulujen turvallisuustyöhön. Lisäksi todettiin, että oppilashuollon perusteet ovat muuttuneet, lastensuojelulaki on uudistunut, maahanmuuttajien erityisongelmat vaativat tarkastelemista, henkilöstön jaksaminen ja työilmapiiri on entistä suurempi haaste 2010-luvulla ja nettiturvallisuuden merkitys on otettava huomioon eri tavalla kuin 2000-luvun alkupuolella. Työryhmä kiinnitti huomiota myös koulujen turvallisuusvastaavien tehtäväkuvan puuttumiseen. Työryhmä otti tehtäväkseen tehtäväkuvan laatimisen. Se hyväksyttiin työryhmän kokouksessa 4.2.2010 ja opetustoimen johtoryhmässä 2.3.2010. Varsinainen tarkistamistyö käynnistyi syyskuussa 2009. Alustavaksi valmistumisajaksi asetettiin toukokuu 2010, kuitenkin viimeistään vuoden 2010 loppu. Suunnittelupäällikkö kutsui työryhmään seuraavat jäsenet: Alapaattikoski Tapio, puheenjohtaja Elomaa Ari-Pekka Hauninen Jari (11.3.2010 lukien) Wiren Lars Raitio Mika Mannila Crister Kauppinen Jouko Alho Anne Anttila Seija Rinne Outi Rusi Ari Salo Jarmo Kiviluoma Tea, sihteeri Työryhmä on kokoontunut 11.5.2009 pidetyn perustavan kokouksen lisäksi 9.9.2009, 27.10.2009, 4.2.2010, 11.3.2010, 30.3.2010, 4.5.2010 ja 7.6.2010. Työryhmän työssä on otettu huomioon Turun opetustoimen valmiussuunnitelma, joka valmistui 19.12.2007. Sisäasiainministeriön työryhmän raportti Oppilaitosten turvallisuus (Sisäasiainministeriön julkaisuja 40/2009) vaikutti työryhmän tavoitteiden linjauksiin. Työryhmä päätti kokouksessaan 4.2.2010, että raporttia hyödynnetään soveltuvin osin opetustoimen turvallisuussuunnitelmaa tarkistettaessa. Suunnitelmassa otetaan myös huomioon sisäasiainministeriön koulujen turvallisuuskansioiden laatimista koskevat ehdotukset. 4

Varhaiskasvatus liitetään opetustoimen yhteyteen 1.8.2010 lukien. Työsuojeluvaltuutettu Jari Hauninen kutsuttiin varhaiskasvatuksen edustajana työryhmään 11.3.2010. Varhaiskasvatuksessa on käytössä ajanmukaiset turvallisuutta koskevat ohjeet, joten niitä ei ole ollut tässä yhteydessä erityistä syytä tarkistaa. Työryhmän kokoama kouluja koskeva ohjeistus soveltuu suurelta osin sellaisenaan myös päiväkoteihin. Turvallisuuden edistäminen kouluissa perustuu moniin säädöksiin, ohjeisiin ja määräyksiin. Oppilaitoksissa tulee olla pelastuslain edellyttämä pelastussuunnitelma. Turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi työnantajalla on oltava työsuojelun toimintaohjelma. Opetuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta kiusaamiselta ja häirinnältä. Kaikkien kouluasteiden opetussuunnitelmissa tulee olla määriteltynä ja kuvattuna opetustoimen oppilashuoltoa koskevat toimintamallit. Opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut koulussa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä. Lisäksi koulujenkin toimintaa koskevat valmiussuunnittelua ja riskienhallintaa koskevat ohjeet ja määräykset. Vaikka kaikki säännökset ja ohjeet tähtäävät turvallisuuden lisäämiseen, terminologian heterogeenisuus voi aiheuttaa myös hämmennystä. Tässä suunnitelmassa on lähdetty siitä, että koulun turvallisuutta koskeva keskeinen aineisto on kaikkien saatavilla koulun turvallisuuskansiossa. Opetuspalvelukeskus toimittaa turvallisuuskansion kaikille kouluille samansisältöisenä. Kukin koulu voi täydentää kansiota omalla aineistollaan. Kaikille kouluille toimitettiin 17.3.2010 Varsinais-Suomen Poliisilaitoksen turvallisuusmateriaalipaketti, josta osa on salaista ja vain koulun rehtorin ja turvallisuusvastaavan käytettävissä. Heidän tehtävänään on informoida koulun henkilökuntaa myös salassa pidettävästä aineistosta. Työryhmä kuuli 9.9.2009 asiantuntijana pedagoginen suunnittelija Katja Vanhataloa, joka kertoi Opetushallituksen valtakunnallisesta koulutusprojektista Turvallisuuden edistäminen ja kriisitilanteisiin varautuminen kouluissa ja oppilaitoksissa. Noin 40 rehtoria ja opettajaa Turusta, osa heistä turvallisuusvastaavia, osallistui koulutukseen, joka päättyi huhtikuussa 2010. Koulutuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena oli koulujen turvallisuuskansioiden rakentaminen. Puheenjohtaja informoi koulutukseen osallistujia siitä, millä edellytyksillä ja raamituksilla koulutuksessa mukana olevat oppilaitokset voivat turvallisuuskansionsa rakentaa. Työryhmä kuuli 30.3.2010 ammatti-instituutin turvallisuusasioiden asiantuntijana rehtori Hannu Immosta. Työryhmän kokouksessa 4.5.2010 oli 4Ks Finland Oy:n edustaja esittelemässä yhtiön tuottamaa riskienhallintaohjelmistoa. 5

2. LAINSÄÄDÄNTÖ Oppilaitos kaikissa oppilaitoksissa tulee olla pelastuslain edellyttämä pelastussuunnitelma perusopetuslaki edellyttää, että opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä varten opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut koulussa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä Kunta turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi työnantajalla on oltava työsuojelun toimintaohjelma, joka kattaa työolosuhteiden kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset opetuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä kaikkien kouluasteiden opetussuunnitelmissa tulee olla määriteltynä ja kuvattuna opetustoimen oppilashuoltoa koskevat toimintamallit kuntien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muin toimenpitein varmistaa tehtäviensä mahdollisimman häiriötön hoitaminen myös poikkeusoloissa tilinpäätösohje velvoittaa yksiköt kertomaan tilinpäätöksessä riskienhallinnastaan ja riskeistään (Riskienhallintasuunnitelma) Lisäksi opetuksen järjestäjän on turvallisuussuunnittelussaan otettava huomioon erityisesti työturvallisuuslaki (738/2002), lastensuojelulaki (417/2007), pakkokeinolaki (450/1987), teräaselaki (108/1977), laki nuorista työntekijöistä (998/1993) ja asetus nuorten työtekijöiden suojelusta (475/2006) sekä kansanterveyslaki (628/2007). Tässä suunnitelmassa on em. säädösten ja muiden säännösten ja määräysten pohjalta täsmennetty, mitä Turun kaupunki edellyttää oppilaitoksilta. 6

3. OPPILASHUOLLOLLINEN TUKI JA OHJAUS KOULUNKÄYNNISSÄ 3.1. Esi- ja perusopetus Oppilaiden oikeuksista ja velvollisuuksista on säädetty perusopetuslaissa. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatus- ja opetustyöstä ja täsmennetään perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Oppilailla on lain mukaan oikeus tukiopetukseen ja erityisopetukseen niitä tarvitessaan. Kansanterveyslain (628/2007) mukaan kunnan tulee ylläpitää kouluterveydenhuoltoa, johon luetaan perusopetusta ja lukiokoulutusta antavien koulujen ja oppilaitosten terveydellisten olojen valvonta sekä niiden oppilaiden ja opiskelijoiden terveydenhuolto. Kouluterveydenhuolto toteutuu parhaiten koulun tiloissa ja pääosin koulupäivän aikana. Oppilaiden määräaikaistarkastukset ja muut käynnit kouluterveydenhuollossa ovat osa koulutyötä. Ongelmien mahdollisimman varhainen havaitseminen ja oppilaan viipymätön auttaminen, jatkotutkimusten ja hoidon järjestäminen sekä hoidon ja kuntoutuksen koordinointi ovat keskeisiä tehtäviä. Kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri toimivat yhteistyössä koulun henkilöstön kanssa ja kuuluvat koulussa toimivaan oppilashuoltoryhmään. Lastensuojelulain (13.4.2007) 9 :n mukaan kunnan tulee järjestää koulupsykologi- ja koulukuraattoripalveluita, jotka antavat perusopetuslaissa tarkoitetun esi-, perus- ja lisäopetuksen sekä valmistavan opetuksen oppilaille riittävän tuen ja ohjauksen koulunkäyntiin ja oppilaiden kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Palveluilla tulee edistää myös koulun ja kodin yhteistyön kehittämistä. Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä jatkumo, johon osallistuvat opettajat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitoja ja valmiuksia sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Oppilashuoltoa koordinoi oppilashuoltoryhmä. Oppilashuoltoryhmän kokoonpano on esitelty Turun esi- ja perusopetuksen strategiassa ja käsikirjassa. 3.2. Lukio Opiskelijahuollolla edistetään ja ylläpidetään opiskelijan hyvää oppimista, hyvää psyykkistä ja fyysistä terveyttä sekä sosiaalista hyvinvointia. Opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta ja opintoohjausta. Ohjaustoiminta muodostaa lukion toiminnassa kokonaisuuden, jonka tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. 7

Vammaiselle tai muusta syystä erityistä tukea tarvitsevalle lukion opiskelijalle annetaan tietoa hänen käytettävissään olevista terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluista ja hänet ohjataan hakeutumaan näihin palveluihin. Lukion opiskelijaterveydenhuollosta säädetään kansanterveyslaissa ja opiskelijoiden sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien poistamiseksi tarvittavista koulukuraattori- ja psykologipalveluista lastensuojelulaissa. 8

4. OPPILASHUOLLON YHTEISTYÖ 4.1. Yhteistyö kodin kanssa 4.1.1 Perusopetus Huoltajilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsesta ja nuoresta. Koulu tukee käytettävissä olevin keinoin huoltajia niin, että he huoltajina voivat osaltaan vastata lapsensa tavoitteellisesta kasvatuksesta ja oppimisesta koulutyössä. Yhteistyö kodin ja koulun välillä tulee järjestää siten, että moniammatillinen yhteistyöverkosto auttaa tarvittaessa perhettä oppilaan koulunkäyntiin ja hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä. Huoltajille annetaan tietoa opetussuunnitelmasta ja opetuksen järjestämisestä. Erityisen tärkeätä on yhteistyö vanhempien kanssa oppilaan koulunkäynnin nivelvaiheissa (koulun aloitus, siirtyminen 7. vuosiluokalle, siirtyminen jatkoopintoihin). Turun esi- ja perusopetuksen oppilashuollon strategia ja käsikirja valmistui vuonna 2008. Käsikirjassa on tarkemmat ohjeet oppilashuollon linjauksista ja menettelytavoista sekä mm. oppilashuoltoryhmän kokoonpanosta. 4.1.2. Lukio 4.2. Lastensuojelu Opiskelijoiden opiskelun ja hyvinvoinnin seuraamisesta ja tukemisesta tulisi huolehtia yhteistyössä kotien kanssa. Opiskelijahuollolla tarkoitetaan opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Opetussuunnitelman hengen mukaisesti tulee havaittuihin epäkohtiin puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Nuorten lukiokoulutuksen opetussuunnitelmassa määritellään kodin ja lukion välisen yhteistyön periaatteet ottaen huomioon alaikäiset ja täysi-ikäiset opiskelijat. Turun päivälukioiden opiskelijahuollon käsikirja valmistui vuonna 2009. Käsikirjassa on tarkemmat ohjeet oppilashuollon linjauksista ja menettelytavoista. Lastensuojelulain 25 mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt sekä muun sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan, opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tai turvapaikan hakijoiden vastaanottotoimintaa tai hätäkeskustoimintaa taikka koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa olevat henkilöt ja terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää 9

lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Ilmoituksen voi tehdä vapaamuotoisesti tai koulutoimen lastensuojeluilmoituslomaketta käyttäen. Netku Lomakkeet Aakkosellinen hakemisto Lastensuojeluilmoitus Ilmoituksessa tulee olla lapsen nimi ja syntymäaika, osoite ja huoltaja sekä hänen yhteystietonsa. Lisäksi lyhyehkö selostus, mistä koulussa ollaan huolissaan, mitä koulussa on tehty ennen ilmoituksen tekemistä sekä yhteyshenkilö koulussa. Huoltajalle tulisi kertoa etukäteen koulun tekevän lastensuojeluilmoituksen. Kirjallisesti tehdyn ilmoituksen voi lähettää tiedoksi huoltajalle. Lastensuojeluilmoitus tehdään, kun on huoli lapsen hyvinvoinnista. Lastensuojeluilmoitus tulee tehdä aina, jos lasta pahoinpidellään tai lapsiperheessä on parisuhdeväkivaltaa. Syitä huolestua lapsen hyvinvoinnista ovat esimerkiksi: vanhemmat lyövät lasta vanhemmat ovat lapsen seurassa vahvassa humalassa tai huumausaineiden vaikutuksen alaisena lapsi on päihtynyt tai huumausaineiden vaikutuksen alaisena lapsi pinnaa koulusta lapsi on usein ulkona epätavallisina aikoina tai hänen vaatetuksensa ei ole asianmukainen lapsen käyttäytyminen on normaalista poikkeavaa, esimerkiksi hyvin vetäytyvää, apaattista tai yliaggressiivista Lastensuojeluilmoituksen tekeminen on tarpeen siksi, että lapsiin kohdistuvat laiminlyönnit, heitä uhkaavat vaarat tai heitteillejättö voitaisiin havaita mahdollisimman varhain ja auttaa lasta sekä perhettä. Lastensuojelun tarkoitus on turvata lapsen etua ja tukea perhettä tilanteissa, joissa omin voimin on vaikea selvitä. Sosiaaliviranomaisilla on velvollisuus tutkia jokainen lastensuojeluilmoitus. Turun kaupungin sosiaalipäivystys Sosiaalipäivystyksen sosiaalityöntekijät vastaavat virka-aikana klo 8.30-16 Turussa kaikista kiireellisistä lastensuojelutarpeista, jotka vaativat välitöntä puuttumista. Yksikössä tehdään tarvittaessa myös lasten kiireellisiä sijoituksia. 10

Sosiaalipäivystyksessä otetaan vastaan lastensuojeluilmoituksia, tehdään kotikäyntejä ja annetaan ohjausta ja neuvontaa huolto- ja tapaamisoikeus- ynnä muissa lapsiin liittyvissä asioissa. Palvelu on tarkoitettu kiireellisen sosiaalityön tarpeessa oleville lapsi- ja aikuisperheille. Yhteydenotot kiireellisiin lapsi-, perhe- ja aikuissosiaalityön asioihin tehdään puhelimitse virka-aikana puh. (02) 262 6003 ja virka-ajan ulkopuolella 112. Lastensuojeluilmoitus tehdään Puhelimitse: (02) 262 6003 Kirjeitse: Turun sosiaalipäivystys PL 364 20101 Turku 11

5. KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT JA HYVÄT TAVAT Perusopetuslaki ja lukiolaki määräävät, että opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut koulussa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Järjestyssäännöissä voidaan antaa kouluyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä ja asianmukaisesta käyttäytymisestä. Lisäksi määräyksiä voidaan antaa koulun omaisuuden käsittelystä sekä oleskelusta ja liikkumisesta koulurakennuksissa ja koulun alueella. Lain näkökulma korostaa oppilaan oikeuksia turvalliseen opiskeluympäristöön ja opetuksen järjestäjän velvollisuutta järjestää opetus siten, että se edistää oppilaan tervettä kasvua ja kehitystä. Valtioneuvoston asetuksessa opetuksen valtakunnallisista tavoitteista todetaan, että opetuksen tavoitteena on fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden ja hyvinvoinnin vaaliminen sekä oppilaiden kasvu hyviin tapoihin. Oppilaita kasvatetaan vastuullisuuteen ja yhteistyöhön sekä toimintaan, joka pyrkii ihmisryhmien, kansojen ja kulttuurien väliseen suvaitsevaisuuteen ja luottamukseen. Koulun on laadittava järjestyssäännöt. Niiden tehtävänä on taata viihtyisä työympäristö, koulun turvallisuus ja työrauha. Työrauha on koulutyön onnistumisen perusedellytys. Oppilaat tottuvat järjestyssääntöjä noudattamalla toimimaan yhteiskunnan vastuullisina jäseninä. Järjestyssääntöjen avulla koulu myös tiedottaa oppilaille ja heidän huoltajilleen omasta toimintakulttuuristaan, periaatteistaan, arvoistaan ja normeistaan. Järjestyssääntöjen laadinnassa ja soveltamisessa tulee ottaa huomioon oppilaiden ikä. Järjestyssääntöjen ohjeet ja määräykset voivat sisältää mm. seuraavia asioita: Koulualue ja kouluaika Siirtyminen koulupäivän aikana Hyvät tavat Käyttäytyminen koulussa Matkapuhelimen käyttö ja kuvaaminen koulussa Internetin ja sosiaalisen median käyttämiseen liittyvät ohjeet Kiusaaminen ja toisen huomioon ottaminen Ruokailu Siisteys Yhteinen ja henkilökohtainen omaisuus Koulutehtävien suorittaminen Poissaolot Tupakointi ja päihteet Liikuntatilojen käyttö Järjestyssääntöjen voimassaolo Järjestyssäännöistä tulee käydä ilmi tai oppilaille ja heidän huoltajilleen on muutoin ilmoitettava, mitä seuraamuksia sääntöjen rikkomisesta on perusopetus- ja lukiolaissa määrätty. Koulun käytännöistä esim. jälki-istuntojen järjestämisessä ja niiden valvonnassa on myös etukäteen tiedotettava. 12

Koulu voi laatia myös erilliset järjestyssäännöt, jotka koskevat liikunta- tai muiden tilojen iltakäyttäjiä. Järjestyssäännöt hyväksyy koulun johtokunta. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa todetaan, että oppilaan käyttäytymistä tulee arvioida. Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön sekä noudattaa sääntöjä. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Turussa on laadittu oppilaan hyvälle (arvosana 8) käyttäytymiselle seuraavat kriteerit: Oppilas käyttäytyy pääsääntöisesti asiallisesti ja vastuuntuntoisesti toimii rehellisesti ja luotettavasti toimii myönteisesti kouluyhteisössä ottaa huomioon muut ihmiset ymmärtää sääntöjen ja ohjeiden merkityksen käy säännöllisesti koulua ymmärtää vastuunsa ympäristöstä 13

6. ONGELMA- JA KRIISITILANTEET SEKÄ NIIDEN EHKÄISEMINEN Opetussuunnitelman oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevassa luvussa kuvataan koulun toimenpiteet ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa. Koulun kriisisuunnitelmalla, joka sisältää ohjeistuksen psykososiaalisesta tuesta, varaudutaan em. tilanteiden hoitamiseen. Kriisisuunnitelmasta vastaa rehtori yhteistyössä oppilas-/opiskelijahuollon kanssa. Äkillinen kriisi koulussa voi olla esimerkiksi oppilaan tai opettajan äkillinen kuolema, itsemurha, väkivallan kohteeksi joutuminen tai liikenneonnettomuus. Äkilliseen kriisiin ei etukäteen voi valmistautua, mutta sen hoitamiseen voidaan varautua. Äkillinen järkyttävä tapahtuma voi kohdata koulua ja sitä ympäröivää yhteisöä, luokkaa tai pientä oppilasryhmää. Tapahtumana se vaikuttaa paitsi oppilaiden niin lisäksi koulun koko henkilökuntaan. Tämä tulee ottaa huomioon varautumis- ja toimintasuunnitelmissa. Oppilashuollon tehtävänä on varmistaa apu oppilaille ja työterveyshuollon tehtävänä apu henkilökunnalle. Kriisisuunnitelman toimintaohjeita laadittaessa voidaan hyödyntää mm. seuraavaa sisältöluetteloa: tärkeät puhelinnumerot: yleinen hätänumero, terveyskeskus, sairaala, sosiaalipäivystys, poliisi ohjeistus hätäketjusta hätäensiapuohjeet konkreettisia selkeitä toimintamalleja erilaisiin kriisitilanteisiin toimintamallit kriisitilanteissa koulun ulkopuolella annetavan opetuksen, retkien, TET-harjoittelun ja työssä oppimisen jaksojen aikana koulun johtamisjärjestelmän ottaminen huomioon toimintamalleissa psykososiaalisen tuen sisällyttäminen toimintamalleihin ja kriisitilanteiden jälkihoito yhteistyö kriisitilanteissa viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa kriisitilanteiden viestintäsuunnitelma toimenpiteet kriisivalmiuden ylläpitämiseksi 6.1. Varautuminen psykososiaaliseen tukeen kriisitilanteissa Psykososiaalisen tuen suunnitelma kriisitilanteissa on osa koulun kriisisuunnitelmaa. Psykososiaalisen tuen järjestämisessä huomioidaan sekä oppilaiden että koulun henkilöstön tuen järjestäminen. Vastaavien henkilöiden nimeäminen koululla äkillisiä kriisitilanteita varten tarkoituksenmukaista, koska heillä on perehtyneisyyttä toimia tällaisissa kriisitilanteissa. Rehtori johtaa tätä kriisiryhmää. Ryhmälle nimetään lisäksi varajohtaja. Ryhmän tehtäviä ovat: huolehtia toiminnan suunnittelusta ja suunnitelmien laadinnasta kirjata sisäinen työnjako ja vastuuketju selvittää etukäteen tärkeät paikalliset/alueelliset toimivat yhteistyötahot sekä sopia yhteistyön periaatteista ja käytännöistä perehdyttää muuta henkilökuntaa suunnitelmaan järjestämällä koulutusta ja hankkimalla kirjallisuutta 14

huolehtia siitä, että henkilökunta, oppilaat ja huoltajat tietävät, miten toimia erilaisissa tilanteissa ja siitä, miten tilanteesta tiedotetaan kriisin eri vaiheissa organisoida toimintaa kriisitilanteessa huolehtia henkisen tuen tarpeesta ja jatkotoimista arvioida kriisitilanteessa toteutettuja toimia sekä tehdä tarvittavat muutokset kriisisuunnitelmaan pitää suunnitelma ajan tasalla ja ylläpitää kriisivalmiutta 6.2. Psykososiaalisen tuen järjestäminen Kriisisuunnitelmaan kirjataan toimintamalli, jonka mukaan koulu kriisitilanteissa toimii varmistaakseen psykososiaalisen tuen oppilaille ja henkilökunnalle. Toimintamallissa otetaan huomioon koulun sisäiset äkilliset kriisitilanteet, mutta toiminta myös silloin, kun kriisi on tapahtunut muualla kuin omassa koulussa. Kriisiryhmä voi käyttää tehtäväluetteloita ja kortteja, jotka helpottavat toimintaa äkillisissä tilanteissa. Tehtäväkorttien avulla voidaan ohjata vastuuta ja keskinäistä työnjakoa. Tehtäväluetteloita ja kortteja voidaan laatia rehtorille tai muulle tilannetta johtavalle henkilölle, psykososiaalisesta tuesta vastaavalle henkilölle, viestinnästä vastaavalle, kodin ja koulun yhteistyöstä vastaavalle, yksittäiselle opettajalle tai muulle henkilökunnalle. Kriisiryhmän johtajan tai varajohtajan tehtävänä on vastata, että koulussa huolehditaan perehdyttämisestä suunnitelmiin ja niiden päivittämisestä säännöllisesti. Huoltajien tulee saada riittävästi tietoa siitä, miten koulu erilaisissa kriisitilanteissa toimii, miten tiedotetaan ja hoidetaan yhteistyö. Suunnitelmien toimivuutta harjoitellaan säännöllisten harjoitusten avulla. Kriisisuunnitelmien harjoitukset voidaan kytkeä osaksi pelastumissuunnitelmien mukaisia ja muita turvallisuusharjoituksia. Harjoitusten organisoinnista ja taitojen ylläpitämisen seurannasta vastaa koulun kriisiryhmä. 6.3. Menettely turvallisuutta uhkaavassa tilanteessa Turvallisuutta uhkaavissa akuuteissa tilanteissa ensisijaista on henkiöiden pelastaminen ja turvaaminen. Toimintaa koulussa johtaa rehtori tai muu henkilökuntaa kuuluva siihen asti kunnes pelastus- tai poliisiviranomainen saapuu ja ilmoittaa ottavansa johdon ja vastuun tilanteesta. 15

Koulun turvallisuuskansiossa on nimettynä koulun henkilökunnasta ensiapukoulutuksen saaneet henkilöt. Koulun kriisiryhmä myös kirjaa tiedot tapahtumasta ja lähettää ohjeiden mukaisesti ao. tahoille. Psykososiaalista tukea suunniteltaessa kriisisuunnitelmaan kirjataan mistä lisäapua saadaan sekä yhteystiedot näihin tahoihin. Koulun kriisiryhmä voi laatia käyttöönsä yksityiskohtaisen kriisisuunnitelman erityyppisten onnettomuuksien ja kuolemantapausten varalle. 6.4. Epäily lapseen kohdistuneesta väkivallasta Kouluterveydenhuollon työntekijöillä on tärkeä rooli lasten pahoinpitelyjen ja seksuaalisen hyväksikäytön tunnistamisessa, selvittämisessä ja hoidossa. Kouluterveydenhoitajien, jotka tavoittavat käytännössä koko ikäluokan, on hyvät mahdollisuudet tunnistaa lasten epäasiallinen kohtelu. Pahoinpitelyasian selvittelyyn voivat tarvittaessa osallistua myös koulukuraattori ja koulupsykologi. Opettajan, joka saa lapselta/nuorelta tietoonsa mahdollisen pahoinpitelyn (lapsi kertoo tai ulkoisia merkkejä on nähtävissä esim. liikuntatunneilla), ryhtyy selvittämään asiaa yhteistyössä oppilashuoltohenkilöstön kanssa. Lapsen kanssa puhutaan avoimesti epäilystä ja sen vaatimista toimenpiteistä. Mikäli lapsella on fyysisiä vammoja, pahoinpitelyn mahdollisuus on otettava huomioon. Lisäksi mikäli lapsella on toistuvia poikkeuksellisia selittämättömiä oireita, pyritään selvittämään mahdollisuus, aiheuttaako joku lapsen lähihenkilö niitä hänelle tahallisesti. Epäiltäessä lapseen kohdistettavan pahoinpitelyä tulee luottamus perheeseen säilyttää avoimella toiminnalla. Vanhemmille tulee kertoa epäilystä, ja heille varataan aikaa keskusteluun. Perheelle on syytä selvittää, että lastensuojeluilmoituksen tekeminen on sekä kouluterveydenhuollon että koulutoimen viranomaisten velvollisuus. Ilmoituksen tekemättä jättäminen voidaan katsoa virkavirheeksi. 6.5. Oppilaiden tupakointi ja päihteiden käyttö Koululla tulee olla päihdeohjelma. Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi 13.8.1976/693, Järjestyslaki 27.6.2003/612 Lähtökohtana on, että koulun tulee olla päihteetön työympäristö. 16

Tupakointi on kielletty oppilaitosten oppilaille tarkoitetuissa sisätiloissa sekä niiden pääasiassa kahdeksantoista vuotta nuoremmille tarkoitetuilla ulkoalueilla. Koulun päihdeohjelman tulee tukea koulun yleisiä kasvatustavoitteita. Opetukselliset, ohjaavat ja kasvatukselliset näkökohdat oppilaan tukemiseksi ovat etusijalla. Jokaisen koulussa työskentelevän on havaitessaan päihteiden käyttöä puututtava tilanteeseen. Oppilashuoltoryhmä on hoitoonohjauksessa keskeinen toteuttaja ja toimii opettajien tukena. Akuuteissa päihdetilanteissa terveydenhoitaja arvioi oppilaan terveydentilan ja tarvittavat hoitotoimenpiteet. Mikäli terveydenhoitaja ei ole paikalla akuutissa hoitoa vaativassa tilanteessa, muun henkilökunnan on huolehdittava hoitoon saattamisesta. Turussa on toimintamalli, jonka mukaan koululaisten/opiskelijoiden huumetestaukset suoritetaan Turun kaupungin Lasten ja nuorten päihdepoliklinikalla. Päihdepoliklinikka on tarkoitettu 12-18-vuotiaille satunnaiskäyttäjille ja se on koululaisten päihdekysymyksissä ensisijainen varhaisvaiheen tutkimus- ja hoitopaikka. Poliklinikka on ajanvarauspoliklinikka, joten kouluilta toivotaan lähetettä. Mikäli oppilas on koulussa päihtyneenä tai tietoon tulee oppilaalta itseltään, vanhemmilta, oppilastovereilta ongelmallista päihteidenkäyttöä, tulee koulun tehdä lastensuojeluilmoitus (Lastensuojelulaki 25 ). Katso luku Lastensuojelu. 17

7. OPPILAIDEN JA OPISKELIJOIDEN MIELENTERVEYS 7.1. Koulujen ja lukioiden toimenpiteet Ennen oppilaan/opiskelijan ohjaamista hoitaviin yksiköihin on hänen tilanteeseensa pyrittävä koulussa perehtymään mahdollisimman tarkoin. Oppilaan asioita on hyvä käsitellä koulun oppilashuoltoryhmässä ja tehdä työnjako siitä, kenen vastuulle kuuluu oppilaan tilanteeseen perehtyminen. Oppilaan huoltajia tulisi tavata koululla ja sopia heidän kanssaan jatkotoimenpiteistä mietittäessä ratkaisuja oppilaan koulussa ilmenneisiin ongelmiin. Parhaat edellytykset jatkotoimenpiteillä on, mikäli oppilas itse ja huoltaja saadaan sitoutumaan hoitoyksikköön. Lisäksi oppilaan kannalta on hyvä, mikäli koulusta pystytään nimeämään yhdyshenkilö hoitopaikan kanssa pidettävää yhteydenpitoa varten. 7.2. Työnjako eri toimijoiden kesken Lähettämisohjeet: Turun psykiatria, lasten ja nuorten poliklinikat Kasvatus- ja perheneuvola Koulupsykologitoiminta Turun psykiatria, lasten ja nuorten poliklinikka (0-12 v lapset, 13-18 v nuoret) Lähettämisen syyt: Lapsella tai nuorella on vakava psykiatrinen sairaus tai sen perusteltu epäily, hänellä on vaikeahoitoisia, useilla elämän eri alueilla ilmeneviä toimintakykyä alentavia oireita, jotka estävät selviytymistä jokapäiväisessä elämässä. Esim. keskivaikea tai vaikea masennus ahdistuneisuushäiriöt syömishäiriöt psykoosiepäily käytöshäiriöt psykosomaattinen oireilu itsetuhoisuus valikoiva puhumattomuus pitkittynyt koulusta poisjäänti Tutkimuksiin ja hoitoon hakeutuminen: koululääkärin lähetteellä. Lähetteessä tulisi olla: Henkilötiedot ja perhetiedot nimi, syntymäaika, koulu ja luokka/päivähoito, perheen koostumus, vanhempien nimet, ammatit ja yhteystiedot (myös puh.nrot, josta vanhemmat saa päiväaikaan kiinni), lapsen huoltajuus, vanhempien työtilanne, vanhempien ongelmat ja voimavarat, mahdolliset mielenterveyshäiriöt, sairaudet, kontaktit lastensuojeluun jne. Ulkomaalaisperheiltä kieli, mahdollinen tulkin tarve, ulkomaalaisstatus Psyykkinen häiriö oireineen 18

esimerkkejä tärkeimmistä oireista tai ongelmista, milloin ongelmat ovat alkaneet, arvio ongelmia aiheuttaneista tekijöistä tai siitä, mihin ne liittyvät ja miksi ongelmat ovat jatkuneet ja vaikeutuneet ongelmien aiheuttamat haitat lapselle, muille henkilöille ja ympäristölle, miten ongelmat vaikuttavat lapsen elämään ja toimintakykyyn (mm. päivähoidossa/koulussa) epäily neuropsykiatrisesta häiriöstä: Conners' opettajan ja vanhempien arviointilomake, DuPaul lapsen käyttäytymisen arviointi, Gillberg & Gillberg asseurantalomake täytettyinä. Kaavakkeita saa lasten psykiatrian poliklinikalta Elämäntilanne tilanne koulussa/päiväkodissa, viihtyvyys, koulumenestys, erityistuki koulussa/päivähoidossa, erityiskoulusiirrot, koulusta poissaolot, muut ongelmat, toverit, harrastukset, mahdollinen päihteidenkäyttö, mahdolliset seksuaalisuuteen liittyvät asiat, rikokset jne. Aikaisemmat tutkimukset tai hoidot ja niiden tulokset somaattiset sairaudet, lääkitykset, aikaisemmat psyykkiset oireet, niiden hoito selvitys perusterveydenhuollon tai muun tahon jo tekemistä tutkimuksista Lähettäjän arvio potilaan terveydentilasta esim. yleisvaikutelma, somaattinen ja neurologinen status, tiedot, taidot ja kyvyt, kielellinen ilmaisu, käyttäytyminen, mieliala ja tunteet, vuorovaikutus suhteessa vanhempiin, kontakti tutkivaan henkilöön, puheen sisältö ja leikin aiheet, ajatusten kulku, todellisuudentaju, arvio puberteetin asteesta isommilla lapsilla Kiireellisyysarvio Kuvaus siitä, miten vanhempia on informoitu lähetteestä? Lähettäjän mahdollisuudet osallistua tarvittaessa tutkimukseen ja hoitoon Kasvatus- ja perheneuvola (0-18 v): Lähettämisen syyt: Kun lapsen kasvatuksessa tai perhetilanteessa tarvitaan asiantuntija-apua sekä lapsen myönteistä kehitystä edistävää sosiaalista, psykologista ja lääketieteellistä tutkimusta ja hoitoa. Esim. ikäkausikriisit perheen elämäntilanteisiin liittyvät kriisit tai muu vaikea perhetilanne: vanhemmuuteen, varhaisen vuorovaikutuksen, avioeron tilanteeseen liittyvät ongelmat epäily lapsen viivästyneestä kehityksestä huoli lapsen tai nuoren käyttäytymisestä: keskittymättömyys, aggressiivisuus, kyvyttömyys toimia ryhmässä, vaikeus noudattaa rajoja, pelokkuus, arkuus, univaikeudet, jännitysoireet, alavireisyys 19

Tutkimuksiin ja hoitoon hakeutuminen: vanhemmat voivat itse varata ajan, koulu voi tehdä lähetteen. Koulupsykologitoiminta Koulupsykologi voi konsultoida koululaista koskevassa ongelmatilanteessa tai kysymyksessä, joka huolestuttaa koulun henkilökuntaa, oppilasta itseään tai perhettä. Ongelmat voivat liittyä koulu- tai kotitilanteisiin. Esim. koulussa ilmeneviin oppimisvaikeuksiin ja sopeutumishäiriöihin liittyvät tutkimukset tunne-elämän häiriöiden peruskartoitus erityisopetussiirrot Tutkimuksiin ja hoitoon hakeutuminen: oppilas itse, vanhemmat, kouluterveydenhuollon kautta, opetushenkilökunnan kautta, oppilashuoltoryhmän kautta Yhteystiedot Turun psykiatria, lasten- ja nuorten poliklinikka Turun kaupungin kasvatus- ja perheneuvola Rauhankatu 14 b C Kurjenmäenkatu 6, rak. 31 20100 Turku 20700 Turku puh: lapset.: 02-2690270 puh. 02-2626862 puh: nuoret.: 02-2690280 Puhelinaika joka päivä klo 12-13 Puhelinaika joka päivä klo 13-14 fax: 02-2626380 fax: 02-2690281 e-mail: etunimi.sukunimi@turku.fi e-mail: etunimi.sukunimi@turku.fi 20